1.toteaa, että EIP on toiminut vaikuttavasti ja tehokkaasti ympäristössä, jota rasittavat merkittävät maailmanlaajuiset haasteet, kuten geopoliittiset jännitteet, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja muut maailmantalouteen vaikuttavat tekijät; ehdottaa syvällistä analyysiä, jossa tarkastellaan sekä EIP:n vaikuttavuutta että sen tehokkuutta ja keskitytään erityisesti kilpailukykyyn ja kasvuun kohdistuviin vaikutuksiin;

2.toteaa, että korkeiden korkojen ja julkisen talouden rajoitteiden vuoksi EIP:n rahoitus on muodostumassa yhä tärkeämmäksi; odottaa EIP:n tarjoavan ratkaisuja EU:n kilpailukykyä rajoittaviin tekijöihin, kuten epävakaisiin energian hintoihin, keskeisten alojen osaamisvajeeseen ja innovointiin ja uusiin teknologioihin tehtävien investointien riittämättömyyteen, sillä talousnäkymät ovat haastavat ja maailmanlaajuinen kilpailu lisääntyy;

3.panee merkille, että EIP-ryhmä saavutti vakuuttavan konsolidoidun tuloksen, joka oli kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti 2,272 miljardia euroa vuonna 2023, kun vuonna 2022 se oli 2,327 miljardia euroa (2,4 prosentin vähennys edellisvuoteen verrattuna); kehottaa analysoimaan yksityiskohtaisesti tämän vähennyksen aiheuttaneita tekijöitä, etenkin koska talouskasvu oli tarkastelujaksolla vakaata; panee merkille, että EIP:n varannot olivat yli 56 miljardia euroa vuonna 2023 eli suuremmat kuin vuoden 2022 53,9 miljardia euroa ja vuoden 2014 36 miljardia euroa;

4.panee merkille, että EIP:n kokonaismaksuvalmiussuhde pysyi selvästi sisäisissä rajoissa vuoden 2023 loppuun asti ja että EIP:n ydinvakavaraisuussuhde oli 33,1 prosenttia vuonna 2023 eli selvästi korkeampi kuin Euroopan keskuspankin (EKP) tällä tarkastelujaksolla valvomien merkittävien laitosten keskimääräinen suhde; korostaa, että EIP:n AAA-luokituksen pitäminen vakaalla pohjalla on välttämätöntä, jotta markkinoilta saadaan rahoitusta edullisin koroin, ja että tämä luokitus olisi säilytettävä; korostaa, että EIP:n korkea luottokelpoisuus on keskeinen tekijä sen liiketoimintamallin menestyksessä;

5.kehottaa EIP:tä säilyttämään vahvan pääomapositionsa ja jatkuvasti korkeat voittonsa mutta huomauttaa, että se kykenee sietämään tuottojen mahdollisia vaihteluja osakkeenomistajien pääomaa tai luottoluokitustaan vaarantamatta ja että sillä on kyky ottaa enemmän riskejä strategisissa investoinneissa ja hyvät valmiudet investoida enemmän riskipitoisempiin innovatiivisiin hankkeisiin, joiden kohdalla yksityinen pääoma edelleen epäröi;

6.kehottaa EIP:tä parantamaan avoimuuttaan toimielimenä julkaisemalla hallintoneuvostonsa kokouksista yksityiskohtaisempia pöytäkirjoja, myös äänestystiedot ja hankekohtaiset perustelut, kunnioittaen kuitenkin oikeutettua luottamuksellisuutta, jos se on ehdottoman välttämätöntä;

7.korostaa, että vuonna 2023 EIP:n maksujen kokonaismäärä oli 54,4 miljardia euroa, josta 53,4 miljardia euroa oli sen omista varoista, ja että vuonna 2022 vastaava määrä oli 54,3 miljardia euroa (josta 53,3 miljardia euroa oli omista varoista); panee merkille, että EIR maksoi yksityisistä pääomasijoituksista 139,7 miljoonaa euroa vuonna 2023, kun taas vuonna 2022 se maksoi 113,7 miljoonaa euroa; panee merkille, että EIP:n talousosaston ja komission yhteisen tutkimuskeskuksen yhdessä kehittämän talousmallin mukaan EIP-ryhmän EU:ssa vuonna 2023 tekemien kokonaisinvestointien odotetaan synnyttävän arviolta 1 460 000 uutta työpaikkaa 27 jäsenvaltion EU:ssa vuoteen 2027 mennessä ja vauhdittavan EU:n BKT:n kasvua 1,03 prosenttiyksiköllä; kehottaa EIP-ryhmää varmistamaan investointien tasapainoisemman maantieteellisen jakautumisen, jotta voidaan maksimoida niiden vaikutus kaikilla EU:n alueilla ja edistää yhtenäistä ja osallistavaa kasvua kaikkialla unionissa, sekä kiinnittämään erityistä huomiota aliedustettuihin ja vähemmän kehittyneisiin alueisiin;

8.muistuttaa, että EIP:n perussäännön mukaan sen henkilöstön on oltava maantieteellisesti tasapainoinen ja henkilöstön jäsenten valinnan on perustuttava ansioihin ja siinä on huolehdittava kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten oikeudenmukaisesta edustuksesta; kannustaa EIP:tä seuraamaan jatkuvasti henkilöstönsä maantieteellistä tasapainoa ja mukauttamaan tarvittaessa palvelukseenottoprosessia vastaavasti;

9.panee merkille EIP-ryhmän sitoutumisen veropetosten, veronkierron, verovilpin, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen pontevaan torjumiseen; kehottaa vahvistamaan edelleen lopullisia tuensaajia koskevaa avoimuutta, seurantamekanismeja ja julkisten tietojen saatavuutta täyden vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi;

10.painottaa, että EU:n elimenä EIP:n olisi saatettava avoimuuskäytäntönsä vastaamaan kaikilta osin asiakirjojen julkisuudesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30. toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2001/1049/oj). vahvistettuja normeja; kehottaa EIP:tä varmistamaan rahoitettuja hankkeita ja tehtyjä päätöksiä koskevien asiakirjojen ennakoivan julkistamisen niin, että sovelletaan vain rajoitettuja ja perusteltuja poikkeuksia; muistuttaa asiakirjojen todellisen julkisen saatavuuden suuresta merkityksestä, sillä se on toimielinten vastuuvelvollisuuden kantava periaate;

11.pitää myönteisenä, että 13. joulukuuta 2023 hyväksyttiin EIP-ryhmän toimintasuunnitelma 2024–2026, jossa esitellään prioriteetit ja toimet, joiden mukaan EIP-ryhmän strategiaa toteutetaan seuraavien kolmen vuoden aikana; kehottaa mukauttamaan suunnitelman uusiin markkinaolosuhteisiin ja muun muassa yksinkertaistamaan ja vähentämään byrokratiaa, jotta voidaan poistaa pk-yritysten rahoituksen esteitä, sillä niiden rahoitusmahdollisuuksia on lisättävä merkittävästi; toteaa, että riskipitoisempien toimien ja valtuuksien lisääminen on välttämätöntä, jotta voidaan tehokkaasti tukea innovatiivisia ja suuren lisäarvon aloja;

12.muistuttaa, että EIP-ryhmälle on osoitettu 75 prosenttia (19,6 miljardia euroa) InvestEU-asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24. maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/523/oj). nojalla myönnetystä EU:n talousarviotakuusta; korostaa, että pelkästään vuonna 2023 EIP hyväksyi 30 InvestEU-ohjelmaan kuuluvaa toimea, joiden arvo oli yhteensä 9,1 miljardia euroa; uskoo, että kilpailukyvyn säilyttämiseksi tarvitaan merkittäviä investointeja, pääasiassa yksityiseltä sektorilta; uskoo, että keskittyminen innovatiivisiin hankkeisiin sekä start-up- ja scale-up-yrityksiin lisäisi Euroopan kilpailukykyä ja kasvua; toteaa, että tämä edellyttää yksityisten investointien mobilisoimista; kehottaa siksi EIP:tä ottamaan merkittävämmän roolin riskien strategisessa vähentämisessä vakuuksien avulla ja kannustamaan siten yksityisiin pääomainvestointeihin;

13.kehottaa EIP-ryhmää julkistamaan järjestelmällisesti, mahdollisuuksien mukaan ja tietosuojavelvoitteita noudattaen rahoitustoimiensa lopulliset tuensaajat, erityisesti kun hankkeella on EU:n talousarviotakuut ja valtuus, jotta varmistetaan kansalaisten luottamus ja valvonta;

14.korostaa, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 EIP hallinnoi 87:ää komission antamaa valtuutta ja että määrä kasvaa noin 130:een, jos mukaan otetaan yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin liittyvät ja paikallishallintojen ja jäsenvaltioiden antamat valtuudet, ja panee merkille, että EIP laatii niistä vuosittain jopa 457 raporttia; huomauttaa, että byrokratian vähentäminen ja yksinkertaistaminen ovat tarpeen, jotta mahdollistetaan resurssien parempi käyttö;

15.korostaa, että EIP hallinnoi kuutta elpymis- ja palautumistukivälineen valtuutta neljässä jäsenvaltiossa ja että ne allekirjoitettiin vuonna 2021 (Kreikka ja Italia), vuonna 2022 (Romania) ja vuonna 2024 (Espanja) ja niiden kokonaisarvo on 8,7 miljardia euroa; toteaa, että kun otetaan käyttöön välineitä, jotka pohjautuvat ”kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen” ja joita on huomattavasti laajennettu elpymis- ja palautumistukivälineen myötä, virheiden ja päällekkäisen rahoituksen riski luonnostaan kasvaa; ilmaisee huolensa elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa koskevasta avoimuudesta, tarkastuksesta ja seurannasta; kehottaa EIP:tä tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan puuttua julkishallinnon valmiuksien rajoitteisiin ja teknisten taitojen puutteeseen ja varmistaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen varoja hallinnoidaan mahdollisimman tehokkaasti, kansallisten rakenteiden mukaisesti ja noudattaen kaikkia elpymis- ja palautumistukivälineen raportointivaatimuksia, erityisesti investointihankkeiden ja uudistusten täytäntöönpanossa; kehottaa painokkaasti komissiota ja neuvonantajana toimivaa EIP:tä pidättymään esittämästä uusia elpymis- ja palautumistukivälineen mallin mukaisia rahoitusmekanismeja ilman, että otetaan käyttöön korjaavia toimenpiteitä, myös tulevassa, vuoden 2027 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; painottaa, että vaikka EIP tavoittelee yksinkertaistamista, se ei saa vaarantaa EU:n varojen hallinnoinnin moitteettomuutta eikä kykyä huolehtia valvonnasta ja vastuuvelvollisuudesta perussopimuksissa määrätyllä tavalla;

