1.panee merkille, että neuvoston talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka määrä vuonna 2023 oli 12,3 miljardia euroa (eli 6,4 prosenttia unionin koko talousarviosta); panee merkille, että neuvoston noin 0,6 miljardin euron talousarvio on noin 5,2 prosenttia kaikista unionin hallintomenoista;

2.panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuotta 2023 koskevassa vuosikertomuksessaan tilintarkastustuomioistuin tarkasti hallinnon alaan kuuluvan 70 tapahtuman otoksen eli kymmenen tapahtumaa enemmän kuin tarkastettiin vuonna 2022; toteaa tilintarkastustuomioistuimen myös kirjoittavan, että hallintomenoja ovat muun muassa henkilöstömenot ja eläkemenot, joiden osuus hallintomenojen kokonaismäärästä oli vuonna 2023 noin 70 prosenttia, ja lisäksi kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot ja että sen tarkastukset ovat jo useamman vuoden ajan osoittaneet, että hallintomenoissa riski on yleisesti ottaen alhainen;

3.panee merkille, että tarkastetuista 70 tapahtumasta 21 (30 prosenttia) sisälsi virheitä mutta että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa viiden virheen perusteella, että virhetaso on alle olennaisuusrajan;

4.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin esitti varainhoitovuotta 2023 koskevassa vuosikertomuksessaan huomautuksen neuvoston tekemän kiinteistöjen kunnossapitoa koskevan puitesopimuksen kestosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin ei havainnut tarkastamissaan neljässä neuvostoa koskevassa maksussa yhtään kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevaa virhettä;

5.pitää erittäin valitettavana, että parlamentin on vuodesta 2009 lähtien ja jälleen varainhoitovuodelta 2022 pitänyt evätä neuvostolta vastuuvapaus, koska neuvosto kieltäytyy edelleen tekemästä yhteistyötä parlamentin kanssa vastuuvapausmenettelyssä, joten parlamentti ei voi tehdä tietoon perustuvaa päätöstä, joka pohjautuisi neuvoston talousarvion toteutuksen vakavasti otettavaan ja perusteelliseen valvontaan;

6.panee merkille, että parlamentin asiasta vastaavat yksiköt toimittivat 20. syyskuuta 2024 vastuuvapausmenettelyn esittelijän puolesta neuvoston pääsihteeristöön kyselylomakkeen, jossa esitetään 90 parlamentille tärkeää kysymystä, jotta voidaan varmistaa neuvoston talousarvion toteutuksen ja neuvoston hallinnoinnin perusteellinen valvonta; toteaa lisäksi, että vastaavat kyselylomakkeet lähetettiin kaikille muille toimielimille, jotka kaikki ovat antaneet parlamentille yksityiskohtaiset vastaukset kaikkiin kysymyksiin;

7.pitää valitettavana, että sihteeristö ilmoitti 23. syyskuuta 2024 parlamentille jälleen kerran, ettei se vastaisi parlamentin kyselylomakkeeseen ja ettei neuvosto osallistuisi 12. marraskuuta 2024 osana vastuuvapausmenettelyä järjestettävään kuulemiseen, johon kaikki muut kutsutut toimielimet osallistuivat;

8.toteaa jälleen, että nykyisen tulkinnan ja käytännön mukaan parlamentilla on oikeus myöntää vastuuvapaus SEUT 319 artiklan sekä sovellettavien varainhoitoasetuksen säännösten ja parlamentin työjärjestyksen määräysten mukaisesti eli sillä on valta myöntää vastuuvapaus, jotta voidaan säilyttää avoimuus ja varmistaa demokraattinen vastuuvelvollisuus unionin veronmaksajia kohtaan;

9.korostaa, että varainhoitoasetuksen 59 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komissio tunnustaa muiden unionin toimielinten toimivallan toteuttaa omia talousarvion pääluokkiaan, ja pitää näin ollen käsittämättömänä, että neuvoston mukaan olisi asianmukaista myöntää vastuuvapaus neuvoston talousarvion toteuttamisesta komissiolle;

10.korostaa, että parlamentti on yli kahdenkymmenen vuoden ajan noudattanut vakiintunutta ja tunnustettua käytäntöä myöntää vastuuvapaus kaikille unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille, myös Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle; muistuttaa komission ilmoittaneen, ettei se pysty valvomaan muiden unionin toimielinten talousarvioiden toteuttamista; painottaa komission todenneen useasti, että käytäntöä, jossa parlamentti myöntää kullekin unionin toimielimelle suoraan vastuuvapauden niiden hallintomenoista ja EU:n talousarvion toteuttamisesta, olisi noudatettava jatkossakin, jotta varmistetaan moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattaminen;

11.korostaa, että nykytilanteessa parlamentti voi tarkistaa vain tilintarkastustuomioistuimen ja oikeusasiamiehen kertomukset sekä neuvoston verkkosivustolla julkisesti saatavilla olevat tiedot, koska neuvosto on itsepintaisesti haluton tekemään yhteistyötä parlamentin kanssa; korostaa, että yhteistyön puute heikentää parlamentin kykyä täyttää tehokkaasti valvontatehtävänsä ja tehdä tietoon perustuva päätös vastuuvapauden myöntämisestä;

