1.katsoo, että EU:n on toimittava kiireellisesti varmistaakseen oman muista riippumattoman turvallisuutensa, vahvistettava kumppanuuksia samanmielisten toimijoiden kanssa ja vähennettävä merkittävästi riippuvuuttaan EU:n ulkopuolisista maista; korostaa siksi, että EU on nyt omassa historiassaan ja kehityksessään käännekohdassa; korostaa, että enää ei voida toimia entiseen tapaan, sillä se merkitsisi turvallisen ja vakaan Euroopan loppua; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on valittava, yhdistävätkö ne voimansa toimien yksituumaisesti EU:n turvallisuuteen kohdistuvien uhkien ja hyökkäysten voittamiseksi vai jäävätkö ne yksin aggressiivisten vastustajien ja arvaamattomien kumppanien armoille;

2.muistuttaa, että EU on rauhanhanke ja että unionin olisi pyrittävä rauhaan ja vakauteen sekä tuomittava hyökkäykset; korostaa, että rauhan ja vakauden saavuttamiseksi meidän on tuettava Ukrainaa ja parannettava omaa selviytymiskykyämme;

3.korostaa, että Eurooppa seisoo edelleen vankkumatta Ukrainan rinnalla sen taistellessa urheasti eurooppalaisten arvojen puolesta, ja toteaa jälleen olevansa vakuuttunut siitä, että Euroopan tulevaisuus ratkaistaan nimenomaan Ukrainan taistelukentillä; on vahvasti sitä mieltä, että Euroopan alueelliseen koskemattomuuteen tällä hetkellä kohdistuva sotilaallinen uhka on vakavin sitten kylmän sodan päättymisen;

4.on vakaasti sitä mieltä, että Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi ei riitä, että nostetaan tavoitetasoa ja lisätään toimintaa, vaan lisäksi on uudistettava perusteellisesti tapaa, jolla EU:ssa toimitaan ja investoidaan turvallisuuteen ja puolustukseen, siten, että tästä lähtien voimavaroja suunnitellaan, innovoidaan, kehitetään, hankitaan, ylläpidetään ja otetaan käyttöön yhdessä koordinoidusti ja integroidusti ja siten, että samalla hyödynnetään kaikilta osin kaikkien Euroopan toimijoiden, myös Naton, toisiaan täydentävää osaamista, jotta saadaan aikaan Euroopan yhteinen puolustus;

5.katsoo, että Venäjä, jota tukevat sen liittolaiset, kuten Valko-Venäjä, Kiina, Pohjois-Korea ja Iran, on merkittävin suora ja välillinen uhka EU:lle ja sen turvallisuudelle sekä EU:n ehdokasmaille ja kumppaneille; tuomitsee jälleen mitä jyrkimmin Venäjän provosoimattoman, laittoman ja perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan; toteaa kuitenkin, että on otettava kaikilta osin huomioon eteläisen naapurustomme epävakaa tilanne, Kiinan sotilasmahdin kasvu ja lisääntynyt hyökkäävyys joidenkin keskisuurten valtioiden taholta, jotka vaikuttavat olevan valmiita vaarantamaan yhteistä turvallisuutta koskevan transatlanttisen yhteistyön ja tekemään sopimuksen hyökkääjävaltio Venäjän kanssa Ukrainan ja Euroopan turvallisuuden kustannuksella, ja toteaa, että Ukrainan ja Euroopan turvallisuus on yksi ja sama asia; toteaa, että Yhdysvaltojen hallinnon viimeaikaiset toimet ja lausunnot ovat entisestään lisänneet huolta Yhdysvaltojen tulevasta suhtautumisesta Venäjään, Natoon ja Euroopan turvallisuuteen; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että Yhdysvaltojen hallitus äänesti samassa rintamassa Venäjän hallituksen kanssa YK:n yleiskokouksen ja YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksissä päätöslauselmista, jotka koskivat Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan kolmatta vuosipäivää; tuomitsee jyrkästi Yhdysvaltojen Grönlantiin kohdistamat uhkaukset;

6.vaatii Eurooppaa ottamaan enemmän vastuuta Natossa, erityisesti kun on kyse turvallisuuden varmistamisesta Euroopan mantereella;

7.katsoo, että diplomatian olisi pysyttävä EU:n ulkopolitiikan kulmakivenä;

8.kehottaa jälleen Turkkia, joka on Naton jäsenvaltio ja EU:n ehdokasmaa, noudattamaan kansainvälistä oikeutta; tunnustamaan Kyproksen tasavallan ja lopettamaan välittömästi miehityksen ja vetämään joukkonsa saarelta;

9.korostaa, että EU:n on nyt omaksuttava kokonaisvaltainen ja monialainen lähestymistapa, jossa puolustus- ja turvallisuusulottuvuus sisällytetään useimpiin EU:n politiikkoihin sääntely- ja rahoitusvälineiden tuella ja havaittujen voimavaratarpeiden ja -puutteiden pohjalta;

10.katsoo siksi, että on tullut aika jälleen osoittaa poliittista kunnianhimoa ryhtyä toimiin ja tehdä EU:sta todellinen turvallisuuden takaaja, lisätä EU:n puolustusvalmiutta ja rakentaa todellinen Euroopan puolustusunioni; muistuttaa, että strategisen kompassin hyväksyminen oli hyvä lähtökohta, mutta toteaa, että se on vielä pantava ripeästi täytäntöön; suhtautuu myönteisesti viimeaikaisiin EU:n puolustusvälineisiin ja korostaa, että toimia on kiireellisesti laajennettava, koska EU:n puolustustoimet eivät saa jäädä kooltaan suppeiksi, soveltamisalaltaan hajanaisiksi ja toteutukseltaan hitaiksi; kehottaa ottamaan suuren harppauksen eteenpäin ja omaksumaan uuden puolustusta koskevan lähestymistavan, johon sisältyy vahvoja päätöksiä, toimintasuunnitelma sekä puolustusalan lyhyen ja pitkän aikavälin investointisuunnitelma; painottaa, että tämä edellyttää visiota, konkretiaa ja yhteisiä sitoumuksia niin puhtaasti sotilaallisella alalla kuin myös teollisuuden, teknologian ja tiedustelutiedon aloilla;

11.pitää valitettavana neuvoston ja EU:n jäsenvaltioiden vastahakoisuutta vastata Euroopan puolustusteollisen toimintaympäristön vaikeisiin rakenteellisiin haasteisiin ja kunnianhimon puutetta jäsenvaltioiden asevoimien välisessä yhteistyössä EU:n tasolla; kehottaa jäsenvaltioita yhdistämään voimansa ja tukemaan merkittävää askelta kohti hyvin kunnianhimoista ja kattavaa puolustusalan kehystä;

12.kehottaa EU:ta ottamaan käyttöön johdonmukaisen ja vankan kehyksen, jolla vahvistetaan sen omaa ja sen kumppaneiden turvallisuutta, tunnistetaan paremmin mahdolliset tulevat murtumakohdat ja ehkäistään uusia kriisejä ja koordinoidaan jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä toimia, jotka muistuttavat sota-aikoina käytettäviä toimia;

13.uskoo, että Euroopan puolustuksen tulevaisuutta käsittelevässä valkoisessa kirjassa olisi esitettävä Eurooppa-neuvostolle konkreettisia toimenpiteitä ja vaihtoehtoja, jotta voidaan toteuttaa todella uraauurtavia ja kipeästi kaivattuja toimia, joissa erotetaan toisistaan lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmat ja tavoitteet, käsitellään puolustussektorin voimavaroihin liittyviä kysymyksiä, teollisuuden kilpailukykyä ja investointitarpeita sekä linjataan yleinen lähestymistapa EU:n puolustusalan yhdentymiseen; kehottaa sekä neuvostoa että komissiota määrittämään selkeät ja konkreettiset lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin painopisteet sekä toimien aikataulun;

14.katsoo, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioita on arvioitava uudelleen ja tarkasteltava uudelleen tästä näkökulmasta; painottaa, että yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta on tehtävä vahvempaa ja ketterämpää, myös tekemällä siitä EU:n tärkein väline hybridisodankäynnin torjumiseksi, jotta se voi täyttää tehtävänsä Euroopan turvallisuuden vakuutena sekä vallan ja turvallisuuden takaajana;

15.odottaa, että Euroopan puolustusta käsittelevässä valkoisessa kirjassa yksilöidään kiireellisimmät uhat, rakenteelliset riskit ja kilpailijat ja määritellään, missä määrin EU voi laatia varautumissuunnitelmia, jotta varmistetaan keskinäinen tuki laajamittaisissa turvallisuuskriiseissä ja autetaan Eurooppaa ennakoimaan mahdollisia hyökkääjiä, varautumaan hyökkääjiin ja torjumaan näiden aikeet sekä puolustamaan itseään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä niin, että siitä tulee uskottava mahti ja eurooppalainen pilari Natossa; korostaa, että EU:n maa-, ilma- ja merirajojen suojelu edistää koko EU:n, erityisesti EU:n itärajan, turvallisuutta ja painottaa siksi, että ”itäisen kilven” ja ”Baltian puolustuslinjan” olisi oltava EU:n lippulaivahankkeita, joilla edistetään pelotevaikutusta ja torjutaan mahdollisia idästä aiheutuvia uhkia;

16.kehottaa ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin, joilla parannetaan turvallisuutta ja puolustusta EU:n koillisella, Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisella rajalla perustamalla maa-, ilma- ja meriulottuvuudet yhdistävä kattava ja häiriönsietokykyinen puolustuslinja sotilaallisten ja hybridiuhkien torjumiseksi, joihin kuuluvat esimerkiksi energian käyttäminen aseena, infrastruktuurin sabotointi ja muuttoliikkeen välineellistäminen; korostaa tarvetta koordinoida ja integroida kansallisia toimia EU:n sääntely- ja rahoitusvälineiden avulla täytäntöönpanon nopeuttamiseksi;

17.korostaa, että valmiuksia ja resursseja on vahvistettava samalla kun pyritään pääsemään eroon puolustusalan markkinoiden hajanaisuudesta; yhtyy täysin Draghin raportissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden on kiireellisesti päätettävä EU:n puolustusteollisuuden kannustimista ja löydettävä luovia ratkaisuja, joilla saadaan aikaan laajamittaisia julkisia ja yksityisiä investointeja turvallisuuteen ja puolustukseen;

18.kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita seisomaan vankkumatta Ukrainan rinnalla; toteaa jälleen olevansa vakuuttunut siitä, että Euroopan tulevaisuus ratkaistaan nimenomaan Ukrainan taistelukentillä ja että Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan suunta saadaan muutettua ratkaisevasti; korostaa, että tällainen muutos on nyt lähes täysin kiinni Euroopasta; kehottaa siksi jäsenvaltioita toimittamaan Ukrainalle enemmän aseita ja ampumatarvikkeita, ennen kuin neuvottelut saadaan päätökseen; varoittaa, että jos EU epäonnistuu tuessaan ja Ukraina pakotetaan antautumaan, Venäjä kääntyy seuraavaksi muita maita, mahdollisesti myös EU:n jäsenvaltioita, vastaan; kehottaa EU:n jäsenvaltioita, kansainvälisiä kumppaneita ja Naton jäsenvaltioita poistamaan kaikki rajoitukset, jotka koskevat Ukrainaan toimitettujen läntisten asejärjestelmien käyttöä Venäjän alueella sijaitsevia sotilaskohteita vastaan; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita työskentelemään aktiivisesti, jotta jatkossakin voidaan pitää kiinni mahdollisimman laajasta kansainvälisestä tuesta Ukrainalle ja jotta sotaan voidaan löytää rauhanomainen ratkaisu, jonka on perustuttava Ukrainan itsenäisyyden, suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittamiseen kaikilta osin, kansainvälisen oikeuden periaatteisiin, vastuun kantamiseen Venäjän tekemistä sotarikoksista ja hyökkäysrikoksesta sekä Venäjän maksusuorituksiin Ukrainassa aiheutuneista valtavista vahingoista; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita osallistumaan vankkojen turvatakuiden antamiseen Ukrainalle;

19.on vahvasti sitä mieltä, että EU:n on edelleen laajennettava ja parannettava räätälöityjä koulutusoperaatioitaan, jotta voidaan vastata Ukrainan asevoimien tarpeisiin ja luoda vastavuoroisesti eurooppalaisille asevoimille edellytykset ottaa mallia niistä ja niiden strategisista käytännöistä; kehottaa jäsenvaltioita laajentamaan edelleen Ukrainan asevoimille suunnattuja koulutusoperaatioita, myös Ukrainan alueella;

20.korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on tärkeää varmistaa puolustusrahoituksen maantieteellisesti tasapainoinen jakautuminen;

21.kehottaa EU:ta laatimaan ”Ukraina-strategian”, jossa asetetaan selkeät tavoitteet Ukrainan puolustusvoimavarojen tukemiselle ja Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan integroimiselle Euroopan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan, ja etsimään tarvittavat resurssit tällaisen strategian täytäntöönpanemiseksi sekä kehottaa tukemaan samalla Euroopan puolustusteollisuuden toimintaa Ukrainassa; ehdottaa, että Euroopan puolustusteollisuusohjelmaan (EDIP) sisältyvälle Ukrainan tukivälineelle osoitetaan usean miljardin euron erilliset määrärahat, jotka varataan nimenomaan tähän tarkoitukseen; korostaa, että tällaisen Ukraina-strategian on oltava erottamaton osa ”Euroopan puolustusstrategiaa”;

22.kehottaa antamaan kiireellistä rahoitustukea puolustustuotteiden oikea-aikaisten toimitusten varmistamiseksi yhteishankintojen, teollisuuden koordinoinnin, varastoinnin, valmistajien rahoituksen saannin sekä tuotantokapasiteetin laajentamisen ja nykyaikaistamisen avulla;

23.antaa tunnustusta Ukrainan tukemisessa käytetylle nk. Tanskan mallille, jossa hankittavat puolustusvoimavarat tuotetaan suoraan Ukrainassa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita antamaan täyden tukensa tälle mallille ja hyödyntämään siihen liittyviä mahdollisuuksia kaikilta osin, koska Ukrainan puolustusteollisuuden valmiuksia, joiden osuus on arviolta noin 50 prosenttia, käytetään liian vähän, ja toteaa, että siitä on molemmille osapuolille runsaasti etuja, joita ovat muun muassa varusteiden edullisempi hinta, nopeampi ja turvallisempi logistiikka sekä helpommin järjestettävissä oleva koulutus ja ylläpito;

24.kehottaa lisäämään merkittävästi Ukrainalle annettavan sotilaallisen tuen rahoitusta; kehottaa tässä yhteydessä hyväksymään nopeasti seuraavan sotilasapupaketin, jonka olisi oltava suurin tähän mennessä annetuista ja vastattava tämän vaiheen edellyttämää tavoitetasoa; kehottaa EU:n jäsenvaltioita osoittamaan vähintään 0,25 prosenttia BKT:stään Ukrainalle annettavaan sotilaalliseen apuun; tuomitsee sen, että yksi jäsenvaltio käytti veto-oikeutta Euroopan rauhanrahaston toimintaa koskevassa asiassa; kehottaa EU:n jäsenvaltioita yhdessä G7-kumppaneidensa kanssa takavarikoimaan välittömästi kaikki jäädytetyt Venäjän varat ja käyttämään ne Ukrainalle myönnettävän merkittävän avustuksen ja lainan perustaksi oikeudellisesti pätevänä ja taloudellisesti merkittävänä keinona ylläpitää EU:n tuki Ukrainan sotilaallisiin tarpeisiin ja nostaa tuen tasoa;

25.kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita tarkastelemaan uudelleen ja voimistamaan nykyisten pakotteiden täytäntöönpanon valvontaa sekä hyväksymään ja panemaan tiukasti täytäntöön kaikkiin sellaisiin yhteisöihin ja EU:n ulkopuolisiin valtioihin kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä, jotka helpottavat pakotteiden kiertämistä ja toimittavat Venäjän sotilaalliselle kompleksille sotilas- ja kaksikäyttöteknologioita ja ‑kalustoa; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota Venäjän varjolaivastoon ja sen aiheuttamiin turvallisuus- ja ympäristöriskeihin;

26.korostaa, että on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä Ukrainan puolustusteollisuuden kanssa ja integroida se EU:n puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan, mistä on selkeää etua molemmille osapuolille, ja kehottaa nopeuttamaan sen integrointia; korostaa, että on kiireellisesti rahoitettava asianmukaisesti EU:n puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan Ukrainan tukemiseen tarkoitettua välinettä, johon ei ole osoitettu varoja nykyisessä talousarviossa; ehdottaa lisäksi sotavakuutuksen antamista kriittisille EU:n puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan hankkeille Ukrainassa; ehdottaa, että Ukrainan puolustusministeriön virkamiehet otetaan säännöllisesti mukaan neuvoston asiaankuuluvien kokoonpanojen kokouksiin tarkkailijoina;

27.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään kaikkia kokemuksia, joita on saatu Ukrainan edistyneistä nykyaikaisen sodankäynnin valmiuksista, esimerkiksi drooneista ja elektronisesta sodankäynnistä;

28.kehottaa komissiota ehdottamaan drooneja koskevaa EU:n lainsäädäntöpakettia, jossa keskitytään droonijärjestelmiin ja droonien torjuntajärjestelmiin ja lisävoimavaroihin ja joka sisältää suunnitelmia ja varoja tutkimuksen ja kehittämisen edistämiseksi, ja katsoo, että droonipaketissa olisi otettava oppia Ukrainan kokemuksista ja erittäin innovatiivisten ukrainalaisyritysten olisi voitava osallistua siihen, ja kehottaa komissiota ehdottamaan teollista ohjelmaa, joka koskee droonijärjestelmien ja droonien torjuntajärjestelmien yhteistä kehittämistä, tuotantoa ja hankintaa, sekä asetusta droonien käytöstä siviili- ja sotilastoiminnassa;

29.korostaa, että harmaan alueen hybridihyökkäyksiin varautumisesta on tultava osa EU:n strategista kulttuuria, johon kuuluu jatkuvia harjoituksia, yhteisiä uhka-arvioita ja ennalta suunniteltuja ja koordinoituja toimia jäsenvaltioiden kesken erityisesti alueilla, jotka ovat vihamielisten voimien rajanaapureita;

30.kehottaa EU:ta kehittämään kattavan EU:n riskinarviointimallin, jonka avulla voidaan tunnistaa merkittävät monialaiset uhat ja vaarat sekä koko EU:hun kohdistuvat konkreettiset riskit, ja kehottaa käyttämään tässä perustana nykyisiä alakohtaisia riskinarviointimenettelyjä;

31.korostaa, että on tärkeää hyödyntää tulevaa varautumisunionistrategiaa ja varmistaa, että EU pystyy etenemään kohti kokonaisvaltaista varautumista;

32.tukee sitä, että kaikkien EU:n toimielinten, elinten ja virastojen toimintaan juurrutetaan horisontaalisesti ja johdonmukaisesti eräänlainen sisäänrakennetun varautumisen periaate; korostaa tarvetta kehittää tulevia vaikutustenarviointeja varten pakollinen turvallisuus- ja varautumistarkastus ja arvioida nykyisen lainsäädännön riskejä; korostaa tarvetta vähentää nykyiseen kansalliseen ja EU:n lainsäädäntöön sisältyviä esteitä, jotka heikentävät Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden tehokkuutta;

33.puoltaa erityisesti presidentti Niinistön raportin suosituksia, joiden tarkoituksena on voimaannuttaa kansalaiset tekemään yhteiskunnasta selviytymiskykyinen ja jotka perustuvat suomalaiseen kokonaispuolustuksen käsitteeseen;

34.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita selvittämään sitä, olisiko mahdollista toteuttaa EU:n varautumissäädös, jossa vahvistettaisiin yhteiset standardit ja pitkän aikavälin suuntaviivat, jotta EU:n ja jäsenvaltioiden toimia voidaan mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistaa;

35.kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita perustamaan ja toteuttamaan säännöllisesti kattavan EU:n valmiusharjoituksen korkean tason päätöksenteon ja operatiivisen koordinoinnin testaamiseksi horisontaalisesti, jotta luodaan vahvoja yhteyksiä eri toimijoiden välille ja eri alojen välille;

36.kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita helpottamaan YTPP:n välineiden käyttöä täydennyksen sisäisille turvallisuusvälineille EU:n alueen ja aluevesien välittömässä läheisyydessä ja vahvistamaan kaksikäyttö- sekä siviili-sotilasyhteistyötä EU:n tasolla kaikki hallinnonalat kattavan toimintamallin pohjalta; kehottaa jälleen suojelemaan kriittistä vedenalaista infrastruktuuria ja laatimaan tätä varten EU:n omia nopean toiminnan strategioita vedenalaisen infrastruktuurin suojelemiseksi yhteistoiminnassa Naton kanssa; kannustaa investoimaan edistyneisiin havaitsemis- ja valvontajärjestelmiin vedenalaisen infrastruktuurin valvonnassa;

37.kehottaa EU:ta mukauttamaan välineensä kiireellisesti uusiin realiteetteihin suunnittelemalla hallinnolliset valmiudet menettelyjen nopeuttamiseksi huomattavasti sotien tai muiden laajamittaisten kriisien aikana ja ottamaan käyttöön asianmukaiset välineet;

38.katsoo, että säännölliset uhka-analyysit, kuten strategisen kompassin yhteydessä toteutettu ensimmäinen uhka-analyysi, ovat ehdottoman välttämättömiä; suosittaa siksi päivittämään EU:n strategista kompassia ja mukauttamaan vastaavasti kompassiin sisältyviä toimenpiteitä, jotta ne vastaisivat uhkaympäristöömme kohdistuvan uhan suuruusluokkaa, ja suosittaa tekemään useammin uhka-arvioita, sillä ne ovat valmiuksien ja operaatioiden realistisen ja onnistuneen suunnittelun ennakkoedellytys; katsoo, että strategisen kompassin, YTPP:n, valkoisen kirjan ja Euroopan puolustusteollisuusstrategian olisi muodostettava perusta kattavalle Euroopan puolustukseen liittyvälle visiolle;

39.vaatii, että nopean toimintakyvyn on oltava täysin toimintakykyinen vuonna 2025 ja sitä olisi kehitettävä niin, että sillä pystytään vastaamaan kaikkein äärimmäisimpiin ennakoimattomiin sotilaallisiin uhkiin; kehottaa jälleen vahvistamaan EU:n sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaraa perustamalla sen EU:n sotilasoperaatioiden ensisijaiseksi komento- ja valvontarakenteeksi ja tarjoamalla sille asianmukaiset toimitilat, henkilöstön sekä tehokkaat viestintä- ja tietojärjestelmät kaikkia YTPP-operaatioita, myös nopean toimintakyvyn operaatioita, varten;

40.kehottaa jälleen Turkkia, joka on Naton jäsen, vetämään joukkonsa Kyproksesta, joka on EU:n jäsenvaltio, ja työskentelemään rakentavasti toteuttamiskelpoisen ja rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi asiaa koskevien YK:n päätöslauselmien pohjalta;

41.on vahvasti sitä mieltä, että vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa on äärimmäisen tärkeää panna täytäntöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) keskinäistä avunantoa koskeva 42 artiklan 7 kohta, jotta voidaan varmistaa solidaarisuus jäsenvaltioiden välillä, erityisesti niiden jäsenvaltioiden kesken, joiden maantieteellinen sijainti asettaa ne suoraan alttiiksi välittömille uhille ja haasteille, riippumatta siitä, ovatko kyseiset maat Naton jäseniä;

42.muistuttaa EU:n ja Naton yhteistyön tärkeydestä, sillä Nato on edelleen sen jäseninä oleville valtioille tärkeä osa niiden yhteistä puolustusta; korostaa, että EU:n ja Naton yhteistyötä olisi jatkettava erityisesti tietojenvaihdon, suunnittelun, sotilaallisen liikkuvuuden ja parhaiden käytäntöjen vaihdon kaltaisissa kysymyksissä ja näin vahvistettava pelotevaikutusta, yhteistä puolustusta ja yhteentoimivuutta; kehottaa kuitenkin kehittämään täysin toimintakykyisen Naton eurooppalaisen pilarin, joka pystyy toimimaan itsenäisesti aina tarvittaessa; kehottaa jälleen ryhtymään sanoista tekoihin EU:n ja Naton yhteistyön vahvistamisessa sotilaallisen liikkuvuuden, tietojenvaihdon, suunnittelun koordinoinnin ja niiden kummankin sotilasoperaatioihin liittyvän yhteistyön parantamisen alalla sekä tehostamaan vastatoimia hybridisodankäyntiin, jolla pyritään horjuttamaan koko Euroopan vakautta;

43.pyytää jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti ensisijaisuusjärjestykseen perustuvaan puolustustuotannon tilausjärjestelmään, jotta hätätilanteissa on helpompaa asettaa tilaukset, sopimukset ja työntekijöiden palkkaamisasiat tärkeysjärjestykseen; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi sovellettava järjestelmää nykyisten puolustustarkoitustensa lisäksi myös muihin olennaisiin selviytymiskykyä parantaviin infrastruktuureihin, kuten energiaan, liikenteeseen ja televiestintään;

44.toteaa, että puolustusteollisuuden tuotannon lisäämisen on lähdettävä siitä, että arvioidaan realistisesti kriittisissä puolustusvoimavaroissa olevat puutteet; korostaa tarvetta varmistaa tulosten johdonmukaisuus EU:n voimavarojen kehittämissuunnitelman ja puolustuksen koordinoidun vuotuisen tarkastelun ja Naton voimavaratavoitteiden välillä, jotta voidaan määrittää ja korjata kriittiset puolustusvoimavarojen puutteet EU:ssa ja keskittyä toimissa eurooppalaisiin strategisiin edellytyksiin, jotta voidaan tuottaa todellista EU:n lisäarvoa kaikkein äärimmäisimpien ennakoimattomien sotilaallisten uhkien torjumiseksi; kehottaa komissiota toimimaan sotilaallista liikkuvuutta käsittelevän Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 04/2025 suositusten mukaisesti ja antamaan sotilaalliselle arvioinnille suuremman merkityksen kaksikäyttöhankkeiden valintaprosessissa;

45.kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita siirtymään rauhan aikana vallitsevana olleesta tarveperusteisesta lähestymistavasta varastointiin perustuvaan lähestymistapaan, joka pitää sisällään sen, että asevoimat varastoivat puolustustarvikkeita valmiiksi kysynnän pitkäaikaisen kasvun varalta; panee tässä yhteydessä merkille edut, joita saadaan ennakkohankintasopimuksien, valmiustilassa olevan tuotantokapasiteetin käyttöönoton sekä puolustusvalmiusreservien perustamisen kaltaisista järjestelyistä; katsoo, että komission olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet kannustaakseen jäsenvaltioita lisäämään pitkän aikavälin avointa suunnittelua koskevaa tiedonvaihtoa ja avoimuutta sekä ennakoivia toimenpiteitä raaka-aineiden turvaamiseksi ja edistettävä politiikkoja tuotantoprosesseissa ja työmarkkinoilla esiintyvien puutteiden korjaamiseksi;

46.kehottaa EU:ta omaksumaan globaalin ja johdonmukaisen lähestymistavan ulkoiseen apuun sen kaikissa ulottuvuuksissa ja sovittamaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä YTPP:n tavoitteet ja välineet yhteen paljon tiiviimmin; katsoo, että strategiset toimintaympäristöt, joissa on käynnissä monia EU:n YTPP‑operaatioita, ovat radikaalisti heikentymässä, ja toteaa, että kaikki nämä ovat osoitus siitä, että valkoisessa kirjassa on varmistettava joustavuus Euroopan turvallisuuteen sovellettavalla 360 asteen lähestymistavalla, jolla pyritään luomaan jäsenvaltioille uskottava ja pätevä pelotekyky ja varmistetaan, että jäsenvaltioiden siviili- ja sotilashenkilöstö voi käyttää pelotetta ja reagoida nopeasti kasvavien uhkien toimintaympäristöön;

47.katsoo, että YTPP:n on osallistuttava voimakkaasti kumppanimaita, erityisesti ehdokasmaita, vastaan käytävän hybridisodan torjuntaan; on syvästi huolissaan siitä, että hybridihyökkäykset, kuten sabotaasit, kyberhyökkäykset, tiedon manipulointi ja vaaleihin sekaantuminen, ovat lisääntyneet jyrkästi ja että niiden tavoitteena on heikentää EU:ta ja sen ehdokasmaita; kehottaa EU:n jäsenvaltioita harkitsemaan asianmukaisia pelote- ja vastatoimia, myös käyttämällä SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita yhdistämään voimavaroja ja asiantuntemusta kyberturvallisuuden alalla; kannattaa voimakkaasti kyberjoukkoja koskevan yhtenäisen eurooppalaisen lähestymistavan kehittämistä; vaatii lisäksi luomaan nopeasti Euroopan yhteisiä kybervalmiuksia; muistuttaa kasvavista kybersodankäynnin uhkista ja korostaa, että EU:n on perustettava EU:n kyberpuolustuksen koordinointikeskus seuraamaan ja havaitsemaan kyberuhkia ja reagoimaan niihin reaaliaikaisesti;

48.korostaa tarvetta parantaa mahdollisuuksia tunnistaa YTPP:n avulla EU:n ulkoisen toiminnan hankaloittamiseksi tarkoitettu tiedonmanipulointi sekä ehkäistä ja torjua sitä; toistaa kehotuksensa laatia tehokas horisontaalinen strategisen viestinnän strategia, joka on mukautettu kaikkiin EU:n kanaviin;

49.kehottaa luomaan YTPP:n puitteissa kriisitilanteissa käytettävän EU:n lentokaluston, joka koostuu EU:n tasolla ylläpidettävistä sotilaskuljetuskoneista, jotka olisivat jäsenvaltioiden käytettävissä EU:n operaatioihin, kaluston tai joukkojen kuljetukseen (sotilaallinen liikkuvuus) tai hätäevakuointeihin – joihin liittyvän tarpeen Afganistanista vetäytymisen aikainen voimavaravaje osoitti selvästi – sekä siviiliturvallisuusoperaatioihin, ja toteaa, että mallia tähän voitaisiin ottaa Euroopan ilmakuljetusjohtoportaasta;

50.odottaa, että Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) tarkastelee YTPP-operaatioita kattavasti ja määrätietoisesti uudelleen ottaen erityisesti huomioon sen, ovatko niiden toimeksiannot toteutettavissa niihin osoitetuilla resursseilla, operaatioiden henkilöstön rekrytointimenetelmän, etenkin ajatellen vaadittujen taitojen ja eri profiilien välistä yhteyttä, resurssien järkeistämisen ja operaatioiden hallinnoinnin, tarjouskilpailujen avoimuuden, toiminnan ja saavutetut tulokset, parhaista käytännöistä saadut kokemukset sekä kohdatut vaikeudet; pyytää neuvostoa näiden uudelleentarkastelujen perusteella tekemään päätökset tehottomien operaatioiden mukauttamiseksi tai hylkäämiseksi sekä kaikkein hyödyllisimpien operaatioiden vahvistamiseksi; katsoo, että YTPP-operaatioiden arvioinnin hallinnointia ja valvontaa on parannettava;

51.katsoo, että EU:n olisi kehitettävä sota-ajan taloudellista yhteistyötä koskevia varautumissuunnitelmia läheisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan varmistaa keskinäinen tuki, jota annettaisiin niitä suoraan koskettavissa laajamittaisissa turvallisuuskriiseissä, ja syvennettävä sota-aikoja koskevaa talousvuoropuhelua eurooppalaisten ja globaalien kumppaneiden kanssa kovien uhkien sekä hybridi- ja kyberuhkien varhaisvaroituksista huolehtimiseksi sekä edistettävä keskinäisen tuen suunnittelua, kriittisen infrastruktuurin suojelua ja meriturvallisuutta;

52.kehottaa EU:ta nopeuttamaan edelleen sotilaallisen liikkuvuuden täytäntöönpanoa; katsoo, että EU:n on siirryttävä ”liikkuvuudesta” ”sotilaslogistiikkaan”; korostaa, että sotilaallisen liikkuvuuden infrastruktuureihin tarvitaan merkittäviä investointeja, jotta voidaan parantaa tavaran ilmakuljetusvoimavaroja, leirejä, polttoaineiden infrastruktuuria kehittämällä varastoja, satamia, lento-, meri- ja rautatieliikenteen alustoja, ratoja, vesiväyliä, teitä ja siltoja sekä logistiikkakeskuksia; korostaa, että tämä on tehtävä yhteistyössä Naton kanssa laatimalla liikkuvuuden kehittämistä koskeva strateginen suunnitelma; kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön Euroopan puolustusviraston rajatylittävää liikkumista koskevan luvan puitteissa allekirjoitetun teknisen järjestelyn, yhdenmukaistamaan tullimuodollisuuksia ja valmistautumaan siihen, että maantie- ja rautatieliikenteen normit voidaan kriisitilanteessa kumota keskitetysti ja perustellusta syystä;

53.katsoo, että Euroopan puolustusteollisuudelle suotuisan toimintaympäristön luomiseksi EU:n on päätettävä Euroopan puolustusteollisuutta koskevasta yhtenäisestä ja selkeästä pitkän aikavälin visiosta, jolla toimialalle annetaan näkyvyyttä ja varmistetaan, että ensisijaisiin tarpeisiin vastataan;

54.korostaa, että Euroopan puolustusteollisuusohjelmalla on aktiivisesti helpotettava pk‑yritysten ja uusien markkinoille tulijoiden osallistumista yksinkertaistamalla rahoituksen saantia; painottaa, että Euroopan puolustusteollisuusohjelma olisi suunniteltava askeleeksi kohti laajempaa eurooppalaista suvereniteettia puolustustarvikkeiden tuotannossa; ehdottaa, että pysyvän rakenteellisen yhteistyön ja Euroopan puolustusrahaston onnistuneet hankkeet asetetaan etusijalle sen mukaan, missä voimavarapuutteita tiedetään olevan, ja että varmistetaan riittävä rahoitus hankkeille, jotka ovat osoittautuneet tuloksekkaiksi; kehottaa jälleen jäsenvaltioita toimittamaan parlamentille pysyvän rakenteellisen yhteistyön hankkeita käsittelevän täytäntöönpanokertomuksen vähintään kahdesti vuodessa; kehottaa kehittämään Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa maantieteellisesti tasapainoisemmin ja varmistamaan, että kriittisiä valmiuksia, kuten ampumatarvikkeiden tuotantoa, ilmapuolustusjärjestelmiä ja drooniteknologioita, kehitetään myös etulinjan valtioissa, sillä niillä on suora käsitys operatiivisista tarpeista;

55.on täysin vakuuttunut siitä, että EU:n tason välineissä olisi asetettava pk- ja startup‑yritykset etusijalle ja lisättävä huomattavasti niille myönnettävää tukea kaksikäyttötuotteiden ja puolustuksen alalla; korostaa tarvetta tukea pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä onnistuneesti testattujen prototyyppien saattamisessa markkinoille, mikä sisältää myös tuotantomäärien kasvattamisen; korostaa tarvetta kuroa umpeen nykyinen rahoitusvaje näissä tärkeissä toimissa, jotka vahvistaisivat Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa, ja tarvetta tehdä samalla tiiviistä yhteistyötä Ukrainan teknologia- ja puolustusteollisuuden kanssa;

56.kehottaa EU:ta lisäämään johdonmukaisuutta nykyisten ja tulevien EU:n välineiden välillä, erityisesti pysyvän rakenteellisen yhteistyön (kysynnän vakauttaminen) ja Euroopan puolustusrahaston (ohjelmakohtaiset etenemissuunnitelmat) välillä, puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla tukevan välineen (yhteishankinnat) ja ampumatarviketuotantoa tukevan säädöksen (teollisuuden laajentaminen) välillä, Euroopan puolustusteollisuusohjelman (riippuvuuksien tunnistaminen) ja Euroopan puolustusrahaston (ratkaisujen löytäminen tunnistettuihin riippuvuuksiin) välillä sekä itse Euroopan puolustusteollisuusohjelman sisällä (välineen sisäinen johdonmukaisuus kysynnän ja tarjonnan vakauttamista koskevien toimien täytäntöönpanossa);

57.kehottaa lisäämään merkittävästi jäsenvaltioiden suorittamia tarvittavien eurooppalaisten puolustustarvikkeiden ja -voimavarojen yhteishankintoja; kehottaa jäsenvaltioita yhdistämään kysyntää hankkimalla puolustustarvikkeita yhdessä, mahdollisesti antamalla komissiolle valtuudet tehdä hankintoja niiden puolesta, mikä ihannetapauksessa varmistaisi Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan pitkän aikavälin suunnitteluhorisontin, jolloin se parantaisi Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan tuotantokapasiteettia ja eurooppalaisten asevoimien yhteentoimivuutta ja hyödyntäisi tehokkaasti veronmaksajien rahoja mittakaavaetujen avulla;

58.suhtautuu myönteisesti ehdotukseen yhteistä etua koskevista eurooppalaisista puolustushankkeista sellaisten yhteisten voimavarojen kehittämiseksi, joihin yksittäisten jäsenvaltioiden rahoitusvarat eivät riitä; katsoo, että näitä hankkeita olisi käytettävä tukemaan teollisia ja teknologisia valmiuksia, jotka tukevat useiden jäsenvaltioiden yhteisiä keskeisiä painopisteitä esimerkiksi ulkorajojen suojelun ja puolustamisen, etenkin maaulottuvuuden, sekä strategisten edellytysten alalla, erityisesti avaruusasioissa ja eurooppalaisessa ilmapuolustuksessa, jotta voidaan käsitellä kaikkia mahdollisia uhkia ja kehittää sotilaallista liikkuvuutta, erityisesti strategisia ja taktisia ilmakuljetuksia, valmiuksia syviin iskuihin, drooniteknologiaa ja droonien torjuntateknologiaa, ohjuksia ja ammuksia sekä tekoälyä, ja siten kehittää suvereenia infrastruktuuria ja kriittisiä edellytyksiä; korostaa, että on toimittava pragmaattisesti jo senkin vuoksi, että painopisteitä on paljon ja uusia resursseja on otettava käyttöön; katsoo tässä yhteydessä, että EU:n olisi mahdollisuuksien mukaan keskityttävä nopeasti saatavilla oleviin ja hyviksi osoittautuneisiin eurooppalaisiin teknologioihin, joiden avulla vähennetään asteittain EU:n riippuvuuksia ja parannetaan sen turvallisuutta; korostaa tarvetta tukea yleiseurooppalaisten arvoketjujen kehittämistä EU:n puolustusyhteistyössä sisällyttämällä niihin yrityksiä eri puolilla unionia ja parantaa alan kilpailukykyä eri keinoin, kuten yritysten sulautumilla ja edelläkävijäyrityksillä; katsoo lisäksi, että kohtuulliseen tuottoon keskittymisen asemasta EU:n puolustuspolitiikassa olisi edistettävä unionin osaamiskeskusten kasvua;

59.kehottaa kehittämään EU:n puolustusteollisuuspolitiikkaa edelleen, jotta voidaan tarvittaessa parantaa nykyisiä puolustusalan välineitä ja kehittää uusia välineitä sekä optimoida muiden kuin puolustuspoliittisten välineiden käyttö Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan tarkoituksiin;

60.muistuttaa tarpeesta varmistaa EU:n julkisten toimintapolitiikkojen johdonmukaisuus ja toteaa, etteivät ne saa luoda velvoitteita, jotka ovat ristiriidassa yleisten puolustustavoitteiden kanssa, erityisesti sellaisen turvallisuuskriisin aikana, jolloin olisi otettava käyttöön nk. strategisen poikkeuksen käsite; kehottaa luomaan tosiasiallisen puolustusympäristön, jolla edistetään puolustusta, joka voisi tukea teollisuuden tehostamispyrkimyksiä, ja hyödyntämään tässä paremmin komission monialaisia välineitä arvioimalla, uudelleentarkastelemalla ja tarvittaessa tarkistamalla nykyisiä välineitä sen varmistamiseksi, että ne eivät vaaranna EU:n puolustuspolitiikan tavoitteita;

61.suosittelee, että perustetaan toimitusvarmuusjärjestelmä, mukaan lukien yhteiset strategiset raaka-aineiden ja kriittisten osien varastot, jotta varmistetaan puolustustarvikkeiden tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus ja mahdollistetaan tuotantosyklien tehokkaampi nopeuttaminen ja lyhentäminen; kehottaa antamaan komissiolle ja jäsenvaltioille yhdessä tehtäväksi Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kartoittamisen ja seurannan, jotta voidaan suojella sen vahvuuksia, vähentää sen haavoittuvuuksia, välttää kriisejä ja laatia sille vaikuttava ja tehokas teollisuuspolitiikka;

62.ehdottaa, että asiaankuuluvat puolustukseen liittyvät yhteisöt/toimet voisivat hyödyntää InvestEU-ohjelmaa ja muita EU:n rahastoja, jotta voitaisiin käyttää hyväksi EU:n puolustuksen mahdollisuudet luoda työpaikkoja; vaatii tarvittaessa asettamaan puolustukseen liittyvät yhteisöt/toimet etusijalle sirusäädöksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1781, annettu 13. syyskuuta 2023, Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2021/694 muuttamisesta (sirusäädös) (EUVL L 229, 18.9.2023, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/1781/oj). ja kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1252, annettu 11. huhtikuuta 2024, puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi ja asetusten (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1724 ja (EU) 2019/1020 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1252, 3.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1252/oj). tarjoaman tuen turvin; katsoo, että yksinkertaistamistoimien, joista komissio on ilmoittanut, on koskettava puolustusalaa kokonaisuudessaan; kehottaa komissiota hyödyntämään avaruusteknologian koko kaksikäyttöpotentiaalin ja pitämään avaruusalaa sekä uutena toiminta-alueena että kriittisenä edellytyksenä usean toiminta-alueen operaatioissa; korostaa, että EU:lla on tällä hetkellä merkittävä vaje avaruusvoimavaroissa verrattuna sen tärkeimpiin kilpailijoihin, ja painottaa, että tämän avaruusteknologiavajeen korjaamiseksi olisi tehostettava jo olemassa olevia lippulaivahankkeita (Copernicus ja Galileo) puolustuskäyttötarkoitusten osalta; ehdottaa lisäksi, että EU:n olisi kiireellisesti jatkettava IRIS2-ohjelmansa kehittämistä ja kehitettävä uusia EU:n yhteisiä hankkeita, jotka koskevat esimerkiksi avaruusulottuvuutta koskevaa tilannetietoisuutta ja avaruuteen sijoitettuja ohjusten varhaisvaroitussovelluksia;

63.korostaa tarvetta varmistaa maantieteellinen johdonmukaisuus arvioimalla EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan halukkuutta ennen kaikkea kehittää Ukrainalle annettavat turvatakuut ja tiivistää turvallisuuskumppanuutta mutta myös allekirjoittaa yhteinen julkilausuma, joka sisältää konkreettisia sitoumuksia ja jäsenneltyä vuoropuhelua EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteistyön lujittamiseksi maanosan kohtaamissa ulko‑ ja turvallisuuspoliittisissa haasteissa; toteaa, että tähän liittyvistä talousarvio- ja sääntelyehdoista on vielä neuvoteltava, ja kehottaa pitämään mielessä EU:n päätöksenteon riippumattomuuden merkityksen; korostaa tässä yhteydessä tiiviimmän yhteistyön merkitystä tietojen ja tiedustelutietojen jakamisessa, sotilaallisessa liikkuvuudessa, turvallisuus- ja puolustusaloitteissa, kriisinhallinnassa, kyberpuolustuksessa, hybridiuhkissa, ulkomaisessa tiedonmanipuloinnissa ja häirinnässä sekä yhteisten uhkien yhteisessä torjunnassa;

64.pyytää johdonmukaisempaa tukea yrityksille vähentämällä tarpeetonta hallinnollista rasitetta ja karsimalla byrokratiaa sekä helpottamalla pk-yritysten tuloa puolustusalalle; korostaa, että vientilupia ja EU:n sisäisiä siirtolupia sekä laitteiden ristiinsertifiointia koskevia nykyisiä puitteita on tarkistettava, yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava yhtenä painopisteenä paremman yhteistyön edistämiseksi markkinoilla ja jäsenvaltioiden välillä;

65.kehottaa luomaan yhteisen eurooppalaisen asejärjestelmien sertifiointijärjestelmän ja luopumaan nykyisestä kansalliseen sertifiointiin perustuvasta järjestelmästä, jotta asejärjestelmien käyttöönottoa jäsenvaltioiden asevoimissa voidaan nopeuttaa;

66.kehottaa lisäämään hallinnon johdonmukaisuutta, sillä yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta on tultava voimakkaan Euroopan keskeinen väline; katsoo, että tämä edellyttää tosiasiallista hallinnollista yhteyttä jäsenvaltioiden, komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission jäsenten välillä; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin, jotta päästään eroon Euroopan puolustuksen hallintoa koskevaa päätöksentekoa leimaavasta mutkikkuudesta; kehottaa perustamaan puolustusministerien neuvoston ja siirtymään yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksiin Eurooppa-neuvostossa, ministerineuvostossa ja Euroopan puolustusviraston kaltaisissa EU:n virastoissa, paitsi toimeenpanovaltuudet käsittävien sotilasoperaatioiden yhteydessä; kehottaa toistaiseksi hyödyntämään SEU-sopimuksen 44 artiklaa ja perustamaan komissioon horisontaalisen puolustustyöryhmän; kehottaa parantamaan demokraattista vastuuvelvollisuutta parlamentin suorittaman tehostetun valvonnan avulla;

67.ehdottaa, että parlamentin valvonta- ja tarkasteluroolia vahvistetaan EU:n puolustusalan roolin laajentamisen mukaisesti; kehottaa nimittämään parlamentin edustajan Euroopan puolustusteollisuusohjelmassa ehdotettuun uuteen puolustusteollisuuden valmiutta käsittelevään neuvostoon, sillä tällä hetkellä ehdotuksessa ei säädetä parlamentin edustajasta;

68.korostaa, että ensisijaisena tavoitteena on luoda eurooppalaiset puolustusalan sisämarkkinat, sillä toistaiseksi hajanaisuus ja Euroopan teollisuuden vaillinainen kilpailukyky ovat heikentäneet EU:n valmiuksia ottaa suurempi vastuu turvallisuuden takaajana; muistuttaa, että ”puolustusalan markkinoiden” käsite edellyttää näiden markkinoiden kaikkien erityispiirteiden tunnustamista ja EU:n julkisen politiikan asianmukaista ja johdonmukaista soveltamista; muistuttaa, että näiden ”sisämarkkinoiden” toteutumisen tavoitteena olisi oltava EU:sta peräisin olevien tuotteiden suosiminen, mikä voidaan saavuttaa kytkemällä tiukasti yhteen alueellisuus ja tällä alueella tuotettu lisäarvo;

69.katsoo, että EU:sta peräisin olevien tuotteiden suosimisen on oltava Euroopan puolustusalan markkinoihin liittyvien EU:n politiikkatoimien ohjaava periaate ja pitkän aikavälin tavoite, jotta voidaan kehittää ja suojella Euroopan teknologista huippuosaamista; painottaa kuitenkin, että tällaista suosimista ei saa tavoitella unionin puolustusvalmiuden kustannuksella, kun otetaan huomioon puolustusalan kansainvälisten toimitus- ja arvoketjujen laajuus;

70.torjuu skenaarion, jossa EU:n varoilla edistetään sitä, että riippuvuus Euroopan ulkopuolisista toimijoista jatkuu tai syvenee, olipa kyse sitten voimavarojen tuotannosta tai käyttöönotosta;

71.kehottaa jäsenvaltioita lopettamaan vetoamisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklaan keinona välttää hankintadirektiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13. heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2009/81/oj). (2009/81/EY) soveltaminen, mikä heikentää puolustusalan yhteismarkkinoita; kehottaa komissiota tarkistamaan puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6. toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2009/43/oj). ja puolustushankintoja koskevia direktiivejä sekä yhteisön sisällä tapahtuvia siirtoja koskevaa direktiiviä (2009/43/EY), jotta voidaan vahvistaa puolustusalan yhteismarkkinoita ja lisätä joustavuutta nykyisen kaltaisissa kriisitilanteissa;

72.kehottaa komissiota hahmottelemaan Euroopan puolustusrahastolle resursseiltaan parempaa, strategisempaa ja tehokkaampaa seuraajaa tukemaan puolustusalan yhteistä tutkimusta ja innovointia koko toimitusketjussa ja vahvistamaan edellytykset, joiden avulla voidaan vastata teknologisiin haasteisiin, kuten kohdistettuihin haittaohjelmahyökkäyksiin, tekoälyyn ja koneoppimiseen, kvanttilaskentaan, sotilasympäristössä hyödynnettävään esineiden internetiin, turvallisuuteen, toimitusketjuhyökkäyksiin, nollapäivän aukkoa hyödyntäviin haittakoodeihin ja pilvipalvelujen turvallisuuteen; kehottaa perustamaan osaksi Euroopan puolustusvirastoa Yhdysvaltojen puolustusministeriön tutkimus- ja kehittämisviraston (Defense Advanced Research Projects Agency) mallin mukaisen EU:n viraston, joka olisi yksin vastuussa kehittyvien ja murroksellisten teknologioiden tutkimuksen tukemisesta ja jolla olisi riittävästi riskipääomaa;

73.on huolissaan siitä, että ellei puolustusinvestointeja lisätä merkittävästi, EU ei saavuta turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä tavoitteitaan, olipa kyse sitten sotilaallisesta tuesta Ukrainalle tai yhteisen turvallisuutemme vahvistamisesta; korostaa, että jos ennakoimattomiin sotilaallisiin hätätilanteisiin ei ole valmistauduttu, ääritilanteessa kustannukset nousevat huomattavasti EU:n ratkaisevan valmiuden kustannuksia korkeammiksi; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita työskentelemään ja sopimaan konkreettisista tavoista ja keinoista, joilla voidaan lisätä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä merkittävästi julkisia ja yksityisiä puolustus- ja turvallisuusalan investointeja;

74.katsoo, että EU:n seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä puolustusmenojen kohdissa on otettava huomioon uusi painopiste eli valmius reagoida äärimmäisimpiin ennakoimattomiin sotilaallisiin uhkiin;

75.korostaa, että välittömät tarpeet eivät voi odottaa seuraavaa monivuotista rahoituskehystä; painottaa, että on kartoitettava viipymättä innovatiivisia ratkaisuja lisärahoituksen löytämiseksi, kuten investoiminen puolustusalaan, hankkeiden välillä tehtävän varojen uudelleenkohdentamisen helpottaminen ja nopeuttaminen ja mahdollisuus mukauttaa EU:n rahoituskriteerejä siten, että turvallisuuskriteereille annetaan uusi painoarvo varoja kohdennettaessa;

76.suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan 4. maaliskuuta 2025 ehdottamaan viisikohtaiseen ReArm Europe -suunnitelmaan;

77.tukee voimakkaasti ajatusta siitä, että EU:n jäsenvaltioiden on nostettava puolustus- ja turvallisuusrahoituksensa uudelle tasolle; panee merkille, että jotkin jäsenvaltiot ovat jo kasvattaneet puolustusmenojaan viiteen prosenttiin BKT:stä;

78.suhtautuu myönteisesti tuoreessa presidentti Niinistön raportissa tehtyihin ehdotuksiin Euroopan puolustuksen rahoituksesta; kannattaa Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden välineiden perustamista; suhtautuu samoin myönteisesti ja kannustaen ehdotukseen perustaa InvestEU-ohjelman malliin perustuva investointitakuuohjelma, jonka rakenne on avoin yksityisen sektorin investointien houkuttelemiseksi, ja julkaista ”eurooppalaisia varautumisjoukkovelkakirjoja koskeva standardi”;

79.katsoo, että kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia olisi muutettava uuden puolustusrahoituksen mahdollistamiseksi; kehottaa puuttumaan näillä investoinneilla myös sekä sotilaallisten voimavarojen että yhteiskuntarakenteen haavoittuvuuksiin, jotta voimme torjua kaikkia arvoihimme, sosiaaliseen malliimme, turvallisuuteemme ja puolustukseemme kohdistuvia uhkia;

80.kehottaa jäsenvaltioita tukemaan sellaisen puolustus-, turvallisuus- ja resilienssipankin perustamista, joka toimisi monenvälisenä luotonantolaitoksena ja jonka tarkoituksena olisi tarjota matalakorkoisia, pitkäaikaisia lainoja, joilla voidaan tukea kansallisen turvallisuuden keskeisiä painopisteitä, kuten uudelleenvarustelua, puolustusalan nykyaikaistamista, jälleenrakennustoimia Ukrainassa ja tällä hetkellä vihamielisten EU:n ulkopuolisten maiden omistuksessa olevan kriittisen infrastruktuurin takaisinostoa;

81.kehottaa tarkastelemaan mahdollista eurooppalaisten puolustusalan joukkovelkakirjojen järjestelmää, jonka avulla voitaisiin rahoittaa etukäteen laajamittaisia sotilaallisia investointeja; kehottaa myös tutkimaan käyttämättömien ”koronavelkakirjojen” eli pandemian johdosta liikkeelle laskettujen joukkovelkakirjojen käyttöä puolustusvälineisiin komission ReArm Europe -suunnitelman täydentämiseksi, koska EU:lla on nyt kiireellinen tarve parantaa turvallisuutta ja puolustusta kansalaistensa suojelemiseksi, pelotteen palauttamiseksi ja liittolaistensa, ennen kaikkea Ukrainan, tukemiseksi;

82.toistaa komission ReArm Europe -suunnitelmassa omaksutun linjan mukaisesti kehotuksensa Euroopan investointipankille ja muille kansainvälisille rahoituslaitoksille ja yksityisille pankeille Euroopassa investoida aktiivisemmin Euroopan puolustusteollisuuteen; kehottaa erityisesti tarkistamaan kiireellisesti Euroopan investointipankin lainanantopolitiikkaa ja myöntämään välitöntä joustoa, jotta voidaan poistaa nykyiset puolustusalan rahoitusta koskevat rajoitukset, ja selvittämään mahdollisuutta laskea liikkeeseen korvamerkittyä velkaa turvallisuus- ja puolustushankkeiden rahoittamiseksi;

83.kehottaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa António Costaa kutsumaan Eurooppa-neuvoston välittömästi koolle valkoisen kirjan päätelmien pohjalta, jotta EU:n johtajat voivat sopia välittömistä ja kauaskantoisista päätöksistä Euroopan puolustusunionin toteuttamiseksi SEU-sopimuksen 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä käsitellä yksityiskohtaisesti valkoisessa kirjassa yksilöityjä toimenpiteitä;

84.suhtautuu myönteisesti 6. maaliskuuta 2025 pidetyn Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen tuloksiin ja pyytää jäsenvaltioita toimimaan päättäväisesti maaliskuussa pidettävässä neuvoston istunnossa;

85.korostaa tarvetta vahvistaa kumppanuuksia samanmielisten maiden, erityisesti Euroopan maiden, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan ja Norjan, kanssa; kehottaa laatimaan laajan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan turvallisuussopimuksen, joka kattaa myös keskeiset aihealueet, kuten energian, muuttoliikkeen ja kriittiset mineraalit; huomauttaa lisäarvosta, jota saadaan edistämällä suhteitamme globaaleihin kumppaneihin, kuten Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Australiaan;

86.kehottaa tehostamaan yhteistyötä Länsi-Balkanin maiden kanssa puolustusteollisuuden alalla; painottaa, että Länsi-Balkanin mailla on merkittävää puolustusteollisuuden asiantuntemusta ja että EU:n olisi harkittava puolustustarvikkeiden hankintaa Länsi-Balkanin mailta; korostaa, että tämä lähestymistapa auttaisi tekemään Länsi-Balkanin maista vahvempia EU:n liittolaisia;

87.katsoo, että on pyrittävä kaikin tavoin edistämään transatlanttista yhteistyötä kaikilla sotilas- ja puolustusalan sektoreilla, ja muistuttaa samalla tarpeesta edistää Euroopan puolustusta ja vahvistaa suvereniteettia;

88.toteaa, että edellä mainittu ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen;

89.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komission puheenjohtajalle ja toimivaltaisille komission jäsenille, EU:n turvallisuus- ja puolustusvirastoille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.