1.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka määrä vuonna 2023 oli 12,3 miljardia euroa (eli 6,4 prosenttia unionin koko talousarviosta); panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen noin 0,5 miljardin euron talousarvio on noin 3,9 prosenttia kaikista unionin hallintomenoista;

2.toteaa, että varainhoitovuotta 2023 koskevassa vuosikertomuksessaan (jäljempänä ’tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus’) tilintarkastustuomioistuin tarkasti hallinnon alaan kuuluvan 70 tapahtuman otoksen eli kymmenen tapahtumaa enemmän kuin tarkastettiin vuonna 2022; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen myös toteavan, että hallintomenoja ovat muun muassa henkilöstömenot ja eläkemenot, joiden yhteenlaskettu osuus hallintomenojen kokonaismäärästä oli vuonna 2023 noin 70 prosenttia, ja lisäksi kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot ja että sen tarkastukset ovat jo useamman vuoden ajan osoittaneet, että hallintomenoissa riski on yleisesti ottaen alhainen;

3.panee merkille, että tarkastetuista 70 tapahtumasta 21 (30 prosenttia) sisälsi virheitä mutta että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa viiden virheen perusteella, että virhetaso on alle olennaisuusrajan;

4.panee merkille, ettei tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa havaittu Euroopan unionin tuomioistuinta koskevia erityisiä ongelmia;

5.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimelle vuodeksi 2023 osoitetut kokonaismäärärahat olivat 486 025 796 euroa, mikä merkitsi 3,9 prosentin lisäystä vuoteen 2022 verrattuna; panee merkille, että lisäys liittyi pääasiassa vuodeksi 2023 ennakoituihin palkanmukautuksiin; korostaa, että unionin tuomioistuimen talousarvio on luonteeltaan pääasiassa hallinnollinen ja että noin 75 prosenttia määrärahoista liittyy sen jäseniä ja henkilöstöä koskeviin menoihin ja lähes kaikki loput kiinteistöjä ja tietotekniikkaa koskeviin menoihin;

6.toteaa, että vuoden 2023 lopussa talousarvion yleinen toteutusaste oli 97,72 prosenttia; panee merkille, että budjettivallan käyttäjälle toimitettiin viisi varainhoitoasetuksen 29 artiklan mukaista määrärahasiirtoa, joiden tarkoituksena oli siirtää lisämäärärahoja budjettikohtiin ”Energiankulutus”, ”Laitteiden ja ohjelmistojen osto, niitä koskevat työt, kunnossapito ja ylläpito” ja ”Kiinteistöt” muista budjettikohdista, pääasiassa budjettikohdasta ”Palkat ja korvaukset”; toteaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan aiheutti edelleen Euroopan unionin tuomioistuimelle talousarviopaineita muun muassa inflaation kiihtymisen ja palkanmukautusten sekä energiakustannusten ja eri tuotteiden ja palvelujen kustannusten merkittävän nousun muodossa;

7.panee tyytyväisenä merkille, että valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoitti, että myönnetyt resurssit oli käytetty aiottuun tarkoitukseen ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käyttöön otetut valvontamenettelyt antoivat tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta;

8.panee merkille, että vuonna 2023 keskimääräinen maksuaika oli 23,1 päivää, kun se vuonna 2022 oli ollut 24,32 päivää; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta jatkamaan toimiaan maksuajan lyhentämiseksi, etenkin kun 81 prosenttia laskuista vastaanotettiin sähköisesti vuonna 2023;

9.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen virkamatkabudjetti, joka vuonna 2023 oli henkilöstön ja jäsenten osalta yhteensä 638 000 euroa, supistui vuonna 2023 edelleen siten, että vähennys oli 3,3 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna; panee merkille, että vuonna 2023 virkamatkamäärärahoista käytettiin 85,1 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2022 oli 46,6 prosenttia tuolloin sovellettujen jatkuvien matkustusrajoitusten vuoksi;

