1.katsoo, että komission ja neuvoston olisi tehostettava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanotoimia maaliskuussa 2021 hyväksytyn toimintasuunnitelman ja La Hulpen julistuksen mukaisesti vuoden 2030 yleistavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan, että vuoden 2026 yhteisessä työllisyysraportissa analysoidaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kaikkien periaatteiden täytäntöönpanoa asetuksen (EU) 2024/1263 mukaisesti ja että siihen sisältyy kansallisten keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien sosiaalisen ulottuvuuden analyysi, joka liittyy sosiaaliseen palautumiskykyyn sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä ilmoitusta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevasta uudesta toimintasuunnitelmasta von der Leyen, U., Euroopan valinta: Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2024−2029, 18. heinäkuuta 2024. vuodeksi 2025, jotta sosiaaliselle edistykselle voidaan antaa uutta pontta; panee tyytyväisenä merkille, että lähes kaikkien jäsenvaltioiden odotetaan lisäävän julkisia investointeja vuonna 2025, ja toteaa, että tämä on tarpeen laadukkaiden julkisten palvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden saavuttamiseksi; muistuttaa, että jäsenvaltiot voivat käyttää elpymis‑ ja palautumistukivälinettä kestävää ja osallistavaa kasvua edistävissä ja seuraavaa sukupolvea koskevissa politiikoissa asetuksessa (EU) 2021/241 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12. helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/241/oj). määritellyn soveltamisalan puitteissa 31. joulukuuta 2026 saakka;

2.korostaa, että eriarvoisuuden vähentämisessä, sosiaalisen suojelun järjestelmien vahvistamisessa ja kunnollisten työolojen edistämisessä sekä työntekijöille siirtymästä selviytymiseen tarkoitetuissa tukitoimissa on tärkeää käyttää sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua ja sosiaalisen lähentymisen kehystä riskien tunnistamiseen ja edistymisen seurantaan; korostaa tässä yhteydessä, että on tarpeen varmistaa kestävä, oikeudenmukainen ja osallistava Eurooppa, jossa sosiaaliset oikeudet turvataan ja taataan kokonaisuudessaan samalla tasolla kuin taloudelliset vapaudet; muistuttaa, että EU:n kansalaiset määrittelevät sosiaalisen Euroopan yhdeksi prioriteetikseen;

3.pitää valitettavana, että EU:ssa ei ole saatavilla tietoja ja analyyseja vaurauden epätasa‑arvoisesta jakautumisesta ja keskittymisestä, vaikka se on yksi tärkeimmistä köyhyyttä määrittävistä tekijöistä; huomauttaa, että Euroopan keskuspankkijärjestelmän kehittämän varallisuuden jakautumiseen liittyvän data-aineiston (Distributional Wealth Accounts) mukaan varakkain kymmenys omisti vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä 56 prosenttia varallisuudesta, kun taas vähävaraisin puolisko omisti vain 5 prosenttia varallisuudesta;

4.pitää myönteisenä kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan tasa-arvostrategioiden myönteistä vaikutusta koskevan analyysin sisällyttämistä vuoden 2025 yhteiseen työllisyysraporttiin ja kehottaa komissiota varmistamaan, että vuoden 2026 yhteiseen työllisyysraporttiin sisällytetään sekä jakso, jossa analysoidaan edistymistä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, että jakso, jossa käsitellään edistymistä sosiaalisen ja työhön liittyvän syrjinnän poistamisessa sukupuolten tasa-arvostrategian 2020–2025, EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman 2020–2025, romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevan EU:n strategiakehyksen 2020–2030, hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian 2020–2025 ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian 2021–2030 mukaisesti;

5.kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön päivitetyt työllisyyden suuntaviivat painottaen kaikille tarjottavaa koulutusta, uusia teknologioita, kuten tekoälyä, sekä viimeaikaisia politiikka-aloitteita, jotka koskevat alustatyötä, kohtuuhintaista ja kunnollista asumista sekä työvoimapulan ja osaamisvajeen torjumista, demokraattisen päätöksenteon vahvistamiseksi;

6.muistuttaa, että on tärkeää investoida työvoiman osaamisen kehittämiseen ja ammatilliseen koulutukseen ja varmistaa laadukkaat työpaikat painottaen yksilön oikeutta koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään täydennys- ja uudelleenkoulutustoimenpiteitä yhteistyössä paikallisten sidosryhmien, myös koulutuslaitosten ja työmarkkinaosapuolten, kanssa, jotta voidaan vahvistaa koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden välistä yhteyttä ja ennakoida työmarkkinoiden tarpeita; pitää myönteisenä, että ammatillisesta koulutuksesta vastavalmistuneiden työllisyystulokset jatkavat paranemistaan kaikkialla EU:ssa; on huolissaan nuorten heikkenevistä koulutustuloksista erityisesti perustaidoissa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä ilmoitusta perustaitoja koskevasta toimintasuunnitelmasta ja STEM‑aineiden koulutusta koskevasta strategisesta suunnitelmasta; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan ohjelmiin, joilla oppijoille annetaan työelämän ja sen digitalisoinnin edellyttämät perustaidot, digitaaliset taidot ja monialaiset taidot sekä autetaan heitä myötävaikuttamaan mielekkäällä tavalla yhteiskuntaan; muistuttaa, että työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevalla Euroopan globalisaatiorahastolla voi olla tärkeä rooli sellaisten työntekijöiden tukemisessa ja uudelleenkoulutuksessa, jotka on irtisanottu merkittävien rakenneuudistusten seurauksena;