12.pitää valitettavana, että neuvosto on yli vuosikymmenen ajan osoittanut, ettei sillä ole lainkaan poliittista tahtoa tehdä yhteistyötä parlamentin kanssa vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä; korostaa, että tällä asenteella on ollut pysyvä kielteinen vaikutus molempiin toimielimiin ja se on saattanut unionin talousarvion hallinnoinnin ja demokraattisen valvonnan huonoon valoon sekä vahingoittanut kansalaisten luottamusta unionin avoimuuteen; korostaa, että neuvoston on noudatettava samoja vastuuvelvollisuutta koskevia vaatimuksia, joiden noudattamista se odottaa muilta unionin toimielimiltä;

13.toteaa jälleen, että neuvoston jatkuva kieltäytyminen vastuuvapausmenettelystä on demokraattisen vastuuvelvollisuuden loukkaamista, jota ei voida hyväksyä; kehottaa tekemään oikeudellisia ja menettelyllisiä muutoksia talousarviomäärärahojen pidättämiseksi kaikilta unionin toimielimiltä, jotka eivät noudata avoimuusvelvoitteita;

14.muistuttaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö tukee veronmaksajien ja yleisön oikeutta saada tietoa julkisten tulojen käytöstä; vaatii siksi kunnioittamaan kaikilta osin parlamentin oikeuksia ja roolia demokraattisen vastuuvelvollisuuden periaatteen takaajana; kehottaa neuvostoa noudattamaan asianmukaisesti parlamentin vastuuvapausmenettelyn aikana antamia suosituksia ja vaatii soveltamaan kaikilta osin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 1 kohtaa;

15.kehottaa neuvostoa aloittamaan uudelleen neuvottelut parlamentin kanssa uudelleen ilman aiheetonta viivytystä ja tekemään sen kanssa mahdollisimman pian aktiivisesti korkeimman tason yhteistyötä, johon osallistuvat kummankin toimielimen pääsihteerit sekä puheenjohtaja ja puhemies, jotta päästään lukkiutuneesta tilanteesta ja ratkaistaan pitkään kestänyt vastuuvapausumpikuja siten, että kunnioitetaan sekä parlamentin että neuvoston roolia vastuuvapausmenettelyssä ja varmistetaan talousarvion toteuttamisen avoimuus, uskottavuus ja asianmukainen demokraattinen valvonta; pyytää komissiota ja neuvoston oikeudellisia yksikköjä antamaan lausunnon mahdollisista perussopimuksiin perustuvista ratkaisuista neuvoston vastuuvelvollisuuden panemiseksi täytäntöön vastuuvapausmenettelyssä;

16.korostaa, että vaikka nykytilannetta on parannettava lisäämällä toimielinten välistä yhteistyötä perussopimusten puitteissa, perussopimusten tarkistaminen voisi selkeyttää vastuuvapausmenettelyä ja lisätä sen avoimuutta siten, että parlamentille annetaan nimenomainen toimivalta myöntää vastuuvapaus kaikille unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille erikseen; korostaa kuitenkin, että tällaista uudelleentarkastelua odotettaessa nykyistä tilannetta on parannettava tehostamalla toimielinten välistä yhteistyötä; kehottaa tätä varten neuvostoa tekemään aktiivisesti yhteistyötä parlamentin kanssa;

17.toteaa haluavansa tuoda esiin joitakin poliittisia painopisteitä ja esittää tässä mietinnössä joitakin neuvoston talousarvio- ja varainhallintoa koskevia huomautuksia ja muita vastuuvapausmenettelyn kannalta merkityksellisiä huomautuksia, vaikka neuvosto ei ole halukas tekemään yhteistyötä vastuuvapausmenettelyssä;

18.toteaa, että koska neuvosto ei tee parlamentin kanssa yhteistyötä, seuraavien osioiden huomautukset perustuvat lähinnä julkisesti saatavilla oleviin koontitietoihin, jotka eivät ole kovin yksityiskohtaisia;

19.pitää valitettavana, että neuvosto käyttää erioikeuttaan nimityspäätöksiä koskevissa menettelyissä monissa unionin toimielimissä, elimissä, toimistoissa ja virastoissa ottamatta huomioon asianosaisten näkemyksiä tai Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suosituksia;

20.panee merkille, että useimpien toimien osalta neuvosto ei perinteisesti kyseenalaista jäsenvaltioiden tekemiä nimityksiä;

21.muistuttaa, että SEUT 286 artiklan 2 kohdan mukaisesti neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet kunkin jäsenvaltion tekemien ehdotusten mukaisesti parlamenttia kuultuaan; muistuttaa, että parlamentti antaa lausunnon ehdokkaista tämän ennakkoedellytyksen perusteella; pitää valitettavana, että neuvosto on toistuvasti jättänyt huomiotta parlamentin suositukset, joita se antaa tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämistä koskevassa neuvoa-antavassa roolissaan; muistuttaa, että vaikka parlamentin lausunto ei sido neuvostoa, kielteisen lausunnon saaneet ehdokkaat hyväksyivät parlamentin päätöksen, peruuttivat ehdokkuutensa ja tunnustivat siten unionin talousarvion turvaamiseen liittyvän parlamentin roolin demokraattisena valvontaviranomaisena; kehottaa neuvostoa tunnustamaan parlamentin roolin tekemällä yhteistyötä vastuuvapausmenettelyssä;

22.muistuttaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarit ja julkisasiamiehet nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella sen jälkeen, kun on kuultu komiteaa, joka antaa lausunnon ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuudesta näihin tehtäviin;

