1.toteaa, että EU on kestänyt viime vuosien vakavia häiriöitä erittäin hyvin ja pysynyt yhtenäisenä, mistä voidaan kiittää muun muassa kaikkien EU:n toimielinten koordinoituja politiikkatoimia, joihin kuuluu nykyisten ja uusien välineiden joustava käyttö; muistuttaa lisäksi, että pitkän aikavälin kestävän kasvun edistäminen tarkoittaa vastuullisen finanssipolitiikan, rakenneuudistusten ja investointien tasapainottamista siten, että ne yhdessä lisäävät tehokkuutta, tuottavuutta, työllisyyttä ja vaurautta, ja merkitsee myös kilpailukyvyn parantamista, sisämarkkinoiden toiminnan edistämistä, talouskasvua tukevien politiikkojen laatimista ja sääntelykehyksen muuttamista siten, että voidaan houkutella lisää investointeja; korostaa, että kestävä, osallistava ja kilpailukykyinen talouskasvu on perusedellytys;

2.toteaa, että talouspolitiikan koordinointi on aivan olennaista talous- ja rahaliiton menestyksekkään toiminnan kannalta; muistuttaa, että eurooppalainen ohjausjakso on paikkansa vakiinnuttanut järjestelmä, jossa kaikkien jäsenvaltioiden finanssi-, talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja koordinoidaan perussopimusten mukaisesti ja jäsenvaltiolle määritettyä kansallista toimivaltaa kunnioittaen;

3.panee merkille komission olevan sitoutunut varmistamaan, että eurooppalainen ohjausjakso edistää kilpailukykyä, kestävyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskevien politiikkojen koordinointia ja että siihen sisällytetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari; toteaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on edelleen keskeisellä sijalla oleva komission hanke;

4.korostaa, että yhdistetty, koordinoitu, kohdennettu ja laaja-alainen teollisuuspolitiikka on elintärkeää, jotta voidaan lisätä investointeja EU:n innovointikapasiteettiin ja samalla parantaa kilpailukykyä ja vahvistaa sisämarkkinoiden eheyttä;

5.korostaa, että julkiset ja yksityiset investoinnit ovat EU:lle erittäin tärkeitä, jotta se voi selviytyä tämänhetkisistä haasteista, kuten kehittää EU:n innovointikapasiteettia ja toteuttaa oikeudenmukaisen vihreän ja digitaalisen siirtymän, ja että ne parantavat EU:n resilienssiä, pitkän aikavälin kilpailukykyä ja avointa strategista riippumattomuutta; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että on tehtävä strategisia investointeja energiaverkkojen yhteenliitäntöihin, vähähiilisiin (kuten uusiutuviin) energialähteisiin ja energiatehokkuuteen, jotta voidaan muun muassa i) tehdä EU:sta riippumaton fossiilisista tuontipolttoaineista ja estää niistä riippuvuudesta mahdollisesti aiheutuvat inflaatiovaikutukset, ii) nykyaikaistaa tuotantojärjestelmiä ja iii) edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta; muistuttaa, että ilmastonmuutokseen liittyvien fyysisten riskien toteutuminen voi vaikuttaa voimakkaasti julkiseen talouteen, mistä ovat osoituksena Valencian tulvat lokakuussa 2024 ja Mayottea joulukuussa 2024 koetellut hirmumyrsky; kehottaa jäsenvaltioita tekemään tarvittavat investoinnit ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen parantamiseksi sekä EU:n talouden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi;

6.kehottaa komissiota esittämään Budapestin julistuksen pohjalta aloitteita, joilla unionista voidaan tehdä kilpailukykyisempi, tuottavampi, innovatiivisempi ja kestävämpi edistämällä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja varmistamalla lähentyminen ja tasapuoliset toimintaedellytykset sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti; panee merkille, että kehitteillä on uusi kilpailukyvyn koordinointiväline; odottaa komission selventävän, miten tämä väline toimii yhteen eurooppalaisen ohjausjakson kanssa; korostaa, että on tärkeää tukea mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat keskeisiä talouskasvun ja työllisyyden moottoreita EU:ssa;

7.korostaa tarvetta edistää aktiivista yrittäjähenkistä ekosysteemiä, jossa tuetaan innovoijia ja tunnustetaan heidän ratkaiseva merkityksensä maailmanlaajuisen kilpailukyvyn, talouden häiriönsietokyvyn, työpaikkojen luomisen ja avoimen strategisen riippumattomuuden edistämisessä;

8.on tyytyväinen euroalueen talouspolitiikkaa koskeviin komission suosituksiin, joissa jäsenvaltioita kehotetaan parantamaan kilpailukykyään ja edistämään tuottavuutta parantamalla yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, vähentämällä hallinnollista taakkaa sekä tekemällä julkisia ja yksityisiä investointeja EU:n yhteisiin painopisteisiin, joita ovat i) oikeudenmukainen vihreä ja digitaalinen siirtymä, ii) yhteiskunnan ja talouden resilienssi, mukaan lukien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, iii) energiaturvallisuus ja iv) puolustusvoimavarojen kehittäminen;

9.suhtautuu myönteisesti komission suositukseen, jonka mukaan finanssipoliittisia strategioita määritellessään euroalueen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä parantamaan julkisen talouden kestävyyden kannalta erittäin tärkeiden julkisten menojen ja tulojen laatua ja tehokkuutta ja samalla minimoimaan talouskasvuun kohdistuvat haitalliset ja vääristävät vaikutukset; korostaa, että tähän voitaisiin päästä esimerkiksi lisäämällä koordinointia Euroopan sisällä ja vähentämällä veronkiertoa ja veropetoksia; panee tyytyväisenä merkille Draghin raportin päätelmän, jonka mukaan pieni- ja keskituloisten työntekijöiden tuloverotusta on alennettava koordinoidusti EU:n kilpailukyvyn edistämiseksi; palauttaa mieliin jäsenvaltioiden toimivallan veropolitiikan alalla; kehottaa jäsenvaltioita ohjaamaan verorasituksen tulojen verotuksesta vähemmän vääristäviin veropohjiin;

10.korostaa tarvetta luoda finanssipoliittisia puskureita, jotta voidaan vastata julkisen talouden kestävyyshaasteisiin, varmistaa riittävät resurssit investoinneille ja selviytyä mahdollisista tulevista häiriöistä ja kriiseistä; korostaa, että on tärkeää edistää kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa kasvua tuettaessa julkisen talouden pitkän aikavälin vakautta ja häiriönsietokykyä;

11.on huolissaan siitä, että komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan EU:n BKT:n odotetaan kasvavan 0,9 prosenttia vuonna 2024 (euroalueella 0,8 prosenttia), 1,5 prosenttia vuonna 2025 (euroalueella 1,3 prosenttia) ja 1,8 prosenttia vuonna 2026 (euroalueella 1,6 prosenttia); toteaa, että nämä luvut kertovat asteittaisesta elpymisestä mutta toisaalta aiempiin talouden sykleihin verrattuna talouden vähäisestä laajentumisesta; panee merkille, että EU:n talousnäkymät ovat edelleen erittäin epävarmat ja niihin liittyvät riskit vaikuttaisivat todennäköisimmin kielteisesti talouskasvuun;

12.panee merkille, että julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan kasvavan 83,0 prosenttiin EU:ssa ja 89,6 prosenttiin euroalueella vuonna 2025 ja 83,4 prosenttiin EU:ssa ja 90 prosenttiin euroalueella vuonna 2026, jolloin tuotantokuilu on käytännössä saatu kurottua umpeen niin EU:ssa kuin euroalueella, ja että velkasuhde on korkeampi kuin vuonna 2024 (82,4 prosenttia EU:ssa ja 89,1 prosenttia euroalueella);

13.muistuttaa, että julkisen talouden velkasuhteiden muutokset vaihtelevat maittain; huomauttaa, että politiikkaa koskeva epävarmuus ja geopoliittiset riskit voivat lisätä merkittävästi jäsenvaltioille koituvia rahoitusmarkkinoilta otettavan lainan kustannuksia; katsoo, että kestämätön velkataso voisi horjuttaa talouden vakautta ja heikentää jäsenvaltioiden talouden häiriönsietokykyä ja kykyä reagoida kriiseihin; korostaa, että vuosina 2024 ja 2025 yhdentoista euroalueen jäsenvaltion velkasuhteen odotetaan ylittävän perussopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon ja viiden jäsenvaltion velkasuhteen odotetaan pysyvän yli 100 prosentissa;

14.panee merkille, että komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu EU:ssa 3,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen (euroalueella 3 prosenttiin) vuonna 2024 ja edelleen 3:een ja 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025 sekä 2,9:ään ja 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2026; korostaa, että kymmenessä EU:n jäsenvaltiossa alijäämän odotetaan ylittävän perussopimuksissa asetetun viitearvon eli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2024; huomauttaa, että luku pysyttelee samana vuonna 2025 ja ennusteiden mukaan vuonna 2026 useimmissa jäsenvaltioissa julkisen talouden tilanne on huonompi kuin ennen pandemiaa (vuonna 2019) ja että yhdeksässä näistä alijäämä on edelleen yli 3 prosentissa;

15.panee merkille, että kahdeksalla jäsenvaltiolla on liiallisia alijäämiä; muistuttaa, että neuvosto on toteuttanut korjaavia toimia, ja kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita toteuttamaan toimia liiallisen alijäämän vähentämiseksi ja samalla minimoimaan sosioekonomiset vaikutukset; muistuttaa, että liiallisen alijäämän menettelyä on tärkeää soveltaa jäsenvaltioihin johdonmukaisesti;

16.panee merkille, että komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan inflaation ennustetaan hidastuvan EU:ssa vuoden 2024 2,6 prosentista 2,4 prosenttiin vuonna 2025 ja edelleen 2 prosenttiin vuonna 2026 sekä euroalueella vuoden 2024 2,4 prosentista 2,1 prosenttiin vuonna 2025 ja edelleen 1,9 prosenttiin vuonna 2026; palauttaa mieliin, että vaikka tämä hidastuminen on hyvä asia, pohjainflaatio pysyttelee suhteellisen korkealla, mikä viittaa sitkeään inflaatiopaineeseen; toteaa, että finanssipolitiikalla voidaan paitsi turvata julkisen talouden kestävyyttä myös tukea rahapolitiikkaa inflaation hillitsemisessä ja että samalla sillä olisi annettava riittävästi tilaa lisäinvestoinneille ja tuettava pitkän aikavälin kasvua;

17.panee merkille, että komissio ei ole pystynyt esittämään samanaikaisesti vuotuista selvitystä kestävästä kasvusta, varoitusmekanismia koskevaa kertomusta, ehdotusta euroaluetta koskevaksi suositukseksi ja ehdotusta yhteiseksi työllisyysraportiksi;

18.panee merkille, että komission varoitusmekanismia koskevan kertomuksen 2025 mukaan vuonna 2025 laaditaan perusteelliset tarkastelut niistä yhdeksästä maasta, joissa havaittiin vuonna 2024 epätasapainoja tai liiallisia epätasapainoja, ja yhden muun jäsenvaltion osalta olisi tehtävä ylimääräinen perusteellinen tarkastelu, koska sillä on erityisiä riskejä, että syntyy uusia epätasapainoja;

19.korostaa, että asuminen on suoraan yhteydessä euroalueen makrotalouden epätasapainoon ja että sillä on haitallisia vaikutuksia talouden häiriönsietokykyyn, dynaamisuuteen ja sosiaaliseen edistykseen sekä alueelliseen ja EU:n sisäiseen liikkuvuuteen; on huolissaan siitä, että joissakin jäsenvaltioissa asuntojen hinnat todennäköisesti nousevat ja niitä voi olla vaikea hillitä ilman kokonaisvaltaista strategiaa;

20.muistuttaa, että uudistuksella pyritään tekemään ohjausjärjestelmästä yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja tehokkaampi, lisäämään jäsenvaltioiden sitoutumista ja parantamaan täytäntöönpanon valvontaa; toteaa, että siinä myös otetaan huomioon jäsenvaltioiden lähtökohdissa olevat erot, mikä tarkoittaa, että nettomenopoluissa esitettyjen, maakohtaisten julkisen talouden kestävyyteen liittyvien näkökohtien tarkastelussa luovutaan vähitellen yhdestä kaikille sopivasta lähestymistavasta; muistuttaa lisäksi, että uudistuksella pyritään vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä tekemällä asteittaisia ja räätälöityjä mukautuksia, joita täydennetään uudistuksilla ja investoinneilla, ja edistämään suhdanteita tasoittavia finanssipoliittisia toimia;

21.toteaa, että uudet finanssipoliittiset säännöt tuovat lisää joustoa ja kannustimia investointeihin ja kansallisiin uudistuksiin, joita tarvitaan EU:n edessä olevien taloudellisten, yhteiskunnallisten ja geopoliittisten haasteiden ratkaisemisessa; toteaa, että kansallisista talousarvioista saatavat taloudelliset resurssit ja rahoitusosuudet vaihtelevat jäsenvaltioittain; suhtautuu myönteisesti siihen, että nettomenoindikaattorin ulkopuolelle jätetään EU-rahoitteisiin ohjelmiin osoitettu kansallinen yhteisrahoitus, mikä antaa jäsenvaltioiden julkiseen talouteen enemmän liikkumavaraa investoida EU:n yhteisiin painopisteisiin asetuksessa (EU) 2024/1263 säädetyn mukaisesti ja auttaa siten vahvistamaan EU:n ja kansallisten talousarvioiden välistä synergiaa, mikä puolestaan vähentää hajanaisuutta ja tehostaa yleisesti julkista varainkäyttöä tietyillä aloilla, kuten puolustuksessa;

22.korostaa, että velkakestävyysanalyysi on keskeinen tekijä EU:n uudistetuissa finanssipoliittisissa säännöissä; katsoo, että komission velkakestävyysanalyysissa käyttämä harkintavalta edellyttää, että siihen liittyvät arvioinnit ovat täysin avoimia, ennakoitavia, toistettavissa olevia ja vakaalla pohjalla; kehottaa komissiota tarkastelemaan menetelmien parantamismahdollisuuksia, kuten jäsenvaltioiden välisten heijastusvaikutusten arviointia, ja tiedottamaan asiasta parlamentille asianmukaisesti;

23.toteaa, että komissio on aiemmin soveltanut finanssipoliittisia sääntöjä epäjohdonmukaisesti ja että jäsenvaltioiden välillä on ollut eroja siinä, miten sääntöjä on noudatettu; korostaa olevan erittäin tärkeää, että uudella ohjausjärjestelmällä varmistetaan jäsenvaltioiden yhdenvertainen kohtelu; vahvistaa, että ohjausjärjestelmän onnistumisen kannalta ratkaisevaa on panna se alusta alkaen täytäntöön asianmukaisesti, avoimesti ja tehokkaasti ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden lähtökohdat ja niiden omat haasteet; panee merkille uudessa ohjausjärjestelmässä käyttöön otetut muutokset, joilla parannetaan talouspakotejärjestelmän uskottavuutta;

24.kannustaa jäsenvaltioita mukauttamaan kansallisen operatiivisen indikaattorinsa tekniseltä määritelmältään EU:n nettoperusmenoindikaattoriin;

25.korostaa parlamentin ja riippumattomien veroviranomaisten roolia EU:n talouden ohjausjärjestelmässä; tuo esiin komissiolla olevan harkintavallan keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien laatimisessa; korostaa, että on lisättävä parlamentin ja Euroopan finanssipoliittisen komitean suorittamaa komission valvontaa asetuksessa (EU) 2024/1263 säädetyllä tavalla ja parannettava tiedonkulkua parlamentille, jotta se voi hoitaa valvontatehtävänsä tehokkaasti;

26.panee merkille, etteivät kaikki jäsenvaltiot kyenneet toimittamaan kansallisia keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisia suunnitelmiaan ja alustavia talousarviosuunnitelmiaan ajoissa; toteaa, että kansalliset keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiset suunnitelmat puuttuvat vielä viideltä jäsenvaltiolta ja alustava talousarviosuunnitelma kahdelta jäsenvaltiolta näissä jäsenvaltioissa pidettyjen parlamenttivaalien ja niiden myötä uusien hallitusten muodostamisen vuoksi ja että yhdeltä jäsenvaltiolta alustava talousarviosuunnitelma puuttuu muista syistä, joita ei ole määritelty; kehottaa näitä jäsenvaltioita toimittamaan puuttuvat suunnitelmansa mahdollisimman pian; korostaa, että uusien sääntöjen tehokas täytäntöönpano ja niiden uskottavuus ylipäätään edellyttää, että nämä suunnitelmat toimitetaan oikea-aikaisesti; toteaa jälleen, että alustavien talousarviosuunnitelmien toimittaminen ajoissa on tärkeää, jotta finanssipoliittisissa suunnitelmissa tehdyt sitoumukset voidaan muuntaa konkreettisiksi politiikkatoimiksi kansallisten keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien hyväksymisen jälkeen;

27.muistuttaa, että kansallisissa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisissa suunnitelmissa esitettyjen uudistusten ja investointien olisi oltava asetuksessa (EU) 2024/1263 vahvistettujen EU:n yhteisten painopisteiden mukaisia; korostaa, että uudessa ohjausjärjestelmässä komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota näihin painopisteisiin arvioidessaan kansallisia keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisia suunnitelmia;

28.toteaa, että tähän mennessä tarkastetuista 22 kansallisesta keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisesta suunnitelmasta 21 sai myönteisen arvion; panee merkille, että uuden järjestelmän ansiosta jäsenvaltiot voivat käyttää komission velkakestävyysanalyysista poikkeavia oletuksia, jos erot selitetään ja perustellaan asianmukaisesti läpinäkyvällä tavalla ja ne pohjautuvat jäsenvaltioiden kanssa käydyssä teknisessä vuoropuhelussa esitettyihin päteviin taloudellisiin perusteisiin; panee kuitenkin merkille komission havainneen, että viiden jäsenvaltion toimittamissa suunnitelmissa olevissa potentiaaliseen BKT:hen ja/tai BKT-deflaattoriin liittyvissä makrotaloudellisissa oletuksissa oli epäjohdonmukaisuuksia ja poikkeamia velkakestävyysanalyysin kehyksestä, joita ei ollut perusteltu riittävästi; korostaa, että tällaiset poikkeamat ja riskit toimien painottumisesta kauden loppupäähän voivat uhata julkisen talouden kestävyyttä tulevaisuudessa; panee merkille, että kolmen jäsenvaltion toimittamista suunnitelmista komissio toteaa julkisen talouden sopeutuksen keskittyneen kauden loppuun; kehottaa komissiota varmistamaan, että tällainen sopeutuksen keskittäminen täyttää asetuksessa asetetut vaatimukset, ja kehottaa sitä ehkäisemään myötäsyklistä politiikkaa;

29.panee merkille, että vain seitsemän jäsenvaltiota on pyytänyt lausuntoa omalta itsenäiseltä finanssipolitiikan instituutioltaan, ja toteaa näiden instituutioiden tuovan tärkeän lisäulottuvuuden valvontaan; panee huolestuneena merkille, että jotkin itsenäiset finanssipolitiikan instituutiot antoivat kielteisen lausunnon jäsenvaltionsa kansallisesta finanssipoliittisesta suunnitelmasta; painottaa, että yhdeksän jäsenvaltiota ei täyttänyt velvoitettaan järjestää poliittisia kuulemisia kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten, alueviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ennen kansallisten suunnitelmiensa toimittamista; pitää lisäksi valitettavana, että useat jäsenvaltiot eivät ole ottaneet kansallisia parlamenttejaan mukaan suunnitelmien hyväksymisprosessiin eivätkä ole ilmoittaneet, onko vaadittuja kansallisten parlamenttien kuulemisia toteutettu uuden ohjausjärjestelmän mukaisesti;

30.panee merkille, että viisi jäsenvaltiota on pyytänyt sopeutuskauden pidentämistä; korostaa, että kauden pidentämisen olisi perustuttava sellaiseen investointi- ja uudistussitoumusten kokonaisuuteen, joka parantaa talouden kasvu- ja kestävyyspotentiaalia, tukee julkisen talouden kestävyyttä, on EU:n yhteisten painopisteiden mukainen ja vastaa asiaankuuluviin maakohtaisiin suosituksiin ja jonka on arvioitu täyttävän asetuksessa säädetyt edellytykset tällaiselle pidennykselle; toteaa, että pidennyksen perusteena käytetyt uudistukset ja investoinnit perustuvat pitkälti uudistuksiin, jotka on jo hyväksytty elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa; korostaa, että jäsenvaltioiden BKT:n kasvupotentiaaliin myönteisesti vaikuttavat uudistukset ja investoinnit ovat tärkeitä ja tarpeellisia; kehottaa komissiota tarkastelemaan tehokkaalla jälkikäteisarvioinnilla sitä, mikä oli sovittujen investointien ja uudistusten vaikutus julkisen talouden kestävyyden tukemiseen, talouden kasvupotentiaalin lisäämiseen, EU:n yhteisiin painopisteisiin ja maakohtaisiin suosituksiin vastaamiseen sekä kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien vaaditun tason saavuttamiseen;

31.panee komission arviosta merkille, että esitetyistä 17 alustavasta talousarviosuunnitelmasta vain kahdeksan on kansalliseen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiseen suunnitelmaan perustuvien julkista taloutta koskevien suositusten mukaisia; pitää valitettavana, että seitsemän suunnitelman katsottiin jäävän vajaaksi suosituksista, yhtä suunnitelmaa pidettiin vaatimustenvastaisena ja yhden suunnitelman osalta katsottiin olevan mahdollista, ettei se ole suositusten mukainen; on huolissaan siitä, että kuusi jäsenvaltiota on esittänyt alustavat talousarviosuunnitelmat, joissa menojen vuotuinen tai kumulatiivinen kasvu ylittää niille asetetut enimmäismäärät;

32.panee merkille komission ennusteen, jonka mukaan uudistetun talouden ohjausjärjestelmän täytäntöönpanon odotetaan johtavan rakenteellisen perusjäämän alenemiseen koko euroalueella 0,5 prosentilla suhteessa BKT:hen vuonna 2024 ja 0,25 prosentilla suhteessa BKT:hen vuonna 2025; panee merkille, että tämä on komission arvion mukaan linjassa julkisen talouden kestävyyden parantamisen kanssa ja tukee käynnissä olevaa inflaation hidastumista, koska taloudellinen epävarmuus on edelleen suurta; toteaa, että BKT:n kasvu tukee edelleen julkisen talouden vakauttamista kaikkialla EU:ssa; peräänkuuluttaa finanssipolitiikkaa, jolla palautetaan vakaus ja samalla edistetään innovointia, teollisuuden kilpailukykyä ja pitkän aikavälin talouskasvua; korostaa, että on luotava lisää finanssipoliittista liikkumavaraa, jotta voidaan vastata tuleviin haasteisiin ja mahdollisiin kriiseihin ja pitää investoinnit samalla riittävinä tukemaan ja edistämään kestävää ja osallistavaa kasvua, teollistumista ja vaurautta, josta kaikki saavat osansa;

33.katsoo, että vaikka finanssipoliittisten sääntöjen tehokas soveltaminen on välttämätöntä, se ei aina yksinään riitä saavuttamaan optimaalista finanssipolitiikan viritystä eikä takaamaan korkeaa elintasoa kaikille eurooppalaisille; panee merkille, että finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vaihtelevan vuonna 2025 edelleen hyvin suuresti jäsenvaltioittain; kehottaa komissiota kartoittamaan ideoita mekanismiksi, jonka avulla voidaan varmistaa, että koko EU:n suhdannetilanne vastaa aina makrotalouden näkymiä;

34.muistuttaa, että komission mukaan vuoden 2025 finanssipolitiikan hidastumista kompensoi osittain investointien lievä kasvu, joka rahoitetaan sekä kansallisista talousarvioista että elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista ja muista EU:n varoista; korostaa elpymis- ja palautumistukivälineen osuutta EU:n investointitarpeisiin vastaamisessa ja toteaa, että välineen voimassaolo päättyy vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä saattaa vähentää julkisia investointeja yhteisiin eurooppalaisiin painopisteisiin;

35.kehottaa komissiota käynnistämään keskustelut EU:ta vaivaavan merkittävän investointivajeen korjaamisesta ja vähentämään lainakustannuksia, vahvistamaan rahoitusvakautta ja mahdollistamaan EU:n tavoitteiden mukaisten strategisten investointien tekemisen sekä huolehtimaan siitä, että eurooppalaisten julkishyödykkeiden, kuten puolustusvoimavarojen, tarjoaminen vastaa tarpeita tilanteessa, jossa uhat ja turvallisuushaasteet lisääntyvät; kehottaa hyödyntämään kaikkia tehokkuusetuja, joita voidaan saada aikaan eurooppalaisten julkishyödykkeiden tarjoamisesta EU:n laajuisesti, koordinoimalla investointiprioriteetteja tehokkaasti jäsenvaltioiden kesken; katsoo, että ohjausjärjestelmää olisi tarvittaessa vahvistettava EU:n tason sijoitusinstrumenteilla ja välineillä, jotka on suunniteltu minimoimaan EU:n veronmaksajille aiheutuvat kustannukset ja maksimoimaan tehokkuus eurooppalaisten julkishyödykkeiden tarjonnassa;

36.muistuttaa, että kaikkeen EU-rahoitukseen on aina liitettävä vankat valvontamekanismit, joilla varmistetaan avoimuus, vastuuvelvollisuus ja varainkäytön tehokkuus, jotta vältetään julkisten menojen perusteeton kasvu;

37.kannustaa jäsenvaltioita edistämään investointimenoja, joista saadaan positiivista tuottoa; panee Draghin raportista merkille arvion, jonka mukaan EU:n yksityinen sektori tekee noin neljä viidesosaa tuottavista investoinneista mutta julkisilla investoinneillakin on liikkeellepaneva rooli; suhtautuu myönteisesti komission aloitteessa ehdotettuun kilpailukykyrahastoon, joka perustettaisiin uuden monivuotisen rahoituskehityksen alaisuuteen, ja kehottaa sitä hyödyntämään kaikkia taloudellisia takuita yksityisten investointien houkuttelemisessa; korostaa, että jäsenvaltioiden on tehostettava toimiaan, eritoten talousarviotoimia, joilla nopeutetaan innovointia, digitalisaatiota ja hiilestä irtautumista ja lisätään koulutusta, jotta voidaan vahvistaa Euroopan kilpailukykyä ja vähentää riippuvuuksia;

38.panee merkille, että ”kokonaisuudessaan toteutettujen” maakohtaisten suositusten osuus on laskenut 18,1 prosentista (vuosina 2011–2018) 13,9 prosenttiin (vuosina 2019–2023); muistuttaa, että maakohtaisten suositusten, muun muassa julkisen varainkäytön tehokkuuteen liittyvien suositusten, täytäntöönpano on keskeinen osa julkisen talouden kestävyyden varmistamista ja makrotalouden epätasapainon korjaamista; peräänkuuluttaa maakohtaisten suositusten ja asiaan liittyvien uudistusten tehokkaampaa täytäntöönpanoa; kehottaa kartoittamaan keinoja, joilla ”kokonaisuudessaan toteutettujen” maakohtaisten suositusten osuutta voitaisiin lisätä; kehottaa komissiota kytkemään maakohtaiset suositukset tiiviimmin maakohtaisiin raportteihin; kehottaa arvioimaan uudistusten vaikutusta ja havaittujen investointivajeiden paikkaamisessa saavutettua edistymistä; kehottaa lisäämään avoimuutta maakohtaisten suositusten laatimisessa;

39.toteaa tässä yhteydessä jälleen, että maakohtaisia suosituksia olisi tehostettava niin, että niissä keskitytään rajattuun joukkoon haasteita, erityisesti tiettyjen jäsenvaltioiden rakenteellisiin haasteisiin ja EU:n yhteisiin painopisteisiin, jotta voidaan edistää tervettä ja osallistavaa talouskasvua, parantaa kilpailukykyä ja makrotalouden vakautta, edistää vihreää ja digitaalista siirtymää sekä varmistaa sosiaalisen ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen;

40.muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet käsittelemään kansallisissa finanssipoliittisissa suunnitelmissaan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten taloudellisia ja sosiaalisia näkökohtia; toteaa, että komissio on havainnut maakohtaisia suosituksia, joita ei ole käsitelty kansallisissa finanssipoliittisissa suunnitelmissa;

41.korostaa maakohtaisten suositusten merkitystä pyrittäessä vaikuttamaan julkisen talouden kestävyyden pitkän aikavälin moottoreihin, mukaan lukien julkisten eläkejärjestelmien, terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmien kestävyys ja niiden asianmukainen toiminta ja tarjonta, vastattaessa väestön ikääntymisen kaltaisiin väestörakenteen haasteisiin; korostaa myös, että on tärkeää varautua epäsuotuisaan kehitykseen, myös ilmastonmuutokseen liittyviin fyysisiin riskeihin; korostaa maakohtaisten suositusten merkitystä asuntomarkkinoiden vakauttamisessa ja sen myötä EU:n talouden häiriönsietokyvyn edistämisessä;

42.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.