7.suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen laadukkaita työpaikkoja koskevasta etenemissuunnitelmasta, jolla varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä kaikille; kehottaa komissiota sisällyttämään tähän etenemissuunnitelmaan suunnitelmia toimenpiteiksi, jotka liittyvät tekoälyn käyttöön ja algoritmijohtamiseen työelämässä, jotta uusia teknologioita voidaan hyödyntää työolojen ja tuottavuuden parantamiseen kunnioittaen samalla työntekijöiden oikeuksia sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa, jotka tunnustetaan yhteisessä työllisyysraportissa Komission ehdotus komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi, annettu 17. joulukuuta 2024 (COM(2024)0701).;

8.korostaa, että Euroopan unionin työvoimapulaan vastaaminen edellyttää myös työvoiman liikkuvuuden parantamista ja helpottamista unionissa; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan ja helpottamaan osaamisen ja pätevyyksien tunnustamista unionissa, myös kolmansien maiden kansalaisten osalta; kehottaa komissiota analysoimaan Euroopan työnvälitysverkoston (EURES) alustan tehokkuutta, jotta sen toimintaa voidaan mahdollisesti tarkistaa;

9.panee merkille, että opintonsa keskeyttäneiden, alemman koulutustason omaavien, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja heidän joukossaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten romanien, naisten, ikääntyneiden, matalan ja keskitason koulutuksen saaneiden henkilöiden, vammaisten henkilöiden sekä maahanmuuttaja- tai vähemmistötaustaisten henkilöiden, määrä on edelleen suuri useissa jäsenvaltioissa ja vaihtelee jäsenvaltioittain huolimatta laskusuuntauksesta EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan nuorisotakuuta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 4 mukaisesti, jotta voidaan tukea avun tarpeessa olevia nuoria heidän koko henkilökohtaisessa ja ammatillisessa kehityksessään; toistaa, että ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli työmarkkinoille tulevien nuorten tarvitsemien tietojen, taitojen ja osaamisen tarjoamisessa; korostaa tarvetta investoida ammatillisen koulutuksen laatuun ja houkuttelevuuteen Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) avulla; muistuttaa siksi, että on tarpeen puuttua tähän tilanteeseen ja kehittää ratkaisuja nuorten pitämiseksi koulutuksessa tai työelämässä ja että on tärkeää varmistaa nuorten pääsy harjoitteluun tai oppisopimuskoulutukseen, jotta he voivat saada ensimmäisen työkokemuksensa, ja helpottaa heidän siirtymistään koulutuksesta työelämään sekä luoda työolot, jotka mahdollistavat ikääntyvän työvoiman pysymisen työmarkkinoilla;

10.toteaa, että vaikka tilanne on parantunut, vammaiset henkilöt ja erityisesti vammaiset naiset kohtaavat edelleen merkittäviä esteitä työmarkkinoilla, minkä vuoksi tarvitaan ammatillista ja digitaalialan koulutusta, ja samalla on edistettävä vammaisten henkilöiden osallisuutta ja keskityttävä työelämän ulkopuolella olevaan työvoimaan sekä ryhmiin, joiden osallistuminen työmarkkinoille on vähäistä, kuten naisiin, nuoriin, ikääntyneisiin työntekijöihin ja henkilöihin, joilla on krooninen sairaus; kehottaa komissiota saattamaan EU:n vammaisstrategian ajan tasalle vuodesta 2025 alkaen uusilla lippulaiva-aloitteilla ja toimilla, joita voisivat olla esimerkiksi eurooppalainen vammaisten työllisyys- ja osaamistakuu ja vammaiskortin kaltaisten parhaiden käytäntöjen jakaminen, jotta voidaan erityisesti edistää vammaisten henkilöiden sosiaalista osallisuutta ja itsenäistä elämää ja myös varmistaa heidän mahdollisuutensa saada laadukasta koulutusta ja työllistyä vammaisetuuksien säilyttämistä koskevien ohjeiden avulla;

11.on huolissaan siitä, että romanit kohtaavat edelleen merkittäviä työllistymisen esteitä ja jatkuvat ennakkoluulot rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan elämässä; panee merkille, että romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevassa EU:n strategiakehyksessä korostetaan, että työmarkkinoille pääsyssä ei ole edistytty ja että yhä suurempi osa romaninuorista on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella; korostaa strategiakehyksen tavoitetta, joka koskee romanien ja koko väestön välisen työllisyyseron puolittamista ja sen varmistamista, että vähintään 60 prosenttia romaneista on palkkatyössä vuoteen 2030 mennessä; kehottaa jäsenvaltioita omaksumaan yhdennetyn ja tasa-arvoon keskittyvän lähestymistavan ja varmistamaan, että julkiset politiikkatoimet ja palvelut tavoittavat tehokkaasti kaikki romanit, myös syrjäisillä maaseutualueilla asuvat romanit;

