1.on huolissaan otsakkeen 7 tilanteesta nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; muistuttaa, että rajoitteet johtuvat leikkauksista, joita neuvosto teki komission jo ennestään hyvin alhaiseen alkuperäiseen ehdotukseen, kun sovittiin nykyisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027; pitää valitettavana, että neuvosto vastusti komission ehdotusta otsakkeen 7 enimmäismäärän korottamisesta monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä vuodesta 2024 alkaen; huomauttaa, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksessa ei onnistuttu ratkaisemaan otsakkeen 7 enimmäismäärään liittyvää kysymystä; korostaa, että vuoden 2026 ennustettu negatiivinen liikkumavara edellyttää, että tähän tarkoitukseen käytetään otsakkeen 7 erityisrahoitusvälineitä;

2.hyväksyy puhemiehistön ja budjettivaliokunnan sovittelussa 18. maaliskuuta 2025 saavutetun yhteisymmärryksen siitä, että lisäys vuoden 2025 talousarvioon verrattuna on 4,09 prosenttia, jolloin ennakkoarvio vuodeksi 2026 on kokonaisuudessaan 2 636 241 620 euroa, ja hyväksyy, että seuraaviin budjettikohtiin ehdotettuja määrärahoja vähennetään vastaavasti yhteensä 12 378 000 eurolla:

1 0 0 6 — Yleinen kulukorvaus, 1 4 2 — Ulkoiset käännöspalvelut, 2 0 0 0 — Vuokrat, 2 0 0 7 — Kiinteistöjen rakennuttaminen ja tilojen kunnostus, 2 0 2 4 — Energiankulutus, 2 1 0 1 — Liiketoimintasovellusten hallinta, 3 2 0 — Asiantuntemuksen hankinta, 3 2 4 3 — Euroopan parlamentin vierailukeskukset, 3 2 4 8 — Audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot, 4 4 — Jäsenten ja entisten jäsenten kokoukset ja muu toiminta;

lisäksi päätettiin korottaa puhemiehistön 10. maaliskuuta 2025 hyväksymän alustavan ennakkoarvioesityksen menoja 7 010 000 eurolla ja lisätä vastaavasti seuraaviin budjettikohtiin ehdotettuja määrärahoja:

1 2 0 0 — Palkat ja palkanlisät, 1 6 3 0 – Sosiaalipalvelut: sosiaalimenot, 4 0 0 — Poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten hallinnosta, poliittisesta toiminnasta ja tiedotuksesta johtuvat menot ja 4 0 3 — Euroopan tason poliittisten säätiöiden rahoitus;

näiden lisäksi sovittiin alamomentin 1 6 3 0 — Sosiaalipalvelut: sosiaalimenot selvitysosan muuttamista niin, että siihen sisältyy viittaus valtuutettujen avustajien komiteaan;

3.palauttaa mieliin, että lähes kaksi kolmasosaa talousarviosta perustuu sääntömääräisiin velvoitteisiin; panee merkille, että 103,5 miljoonan euron lisäyksestä vuoden 2025 talousarvioon verrattuna 85,3 miljoonan euron lisäys johtuu sääntömääräisistä taloudellisista velvoitteista, jotka liittyvät pääasiassa virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden (52,7 miljoonaa euroa), sopimussuhteisten toimihenkilöiden (9,2 miljoonaa euroa) ja valtuutettujen avustajien (15,1 miljoonaa euroa) palkkojen päivityksiin; palauttaa mieliin, että komissio ennustaa tällä hetkellä palkkojen indeksikorotuksen olevan henkilöstösääntöjen ja Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisesti 1,2 prosenttia huhtikuussa 2025, 4,6 prosenttia heinäkuussa 2025, 0,6 prosenttia huhtikuussa 2026 ja 3,4 prosenttia heinäkuussa 2026;

4.panee merkille, että vuosi 2026 on kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin parlamentti ei pyydä uusia virkoja tai toimia;

5.panee merkille, että muiden kuin sääntömääräisten menojen kasvu vuosina 2025–2026 on 1,96 prosenttia;

