ESR+:n periaatteet vuoden 2027 jälkeiselle ajalle1.vaatii, että ESR+:n on oltava jatkossakin keskeinen ja ensisijainen väline, jolla tuetaan jäsenvaltioita, alueita, paikallisyhteisöjä ja ihmisiä unionin sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa ja sellaisen sosioekonomisen kehityksen tavoittelussa, jossa ketään ei jätetä jälkeen;
2.korostaa, että ESR+:lla on vastattava ilmastonmuutoksen ja digitalisaation seurausten kaltaisiin sosiaalisiin haasteisiin ja myötävaikutettava niiden torjuntaan ja mukauduttava siihen ja samalla on vastattava sosiaalisiin haasteisiin, kuten siihen, että elinkustannukset nousevat palkkoja nopeammin, ja edistettävä sosiaalista selviytymiskykyä, vähennettävä eriarvoisuutta ja suojeltava heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä; vaatii, että ESR+:n olisi edistettävä pitkän aikavälin investointeja ja kasvua keskittyen sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja tuettava samalla rakenteellisia muutoksia kaikkialla EU:ssa sekä lisättävä jäsenvaltioiden välistä lähentymistä;
3.painottaa, että ESR+:lla on edelleen edistettävä sosiaalista lähentymistä erityisesti kaikkein vähävaraisimpien ihmisten hyväksi ja investoitava inhimilliseen pääomaan, työllisyyteen, osaamisen kehittämiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen ja samalla edistettävä yrittäjyyttä ja sosiaalista innovointia, investoitava lapsiin, käsiteltävä digitaalista ja vihreää siirtymää sekä tartuttava väestörakenteen haasteisiin ja Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan kaltaisten kriisien koettelemien alueiden tilanteeseen;
4.painottaa, että ESR+:lla on jatkossakin parannettava työllistymismahdollisuuksia, helpotettava oikeudenmukaista työvoiman liikkuvuutta, edistettävä laadukkaiden työpaikkojen luomista, varmistettava kunnolliset työolot ja -ehdot ja parannettava erityisesti naisten, vammaisten henkilöiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten työmarkkinoille osallistumista sosiaalisen ja taloudellisen selviytymiskyvyn parantamiseksi ja siten autettava sopeutumaan teollisuuden muutoksiin myös koulutuksen, uudelleenkoulutuksen ja täydennyskoulutuksen avulla;
5.korostaa, että ESR+:n on perustuttava sosiaalisia investointeja koskevaan strategiaan ja elinikäiseen toimintamalliin siten, että tuetaan toimenpiteitä, joilla voidaan tarjota ihmisille keskipitkän ja pitkän aikavälin ratkaisuja;
6.korostaa, että ESR+:lla olisi pyrittävä sosiaalisen osallisuuden, korkean työllisyystason, laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen, riittävien palkkojen, kunnollisten työolojen ja -ehtojen, mihin kuuluvat myös työntekijöiden hyvinvointi, terveellinen työympäristö ja oikeudenmukaiset sosiaaliturvajärjestelmät, saavuttamiseen jäsenvaltioissa sekä ammatillista koulutusta koskevien mahdollisuuksien ja elinikäisten oppimisen varmistamiseen kaikille ottaen huomioon haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeet, jotta voidaan kehittää vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja tulevaisuuden työelämään valmista osaavaa, kilpailukykyistä ja sopeutumiskykyistä työvoimaa ja jotta voidaan luoda oikeudenmukaista sosiaalista suojelua ja osallistavia ja yhteenkuuluvuutta edistäviä yhteiskuntia, kun tavoitteena on köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden torjunta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden toteuttaminen ja sen yleistavoitteiden saavuttaminen;
7.kehottaa luomaan lujatekoisen, aiempaa vahvemman ja erillisen ESR+:n, josta pystytään tarjoamaan huomattavasti aiempaa enemmän julkista tukea jäsenvaltioiden välineitä varten, jotta voidaan tarjota apua haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille ja yhteiskunnissamme eniten avun tarpeessa oleville henkilöille, investoida ihmisiin ja osaamiseen, auttaa nostamaan ihmiset pois köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä sekä edistää sosiaalisia investointeja ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä; korostaa siksi, että ESR+:n vuoden 2027 jälkeisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi ESR+:n määrärahojen merkittävää lisäystä ESR+:n vuosien 2028–2034 kokonaismäärärahoissa;