10.panee merkille huomattavat toimet, joita Euroopan unionin tuomioistuin toteutti vuonna 2023 viedäkseen eteenpäin oikeudellista uudistustaan, jonka seurauksena ennakkoratkaisuja koskevaa toimivaltaa siirrettiin osittain unionin tuomioistuimelta unionin yleiselle tuomioistuimelle; toteaa, että parlamentin ja neuvoston kanssa päästiin vuoden 2023 lopussa poliittiseen yhteisymmärrykseen Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön muuttamisesta ja tavoitteesta parantaa tuomioistuimen toimintaa, koska sen työmäärä kasvoi tasaisesti ja käsiteltävät asiat olivat yhä monimutkaisempia ja arkaluonteisempia; panee merkille, että sen jälkeen, kun uudistus hyväksyttiin vuonna 2024, otettiin käyttöön yksityiskohtaisia sääntöjä ja menettelyjä uudistuksen saattamiseksi päätökseen ja sen mahdollistamiseksi, että uusi sääntelykehys pantaisiin täytäntöön 1. lokakuuta 2024 alkaen;

11.panee merkille, että unionin tuomioistuin ratkaisi vuonna 2023 viisi ensisijaisuuden periaatetta koskevaa asiaa Saksassa, Irlannissa, Puolassa ja Romaniassa toimivien tuomioistuinten vireille panemien neljän ennakkoratkaisupyynnön yhteydessä sekä yhden Puolaa koskevan rikkomusmenettelyn; korostaa, että unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteella on perustavanlaatuinen merkitys, sillä se varmistaa unionin oikeuden yhdenmukaisen tulkinnan ja soveltamisen kaikissa jäsenvaltioissa ja turvaa oikeusvaltioperiaatteen unionin keskeisenä arvona; toteaa jälleen painokkaasti, että unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate on unionin oikeusjärjestyksen kulmakivi, ja korostaa, että Euroopan unionin tuomioistuimella on keskeinen rooli oikeusvaltioperiaatteen puolustamisessa koko unionissa; toteaa lisäksi, että unionin yleinen tuomioistuin ratkaisi kuusi asiaa, jotka liittyivät toimenpiteisiin unionin talousarvion suojaamiseksi oikeusvaltion periaatteiden rikkomisilta, joihin unionin keskeisiä arvoja järjestelmällisesti rikkova Unkarin hallitus on syyllistynyt; kehottaa komissiota ryhtymään määrätietoisiin täytäntöönpanotoimiin jokaista sellaista jäsenvaltiota vastaan, joka kiistää tai jättää huomiotta Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisujen sitovan luonteen; korostaa, että unionin talousarvion tutkintaan liittyvissä tapauksissa kaikkien toimivaltaisten viranomaisten on noudatettava oikeudenmukaisen menettelyn periaatteita ja perusoikeuksia kaikilta osin;

12.toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaan ”Unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden tasa-arvoa perussopimuksia sovellettaessa sekä niiden kansallista identiteettiä, joka on olennainen osa niiden poliittisia ja valtiosäännön rakenteita, myös alueellisen ja paikallisen itsehallinnon osalta. Se kunnioittaa keskeisiä valtion tehtäviä [...]”;

13.tuomitsee kaikki kansalliset toimenpiteet tai lainsäädäntötoimet, joiden tarkoituksena on horjuttaa Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden kodifiointia ja täytäntöönpanoa; kehottaa perustamaan virallisen seurantamekanismin seuraamaan sitä, noudattavatko jäsenvaltiot Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuja, ja suosittelee kytkemään niiden noudattamisen EU-rahoituksen maksamiseen oikeusvaltioperiaatetta koskevan ehdollisuuskehyksen mukaisesti;