6.suhtautuu myönteisesti pääsihteerin aloitteeseen toteuttaa laaja seulonta, jolla pyritään kartoittamaan mahdollisuuksia yksinkertaistaa hallintoa, poistaa tehottomuutta ja varmistaa konkreettiset kustannusten vähennykset ja näin lisätä tehokkuutta ja varmistaa resurssien järkevä käyttö; pyytää pääsihteeriä tiedottamaan budjettivaliokunnalle puolivuosittain toteutetuista toimista ja yksinkertaistamista koskevasta toimintasuunnitelmasta sekä niiden vaikutuksesta talousarvioon ja henkilöstöön; korostaa, että varsinkin paikallisten avustajien palkkaamiseen liittyvät hallinnolliset menettelyt ja henkilöstöhallinto muodostavat suuren rasitteen jäsenille, ja kehottaa yksinkertaistamaan menettelyjä;

7.toteaa, että parlamentin talousarviolla olisi oltava realistinen perusta ja että siinä olisi noudatettava talousarvion kurinalaisuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteita; korostaa, että on olennaisen tärkeää varmistaa, että varovainen varainkäyttö ja rahoitusvarmuus säilyvät keskeisinä painopisteinä, samalla kun taataan, etteivät nämä toimenpiteet haittaa toimielimen ja sen keskeisen henkilöstön tehokkuutta, tuloksellisuutta ja toiminnallisia valmiuksia hoitaa tehtävänsä menestyksekkäästi; tähdentää, että kun otetaan huomioon geopoliittinen tilanne ja investoinnit, jotka unionin on tehtävä strategisen riippumattomuutensa turvaamiseksi, parlamentin on näytettävä esimerkkiä talousarvionsa hallinnoinnissa;

8.tuo esiin parlamentin roolin eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostamisessa sekä unionin arvojen ja politiikkojen, kuten digitaalisen ja vihreän siirtymän, edistämisessä; korostaa, että avoimuus, vastuuvelvollisuus, sukupuolten tasa-arvo ja lahjomattomuus ovat keskeisiä periaatteita unionin toimielimissä ja erityisesti parlamentissa, joka on eurooppalaisen demokratian tyyssija;

9.panee merkille, että syyskuussa 2024 aiemmasta sisäasioiden pääosastosta muodostettiin neljä uutta temaattista pääosastoa, jotka vastaavat lainsäädäntö-, talousarvio- ja valvontatoimista, jotta parlamentti voi parantaa toimintaansa toisena lainsäätäjänä, budjettivallan käyttäjänä ja vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena; pyytää pääsihteeriä tiedottamaan budjettivaliokunnalle säännöllisesti näiden pääosastojen työ- ja henkilöstötilanteen kehittymisestä;

10.toteaa, että tarvitaan enemmän poliittista päätöksentekoa, joka perustuu näyttöön ja tosiasioihin; panee merkille 16,75 miljoonan euron talousarvion, jolla vahvistetaan parlamentin hallinnollisia valmiuksia tukea jäseniä heidän parlamentaarisessa työssään ja parannetaan sen valmiuksia selviytyä monimutkaisuudesta ja epävarmuudesta;

11.korostaa poliittisten ryhmien ratkaisevaa roolia asiantuntemuksen ja poliittisen tuen tarjoamisessa jäsenille heidän lainsäädäntötyössään ja parlamentaarisessa työssään; korostaa tarvetta varmistaa, että parlamentin valmiuksia tukea jäsenten työtä vahvistetaan, sillä kyseessä on tärkeä tavoite;

12.korostaa, että parlamentin kyberturvallisuus on keskeinen painopiste; panee merkille, että vuoden 2026 ennakkoarviossa tietotekniikkamäärärahojen osuus kokonaistalousarviosta on 7,40 prosenttia; painottaa vakaan kyberturvallisuusinfrastruktuurin merkitystä geopoliittisesti epävakaina aikoina ja suhtautuu myönteisesti kyberturvallisuuteen osoitettujen määrärahojen lisäämiseen; kannattaa aikomusta lisätä kyberturvallisuuteen osoitettuja määrärahoja asteittain 10 prosenttiin parlamentin tieto- ja viestintätekniikan määrärahoista vuoteen 2027 mennessä;