8.kehottaa komissiota tarjoamaan lisää kohdennettua ja oikealla tavalla osoitettua rahoitusta ESR+:n sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sen toimintasuunnitelman tavoitteiden sekä yleistavoitteiden saavuttamiseen; ilmaisee sen vuoksi huolensa yrityksistä jakaa nykyinen ESR+ useisiin rahastoihin tai yhdistää se muihin rahastoihin, sillä tämä saattaisi vakavasti vaarantaa ESR+:n sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sen toimintasuunnitelman tavoitteiden ja yleistavoitteiden toteuttamisen; varoittaa, että rahastojen yhdenmukaistaminen, virtaviivaistaminen, keskittäminen tai yhdistäminen ei välttämättä tee niistä tehokkaampia; korostaa tässä yhteydessä, että ESR+:n mahdollisessa uudistamisessa on säilytettävä sen tehokkuus ja tarkoitus, siten että edistetään työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta, koulutusta ja osaamisen kehittämistä koskevia tavoitteita, ja korostaa, että rahastoa on hallinnoitava mahdollisimman lähellä tuensaajia;
9.katsoo, että ESR+:a olisi hallinnoitava jatkossakin yhteistyössä ja että siksi on vältettävä tilannetta, jossa ESR+:n hallinnointi jollain toisella tavalla johtaisi siihen, että pääpaino ei ole enää sosiaalisissa näkökohdissa, kuten työllisyyttä, koulutusta, osaamista ja sosiaalista osallisuutta edistävissä hankkeissa, ja katsoo, että tämä saattaisi johtaa painopisteen kadottamiseen ja siihen, että rahoitus ei päätyisi enää paikallistasolle, haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille ja eniten tarvitseville, ja samalla kasvaisi riski varojen osoittamisesta uudelleen muihin tarkoituksiin;
10.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, mukaan lukien voittoa tavoittelemattomat sosiaalipalvelujen tarjoajat, yhteiskunnalliset yritykset sekä koulutuksen järjestäjät, ja kohderyhmien edustajien osallistumisen kaikkiin ESR+:n suunnittelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheisiin sekä niille tiedottamisen ja niiden kuulemisen ja kehottaa osoittamaan tähän riittävästi rahoitusta ja estämään pienempien toimijoiden jättämisen ulkopuolelle; kehottaa komissiota noudattamaan kumppanuusperiaatetta EU:n tasolla, sillä se on olennainen ESR+:n onnistumisen kannalta, ja katsoo, että se on säilytettävä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; kehottaa sisällyttämään kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ESR+:n komiteaan, sillä ne ovat rahaston tärkeimpiä toteutuskumppaneita;
11.korostaa, että ESR+:n hallintomallin on oltava avoin ja sellainen, että kansalliset, alueelliset ja paikalliset erityispiirteet ja haasteet voidaan ottaa hyvin huomioon toimenpideohjelmissa, erityisesti ottamalla asianmukaisesti huomioon kansallisten ja alueellisten sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan, asiantuntemus ja varmistamalla, että rahoitus suunnataan organisaatioille ja toimille, joiden kohteena ovat avun tarpeessa olevat ihmiset;
12.korostaa, että laadukkaiden julkisten palvelujen, kuten varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja terveydenhuollon, saatavuus ja kaikkien mahdollisuus käyttää niitä sekä riittävän, kohtuuhintaisen ja kohtuullisen asumisen ja keskeisten palvelujen, kuten kohtuuhintaisen energian, sanitaation, veden ja terveellisen ravitsemuksen, saatavuus ovat välttämättömiä edellytyksiä yhtäläisten mahdollisuuksien takaamiseksi ja työllisyystason parantamiseksi, elin- ja työolojen parantamiseksi sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi; korostaa roolia, joka ESR+:lla voi olla tässä yhteydessä; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota niiden ikäihmisten tilanteeseen, jotka elinkustannusten nousun ja eläkkeidensä ostovoiman laskun vuoksi elävät vakavassa köyhyydessä tai ovat vaarassa joutua vakavaan köyhyyteen, sillä tämä johtaa usein perustarpeiden, kuten elintarvikkeiden, asumisen ja hoito- ja hoivapalvelujen, laiminlyömiseen ja aiheuttaa näin ollen sosiaalisen ihmisarvon menetyksen;
13.panee merkille, että nykyinen ESR+ -ohjelma hyväksyttiin ennen niitä kriisejä, jotka johtivat korkeaan inflaatioon ja elinkustannusten nousuun ja joiden vuoksi tarvitaan suurempia julkisia ja sosiaalisia investointeja, ja toteaa, että nykyisellä ESR+:lla ei pystytä vastaamaan nykyisiin tarpeisiin; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että ESR+:lle taataan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä kattavat, vakaat ja runsaat määrärahat, jotka perustuvat tarpeisiin ja oikeuksiin ja joissa otetaan huomioon inflaatio, elinkustannusten nousu, köyhyysaste ja se, että ihmisten saatavilla on oltava kohtuuhintaisia asuntoja;
