1.muistuttaa, että elämme tutkimuksen ja innovoinnin kannalta ratkaisevia hetkiä ja että esitellessään parlamentille heinäkuussa 2024 toisen toimikautensa ohjelmaa Euroopan komission puheenjohtaja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, että Euroopan on asetettava tutkimus ja innovointi talouden keskiöön;

2.panee merkille, että Draghin, Lettan ja Heitorin raporteissa katsotaan, että tutkimus ja innovointi ovat olennaisen tärkeitä Euroopan kilpailukyvyn saavuttamisen kannalta, ja korostaa, että on tärkeää toimia kiireellisesti, jotta emme jää jälkeen; korostaa, että tarvitaan vahvaa sitoumusta sellaisen tulevan puiteohjelman aikaansaamiseksi, joka edistää ratkaisevasti Euroopan kilpailukykyä ja Euroopan yleistä hyvinvointia;

3.muistuttaa, että Draghin ja Heitorin raportit ovat Euroopalle tärkeä muistutus tarpeesta kyetä vastaamaan maailmanlaajuiseen kilpailuun ja Kiinan tiedealan merkittävään kasvuun viime vuosina; pitää myönteisenä, että Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman onnistumisaste on ollut korkeampi kuin Horisontti 2020 ‑puiteohjelman; antaa kiitosta Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kyvylle reagoida kriiseihin, kuten covid-19-pandemiaan ja geopoliittisiin haasteisiin, mutta pitää samalla valitettavana niin lisärahoituksen puutetta kuin jatkuvia rahoituksen leikkauksia, jotka vaarantavat alkuperäiset painopisteet;

4.pitää valitettavana, että Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanosta on saatu kielteisiä kokemuksia, koska siirtymisen Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Horisontti Eurooppaan on enimmäkseen koettu lisänneen monimutkaisuutta ja byrokratiaa; korostaa, että ohjelman joissakin osissa hyväksymisaste on edelleen niin alhainen, että etenkin sellaisten tutkimuslaitosten tutkijat, joiden talousarvio on pieni, ja pk-yritykset saattavat jättää sen vuoksi toimittamatta hakemuksia, jotka voisivat olla erinomaisia; katsoo, että strategisen suunnittelun olisi tuotava merkittävämpiä hyötyjä ohjelmasuunnittelun laadulle ja että kaikkien tutkimus- ja innovointialan sidosryhmien olisi sitouduttava siihen entistä vahvemmin, mikä ei vaikuta tähän mennessä toteutuneen riittävästi; katsoo, että kymmenennen puiteohjelman olisi perustuttava Horisontti Eurooppa -puiteohjelman jo tuloksellisiksi ja tehokkaiksi osoittautuneisiin välineisiin;

5.korostaa puiteohjelman ketteryyden merkitystä; panee merkille, että Heitorin raportin mukaan on tärkeää vastata tieteen ja innovoinnin alan nopeaan muutokseen ja että raportissa suositellaan radikaalia uudistusta asiantuntijoiden palkkaamiseksi ohjelman hallinnointiin perustamalla ehdotetut kaksi uutta neuvostoa ja vähentämällä ehdotuspyyntöjen ohjailevuutta; muistuttaa, että Draghin raportissa todetaan, että puiteohjelman nykyhallinto on hidas ja byrokraattinen ja että sen organisaatio olisi suunniteltava uudelleen siten, että se perustuisi enemmän tuloksiin ja huippuasiantuntijoiden arvioihin, ja että tulevan puiteohjelman hallinnossa olisi oltava henkilöitä, joilla on todistetusti kokemusta työskentelystä tutkimuksen tai innovoinnin eturintamassa; toteaa, että innovatiivisia ideoita ei aina voida ennakoida tai ohjelmoida, ja korostaa, että tarvitaan riittävästi rahoitusta, jota ei ole ennalta suunniteltu, jotta voidaan hyödyntää kehittyvän innovoinnin kaikki mahdollisuudet;

6.korostaa sen merkitystä, että puiteohjelma perustuu huippuosaamiseen, jotta varmistetaan Euroopan parhaiden tutkijoiden osallistuminen koko ohjelman ajan; väittää, että yksi EU:n tutkimus- ja innovointipolitiikan toimintaympäristön kriittisistä heikkouksista liittyy myös siihen, että paikkalähtöisten ja huippuosaamiseen perustuvien tutkimus- ja innovointitoimien välillä ei ole tarkoituksenmukaista yhdennettyä ja täydentävää lähestymistapaa, erityisesti puiteohjelman ja koheesiopolitiikan tutkimus- ja innovointiaikaikkunan välillä, jotka ovat EU:n talousarvion osalta yhtä suuria; toteaa, että tutkimustulosten laajentaminen ja kaupallistaminen on edelleen suuri haaste Euroopassa;

7.palauttaa mieliin Heitorin raportin suosituksen edistää houkuttelevaa ja osallistavaa eurooppalaista tutkimus-, kehitys- ja innovointiekosysteemiä; palauttaa mieliin Lettan raportin suosituksen edistää sisämarkkinoiden viidennen vapauden kehittämistä; palauttaa mieliin Draghin raportin havainnon, jonka mukaan EU:n innovaatioekosysteemin pirstoutuminen on yksi Euroopan innovaatiosuorituskyvyn heikkouden perimmäisistä syistä; palauttaa mieliin, että perussopimuksissa puiteohjelma on osa eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämistä; on vakuuttunut siitä, että puiteohjelman vaikutuksen maksimoimiseksi se on sisällytettävä laajempaan eurooppalaiseen tutkimuspolitiikkaan, jolla varmistetaan, että Eurooppa on houkutteleva paikka maailmanlaajuisia osaajia houkuttelevalle tutkimustoiminnalle, joka muuntaa tieteen tehokkaasti talouskasvuksi ja yhteiskunnalliseksi edistykseksi ja jolla puututaan tehokkaasti EU:n innovointivajeeseen; katsoo, että tulevalla eurooppalaista tutkimusaluetta koskevalla säädöksellä olisi pyrittävä saavuttamaan tällainen Eurooppa; toteaa, että jäsenvaltioiden osaamiskierrolle on edelleen merkittäviä esteitä, kuten tutkintojen tunnustaminen;

8.korostaa, että jäsenvaltioiden on ehdottomasti tehtävä konkreettisia sitoumuksia saavuttaakseen kolmen prosentin menotavoitteen suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä; toteaa EU:n investoivan huomattavasti vähemmän kuin muut maailmanvallat, eikä se ole saavuttanut kolmen prosentin tavoitetta yli kahteen vuosikymmeneen: esimerkiksi vuonna 2022 se investoi tutkimukseen ja kehitykseen 2,24 prosenttia BKT:staan verrattuna Yhdysvaltain 3,5 prosenttiin; korostaa, että unionin vuosi vuodelta jatkuva ali-investointi tutkimus- ja kehitystoimintaan pahentaa tilannetta ja syventää kuilua kolmansiin maihin; toteaa, että EU:n 27 jäsenvaltion tutkimus- ja kehitysintensiteettien välillä on huomattavia eroja: viisi jäsenmaata saavuttaa kolmen prosentin menotavoitteen, kun taas osa jää alle yhden prosentin; muistuttaa, että EU:n kokonaisrahoitusosuus tutkimus- ja kehitysmenoista on alle seitsemän prosenttia Draghin raportti Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta, s. 236., mikä on hyvin pieni osuus tutkimus- ja kehitystoiminnan julkisista kokonaismenoista EU:ssa; toteaa, että kansallisia tutkimusmenoja ei pitäisi leikata, jos saatavilla on myös EU:n tutkimusrahoitusta; korostaa, että tutkimuksessa ja innovoinnissa tarvitaan sekä EU:n rahoitusta että kansallista rahoitusta; korostaa myös yksityisten tutkimus- ja innovointi-investointien tärkeää roolia julkisen rahoituksen täydentämiseksi; pitää valitettavana, että EU:n yksityiset investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin ovat Kiinasta ja Yhdysvalloista jäljessä eli 1,3 prosenttia unionin BKT:sta, kun ne ovat 2,4 prosenttia Yhdysvalloissa ja 1,9 prosenttia Kiinassa; korostaa näin ollen, että EU:n toimilla olisi oltava ratkaiseva katalyyttinen rooli tutkimus- ja kehitysmenoissa ja että on jatkettava kansallisten ja EU:n tutkimus- ja kehitysmenojen koordinointia ja yhdenmukaistamista;

9.korostaa pitkän aikavälin julkisen rahoituksen ratkaisevaa roolia sellaiseen tieteelliseen uteliaisuuteen perustuvan huipputason perustutkimuksen tukemisessa, jonka ainoana tavoitteena on edistää tieteellistä tietämystä ja josta ei ole ilmeistä eikä välitöntä hyötyä ja jolle serendipisyys on luonteenomaista;