13.panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistö hyväksyi 10. helmikuuta 2025 sisäisen kyberturvallisuusriskien hallinta- ja valvontakehyksen; muistuttaa, että kyberturvallisuusinvestoinnit ovat avainasemassa parlamentin ja unionin demokraattisen äänen suojelemiseksi;

14.suhtautuu myönteisesti tekoälyä koskeviin investointeihin, joihin osoitetaan yhteensä miljoona euroa; kehottaa lisäämään tekoälyn käyttöä tehokkuuden parantamiseksi pitäen samalla mielessä siihen liittyvät riskit, mukaan lukien etiikka ja tietosuoja; korostaa tekoälyn mahdollisuuksia yksinkertaistaa hallinnollisia prosesseja; tähdentää, että tekoälyn käyttöönotossa on tasapainotettava innovointi ja tarvittavat suojatoimet; toteaa, että tekoälyn kehittymistä aiotaan seurata tiiviisti puhemiehistön vahvistamien periaatteiden mukaisesti, joihin sisältyy muun muassa perusteellinen riskinarviointi uutta teknologiaa hyödynnettäessä; kehottaa pääsihteeristöä tarjoamaan ratkaisuja, kuten sovelluksia ja välineitä, jotka asetetaan parlamentin jäsenten ja henkilöstön saataville mahdollisimman pian;

15.panee tyytyväisenä merkille parlamentin ympäristöasioiden hallintajärjestelmän (EMAS) tavoitteet vuosille 2025–2029; muistuttaa, että energiatehokkuusinvestoinnit ovat hyvä tapa saada rahalle vastinetta; panee merkille, että vuoden 2026 ennakkoarviossa energiatehokkuuteen ja ympäristöön tehtäviin investointeihin on varattu 8,45 miljoonaa euroa, jotta voidaan edelleen parantaa parlamentin rakennusten ympäristötehokkuutta; panee merkille, että vuoden 2025 talousarvioon verrattuna lisäystä on 74 prosenttia; toteaa kuitenkin, että nämä ympäristötoimet ovat osa budjettikohtaa 2 0 07 ”Kiinteistöjen rakennuttaminen ja tilojen kunnostus”, jonka kokonaismäärärahat vuonna 2026 ovat 3,7 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin vuonna 2025;

16.muistuttaa, että lähes kaksi kolmasosaa parlamentin hiilijalanjäljestä on peräisin henkilöliikenteestä; kehottaa vähentämään järkevällä tavalla matkustamista sellaisiin kokouksiin, jotka voidaan järjestää tehokkaasti etäyhteyden välityksellä tai hybridimuodossa, ja edistämään siirtymistä vähähiilisiin vaihtoehtoihin kaikessa muussa matkustamisessa, kunhan tämä ei vaikuta lainsäädäntötyön ja poliittisen työn laatuun;

17.panee merkille päästöhyvitysten hintojen ennustetun nousun, joka nykyisillä päästötasoilla edellyttäisi arviolta 900 000:ta euroa vuonna 2026; kehottaa hallintoa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti jatkamaan parlamentin päästöjen vähentämistä sen sijaan, että ostetaan päästöhyvityksiä; panee tyytyväisenä merkille, että junatarjontaa lisätään Strasbourgiin suuntautuvia virkamatkoja varten heinäkuusta 2025 alkaen, sillä se on myönteinen askel hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi;

18.toteaa, että parlamentti on asentanut aurinkosähköpaneeleja ja asentaa niitä edelleen lisätäkseen entisestään paikalla tuotettavan uusiutuvan energian osuutta siten, että saavutetaan 25 prosentin tavoite; panee merkille pääsihteerin parlamentin ennakkoarvioon tuloista ja menosta varainhoitovuodeksi 2024 antamat vastaukset, joissa todetaan, että vuonna 2022 tehtiin tutkimus aurinkosähköpaneelien käytöstä Strasbourgin rakennuksissa ja se saatiin päätökseen vuonna 2023 ja että vuonna 2024 oli tarkoitus tehdä lisätutkimuksia erityisesti WEISS-rakennusta koskevista toteuttamiskelpoisista ratkaisuista;