12.painottaa, että on tarpeen kiinnittää huomiota kilpailukyvyn sosiaalisiin ja ympäristönäkökohtiin, ja korostaa tarvetta investoida koulutukseen kaikille, jotta voidaan varmistaa laadukkaiden julkisten koulutusohjelmien ja ammatillisten koulutusohjelmien yleinen saatavuus sekä osallistavaa kasvua edistävät kestävät käytännöt; korostaa, että työmarkkinaosapuolilla olisi oltava keskeinen rooli osaamistarpeiden määrittämisessä ja niihin vastaamisessa kaikkialla EU:ssa;

13.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään eurooppalaiseen ohjausjaksoon erityisiä suosituksia asumisen kohtuuhintaisuudesta ja edistämään investointeja asumiseen; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että asumiseen tehtävillä investoinneilla tuetaan pitkäaikaisia laadukkaita asumisratkaisuja, jotka ovat tosiasiallisesti kohtuuhintaisia pieni- ja keskituloisille kotitalouksille, ja korostaa, että investoinnit sosiaaliseen ja kohtuuhintaiseen asuntotarjontaan ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan taata parempi elämänlaatu kaikille; korostaa, että EU:n rahoitusta on käytettävä paremmin esimerkiksi Euroopan investointipankin rahoitusvälineiden kautta, erityisesti jotta voidaan tukea investointeja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään päättäväisiin toimiin ja arvioimaan unionin politiikkatoimia, rahastoja ja pullonkauloja, jotta voidaan helpottaa nuorten, liikuntarajoitteisten henkilöiden, pieni- ja keskituloisten ryhmien, riskiryhmiin kuuluvien perheiden ja muita haavoittuvammassa asemassa olevien ihmisten tarpeisiin vastaavien esteettömien, kohtuuhintaisten ja energiatehokkaiden asuntojen, myös sosiaalisten vuokra-asuntojen, rakentamista, muuntamista ja kunnostamista, niin että samalla suojellaan asunnonomistajia ja asunnonomistajiksi pyrkiviä tarjonnan vähenemiseltä entisestään;

14.suhtautuu myönteisesti ilmoitettuun kohtuuhintaista asumista koskevaan eurooppalaiseen suunnitelmaan, jolla tuetaan jäsenvaltioita asuntokriisin ja vuokrien jyrkän nousun ratkaisemisessa; kehottaa komissiota arvioimaan ja julkaisemaan tiedot siitä, mitkä valtiontukisääntöjä koskevat mahdolliset esteet vaikuttavat asuntojen saatavuuteen; muistuttaa, että sosiaalisen ilmastorahaston tarkoituksena on tarjota jäsenvaltioille taloudellista tukea vuodesta 2026 alkaen, jotta haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia voidaan tukea erityisesti toimenpiteillä ja investoinneilla, joilla pyritään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta, irtautumaan hiilestä rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä ja integroimaan rakennuksiin uusiutuvan energian tuotanto- ja varastointiratkaisuja;

15.toteaa, että asunnottomuus on vakava yhteiskunnallinen ongelma EU:ssa; kehottaa laatimaan EU:ssa yhtenäisen asunnottomuuden määritelmän, joka mahdollistaisi asunnottomuuden laajuuden järjestelmällisen vertailun ja arvioinnin EU:n eri jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota kehittämään strategian ja pyrkimään asunnottomuuden lopettamiseen EU:ssa vuoteen 2030 mennessä edistämällä kohtuuhintaisten ja kunnollisten asuntojen sekä laadukkaiden sosiaalipalvelujen saatavuutta; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään paremmin käytettävissä olevia EU:n välineitä, kuten ESR+:aa, tämän asian käsittelyssä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto, annettu 13. joulukuuta 2023, aiheesta ”EU:n kehys asunto ensin -periaatteeseen pohjautuville kansallisille asunnottomuusstrategioille” (EUVL C, C/2024/1567, 5.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/1567/oj).;

16.kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan asunnottomuutta koskevat kansalliset strategiat ; suhtautuu myönteisesti aikomukseen antaa neuvoston suositus asunnottomuudesta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto, annettu 13. joulukuuta 2023, aiheesta ”EU:n kehys asunto ensin -periaatteeseen pohjautuville kansallisille asunnottomuusstrategioille”.; kehottaa komissiota nostamaan edelleen asunnottomuuden vähentämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin tavoitetasoa;

17.katsoo, että EU:n toimia tarvitaan kiireellisesti, jotta voidaan puuttua EU:n jatkuvasti korkeaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tasoon, erityisesti lasten, nuorten ja ikääntyneiden, vammaisten henkilöiden, EU:n ulkopuolella syntyneiden henkilöiden, hlbti-henkilöiden ja romaniyhteisöjen keskuudessa; painottaa, että etusijalle olisi asetettava laadukkaiden sosiaalipalvelujen saatavuus ja haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien energiaturvallisuuden varmistaminen; kehottaa komissiota hyväksymään EU:n köyhyyden vastaisen strategian, joka olisi ensimmäinen laatuaan;

18.palauttaa mieliin unionin tavoitteen siirtyä laitoshoidosta yhteisöperustaiseen hoitoon tai perhehoitoon; kehottaa komissiota esittämään laitoshoidosta luopumista koskevan toimintasuunnitelman; korostaa, että tämän toimintasuunnitelman olisi katettava kaikki laitoksissa edelleen asuvat ryhmät, kuten lapset, vammaiset henkilöt, henkilöt, joilla on mielenterveyden ongelmia, asunnottomat henkilöt sekä ikääntyneet; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti ESR+:n varoja sekä muita asiaankuuluvia EU:n ja jäsenvaltioiden varoja, jotta voidaan saattaa loppuun laitoshoidosta luopumista koskeva prosessi ja varmistaa, että jokainen EU:n kansalainen voi asua perheympäristössä tai yhteisössä;

19.kehottaa komissiota julkaisemaan mielenterveyttä koskevan EU:n toimintasuunnitelman viimeaikaisten suositustensa Komission tiedonanto, 7. kesäkuuta 2023, kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta mielenterveyteen (COM(2023)0298). mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan mielenterveyspalvelujen ja emotionaalisen tuen ohjelmien saatavuutta kaikille ja erityisesti lapsille, nuorille ja ikääntyneille; kehottaa hyödyntämään paremmin sosiaali‑indikaattoreiden tulostaulun indikaattoreita, jotta voidaan puuttua epävarmojen elinolojen ja epävarmuuden mielenterveysvaikutuksiin;

20.kehottaa komissiota puuttumaan yksinäisyyteen edistämällä kokonaisvaltaista EU:n yksinäisyysstrategiaa ja ammattimaisen hoidon saatavuutta; kehottaa lisäksi käsittelemään tässä EU:n strategiassa yksinäisyyden sosioekonomista vaikutusta tuottavuuteen ja hyvinvointiin puuttumalla muun muassa maaseudun eristyneisyyden kaltaisiin kysymyksiin; kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuudesta annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa laadukkaan hoidon saatavuus ja samalla varmistaa kunnolliset työolot paitsi hoiva-alan työntekijöille myös omaishoitajille;

21.toteaa, että 44 miljoonaa eurooppalaista toimii usein pitkäaikaisina omaishoitajina ja suurin osa heistä on naisia Euroopan komissio, työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto, Long-term care report – Trends, challenges and opportunities in an ageing society. Volume I, julkaisutoimisto, 2021, https://data.europa.eu/doi/10.2767/677726.;

22.tiedostaa, että omaishoitajilla on olennaisen tärkeä tehtävä yhteiskunnassa, ja toteaa, että vaikka hoivatyöntekijöiden määritelmää ei ole yhdenmukaistettu EU:ssa, pitkäaikaishoitoala työllistää 6,4 miljoonaa ihmistä eri puolilla EU:ta;

23.on huolissaan siitä, että 94,6 miljoonaa ihmistä EU:ssa oli vuonna 2023 edelleen köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa; korostaa, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot eivät saavuta köyhyyden vähentämistä koskevia tavoitteitaan, jos köyhyyden torjuntaa koskeva ajattelutapa ei muutu; on sitä mieltä, että ilmoitus kaikkien aikojen ensimmäisestä köyhyyden vastaisesta EU:n strategiasta on oikeansuuntainen askel suuntauksen kääntämiseksi, mutta katsoo, että strategian on tarjottava kokonaisvaltainen lähestymistapa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen moniulotteisten näkökohtien torjumiseen ja siihen on liityttävä konkreettisia toimia, tehokas täytäntöönpano ja seuranta; vaatii, että tämä strategia paitsi kattaa kaikki köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä kokevat ihmiset, ennen kaikkea kaikista heikoimmassa asemassa olevat, myös sisältää erityistoimenpiteitä, jotka kohdistuvat eri ryhmiin, kuten työssäkäyviin köyhiin, asunnottomiin, vammaisiin henkilöihin, yksinhuoltajaperheisiin ja ennen kaikkea lapsiin, jotta köyhyyden kierre saadaan katkaistua kestävällä tavalla; korostaa, että vähimmäispalkkadirektiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on keskeistä työssäkäyvien köyhyysriskien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja samalla sillä vahvistetaan työnteon kannustimia, ja pitää myönteisenä, että useat jäsenvaltiot ovat muuttaneet tai aikovat muuttaa vähimmäispalkkakehyksiään; on huolissaan epätyypillisten työmuotojen lisääntymisestä, sillä se lisää työssäkäyvien todennäköisyyttä kokea köyhyyttä ja jäädä ilman asianmukaista oikeusturvaa;

24.kehottaa jälleen komissiota seuraamaan huolellisesti lapsitakuun täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa osana eurooppalaista ohjausjaksoa ja maakohtaisia suosituksia; kehottaa jälleen lisäämään eurooppalaisen lapsitakuun rahoitusta vähintään 20 miljardin euron määrärahoilla ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osoittamaan vähintään viisi prosenttia niille osoitetuista ESR+:n määrärahoista lapsiköyhyyden torjuntaan ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen; katsoo, että maakohtaisissa suosituksissa olisi otettava huomioon, miten jäsenvaltiot noudattavat ESR+-asetuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24. kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta, 7 artiklan 3 kohta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1057/oj). asetettua vähimmäisvaatimusta, joka koskee määrärahojen kohdentamista lapsiköyhyyden torjuntaan; kehottaa komissiota osoittamaan lapsitakuulle runsaat määrärahat seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta voidaan vastata lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kasvavaan haasteeseen;

25.on huolissaan kansallisista politiikkatoimista, jotka luovat aukkoja terveydenhuollon kattavuuteen ja lisäävät eriarvoisuutta sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä; varoittaa, että tämä heikentää myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 16 ja yleismaailmallista terveydenhuoltoa koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 3.8 täytäntöönpanoa sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin yleistä tavoitetta edistää ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä EU:ssa siten, että ketään ei jätetä jälkeen; katsoo, että sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa käytetyt indikaattorit eivät anna kattavaa käsitystä terveydenhuollon kohtuuhintaisuudesta;

26.korostaa, että työnantajien on tuettava yrityksissä sukupolvien välisiä yhteyksiä ja ylisukupolvista oppimista nuorempien ja vanhempien työntekijöiden välillä; korostaa, että ikääntyvä työvoima voi auttaa yritystä kehittämään uusia tuotteita ja palveluja, joiden ansiosta ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin on mahdollista mukautua luovemmin ja tuottavammin; kehottaa lisäksi luomaan kannustimia vapaaehtoistoimintaan ja mentorointiin, jotta voidaan edistää tietämyksen siirtoa sukupolvelta toiselle;

27.varoittaa, että Euroopan keskuspankin raporttien mukaan reaalipalkat ovat edelleen pandemiaa edeltäneen tason alapuolella, kun taas tuottavuus on suunnilleen sama; on samaa mieltä siitä, että tämän ansiosta reaalipalkkojen elpyminen on jossain määrin mahdollista ilman, että inflaatio kiihtyy, ja varoittaa, että jos reaalipalkat eivät elvy, riski heikentyneen taloustilanteen pitkittymiseen lisääntyy, mikä voisi aiheuttaa pitkään näkyviä vaikutuksia ja heikentäisi euroalueen tuottavuutta entisestään maailman muihin osiin verrattuna; katsoo, että vähimmäispalkkojen noudattamisen parempi valvonta ja työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden lisääminen voivat kaventaa palkkaeroja erityisesti auttamalla palkkajakauman alapäässä ja muita haavoittuvammassa asemassa olevia työntekijöitä, jotka jäävät yhä useammin paitsioon;

28.kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan säälliset työehdot ja -olot, joihin kuuluvat muun muassa kohtuulliset palkat, sosiaalisen suojelun saatavuus, mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen, työterveys ja -turvallisuus, työ- ja yksityiselämän hyvä tasapaino ja oikeus olla tavoittamattomissa, kohtuullinen työaika, työntekijöiden edustus, työpaikkademokratia ja työehtosopimukset; kehottaa jäsenvaltioita edistämään työpaikkademokratiaa, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja ja suojelemaan työntekijöiden oikeuksia erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä sekä varmistamaan, että miehille ja naisille maksetaan samasta työstä sama palkka, lisäämään palkkauksen avoimuutta ja puuttumaan sukupuoleen perustuvaan eriarvoisuuteen, jotta voidaan kuroa umpeen sukupuolten palkkaero EU:ssa;

29.muistuttaa, että on tärkeää parantaa itsenäisten ammatinharjoittajien pääsyä sosiaalisen suojelun piiriin, ja kehottaa komissiota seuraamaan maakohtaisten suositusten yhteydessä jäsenvaltioiden kansallisia täytäntöönpanosuunnitelmia, jotka koskevat sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta 8. marraskuuta 2019 annetun neuvoston suosituksen EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1. täytäntöönpanoa; toteaa, että itsenäisiä ammatinharjoittajia on kulttuurialalla ja luovilla aloilla yli kaksi kertaa enemmän kuin muun väestön keskuudessa, ja palauttaa tässä yhteydessä mieliin ne 13 aloitetta, jotka esitettiin komission 21. helmikuuta 2024 antamassa vastauksessa Euroopan parlamentin 21. marraskuuta 2023 antamaan päätöslauselmaan taiteilijoiden ja kulttuurialan ja luovien toimialojen työntekijöiden sosiaalista ja ammatillista tilannetta koskevasta EU:n kehyksestä Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. marraskuuta 2023 suosituksista komissiolle taiteilijoiden ja kulttuurialan ja luovien toimialojen työntekijöiden sosiaalista ja ammatillista tilannetta koskevasta EU:n kehyksestä (EUVL C, C/2024/4208, 24.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4208/oj)., ja kehottaa komissiota aloittamaan aloitteiden täytäntöönpanon yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa;

30.kehottaa toteuttamaan toimia, joilla edistetään työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja oikeutta olla tavoittamattomissa, jotta voidaan parantaa kaikkien perheiden ja työntekijöiden elämänlaatua ja varmistaa työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1158, annettu 20. kesäkuuta 2019, vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta (EUVL L 188, 12.7.2019, s. 79, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2019/1158/oj). ja eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian täytäntöönpano; kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen etätyöstä ja oikeudesta olla tavoittamattomissa; kehottaa komissiota esittämään lisäksi ehdotuksen kaikentyyppisille suurperheille myönnettävän EU:n kortin luomisesta ja yksinhuoltajia koskevan EU:n toimintasuunnitelman laatimisesta koulutus- ja sosiaalietuuksien tarjoamiseksi; kehottaa vielä toteuttamaan aloitteita, joilla torjutaan työntekijöiden syrjäytymistä pidempien sairauslomien vuoksi, autetaan mukauttamaan työpaikkoja ja edistetään joustavia työoloja sekä kehitetään strategioita, joilla tuetaan työntekijöiden paluuta pidempien poissaolojaksojen jälkeen;

31.kehottaa asettamaan väestökehityksen haasteet etusijalle EU:n koheesiopolitiikassa ja toteuttamaan konkreettisia toimia EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla; kehottaa komissiota julistamaan Euroopan väestökehityksen teemavuoden ja painottamaan komission tiedonannon ”Osaamispotentiaali käyttöön Euroopan alueilla” ja osaamisen edistämismekanismin kehittämistä, jotta voidaan edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja lisätä rahoitusta voimakkaasta väestökadosta kärsiville maaseutualueille ja syrjäisimmille alueille ja siten tukea laadukkaiden työpaikkojen synnyttämistä, julkisia palveluja, paikallisia kehittämishankkeita ja perusinfrastruktuuria, jotka edistävät väestön ja erityisesti nuorten oikeutta jäädä alueelle; korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön erityistoimenpiteitä, joilla puututaan alueelliseen eriarvoisuuteen koulutuksessa ja varmistetaan, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen koulutukseen;

32.on huolissaan siitä, että parannuksista huolimatta useat väestöryhmät ovat edelleen merkittävästi aliedustettuina EU:n työmarkkinoilla, mukaan lukien naiset, ikääntyneet, matalasti ja keskitasoisesti kouluttautuneet henkilöt, vammaiset henkilöt sekä maahanmuuttaja- tai vähemmistötaustaiset henkilöt; varoittaa, että koulutukseen liittyvä eriarvoisuus on syventynyt, mikä pahentaa entisestään heikommista lähtökohdista tulevien ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden haavoittuvuutta; huomauttaa, että yhteisen työllisyysraportin mukaan maahanmuuttaja- tai vähemmistötaustaiset henkilöt voivat hyötyä merkittävästi kohdennetuista toimenpiteistä, joilla pyritään puuttumaan osaamisen kohtaanto-ongelmiin, parantamaan kielitaitoa ja torjumaan syrjintää; korostaa, että on tärkeää tehostaa toimia kotouttamista ja osallisuutta koskevan vuosien 2021–2027 toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa, ja toteaa, että toimintasuunnitelma tarjoaa yhteisen toimintakehyksen, jolla tuetaan jäsenvaltioita maahanmuuttajien kotouttamista koskevien kansallisten toimintapolitiikkojen kehittämisessä;

33.kehottaa komissiota ja neuvostoa priorisoimaan hallinnollisen taakan vähentämistä, jotta voidaan saada aikaan yksinkertaistamista työ- ja sosiaalinormeja kunnioittaen; katsoo, että pk-yritysten ja yrittäjien sekä potentiaalisten yrittäjien parempi tukeminen vahvistaa EU:n kilpailukykyä ja pitkän aikavälin kestävyyttä, edistää innovointia ja synnyttää laadukkaita työpaikkoja; toteaa, että pk-yritykset ja itsenäiset ammatinharjoittajat kaikilla aloilla ovat olennaisen tärkeitä EU:n talouskasvulle ja siten sosiaalipolitiikan rahoittamiselle; kehottaa panemaan täytäntöön erityisiä suosituksia sisämarkkinoiden parantamiseksi; panee merkille komission 29. tammikuuta 2025 julkaiseman kilpailukykykompassin Komission tiedonanto, 29. tammikuuta 2025, ”EU:n kilpailukykykompassi” (COM(2025)0030).;

34.kehottaa komissiota tekemään kaikista uusista lainsäädäntöehdotuksista kilpailukykytarkastuksen, jossa otetaan huomioon EU:n lainsäädännön yleinen vaikutus yrityksiin sekä muihin EU:n politiikkatoimiin ja ohjelmiin;

35.katsoo, että yhteisötalous on olennainen osa EU:n sosiaalista markkinataloutta ja että se edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sen tavoitteiden täytäntöönpanoa ja tarjoaa usein työpaikkoja haavoittuvassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan tukeaan kaikille yhteisötalouden yrityksille mutta erityisesti voittoa tavoittelemattomille yrityksille, kuten yhteisötalouden toimintasuunnitelmassa 2021 ja yhteisötaloutta koskevassa Liègen etenemissuunnitelmassa korostetaan, jotta voidaan edistää laadukasta, ihmisarvoista ja osallistavaa työtä ja kiertotaloutta, kannustaa jäsenvaltioita helpottamaan rahoituksen saantia ja lisätä yhteisötalouden toimijoiden näkyvyyttä; kehottaa komissiota tarkastelemaan innovatiivisia rahoitusmekanismeja, jotta voidaan tukea yhteisötalouden kehitystä Euroopassa Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. heinäkuuta 2022 EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelmasta (EUVL C 47, 7.2.2023, s. 171). ja edistää dynaamista ja osallistavaa liiketoimintaympäristöä;

36.toteaa, että käynnissä on siirtymävuosi, ja katsoo, että talouden ohjausjärjestelmää koskevien tarkistettujen sääntöjen täytäntöönpanon yhteydessä jäsenvaltioiden olisi sovitettava yhteen vastuullinen finanssipolitiikka ja kestävä ja osallistava kasvu ja työllisyys; toteaa, että työmarkkinaosapuolten osallistumista olisi lisättävä, myös laadittaessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisia suunnitelmia, jotta voidaan edistää uuden talouden ohjausjärjestelmän tavoitteiden saavuttamista;

37.pitää myönteisenä, että uuden talouden ohjausjärjestelmän mukaisiin kansallisiin keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisiin suunnitelmiin on sisällytettävä uudistukset ja investoinnit, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä määritettyihin tärkeimpiin haasteisiin, minkä lisäksi niillä on varmistettava velkakestävyys ja investoitava strategisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen lähentymisen tukemiseksi;

38.on huolissaan siitä, että maakohtaisten suositusten noudattaminen on edelleen vähäistä; kehottaa siksi jälleen jäsenvaltioita panemaan maakohtaiset suositukset tehokkaasti täytäntöön, jotta voidaan edistää terveydenhuoltoa ja kestäviä eläkejärjestelmiä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden 15 ja 16 mukaisesti sekä pitkän aikavälin vaurautta kaikille kansalaisille ottaen huomioon niiden työntekijöiden haavoittuvuus, joiden ura on pirstaleinen ja katkonainen ja kärsinyt työvoiman siirtymistä; painottaa, että komission olisi vahvistettava vuoropuheluaan jäsenvaltioiden kanssa nykyisten suositusten ja työllisyyden suuntaviivojen täytäntöönpanosta sekä nykyisistä tai tulevista politiikkatoimista, joilla vastataan tunnistettuihin haasteisiin;

39.pitää myönteisenä, että eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä on luotu kehys sosiaaliseen lähentymiseen kohdistuvien riskien tunnistamiseksi, ja toteaa, että Euroopan parlamentti oli pyytänyt tätä painokkaasti; palauttaa mieliin, että tämän kehyksen puitteissa komissio arvioi ylöspäin tapahtuvaan sosiaaliseen lähentymiseen kohdistuvia riskejä jäsenvaltioissa ja seuraa edistymistä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun ja sosiaalisen lähentymisen kehyksen periaatteiden pohjalta; pitää myönteisenä, että vuoden 2025 yhteiseen työllisyysraporttiin sisältyy sosiaalisen lähentymisen kehyksen periaatteisiin perustuvia maakohtaisia analyysejä; kehottaa komissiota kehittämään edelleen innovatiivisia määrällisiä ja laadullisia analyysivälineitä tämän uuden kehyksen puitteissa, jotta sitä voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla eurooppalaisen ohjausjakson tulevissa sykleissä;

40.pitää myönteisenä, että sosiaalisen lähentymisen kehyksen periaatteisiin perustuva ensimmäinen analyysi viittaa ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen työmarkkinoilla vuonna 2023 Komission ehdotus komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi, annettu 17. joulukuuta 2024 (COM(2024)0701).; panee huolestuneena merkille, että aliedustettujen ryhmien työllistymistuloksissa on vielä parannettavaa ja että unionin tasolla on edelleen ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen kohdistuvia riskejä, jotka liittyvät osaamisen kehittämiseen alkaen varhaiskasvatuksesta aina elinikäiseen oppimiseen asti, ja panee lisäksi huolestuneena merkille köyhyys- ja syrjäytymisriskiasteeseen liittyvät sosiaaliset tulokset; kehottaa komissiota analysoimaan tarkemmin näitä ylöspäin suuntautuvaan sosiaaliseen lähentymiseen kohdistuvia riskejä analyysin toisessa vaiheessa ja keskustelemaan asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa toimenpiteistä, joita on toteutettu tai joita suunnitellaan näihin riskeihin puuttumiseksi;

41.panee merkille elinkustannuskriisin, joka on lisännyt kotitalouksien taakkaa, ja asumiskustannusten nousun, joka on yhdessä korkeiden energiakustannusten kanssa myötävaikuttanut energiaköyhyyden korkeaan tasoon kaikkialla EU:ssa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan kattavasti tämän kriisin perimmäisiin syihin asettamalla etusijalle toimet, joilla edistetään talouden häiriönsietokykyä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kestävää kehitystä;

42.varoittaa autoteollisuuden kriisistä johtuvista sosiaalisista riskeistä ja toteaa, että alaan kohdistuu ennennäkemättömiä paineita sekä ulkoisten että sisäisten tekijöiden vuoksi; kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota tähän alaan ja tehostamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työntekijöiden osallistumista siirtymäprosesseihin; korostaa, että nykyiseen kriisiin vastaamiseksi tarvitaan kiireellisesti koordinoituja EU:n toimia ammattiliittojen ja työnantajien kriisityöryhmän kautta;

43.kehottaa komissiota seuraamaan rakenneuudistusta ja sen työllisyysvaikutuksia koskevia tietoja esimerkiksi käyttämällä Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälinettä, helpottamaan rakenneuudistusta ja työmarkkinasiirtymiä tukevia toimenpiteitä ja harkitsemaan, että eurooppalaisessa ohjausjärjestelmässä korostettaisiin kansallisia toimenpiteitä, joilla tuetaan sosiaalisesti vastuullista rakenneuudistusta;

44.panee huolestuneena merkille komission tarkistukset makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tulostauluun ja erityisesti työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden vähentämisen, sillä juuri ne ovat ratkaisevan tärkeitä arvioitaessa jäsenvaltioiden sosiaalista ja työmarkkinatilannetta; pitää valitettavana, että nuorisotyöttömyyttä ei enää pidetä pääindikaattorina, vaikka sillä on merkitystä erityisten työmarkkinahaasteiden tunnistamisessa ja niihin vastaamisessa sekä asianmukaisten julkisten politiikkatoimien hyväksymisessä; korostaa, että sosiaalisia normeja koskevat indikaattorit olisi otettava paremmin huomioon päätöksentekoprosessissa; pitää valitettavana, että komissio ei kuullut parlamenttia asianmukaisesti, ja muistuttaa komissiota sen velvollisuudesta tehdä tiivistä yhteistyötä parlamentin, neuvoston ja työmarkkinaosapuolten kanssa ennen kuin se laatii makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tulostaulun ja jäsenvaltioiden makrotalous- ja rahoitusmarkkinaindikaattorit; korostaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpano on sisällytettävä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tulostauluun;

45.katsoo, että alueellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat olennainen osa kilpailukykyohjelmaa ja että eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) perustamisesta annetun asetuksen kaltaiset säädökset ovat myönteinen esimerkki EU:n tulevien aloitteiden inspiraatioksi;

46.katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa harjoitettavalla finanssipolitiikalla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisia investointeja erityisesti sellaisilla aloilla kuin kunnollinen ja kohtuuhintainen asuminen, laadukas terveydenhuolto, koulutus sekä sosiaalisen suojelun järjestelmät, koska ne ovat ratkaisevan tärkeitä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja pitkän aikavälin taloudellisen kestävyyden kannalta ja jotta voidaan vastata sosiaalisten indikaattoreiden avulla havaittuihin haasteisiin;

47.korostaa tarvetta käsitellä keskeisiä haasteita, joiden osalta sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa on eniten ”kriittisessä tilanteessa” tai tilassa ”seurattava” olevia jäsenvaltioita, mukaan lukien köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat lapset, sukupuolten välinen työllisyysero, kohtuuton asumismenorasitus, lastenhoito, pitkäaikaishoito, vammaisten ja vammattomien työllisyysero, sosiaalisten tulonsiirtojen vaikutus köyhyyden vähentämiseen ja perustason digitaidot Komission ehdotus komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi, annettu 17. joulukuuta 2024 (COM(2024)0701).;

48.korostaa elinkustannuskriisin kielteisiä vaikutuksia vammaisten henkilöiden kannalta;

49.kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan tehokkaita politiikkatoimia, joilla varmistetaan oikeudenmukaiset palkat ja parannetaan erityisesti pienituloisten ja epävarmoissa työsuhteissa olevien työntekijöiden työoloja ja -ehtoja;

50.korostaa, että tarvitaan oikea-aikaisia ja yhdenmukaistettuja tietoja sosiaalipolitiikasta, jotta voidaan parantaa näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja kohdennettuja sosiaalisia investointeja; kehottaa parantamaan sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua, jotta voidaan kattaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta, ja ottamaan käyttöön asiaankuuluvia indikaattoreita, jotka kuvastavat eriarvoisuuden suuntauksia ja syitä, kuten laadukkaat työpaikat, vaurauden jakautuminen, julkisten palvelujen saatavuus, riittävät eläkkeet, asunnottomuuden määrä, mielenterveys ja työttömyys; palauttaa mieliin, että köyhyys- ja syrjäytymisriskiä (AROPE) kuvaava indikaattori ei tuo esille monitahoisen eriarvoisuuden syitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään eurooppalaisen sosiaalipalveluja koskevan tiedonkeruukehyksen, jotta voidaan seurata sosiaalipalveluihin tehtäviä investointeja ja palvelujen kattavuutta;

51.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.