16.kehottaa tekemään riippumattoman ja kattavan tarkastuksen kaikista EIP-ryhmän hallinnoimista riskinjakovälineistä, myös elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvistä riskinjakovälineistä, jotta avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja rahoituksen päällekkäisyyden riskin välttämiseen sovellettaisiin mahdollisimman tiukkoja vaatimuksia;

17.panee merkille, että EIP tukee edelleen toimitusvarmuutta pääasiassa vahvistamalla sähköverkkoja ja rajatylittävää infrastruktuuria, vähentämällä energian kysyntää energiatehokkuushankkeiden avulla ja edistämällä vähähiilistä sähköntuotantoa; pitää myönteisenä, että EIP on tukenut energiaturvallisuuden uusia ulottuvuuksia, kuten kulutusjoustoa ja energian varastointia, ja edistänyt energiasiirtymässä tarvittavien kriittisten raaka-aineiden kestävän tarjonnan kehittämistä; kehottaa arvioimaan kiireellisesti näiden tähän mennessä toteutettujen hankkeiden todellista vaikutusta, erityisesti siltä osin, miten ne ovat vaikuttaneet energian saatavuuteen ja hintaan ja tätä kautta eurooppalaisten yritysten yleiseen kilpailukykyyn;

18.tähdentää jälleen energiaköyhyyden vähentämisen sekä oikeudenmukaisen ja osallistavan energiasiirtymän tarvetta; muistuttaa, että energiakriisi kiihdyttää inflaatiota, lisää ruokaturvattomuutta ja rasittaa kotitalouksien taloutta; kannustaa EIP:tä hyödyntämään oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia ja modernisaatiorahastoa niiden alueiden ja väestöryhmien tukemiseen, joihin energiasiirtymä vaikuttaa eniten; korostaa, että on tärkeää tukea työntekijöitä ja alueita, joihin vaiheittainen luopuminen fossiilisista polttoaineista vaikuttaa, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla ja varmistamalla uudelleenkoulutuksen ja laadukkaiden työpaikkojen saatavuus; on tietoinen siitä, että monien alojen on selätettävä haasteet, joita aiheuttavat paitsi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin mukautuminen myös energiakriisin ja inflaation jälkiseuraukset; korostaa, että innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden käyttöönoton nopeuttaminen edellyttää, että niiden kustannukset saatetaan fossiilisten polttoaineiden kanssa kilpailemaan kykenevälle tasolle ja että mukaudutaan käynnissä olevaan vihreiden politiikkatoimien uudistukseen;

19.toteaa, että REPowerEU-suunnitelma on EU:n ratkaisevan tärkeä uusi poliittinen väline, jolla vastataan energiakriisiin; panee merkille, että heinäkuussa 2023 EIP-ryhmä nosti lokakuussa 2022 tehdyn sitoumuksen rahoitustavoitteita 30 miljardista eurosta vuoteen 2027 asti 45 miljardiin euroon (REPowerEU+), jotta se voi tehostaa toimiaan EU:n energiaturvallisuuden tukemiseksi; kehottaa muodostamaan selkeän yleiskuvan energiahankkeiden mahdollisesta päällekkäisestä rahoituksesta;

20.korostaa, että vuonna 2023 EIP myönsi energiaan liittyviin hankkeisiin noin 21,4 miljardia euroa rahoitusta, josta noin 19,8 miljardia euroa EU:ssa ja 1,6 miljardia euroa EU:n ulkopuolella; pitää tarpeellisena lisätä paitsi energiaan liittyvien hankkeiden rahoitusta myös investointien tehokkuutta; korostaa tähän liittyen, että EIP:n on tärkeää tarjota sekä asiantuntevaa teknistä apua että innovatiivista rahoitustukea, ja kannustaa EIP:tä laajentamaan talouden toimijoille tarjottavien innovatiivisten rahoitustuotteiden valikoimaa niin, että se on parempi kuin markkinoiden tavanomainen tarjonta;

21.katsoo, että vety ja sen johdannaiset – etenkin kun ne on tuotettu uusiutuvalla energialla – voivat merkittävästi edistää EU:n hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamista ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista; kehottaa EIP:tä ottamaan johtavan roolin yksityisten investointien mobilisoimisessa, sillä ne ovat välttämättömiä, jotta vedyn tuotantoa saadaan laajennettua kaikkialla EU:ssa ja samalla voidaan varmistaa teknologianeutraalius ja tukea monenlaisia innovatiivisia hiilestä irtautumisen ratkaisuja, mukaan lukien vetyteknologian tehon parantamiseen ja vakaannuttamiseen tähtäävä tieteellinen lisätutkimus; kannustaa EIP:tä tarkastelemaan tällaisten hankkeiden kustannustehokkuutta niiden koko elinkaaren näkökulmasta;

22.pitää ilahduttavana EIP-ryhmän merkittävää panosta EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikan tukemiseen sen tarjotessa rahoitusta ja mobilisoidessa yksityisiä investointeja lisätäkseen EU:n strategista riippumattomuutta ja häiriönsietokykyä; korostaa, että EIP:n investointivalmiudet ovat tärkeitä, koska niillä tuetaan aloitteita, joilla vahvistetaan EU:n puolustusteollisuutta, kehitetään kyberturvallisuusinfrastruktuuria ja edistetään innovointia kriittisten puolustusteknologioiden alalla;

23.arvostaa sitä, että turvallisuus ja puolustus on asetettu yhdeksi EIP:n keskeisistä painopisteistä sen strategisessa etenemissuunnitelmassa 2024–2027; korostaa, että EIP:n hallintoneuvosto hyväksyi toukokuussa 2024 EIP-ryhmän turvallisuus- ja puolustusalan toimintasuunnitelman, joka on jatkoa EIP-ryhmän vuoden 2022 strategiselle Euroopan turvallisuusaloitteelle, jolla pyritään tukemaan innovointia kaksikäyttöteknologian alalla, jotta voidaan lisätä tukea EU:n turvallisuus- ja puolustusteollisuudelle; panee tyytyväisenä merkille, että EIP-ryhmän tukea annetaan turvallisuus- ja puolustusalan pk-yrityksille ja innovatiivisille start-up-yrityksille kaksoiskäytön periaatteen mukaisesti siten, että noudatetaan ns. siviilikäytön uskottavuutta koskevaa kriteeriä mutta luovutaan tulotestin käytöstä; suhtautuu myönteisesti EIP:n hallintoneuvoston 21. maaliskuuta 2025 tekemään päätökseen laajentaa EIP:n mahdollisuuksia rahoittaa Euroopan turvallisuus- ja puolustusteollisuutta ja -infrastruktuuria varmistamalla, että poissuljettuja toimintoja on mahdollisimman vähän;

24.pitää tervetulleina EIP:n sekä puolustus- että siviili-infrastruktuuriin kohdentamia investointeja ja painottaa tarvetta investoida strategisesti teknologioihin, jotka palvelevat sekä siviili- että puolustustarkoituksia, ottaen huomioon EU:n laajemmat tavoitteet edistää innovointia ja parantaa turvallisuuttaan; kehottaa EIP-ryhmää tarkastelemaan uuden kaksikäyttötuotteita koskevan politiikkansa laajentamisen vaikutuksia;

25.korostaa pk-, start-up- ja midcap-yritysten merkitystä turvallisuus- ja puolustusteollisuudessa ja Euroopan puolustusalan yhteismarkkinoiden kehittämisessä; katsoo, että pienemmillä toimijoilla on ratkaiseva merkitys unionin valmiuksien ja riippumattomuuden vahvistamisessa ja innovatiivisten puolustustuotteiden kehittämisessä; kannustaa EIP:tä tukemaan jatkossakin rajatylittävää yhteistyötä tutkimuksen ja kehittämisen alalla, erityisesti lisäämällä pienten toimijoiden mahdollisuuksia osallistua puolustusalan toimitusketjuihin; korostaa, että EIP:n suuremmat investoinnit puolustusalaan voivat kannustaa liikepankkejakin investoimaan tähän alaan, ja pitää tässä yhteydessä tarpeellisena lisätä lainanannon joustavuutta pk‑yritysten tapauksessa;

26.panee merkille, että puolustus- ja turvallisuusalan tukemiseen osoitetut varat tulevat pääasiassa Euroopan puolustusrahastosta (8 miljardia euroa), EIP:n strategisesta Euroopan turvallisuusaloitteesta (SESI, 8 miljardia euroa) ja Euroopan puolustusteollisuusohjelmasta (EDIP, 1,5 miljardia euroa); kehottaa kohdentamaan erityistä pääomaa puolustukseen ja mukauttamaan edelleen hyväksyttävien sijoituskohteiden joukkoa, jotta EIP-ryhmä voi täyttää Euroopan rauhan ja turvallisuuden edistäjän kunnianhimoisen tehtävän, joka sille asetetaan valkoisessa kirjassa Euroopan puolustusvalmiudesta 2030; suhtautuu myönteisesti EIP:n nykyisellään 8 miljardin euron suuruisen SESI-aloitteen sisällyttämiseen monialaiseen ja pysyvään julkisen politiikan tavoitteeseen sekä tämä alan rahoituksen ennalta määritellyn enimmäismäärän poistamiseen; katsoo, että näiden toimenpiteiden avulla EIP voi vastata turvallisuus- ja puolustusalan investointitarpeisiin ja samalla turvata omat toimensa ja vahvan taloudellisen asemansa; uskoo, että valtuuston kesäkuussa 2024 tekemä päätös nostaa EIP:n vähimmäisomavaraisuusastetta mahdollistaa investointien lisäämisen strategisesti tärkeillä aloilla, kuten turvallisuudessa ja puolustuksessa;