19.korostaa, että monikielisyys on keskeinen periaate, johon parlamentin työ perustuu; panee merkille, että monikielisyyttä koskevia menettelysääntöjä aiotaan tarkistaa keväällä 2025; pyytää, että parlamentti hyödyntää tarpeen mukaan monikielisyyteen liittyvissä palveluissa tapahtuvaa merkittävää teknologista kehitystä, mukaan lukien tekoälyn kehittäminen ja käyttö; pyytää pääsihteeriä tiedottamaan budjettivaliokunnalle hyvissä ajoin tämän tarkistuksen jälkeisistä mahdollisista talousarviovaikutuksista;

20.korostaa Euroopan parlamentin yhteystoimistojen roolia ulkomaisen sekaantumisen ja disinformaation torjunnassa; panee tältä osin merkille yhteystoimistojen ennakoivan työn parlamentin työn tunnetuksi tekemiseksi yhteystoimistojen paikallisilla kielillä useilla eri kanavilla; korostaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan yhteystoimiston roolia Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvien unionin kansalaisten tärkeimpänä yhteyspisteenä, joka antaa heille tietoa parlamentista ja kannustaa heitä äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa; pyytää puhemiehistöä laajentamaan viestintämateriaalin tuottamista ja levittämistä saavutettavalla ja osallistavalla tavalla;

21.tuo esiin nuorten vähäisen osallistumisen äskettäisiin Euroopan parlamentin vaaleihin joillakin unionin alueilla ja korostaa parlamentin roolia EU:n kansalaiskasvatuksen vahvistamisessa;

22.muistuttaa Euroopan parlamentin Ambassador School -ohjelman merkityksestä eurooppalaisnuorten aktiivisen osallistumisen edistämisessä sekä David Sassolin kunniaksi nimetyn nuorille toimittajille suunnatun koulutusohjelman merkityksestä pyrittäessä vahvistamaan toimittajien tietämystä EU:sta ja sen toiminnasta ja toteaa näiden ohjelmien olevan disinformaation paras vastalääke, kun otetaan huomioon viimeaikaiset suuntaukset, jotka osoittavat tiedotusvälineiden vapauden ja riippumattomuuden heikentyneen huolestuttavasti kaikkialla unionissa;

23.toteaa vierailijaryhmien olevan tärkeä väline kansalaisten kytkemiseksi jäsenten työhön; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että virallisesti kutsutuille vierailijoille maksettavan taloudellisen korvauksen laskennassa käytettäviä enimmäismääriä ja kustannustekijöitä on korotettu 1. tammikuuta 2025 alkaen; pyytää puhemiehistöä arvioimaan vierailijaryhmiä koskevien tarkistettujen sääntöjen vaikutusta matkakuluihin ottaen huomioon markkinoiden vaihtelun sekä välttämään vierailijoiden epäsuoraa maantieteellistä syrjintää; panee merkille, että jäsenillä jää perinteisesti käyttämättä noin 15 prosenttia vierailijakiintiöstä; kehottaa pääsihteeriä ehdottamaan puhemiehistölle käyttämättä jääneen kiintiön antamista asiasta kiinnostuneiden jäsenten käyttöön; panee merkille, että vierailijaryhmiä varten osoitettu talousarvio on 22 prosenttia viestinnän pääosaston kokonaistalousarviosta;

24.panee huolestuneena merkille jäsenten vierailijaryhmiä koskevat sisäiset säännöt, joiden vuoksi joissakin tilanteissa 30 prosenttia alkuvaiheen kustannuksista jää valtuutettujen avustajien maksettavaksi; korostaa, että kyseiset säännöt eivät toimi käytännössä ja että tästä aiheutuu valtuutetuille avustajille taloudellista rasitetta; panee merkille vastaukset, jotka pääsihteeri antoi parlamentin ennakkoarvioon tuloista ja menosta varainhoitovuodeksi 2024 kaksivaiheisen lähestymistavan perusteista; ymmärtää perustelut, mutta korostaa, että tämä aiheuttaa yhä suurempia haasteita valtuutetuille avustajille, erityisesti kun jatkuvasti siirrytään tiukempiin sääntöihin;