23.kehottaa neuvoston kiertäviä puheenjohtajavaltioita parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan 27. kesäkuuta 2023 järjestämän seminaarin päätelmien mukaisesti luopumaan tukeutumisesta yritysten harjoittamaan sponsorointiin kulujensa kattamiseksi, sillä tästä saattaa aiheutua eturistiriitoja; panee merkille, että Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion sponsorointia koskevasta strategisesta aloitteesta 9. syyskuuta 2024 tekemässään päätöksessä Euroopan oikeusasiamies kehotti neuvostoa arvioimaan, miten neuvoston hyväksymät ei-sitovat säännöt (’ohjeet’) sen puheenjohtajavaltion sponsoroinnin käytöstä on pantu täytäntöön, ja tarkastelemaan muita mahdollisia toimenpiteitä, jotka voisivat auttaa lieventämään sponsoroinnin käyttöön liittyviä riskejä; kehottaa jälleen neuvostoa osoittamaan neuvoston puheenjohtajavaltioille määrärahat, jotta voidaan yleisesti varmistaa neuvoston työskentelyn tehokkuutta ja vaikuttavuutta koskevat asianmukaiset ja yhdenmukaiset normit;

24.ilmaisee syvän huolensa siitä, että Unkarin hallitus käyttää väärin rooliaan EU:n puheenjohtajavaltiona tavoitellakseen kahdenvälisiä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa unionin perusarvojen kanssa, kuten pääministeri Viktor Orbánin tapaamiset Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa huolimatta unionin pakotteista ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen Putinista sotarikosten vuoksi antamasta pidätysmääräyksestä; panee huolestuneena merkille vastaavat, EU:n uskottavuutta heikentävät suhteet muihin autoritaarisiin johtajiin; kehottaa neuvostoa tuomitsemaan jyrkästi tällaiset toimet ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että puheenjohtajana toimivat jäsenvaltiot toimivat EU:n periaatteiden mukaisesti ja turvaavat unionin yhtenäisyyden ja arvot;

25.pitää valitettavana, ettei Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarviota ole erotettu kahdeksi selvästi erilliseksi talousarvioksi, kuten parlamentti on aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissaan suosittanut, jotta parannettaisiin avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta etenkin Eurooppa-neuvoston osalta, koska sen kuluista on tällä hetkellä mahdoton saada luotettavaa tietoa; korostaa luotettavien tietojen merkitystä objektiivisen valvonnan kannalta; kehottaa noudattamaan vastuuvapauden myöntävän viranomaisen suositusta;

26.panee merkille, että neuvoston talousarvio vuodeksi 2023 oli 647 908 757 euroa, mikä merkitsee 6 prosentin lisäystä vuodesta 2022, joka on enemmän kuin 2,3 prosentin lisäys vuodesta 2021 vuoteen 2022; panee merkille, että lisäys liittyy pääasiassa palkkojen päivitysparametrien tarkistamiseen inflaation vuoksi;

27.toteaa, että neuvoston talousarvion yleinen toteutusaste vuonna 2023 oli 97,0 prosenttia; panee merkille, että vuoden 2023 lopussa peruutettiin lähes 20 miljoonaa euroa määrärahoja, joista puolet oli peräisin henkilöstömenoja koskevasta budjettikohdasta;

28.panee merkille, että vuonna 2023 neuvosto teki 41 varainhoitoasetuksen 29 artiklan mukaista määrärahasiirtoa, joiden yhteenlaskettu määrä oli 6,5 miljoonaa euroa; panee lisäksi merkille, että kolme näistä määrärahasiirroista edellytti 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitusta budjettivallan käyttäjälle ja niiden tarkoituksena oli lisätä määrärahoja erinäisissä budjettikohdissa, kuten ”Tilojen kunnostus ja asennustyöt”, ”Vesi, kaasu, sähkö ja lämmitys”, ”Laitteiden ja ohjelmistojen hankinta” ja ”Virka-autojen vuokrauksesta, huollosta ja korjauksesta aiheutuvat kulut”;

29. kehottaa neuvostoa julkaisemaan korkeiden virkamiesten, myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja sihteeristön, matka- ja edustuskulujen vuosittaisen erittelyn yleisön saatavilla olevassa käyttäjäystävällisessä muodossa;

30.panee merkille, että vuodelta 2023 vuodelle 2024 siirretyt määrärahat olivat yhteensä 85,5 miljoonaa euroa ja kattoivat pääasiassa tietojärjestelmät, vuonna 2023 tarjotun tulkkauksen kustannukset, jota koskevista laskuista ei tilien päättämishetkellä ollut vielä sovittu Euroopan komission yksiköiden kanssa, kiinteistöt, tiedotuksen ja viestinnän, audiovisuaalisen laitteiston ja konferenssilaitteiston, muut henkilöstömenot ja kuljetukset;

31. ilmaisee huolensa siitä, että neuvoston konsultointipalvelujen ja ulkopuolisten toimeksisaajien käyttöä koskevat valvontamekanismit ovat riittämättömät; kehottaa julkisten varojen mahdollisen väärinkäytön estämiseksi julkistamaan kokonaan kaikki yli 50 000 euron sopimukset ja erittelemään soveltamisalan, tuotokset ja yksikön, jonka kanssa sopimus on tehty;