27.korostaa lisäarvoa, joka saadaan innovatiivisista toimenpiteistä, joita EIP on toteuttanut vauhdittaakseen investointeja turvallisuuteen ja puolustukseen, sekä asiakkaille ja ulkoisille sidosryhmille tarkoitetusta keskitetystä asiointipisteestä, joka tarjoaa asiantuntija-apua helpottaakseen ja nopeuttaakseen rahoituksen saamista SESI‑aloitteesta; kannustaa EIP:tä jatkossakin kehittämään ja panemaan täytäntöön sovittuja toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan asiakkailta vaadittavia menettelyjä ja nopeutetaan entisestään investointiprosesseja, huolehtien kuitenkin samalla AAA‑luokituksensa säilymisestä;

28.on ilahtunut siitä, että EIP hyväksyi kesäkuussa 2023 SESI-aloitteen puitteissa EU:n turvallisuuteen tehtävien investointien rahoituksen nostamisen 6 miljardista eurosta 8 miljardiin euroon vuosina 2022–2027 ja että tämä kattaa myös avaruus- ja kyberturvallisuusalat; kannustaa EIP:tä vahvistamaan institutionaalisia kumppanuuksia EU:n avaruusohjelmaviraston ja muiden mahdollisesti merkityksellisten kumppaneiden kanssa EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti;

29.antaa kiitosta EIP:n yhteistyöstä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien jäsenvaltioiden hallitukset, Euroopan puolustusvirasto ja Naton innovaatiorahasto; arvostaa etenkin EIP-ryhmän yhteistyötä Euroopan puolustusviraston kanssa ja suhtautuu myönteisesti näiden kahden elimen välisen yhteisymmärryspöytäkirjan päivityksen allekirjoittamiseen 3. lokakuuta 2024, sillä sen avulla voidaan lujittaa strategisia kumppanuuksia ja yhdessä havaita rahoitustarpeet ja tukea paremmin turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvää tutkimusta, kehitystä ja innovointia unionissa;

30.kehottaa EIP:tä vahvistamaan edelleen tällaista yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa, jotta voidaan lisätä vaikutusta, synergioita ja täydentävyyttä EU:n puolustusohjelmien kanssa ja varmistaa, että sen investoinnit täydentävät EU:n puolustuspolitiikan laajempia tavoitteita ja edistävät mittakaavaetujen saavuttamista Euroopan puolustusvoimavaroissa; pyytää EIP:tä parantamaan alueellista turvallisuutta ja häiriönsietokykyä, erityisesti Itä-Euroopassa ja Välimerellä, luomalla infrastruktuuria, joka tukee alueellista turvallisuutta ja edistää EU:n jäsenvaltioiden välistä laajempaa yhteistyötä puolustusasioissa; korostaa lisäksi, että on tärkeää selvittää yhteistyötä Naton innovaatiorahaston kanssa, jotta voidaan parantaa teknologia-alan start-up-yritysten rahoituksen saatavuutta samanaikaisesti EIR:n puolustusalan pääomajärjestelyn käyttöönoton kanssa;

31.pyytää EIP:tä lisäämään riskinottoa hankkeissa, jotka tarjoavat keskeisiä palveluja ja tuovat pitkäkestoisia selkeitä ja mitattavissa olevia etuja; suhtautuu myönteisesti EIP‑ryhmän asumista ja sosiaalista infrastruktuuria koskeviin toimiin ja toimenpiteisiin, joilla edistetään kohtuuhintaista asumista, sosiaalista osallisuutta ja aluekehitystä ja tuetaan samalla kestävyyttä ja innovointia; kehottaa EIP:tä asettamaan etusijalle investoinnit näihin tavoitteisiin paremman talouskasvun, sosiaalisen osallisuuden ja alueellisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseksi sekä tukemaan samalla EU:n kestävyystavoitteita; kehottaa EIP:tä keskittymään kestävään kaupunkikehitykseen ja osallistavaan kasvuun ja varmistamaan EU:n asunto- ja infrastruktuuritarpeiden täyttämisen, jotta Euroopasta tulisi vahvempi, yhtenäisempi ja vauraampi;

32.huomauttaa, että asuntojen osto- ja vuokrahinnat ovat nousseet merkittävästi viime vuosina, mikä on vähentänyt asumisen kohtuuhintaisuutta monilla EU:n suurkaupunkialueilla ja kaventanut mahdollisuuksia saada asunto; korostaa, että EIP:n on toimittava tarmokkaammin asuntokriisin ratkaisemiseksi; pitää myönteisenä, että EIP-ryhmän kahdeksaan strategiseen painopisteeseen vuosiksi 2024–2027 sisällytettiin sosiaalisen infrastruktuurin tuki, ja on yhtä mieltä siitä, että investoinnit energiatehokkaaseen, kestävään ja esteettömään asumiseen ja helposti saavutettavaan koulutukseen ovat ratkaisevan tärkeitä tuottavuuden lisäämiseksi ja auttavat tekemään yhteiskunnista vahvoja ja häiriönsietokykyisiä; kannustaa EIP:tä asettamaan etusijalle investoinnit asunto-osakeyhtiöihin, energiatehokkaaseen sosiaaliseen asuntotarjontaan ja pienituloisten kotitalouksien asuntojen kunnostushankkeisiin; katsoo, että EU:n merkittävien asuntotuotannon investointivajeiden korjaaminen edellyttää sekä taloudellisten että muiden investointiesteiden poistamista ja varojen ja valmiuksien laajamittaista käyttöönottoa;

33.pitää myönteisenä, että EIP on käynnistänyt yhteistyössä komission kanssa yleiseurooppalaisen investointijärjestelyn, jolla pyritään edistämään kohtuuhintaisia ja kestäviä asuntoja ja jossa yhdistyvät neuvontapalvelut ja rahoitus, ja kannustaa osallistujia jatkamaan hanketta;

34.pitää ilahduttavana EIP:n sitoumusta lievittää Euroopan asuntomarkkinoihin kohdistuvaa painetta; huomauttaa, että asuntojen osto- ja vuokrahinnat ovat nousseet merkittävästi viime vuosina, mikä on vähentänyt asumisen kohtuuhintaisuutta monilla EU:n suurkaupunkialueilla ja tehnyt asunnon saamisesta epävarmempaa; korostaa, että EIP:n analyysistä käy ilmi, että EU tarvitsee noin 1,5 miljoonaa uutta asumisyksikköä vuodessa kysynnän tyydyttämiseksi ja että noin 75 prosenttia EU:n rakennuskannasta on kunnostettava, mikä vastaa vielä viittä miljoonaa asumisyksikköä vuodessa; pitää hyvänä sitä, että EIP tukee olemassa olevien asuntojen kunnostamista ja uusien sosiaalisten ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista; kannustaa EIP:tä mobilisoimaan enemmän rahoitusta jäsenvaltioiden kohtuuhintaisiin asuntohankkeisiin;

35.kehottaa vahvistamaan paikallis- ja alueviranomaisten tueksi tarkoitettua teknistä apua ja rahoitusalan asiantuntemusta erityisesti alueilla, joilla investointivalmiudet ovat heikot, jotta parannetaan mahdollisuuksia saada EIP:n rahoitusta; katsoo, että kaikille ja ennen kaikkea heikoimmassa asemassa oleville ihmisille soveltuvan sosiaalisen asuntotuotannon kehittämistä olisi edistettävä yhteistyöllä paikallisviranomaisten, paikallishallintojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa; tiedostaa, että EIP:n toimien tehokkuus asuntotuotannon ja sosiaalisen infrastruktuurin alalla riippuu myös toimintapolitiikan esteiden ja sääntelyesteiden poistamisesta;

36.panee merkille, että EIP:n vuonna 2023 allekirjoittamilla sopimuksilla osoitettiin 8,3 miljardia euroa rahoitustukea energiatehokkuustoimiin, joista 65 prosenttia koski rakennusten energiatehokkuutta; kehottaa EIP:tä asettamaan etusijalle pitkän aikavälin kohtuuhintaiset ja toteutuskelpoiset ratkaisut ja kestävät investoinnit, kuten energiatehokkaan peruskorjauksen ja tyhjien rakennusten uudelleenkäytön;

37.katsoo, että asiaan liittyvillä investoinneilla olisi varmistettava riittävä pysyvyys ennen kuin hyväksytään käyttökohteen tai -tarkoituksen muuttamista;

38.kehottaa EIP:tä hyödyntämään paitsi pitkäaikaista kokemustaan investointien vauhdittamisesta Euroopassa myös potentiaaliaan koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla, esimerkiksi tarjoamalla neuvontapalveluja; kehottaa sitä lisäämään terveydenhuollon valmiuksien tukemista sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, jotta varmistetaan Euroopan vahvempi asema maailmassa;