25.korostaa yhä haastavampaa viestintäympäristöä ja moninaisia tapoja, joilla poliittista viestintää olisi toteutettava, muun muassa erilaisten sosiaalisen median alustojen ja muiden medioiden kautta; korostaa, että poliittisten ryhmien täytyy välittää viestinsä kaikissa jäsenvaltioissa, sillä se on toimivan eurooppalaisen demokratian keskeinen periaate;

26.panee merkille kiinteistöjä koskevan uuden toimintatavan, jossa hankintavaiheen jälkeen parlamentti on edennyt kiinteistöjä koskevaan vakauttamisvaiheeseen ja ottaa siinä huomioon kestävyyden, esteettömyyden ja jäsenten ja henkilöstön liikkumiseen liittyvät asiat;

27.panee merkille, että vuoden 2026 ennakkoarvioon sisältyy 4 miljoonaa euroa SPAAK‑rakennuksen perusparannukseen liittyviin tutkimuksiin ja toimeksisaajan valmistelutöihin, ja panee merkille, että kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 36 miljoonaa euroa; toteaa siten, että vuoden 2026 ennakkoarvioon ei ole otettu SPAAK-rakennuksen peruskorjaukseen liittyviä 32 miljoonan euron kustannuksia; toteaa, että pääsihteeri aikoo kattaa nämä kustannukset keräilysiirrolla tai käyttämällä lainarahoitusta; pyytää pääsihteeriä toimittamaan budjettivaliokunnalle mahdollisimman pian yksityiskohtaiset tiedot mahdollisesta lainasta näiden kustannusten kattamiseksi varainhoitoasetuksen 272 artiklan 6 kohdan mukaisesti sekä tarkan suunnitelman töistä, mukaan lukien kustannussuunnitelma; edellyttää, että myös kustannukset, jotka eivät liity suoraan peruskorjaustöihin, luetellaan selkeästi ja budjetoidaan; panee merkille, että joulukuussa 2024 SPAAK-hankkeen välittömät kustannukset olivat 14,12 miljoonaa euroa;

28.suhtautuu myönteisesti infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston pilottihankkeeseen, jolla pyritään poistamaan legionellabakteeri parlamentin viemäriputkistoista, ja korostaa, että ainoa tehokas tapa torjua legionellabakteerin leviämistä edelleen on nostaa veden lämpötila putkien sisällä hetkeksi 55 celsiusasteeseen;

29.panee merkille, että vuonna 2026 on tarkoitus investoida 11,45 miljoonaa euroa Europa Experience -keskuksiin; panee merkille puhemiehistön marraskuussa 2024 tekemän päätöksen Europa Experience -keskuksen konseptin tarkistamisesta ja odottaa, että tarkistettu konsepti on kustannustehokkaampi ja houkuttelevampi vierailijoille; pitää valitettavana, ettei Bukarestissa, Riiassa, Madridissa, Lissabonissa, Nikosiassa, Vallettassa ja Vilnassa edelleenkään ole Europa Experience -keskuksia; kehottaa perustamaan Europa Experience -keskukset kaikkiin jäsenvaltioihin heti, kun tarkistettu konsepti on laadittu; muistuttaa, että Europa Experience -keskusten tarkoituksena on antaa kansalaisille parempi käsitys unionin toiminnasta ja antaa tietoa yhteisistä arvoistamme; toteaa siksi jälleen, että Europa Experience -keskukset ovat olennainen osa parlamentin jatkuvaa yhteydenpitoa unionin kansalaisten kanssa;

30.panee merkille, ettei parlamentin toimistojen avaamiseen Moldovassa ja Länsi-Balkanilla tarvita lisärahoitusta, koska ne on tarkoitus sijoittaa EUH:n tiloihin; korostaa parlamentin läsnäolon merkitystä näissä maissa osoituksena eurooppalaisesta solidaarisuudesta ja parlamentin sitoutumisesta liittymisprosessiin;