10.korostaa Horisontti Eurooppa -asetuksen johdanto-osan 72 kappaletta, jossa todetaan, että tieteellisen huippuosaamisen varmistamiseksi ja perusoikeuskirjan 13 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi edistettävä akateemisen vapauden kunnioittamista kaikissa ohjelmasta rahoitusta saavissa maissa; korostaa, että vaikka useissa maissa, jotka hyötyivät Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman varoista, tapahtui useita akateemiseen vapauteen liittyviä tapauksia, komissio ei ole käyttänyt tätä johdanto-osan kappaletta tehokkaasti yksittäisten ongelmien ratkaisemiseen; panee tyytyväisenä merkille startup-yrityksistä, tutkimuksesta ja innovoinnista vastaavan komission jäsenen sitoutuneen parlamentissa järjestetyssä kuulemisessaan esittämään lainsäädäntöehdotuksen tieteellisen tutkimuksen vapaudesta; kehottaa komissiota esittämään tällaisen lainsäädäntöehdotuksen parlamentin 17. tammikuuta 2024 antaman päätöslauselman mukaisesti;

11.kannattaa ilmastomenojen korkeaa tasoa Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman ensimmäisinä vuosina; kehottaa komissiota jatkamaan samaan tahtiin, jotta saavutetaan 35 prosentin yleinen ilmastomenotavoite ohjelman koko elinkaaren aikana;

12.korostaa, että Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelma on saavuttamassa omat ilmastotavoitteensa siten, että ehdotusten arvioinnissa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman oppaan mukaisesti ei ole tarvinnut ottaa huomioon ”ei merkittävää haittaa” ‐periaatetta, paitsi jos se oli olennaista ehdotuspyynnön sisällön kannalta; korostaa, että ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen tai vahingon välttämisen periaatteen horisontaaliselle soveltamiselle ei ole oikeudellista velvoitetta eikä oikeusperustaa; panee tyytyväisenä merkille, että startup-yrityksistä, tutkimuksesta ja innovoinnista vastaava komission jäsen sitoutui parlamentissa järjestetyssä kuulemisessaan arvioimaan nykyistä ja uutta lähestymistapaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseen, mukaan lukien sen soveltamisen oikeusperustaa, ja jakamaan arvioinnin Euroopan parlamentin kanssa; kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille ennen kymmenennen puiteohjelman käynnistymistä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan perustuvien ”ei (merkittävää) haittaa” -periaatteen ja vahingon välttämisen periaatteen noudattamisen vaikutuksesta ja arvioimaan sen täytäntöönpanosta komissiolle ja edunsaajille aiheutuvia kustannuksia sekä sen vaikutusta hankehakemusten yksinkertaistamiseen;

13.toteaa, että Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman täytäntöönpanon aikana useat suuret maailmanlaajuiset tapahtumat aiheuttivat tuhansille tutkijoille riskejä myös Euroopan naapurustossa ja tämä johti siihen, että riskitilanteissa olevat tutkijat jättivät huomattavasti hakemuksia saadakseen hätätoimenpiteenä sijoituksen Eurooppaan; toteaa kuitenkin, että nykyisessä puiteohjelmassa EU:lla ei ole käytettävissään riittävästi rahoitusta riskialttiiden tutkijoiden tukemiseen ja että joidenkin jäsenvaltioiden ja kansalaisjärjestöjen toimet ovat hajanaisia;

14.vahvistaa kansainvälisen yhteistyön merkityksen tieteen edistämisessä; on tältä osin huolissaan siitä, että kansainvälinen yhteistyö on vähentynyt Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman aikana verrattuna Horisontti 2020 ‐puiteohjelmaan; kannustaa komissiota pyrkimään tekemään muita assosiaatiosopimuksia kolmansien maiden kanssa ja toistaa Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. helmikuuta 2024, assosiaatiosopimuksista kolmansien maiden osallistumiseksi unionin ohjelmiin (EUVL C, C/2024/6341, 7.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/6341/oj). ja korostaa, että parlamentin mahdollisuuksia antaa merkityksellinen suostumus kansainvälisille sopimuksille, jotka koskevat erityisesti Horisontti Eurooppa -asetuksen 16 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen maiden osallistumista unionin ohjelmiin, vaikeuttaa, jos tällaisissa sopimuksissa ei määrätä rakenteesta, joka takaa parlamentaarisen valvonnan tiettyyn unionin ohjelmaan assosioitumista koskevan hyväksyntämenettelyn mukaisesti;

15.suhtautuu myönteisesti erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan ja Sveitsin assosioitumiseen Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan, koska näin tunnustetaan, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja Sveitsin tiede ja innovointi ovat olennainen osa eurooppalaista tiede- ja innovointiekosysteemiä; toistaa huolensa vuonna 2023 muutetusta pöytäkirjasta ja sen määräyksistä, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävää automaattista rahoitusosuuden alennusta; korostaa, että kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa, jotka koskevat Sveitsin assosioitumista EU:n ohjelmiin, olisi kunnioitettava täysimääräisesti parlamentin oikeutta antaa merkityksellinen suostumus assosiaatiosopimuksista kolmansien maiden osallistumiseksi unionin ohjelmiin annetun parlamentin päätöslauselman mukaisesti;

16.panee merkille komission valkoisen kirjan vaihtoehtoisista tavoista tehostaa kaksikäyttöpotentiaalia omaavien teknologioiden tutkimus- ja kehitystukea; panee merkille, että lähes kaikki valkoisesta kirjasta järjestettyyn julkiseen kuulemiseen vastanneet hylkäsivät vaihtoehdon 3; korostaa, että monet vastaajat katsoivat, että vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset eivät olleet riittävän selkeitä, voidakseen määrittää, mikä vaihtoehto olisi parempi; korostaa, että on yleisesti tunnustettua, että nykyistä tilannetta on parannettava julkisten varojen tehokkaan käytön varmistamiseksi ja Euroopan teknologisen suvereniteetin vahvistamiseksi; toteaa, että komission jäsen Zaharieva sitoutui parlamentissa järjestetyssä kuulemisessaan jatkamaan tätä arviointia mahdollisesti teettämällä uuden tutkimuksen, jotta varmistetaan, että esitetyt näkemykset edustavat kaikkia sidosryhmiä;

17.toteaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa on otettu merkittäviä edistysaskelia siten, että sukupuolten tasa-arvoa koskevat suunnitelmat ovat tukikelpoisuusperuste ja tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuus on oletusarvoisesti rahoituksen myöntämisperuste koko ohjelmassa; toteaa, että viimeaikaiset analyysit vahvistavat, että sukupuolten tasa-arvoa koskevia suunnitelmia koskevalla tukikelpoisuusperusteella on ollut katalyyttinen vaikutus;

18.on syvästi vakuuttunut siitä, että EU:n varojen käyttäminen tieteeseen, tutkimukseen ja innovointiin on paras mahdollinen investointi EU:n yhteiseen tulevaisuuteen ja kilpailukyvyn lisäämiseen sekä yhteiskunnalliseen kehitykseen ja innovaatiokuilun korjaamisessa onnistumiseen; on samaa mieltä Draghin kanssa siitä, että kaikkia EU:n julkisia tutkimus- ja kehitysmenoja olisi koordinoitava paremmin EU:n tasolla, mikä tarkoittaa investointien asianmukaista yhdenmukaistamista EU:n strategisten painopisteiden kanssa ja keskittymistä rahoitusaloitteisiin, joilla on merkityksellisiä vaikutuksia ja joilla luodaan lisäarvoa, ja että uudistettu ja entistä vahvempi puiteohjelma on ratkaisevan tärkeä tämän tavoitteen saavuttamiseksi; korostaa, että todellisen lisäarvon varmistamiseksi tutkimus- ja kehitysmenoja olisi myös koordinoitava paremmin kansallisella tasolla jäsenvaltioiden välillä; toistaa, että uudistetut finanssipoliittiset säännöt sulkevat ulkopuolelle EU:n ohjelmien yhteisrahoituksessa käytetyn kansallisen rahoituksen, ja kehottaa hyödyntämään tätä mahdollisuutta täysimääräisesti EU:n tutkimusrahoituksen tehostamiseksi;

19.korostaa standardointitoimien merkitystä sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää tutkimuksen ja innovoinnin tarjoamaa kilpailuetua;

20.korostaa tutkimuksen ja innovoinnin merkittävää roolia eri teollisuudenaloilla ja toteaa, että se edistää työpaikkojen luomista ja parantaa Euroopan kilpailukykyä kolmansiin maihin verrattuna;

21.korostaa Euroopan innovaationeuvoston (EIC) merkitystä Euroopan kilpailukyvylle; korostaa tässä yhteydessä, että EIC:n investoinnit helpottavat kuolemanlaaksovaihetta ja johtavat innovaatioihin, jotka ovat luonteeltaan murroksellisia ja joissa mahdollisesti syntyy läpimurtoja ja joissa voi olla potentiaalia laajentamiseen; korostaa myös, että EIC:n Accelerator-välineen ainutkertaista ehdotusta tarjota räätälöityä tukea startup-yrityksille, joilla on paljon potentiaalia mutta jotka eivät ole pankkirahoituskelpoisia;

22.suhtautuu myönteisesti siihen, että 44 prosenttia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman talousarviosta on tähän mennessä edistänyt Euroopan kilpailukyvyn kannalta olennaista digitaalista ja teollista siirtymää erityisesti edistämällä teknologian kehittämistä koskevaa yhteistyötä;