14.panee merkille, että vuonna 2023 unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettiin 821 uutta asiaa, kun vastaava luku vuonna 2022 oli 806, ja että näistä 63 prosenttia oli ennakkoratkaisupyyntöjä ja 28,6 prosenttia unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista tehtyjä valituksia; panee merkille, että unionin yleisessä tuomioistuimessa käsiteltyjen asioiden määrä kasvoi merkittävästi vuonna 2023, sillä uusia asioita pantiin vireille 1 271, kun vastaava luku vuonna 2022 oli 904, ja toteaa, että lokakuussa 2023 käsiteltäväksi saatettiin poikkeuksellinen 404 yhdistetyn asian sarja; panee merkille, että vuonna 2023 unionin yleisen tuomioistuimen osalta 37 prosenttia uusista asioista, mukaan lukien edellä mainittu 404 yhdistetyn asian sarja, koski toimielimiä koskevaan oikeuteen liittyviä kanteita, 24,3 prosenttia teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia kanteita ja 6 prosenttia unionin toimielinten ja niiden henkilöstön välisiä riita-asioita; panee merkille, että vireillä olevien asioiden kokonaismäärä on pysynyt vakaana aiempiin vuosiin verrattuna: kun edellä mainitut 404 asiaa katsotaan yhdeksi ainoaksi asiaksi, vuoden 2023 lopussa vireillä oli 2 587 asiaa, kun vuoden 2022 lopussa niitä oli 2 585 ja vuoden 2021 lopussa 2 541;

15.panee merkille, että unionin tuomioistuin saattoi vuonna 2023 päätökseen 783 asiaa, kun vastaava luku vuonna 2022 oli 808, ja että unionin yleinen tuomioistuin saattoi vuonna 2023 päätökseen 904 asiaa, kun vastaava luku vuonna 2022 oli 858;

16.panee tyytyväisenä merkille, että unionin tuomioistuimessa päätökseen saatettujen asioiden keskimääräinen kesto on lyhentynyt, sillä se oli vuonna 2023 16,1 kuukautta, kun se vuonna 2022 oli ollut 16,4 kuukautta; panee merkille, että unionin yleisessä tuomioistuimessa päätökseen saatettujen asioiden keskimääräinen kesto oli 18,2 kuukautta, kun se vuonna 2022 oli ollut 16,2 kuukautta, mikä unionin yleisen tuomioistuimen mukaan johtui vuonna 2023 hallinnoitujen oikeudenkäyntien luonteesta ja monimutkaisuudesta;

17.panee merkille, että unionin tuomioistuimessa nostettujen suorien kanteiden keskimääräinen käsittelyaika lyheni 23,5 kuukaudesta (2022) 20,8 kuukauteen (2023) ja ennakkoratkaisupyyntöjen käsittelyaika 17,3 kuukaudesta 16,8 kuukauteen; panee merkille, että unionin tuomioistuimessa vireillä olevien oikeudenkäyntien osalta suorien kanteiden määrä kasvoi merkittävästi erityisesti ympäristön alalla ja että unionin tuomioistuimelle vuonna 2023 esitetyt ennakkoratkaisukysymykset koskivat pääasiassa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta ja seuraavaksi verotusta, kuluttajansuojaa ja liikennettä; panee merkille, että unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevien oikeudenkäyntien osalta asioiden määrä kasvoi teollis- ja tekijänoikeuksien sekä talous‑ ja rahapolitiikan aloilla, pankkitoiminta mukaan luettuna;

18.panee tyytyväisenä merkille, että e-Curian käyttöaste oli korkea vuonna 2023 ja e‑Curia-käyttäjätilien määrä oli 10 502: 94 prosenttia asiakirjoista jätettiin unionin yleiseen tuomioistuimeen e-Curian välityksellä, mikä vastaa vuoden 2022 osuutta, ja unionin tuomioistuimessa e-Curian käyttöaste nousi noin 89 prosenttiin, kun se vuonna 2022 oli 87 prosenttia;

19.arvostaa edistymistä oikeudellisten arkistojen digitalisoinnissa, jotta asiakirjoja voidaan säilyttää tulevaa käyttöä varten ja jotta voidaan helpottaa tutkijoiden ja yleisön pääsyä niihin digitaalisen portaalin kautta;