31.panee merkille, että sopimus Wayenbergin päiväkodin edellisen palveluntarjoajan kanssa päätettiin etuajassa sen jälkeen, kun toimeksisaajaa vastaan oli esitetty useita vakavia syytöksiä; pitää myönteisenä uuden palveluntarjoajan kanssa tehtyä sopimusta, jonka nojalla päiväkodin henkilöstön työoloja ja lapsille tarjottavien palvelujen laatua parannetaan; toteaa kuitenkin, että tämän seurauksena määrärahoja tähän tarkoitukseen on lisättävä, mutta korostaa, että parlamentin julkisissa hankinnoissa olisi lähtökohtaisesti asetettava tapauksen mukaan etusijalle ulkopuolisen henkilöstön kunnolliset työolot;

32.toistaa, että parlamentin tiloissa tarvitaan korkealaatuisia lastenhoitotiloja, ja kehottaa asiasta vastaavia yksiköitä päivittämään nykyisiä varusteita ja tiloja ja parantamaan esteettömyyttä tehdäkseen tiloista lapsiystävälliset; kehottaa tekemään vaikutusarvioinnin tarpeesta perustaa parlamentin Brysselin toimitiloihin perhehuone niitä jäsenten lapsia varten, jotka eivät asu vakinaisesti Brysselissä, Strasbourgissa sovellettavien järjestelyjen suuntaisesti;

33.toistaa täysistunnossa useaan kertaan hyväksytyn pyyntönsä siitä, että asianomaiset elimet pohtisivat ratkaisua, jonka avulla jäsenet voisivat käyttää äänioikeuttaan etänä, kun he ovat äitiys- tai isyysvapaalla tai lääkärintodistuksella osoitetulla pitkäaikaisella sairauslomalla, ja hyödyntäisivät pandemian aikana saatuja kokemuksia tällaisen äänestysmenettelyn teknisistä näkökohdista;

34.toistaa pääsihteerille esittämänsä kehotuksen korostaa perusperiaatetta, jonka mukaan kaiken rekrytoinnin olisi perustuttava pätevyyteen, samalla kun varmistetaan maantieteellinen tasapaino kaikkien jäsenvaltioiden välillä kaikilla henkilöstötasoilla; kehottaa parlamenttia kehittämään omia tiedotusvalmiuksiaan, jotta se voi houkutella erityisesti aliedustettuina olevista maista kilpailuihin laadukkaita ehdokkaita, joiden profiili, ikä, sukupuoli ja kansalaisuus vastaavat parlamentin tarpeita; korostaa, että tasapuolisen maantieteellisen edustuksen saavuttaminen on olennaisen tärkeää aidosti eurooppalaisen julkisen palvelun edistämiseksi; panee merkille, että parlamentti on johdonmukaisesti toteuttanut toimenpiteitä tämän tavoitteen tukemiseksi, myös järjestämällä kansallisuuskohtaisia kilpailuja noudattaen samalla tiukasti ansioihin perustuvaa valintamallia;

35.katsoo, että parlamentin olisi näytettävä esimerkkiä vammaisten henkilöiden oikeuksien suhteen sekä työnantajana että julkisena toimielimenä; pitää myönteisenä parlamentin toimintaperiaatteita, joilla pyritään varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat käyttää parlamentin rakennuksia täysin itsenäisesti, ja tukee tässä yhteydessä tarvittavia lisätoimenpiteitä ja -mukautuksia; panee merkille, että tähän tarkoitukseen varataan talousarviossa 3,7 miljoonaa euroa;

36.korostaa, että jos parlamentilla olisi vain yksi toimipaikka, taloudelliset ja ympäristökustannukset voisivat vähentyä; muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan parlamentin kotipaikka on Strasbourg; toteaa, että pysyvät muutokset edellyttäisivät perussopimuksen muuttamista, johon tarvitaan yksimielisyys;