14.korostaa, että ESR+:ssa olisi vuoden 2027 jälkeen panostettava itsepintaisten sosiaalisten haasteiden selättämiseen ja keskityttävä nykyisessä ESR+:ssa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja erityistavoitteisiin ja samalla olisi pystyttävä vastaamaan ja mukautumaan muuttuviin sosioekonomisiin tilanteisiin; painottaa rahaston tärkeitä periaatteita, jotka koskevat yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, selkeitä tavoitteita, temaattista keskittämistä ja sitä, että suurin osa rahaston varoista olisi käytettävä mahdollisimman lähellä rahaston tuensaajia tiiviissä yhteistyössä paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja organisaatioiden kanssa; korostaa tarvetta jakaa parhaita käytäntöjä ESR+:n mahdollisimman tehokkaasta ja avoimesta täytäntöönpanosta; korostaa, että ESR:n aloitteiden vaikutusta ja tehokkuutta on arvioitava jatkuvasti;
15.korostaa, että ESR+:lla olisi vuoden 2027 jälkeen ensisijaisesti puututtava rakenteellisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin; on huolissaan siitä, että ESR+:aa on käytetty toistuvasti hätäavun välineenä, ja korostaa, että tällainen toimintamalli on riskialtis koheesiopolitiikan pitkän aikavälin toiminta- ja investointitavoitteiden kannalta ja aiheuttaa myös riskin, että ei pystytä riittävällä tavalla saavuttamaan niitä ihmisiä, joita varten koheesiopolitiikka on tarkoitettu;
16.kehottaa siksi komissiota suojelemaan ESR+:lle osoitettuja määrärahoja, jotta niitä voidaan käyttää rahaston päätavoitteiden ja pääasiallisten tuensaajien hyväksi, ja ehdottamaan rahoitusvarausvälinettä, jonka avulla EU voi reagoida nopeasti ja joustavasti sosiaalisiin hätätilanteisiin ja kriisitilanteisiin ja joka täydentää ESR+:aa ja muita koheesiorahastoja, ja katsoo, että väline olisi joko suunniteltava vuonna 2020 käynnistetyn ”eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen” (SURE) pohjalta, josta on hyviä kokemuksia, tai sen olisi oltava EU:n työttömyysvakuutusjärjestelmän muodossa tai sitten sen olisi perustuttava EU:n solidaarisuusrahastoon, jotta sitä voitaisiin käyttää luonnonkatastrofien tai kansanterveysuhkien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi; kehottaa siksi komissiota varmistamaan riittävän rahoituksen, jotta voidaan ottaa huomioon kasvaneet riskit, joita ilmastonmuutos on aiheuttanut näillä aloilla;
Tavoitteet, painopisteet ja talousarvio17.korostaa, että sukupuolten tasa-arvon, sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautumiseen, ikään, uskontoon tai vakaumukseen, kansallisuuteen, rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän vastaisuuden SEUT 10 artikla. ja vapaan liikkuvuuden kaltaisten horisontaalisten periaatteiden olisi kuuluttava erottamattomasti ESR+:aan; painottaa, että rahaston koko kehittämis-, täytäntöönpano-, seuranta- ja arviointiprosessin ajan on tärkeää noudattaa intersektionaalista lähestymistapaa;
18.korostaa vammaisten henkilöiden sosiaalisen osallisuuden merkitystä ja vaatii siksi, että ESR+:sta tuetaan vammaisten henkilöiden työllistymistä työ- ja harjoittelujaksojen kautta erityisesti helpottamalla siirtymistä suojatyökeskuksista avoimille työmarkkinoille;
19.korostaa, että tarvitaan lisätoimia sen varmistamiseksi, että vammaiset henkilöt voivat saada laadukasta tukea ja nauttia vammaisyleissopimuksen mukaisista oikeuksistaan; korostaa, että tulevassa ESR+:ssa olisi edelleen asetettava etusijalle itsenäinen asuminen ja siirtyminen laitoshoidosta yhteisölliseen hoitoon ja tukeen sekä helpotettava kotona annettavan tuen ja henkilökohtaisen avun järjestelmiä; kehottaa ESR+:aa toteuttamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan EU:n strategian 2021–2030 ja erityisesti edistämään itsenäistä elämää ja osallisuutta yhteisössä koskevien tulevien EU:n ohjeiden, tulevan vammaisten henkilöiden huipputason sosiaalipalvelujen kehyksen ja vammaisten henkilöiden työllisyyspaketin täytäntöönpanoa;
20.painottaa, että ESR+:sta olisi tuettava yhteiskuntiemme heikommassa asemassa olevia ihmisiä, erityisesti syrjäytyneitä ihmisiä ja yhteisöjä, kuten haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja ikäihmisiä, etnisiin vähemmistöihin kuuluvia, romaneja, vammaisia henkilöitä, henkilöitä, joilla on kroonisia sairauksia, asunnottomia, pienituloisia ryhmiä, pitkäaikaistyöttömiä sekä maaseutualueilla, saarilla tai syrjäisillä alueilla asuvia ihmisiä, joilla on erityisiä sosioekonomisia haasteita; tähdentää, että ESR+:n on oltava osallistava ja siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikkiin erilaisiin perhemuotoihin, ihmisiin ja perheisiin väestökatoalueilla, joilla palvelujen ja mahdollisuuksien saatavuus voi olla rajallisempaa, sekä ilman vanhempien huolenpitoa oleviin lapsiin; korostaa lisäksi, että ESR+:lla olisi kannustettava toteuttamaan toimenpiteitä, joilla estetään perheiden erottaminen epävarmassa tilanteessa olevien perheiden tapauksessa, ja toteaa, että tällaisia ovat esimerkiksi vanhemmuuteen liittyvät koulutusohjelmat, perhekeskeinen terapia ja työvoimakoulutus;
21.korostaa, että ESR+:sta olisi investoitava hankkeisiin, joiden kohteena ovat naisten työllisyys sekä sosiaalinen ja taloudellinen osallisuus, kiinnittäen erityistä huomiota yksinhuoltajaäiteihin ja kotitalouksiin, jossa perheen pää on nainen; vaatii, että ESR+:sta tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia naisia, jotka tarvitsevat lisätukea integroituakseen (uudelleen) yhteiskuntaan ja työmarkkinoille, mukaan lukien naiset, jotka ovat sukupuolistuneen väkivallan, myös taloudellisen väkivallan, uhreja; kehottaa soveltamaan ESR+:ssa monialaista sukupuolinäkökulmaa Komission 5. maaliskuuta 2020 antama tiedonanto ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152).;
22.kehottaa komissiota nykyisten haasteiden valossa sisällyttämään ESR+:n erityistavoitteisiin oikeudenmukaisen siirtymän edistämisen, asunnottomuuden poistamisen, yhteiskunnallisten yritysten edistämisen yhteisötaloudessa sekä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomisen integroitumisen, mukaan lukien muuttajat, nuoret, ikäihmiset, väestökatoalueilla asuvat ihmiset sekä vammaiset henkilöt, henkilöt, joilla on kroonisia sairauksia, ja henkilöt, jotka palaavat työmarkkinoille pidemmän poissaolon jälkeen;
23.korostaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin köyhyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisesta tulee haastavaa, ellei kohdenneta erityistä tukea sellaisten keskipitkän ja pitkän aikavälin ratkaisujen kehittämiseen, joilla pyritään nostamaan ihmiset köyhyydestä ja pureutumaan eriarvoisuuden rakenteellisiin syihin, parantamaan heidän kykyään selviytyä tulevista haasteista, korjaamaan sosiaalisen suojelun kansallisten järjestelmien puutteita ja siksi lujittamaan hyvinvointijärjestelmiä ja lieventämään sosiaalisten kriisien vaikutuksia kohdennetusti; pitää tärkeänä tarjota tukea, jolla varmistetaan kunnolliset elinolot kaikille ketään unohtamatta sekä laadukkaiden keskeisten julkisten palvelujen saatavuus; vaatii, että komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa vuosiksi 2024–2029 esitelty köyhyyden vastainen EU:n strategia ulottuu toimintapoliittisia ehdotuksia pidemmälle ja että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitetaan paremmin rahoitusta, joka kohdennetaan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen eri rahastoissa, ja että helpotetaan ESR+:n toteuttamista paikan päällä; korostaa ESR+:n roolia strategian täytäntöönpanossa;
24.painottaa, että lapsiköyhyyden torjuminen edellyttää asianmukaisesti rahoitettuja, kattavia ja yhdennettyjä toimenpiteitä sekä eurooppalaisen lapsitakuun tehokasta täytäntöönpanoa kansallisella tasolla, ja pitää ehdottoman tärkeänä, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot käsittelevät tätä asiaa kiireellisesti vankoilla talousarviovaroilla, ja on valmis tehostamaan koordinointia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa EU:n tasolla ja tarjoamaan edelleen täydentävää tukea ESR+:n kautta; pitää lisäksi ehdottoman tärkeänä, että kaikki jäsenvaltiot osoittavat vähintään 5 prosenttia ESR+ -määrärahoistaan lapsiköyhyyden torjumiseen, ja katsoo, että jotta ongelmaa voitaisiin torjua tehokkaammin, niiden jäsenvaltioiden, joissa köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten osuus on yli EU:n keskiarvon, olisi osoitettava enemmän varoja; vaatii, että eurooppalaisen lapsitakuun määrärahat käytetään avoimesti ja tehokkaasti mahdollisimman lähellä kohderyhmiä ja yhteistyössä kaikkien sidosryhmien ja paikallisjärjestöjen kanssa;
25.kehottaa komissiota rahaston kahden yleisen tavoitteen mukaisesti ja niiden merkityksen huomioon ottamiseksi tasapuolisesti nostamaan sosiaaliseen osallisuuteen varattua osuutta nykyisestä 25 prosentista ja vähävaraisimmille annettaviin elintarvikeapuun ja perushyödykkeisiin varatun osuuden 5 prosenttiin asuinkustannusten ja elintarvikekustannusten nousun vuoksi;
26.suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan ilmoitukseen kohtuuhintaisen asumisen eurooppalaisen suunnitelman toteuttamisesta ja kohtuuhintaisia ja kestäviä asuntoja koskevan yleiseurooppalaisen investointijärjestelyn käynnistämisestä; kannattaa asuntokriisin hoidon asettamista etusijalle toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja korostaa, että ESR+:lla olisi vuoden 2027 jälkeen parannettava sellaisten kohtuuhintaisten, kunnollisten, helposti saatavilla olevien, osallistavien, kestävien ja laadukkaiden palvelujen oikea-aikaista ja tasapuolista saatavuutta, jotka edistävät asunnon saamista, mukaan lukien sosiaalisen asuntotuotannon ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen järjestelmien kaltaiset toimenpiteet; katsoo, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osoitettava riittävä määrä ESR+-määrärahoistaan asunnottomuuden poistamiseen, ja pyytää komissiota ehdottamaan merkittävän rahoituksen kohdentamista tämän varmistamiseksi;
27.korostaa tarvetta varmistaa ESR+:n riittävä rahoitus vuoden 2027 jälkeen kaikille tarjolla olevan laadukkaan ja helposti saatavilla olevan julkisen koulutuksen sekä osaamisen kehittämiseen, täydennys- ja uudelleenkoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen osallistumista koskevan työntekijöiden sosiaalisen oikeuden varmistamiseksi sekä osaamisvajeen poistamiseksi ja aivovuotoon puuttumiseksi, jotta ihmiset pystyvät selviytymään hyvin työmarkkinasiirtymistä ilman minkäänlaista syrjintää, erityisesti niiden työntekijöiden osalta, joihin digitaalinen ja vihreä siirtymä vaikuttavat, ja ikääntyneitä työntekijöitä koskevien erityistoimien edistämiseksi, jotta vanhempien työntekijöiden taitoja ja kokemusta voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla; kehottaa tässä yhteydessä tiiviiseen yhteistyöhön keskeisten toimijoiden, kuten oppilaitosten, työnantajien, työntekijöiden, hallitusten ja paikallisviranomaisten, välillä;
28.korostaa ESR+:n mahdollisuuksia edistää innovointia ja digitaalisia taitoja ja samalla tukea työntekijöitä, joihin digitaalinen ja vihreä siirtymä vaikuttaa, mukauttamalla koulutusohjelmat kohdennetusti keskeisten alojen muuttuviin tarpeisiin ja varmistamalla elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien saatavuus, jotta kaikenikäiset työntekijät voivat jatkuvasti mukauttaa taitojaan nopeasti muuttuvan talouden uusiin työvoimatarpeisiin; korostaa tarvetta lisätä tukia ja kehittää ohjelmia, joilla tuetaan työntekijöitä digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä, mukaan lukien työntekijöiden uudelleenkoulutus ja täydennyskoulutus;
29.vaatii, että toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan pääsyä työmarkkinoille ja edistämään taitojen hankkimista, olisi suunniteltava siten, että tunnustetaan ihmisten oikeus itse päättää asioistaan ja edistetään sitä, ennakoidaan tulevia osaamistarpeita ja keskitytään työntekijöihin, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa tulevaisuudessa; palauttaa tässä yhteydessä mieliin monet erilaiset EU:n tasolla toteutetut osaamista parantavat aloitteet, jotka voivat tarjota hyödyllistä ohjausta koulutusohjelmien kehittämiseen kansallisella ja alueellisella tasolla;
30.kehottaa vahvistamaan toimia nuorisotakuun täytäntöönpanon tukemiseksi; kehottaa komissiota ehdottamaan lisäystä nykyiseen 12,5 prosentin osuuteen, joka jäsenvaltioiden on osoitettava nuorisotakuuseen ESR+ -määrärahoistaan, jotta voidaan tukea kohdennettuja toimia ja rakenneuudistuksia laadukkaan nuorisotyöllisyyden ja ammatillisen koulutuksen, erityisesti harjoittelun ja oppimissopimuskoulutuksen tukemiseksi sekä siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen ja uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta; toistaa tässä yhteydessä jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen kieltää hyväksikäyttöön perustuvat käytännöt, esimerkiksi palkattomat harjoittelut; korostaa, että tarvitaan seuranta- ja arviointimekanismeja sen pitkän aikavälin vaikutusten ja vaikuttavuuden varmistamiseksi;
31.korostaa ESR+:n merkitystä toimissa, joissa keskitytään erilaisia tarpeita omaaviin erilaisiin ryhmiin; tähdentää siksi, että on tärkeää osoittaa tukea muun muassa hankkeisiin, jotka koskevat vammaisten henkilöiden, romanien, yhteiskunnan ikääntyvän väestön, naisten ja lasten sekä kotitalouksien, jossa perheen pää on nainen, ja suurten kotitalouksien ja suurperheiden sosiaalista osallisuutta ja muuttajien, myös työvoimamuuttajien, sosioekonomista integroitumista kiinnittäen erityistä huomiota maahanmuuttajanaisiin; korostaa lisäksi, että ESR+:sta olisi tuettava hankkeita, jotka koskevat sosiaalisia ja koulutuksellisia tavoitteita ja osaamisen parantamista alueilla, joilla on merkittävä väestökato; vaatii, että ESR+:aan sisällytetään vuoden 2027 jälkeen muita sosiaalisen osallisuuden osa-alueita, kuten asuminen, terveys ja perhesuhteet sekä julkisten ja yhteisöpohjaisten palvelujen tukeminen; korostaa, että kaikille sopivaa ratkaisua ei ole ja että keinot vastata näihin tarpeisiin voivat vaihdella alueittain;
32.painottaa, että ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta tuetaan aloitteita, jotka koskevat epävarmassa tilanteessa olevia liikkuvia työntekijöitä, ja varmistetaan rahoitus työntekijäjärjestöihin liittyvälle neuvonnalle, jossa korostuu työntekijöiden edustajien merkitys työehtosopimusneuvotteluissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan vakaata rahoitusta kansallisten ja kansainvälisten työntekijäjärjestöjen eurooppalaiseen verkostoon liittyvälle neuvonnalle, joka on suunnattu tällaisille työntekijöille työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi;
33.muistuttaa, että ESR+:n avulla olisi myös pyrittävä tarjoamaan terveellinen ja asianmukainen työympäristö, jotta voidaan vastata muuttuviin työn muotoihin liittyviin terveysriskeihin ja ikääntyvän työvoiman tarpeisiin; korostaa, että pandemia on vauhdittanut uusia realiteetteja ja digitalisaation, mukaan lukien tekoäly, tuomien uusien työn muotojen syntymistä ja että nämä ovat vaikuttaneet työntekijöiden työturvallisuuteen ja -terveyteen; kehottaa tämän vuoksi varmistamaan tuen ja riittävän rahoituksen, jotta varmistetaan tehokas työ työntekijöiden suojelemiseksi vaarallisilta ja haitallisilta aineilta;
34.vaatii, että ESR+:lla on tehostettava eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian tehokasta täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa investoimalla laadukkaan yhteisöperustaisen kotihoidon palveluihin ja infrastruktuuriin, pitkäaikaishoitoon ja tukeen vammaisille henkilöille ja ikäihmisille, joilla on tukitarpeita, ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sellaisten yhteisöperustaisten, lapsi- ja yksilökeskeisten, laadukkaiden, kohtuuhintaisten ja helposti saatavilla olevien julkisten hoitojärjestelmien avulla, jotka edistävät hoitoa tarvitsevien ihmisten itsenäisyyttä samoin kuin sekä heidän että hoitajien ihmisarvoa; kehottaa tekemään hoitoa ja hoivaa koskevan ohjelman kautta lisäinvestointeja hoitajien – niin virallisten hoitajien kuin omaishoitajienkin – tukemiseksi ja varmistamaan näin hoito- ja hoiva-alan työntekijöille kunnolliset työolot ja -ehdot, mihin kuuluvat myös riittävät palkat; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti ESR+:n varoja, jotta voidaan lujittaa laitoshoidosta luopumista koskevaa prosessia ja saattaa se loppuun ja varmistaa, että jokainen ihminen voi asua perhe- tai yhteisöympäristössä;
35.muistuttaa, että julkisia menoja tarvitaan ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen varmistamiseksi; painottaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano ja eurooppalaisen ohjausjakson asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten mukaiset uudistukset ovat myös riippuvaisia ESR+:n vahvasta tuesta tiettyjen politiikkatoimien osalta ja erityisesti niiden toimien osalta, jotka koskevat sosiaalihuoltojärjestelmien vahvistamista, osallistavan, helposti saatavilla olevan ja laadukkaan julkisen koulutuksen, hoito- ja hoivajärjestelmien sekä terveydenhoitopalvelujen, mukaan lukien mielenterveyspalvelujen, varmistamista, lapsiköyhyyden vähentämistä ja asunnottomuuden poistamista, sekä niiden toimien osalta, jotka liittyvät naisten ja miesten yhdenvertaiseen kohteluun ja mahdollisuuksiin, jotka on taattava ja joita on vahvistettava kaikilla aloilla, mukaan lukien työmarkkinoille osallistuminen, työehdot ja -olot sekä uralla eteneminen;
36.muistuttaa, että EU:n toimintapolitiikoilla voidaan saavuttaa mahdollisimman suurin vaikutus, kun niitä koordinoidaan rahoitusvälineiden ja muiden strategiskehysten, kuten eurooppalaisen ohjausjakson ja sen maakohtaisten suositusten, kanssa; toteaa, että ESR+:sta rahoitettujen toimien tehokkuus riippuu uudistusten onnistuneesta täytäntöönpanosta;
37.korostaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työehtosopimusneuvottelut ovat ratkaisevan tärkeitä työhyvinvoinnin ja työssäkäyvien köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja palkkaerojen vähentämisen kannalta; kehottaa komissiota osoittamaan johdonmukaisesti asianmukaisia ja riittäviä varoja valmiuksien kehittämiseen, jolla pyritään antamaan työmarkkinaosapuolille valmiudet olla keskeinen toimija vastuualoillaan, vahvistamaan niiden kykyä osallistua työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun sekä EU:n että kansallisella tasolla ja kehittämään työmarkkinaosapuolten toimia asianmukaisella vähimmäisvelvoitteella kaikissa jäsenvaltioissa, ja tarjoamaan teknistä tukea näitä kolmea tarkoitusta varten; vaatii lisäksi, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja voittoa tavoittelemattomille järjestöille olisi taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietty vähimmäismäärä rahoitusta ESR+:n tavoitteiden edistämiseksi ja saavuttamiseksi jäsenvaltioissa; korostaa samalla tarvetta kehittää institutionaalisia valmiuksia vahvan ja ammattimaisen hallinnon avulla ja edistää innovointia julkisen sektorin johtamisessa;
38.korostaa työntekijöiden omistamien osuuskuntien, yhteiskunnallisten yritysten ja muiden vaihtoehtoisten liiketoimintamallien merkitystä osallisuutta koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamisessa; pitää keskeisen tärkeänä, että pienillä yhteiskunnallisilla yrityksillä, voittoa tavoittelemattomilla sosiaalipalvelujen tarjoajilla ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on mahdollisuus hyödyntää kaikkia ESR+:n osa-alueita; kehottaa asettamaan yhteisrahoitusosuudeksi vähintään 90 prosenttia vähävaraisimmille suunnattujen toimenpiteiden kohdalla ja vähintään 70 prosenttia kaikkien muiden toimien kohdalla, joita toteuttavat pienet toimijat, joiden valmiudet ovat rajalliset, kuten kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, voittoa tavoittelemattomat sosiaalipalvelujen tarjoajat ja yhteiskunnalliset yritykset, jotta ne voivat saada rahoitusta, ja säilyttämään samalla tietty vähimmäismäärä erilaisia yhteisrahoitusosuuksia;
Rahaston toiminta39.kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan koordinoinnin alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä järjestöjen välillä ja niiden osallistumisen kansallisista talousarvioista rahoitetuissa hankkeissa ja korostaa tarvetta säilyttää nykyisen ESR+:n kumppanuuteen perustuva toimintamalli, joka on keskeisen tärkeä ESR+:sta rahoitettavien ohjelmien laadun parantamiseksi; toteaa jälleen, että rahaston hallinnointia koskevat säännöt on hyväksyttävä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, sillä nämä ovat lähimpänä ihmisten tarpeita ja voivat kehittää paikkalähtöisiä ratkaisuja, jotka soveltuvat parhaiten kyseisiin alueisiin; korostaa, että alueelliset ja paikalliset toimijat on otettava mukaan rahaston täytäntöönpanoon;
40.vaatii, että ESR+:n käyttöä ja täytäntöönpanoa koskevissa säännöissä on varmistettava oikeusvaltioperiaatteen, EU:n säännöstön, EU:n korkeimpien sosiaalinormien, sosiaalisten oikeuksien ja demokraattisten periaatteiden noudattaminen ja parannettava sitä ja että sääntöjen on oltava johdonmukaisia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja myös EU:n perusoikeuskirjaan sisältyvien perus- ja ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kanssa;
41.kehottaa sallimaan ESR+:aa koskevissa säännöissä julkisten varojen osoittamisen ainoastaan työnantajille, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia ja työoloihin sovellettavia sääntöjä; rohkaisee komissiota luomaan Eurostatin tietoja täydentävän laajan tietokannan, jonka avulla voidaan seurata oikea-aikaisesti ja luotettavasti työllisyyden, elinolojen ja työmarkkinasuhteiden kehitystä;
42.panee huolestuneena merkille, että kansalliset hallitukset usein haittaavat ESR+:n tehokasta täytäntöönpanoa asettamalla tarpeettomia hallinnollisia rasitteita tai estämällä paikallisia toimijoita hallinnoimasta rahaston tukea tai rahoitusmahdollisuuksia; vaatii vähentämään hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa, erityisesti yksinkertaistamalla rahoituksen hakuprosesseja ja järjestöjä koskevia ilmoitusmenettelyitä varsinkin kansalaisyhteiskunnan ja yhteisötalouden organisaatioiden sekä pienempien järjestöjen osalta; korostaa, että yksinkertaistamistoimenpiteiden suunnittelussa olisi kuultava tuensaajia, myös voittoa tavoittelemattomia sosiaalipalvelujen tarjoajia; vaatii, että yksinkertaistamisen yhteydessä on vaalittava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja riippumattoman valvonnan perusperiaatteita sekä kumppanuusperiaatetta, jotta varmistetaan julkisten varojen moitteeton hallinnointi;
43.toteaa, että liiallinen riippuvuus virhetason kaltaisista mittareista voi lisätä hallinnollista taakkaa; toteaa, että eri mittarit, kuten panosten, tuotosten ja tuloksellisuuden mittaaminen tai laadulliset mittarit, voivat soveltua erilaisiin tavoitteisiin ja tukitoimiin;
44.kehottaa komissiota kohdistamaan johdonmukaista tukea ja viestintää jäsenvaltioille, jotta ne voivat käynnistää yksittäisiä hankkeita tehokkaasti ja avoimesti, mukaan lukien avoimet ja ennakoitavat ehdot, jotka tarjoavat oikeudellista selkeyttä ja ennakoitavuutta hakijoille sekä rahoituksen lopullisille edunsaajille;
45.kehottaa komissiota varmistamaan, että yksittäisten toimien tehokkuus arvioidaan entistä perusteellisemmin aiheuttamatta merkittäviä uusia rasitteita palveluntarjoajille, esimerkiksi yksinkertaistamalla tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden ja komission välillä ja perustamalla arviointipisteitä sekä EU:n että kansallisella tasolla;
46.toteaa jälleen, että digitalisaatio on yksi tärkeistä välineistä hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja rahoitusmahdollisuuksia varten tehtävien hakemusten virtaviivaistamiseksi ja että siksi sitä olisi edistettävä ja ihmisten digitaalisia taitoja vahvistettava; varoittaa kuitenkin, että kaikki ihmiset eivät ole valmistautuneita digitalisaatioon ja että tietyt ihmisryhmät, erityisesti heikoimmassa asemassa olevat, kuten ikäihmiset ja ihmiset, jotka asuvat väestökatoalueilla, joilla palvelujen ja mahdollisuuksien saatavuus voi olla rajallisempaa, sekä heille tarkoitetut hankkeet samoin kuin kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, voittoa tavoittelemattomat sosiaalipalvelujen tarjoajat ja yhteiskunnalliset yritykset, voivat tästä syystä menettää rahoitusmahdollisuuksia;
47.katsoo, että vielä on paljon tehtävää, jotta järjestöt ja ihmiset ovat selvillä kaikista ESR+:n tarjoamista mahdollisuuksista; vaatii komissiota ja jäsenvaltioita antamaan järjestöille tietoa ja neuvontaa ESR+:n tarjoamista mahdollisuuksista toteuttamalla tiedotuskampanjoita; panee merkille edelleen vallitsevan merkittävän tieto- ja osaamisvajeen, joka vaikuttaa mahdollisuuteen saada rahoitusta nykyisestä ESR+:sta ja EU:n rahoittamien hankkeiden toteuttamiseen, ja toteaa, että tämä koskee erityisesti sosiaalipalveluja; katsoo erityisesti, että tulevassa ESR+ -asetuksessa olisi varattava teknisen tuen määrärahat Euroopan laajuisesti koordinoidun kansallisten neuvontapalvelujen verkoston tai esimerkiksi ammatinvalinnanohjausta tarjoavien matalan kynnyksen tiedotuspisteiden perustamiseen, jotta voidaan tehokkaasti tarjota koulutusta, ohjausta ja tukea organisaatioille paikan päällä;
48.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ESR+:sta ja muista EU:n rahastoista tuettujen hankkeiden välisiä synergioita kaikilla tasoilla;
°
° °
49.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Euroopan alueiden komitealle.