39.korostaa, että pk-, start-up- ja scale-up-yritykset ovat elintärkeitä EU:n taloudelle; panee merkille, että näillä yrityksillä on vastassaan merkittäviä esteitä rahoituksen saannissa, markkinoille pääsyssä ja osaavien työntekijöiden löytämisessä, mikä rajoittaa niiden kasvua; katsoo, että yritysten toiminnan kasvu ja dynaamisuus sekä julkiset investoinnit ovat keskeisiä innovoinnin, kilpailukyvyn ja tuottavuuden edistäjiä; kannustaa EIP‑ryhmää jatkamaan toimia näiden haasteiden ratkaisemiseksi, etenkin nykyisessä geopoliittisessa kontekstissa, tarjoamalla räätälöityjä rahoitusohjelmia, riskinjakomekanismeja ja kohdennettuja rahoitusvälineitä sekä varmistamalla samalla näihin tarkoituksiin osoitettujen julkisten varojen täydentävyyden ja välttämällä yksityisen pääoman syrjäyttämisen; toteaa, että eri välineitä, joilla tuetaan lainanantoa yrityksille, voidaan yhdistää tilanteen mukaan ja että EIP-ryhmän eri välineet on tarkoitettu erilaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja eri yritystyypeille; korostaa tarvetta tarjota teknistä apua pk-yrityksille ennen hankkeiden hyväksymistä, jotta niillä olisi paremmat mahdollisuudet saada EIP:n rahoitusta;

40.toteaa, että hyvin toimivien arvopaperistamismarkkinoiden kehittäminen voi olla tärkeä ensi askel kohti vahvan pääomamarkkinaunionin perustamista; uskoo, että pääomamarkkinaunioni tulee hyödyttämään kuluttajia ja pk-yrityksiä tarjoamalla korkeatuottoisia mahdollisuuksia investoida reaalitalouteen ja että ajan myötä se piristää myös riskipääomamarkkinoita parantamalla monipuolisten rahoituslähteiden saatavuutta; katsoo, että eurooppalaisten scale-up-yritysten rahoittamisen eurooppalaisella pääomalla olisi oltava ensisijainen tavoite ja että siitä on esimerkkinä helmikuussa 2023 käynnistetty European Tech Champions Initiative -aloite, jolla on määrä rahoittaa lupaavia eurooppalaisia teknologiayrityksiä ja ehkäistä yritysten myyntiä ulkomaisille sijoittajille eurooppalaisten investointien puutteen vuoksi; kannustaa EIR:ää selvittämään mahdollisuutta perustaa tämän aloitteen toinen sukupolvi; panee merkille, että European Tech Champions -aloitetta täydentää eurooppalainen scale-up-yrityksiä koskeva aloite, jonka tarkoituksena on tarjota ratkaisevan tärkeää rahoitusta Euroopan huipputeknologiayrityksille niiden loppuvaiheen kehitystyössä; toteaa, että näiden investointien olisi oltava EU:n ja kansallisen tason politiikkatoimien mukaisia; on tietoinen Euroopan riskipääomamarkkinoiden suhteellisista heikkouksista verrattuna kilpailijoiden markkinoihin ja siitä, että eurooppalaisten start-up- ja scale-up-yritysten on usein pakko siirtää toimintansa muualle, etsiä ulkomaisia ostajia tai turvautua muihin rahoituslähteisiin kuin riskipääomaan, mikä vaikeuttaa niiden kasvua;

41.panee merkille, että EIR:n tehtävänä on tukea eurooppalaisten mikro- ja pk-yritysten rahoituksen saantia; katsoo, että EIR:n olisi merkittävästi lisättävä toimiaan eurooppalaisen riskipääomasijoittamisen ekosysteemin kehittämiseksi mutta säilytettävä samalla maantieteellinen tasapaino; kehottaa vahvistamaan EIR:n toimintaa, jotta voidaan lisätä investointeja nopeasti kasvaviin aloihin, tehostaa riskin jakautumista julkisten ja yksityisten sijoittajien kesken ja edistää innovointia koko Euroopassa; pitää tarpeellisena seurata mikro- ja pk-yritysten tuen kasvuastetta;

42.kannustaa EIR:ää kehittämään edelleen seurantavälineitään, jotta voidaan seurata paremmin riskipääomarahastojen ja pk-yritysten rahoitustoimien pitkän aikavälin tuloksia erityisesti työpaikkojen luomisen, innovaatioiden leviämisen ja alueellisen vaikutuksen osalta; korostaa suurten eurooppalaisten yritysten ratkaisevaa merkitystä Euroopan talousrakenteessa, erityisesti kun ne toimivat keskeisillä aloilla, kuten energia, puolustus ja infrastruktuuri; kehottaa noudattamaan tasapainoista lähestymistapaa, jolla varmistetaan, että EIP jatkaa suurten eurooppalaisten yritysten tukemista turvaamalla investointipääomaa suurille hankkeille sekä tutkimus- ja kehitysaloitteille ja parantamalla näin Euroopan maailmanlaajuista kilpailukykyä;

43.antaa EIP-ryhmälle tunnustusta siitä, että se tuki pelkästään vuonna 2023 noin 400 000:ta pk- ja midcap-yritystä jakaen rahoitusta 31,1 miljardin euron edestä sekä myöntäen lainoja ja takauksia yrityksille (joista EIR jakoi 14,9 miljardia euroa); toteaa, että kaiken kaikkiaan varoja mobilisoitiin yli 134 miljardia euroa, ja panee merkille, että tätä varten EIP-ryhmä teki yhteistyötä lähes 300 kumppani-instituution kanssa eri puolilla Eurooppaa; kannustaa EIP:tä jatkamaan roolissaan pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantajana, sillä niiden on usein hankalaa saada rahoitusta perinteisiltä rahoituslaitoksilta, ja tarjoamaan kohdennettua rahoitusta, jolla varmistetaan riittävät varat kasvuun ja menestymiseen; pitää myönteisenä kumppani-instituutioiden määrän jatkuvaa kasvua ja kehottaa kasvattamaan sitä edelleen, jotta saavutetaan laaja maantieteellinen ja alakohtainen kattavuus;

44.muistuttaa, että Euroopan takuurahaston varojen jako päättyi vuonna 2023 ja että näitä varoja, joilla autettiin pk-yrityksiä toipumaan pandemian kielteisistä vaikutuksista, sai noin 200 000 pk-yritystä kaikkialla EU:ssa; palauttaa mieliin aiemmissa päätöslauselmissa ilmaisemansa huolen päätöksentekoprosessien ja lopullisia tuensaajia koskevien tietojen avoimuudesta;

45.pitää myönteisenä, että rahanpesun, terrorismin rahoituksen ja veronkierron torjuntaa koskeviin EIR:n toimenpiteisiin kuuluu tuotteisiin ja liiketoimiin liittyvien riskien arviointi, vastapuolten tuntemisvelvollisuuden täyttäminen sekä omistusrakenteen ja keskeisten henkilöiden tarkastaminen pakotteiden ja kielteisen uutisoinnin varalta; pitää myönteisenä pakollisen koulutuksen käyttöönottoa koko henkilöstölle sekä Luxemburgin rahanpesun selvittelykeskuksen kanssa tehtyä sopimusta, joka koskee havaituista epäilyttävistä liiketoimista ilmoittamista ja niiden johdosta toteutettavia jatkotoimia;

46.kehottaa EIP-ryhmää laatimaan ryhmän laajuisen kattavan ja sitovan väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevan toimintapolitiikan, joka noudattaa direktiiviä (EU) 2019/1937 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23. lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2019/1937/oj). ja jolla varmistetaan turvalliset ilmoituskanavat, suoja vastatoimilta ja perusteelliset mekanismit jatkotoimia varten;

47.arvostaa sitä, että koheesiota koskevassa suuntaa-antavassa asiakirjassaan vuosiksi 2021–2027 EIP sitoutui osoittamaan vähintään 40 prosenttia kokonaisrahoituksestaan EU:ssa vuosina 2022–2024 koheesioalueilla toteutettaviin hankkeisiin; panee merkille, että vuonna 2023 tällaista rahoitusta annettiin yhteensä 29,8 miljardia euroa, mikä vastaa 45:tä prosenttia EIP:n allekirjoittamien sopimusten kokonaismäärästä EU:ssa; korostaa, että vähemmän kehittyneille alueille osoitetun EIP:n rahoituksen osuus kasvoi 24 prosentista vuonna 2022 26 prosenttiin vuonna 2023 ja on yhteensä 17,2 miljardia euroa, mikä ylittää selvästi EIP:n koheesiota koskevassa suuntaa-antavassa asiakirjassa vuodelle 2023 asetetun 21 prosentin tavoitteen; kehottaa uudemman kerran EIP:tä edelleen seuraamaan, analysoimaan ja korjaamaan puutteita, jotka estävät tiettyjä alueita tai maita hyödyntämästä täysin EIP:n rahoitustukea ja apua;

48.toteaa, että EIR edistää osaltaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta unionissa monenlaisten rahoitusvälineiden avulla; panee merkille, että vuonna 2023 EIR:n sitoumukset luottotakauksiin, riskipääomaan ja yksityisiin pääomainvestointeihin koheesioalueilla olivat 6,8 miljardia euroa, mikä vastaa 48:aa prosenttia EIR:n kaikista sitoumuksista EU:ssa; panee merkille, että vuonna 2023 EIR toimi erityisen aktiivisesti Keski- ja Itä-Euroopassa;

49.panee merkille, että EIP:n ympäristökestävyyden ja sosiaalisen kestävyyden kehykseen sisältyy tarkistettuja ympäristö- ja sosiaalialan politiikkatoimia ja vaatimuksia, joilla edistetään yhdenmukaista lähestymistapaa vaikutusten ja riskien arviointiin ja hallintaan;

50.toteaa, että viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana EIP:n neuvontapalvelu on tukenut yli tuhatta hanketta koheesioalueilla; kehottaa EIP:tä tiedottamaan aktiivisesti rahoitusmahdollisuuksista vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla, myös lisäämällä neuvontapalveluja paikallistoimistoissaan; pitää tarpeellisena ottaa huomioon myös EIP:n tuen maantieteellinen jakautuminen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi;

51.kiinnittää huomiota EIP:n koheesioalueilla toteuttamiin aloitteisiin terveydenhuoltoalan tukemiseksi, kuten HERA Invest -ohjelmaan, komission kanssa perustettuun 100 miljoonan euron takaukseen, jolla tuetaan tutkimus- ja kehitystyötä, jotta voidaan reagoida kiireellisiin rajatylittäviin terveysuhkiin; kannustaa EIP:tä edistämään kohdennettuja investointeja keskeisiin systeemisiin mahdollistajiin, kuten terveydenhuolto, koulutus, sosiaalinen asuntotuotanto, digitaaliset yhteydet ja paikallinen rahoitus kaupungeille ja alueille, huolehtimaan tässä yhteydessä paremmasta maantieteellisestä tasapainosta ja toteuttamaan tämän joko antamalla suoraan lainaa tai käyttämällä rahoitusvälineitä; kannustaa myös EIP:tä kehittämään EU:n avustusten ja omien lainojensa synergioita rajatylittävien rautatieyhteyksien parantamiseksi, sillä ne ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n sisämarkkinoiden paremman yhdentymisen kannalta;

52.panee merkille, että vuodesta 2019 lähtien EIP:n strategisena suuntautumisena on ollut olla EU:n ilmastopankki; korostaa, että pelkästään vuonna 2023 EIP:n allekirjoittamilla sopimuksilla osoitettiin 41,8 miljardia euroa ilmastotoimien rahoitukseen ja 25,1 miljardia euroa ympäristökestävyyteen (35,1 miljardia euroa ja 15,9 miljardia euroa vuonna 2022); panee merkille, että EIP:n rahoitus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen oli vuonna 2023 yhteensä 2,7 miljardia euroa eli 6,4 prosenttia sen kaikista ilmastotoimista (kun vuonna 2022 se oli 1,9 miljardia euroa eli 5,4 prosenttia); pitää myönteisenä, että vuonna 2023 ilmastotoimien ja ympäristökestävyyden rahoituksen osuus kaikesta EIP:n rahoituksesta oli 60 prosenttia; kehottaa pyrkimään teknologianeutraaliuteen ilmastorahoitusta ja kestävää rahoitusta koskevassa EIP:n investointistrategiassa;

53.muistuttaa, että vuonna 2019 hyväksytyssä EIP:n energia-alan lainanantopolitiikassa vahvistettiin asteittainen tuen lopettaminen energiahankkeille, jotka tukeutuvat fossiilisiin polttoaineisiin ilman päästövähennystekniikoita, ja otettiin käyttöön siirtymäaika, jonka kuluessa EIP voisi jatkaa jo arvioitavana olevien hankkeiden hyväksymistä, mutta että hallintoneuvosto ei ole hyväksynyt yhtäkään tällaista hanketta vuoden 2021 lopun jälkeen; huomauttaa, että tukeakseen REPowerEU-ohjelmaa EIP‑ryhmä laajensi vuonna 2022 väliaikaisesti ja poikkeuksellisesti vapautusta vastapuolten mukautumista Pariisin ilmastosopimukseen koskevan kehyksen (niin kutsutun PATH-kehyksen) soveltamisesta niin, että soveltamisesta vapautetaan myös erittäin innovatiiviset hankkeet, uusiutuvaa energiaa koskevat hankkeet ja sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri EU:ssa; panee merkille, että vuonna 2023 EIP‑ryhmä päätti soveltaa samaa väliaikaista ja poikkeuksellista laajennusta REPowerEU-suunnitelman hengen mukaisiin hankkeisiin myös EU:n ulkopuolella; toteaa, että tällaisten väliaikaisten ja poikkeuksellisten laajennusten odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti edellyttäen, että ilmastopankin tiekarttaa tarkistetaan odotetusti vuonna 2025; palauttaa mieliin aiemman päätöslauselmansa Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. heinäkuuta 2023 Euroopan investointipankin rahoitustoiminnan valvonnasta – vuosikertomus 2022 (2023/2046(INI)) (EUVL C, C/2024/4007, 17.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4007/oj). ja katsoo, että PATH‑kehys tarjoaa asianmukaiset puitteet vastapuolten tukemiseen, kun ne pyrkivät mukautumaan Pariisin ilmastonsopimuksen tavoitteisiin; korostaa, että EIP:n odotetaan tehostavan yhteyksiään kaikkiin asiakkaisiinsa edistääkseen niiden hiilestä irtautumista koskevien suunnitelmien kehittämistä;

54.panee merkille EIP-ryhmän ilmastopankin tiekartan vuonna 2023 hyväksytyn väliarvioinnin, joka sisältää yksinkertaistetun Pariisin ilmastosopimukseen mukautumista koskevan kehyksen mikroyrityksille, tarkistetut rahoituksen välittäjiä koskevat PATH-kehyksen tiedonantovaatimukset ja niiden maiden luettelon väliaikaisen laajentamisen, joissa EIP voi yksin toimia ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien hankkeiden rahoittajana, koska nämä maat ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutokselle;

55.suhtautuu myönteisesti siihen, että EIP on sisällyttänyt maatalouden ja biotalouden keskeisiin painopisteisiinsä, mutta panee merkille, että maatalous, kalastus ja metsätalous saivat EIP:n lainakannasta vain 1,1 prosenttia vuonna 2023; pitää tärkeänä, että EIP kanavoi merkittäviä rahamääriä maatalousalan rahoitukseen myös yksinkertaistetun menettelyn avulla;

56.korostaa, että maatalous on keskeinen kasvun ja kehityksen edistäjä maaseutualueilla; ottaa huomioon maatalousalan kohtaamat kasvavat haasteet ja EU:n viljelijöiden tarpeen mukautua Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin, selviytyä energiakriisistä ja hallita kiihtyvää inflaatiota; kehottaa EIP-ryhmää lisäämään tukea ja edistämään innovointia tällä elintärkeällä alalla, joka on merkittävä elintarviketurvan varmistamisen kannalta, hyödyntämällä EU:n Yksi terveys -lähestymistapaa eli yhdistämällä ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveyttä koskevat näkökohdat, jotta voidaan perustaa kestäviä, häiriönsietokykyisiä ja tuottavia maatalouselintarvikejärjestelmiä; korostaa erityisesti nuorten viljelijöiden ja pientilallisten kohtaamia rahoitushaasteita ja toteaa, että viljelijöiden ja alan yritysten onnistumisaste rahoituksen haussa on alhainen;

57.korostaa, että EIP:n tuessa olisi sovellettava oikeudenmukaisen siirtymän varmistavaa lähestymistapaa, jotta päästään kestävään maatalouteen, joka suojelee ympäristöä, ihmisten terveyttä ja eläinten hyvinvointia ja samalla parantaa viljelijöiden toimeentuloa erityisesti pienillä ja keskikokoisilla tiloilla; katsoo, että maaseutualueiden tukeminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää tasapainoista ja osallistavaa kehitystä, sukupolvenvaihdoksia ja naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia saada rahoitusta; kehottaa jälleen EIP-ryhmää lisäämään toimiaan maatalousalalla parantamalla rahoituksen saantia;

58.antaa arvoa sille, että EIP-ryhmä on yksi digitalisaation keskeisistä tukijoista EU:ssa, erityisesti digitaaliselle infrastruktuurille antamansa rahoituksen ja innovatiivisille digitaalisille start-up-yrityksille antamansa tuen kautta; kannustaa EIP:tä lisäämään tukeaan digitaalisille verkoille ja vahvistamaan EU:n teknologista riippumattomuutta ja innovointia avainteknologioiden alalla;

59.uskoo, että digitaalisen eriarvoisuuden vähentäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttävät merkittäviä julkisia investointeja televiestintäinfrastruktuuriin erityisesti maaseutualueilla; kannustaa EIP:tä tukemaan EU:n kansalaisia riittävän digitaalisen lukutaidon hankkimisessa, jotta he voivat osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan, kiinnittäen erityistä huomiota ikääntyneisiin ja vammaisiin henkilöihin;

60.ottaa huomioon, että kyberturvallisuusalalla on keskeinen merkitys yritysten ja julkishallinnon suojelemisessa kehittyneiltä digitaalisilta uhkilta ja ulkomaiselta vaikuttamiselta; suhtautuu myönteisesti turvallisuusalan investointien kasvattamiseen 6 miljardista eurosta 8 miljardiin euroon ja toteaa rahoituksen tulevan SESI-aloitteesta, jolla vastataan turvallisuushaasteisiin, muun muassa uudessa avaruusteollisuudessa;

61.pitää myönteisenä EIP:n keskittymistä sukupuolten tasa-arvoon ja naisten taloudelliseen voimaannuttamiseen, minkä tuloksena alan investoinnit olivat yhteensä 5,8 miljardia euroa vuonna 2023 (5,1 miljardia euroa vuonna 2022); katsoo, että EIP voisi lisätä entisestään mikrorahoituslainoja naisjohtoisille yrityksille, jotka kohtaavat edelleen syrjintää rahoituksen saannissa;

62.korostaa, että kriittisten raaka-aineiden toimitusvarmuus on ratkaisevan tärkeää sekä vihreän että digitaalisen siirtymän kannalta samoin kuin puolustusalan ja yleensä EU:n teollisen perustan kannalta; kehottaa EIP:tä lisäämään investointeja kriittisten raaka-aineiden alaan, jotta voidaan auttaa monipuolistamaan sekä primaari- että uusioraaka-aineiden tarjontaa ja kehittää kiertotalousratkaisuja, erityisesti vaihtoehtoisia materiaaleja, kuten biopohjaisia materiaaleja, koskevaa tutkimusta ja kehittämistä; suhtautuu tältä osin myönteisesti siihen, että 21. maaliskuuta 2025 hyväksyttiin uusi kriittisten raaka-aineiden strateginen aloite, jonka kautta odotetaan myönnettävän 2 miljardia euroa rahoitusta kriittisiin raaka-aineinvestointeihin vuonna 2025 ja johon kuuluu uusi kriittisten raaka-aineiden työryhmä ja erityinen keskitetty palvelupiste kriittisiin raaka-aineisiin liittyvien toimien ja neuvonnan yhdistämiseksi yhdeksi kokonaisuudeksi ja tämän kokonaisuuden hallinnoimiseksi sekä teknisen asiantuntemuksen ja kumppanuuksien lisäämiseksi;

63.painottaa, että EIP Global tarjosi toisena toimintavuonnaan rahoitusta 8,4 miljardia euroa (kun vuonna 2022 rahoituksen määrä oli 9,1 miljardia euroa); panee merkille, että koska EIP Globalin rahoitus voi olla enintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, kehitysrahoituslaitokset ja monenväliset kehityspankit osallistuvat usein investointien rahoitukseen; kehottaa EIP:tä ja komissiota panostamaan sisäiseen tarkastukseen ja riippumattomiin valvontatoimintoihin, jotta voidaan taata kaikkien toimien lahjomattomuus ja moitteettomuus;

64.muistuttaa, että EIP Global on yksi Euroopan Global Gateway -strategian keskeisistä täytäntöönpanevista toimijoista ja että siksi sen odotetaan soveltavan mitä tiukimpia avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevia vaatimuksia;

65.panee merkille, että EIP:n hallintoneuvosto on hyväksynyt EIP Globalin strategisen etenemissuunnitelman ja siinä tehdyn sitoumukseen kunnioittaa ja edistää ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta EIP:n tukemissa hankkeissa;

66.korostaa, että on tärkeää varmistaa, että EIP-ryhmän toimissa Ukrainassa noudatetaan EU:n kanssa tehtyä sopimusta maan jälleenrakentamisesta ja että toimet vastaavat Ukraina-suunnitelmassa esitettyjä menetelmiä ja kehyksiä ja EU:n perussopimusten määräyksiä; panee merkille, että EIP tehostaa edelleen toimiaan puuttuakseen petoksiin ja korruptioon EIP-ryhmän Ukrainassa toteuttamissa hankkeissa; kehottaa jatkossakin soveltamaan Ukrainalle myönnettävään rahoitusapuun riittävää ehdollisuutta ja keskittymään tehokkaiden valvontamekanismien, kuten tiedonsaannin ja tiloihin pääsyn, varmistamiseen ja tarkastusmatkojen seurantaan, ja kehottaa ulottamaan ehdollisuuden koskemaan kaikkia EU:n ulkopuolisia maita, joille se myöntää rahoitusta;

67.vaatii vahvistamaan niiden Ukrainan viranomaisten hallinnollisia ja tarkastusvalmiuksia, jotka vastaavat rahoitettujen toimien täytäntöönpanosta, seurannasta ja valvonnasta, erityisesti jotta voidaan ehkäistä petoksia, korruptiota, eturistiriitoja ja sääntöjenvastaisuuksia; muistuttaa, että EIP:llä olisi aina oltava mahdollisuus selkeään ja rajoittamattomaan valvontaan;

68.katsoo, että EIP:n roolin vahvistaminen tuo lisäarvoa sekä Ukrainan jälleenrakentamiseen ja laajentumisprosessiin että tuleviin kumppanuuksiin EU:n Global Gateway -strategian ja naapuruuspolitiikan puitteissa ja tukee kestävän kehityksen tavoitteita; kannustaa komissiota tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä EIP:n kanssa EU:n strategisen riippumattomuuden tukemiseksi etenkin energian ja raaka-aineiden osalta;

69.on tyytyväinen Ukraina-välineen hyväksymiseen vuonna 2024 ja toteaa, että siinä noudatetaan EIP:n EU for Ukraine -aloitetta ja perustetaan EU:n talousarviovaroihin perustuva tukimekanismi; kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan, että maa saa jatkossakin tarpeitaan vastaavaa vakaata tukea;

70.korostaa, että EIP on Ukrainaa tukeakseen muodostanut yli 7 miljardin euron lainasalkun sen jälkeen, kun konflikti Venäjän kanssa alkoi vuonna 2014; painottaa, että 31. joulukuuta 2023 EIP:n vastuut (sekä maksetut että vielä maksamatta olevat) olivat yhteensä 5,750 miljardia euroa ja että ne katetaan pääasiassa ulkoisen lainanantovaltuuden piiriin kuuluvilla EU:n takuilla; panee lisäksi merkille, että EIP on myöntänyt myös Ukrainassa sijaitseviin vastapuoliin liittyviä riskejä koskevia rahoitustakauksia, jotka on katettu kokonaan EU:n yleisvakuuksilla, ja että niiden hyväksytty määrä oli vuoden 2023 lopussa 388,7 miljoonaa euroa (verrattuna 478,8 miljoonaan euroon vuoden 2022 lopussa);

71.panee merkille EIP:n kasvavat rahoitussitoumukset Ukrainaan; kehottaa EIP:tä toimittamaan budjettivallan käyttäjälle ja asiaankuuluville tarkastuselimille säännöllisesti yksityiskohtaisia päivitettyjä tietoja EU:n takausten kattamien varojen maksamisesta ja täytäntöönpanosta;

72.korostaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan suhteetonta vaikutusta Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisella rajalla sijaitseviin itäisiin EU:n alueisiin; kiinnittää huomiota kustannuksiin, joita näille alueille ja jäsenvaltioille aiheutuu, koska niillä on yhteinen raja vihamielisten naapurimaiden kanssa, etenkin koska niiden on yhä enemmän suunnattava uudelleen julkista rahoitusta turvallisuuteen, puolustukseen ja varautumiseen samalla, kun niiden varat ovat vähentyneet huomattavasti taloudellisen toiminnan, rajatylittävän kaupan ja muun vaihdon sekä koheesio-ohjelmien häiriöiden vuoksi; kehottaa EIP:tä ottamaan tämän huomioon rahoituspäätöksissään;

73.suhtautuu myönteisesti Moldovassa tehtyihin merkittäviin investointeihin, joilla tuetaan talouden häiriönsietokykyä, parannetaan energiaturvallisuutta, parannetaan infrastruktuuria ja tuetaan maan integroitumista EU:hun; toteaa, että Länsi-Balkanilla EIP Global investoi vuonna 2023 1,2 miljardia euroa sekä 700 miljoonaa euroa liikenneturvallisuuden ja rautatieverkkojen parantamiseen; on tyytyväinen Länsi‑Balkanin uudistus- ja kasvutukivälineen hyväksymiseen vuonna 2024 sekä siihen, että Euroopan parlamentti hyväksyi Moldovan uudistus- ja kasvutukivälineen;

74.ottaa huomioon EIP:n merkityksen Länsi-Balkanin maiden tukemisessa niiden valmistautuessa unionin jäsenyyteen EU:n laajentumispolitiikan mukaisesti; toteaa, että EIP Global investoi vuonna 2023 Länsi-Balkanin maihin 1,2 miljardia euroa ja mobilisoi yhteensä yli 6 miljardin euron edestä investointeja; panee merkille, että suurin osa rahoituksesta kohdennettiin kestäviin yhteyksiin, minkä jälkeen suurimmat kohteet olivat pk-yritysten luottojärjestelyt sekä terveydenhuollon, koulutus- ja osaamisalan sekä vesi- ja jätevesihuollon infrastruktuurihankkeet;

75.pyytää EIP:tä tekemään yhteistyötä muiden kahden- ja monenvälisten instituutioiden kanssa yhteisten menetelmien kehittämiseksi ja soveltamiseksi kehitysvaikutusten analysointia varten, jotta voidaan varmistaa lisäarvo ja pitkän aikavälin myönteiset vaikutukset;

76.palauttaa mieliin, että EIP:n sisäistä valvontaa johtaa hallinnon tarkastus (Inspectorate General, IG) ja siihen kuuluu kolme vastuuvelvollisuutta käsittelevää jaostoa (toimien arviointi, valitusmekanismi ja petosten tutkinta), joilla on toisiaan täydentäviä tehtäviä ja jotka edistävät syytösten ja valitusten johdonmukaista käsittelyä;

77.toteaa, että EIP:n valitusmekanismi käsitteli vuonna 2023 yhteensä 104 tapausta (97 tapausta vuonna 2022); panee merkille, että vuonna 2023 vastaanotettiin 60 uutta valitusta (54 vuonna 2022), joista 44 katsottiin voitavan ottaa käsiteltäviksi ja 29 liittyi EIP:n rahoittamiin hankkeisiin, joista 27 sijaitsi Euroopan ulkopuolella;

78.panee merkille, että EIP:n hankinnoista tehtyjä valituksia käsittelevä komitea on riippumaton EIP:n komitea, joka käsittelee valituksia EIP:n rahoittamien EU:n ulkopuolisten hankkeiden hankintamenettelyistä;

79.suhtautuu myönteisesti tutkintajaoston (Investigative Division, IG/IN) pyrkimyksiin tehdä yhteistyötä ja koordinoida toimia EU:n petostentorjuntarakenteen muiden toimijoiden kanssa, etenkin Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa, jotka vastaanottivat 37 prosenttia vuonna 2023 jätetyistä tutkintapyynnöistä (27 tapausta 74:stä); kannustaa tutkintajaostoa vahvistamaan yhteistyötään EU:n petostentorjuntarakenteen kaikkien toimijoiden kanssa;

80.panee merkille, että tutkintajaosto toteuttaa ennakoivia petosten havaitsemistoimia käyttäen petosten ja lahjomattomuuden riskien pisteytysvälinettä (Fraud and Integrity Risk Scoring Tool) ja hankintojen korruptioriskiä arvioivaa robottia (Corruption Risk In Procurement robot) ja että vuonna 2023 24 arvioinnin joukosta valikoitui kohteita kolmeen täysimittaiseen ja perusteelliseen ennakoivaan lahjomattomuuden tarkastukseen; kehottaa EIP:tä arvioimaan, miten näitä digitaalisia välineitä voitaisiin edelleen parantaa avoimuuden ja taloudellisen vastuuvelvollisuuden tukemiseksi;

81.pitää valitettavana, että parlamentin toistuvista kehotuksista huolimatta tutkintajaoston vuosikertomuksessa ei anneta riittäviä tietoja sen käsittelemien tapausten taloudellisesta mittaluokasta, asiaan liittyvistä varoista tai valtuuksista, hanketyypeistä, toteutetuista lieventävistä toimenpiteistä, EIP:n yksiköiden ja välittäjien tai kumppanien roolista tapauksissa tai edes tapauksiin liittyvistä jäsenvaltioista; kehottaa tutkintajaoston edustajia olemaan enemmän yhteydessä ja vuorovaikutuksessa Euroopan parlamentin kanssa ja lisäämään avoimuutta sen suuntaan, erityisesti rahoitustoimien valvonnan osalta; pyytää jälleen tutkintajaostoa tiedottamaan havainnoistaan laajemmin kuin pelkästään sanallisella kuvauksella muutamasta tapaustutkimuksesta ja antamaan määräajoin selontekoja, jotta saadaan arvokasta tietoa siitä, missä määrin taloudelliset edut on turvattu; ehdottaa, että tutkintajaosto ottaisi käyttöön muissa tutkintaelimissä, kuten EPPO ja OLAF, käytettävän kaltaisen raportointimallin, jossa pyritään asianmukaiseen tasapainoon avoimuuden ja luottamuksellisuuden tai salassapitovelvollisuuden välillä;

82.tietää, että EIP:n poissulkemispolitiikkaan kuuluu riippumaton poissulkemismenettely, joka ei täysin vastaa komission varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää päätöksenteon normien, tulosten ja korjaavien toimien osalta; kehottaa jälleen EIB‑ryhmää ja komissiota tekemään yhteistyötä, jotta ne voivat tunnistaa mahdolliset puutteet ja ehdottaa korjaavia toimia, joihin kuuluu nopeutettu menettely EIP:n poissulkemispäätösten täytäntöönpanemiseksi varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän kautta; panee merkille, että vuonna 2023 tutkintajaoston havaintoihin perustuvissa poissulkemismenettelyissä viisi yritystä suljettiin pois kaikesta EIP:n rahoittamasta toiminnasta viiden vuoden ajaksi;

83.suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2023 hyväksyttiin EIP-ryhmän sisäisen valvonnan kehyksen toimintaperiaatteet; panee merkille EIP:n ja EIR:n välillä tehdyn ryhmän sisäisen yhdenmukaistamisen tulokset, jotka heijastavat näiden kahden toimijan erilaisia liiketoimintamalleja ja hallintorakenteita; viittaa etenkin tarkastuskomitean huomautuksiin, joiden mukaan sekä sisäistä tarkastusta että sisäisen valvonnan kehystä olisi kehitettävä niin, että niistä tulee ryhmätoimintoja;

84.panee merkille, että EIP:n riippumaton ulkoinen tarkastaja on nk. kolmas puolustuslinja; huomauttaa, että säännöllisellä tarkastajien ja tehtävien kierrolla saadaan esiin uusia näkökulmia, ja katsoo siksi, että EIP:n ulkoista tarkastajaa olisi vaihdettava säännöllisesti; toteaa, että sen sijaan tarkastajan toimeksiantoa jatkettiin vuoteen 2027 ja hän on ollut EIP-ryhmän tarkastaja vuodesta 2009;

85.arvostaa sitä, että EIP-ryhmän riskinhallintakehys ja EIP-ryhmän puolivuosittaiset riskinhallintakertomukset ovat vaikuttavia ja että niissä noudatetaan Euroopan pankkiviranomaisen vaatimuksia ja teknisiä standardeja;

86.korostaa, että vuoden 2023 vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta EIP:n salkussa oli edelleen hyvin vähän järjestämättömiä vastuita; katsoo, että vaikka merkittävälle osalle EIP:n lainasalkusta on luottoriskiä vähentäviä järjestelyjä tai EU:n jäsenvaltioiden takauksia, EIP:n salkun korkea laatu on sen erittäin tehokkaan lainanantopolitiikan huolellisen täytäntöönpanon ansiota;

87.korostaa, että EIP ei kuulu luottolaitoksia koskevan EU:n lainsäädännön eli vakavaraisuusasetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26. kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/575/oj). tai -direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26. kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2013/36/oj). soveltamisalaan, joten EIP:llä on oikeus määrittää pääoma- ja likviditeettivaatimuksensa siten, että ne ovat asianmukaiset ja sen toimintaan, tehtäviin ja markkinaolosuhteisiin nähden riittävät; huomauttaa, että EIP‑ryhmä on sitoutunut noudattamaan parhaita pankki- ja markkinakäytäntöjä ja voi määrittää niiden sovellettavuuden suhteellisuusperiaatteen mukaisesti; korostaa, että näiden normien noudattaminen ei saisi aiheuttaa perusteetonta taakkaa; pitää myönteisenä, että EIP-ryhmä toteutti vapaaehtoisesti vakavaraisuuden arviointiprosessin; huomauttaa, että sen olisi oltava EIP:n hallintorakenteen ja tehtävän mukainen;

88.toteaa, että EU:n muuttuvien tarpeiden mukaisesti EU:n toimielimet hyväksyivät vuonna 2024 EIP:n valtuuston ehdottaman perussäännön muutoksen, jolla sen vähimmäisomavaraisuusaste Vähimmäisomavaraisuusaste tarkoittaa sitä, kuinka paljon EIP voi myöntää lainaa suhteessa omiin varoihinsa. nostettiin 250 prosentista 290 prosenttiin, jotta EIP voi investoida enemmän kasvattamatta pääomapohjaansa;

89.toteaa, että muutettu vähimmäisomavaraisuusaste tasoittaa tietä riskinoton lisäämiselle; toteaa, että investoinnit uusiutuvaan energiaan, kestävään infrastruktuuriin ja innovatiivisiin teknologioihin ovat olennaisen tärkeitä EU:n kilpailukyvylle mutta niihin liittyy usein suurempi riski, koska tuotot ovat epävarmoja; huomauttaa, että lisääntynyt riskinotto voi lisätä EIP:n tuottojen vaihtelua, mutta panee merkille, että EIP:llä on pääomapuskureita, jotka mahdollistavat riskipitoisen toiminnan laajentamisen;

90.pitää hälyttävänä akkuvalmistaja Northvolt AB:n tilannetta, sillä sitä on pidetty vihreän siirtymän kannalta keskeisenä toimijana; huomauttaa, että Northvoltille myönnettiin merkittävä, hieman yli 942,6 miljoonan euron EIP:n lainapaketti, joka oli osa gigatehtaan laajentamiseen hankittua velkarahoitusta; panee merkille, että Northvolt hakeutui konkurssiin maaliskuussa 2025; kehottaa EIP:tä antamaan yksityiskohtaisia tietoja Northvolt AB:n rahoittamista koskevasta arvioinnista ja päätöksenteosta ja syistä, jotka johtivat hankkeen epäonnistumiseen;

91.korostaa, että gigatehtaan laajentamisen odotettiin lisäävän akkutuotannon vuotuista kapasiteettia ja että se oli strategisesti tärkeää maailmanlaajuisen kilpailukyvyn kannalta ja johdonmukaista alaa koskevien EU:n strategioiden kanssa;

92.kehottaa komissiota ja EIP:n hallintoneuvostoa käynnistämään viipymättä perusteellisen sisäisen tarkastelun, jossa todennetaan tämän lippulaivahankkeen epäonnistumisesta aiheutunut taloudellinen vahinko, sen syyt ja tausta, ja kehottaa niitä ottamaan oppia tästä kokemuksesta, jotta estetään samanlaisen tilanteen toistuminen tai mahdollistetaan sen varhainen havaitseminen;

93.katsoo, että EU:n tuen suurin lisäarvo on siinä, että se edistää riskipitoisempia investointeja innovatiivisiin hankkeisiin, nostaa EU:n strategisten tavoitteiden tasoa ja mahdollistaa pitkän aikavälin siirtymähankkeet, jotka eivät voi saada rahoitusta yksityiseltä sektorilta; katsoo, että jotta InvestEU-ohjelmassa voitaisiin tehokkaasti pyrkiä sen innovointi- ja kilpailukykytavoitteisiin, siinä olisi keskityttävä rahoittamaan riskipitoisempia ja laaja-alaisempia investointeja ja että EIP-ryhmän olisi toteutettava enemmän ja mittavampia suuririskisiä hankkeita, joihin olisi saatava mukaan ennen kaikkea ja ensisijaisesti eurooppalaisia sijoittajia ja joissa yhdistyvät InvestEU-varojen enemmän riskinsietoon suuntautunut käyttö ja EIP-ryhmän omien varojen samalla tavoin suuntautunut käyttö; kehottaa EIP:tä ottamaan käyttöön tiukemmat ehdot, jotta EU:n julkista rahoitusta ei käytettäisi tukemaan yrityksiä, jotka siirtävät tuotantoaan Euroopan ulkopuolelle, ja varmistamaan, että kaikki EIP:n rahoittamat hankkeet edistävät Euroopan teollisuuden pitkän aikavälin häiriönsietokykyä;

94.on tietoinen siitä, että EIP:n hallituksen jäsenet ovat usein viranhaltijoita lähtömaissaan ennen kuin he aloittavat tyypillisesti kahdesta kuuteen vuotta kestävän toimikautensa EIP:ssä ja että heillä on näin ollen tietyin edellytyksin oikeus pyrkiä urakehitykseen karenssiaikana (jota on pidennetty 24 kuukauteen EIP-toimikauden päättymisestä); panee merkille, että hallituksen jäseniä pyydetään ilmoittamaan asiasta eettisen ja säännönmukaisen toiminnan toimikunnalle ja pyytämään hyväksyntää tulevia työtehtäviä koskeville neuvotteluille mahdollisimman pian;

95.yhtyy parlamentin toistuviin kehotuksiin vahvistaa mekanismia, jolla ehkäistään eturistiriitoja EIP:ssä ja parannetaan tällaisten tapausten käsittelyä, sekä määritellä paremmin ehdot, joilla EIP:n varapuheenjohtajat voivat osallistua lähtömaissaan toteutettavia toimia koskeviin päätöksiin; vaatii, että näitä asioita käsitellään, kun hallituksen menettelytapasääntöjä tulevaisuudessa tarkistetaan;

96.korostaa, että Euroopan oikeusasiamies totesi 31. lokakuuta 2023 asiassa 611/2022/KR tekemässään ratkaisussa entisen varapuheenjohtajan osallistuneen EIP:n ja lähtömaansa kansallisen kehityspankin Kansalliset kehityspankit ovat rahoituksen välittäjiä EIP:n ja EIP:n investoinneista hyötyvien pienimuotoisten hankkeiden välillä. välisten rahoitussopimusten hyväksymiseen vain viikkoja ennen kuin hänestä tuli kyseisen kansallisen kehityspankin pääjohtaja ja näin siitä huolimatta, että EIP:n vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja oli neuvonut häntä välttämään tällaisia toimia nimitysmenettelyn ajan; tietää tämän tapauksen olevan ajalta ennen nykyisten hallituksen menettelytapasääntöjen voimaantuloa, sillä nyt niissä on nimenomaisia määräyksiä hallituksen jäsenten tulevista työtehtävistä; panee merkille, että kun eettisen ja säännönmukaisen toiminnan toimikuntaan sovellettavia sääntöjä tulevaisuudessa tarkastellaan uudelleen, EIP on sitoutunut harkitsemaan Euroopan oikeusasiamiehen suositusta, että toimikunnan päätökset julkistettaisiin;

97.panee merkille, että lieventävät toimenpiteet, kuten tehtävien erottelu ja karenssiaika, ovat yleisimpiä varolausekkeita käsiteltäessä pyöröovitapauksia, ja toteaa, että näitä toimenpiteitä sovelletaan ja hallituksen jäsenet noudattavat niitä ja että näin on ollut myös tapauksissa, jotka ovat viime aikoina olleet esillä tiedotusvälineissä;

98.yhtyy Euroopan oikeusasiamiehen näkemykseen siitä, että EIP:n eettisen ja säännönmukaisen toiminnan toimikunnalle olisi annettava laajemmat valtuudet valvoa uusia työtehtäviä, joihin hallituksen jäsenet ovat aikeissa siirtyä, ja että sen olisi voitava määrätä ja panna täytäntöön riskinlieventämistoimenpiteitä; ottaa huomioon, että eettisen ja säännönmukaisen toiminnan toimikunnan tehtävät ovat saaneet viime vuosina enemmän huomiota ja että sen tehokkuuden lisäämisestä käydään parhaillaan sisäisiä keskusteluja;

99.kehottaa EIP:tä lisäämään eurooppalaisten yritysten osallistumista sen rahoittamia hankkeita koskeviin hankintamenettelyihin; kannustaa EIP:tä neuvomaan lainanottajia asettamaan eurooppalaisten yritysten tukikelpoisuuden etusijalle, jotta voidaan vahvistaa Euroopan kilpailukykyä;

100.kehottaa jälleen EIP:tä varmistamaan asianmukaisen maantieteellisen edustuksen, myös keskijohdon ja ylemmän johdon tasolla, ja julkaisemaan vuosittain sukupuolen ja kansalaisuuden mukaan jaotellut tiedot keskijohdon ja ylemmän johdon henkilöstöstä;

101.pitää erittäin valitettavana, että kaikki EIP:n toimiin liittyvät tiedot eivät edelleenkään ole kokonaisuudessaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen saatavilla; toteaa, että EU ei rahoita suoraan kaikkia EIP:n toimia eikä tilintarkastustuomioistuin sen vuoksi voi automaattisesti tutustua kaikkiin toimiin; vaatii, että tilintarkastustuomioistuimelle annetaan oikeus tutustua kaikkiin tietoihin, jotka ovat tarpeen, jotta se voi arvioida kattavasti ja kaikilta osin kaikkia EIP:n toimia, joihin liittyy EU:n varoja – myös rahoituksen välittäjien kautta toteutettavia toimia – ja joilla pannaan täytäntöön EU:n politiikkoja; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tarkastamaan parhaan kykynsä mukaan kaikki toimet, joihin liittyy vähäisessäkin määrin EU:n talousarviovaroja;

102.panee merkille, että tärkeimmät asiaankuuluvat tarkastustehtävät on annettu EIP:n tarkastuskomitealle, joka on täysin riippumaton elin; katsoo, että pätevien ulkopuolisten edustajien osallistuminen tarkastuskomitean tiettyihin tehtäviin voisi lisätä tarkastuskomitean analyysien objektiivisuutta;

103.panee merkille, että EIP:n avoimuuspolitiikka on kompromissi avoimuusperiaatteen ja toisaalta arkaluonteisten tietojen suojelemisen tarpeen välillä; toteaa, että avoimuuspolitiikassa esitetään, mitä tietoja olisi julkaistava ennakoivasti ja milloin – mainiten esimerkkinä muun muassa, että hankkeiden yhteenvedot olisi julkaistava vähintään kolme viikkoa ennen kuin EIP:n hallintoneuvosto käsittelee hankkeen rahoitusta ja hyväksyy sen – sekä vahvistetaan asiaa koskevat poikkeukset; kehottaa antamaan näissä yhteenvedoissa merkityksellisiä tietoja sidosryhmille;

104.panee merkille, että vuonna 2023 EIP:n hallintoneuvosto hyväksyi 449 hanketta ja että lähes kaikki hankkeiden yhteenvedot (94 prosenttia) julkaistiin valtaosassa (57 prosentissa) tapauksista ennen hyväksymistä; toteaa, että kaikki rahoituksen välittäjien kautta toteutetut EIP:n toimet julkaistaan EIP:n verkkosivustolla ja että EIP antaa yksityiskohtaisia tietoja pyynnöstä;

105.muistuttaa, että kaikki EIP:n asiakirjat ovat julkisesti saatavilla tietojen julkaisemista puoltavan olettaman mukaan; painottaa, että kaikille hakijoille olisi ilmoitettava etukäteen, että yleisölle annetaan oikeus tutustua asiakirjoihin ja että tämän oikeuden epäämisen syiden olisi perustuttava yksinomaan erityisiin poikkeuksiin; korostaa, että EIP:n olisi harkittava mahdollisuutta julkaista oikea-aikaisesti tietoja hankkeiden perusteluista ja asiayhteydestä sekä niiden yhdenmukaisuudesta EU:n poliittisten tavoitteiden kanssa ja siitä, miten ne edistävät näitä tavoitteita; kehottaa EIP:tä julkaisemaan järjestelmällisesti suurimpien rahoitustoimiensa tarkastustulokset ja varmistamaan, että sen riskinhallintaa ja vaikutustenarviointia valvotaan riippumattomasti; odottaa EIP:n rajoittavan salassapidon asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30. toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2001/1049/oj). ja asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006, annettu 6. syyskuuta 2006, tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2006/1367/oj). lueteltuihin sovellettaviin poikkeuksiin; kehottaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön suositukset, jotka Euroopan oikeusasiamies antoi tutkittuaan EIP:n julkistamispolitiikkaa ja asiaan liittyviä asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä;

106.muistuttaa, että kaikilla EU:n rahoituksen saajilla on yleinen velvollisuus tehdä tiettäväksi rahoituksen alkuperä ja varmistaa saadun EU-rahoituksen näkyvyys; kehottaa EIP-ryhmää varmistamaan, että lopulliset tuensaajat noudattavat EU:n rahoitustuen näkyvyysehtoja;

107.korostaa, että EIP pyrkii lyhentämään aikaa, joka kuluu tuotteen suunnittelusta sen markkinoille saattamiseen digitalisoimalla kaikki hankesyklinsä; kehottaa EIP:tä tehostamaan ponnistelujaan toimiensa digitalisoimiseksi;

108.kehottaa jälleen EIP:tä vahvistamaan veropetosten, verovilpin ja veronkierron vastaista toimintapolitiikkaansa ja panemaan sen täysin täytäntöön, muun muassa pidättymällä antamasta rahoitusta sellaisille edunsaajille tai rahoituksen välittäjille, jotka ovat todistetusti turvautuneet tai joilla on suuri riski turvautua tällaisiin käytäntöihin;

109.toteaa jälleen, että parlamentin ja EIP:n välistä jäsennellympää vuoropuhelua voitaisiin lisätä hyväksymällä yhteistyöpöytäkirja; antaa tähän liittyen tunnustusta EIP:n ja parlamentin ennennäkemättömälle yhteistyölle tämän päätöslauselman valmistelussa ja toteaa sen olevan konkreettinen osoitus avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä;

110.kannustaa EIP:tä raportoimaan jatkossakin parlamentin aiempien suositusten soveltamisesta, etenkin saavutetuista tuloksista ja sen painopisteiden ja EU:n politiikkojen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksista, erityisesti seuraavien osalta:a)EIP:n investointistrategian (taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat) vaikutukset ja saavutetut tulokset, joilla myötävaikutetaan sisämarkkinoiden tasapainoiseen ja vakaaseen kehitykseen unionin edun mukaisesti;b)toimet, joita on toteutettu eturistiriitojen, petosten, korruption ja muiden mahdollisten rikkomusten ehkäisemisen ja torjunnan tehostamiseksi;c)uudet toimenpiteet avoimuuden lisäämiseksi;d)toimenpiteet, joilla vahvistetaan tukea pk-yrityksille ja tukikelpoisille talouden toimijoille EU:n politiikkojen täytäntöönpanossa;e)tässä päätöslauselmassa esitettyjen kehotusten ja pyyntöjen seuranta;

111.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle ja pyytää neuvostoa ja EIP:n hallintoneuvostoa keskustelemaan tässä päätöslauselmassa esitetyistä Euroopan parlamentin kannoista.