A.ottaa huomioon, että Belgiaan sijoittautunut Corteva Agriscience Belgium B.V. toimitti Yhdysvaltoihin sijoittautuneen Corteva Agriscience LLC:n puolesta 27. kesäkuuta 2022 Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen muuntogeenistä maissia DP910521, jäljempänä ’muuntogeeninen maissi’, sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille;

B.ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi tuottaa Cry1B.34-toksiinia ja kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glufosinaattia;

C.ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1B ja näin ollen se täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21. lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1, ELI: https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2009/1107/oj). säädetyt poissulkemiskriteerit; ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttöä unionissa koskevan hyväksynnän voimassaolo päättyi 31. heinäkuuta 2018;

D.ottaa huomioon, että Cry1B.34 on synteettinen fuusioproteiini, jossa yhdistyvät Cry1B, Cry1Ca1 ja Cry9Db1 ja joka on muunneltu hyönteisresistentiksi perhostuholaisia vastaan ilman, että on osoitettu erityisiä kohdelajeja;

E.ottaa huomioon, että geneettinen muuntaminen on kaksivaiheinen prosessi, jossa ensin sijoitetaan CRISPR/Cas9-teknologian avulla ns. laskeutumisalusta ja sitten siirretään mikroammuspommituksella geenikasetti;

Täydentävän rikkakasvien torjunta-aineen puutteellinen arviointi

F.ottaa huomioon, että komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 503/2013 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 503/2013, annettu 3. huhtikuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisista muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen lupahakemuksista sekä asetusten (EY) N:o 641/2004 ja (EY) N:o 1981/2006 muuttamisesta (EUVL L 157, 8.6.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2013/503/oj). edellytetään sen arvioimista, vaikuttavatko odotetut maatalouskäytännöt tutkittavien ominaisuuksien ilmentymiseen; ottaa huomioon, että kyseisen täytäntöönpanoasetuksen mukaan tämä on erityisen tärkeää torjunta-aineille sietokykyisten kasvien tapauksessa;

G.ottaa huomioon, että suurinta osaa muuntogeenisistä viljelykasveista on muunnettu geneettisesti siten, että ne ovat sietokykyisiä yhdelle tai useammalle ”täydentävälle” rikkakasvien torjunta-aineelle, jota voidaan käyttää koko muuntogeenisen viljelykasvin viljelyn ajan ilman, että viljelykasvi kuolee, kuten käy niiden viljelykasvien tapauksessa, jotka eivät siedä torjunta-aineita; toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on erinäisissä tutkimuksissa osoitettu lisäävän täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä, mikä johtuu etenkin siitä, että yhä useammat rikkakasvit sietävät rikkakasvien torjunta-aineita Ks. esim. Schulz, R., Bub, S., Petschick, L. L., Stehle, S., Wolfram, J. (2021) ”Applied pesticide toxicity shifts toward plants and invertebrates, even in GM crops”, Science 372(6537), s. 81–84, https://doi.org/10.1126/science.abe1148; Bonny, S., ”Genetically Modified Herbicide-Tolerant Crops, Weeds, and Herbicides: Overview and Impact”, Environmental Management, tammikuu 2016;57(1), s. 31–48, https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26296738 sekä Benbrook, C. M., ”Impacts of genetically engineered crops on pesticide use in the U.S. - the first sixteen years”, Environmental Sciences Europe, 28. syyskuuta 2012, Vol. 24(24), https://enveurope.springeropen.com/articles/10.1186/2190-4715-24-24.;

H.toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien käyttö sitoo viljelijät rikkakasvien hallintajärjestelmään, joka on suurelta osin tai kokonaan torjunta-aineiden varassa, sillä kalliimpien muuntogeenisten siementen käyttöä voidaan pitää perusteltuna vain, jos niitä ostavat viljelijät myös ruiskuttavat täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita; ottaa huomioon, että lisääntynyt riippuvuus täydentävistä rikkakasvien torjunta-aineista muuntogeenisiä viljelykasveja viljelevillä tiloilla nopeuttaa näille torjunta-aineille sietokykyisten rikkakasvien ilmaantumista ja leviämistä, mikä johtaa noidankehään, jossa rikkakasvien torjunta-aineita on käytettävä jatkuvasti enemmän;

I.toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineiden liiallisesta käytöstä aiheutuvat haitalliset vaikutukset heikentävät maaperän terveyttä ja veden laatua, köyhdyttävät maanpäällistä ja -alaista biologista monimuotoisuutta ja lisäävät ihmisten ja eläinten altistumista, mahdollisesti myös sen kautta, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämät elintarvikkeissa ja rehuissa lisääntyvät;