32.panee merkille, että laskujen keskimääräinen maksuaika lyheni 18 päivästä 13 päivään vuosina 2022–2023 eli selvästi alle 30 päivän enimmäisajan, joten viivästyskoroilta vältyttiin;

33.panee merkille, että virkamatkakulut, joihin sisältyvät sekä sihteeristön virkamatkakulut että Eurooppa-neuvostoon liittyvän henkilöstön virkamatkakulut, kasvoivat 25 prosenttia vuosina 2022–2023 ja että puheenjohtajavaltioiden valtuuskuntien ja maakohtaisten valtuuskuntien matkakulut kasvoivat samalla ajanjaksolla 36,6 prosenttia; kehottaa neuvostoa arvioimaan tätä virkamatkakulujen merkittävää kasvua; kannustaa neuvostoa käyttämään näitä varoja moitteettoman varainhoidon hengessä, koska yksityiskohtaisia tietoja ei ole saatavilla;

34.panee merkille neuvoston asettaneen vuoden 2023 talousarvionsa toteuttamisen tuloksellisuudelle tavoitteeksi varmistaa jatkuva päätöksenteko Eurooppa-neuvostossa ja neuvostossa, varmistaa jatkuva tuki Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle käyttämällä taloudellisia resursseja tehokkaasti ja vaikuttavalla tavalla, kun otetaan etenkin huomioon jatkuva inflaatiopaine ja siitä johtuva hintojen nousu, ja jatkaa hallinnon digitaalista uudenaikaistamista pääsihteeristön organisaation laadun ja resurssien asianmukaisen käytön parantamiseksi;

35.panee merkille, että talousarvionsa tehokkaan käytön varmistamiseksi sihteeristö jatkoi vuonna 2023 varainhoitoprosessiensa parantamista etenkin useiden sisäisten työryhmien tekemien suositusten perusteella; pitää myönteisenä varsinkin uusia suorituskykyä mittaavia välineitä, kuten henkilöresurssien ja osaamista koskevan osion sisällyttämistä yhdennettyyn hallinnon suunnitteluun, rahoitusprosessien työnkulun täydellistä digitalisointia ja sähköisten allekirjoitusten käyttöönottoa;

36.suhtautuu myönteisesti siihen, että päätöksenteossa on lisätty datan käyttöä perustuen etenkin kuukausittaiseen finanssitulostauluun, jossa esitetään pääsihteeristön eri yksikköjen keskeiset suorituskykyindikaattorit, ja johdon tulostauluun, joka sisältää henkilöstötiedoista saatuja keskeisiä näkemyksiä henkilöstöhallinnon alan päivittäisen hallinnon ja päätöksenteon helpottamiseksi;

37.panee merkille, että sihteeristö järjesti 4 429 kokousta vuonna 2023 eli suunnilleen saman verran kuin vuonna 2022; panee lisäksi merkille, että fyysisten kokousten määrä kasvoi 11 prosenttia vuodesta 2022, kun taas video- tai hybridikokousten määrä väheni merkittävästi, yli 60 prosenttia;

38.panee merkille, että sihteeristö pani alulle 17 avointa hankintamenettelyä, 12 uutta neuvottelumenettelyä ja 21 toimielinten välistä menettelyä (kaiken arvoiset hankinnat), joita ei johtanut neuvosto; panee merkille, että vuoden 2023 loppuun mennessä oli allekirjoitettu 41 sopimusta, kun niitä vuonna 2022 allekirjoitettiin 42, ja 47 osasta (kaikki luokat) oli tekeillä sopimus; panee merkille, että sopimuksia tehtiin vuonna 2023 yhteensä 124,1 miljoonan euron arvosta, mikä vastaa 19,15:tä prosenttia neuvoston vuotuisesta talousarviosta; panee merkille, että sopimusten kokonaismäärästä 0,5 prosenttia sidottiin arvoltaan vähäisiin ja keskisuuriin sopimuksiin, 58 prosenttia erillissopimuksiin, jotka perustuivat neuvoston ainoana hankintaviranomaisena tekemiin puitesopimuksiin, ja 69,5 prosenttia toimielinten välisten puitesopimusten perusteella tehtyihin erillissopimuksiin;

39.panee merkille, että neuvosto toimitti vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle varainhoitoasetuksen 118 artiklan mukaisesti vuosikertomuksen vuonna 2023 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista; panee merkille, että vuoden 2023 lopussa 81 prosenttia vuosina 2020–2022 annetuista suosituksista oli pantu täytäntöön, 18 prosenttia oli vielä kesken ja 1 prosentissa johto oli hyväksynyt riskin tai suositukset olivat vanhentuneet; panee merkille, että vuoden 2023 työohjelmassa suunnitellut neljä sisäistä tarkastusta saatiin vuoden aikana päätökseen ja kaksi oli vuoden 2023 lopussa vielä käynnissä; panee merkille, että sisäinen tarkastaja antoi erittäin tärkeitä suosituksia kolmessa vuoden 2023 työohjelman tarkastuksessa, jotka liittyivät kuljetuspalveluihin, IOLAN-palvelimiin ja -ydinpalveluihin sekä IOLAN-päätepistejärjestelmiin;