37.toteaa, että jäsenten ja henkilöstön virkamatkakuluihin osoitetaan parlamentin talousarviossa 116 miljoonaa euroa; kehottaa parlamentin elimiä pohtimaan virkamatkoihin liittyviä käytäntöjä ja tarkistamaan virkamatkasääntöjä ja -käytäntöjä pyrkien edelleen parantamaan virkamatkojen laatua ja vähentämään entisestään niihin liittyviä taloudellisia ja ympäristökustannuksia; kannustaa jäseniä käyttämään vähähiilisiä liikennevaihtoehtoja ja kannattaa edullisimpien lentovaihtoehtojen vastuullista ja harkittua käyttöä sekä junamatkojen suosimista silloin, kun se on järkevä vaihtoehto;

38.panee merkille, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden 46 artiklan 2 kohdassa määrätään mahdollisuudesta rahoittaa avustajakorvaukseen liittyviä ylimääräisiä kuluja yleisen kulukorvauksen määrärahoilla; kehottaa parlamentin hallintoa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta jäsenet voivat halutessaan käyttää yleistä kulukorvaustaan valtuutettujen avustajien virkamatkojen kustannusten kattamiseen; korostaa, että tällaisella toimenpiteellä vastattaisiin jäsenten toimistojen kasvaviin kustannuksiin mutta sillä ei olisi talousarviovaikutuksia;

39.kehottaa puhemiehistöä olemaan indeksoimatta yleistä kulukorvausta ja olemaan myöntämättä yleistä kulukorvausta entisille jäsenille, mikä mahdollistaa merkittävät säästöt sääntömääräisissä kuluissa;

40.kehottaa puhemiehistöä tarkistamaan säännöt ja ottamaan käyttöön entisten jäsenten karenssiajan, jonka aikana he eivät voi harjoittaa edunvalvontaa tai edustustoimintaa parlamentin kanssa ja joka kestää sen ajan, jonka jäsenet saavat siirtymäkorvausta;

41.muistuttaa, että parlamentti on vuodesta 2018 lähtien äänestänyt täysistunnossa johdonmukaisesti sen puolesta, että valtuutetuille avustajille asetetun virallisiin valtuuskuntiin ja virkamatkoihin osallistumista koskevan yleisen kiellon poistamista harkittaisiin; pitää valitettavana, että puheenjohtajakokouksen maaliskuussa 2025 tekemät päätökset Euroopan parlamentin kolmen toimipaikan ulkopuolelle suuntautuvia virkamatkoja koskevista täytäntöönpanomääräyksistä eivät olleet täysistunnon vaatimuksen mukaisia; pitää kiinni kannastaan, jonka mukaan valtuutetuilla avustajilla olisi oltava mahdollisuus osallistua tietyin edellytyksin jäsenen mukana virallisiin valtuuskunta- ja virkamatkoihin; kehottaa asiasta vastaavia elimiään muuttamaan sisäisten sääntöjensä asianomaisia artikloja niin, että valtuutetut avustajat voivat osallistua viipymättä parlamentin kolmen toimipaikan ulkopuolelle suuntautuviin virallisiin virka- ja valtuuskuntamatkoihin;

42.suhtautuu myönteisesti valtuutettujen avustajien komitean työhön ja toteaa, että se edustaa noin 2 000:ta parlamentin jäsenen avustajaa, joiden työ on ratkaisevan tärkeää parlamentin jäsenten päivittäisen toiminnan sujuvuuden kannalta; panee merkille, että valtuutettujen avustajien komitealle on kohdennettu 10 000 euroa, jotta se voi hoitaa tehtävänsä ja varmistaa riittävät resurssit valtuutettujen avustajien tehokkaaseen tukemiseen ja asianmukaiseen edustamiseen;

43.on tyytyväinen harjoittelijoiden apurahoihin vuonna 2026 tehtävään poikkeukselliseen 10 prosentin korotukseen, johon on vuonna 2026 budjetoitu miljoona euroa, jotta harjoittelijoiden olisi helpompi selviytyä Brysselin ja Luxemburgin kasvavista asumiskustannuksista;

44.odottaa, että asiasta vastaavat elimet käsittelevät täysistunnon hyväksymät pyynnöt ensisijaisina prioriteetteina;

45.vahvistaa ennakkoarvion varainhoitovuodeksi 2026;

46.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja ennakkoarvion neuvostolle ja komissiolle.