J.ottaa huomioon, että muuntogeenisistä kasveista löydettyjen rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja metaboliittien arvioinnin ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä;

Bt-toksiineihin liittyvät avoimet kysymykset

K.ottaa huomioon, että erinäisissä tutkimuksissa on havaittu, että Bt-toksiineille altistumisen seurauksena on sivuvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa immuunijärjestelmään, ja että joillakin Bt-toksiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia Katsaus aiheeseen, ks. Rubio-Infante, N., Moreno-Fierros, L., ”An overview of the safety and biological effects of Bacillus thuringiensis Cry toxins in mammals”, Journal of Applied Toxicology, toukokuu 2016, 36(5), s. 630–648, https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/jat.3252., mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden proteiinien allergeenisuutta joutuessaan kosketuksiin niiden kanssa;

L.toteaa, että eräässä tieteellisessä tutkimuksessa havaittiin, että Bt-toksiinien toksisuus saattaa lisääntyä myös vuorovaikutuksessa ruiskuttamisesta rikkakasvien torjunta-aineilla aiheutuvien jäämien kanssa, ja todettiin, että tarvitaan lisätutkimuksia useiden muunnostapahtumien yhteisvaikutuksista (muuntogeeniset viljelykasvit, jotka on muunnettu sietämään rikkakasvien torjunta-aineita ja tuottamaan hyönteismyrkkyjä Bt‑toksiinien muodossa) Bøhn, T., Macagnan Rover, C., Semenchuk, P. R., ”Daphnia magna negatively affected by chronic exposure to purified Cry-toxins”, Food and Chemical Toxicology, toukokuu 2016, Volume 91, s. 130–140, https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0278691516300722.; ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja niiden metaboliittien mahdollista vuorovaikutusta Bt-toksiinien kanssa koskevan arvioinnin ei kuitenkaan katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana riskinarviointia;

Bt-viljelykasvit: vaikutukset muihin kuin torjuttaviin organismeihin

M.ottaa huomioon, että toisin kuin hyönteismyrkkyjen käyttö, jossa altistuminen tapahtuu ruiskutuksen yhteydessä ja rajoitetun ajan sen jälkeen, muuntogeenisten Bt-viljelykasvien käyttö johtaa sekä torjuttavien että muiden kuin torjuttavien organismien jatkuvaan altistumiseen Bt-toksiineille;

N.ottaa huomioon, että oletusta, jonka mukaan Bt-toksiineilla on yksi kohdekohtainen toimintamalli, ei voida enää pitää oikeana eikä vaikutuksia muihin kuin torjuttaviin organismeihin voida sulkea pois; ottaa huomioon, että vaikutusten on raportoitu kohdistuvan monin tavoin yhä useampiin muihin kuin torjuttaviin organismeihin;

Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien huomautukset

O.ottaa huomioon, että jäsenvaltiot toimittivat EFSAlle kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana monia kriittisiä huomautuksia https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/action/downloadSupplement?doi=10.2903%2Fj.‌efsa.2024.8716&file=efs28716-sup-0012-Annex8.pdf., muun muassa että hakijan kirjallisuuskatsauksessa yksilöityjen asiaankuuluvien tutkimusten luetteloon ei sisältynyt tutkimuksia Bt-proteiinien käyttäytymisestä ympäristössä tai Bt-viljelykasvien jäämien mahdollisista vaikutuksista muihin kuin kohdeorganismeihin, vaikka tällaisia tutkimuksia on olemassa;

P.ottaa huomioon, että muuntogeenisen maissin koostumusta ja fenotyyppistä analyysia varten tehdyissä kenttätutkimuksissa ei otettu huomioon sen viljelyn kannalta merkityksellisiä erilaisia ympäristöolosuhteita ja geneettistä taustaa etenkään Brasilian kaltaisissa maissa;

Q.ottaa huomioon, että Cry1B.34:n myrkyllisyyden arvioinnissa ei oteta huomioon kasviainesosien tai rikkakasvien torjunta-aineiden käytöstä peräisin olevien jäämien yhteisvaikutuksia;

R.ottaa huomioon, että glufosinaattiin, joka on täydentävä rikkakasvien torjunta-aine, liittyy merkittäviä riskejä, jotka vaarantavat biologisen monimuotoisuuden, maaperän ja veden laadun sekä ekosysteemien terveyden pitkällä aikavälillä;

S.ottaa huomioon, että Espanjassa ja Ranskassa raportoitu riski geenivirrasta luonnonvaraisiin sukulaislajeihin, kuten teosinttiin, herättää huolta siirtogeenin pysyvyydestä ja ympäristövaikutuksista;