40.panee merkille, että vuonna 2023 henkilöstön jäseniä oli 3 116, joista 79 prosenttia oli vakinaista henkilöstöä, 12,8 prosenttia väliaikaisia toimihenkilöitä, 7,2 prosenttia sopimussuhteisia toimihenkilöitä ja yksi prosentti kansallisia asiantuntijoita; panee merkille, että vakinaisen ja väliaikaisen henkilöstön jakautuminen tehtäväryhmien kesken pysyi ennallaan – 1 474,25 hallintovirkamiestä (AD), 1 159 hallintoavustajaa (AST) ja 230 sihteeriä (AST-SC) vuonna 2023, kun heitä vuonna 2022 oli 1 519, 1 284 ja 190; toteaa, että henkilöstötaulukon täyttöaste vuoden 2023 lopussa oli 97,4 prosenttia;

41. toteaa, että koska neuvosto ei tee parlamentin kanssa yhteistyötä, tämän osion huomautukset perustuvat lähinnä neuvoston verkkosivustolla julkistettuihin koontitietoihin, jotka eivät ole kovin yksityiskohtaisia;

42.panee merkille sihteeristön muut aloitteet monimuotoisemman ja osallistavamman työpaikan luomiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että neuvosto sai oikeusasiamiehen vuoden 2023 hyvän hallinnon palkinnon luokassa ”Moninaisuuden ja osallisuuden huippuosaaminen” vammaisia harjoittelijoita koskevasta positiivisten erityistoimien ohjelmastaan, jonka puitteissa sihteeristö otti vuonna 2023 vastaan kuusi vammaista harjoittelijaa;

43.pitää valitettavana, ettei sihteeristön henkilöstön sukupuolesta ja maantieteellisestä jakautumisesta ole saatavilla julkisia tietoja; kehottaa neuvostoa antamaan parlamentille tietoja henkilöstönsä sukupuolijakaumasta ja maantieteellisestä jakautumisesta sekä vammaisista työntekijöistä samoin kuin tähän liittyvistä sisäisistä toimintaperiaatteista; kannustaa neuvostoa edistämään henkilöstönsä maantieteellistä tasapainoa tarjoamalla laajemman joukon ehdokkaita aliedustetuista jäsenvaltioista;

44.suhtautuu myönteisesti sihteeristön vuonna 2023 toteuttamiin toimiin, joilla se pyrkii houkuttelemaan ja pitämään palveluksessa pätevää ja nuorempaa työvoimaa erilaisilla aloitteilla, kuten kahdeksan nuoremman politiikkavastaavan rekrytointi uudessa Junior Policy Team -ohjelmassa, sisäistä liikkuvuutta koskevien sääntöjen tarkistaminen ja 41 sihteeristön henkilöstön jäsenen osallistuminen toimielinten väliseen työn varjostamistoimeen; korostaa, että harjoittelujen olisi oltava palkallisia Euroopan parlamentin 14. kesäkuuta 2023 laadukkaista harjoittelupaikoista EU:ssa antaman päätöslauselman (2020/2005 INL) mukaisesti, jossa vaaditaan kaikkien harjoittelujen palkallisuutta Euroopassa; pitää valitettavana, ettei vuonna 2023 laaditun työnantajabrändäystä koskevan neuvoston toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta ole saatavilla tietoja;

45.panee merkille, että psykososiaalisten riskien ehkäisysuunnitelmaa vuosiksi 2020–2023 tarkastettiin vuonna 2023 ja että tarkastuksen tulokset on otettu huomioon uuden riskien ehkäisysuunnitelman laatimisessa ja psykososiaalisen interventiosuunnitelman päivityksessä osana neuvoston aloitteita henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi sekä yksilö- että tiimi- tai yksikkökohtaisesti; panee merkille, että sihteeristön henkilöstön jäsenille ja johtajille tarjottiin monenlaista tukea ja kurssitusta, kuten erityinen psykologista turvallisuutta käsittelevä johdon koulutustilaisuus, mielenterveyttä käsittelevää ohjausta esihenkilöille, pyynnöstä järjestettyjä erityisiä seminaareja psykososiaalisten riskien ehkäisemisestä ja stressinhallintatyöpajoja neuvoston puheenjohtajavaltioille Espanjalle ja Belgialle;

46.panee merkille, että sihteeristö sai päätökseen vuonna 2018 käynnistetyn uusia työskentelytapoja (NWOW) koskevan pilottihankkeen ja toteutti arvioinnin, josta saatiin arvokasta tietoa erityisesti muutosviestinnästä, käyttäjien osallistumisesta ja henkilöstön sitoutumisesta muutosprosesseihin; panee merkille, että neuvosto jakoi pilottihankkeen tulokset muille vastaavia ohjelmia toteuttaville organisaatioille; kehottaa neuvostoa myös kertomaan saamistaan kokemuksista vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

47.pitää valitettavana, että neuvoston eettisten puitteiden kaksi keskeistä osatekijää, sihteeristön henkilöstön ammattietiikka- ja käytösohjeet ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan menettelysäännöt, ovat saatavilla neuvoston verkkosivustolla ilman lisäohjeita tai julkaisupäivää; kritisoi sitä, että parlamentin useista pyynnöistä huolimatta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan menettelysääntöjä ei ole mukautettu parlamentin ja komission vastaaviin menettelysääntöihin etenkään siltä osin kuin on kyse toimikauden jälkeisistä työtehtävistä; kehottaa korjaamaan edellä mainitut puutteet viipymättä;

48. toteaa jälleen, että toiminnan eettisyys edistää moitteetonta varainhoitoa ja lisää kansalaisten luottamusta ja että kuten tilintarkastustuomioistuin korostaa erityiskertomuksessaan nro 13/2019, unionin toimielinten eettisissä toimintapuitteissa on edelleen parantamisen varaa; palauttaa mieliin erityisesti tilintarkastustuomioistuimen suosituksen neuvoston eettisten toimintapuitteiden parantamisesta; ilmaisee huolensa siitä, että unionilla ei ole yhteisiä eettisiä toimintapuitteita, jotka koskisivat jäsenvaltioiden edustajien toimintaa neuvostossa, kuten tilintarkastustuomioistuin on todennut;

49.panee merkille, että osana pääsihteerin työpaikkakiusaamisesta ja työssä tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä antaman päätöksen 23/2021 täytäntöönpanoa vuonna 2023 toteutettiin useita toimia, kuten häirinnän ehkäisemistä työpaikalla koskevan oppaan julkaiseminen sihteeristön intranetissä, uusille työntekijöille suunnattu tiedotus neuvoston nollatoleranssista sekä pakolliset häirinnän ja sopimattoman käytöksen vastaiset koulutukset uusille johtajille ja johtotehtävissä toimivalle henkilöstölle;

50.panee merkille, että pääsihteeristö julkaisee Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 16 artiklan kolmannen ja neljännen kohdan mukaisesti vuosittain kertomuksen, joka sisältää tietoja sihteeristön entisten korkeiden virkamiesten ammatillisesta toiminnasta palvelussuhteen päätyttyä; panee merkille, että vuotta 2023 koskevan kertomuksen mukaan yksi entinen korkea virkamies ilmoitti aikovansa harjoittaa ammatillista toimintaa alle 12 kuukautta lähtönsä jälkeen ja sai nimittävältä viranomaiselta luvan harjoittaa yhtä toimintaa tietyllä ehdolla, jolla tähdättiin henkilöstösääntöjen 16 artiklan toisessa kohdassa säädetyn karenssiajan noudattamiseen;

51. kehottaa neuvostoa laatimaan korkeille virkamiehille tiukemmat työsuhteen päättymisen jälkeen sovellettavat säännöt, mukaan lukien pidennetty karenssiaika ja yksityisen sektorin sidonnaisuuksien pakollinen julkistaminen; kehottaa neuvostoa tekemään jäsenvaltioiden pysyvien edustustojen osallistumisesta EU:n avoimuusrekisteriin pakollisen;

52.pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden pysyvien edustajien osallistuminen parlamentin, neuvoston ja komission 20. toukokuuta 2021 tekemällä toimielinten välisellä sopimuksella perustamaan pakolliseen avoimuusrekisteriin on täysin vapaaehtoista, sillä ehdollisuusperiaatteen soveltaminen on jätetty kunkin jäsenvaltion pysyvän edustuston päätettäväksi; panee merkille, että vain kahdeksan jäsenvaltiota ja unionin toimielimet noudattavat parasta käytäntöä soveltaa sääntelykehyksessään edunvalvojan pakollista laajaa määritelmää, ja painottaa, että kaikkien pysyvien edustustojen olisi osallistuttava pakolliseen avoimuusrekisteriin aktiivisesti ennen jäsenvaltionsa neuvoston puheenjohtajakauden alkamista, sen aikana ja sen päätyttyä; kehottaa vahvistamaan ja yhdenmukaistamaan eturistiriitoja, pyöröovi-ilmiötä ja edunvalvonnan avoimuutta koskevia eettisiä sääntöjä; muistuttaa parlamentin kannasta, jonka mukaan jäsenvaltioiden edustajien, jotka hyötyvät omistamiensa yritysten kautta suoraan unionin tuista, ei saisi antaa osallistua kyseisiin tukiin liittyvää toimintapolitiikkaa tai rahoitusta koskeviin keskusteluihin ja äänestyksiin; pitää valitettavana, että neuvosto ei käytä täysimittaisesti pakollista avoimuusrekisteriä eikä hyväksy ehdotuksia sen parantamiseksi; kehottaa jälleen kerran neuvostoa kieltäytymään tapaamisista rekisteröimättömien edunvalvojien kanssa;

53. pitää valitettavana, ettei neuvosto hyödynnä täysimittaisesti pakollista avoimuusrekisteriä sen tämänhetkisistä rajoituksista huolimatta ja että se on hylännyt kaikki parannussuositukset; kehottaa jälleen kerran neuvostoa kieltäytymään tapaamisista rekisteröimättömien edunvalvojien kanssa;

54. kehottaa neuvostoa valtuuttamaan kaikki korkea-arvoiset virkamiehet, myös pysyvät edustajat ja edustustojen päälliköt, julkistamaan tapaamisensa eturyhmien ja edunvalvojien kanssa standardoidussa avoimuusrekisterissä samaan tapaan kuin Euroopan parlamentin ja Euroopan komission jäsenille asetetut velvoitteet edellyttävät;

55.pitää erittäin valitettavana, että neuvosto epää edelleen järjestelmällisesti oikeuden tutustua lainsäädäntöasiakirjoihin tai viivyttää niiden saatavuutta ja että neuvoston päätöksentekoprosessi on yhä kaikkea muuta kuin täysin avoin, mikä vaikeuttaa sen päätöksenteon julkista valvontaa ja vaikuttaa kielteisesti kansalaisten luottamukseen unioniin avoimena toimijana ja vaarantaa siten koko unionin maineen; palauttaa mieliin Euroopan oikeusasiamiehen strategisessa tutkimuksessa OI/2/2017/TE antamat suositukset neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuudesta ja tukee niitä; vaatii neuvostoa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet oikeusasiamiehen suositusten ja Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskevien tuomioiden täytäntöön panemiseksi ilman aiheetonta viivytystä; palauttaa mieliin, että Euroopan unionin tuomioistuin korosti asiassa T-163/21, De Capitani vastaan neuvosto, antamassaan tuomiossa, että neuvoston taholta tarvitaan selkeämpää lainsäädännöllistä avoimuutta, jotta voidaan varmistaa oikeus tutustua lainsäädäntöasiakirjoihin, mikä vastaa julkiseen valvontaan liittyvää neuvoston velvollisuutta ja lainsäätäjien vastuuvelvollisuutta, jotka muodostavat kaiken demokraattisen legitimiteetin perustan;

56.panee huolestuneena merkille, että Euroopan oikeusasiamies kehotti jälleen vuonna 2023 neuvostoa asettamaan lainsäädäntöasiakirjat saataville ajankohtana, joka mahdollistaisi yleisön tehokkaan osallistumisen keskusteluihin; panee merkille, että Euroopan oikeusasiamies kehotti neuvostoa myös jatkamaan pyrkimyksiään tiedottaa yleisölle Venäjälle määrätyistä rajoittavista toimenpiteistä asianmukaisella tavalla mahdollisimman laajasti; suhtautuu myönteisesti Euroopan oikeusasiamiehen vuonna 2023 käynnistämään strategiseen tutkimukseen siitä, miten toimielimet käsittelevät lainsäädäntöasiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä, perustuen erityisesti kuuteen oikeusasiamiehelle äskettäin esitettyyn kanteluun, jotka koskevat tutustumista neuvoston käsittelemiin unionin lainsäädäntöasiakirjoihin;

57.panee merkille asiakirjoihin tutustumista käsittelevän tiimin raportoineen, että se vastaanotti vuonna 2023 poikkeuksellisen suuren määrän asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä ja vastasi niihin: alkuperäisiä pyyntöjä asiakirjoihin tutustumisesta tuli 3 732 ja uudistettuja pyyntöjä 40, ja ne edellyttivät 13 912 asiakirjan analysointia; panee merkille, että asiakirjoihin tutustumista koskevien alkuperäisten pyyntöjen perusteella annettiin tutustuttaviksi kokonaisuudessaan 10 908 asiakirjaa (78,4 prosenttia) ja osittain 1 600 asiakirjaa (11,5 prosenttia), kun taas tutustumisoikeus 1 404 asiakirjaan (10,1 prosenttia) evättiin; panee merkille, että asiakirjoihin tutustumista koskevien uudistettujen pyyntöjen perusteella annettiin tutustuttaviksi kokonaisuudessaan 53 asiakirjaa ja osittain 45 asiakirjaa, kun taas tutustumisoikeus 48 asiakirjaan evättiin; panee merkille, että alkuperäiset pyynnöt käsiteltiin keskimäärin 16 työpäivän kuluessa ja uudistetut pyynnöt 32 työpäivän kuluessa;

58.panee tyytyväisenä merkille, että julkisesti saatavilla olevien vuosikertomusten mukaan asiasta vastaavien valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien tietoon ei vuonna 2023 saatettu petos- eikä sääntöjenvastaisuustapauksia ja että tällaiset tapaukset eivät myöskään kuuluneet tutkintaelimen (varainhoitoasetuksen 143 artikla) tai OLAFin toimivaltaan;

59.panee merkille, että sihteeristö jatkoi vuonna 2023 työtä digitalisaatiota koskevan tavoitteensa saavuttamiseksi vuosien 2022–2025 digitaalistrategian painopisteidensä mukaisesti; panee merkille, että vuotuiseen työsuunnitelmaan sisältyvistä 113 digitalisointihankkeesta, jotka koskivat erityisesti yhteisiä palveluja, toimintapolitiikkaa, oikeudellisia asioita ja tietotekniikkaa, 37 prosenttia saatiin päätökseen vuoden lopussa, kun taas 8 prosenttia peruttiin tai yhdistettiin ja 38 prosenttia oli edelleen käynnissä; panee merkille, että järjestettiin monipuolisempia koulutuskursseja, kuten erityisiä kursseja sopimusten sähköisestä allekirjoittamisesta ja SAP-ohjelmiston uuden Fiori-käyttäjäkokemuksen tunnetuksi tekemisestä;

60. kehottaa neuvostoa nopeuttamaan turvallisten digitaalisten äänestys- ja asiakirjojen jakojärjestelmien täytäntöönpanoa tehokkuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamiseksi ja tarpeettomien paperipohjaisten prosessien vähentämiseksi;

61.on tyytyväinen siihen, että vuonna 2023 laskuista toimitettiin sähköisesti 97 prosenttia eli saman verran kuin vuonna 2022; panee merkille, että joka kuukausi vuoden 2023 aikana 30–40 prosenttia ostotoimeksiannoista ja sopimuksista allekirjoitettiin sähköisesti, joten edistyminen varainhoidon työnkulun täydellisessä digitalisoinnissa hankintamenettelyjen aloittamisesta aina sähköiseen laskunmaksuun oli merkittävää;

62.panee merkille, että neuvosto toteutti vuonna 2023 toimia digitaalisen saavutettavuuden parantamiseksi etenkin julkaisemalla digitaalisen saavutettavuuden oppaan;

63.panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi vuonna 2023 asetuksen (EU) 2018/1725 57 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti valvontalausunnon tarpeesta tehdä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi sihteeristön hankkeesta, joka koski keskitettyjen henkilöstöanalyysi- ja raportointipalvelujen käyttöä ja tietovaraston perustamista; panee merkille, ettei tietosuojavaltuutettu ilmoittanut, että vuonna 2023 olisi ollut neuvostoa koskevia tutkimuksia tai kanteluita;

64. ilmaisee huolensa siitä, että kolmansien osapuolten harjoittamaa valvontaa ja tiedonkeruuta vastaan ei ole vankkoja suojatoimia; kehottaa tehostamaan turvallisuustoimenpiteitä, mukaan lukien kaikkien neuvoston käyttämien digitaalisten viestintäjärjestelmien pakollinen salaus ja säännölliset turvallisuustarkastukset;

65.panee merkille, että parantaakseen henkilöstönsä kyberturvallisuustietoisuutta ja ‑valmiutta sihteeristö laati ja käynnisti vuonna 2023 useita uusia tietoturvallisuuteen, vastavakoiluun ja kyberturvallisuuteen liittyviä koulutuksia; panee lisäksi merkille, että kyberturvallisuuskuukauden aikana lokakuussa 2023 järjestettiin kyberturvallisuutta ja tietoturvallisuutta koskevia tiedotustapahtumia;

66.panee merkille, että budjettikohtaa 2011 ”Vesi, kaasu, sähkö ja lämmitys” kasvatettiin 33 prosenttia määrärahojen siirrolla vuonna 2023; panee merkille, että sihteeristö pienensi edelleen energiankulutustaan muun muassa vähentämällä rakennusten lämmitystä ja vaihtamalla Justus Lipsius -rakennuksen lämmityskattilat;

67.panee merkille, että vuonna 2023 toteutettiin tärkeitä rakennushankkeita, kuten joidenkin LEX- ja Justus Lipsius -rakennusten kokoushuoneiden peruskorjaus, Justus Lipsius -rakennuksen toimistokäytävien jatkuva peruskorjaus, neuvoston tiloissa sijaitsevien polkupyörien säilytystilojen ja infrastruktuurin parantaminen ja Justus Lipsius -rakennuksen vastaanottotiskien nykyaikaistaminen;

68.pitää valitettavana, ettei neuvosto ole edelleenkään pannut täytäntöön yksinkertaistettua akkreditointimenettelyä helpottaakseen unionin muiden toimielinten henkilöstön pääsyä neuvoston tiloihin; kehottaa neuvostoa panemaan tämän toimenpiteen täytäntöön;

69.panee merkille, että vuonna 2023 tehdyn ulkoisen tarkastuksen jälkeen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä säilytettiin ja rakennusten energiatehokkuustodistukset uusittiin;

70.panee merkille, että osana ensisijaisten kestävää liikkumista edistävien toimien jatkamista parannettiin ja räätälöitiin sihteeristön tiloissa sijaitsevia polkupyörien säilytystiloja ja polkupyörille tarvittavaa infrastruktuuria ja uusittiin tai asennettiin videoneuvottelulaitteistoja, joiden avulla kokouksia voidaan pitää missä tahansa; panee merkille, että henkilöstöä ja johtajia pyrittiin sitouttamaan vihreään siirtymään toteuttamalla koulutuksia ja tiedotustoimia;

71.korostaa tarvetta tarkistaa SEUT 319 artiklaa, jotta voidaan määrätä nimenomaisesti, että parlamentti myöntää vastuuvapauden paitsi komissiolle myös muille unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille niiden talousarvion pääluokkien tai niiden talousarvioiden toteuttamisesta; kehottaa neuvostoa ratkaisemaan toimielinten välisen konfliktin ja jatkamaan keskusteluja Euroopan parlamentin kanssa, jotta päästään yhteisymmärrykseen vastuuvapausmenettelyn sujuvasta jatkamisesta;

72.panee merkille, että vuonna 2023 neuvoston toteutunut viestintätoimien kokonaisbudjetti vuoden aikana siirrot huomioon ottaen oli 11 871 300 euroa eli 3,54 prosenttia enemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa;

73.panee merkille, että sihteeristö tarjoaa viestintäpalveluja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, jonka verkkonäkyvyys uudistettiin perusteellisesti vuonna 2022, euroryhmän puheenjohtajalle, kiertävälle puheenjohtajavaltiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioille ja sihteeristölle; panee merkille, että sihteeristön digitaalisen tiimin ja puheenjohtajavaltioiden välinen yhteistyö lisääntyi vuonna 2023 huomattavasti ja että erityisesti toimitustyön tiivis koordinointi lisäsi synergiaa sisällön uudelleenkäytön ja paremman täydentävyyden välillä maksimoiden näin viestinnän yleisen vaikutuksen;

74.panee merkille, että vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä toteutetun verkkokyselyn mukaan 67 prosenttia käyttäjistä oli tyytyväisiä yleiseen kokemukseensa neuvoston verkkosivustosta, jolla oli vuonna 2023 yli 23 miljoonaa käyntiä eli prosentti enemmän kuin vuonna 2022, ja 57 900 tilaajaa, kun heitä vuonna 2022 oli 51 600.