23.uskoo vahvasti, että sen lisäksi, että soveltavilla tutkimus-, kehitys- ja innovointipolitiikoilla on pitkän aikavälin ja kestävän kilpailukyvyn kannalta keskeinen rooli, niiden on oltava keskeisessä asemassa tärkeimpien maailmanlaajuisten ja yhteiskunnallisten haasteiden välttämiseksi ja ennakoimiseksi ja niihin vastaamiseksi;

24.katsoo, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman hallinnon yksinkertaistaminen on pysähtynyt, sillä 32 prosenttia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman osallistujista katsoo Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan hakemisen olevan työläämpää kuin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan hakemisen ja lähes puolet osallistujista ei ole huomannut eroa Euroopan komissio: Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Evaluation study on excellent science in the European framework programmes for research and innovation – Final report phase 2 – Supporting the interim evaluation of Horizon Europe, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2024, s. 47–48., ja on huolissaan voimakkaasti kasvaneista transaktio- ja hallintokustannuksista Heitorin raportti, s. 90.; panee merkille, että keskimäärin edunsaajat ilmoittivat hallinnollisten kustannusten olevan 6‑10 prosenttia hankkeensa talousarviosta mutta 48 prosenttia edunsaajista ilmoitti hallinnollisten kustannusten olevan yli 10 prosenttia ja 10 prosenttia näistä ilmoitti hallinnollisten kulujen olevan yli 20 prosenttia; pitää valitettavana, että avustuksen myöntämiseen kuluva aika Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa on pidempi kuin Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja että se on pidempi kuin komission asettama kahdeksan kuukauden tavoite Euroopan komissio: Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Evaluation study on excellent science in the European framework programmes for research and innovation – Final report phase 2 – Supporting the interim evaluation of Horizon Europe, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2024, s. 49.; vaatii hallinnon yksinkertaistamisen jatkamista, asiaankuuluvien menettelyjen virtaviivaistamista, kustannusten leikkaamista ja voimakkaampaa keskittymistä hakijoihin ja korostaa, että yksinkertaistamisen on hyödytettävä hakijoita samalla kun varmistetaan, että hakemukset sisältävät kaiken tarvittavan tiedon niiden ansioiden arvioimiseksi;

25.muistuttaa, että Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelmaa koskevan selityksin varustetun avustussopimuksen mallin ensimmäinen täydellinen versio julkaistiin vasta toukokuussa 2024, yli kolmen vuoden kuluttua ohjelman alkamisesta; toteaa, että ilman tämän asiakirjan täydellistä versiota edunsaajat eivät ole täysin tietoisia avustussopimuksen allekirjoittamiseen liittyvistä oikeudellisista ja taloudellisista ehdoista; muistuttaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevan selityksin varustetun avustussopimuksen mallin ensimmäinen versio julkaistiin ennen ohjelman virallista alkamista; toteaa, että ilmeisesti syy viivästyneelle julkaisemiselle on komission avustussopimusmalleihin soveltama yhteinen lähestymistapa EU:n ohjelmia varten nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa;

26.panee merkille, että eri edunsaajilla on erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia kertakorvausten toimivuudesta; huomauttaa, että jotkut edunsaajat eivät koe kertakorvausrahoituksen käyttöönoton yksinkertaistaneen menettelyä heidän kannaltaan; korostaa, että kertakorvauksena maksettavaa rahoitusta koskevassa vuoden 2024 arvioinnissa olevat tiedot ovat epäselviä, joten joihinkin olennaisiin huolenaiheisiin ja avoinna oleviin kysymyksiin, kuten jälkitarkastuksen vaikutusta koskevaan epävarmuuteen, ei saada vastausta, mutta siinä vahvistetaan joitakin moitteita, kuten tehtäväkokonaisuuksien keinotekoinen lisääminen Euroopan komissio: Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Assessment of Lump Sum Funding in Horizon 2020 and Horizon Europe – Analysis of implementation data and feedback from surveys, 25. heinäkuuta 2024. Keskeinen kiistanaihe on ollut se, että kertakorvausrahoituksen täyttä vaikutusta hankkeisiin ei tiedetä ottaen huomioon, että täysin päätökseen saatetuista hankkeista ei ollut paljon tietoa. Lisäksi jo varhaisessa vaiheessa on huomattu, että kertakorvaukset toimisivat todennäköisesti pienemmissä hankkeissa (ja yksittäisten edunsaajien hankkeissa), mutta suurin epäilys kohdistuu niiden vaikutukseen suurissa, monimutkaisemmissa hankkeissa. Katso esim. EARTOn, EUAn ja CESAERin yhteinen lausuma vuodelta 2021 (https://www.eua.eu/news/eua-news/eua-cesaer-and-earto-call-for-caution-in-the-use-of-lump-sum-funding-in-horizon-europe.html). Kertakorvausten laajamittaisen käytön vastustus kumpuaa siitä, että ilman oleellista tietoa kertakorvauksista saaduista kokemuksista ja tuloksia suurista, monia edunsaajia kattavista hankkeista kertakorvausten vaikutuksia näihin hankkeisiin ei tiedetä. Tätä asiaa olisikin pitänyt tarkastella vuoden 2024 arvioinnissa. Suuri osa Horisontti 2020 -puiteohjelmaan liittyvästä pilotista koski konseptin oikeaksi todistamiseen (PoC) liittyviä ERC:n hankkeita, joiden avustukset ovat pieniä ja joissa avustuksia osoitetaan yhdelle saajalle. Erityisluonteensa vuoksi PoC-hankkeet jätetään useimmiten kertakorvausanalyysien ulkopuolelle mutta ei aina. Esimerkiksi vaikuttaa siltä, että ne on sisällytetty joihinkin päätökseen saatuihin hankkeisiin (PoC-hankkeiden osuus hankkeista on 44 prosenttia – ks. vuotta 2024 koskeva komission arviointi, s. 8 – joten niiden on sisällyttävä Horisontti 2020 -puiteohjelman päätökseen saatuja hankkeita koskevaan 96 prosentin osuuteen, ks. kuva 6). Tämä valikoiva ja läpinäkymätön tietojen käyttö tekee arvioinnista epävakuuttavan.; katsoo, että tämä arviointi vahvistaa, että joillekin edunsaajille kertakorvauksena maksettava rahoitus voi olla yksinkertaisempaa muttei kaikille Euroopan komission esittely webinaarissa ”Lump Sum Funding in Horizon Europe: How does it work? How to write a proposal?”, dia 2, 16. toukokuuta 2024. https://ec.europa.eu/research/participants/docs/h2020-funding-guide/other/event240516.htm.Euroopan komissio: EU Science & Innovation, promotional video on lump sums entitled ”How to evaluate lump sum proposals: Get started”, 2023, https://www.youtube.com/watch?v=VsSO_s1Ec84.Euroopan komissio: EU Science & Innovation, webinaari aiheesta ”Lump Sum Funding in Horizon Europe: How does it work and what are the next steps?”, 2022, https://www.youtube.com/watch?v=gUFYkhxE70I. Kohdassa 3 minuuttia 5 sekuntia johtaja Will viittaa siihen, että kertakorvauksia käytetään virheasteen alentamiseksi. Kohdassa 10 minuuttia 35 sekuntia ensimmäisen esityksen ensimmäisessä diassa virheasteen alentaminen luetellaan kertakorvausten käytön ensimmäisenä tavoitteena.;

27.katsoo, että kertakorvausrahoituksen tarjoama yksinkertaistaminen tarkoittaa sitä, että edunsaajilta siirretään kaikki todellisten kustannusten raportointiin liittyvät velvoitteet komissiolle ja hankkeiden rahoitukseen liittyvät jälkitarkastukset poistetaan; on tyytyväinen siihen, että tällä alennetaan virheastetta; korostaa kuitenkin, että virheaste on väline, jolla taataan julkisten varojen asianmukainen käyttö, ei tavoite itsessään; varoittaa tässä yhteydessä, että erittäin menestyksekkäiden ohjelmien menojen laatu vaarantuu, kun kertakorvauksen käyttöä lisätään liian nopeasti;

28.toteaa, että konsortioiden keskimääräinen koko on Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelmassa huomattavasti suurempi kuin Horisontti 2020 -puiteohjelmassa Avustuksen saajien keskimääräinen määrä kasvoi Horisontti 2020 ‐puiteohjelman 5.0:sta Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman 7.1:een (ks. Horizon Europe Strategic Plan 2025–2027 Analysis). Samaan aikaan yhteistyöavustusten osuus laski Horisontti 2020 ‐puiteohjelman 78 prosentista 56 prosenttiin Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelmassa (ks. Heitorin raportti, laatikko 9.1).; katsoo, että konsortiot vahvistavat yhteistyötä ja että suuremmat konsortiot edistävät laajempaa ja mahdollisesti myös monipuolisempaa yhteistyötä; korostaa kuitenkin, että suurempien konsortioiden hallinnointiin kuluu enemmän aikaa ja ponnisteluja sekä ehdotusten valmisteluvaiheessa että hankkeiden toteutusvaiheessa, mikä vie resursseja tutkimustoiminnasta; katsoo lisäksi, että monimutkaisemmat konsortiot eivät ole yhtä houkuttelevia uusien tulokkaiden kannalta, kun otetaan huomioon monimutkaisuus ja resurssit sekä kokemus, jota tarvitaan niiden hallinnoinnissa;

29.pitää tärkeänä, että ohjelma on avoin ja saavutettava ja että hakemiskynnys on matala, jotta varmistetaan uusien tulokkaiden ja pk-yritysten osallistuminen; korostaa, että yli puolet Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan osallistuvista pk-yrityksistä on uusia tulokkaita Euroopan komissio: Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, SME participation in Horizon Europe – Key figures (and key issues) in the first three years, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2024, s. 11.; katsoo, että hallinnolliset rasitteet, tarvittavat ajalliset investoinnit ja hakemusten monimutkaisuus saattavat rajoittaa pk-yritysten osallistumista ohjelmaan Euroopan parlamentti, tieteen ja tekniikan tulevaisuuspaneeli, The Horizon Europe Programme: A strategic assessment of selected items, 2024, s. 48.; panee merkille, että Horisontti 2020 -puiteohjelmaan liittyvän pk-yrityksille suunnatun välineen yksinkertaiset, pienet ja nopeat avustukset houkuttelivat uusia tulokkaita Pk-yrityksille suunnatun välineen vaiheen 1 osallistujista 90 prosenttia oli uusia tulokkaita. Sen sijaan EIC:n Accelerator-välineen osallistujista on tähän mennessä ollut uusia tulokkaita vain 70 prosenttia. Euroopan komissio: Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, SME participation in Horizon Europe – Key figures (and key issues) in the first three years, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2024, s. 11.;

30.katsoo, että komissio ei ole onnistunut luomaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalle ketterää mutta vahvaa hallintoa, mikä on johtanut monimutkaiseen täytäntöönpanoon; odottaa, että väliarviointiraportissa puututaan puutteisiin ja mahdollisiin ratkaisuihin;

31.tunnustaa pilarin 1 merkityksen tieteellisen huippuosaamisen edistämisessä ja korkeasti koulutetun tutkimuksen houkuttelemisessa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) ja Marie Skłodowska-Curie -toimien kaltaisten ohjelmien avulla;

32.on tyytyväinen ERC:n jatkuvaan menestykseen; korostaa, että sen menestys riippuu tieteellisen neuvoston riippumattomuudesta; korostaa, että viime vuodet ovat osoittaneet, että ERC:n toiminnan ja riippumattomuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että tieteellisen neuvoston puheenjohtaja on pätevä ja sitoutunut ja että hänellä kunnioitettavia tieteellisiä ansioita; panee merkille, että ERC:n tieteellisen neuvoston alhaalta ylöspäin suuntautuvat ehdotuspyynnöt ja riippumaton hallinto ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi;

33.korostaa sekä ERC:n että Marie Skłodowska-Curie -toimien kykyä houkutella tiedealan osaajia Eurooppaan; panee merkille Marie Skłodowska-Curie -toimien tärkeän vaikutuksen Euroopan tieteelliseen johtoasemaan; panee huolestuneena merkille alhaiset hyväksymisasteet Marie Skłodowska-Curie -toimissa;

34.korostaa, että pilarista 1 rahoitettavissa tutkimushankkeissa olisi noudatettava ”suuri riski / suuri hyöty” -periaatetta; kehottaa selkeyttämään arviointikriteerejä, jotta varmistetaan tiukasti ”suuri riski / suuri hyöty” -periaatteen toteutuminen tutkimusehdotusten arvioinnissa; toteaa, että ”suuri riski” tarkoittaa myös uusien tutkimusmenetelmien käyttämistä;

35.korostaa, että tutkimusinfrastruktuurit ja erityisesti digitaaliset tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat eri tieteenalojen ja alojen tutkijoille ja innovoijille erittäin tärkeän foorumin tietojen, menetelmien ja asiantuntemuksen jakamiseksi, mikä edistää uusien teknologioiden kehittämistä ja soveltamista Euroopan teknologisen suvereniteetin vahvistamiseksi; pitää erityisesti tässä yhteydessä myönteisenä eurooppalaisissa avoimen tieteen pilvipalveluissa ja eurooppalaisissa museoiden pilvipalveluissa aikaansaatua edistystä;

36.korostaa, että tutkimusyhteistyö on keskeinen osa EU:n puiteohjelmia; toteaa, että pilari 2 on erittäin tärkeä strateginen väline, jolla edistetään yleiseurooppalaista yhteistyötä yhdistämällä resursseja ja tietämystä sekä yhdenmukaistetaan julkisia ja yksityisiä tutkimus- ja innovointiohjelmia; toteaa, että yhteistyötä ei tapahtuisi ilman EU:n samanasteista rahoitusta, ja korostaa EU:n yhteistyöohjelmien ainutlaatuista lisäarvoa, etenkin koska Eurooppa voi niiden avulla vastata monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja integroida yritykset kriittisiin, koko maanosan laajuisiin arvoketjuihin; katsoo, että pilari 2 on edistänyt tutkimusyhteistyötä ja pystynyt erityisesti tukemaan teknologian kypsyttämistä koskevia yhteisiä tutkimus- ja innovointiohjelmia yhteisyritysten kautta, mikä edistää EU:n kilpailukykyä;

37.pitää pilaria 2 strategisena välineenä, jolla mahdollistetaan yleiseurooppalainen yhteistyö ja tietojen ja resurssien yhdistäminen, houkutellaan yksityisiä investointeja ja tuodaan yhteen julkisia ja yksityisiä sidosryhmiä eri puolilta Eurooppaa vastaamaan monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin; katsoo, että on tärkeää jatkaa tämän yhteistyön tukemista; huomioi kuitenkin pilarin 2 monimutkaisuuden; katsoo, että tämän pilarin täytäntöönpano on edelleen liian monimutkaista ja sitä olisi parannettava, yksinkertaistettava ja virtaviivaistettava, jotta voidaan puuttua kohdennetusti tuloksiin eikä pelkästään menoihin; panee merkille, että pilariin liittyvien välineiden määrä, kuten kumppanuuksien suuri määrä, missioiden monimutkainen, ylhäältä alaspäin suuntautuva hallinnollinen toteutus ja lukuisat talousarviomuutokset ovat johtaneet tarpeettomaan monimutkaisuuteen, joka laimentaa hakijoiden kiinnostusta ja etenkin uusien tulokkaiden osallistumista; korostaa näiden välineiden saatavuuden merkitystä erityisesti kaikkien Euroopan alueiden pk-yrityksille, jotta mahdollistetaan kaikkien huippututkijoiden ja innovoijien osallistuminen ja vaalitaan yritysten vastaanottokykyä; suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen pilarin 2 tasapainottamisesta uudelleen siten, että päästään parempaan tasapainoon erityyppisten tutkimus- ja innovointitoimien välillä perustutkimuksesta markkinalähtöiseen innovointiin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toisen strategisen suunnitelman mukaisesti; panee tässä yhteydessä merkille eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin komitean kymmenennestä puiteohjelmasta antaman päätelmän, jonka mukaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman klusterirakenne luo tarpeettoman esteen rahoitusta hakeville osallistujille, erityisesti uusille tulokkaille, sekä Draghin raportin päätelmän, jonka mukaan ohjelman olisi yhdistettävä hajanaisia ja epäyhtenäisiä toimia;

38.toteaa, että tutkimustulosten laajentaminen ja kaupallistaminen on edelleen Euroopan suurin haaste; muistuttaa yrittäjyyden ratkaisevasta roolista esimerkiksi läpimurtoinnovointien huipputason soveltavan tutkimuksen kaupallisessa ja taloudellisessa hyödyntämisessä;

39.korostaa, että Euroopan innovaationeuvosto täyttää yleisesti tunnustettua investointivajetta mittakaavan kasvattamista koskevan läpimurtoinnovaatioiden rahoituksen alalla Euroopan komissio: Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Evaluation study of the European framework programmes for research and innovation for an innovative Europe – Report phase 2 (support study for the interim evaluation of Horizon Europe), Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2024, s. 98.; panee merkille EIC:n erittäin heikon hyväksymisasteen, katsoo sen vahvistavan EIC:n rahoituksen merkityksellisyyden ja pitää sitä huolestuttavana merkkinä ohjelman rahoituksen riittämättömyydestä; suhtautuu myönteisesti siihen, että EIC:stä tuli välineenä kokonainen, kun otettiin käyttöön siirtymätoimet, koska nämä toimet kulkevat innovoijan matkassa varhaisesta ideasta laajentamiseen helpottamalla teknologian kypsyttämistä ja validointia; korostaa EIC:n johtokunnan antaman neuvonnan laatua ja merkityksellisyyttä ja muistuttaa tässä yhteydessä asiantuntijaneuvonnan merkityksestä puiteohjelman täytäntöönpanon ohjaamisessa;

40.katsoo, että Euroopan innovaationeuvosto on periaatteessa tarpeellinen ja erinomainen väline; on samaa mieltä siitä, että EIC:n virtaviivaistamisen ja vahvistamisen, yksityisten investointien houkuttelemisen ja tutkimuksen kaupallistamisen tukemisen olisi oltava pilarin 3 keskiössä, kuten Heitorin raportissa vahvistetaan; pitää kuitenkin valitettavana, että komissio teki joitakin täytäntöönpanopäätöksiä, jotka johtivat EIC:n harhaan aiotusta tarkoituksestaan helpottaa yritysten kasvua; tunnustaa, että EIC:n olisi voitava joustavasti ja strategisesti maksimoida mahdollisuutensa tukea läpimurtoteknologiaa; uskoo vakaasti, että EIC voi saavuttaa täyden potentiaalinsa, jos ohjelman oikeudellista ja institutionaalista rakennetta selkeytetään ja vahvistetaan;

41.pitää valitettavana, ettei kaikkia parlamentin suosituksia, jotka se esitti Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanosta 22. marraskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa, ole pantu täytäntöön, etenkään suositusta siitä, että arvioidaan perusteellisesti tapoja parantaa EIC:n täytäntöönpanoa ja harkitaan vaihtoehtona riippumattoman unionin elimen perustamista SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla pääasialliseksi elimeksi, joka vastaa EIC:n täytäntöönpanosta; pitää lisäksi valitettavana, että sen suositusta varmistaa, että sekä oman pääoman osien että avustusosien täytäntöönpanossa on suora koordinointilinja, ei ole otettu huomioon;

42.kehottaa kiinnittämään huomiota Euroopan innovaationeuvoston ohjelmapäälliköiden työhön; uskoo vahvasti lähestymistapaan, jossa asiantuntijat, joilla on yleisesti tunnustettua näyttöä alalta, tuottavat strategista tietoa strategisten haastepohjaisten ehdotuspyyntöjen tehokasta ohjelmasuunnittelua varten; arvostaa erityisesti ohjelmapäälliköiden toimia, joilla he auttavat löytämään hankkeille lisäarvoa ja toteuttamaan sitä kokoamalla yhteen hankkeita, joilla on yhteisiä intressejä;

43.panee merkille, että riippumattomien asiantuntijoiden tekemät arviot osaamis- ja innovaatioyhteisöistä ovat olleet yleisesti ottaen myönteisiä (erityisesti EU:n tason lisäarvon osalta); panee merkille, että EIT:n KIC-yhteisöt edistävät osaltaan korkeakoulutuksen ja yritysten välisten yhteyksien vahvistamista ja osaamisvajeen korjaamista ja että olisi tutkittava synergioita EU:n viimeaikaisessa lainsäädännössä (esim. nettonollateollisuutta koskeva säädös, kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös, kyberturvallisuuspaketti) käyttöön otettujen akatemioiden kanssa; korostaa lisäksi, että EIT:n alueellisen innovaation ohjelman toimet auttavat vähentämään Euroopan innovaatiovalmiuksien jakautumista; muistuttaa, että olisi luotava enemmän synergioita EIT:n ja muiden toimien, kuten innovoinnin paikkalähtöistä muutosta koskevan EU:n valmistelutoimen, välillä innovaatiokuilun umpeen kuromiseksi, ja katsoo, että EIT:n KIC-yhteisöt voisivat parantaa synergioita puiteohjelman sisällä (pilarin 3 toiminnoissa ja pilarien välillä) ja vahvistaa konkreettisia synergioita huippuosaamiseen perustuvan ja paikkalähtöisen innovoinnin välillä esimerkiksi toteuttamalla alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston johdolla tutkimus- ja kehitystoimien jälkeisiä toimia, kuten alueiden välinen innovaatioinvestointiväline (I3);

44.pitää kuitenkin valitettavana, että useat EIT:n sidosryhmät, myös eräät sen suurimmista tuensaajista, kyseenalaistavat sen merkityksen ohjelmana; korostaa, että sidosryhmät arvostavat periaatteessa osaamis- ja innovaatioyhteisön käsitettä hyödyllisenä välineenä innovaatioekosysteemien tehokkaassa kehittämisessä ja integroinnissa; katsoo, että kaksi suurinta esiin tuotua huolenaihetta ovat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoituksellista itsekannattavuutta koskeva vaatimus Ks. esimerkiksi Euroopan yliopistojen liiton visio kymmenennestä puiteohjelmasta, s. 14: https://www.eua.eu/publications/positions/paving-the-way-for-impactful-european-r-i.html. ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin keskushallinto, joka on liian byrokraattinen ja työläs ja joka aiheuttaa osaamis- ja innovaatioyhteisöille hallinnollisia vaikeuksia Ks. esimerkiksi Fraunhofer Gesellschaft -instituutin kanta: https://www.fraunhofer.de/content/dam/zv/en/institutes/international/brussels/finalpapers/Fraunhofer_PositionPaper_EIT.pdf.; toteaa, että rahoitus- ja muut kustannukset, mukaan lukien osaamis- ja innovaatioyhteisöön osallistumisesta aiheutuva huomattava rasitus, ovat monille sidosryhmille suuremmat kuin sen suhteellisen vähäisen rahoitustuen hyödyt, joka on niiden kannalta merkityksellistä;

45.pitää valitettavana, että vaikka joitakin toimia on jo toteutettu, EIC:n, EIT:n ja ERC:n väliset synergiat eivät ole riittävän kehittyneitä;

46.pitää myönteisenä, että osallistumispohjaa laajentavista maista tulevien yhteisöjen osallistuminen Horisontti Eurooppa -ohjelmaan on lisääntynyt; toteaa, että innovaatiokuilu on edelleen olemassa, vaikka innovaatiosuorituskyvyn erot Euroopassa ovat hieman vähentyneet huolimatta kahden vuosikymmenen ajan jatkuneista laajenevista toimista; korostaa kuitenkin, että tämän innovaatiokuilun olemassaolo Euroopassa vaikuttaa kielteisesti koko EU:hun, koska se tarkoittaa, että käytettävissä oleva osaaminen jätetään käyttämättä ja että taloudellisten erojen voidaan odottaa kasvavan EU:ssa; toteaa, että tämä vähäinen osallistuminen voidaan osittain selittää rakenteellisilla tekijöillä, mukaan lukien riittämättömät kansalliset julkiset investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, mikä heikentää kansallisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien tehokkuutta, kuten alhaiset pistemäärät Euroopan innovaatioiden tulostaulussa osoittavat; panee lisäksi merkille, että puiteohjelmiin osallistumisen korkean tason ja kansallisten tutkimus- ja kehitysinvestointien korkean tason välillä on yhteys; on erittäin vakuuttunut siitä, että ilman kansallisia uudistuksia innovointikuilua ei voida korjata riippumatta EU:n tasolla toteutetuista toimista, ja viittaa asiaa koskevaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen 09/2022; toteaa, että tarvitaan uusia ja tehokkaampia mekanismeja osallistumispohjan laajentamiseksi, mutta näiden toimien rahoituksen olisi oltava peräisin ensisijaisesti kansalliselta tasolta ja sitä olisi täydennettävä koheesiopolitiikan varoilla; kehottaa komissiota varmistamaan, että tulevassa eurooppalaisesta tutkimusalueesta annettavassa asetuksessa asetetaan jäsenvaltioille vahvat velvoitteet parantaa tutkimus- ja innovointijärjestelmänsä toimintaa, jotta voidaan poistaa rakenteellisista haasteista johtuva alisuoriutuminen;

47.korostaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman huippuosaamismerkin merkitystä; katsoo, että merkki lieventää osaltaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman jatkuvaa rahoitusvajeongelmaa, joka heikentää merkittävästi kykyä tukea riittävästi kaikkia laadukkaita ehdotuksia; toteaa lisäksi, että merkki voi auttaa parantamaan osallistumispohjaa laajentavista maista tulevien tutkijoiden suhteellista osallistumista; korostaa kuitenkin, että merkkiä ei voida pitää suoran taloudellisen tuen korvikkeena erityisesti siksi, että merkki ei ole takuu rahoituksesta;

48.toteaa, että kukoistava eurooppalainen innovaatioekosysteemi edellyttää vahvoja ja hyvin yhteenliitettyjä paikkalähtöisiä innovaatioekosysteemejä ja että paremmin yhteenliitetty eurooppalainen innovaatioekosysteemi on olennaisen tärkeä Euroopan kilpailukyvyn, sen häiriönsietokyvyn ja strategisen riippumattomuuden parantamiseksi; toteaa, että alueellisten ekosysteemien välinen yhteistyö antaa Euroopan alueille mahdollisuuden hyödyntää yhdistettyjä vahvuuksiaan, jotta ne voivat kehittää innovatiivisia ratkaisuja tehokkaammin; korostaa, että tällainen yhteistyö nopeuttaa myös teknologioiden kaupallistamista ja skaalaamista ja vahvistaa EU:n kilpailukykyä myös maailmanlaajuisesti; tunnustaa julkisten tutkimusorganisaatioiden, kuten yliopistojen, elintärkeän roolin paikkalähtöisen innovoinnin edistäjinä;

49.korostaa missioiden roolia tiedeviestinnässä sekä tarvetta vahvistaa sitä edelleen, sillä siten tutkimustulokset tuodaan lähemmäs kansalaisia ja autetaan vastaamaan tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvan epäluottamuksen haasteeseen sekä autetaan samalla vahvistamaan yhteiskunnallista hyväksyntää tutkimus- ja innovointiin tehtäville julkisille investoinneille; palauttaa mieliin, että komission tiedonannossa ”EU:n missiot kahden vuoden jälkeen: edistymisen arviointi ja etenemissuunnitelma” missioiden onnistumisen arviointi ei ollut positiivinen, ja siinä todettiin, että missioiden osalta oli epäonnistuttu eräissä keskeisissä tavoitteissa, kuten ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa;

50.muistuttaa kumppanuuksien perustavanlaatuisesta roolista komission ja yksityisten ja/tai julkisten kumppaneiden yhteen saattamisessa ja katsoo, että niiden on saatava jatkuvaa tukea hankkeiden määritellyn tavoitteen ja laajuuden saavuttamisessa; korostaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien hallintorakenteita olisi virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava, jotta vältetään tarpeettomat rasitteet ja lisätään keskittymistä keskeisiin painopisteisiin; katsoo, että yhteisyritykset ovat erittäin hyödyllisiä välineitä, joilla edistetään tutkimusohjelmien parempaa koordinointia ja yhdenmukaistamista kaikkialla EU:ssa sekä yhteisinvestointeja tutkimukseen ja kehitykseen julkisen ja yksityisen sektorin välillä; pitää valitettavana, että yhteisyritykset eivät ole vielä yleisesti saaneet aikaan lisäystä Euroopan teollisuuden tutkimus- ja kehitysmenoissa;

51.panee merkille, että missioiden toteuttamisessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia tiedonannon julkaisemisen jälkeen; toteaa, että nykyinen missioita koskeva lähestymistapa ei ole riittävän suuntautunut luovien uusien ideoiden ja tutkimuksen ja innovoinnin ideoinnin edistämiseen, jotta haasteisiin voitaisiin vastata; katsoo, että missiolähtöisen ohjelmasuunnittelun tavoitteiden olisi oltava sellaisia, että ne voidaan saavuttaa tutkimuksen ja innovoinnin avulla; katsoo, että missioiden täytäntöönpanossa olisi käytettävä avoimia ehdotuspyyntöjä, jotka koskevat alhaalta ylöspäin suuntautuvia ideoita, ja että missiota olisi hallinnoitava portfoliolähestymistavan mukaisesti ja Euroopan innovaationeuvoston ohjelmapäälliköiden kokemuksiin perustuen; katsoo, että missiolähtöisen ohjelmasuunnittelun olisi oltava ennen kaikkea uudenlainen lähestymistapa sellaiseen tutkimusohjelmasuunnitteluun, jossa ongelmia pyritään ratkaisemaan painottamalla enemmän alhaalta ylöspäin suuntautuvia tutkimusideoita, edistämällä tieteidenvälisyyttä ja luomalla erityisesti mahdollisuuksia synergioille teknologialähtöisten toimien ja toisaalta sellaisten toimien välille, joiden lähtökohtana ovat yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet ja taiteet; kehottaa siksi komissiota kokeilemaan tällaista lähestymistapaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman jäljellä olevina vuosina ja julkaisemaan avoimen ehdotuspyynnön tutkimus- ja innovointitoimiksi, joilla voidaan edistää tietyn tavoitteen saavuttamista, ja osoittamaan suurimman osan missioihin tarkoitetuista varoista näihin ehdotuksiin; kannustaa komissiota harkitsemaan missiokohtaisesti, onko aiheellista jatkaa niiden rahoittamista Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, ja pyrkimään löytämään lisärahoitusta ja -tukea missioiden jatkamiselle EU:n talousarvion muista osista sekä tarvittaessa kansallisella ja alueellisella tasolla;

52.kannattaa Heitorin mietinnön ehdotusta perustaa Horisontti Eurooppa ‐ puiteohjelmaan kokeiluyksikkö, jotta voidaan kokeilla uusia täytäntöönpanomenetelmiä ja -välineitä sekä tosiasiallisesti yksinkertaistaa osallistumista ja ketteröittää ohjelman täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota perustamaan vuodesta 2025 alkaen työryhmän tehostamaan eurooppalaista ohjausjaksoa, jotta EU:n pääsisi osaltaan 3 prosentin tavoitteeseen, jota selitetään selkeästi Draghin ja Heitorin raporteissa ja jonka saavuttamiseen EU-johtajat sitoutuivat Budapestin julistuksessa uudesta Euroopan kilpailukykysopimuksesta;

53.vaatii, että komission olisi jatkettava Horisontti Eurooppa -välineestä kertakorvauksena maksettavan rahoituksen käyttöä niille tuensaajille, jotka ovat arviointien mukaan selvästi kokeneet tämän käytännön yksinkertaisemmaksi, kuten pk-yrityksille ja hankkeille, joiden osalta on olemassa vankkaa näyttöä todellisesta yksinkertaistamisesta; korostaa tässä yhteydessä, että suunniteltuun kertakorvausten käytön lisäämiseen vuosien 2026–2027 työohjelmassa liittyy edelleen kysymyksiä, kun otetaan huomioon tiedossa olevat huolenaiheet ja vielä tuntemattomat vaikutukset, joita kertakorvauksien maksamisella voi olla yksinkertaistamisen kannalta joillekin tuensaajille sekä rahoitettujen hankkeiden laadun kannalta; kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet EU:n varojen moitteettoman ja tehokkaan käytön varmistamiseksi ennen kuin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman talousarviosta aletaan maksaa enemmän kertakorvauksia puiteohjelman viimeisinä vuosina sekä tutkimaan mahdollisuuksia järjestelmän parantamiseksi edelleen, jotta varmistetaan, että kertakorvausten käyttö johtaa todelliseen yksinkertaistamiseen tuensaajien kannalta; kannattaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusta määritellä kertakorvauksina maksettaviin avustuksiin kohdistettavien jälkitarkastusten laajuus;

54.tukee Heitorin raportissa esitettyä kiireellistä kehotusta ottaa käyttöön ”Valitse Eurooppa” -yhteisrahoituslinja ja muuttaa nykyinen eurooppalaisen aivoviennin suuntaus aivotuonniksi vuoteen 2035 mennessä; toteaa, että nykyisessä epävarmassa geopoliittisessa tilanteessa, etenkin äskettäisten Yhdysvaltain vaalien jälkeen, tätä olisi pidettävä merkittävänä ja ainutlaatuisena mahdollisuutena EU:lle ja että se olisi siksi toteutettava kiireellisesti vuodesta 2025 alkaen;

55.kehottaa komissiota palauttamaan viipymättä Euroopan innovaationeuvoston riippumattomuuden ja joustavuuden, jotta päästään eroon nykyisistä monimutkaisista ja täytäntöönpanoastetta alentavista prosesseista; katsoo, että Euroopan innovaationeuvoston siirtymätoimien olisi oltava avoimia ehdotuksille, jotka perustuvat mistä tahansa puiteohjelmahankkeesta saatuihin tuloksiin riippumatta siitä, mistä puiteohjelman osasta kyseistä hanketta rahoitettiin;

56.kehottaa komissiota ottamaan perussopimusten suojelijan roolissaan huomioon Horisontti Eurooppa -asetuksen johdanto-osan 72 kappaleen lisätäkseen akateemisen vapauden kunnioittamista EU:ssa ja assosioituneissa maissa ja erityisesti käyttämään kyseistä kappaletta perusteenaan puuttua avoimesti ja suoraan kansallisten hallitusten räikeisiin akateemisen vapauden loukkauksiin;

57.suosittelee, että komissio antaisi ”ei (merkittävää) haittaa” -periaatteen soveltamiseksi yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten periaatteen noudattamista arvioidaan sen nimenomaisen ehdotuspyynnön yhteydessä, jossa periaatetta sovelletaan;

58.kehottaa tekemään tutkimuksen kymmenennestä tutkimuspuiteohjelmasta erillisen EU:n ohjelman, joka kuuluu kiivaasti odotettuun kilpailukykyrahastoon, josta Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti Strasbourgissa 17. heinäkuuta 2024 pitämässään puheessa; katsoo, että ohjelman pitäisi keskittyä EU:n huippututkimukseen ja -innovointiin sekä strategisen teknologian kehittämiseen ja sillä olisi oltava huomattavasti suuremmat määrärahat, jotta voidaan saavuttaa menotavoite 3 prosenttia BKT:sta ja rahoittaa vähintään 75:tä prosenttia erinomaisista Korostaa, ettei ”erinomaisen” raja-arvon muuttaminen ole kestävä toimintamalli 75 prosentin tavoitteeseen pääsemiseksi talousarviota kasvattamatta. tutkimusehdotuksista; suosittaa, että kymmenennessä tutkimuspuiteohjelmassa keskitytään kolmeen keskeiseen tavoitteeseen:a)luodaan eurooppalainen ideakilpailu ja innovaatiosuppilo, jolla kiihdytetään kehitystä tieteellisestä perustutkimuksesta innovoinnin laajentamiseen, tuetaan uteliaisuus- ja perustutkimusta sekä vahvistetaan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja hyödyntämistä,b)tuetaan strategisia tutkimusaloitteita, jotka edellyttävät laajamittaista ja eurooppalaista yhteistyötä, sillä on äärimmäisen tärkeää Euroopan kyvylle vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä sen teollisuudelle ja pk-yrityksille, myös teknologian kypsytyksen ja Euroopan ekosysteemien edistämisen kannalta, että ohjelma pystyy priorisoimaan tällaisia aloitteita, jotta voidaan korjata kilpailukykyeroja maailmanlaajuisiin kilpailijoihin nähden keskittymällä ensisijaisesti innovatiivisten kehittyneiden teknologioiden kehittämiseen ja niiden muuntamiseen konkreettisiksi innovatiivisiksi tuote-, prosessi- ja palvelusovelluksiksi,c)edistetään eurooppalaista tutkimusaluetta, myös kuromalla umpeen innovaatiokuilua Euroopassa;

59.suosittelee, että komissio varmistaa ohjelman käyttäjälähtöisen, tiedevetoisen, vaikuttavan ja tehokkaan täytäntöönpanon muun muassaa)parantamalla puiteohjelman hallintoa Heitorin asiantuntijaryhmän havaintojen ja Draghin raportin innoittamana siten, että lisätään puiteohjelman ketteryyttä ja luodaan ohjelma, jokai.keskittyy huippuluokan tieteen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin edistämiseen;ii.edistää EU:n painopisteitä tieteen ja innovoinnin alalla;iii.perustuu itsehallinnon periaatteeseen siten, että alan tunnustetut ja riippumattomat asiantuntijat, jotka toimivat yleisen edun nimissä, voivat neuvoa, miten tutkimuksella ja innovoinnilla voidaan parhaiten edistää poliittisten päättäjien asettamien poliittisten painopisteiden saavuttamista; suosittelee, että osana tämän periaatteen täytäntöönpanoa perustetaan Heitorin raportin mukaisesti uusia neuvostoja, jotka antavat asiantuntija-apua ohjelman strategisista prioriteeteista sekä ehdotuspyyntötekstien laatimiseen niiden laadun varmistamiseksi,b)perustamalla Euroopan innovaationeuvoston ohjelmapäälliköiden toimia, jotka ovat samantyyppisiä kuin amerikkalaisten ARPA-tutkimusvirastojen ohjelmapäälliköt; heidän olisi oltava komission ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on todistetusti kokemusta kyseisellä alalla, ja heidät olisi nimitettävä ennalta määritellyksi ajaksi tutkimuksesta ja innovoinnista vastaavan komission jäsenen erityisneuvonantajiksi, jotta heille varmistetaan riittävä korkea asema komissiossa, hallinnoimaan hankkeiden strategisia ja visionäärisiä hankekokonaisuuksia tarvittaessa koko ohjelman ajan, edistämään hankkeiden välistä yhteistyötä niiden keskinäiseksi hyödyksi ja määrittämään strategiseen osaamiseen perustuvia haasteita, joiden tarkoituksena on edistää Euroopan maailmanlaajuista johtajuutta heidän aloillaan,c)yksinkertaistamalla radikaalisti kymmenennen tutkimuspuiteohjelman hankkeiden hakemiseen ja hallinnointiin liittyvää hallinnollista työtä Heitorin raportin ehdotuksen mukaisesti siten, että periaatteena on ”luota ensin, tarkista myöhemmin” ja että hakemuksissa pyydetään niin vähän tietoja kuin mahdollista; ehdotusvaiheessa ei pitäisi antaa tietoja, jotka eivät ole ehdottoman välttämättömiä ehdotuksen tieteellisyyden tai innovatiivisuuden hyvän laadullisen arvioinnin kannalta,d)edistämällä synergiaa, koordinoitua ohjelmasuunnittelua ja yhteistä täytäntöönpanoa muiden ohjelmien ja alakohtaisten politiikkojen kanssa, erityisesti tulevan uuden teollisuuspolitiikan ja seuraavien Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden kanssa, jotka koskevat tutkimusta, kehittämistä ja innovointia kansallisella ja EU:n tasolla;

60.suosittelee, että sukupuolten tasa-arvoa koskevat suunnitelmat olisi säilytettävä nykymuodossaan tukikelpoisuusperusteina kymmenennessä tutkimuspuiteohjelmassa niin, että ne ovat pysyvä ja olennainen osa EU:n tutkimusrahoituksen saamisen ehtoja;

61.suosittelee, että eurooppalaisen tutkimusalueen edistämistä koskevan yleisen tavoitteen olisi johdettava sellaisen erinomaisen, yhtenäisen ja hyvin toimivan eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämiseen, joka houkuttelee osaajia, integroi uudet tulokkaat olemassa oleviin verkostoihin, tarjoaa pääsyn maailman johtaviin tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureihin, pysyy avoimena huipputason tutkimusehdotuksille niitä tukevista tutkimuslaitoksista riippumatta ja tukee yhteisiä varhaisia tutkimusohjelmia kansallisten rahoittajien kanssa; korostaa, että tulevalla eurooppalaista tutkimusaluetta koskevalla säädöksellä on varmistettava kansallisten investointien lisääntyminen, kansalliset uudistukset sekä tiedon, teknologian ja tutkijoiden vapaan liikkuvuuden esteiden poistaminen, jotta luodaan kymmenennelle tutkimuspuiteohjelmalle edellytykset tukea hyvin toimivan eurooppalaisen tutkimusalueen saavuttamista;

62.katsoo, että tutkimusinfrastruktuurien, Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyön (COST) ohjelmien ja tiimiyttämisohjelmien olisi edistettävä tämän yleisen tavoitteen saavuttamista; on vakuuttunut siitä, että kymmenennen tutkimuspuiteohjelman olisi tarjottava väline teknologiainfrastruktuureihin tehtäviä strategisia investointeja varten; katsoo, että Marie Skłodowska-Curie -toimet ovat ratkaiseva väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi, koska ne helpottavat huipputason ehdotusten perusteella valittujen parhaiden osaajien liikkuvuutta EU:ssa ja eri alojen välillä; katsoo, että eurooppalaisen tutkimusalueen integroinnin edistämiseksi olisi kannustettava ohjelmaan osallistumista sellaisilla aloilla, joilla tutkimusta tehdään vain vähän;

63.on vakaasti sitä mieltä, että tämän yleisen tavoitteen saavuttamiseksi kymmenenteen tutkimuspuiteohjelmaan olisi sisällytettävä äskettäin perustettu eurooppalainen apurahajärjestelmä, jolla tuetaan vaarassa olevia tutkijoita, ja jonka yhteydessä otetaan huomioon meneillään olevasta valmistelutoimesta saadut kokemukset;

64.tukee edelleen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamiskolmioon perustuvaa lähestymistapaa innovoinnin edistämiseksi Euroopassa; katsoo, että uudistetun ja uudelleen kohdennetun Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin olisi osallistuttava tämän yleisen tavoitteen saavuttamiseen ottaen huomioon sen erityisen tehtävän eurooppalaisen innovaatioekosysteemin integroimisessa;

65.katsoo, että kymmenennessä puiteohjelmassa Euroopan tutkimusneuvoston ja Euroopan innovaationeuvoston olisi toimittava eurooppalaisen ideakilpailun moottorina ja että niiden määrärahojen lisääminen olisi asetettava etusijalle kymmenennen puiteohjelman talousarviossa; suosittelee, että nämä ohjelmat suunnitellaan siten, että niillä luodaan eurooppalainen alhaalta ylöspäin suuntautuva innovaatiosuppilo, jotta perustutkimus voi nopeasti kehittyä ja laajentua innovointiin;

66.katsoo, että Euroopan innovaationeuvosto voi onnistua vain, jos se voi i) tarjota sekarahoitusta yhtenä hankkeena ja ii) toimia yhtä ennakoitavasti ja ketterästi kuin yksityiset toimijat riskipääomamarkkinoilla käyttämällä täytäntöönpanon apuna tähän tarkoitukseen räätälöityä oikeussubjektia; korostaa, että vahvempi autonomia ja itsehallinto sekä Euroopan tutkimusneuvostossa että innovaationeuvostossa ovat ratkaisevan tärkeitä tämän saavuttamiseksi; katsoo tässä yhteydessä, että niiden riippumattomuuden ja pitkän aikavälin vakauden varmistamiseksi on tarkasteltava uusia vaihtoehtoja, kuten erityisten oikeushenkilöiden perustamista;

67.katsoo, että perustutkimushankkeiden, yhteistyöhankkeiden ja varhaisvaiheen tutkimushankkeiden rahoitusta olisi lisättävä Euroopan innovaationeuvoston ja Euroopan tutkimusneuvoston laajentamisen yhteydessä; suosittelee, että samalla rahoitetaan pienempiä hankkeita ja konsortioita osallistumisen esteiden vähentämiseksi, onnistumisasteen kasvattamiseksi ja uusien ideoiden ja yhteistyökokeilujen edistämiseksi; katsoo sekä Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-aloitteella että Euroopan tutkimusneuvoston Synergy Grant -rahoituksella on oma roolinsa tässä laajentuneessa alhaalta ylöspäin suuntautuvassa tutkimusyhteistyössä; korostaa, että Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-aloitteesta olisi edelleen rahoitettava Challenges-ohjelmaa, mutta siihen kuuluvia haasteaihioita olisi uudistettava siten, että haasteaihioihin perustuvien ehdotuspyyntöjen sijaan käytettäisiin ARPA-tyyppisiä haasteita, jotka jättävät tilaa alhaalta ylöspäin suuntautuville ehdotuksille ja varmistavat samalla strategisen teknologian kehittämisen;

68.kehottaa komissiota suunnittelemaan kymmenennen puiteohjelman siten, että sillä voidaan tehokkaasti tukea strategisia tutkimusaloitteita sekä teknologian kehittämis- ja käyttöönottoaloitteita keskittyen rajalliseen määrään prioriteetteja, jotta voidaan tukea tutkimukseen perustuvaa kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä Euroopan talouden keskeisillä aloilla sekä vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin; toteaa, että aloitteiden aikahorisontiksi olisi asetettava vuosi 2040 ja että ne edellyttävät rajat ylittävää yhteistyötä käsiteltävänä olevien asioiden laajuuden ja monimutkaisuuden vuoksi; katsoo, että nämä aloitteet voisivat olla 1) yhteiskunnallisia missiolähtöisiä ohjelmia, joilla vastataan sosioekonomisiin ja/tai ekologisiin haasteisiin, tai ii) teknologian liittyviä missiolähtöisiä ohjelmia, joilla nopeutetaan strategisten teknologioiden kehittämistä Euroopassa, tai iii) yhteisyrityksiä, joilla varmistetaan yksityisen sektorin, jäsenvaltioiden ja EU:n yhteiset investoinnit;

69.on lisäksi vakuuttunut siitä, että osan kymmenennen tutkimuspuiteohjelman talousarvion olisi oltava edelleen käytettävissä korkeampaa teknologista valmiustasoa koskeviin tutkimusyhteistyöehdotuksiin, joilla tuetaan sellaista strategista yhteistyötä, jota ei käsitellä strategisissa aloitteissa, ja että tätä talousarviota voitaisiin erityisesti käyttää ohjelmapäälliköiden laatimiin strategisiin ehdotuspyyntöihin, jotka koskevat kehittyvän ekosysteemin kehittämistä edelleen;

70.korostaa, että kymmenennen tutkimuspuiteohjelman missiolähtöisten ohjelmien olisi oltava perusteellisesti erilaisia kuin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman nykyisten missioiden; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön kymmenennessä puiteohjelmassa missiolähtöisiä ohjelmia, joissa asetetaan tavoitteet, jotka voidaan saavuttaa tutkimuksen ja innovoinnin avulla; katsoo, että mission tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmat olisi pantava täytäntöön alhaalta ylöspäin suuntautuvia ideoita koskevien avointen ehdotuspyyntöjen avulla, niiden olisi edistettävä tieteidenvälisyyttä, myös teknologialähtöisten toimien ja sellaisten toimien välillä, joiden lähtökohtana ovat yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet ja taiteet, ja niitä olisi hallinnoitava Horisontti Eurooppa -puiteohjelman pilottihankkeesta saatuihin kokemuksiin perustuvan portfoliolähestymistavan avulla; korostaa, että näiden missiolähtöisten ohjelmien onnistunut hallinnointi edellyttää erityisasiantuntemusta missioista eikä niinkään yleistä asiantuntemusta;

71.korostaa, että kymmenennen puiteohjelman tuen hakemismenettelyjen on vastattava yritysten todellisuutta; katsoo, että tätä varten kymmenennessä puiteohjelmassa olisi otettava uudelleen käyttöön toimialalähtöinen hakumenettely, joka perustuu Horisontti 2020 -puiteohjelmasta saatuihin kokemuksiin nopeutetun innovoinnin välineestä, erityisesti silloin, kun ohjelman tavoite on tukea strategisia aloitteita;

72.on vakuuttunut siitä, että strategisen lähestymistavan omaksuminen kansainväliseen yhteistyöhön on tärkeämpää kuin koskaan; katsoo, että maailmanlaajuinen tiedeyhteistyö on olennaisen tärkeää ihmiskunnan tietämyksen kehittämisen kannalta, mutta sitä ei voida toteuttaa naiivisti; suosittelee, että komissio kehittää kansainvälistä yhteistyötä koskeville päätöksilleen selkeän strategisen poliittisen kehyksen, johon sisältyy i) selkeä kolmansien maiden assosiaatiota koskeva politiikka, jossa tunnustetaan, että assosiaatio on poliittisten kumppanuuksien väline, ii) jäsennelty prosessi, jossa määritetään, miten avoimia tai suljettuja kymmenennen tutkimuspuiteohjelman hankkeiden on oltava, jotta niillä voidaan edistää parasta mahdollista tutkimusta ottaen samalla huomioon EU:n strategiset edut, ja iii) suunnitelma maailmanlaajuisen yhteistyön edistämiseksi ohjelman avulla;

73.korostaa, että kymmenennessä tutkimuspuiteohjelmassa on tärkeää noudattaa neuvoston suositusta tutkimuksen turvallisuudesta; kehottaa komissiota sisällyttämään strategiseen lähestymistapaan sen, voidaanko tasapaino turvallisuuden ja avoimuuden välillä parhaiten saavuttaa ohjelmien, ehdotuspyyntöjen vai valittujen hankkeiden tasolla; katsoo myös, että itse puiteohjelman ketteryyden lisäksi on valtavirtaistettava häiriönsietokyvyn tarjontaa, jotta siitä tulee erottamaton osa seuraavan tutkimuspuiteohjelman kaikkea soveltavaa tutkimusta, kehittämistä ja innovointia eriytetysti aiheen ja toiminnan tyypin mukaan; katsoo erityisesti, että markkinoita lähellä olevissa innovointitoimissa on otettava huomioon riski kasvavasta riippuvuudesta kolmansista maista ja EU:n strategisen riippumattomuuden parantamisen tarve;

74.suosittelee periaatteessa säilyttämään seuraavan puiteohjelman siviililuonteen ja jättämään erityisesti puolustussovelluksia koskevat ehdotuspyynnöt Euroopan puolustusrahaston seuraajalle; kehottaa komissiota kehittämään edelleen vaihtoehtoja vahvistaakseen synergiaa siviili- ja puolustusalan tutkimus- ja kehitysmenojen välillä; kehottaa komissiota tutkimaan erityisesti, miten kaksikäyttöpotentiaalin hyödyntäminen voidaan maksimoida etenkin hankkeiden valinnan jälkeen toteutettavien interventioiden avulla ehdotuspyyntö- tai ohjelman määrittelyvaiheen sijaan; korostaa, että akateemiseen vapauteen sisältyy tutkijoiden oikeus päättää, millaisessa tutkimuksessa ja kehityksessä he haluavat olla osallisina;

75.suosittelee, että puiteohjelmassa olisi tunnustettava poikkitieteellisen tutkimuksen rooli yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa, myös integroimalla yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet ja taiteet paremmin mukaan; toistaa, että tarvitaan riittävästi rahoitusta tutkimushankkeille, joilla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin ja jotka kuuluvat yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden ja taiteiden aloille;

76.suosittelee käynnistämään tutkimustoimia, joilla edistetään ja kannustetaan tekemään enemmän alemman teknologisen valmiustason tutkimusta ja perustutkimusta;

77.panee merkille, että osoittamalla vähintään 35 prosenttia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman menoista ilmastotavoitteisiin edistettiin EU:n yleistä tavoitetta sisällyttää ilmastotoimet sen alakohtaisiin politiikkoihin ja rahastoihin; katsoo, että tämä on kunnianhimoinen tavoite, jolla varmistetaan, että kymmenennestä puiteohjelmasta rahoitetaan riittävästi tiedettä, tutkimusta ja innovointia, joilla tuetaan EU:n ilmastotavoitteita;

78.korostaa, että ”ei (merkittävää) haittaa” -periaatteen mahdollinen soveltaminen kymmenennessä puiteohjelmassa olisi varainhoitoasetuksen 33 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti vahvistettava kymmenennestä puiteohjelmasta annettavassa lainsäädännössä;

79.suosittelee, että kymmenennessä tutkimuspuiteohjelmassa tunnustetaan standardoinnin keskeinen rooli innovoinnin edistämisessä, kilpailukyvyn parantamisessa ja vaikuttavien sekä markkinavalmiiden ratkaisujen varmistamisessa varmistamalla, että hankkeiden mahdollisiin standardointitoimiin liittyvät kulut tunnustetaan selkeästi tukikelpoisiksi ohjelmassa, ja tarjoamalla tutkijoille tukea heidän standardointitoimissaan;

80.painottaa, että kolmansien maiden assosiointia kymmenenteen tutkimuspuiteohjelmaan koskevissa säännöissä olisi edellytettävä, että nämä assosioinnit voidaan tehdä ainoastaan kansainvälisillä sopimuksilla, jotka edellyttävät parlamentin suostumusta kullekin assosiaatiolle tiettyyn EU:n ohjelmaan ja joihin sisältyisi myös kyseisen assosiaation laajuus;

81.toteaa, että kymmenennessä tutkimuspuiteohjelmassa olisi otettava huomioon tekoälyn käyttö keinona edistää eurooppalaista tutkimusta ja kehitystä mutta tunnistettava kuitenkin tekoälyn väärinkäytön erityiset riskit tieteellisessä ympäristössä ja määritettävä näiden riskien lieventämistoimenpiteet;

82.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.