T.ottaa huomioon, ettei täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 503/2013 mukaisia seurantavaatimuksia ole otettu riittävästi huomioon eikä toimitettuja tietoja ole todennettu riippumattomasti;

Maailmanlaajuisesti tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen ja unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen

U.ottaa huomioon, että EU:n maatalouden tulevaisuudesta käytävän strategisen vuoropuhelun päätelmissä ”Strategic Dialogue on the Future of EU Agriculture - A shared prospect for farming and food in Europe”, syyskuu 2024, https://agriculture.ec.europa.eu/document/download/171329ff-0f50-4fa5-946f-aea11032172e_en?filename=strategic-dialogue-report-2024_en.pdf. kehotetaan komissiota arvioimaan uudelleen lähestymistapaansa tuotavien ja vietävien maatalouselintarvikkeiden markkinoille pääsyyn, kun otetaan huomioon unionin ja sen kauppakumppanien toisistaan poikkeavien normien aiheuttama haaste; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisemmat kauppasuhteet, jotka ovat johdonmukaisia terveellistä ympäristöä koskevien tavoitteiden kanssa, olivat yksi viljelijöiden keskeisistä vaatimuksista vuosien 2023 ja 2024 mielenosoituksissa;

V.ottaa huomioon, että oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan vuonna 2017 julkaistussa raportissa todettiin, että vaarallisilla torjunta-aineilla on katastrofaalisia vaikutuksia terveyteen erityisesti kehitysmaissa https://www.ohchr.org/en/documents/thematic-reports/ahrc3448-report-special-rapporteur-right-food.; toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoitteessa 3.9 pyrkimyksenä on vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia https://indicators.report/targets/3-9/.;

W.ottaa huomioon, että EU:n ja Mercosurin välinen kauppasopimus kannustaa tuomaan unioniin muuntogeenisiä organismeja sisältäviä, niistä koostuvia tai niistä valmistettuja elintarvikkeita ja rehuja; toteaa, että Brasilia ja Argentiina ovat maailman suurimpia muuntogeenisten organismien tuottajia ja torjunta-aineiden käyttäjiä, mukaan lukien muuntogeeniset organismit ja torjunta-aineet, jotka on kielletty unionissa terveys- tai ympäristösyistä;

X.ottaa huomioon, että Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys, josta sovittiin biologista monimuotoisuutta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (YK:n biodiversiteettisopimus) sopimuspuolten 15. konferenssissa joulukuussa 2022, sisältää maailmanlaajuisen tavoitteen vähentää torjunta-aineista aiheutuvia riskejä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_7834.;

Y.panee merkille, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan; katsoo, että tällaisiin perusteltuihin tekijöihin olisi sisällyttävä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja YK:n biodiversiteettisopimuksesta johtuvat unionin velvoitteet;

Riippuvuuden vähentäminen tuontirehuista

Z.ottaa huomioon, että yksi covid-19-kriisistä ja Ukrainassa edelleen jatkuvasta sodasta saatu opetus on se, että unioni ei saa enää olla riippuvainen eräistä kriittisistä materiaaleista; ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyytää komission jäsenelle Christophe Hansenille osoitetussa toimeksiantokirjeessä häntä tarkastelemaan keinoja vähentää kriittisten hyödykkeiden tuontia https://commission.europa.eu/document/2c64e540-c07a-4376-a1da-368d289f4afe_en.;

Epädemokraattinen päätöksenteko

AA.ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että parlamentti antoi yhdeksännellä vaalikaudella 38 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista, ja on nykyisellä kymmenennellä vaalikaudella antanut jo kahdeksan tällaista päätöslauselmaa;

AB.toteaa, että komissio jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille, vaikka se itse myöntää demokraattisuuden puutteen, ja huolimatta jäsenvaltioiden tuen puuttumisesta ja parlamentin vastustuksesta;

AC.ottaa huomioon, että komissio voi olla antamatta lupaa muuntogeenisille organismeille ilman, että lainsäädäntöä tarvitsee muuttaa, kun jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla luvan myöntämistä Asetuksen (EU) N:o 182/2011 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio ”voi hyväksyä” luvan – eikä ”hyväksyy” luvan –, jos jäsenvaltiot eivät muutoksenhakukomiteassa anna määräenemmistöllä puoltavaa lausuntoa.;

AD.ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa 22. marraskuuta 2024 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei tukenut luvan myöntämistä; ottaa huomioon, että muutoksenhakukomiteassa 17. joulukuuta 2024 toimitetussa äänestyksessä päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa;