(8)Näin ollen tällä asetuksella pyritään puuttumaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja muiden unionin virastojen tieteellisten lausuntojen mahdollisiin eroavuuksiin. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 sisältää jo säännöksiä, joissa vahvistetaan menettely tieteellisten lausuntojen eroavuuksien ratkaisemiseksi. Näitä ratkaisumenettelyjä olisi vahvistettava siten, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisella ja eriävän lausunnon antaneella virastolla olisi velvollisuus pyrkiä parhaansa mukaan ratkaisemaan yleisiin tieteellisiin kysymyksiin liittyvät eroavuudet itse. Arviointimenetelmien erot, jotka johtavat eriäviin lausuntoihin, olisi perusteltava asianmukaisesti, erityisesti kun on kyse haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelusta. Tällöin etusijalle olisi asetettava suojelevin lausunto, jotta voidaan suojella haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Niiden pitäisi kääntyä riskinhallinnasta vastaavien tahojen puoleen ainoastaan silloin, jos ne eivät itse pysty ratkaisemaan eroja.

(9)Kemiallisten aineiden vaarojen tunnistamiseen liittyvää erityistapausta varten olisi otettava käyttöön uusi menettely tällaisiin tapauksiin liittyvien tieteellisten eroavuuksien ratkaisemiseksi. Tässä menettelyssä komission olisi voitava pyytää Euroopan kemikaalivirastoa (unionin virasto, jolla on eniten vaarojen arviointiin liittyvää asiantuntemusta ja parhaat valmiudet tähän sekä pitkäaikainen kokemus yhdenmukaistetusta luokitus- ja merkintäprosessista) laatimaan yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti. Näin parannettaisiin kemikaalien vaarojen arvioinnin johdonmukaisuutta unionissa siirtyen siten lähemmäs ”yksi aine, yksi arviointi” -vision toteutumista ja vahvistettaisiin terveyden ja ympäristön suojelua. Tämä vaihtoehto olisi otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 178/2002 asiaa koskevassa säännöksessä, jossa säädetään tieteellisten lausuntojen eroavuuksien ratkaisemisesta.

Jos elintarviketurvallisuusviranomainen havaitsee seikan, joka voi aiheuttaa eroavuuksia, sen on otettava yhteyttä asianomaiseen elimeen varmistaakseen, että kaikki merkitykselliset tieteelliset tai tekniset tiedot ovat molempien käytössä, ja saadakseen selville mahdolliset erimielisyyttä aiheuttavat tieteelliset tai tekniset kysymykset. Arviointimenetelmien erot, jotka johtavat eriäviin lausuntoihin, on perusteltava asianmukaisesti, erityisesti kun on kyse haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelusta.

Elintarviketurvallisuusviranomaisen ja asianomaisen elimen on toimittava yhteistyössä eroavuuden ratkaisemiseksi ja pyrittävä näin varmistamaan terveyden ja ympäristön suojelun mahdollisemman korkea taso. Etusijalle on asetettava lausunto, joka takaa korkeimman suojelun tason, jotta voidaan suojella haavoittuvimmassa asemassa olevia ryhmiä. Jos elintarviketurvallisuusviranomainen ja asianomainen elin eivät pysty ratkaisemaan eroavuutta, ne laativat yhteisen raportin. Raportissa on esitettävä selkeästi erimielisyyttä aiheuttavat tieteelliset kysymykset, yksilöitävä niihin liittyvät tiedoissa olevat epävarmuustekijät ja eriävien lausuntojen mahdolliset syyt, mukaan lukien menetelmäerot, ja raportti on asetettava julkisesti saataville.

”b) aineita, jotka on luokiteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/200812 liitteessä VI olevan 3 osan mukaisesti ihmisen hormonitoimintaa häiritseviksi aineiksi ja jotka kuuluvat kategoriaan 1, tai aineita, joilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia ja joiden osalta on tieteellistä näyttöä todennäköisistä vakavista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja jotka on yksilöity Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, taikka asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti yksilöityjä aineita, joilla on ihmisten terveyteen vaikuttavia hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia.

__________________

12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

a)tiedot POP-yhdisteistä koostuvan, niitä sisältävän tai niiden saastuttaman jätteen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön, mukaan lukien vaikutukset jätehuoltoon;

Kemikaalivirasto julkaisee heti 8 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetun pyynnön saatuaan verkkosivustollaan ilmoituksen liitteen IV tai V mahdollista muuttamista koskevan raportin laatimisesta ja kehottaa ilmoituksessa kaikkia asianomaisia osapuolia, muun muassa jätealan toimijoita ja kierrätettyjen materiaalien käyttäjiä, esittämään huomautuksensa kahdeksan viikon kuluessa. Kemikaalivirasto julkaisee esitetyt huomautukset verkkosivustollaan.

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 76 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla perustettu kemikaaliviraston sosioekonomisesta analyysista vastaava komitea antaa viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua 8 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetun raportin toimittamisesta lausunnon raportista ja siinä ehdotetuista pitoisuuden raja-arvoista. Raporttia koskevaa lausuntoa laadittaessa sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EY) N:o 1907/2006 87 artiklaa.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä IV ja V niiden mukauttamiseksi asetuksen (EU) 2019/1021 liitteissä I, II tai III tai yleissopimuksen tai pöytäkirjan liitteissä esitetyn aineiden luettelon muutoksiin tai tieteen ja tekniikan kehitykseen.”

6.Edellä olevien 4 artiklan 3 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa voidaan jatkaa kahdella kuukaudella.”