20.panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin tuomioistuimen kehittämän tulosperusteisen toimintamallin, jonka ansiosta se voi tehdä päätöksiä tulostensa sekä sen perusteella, kuinka hyvin sen tavoitteet on saavutettu, kun niitä mitataan tiettyjen työmäärään liittyvien ja operatiivisten indikaattorien avulla; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen käyttämät keskeiset tulosindikaattorit kattavat laajan joukon erityisiä aloja, jotka tukevat niitä viittä hallintotavoitetta, jotka liittyvät tuomioistuimen asianmukaiseen toimintaan, digitalisaatioon ja uusiin teknologioihin, avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, monikielisyyteen ja henkilöstöhallintoon;

21.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen sisäisen valvonnan kehyksestä tehtiin vuosina 2022–2023 perusteellinen arviointi, joka vahvisti sen moitteettomuuden; panee merkille, että osana tätä arviointia varainhoidon valvontaketjuja mukautettiin kontrollien tehostamiseksi;

22.panee merkille, että tärkeimmät vuonna 2023 tehdyt sisäiset tarkastukset koskivat Euroopan unionin tuomioistuimen kiinteistöjen siivousmenoja, sisäisen valvonnan järjestelmän tehokkuutta tuomioistuimen tietoteknisten resurssien turvaamisessa ja henkilöstön valintamenettelyjä; panee merkille, että sisäisessä tarkastuksessa tehtiin myös tekoälyn käyttöä oikeuden alalla koskeva selvitys, joka liittyi tekoälyyn perustuvien välineiden integroimista Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaan koskevan strategian täytäntöönpanoon; panee merkille, että monissa tapauksissa Euroopan unionin tuomioistuimen yksiköt toteuttivat toimia sisäisen tarkastuksen suositusten täytäntöönpanemiseksi ennen sisäisten tarkastusten virallista päätökseen saattamista ja että sisäinen tarkastaja piti näitä toimia tyydyttävinä;

23.panee merkille, että vuoden 2023 lopussa Euroopan unionin tuomioistuimen palveluksessa oli 1 340 virkamiestä (58 prosenttia), 765 unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a, b ja c alakohdan mukaista väliaikaista toimihenkilöä (33 prosenttia) ja 198 sopimussuhteista toimihenkilöä (9 prosenttia); panee merkille, että henkilöstötaulukkoon sisältyvien toimien täyttöaste oli vuoden 2023 lopussa 97,11 prosenttia; panee lisäksi merkille, että henkilöstön vuotuinen vaihtuvuus oli 7,8 prosenttia vuonna 2023 ja että vaihtuvuuden syynä olivat erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen palveluksesta eläköitymisen takia pois lähteneet, joiden osuus kyseisestä henkilöstöstä oli 20 prosenttia;

24.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimessa on 27 tuomaria ja 11 julkisasiamiestä ja että yhtään uutta tuomaria tai julkisasiamiestä ei aloittanut tehtävässään vuonna 2023; panee lisäksi merkille, että unionin yleisessä tuomioistuimessa on 54 tuomaria ja että kaksi uutta tuomaria, joista toinen oli nainen ja toinen mies, aloitti tehtävässään vuoden 2023 aikana; panee lisäksi merkille, että unionin yleiseen tuomioistuimeen valittiin uusi kirjaaja vuonna 2023;

25.panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin tuomioistuimen seikkaperäiset vastaukset osana tämänkertaista vastuuvapausmenettelyä tehtyyn parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kyselyyn, etenkin vastaukset, jotka koskivat henkilöstöjakaumaa vuoden 2023 lopussa; panee merkille, että unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen sukupuolijakauma on edelleen hyvin epätasapainoinen; toteaa arvostavansa unionin yleisen tuomioistuimen presidentin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin puheenjohtajalle vuonna 2024 lähettämää kirjettä, jossa kehotettiin jäsenvaltioita ottamaan huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen tarve niiden nimittäessä ehdokkaita tuomareiden ja julkisasiamiesten korvaamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen tarpeen niiden nimittäessä ehdokkaita tuomareiden korvaamiseksi;

26.panee merkille, että vuoden 2023 lopussa palveluksessa olleista 2 303 virkamiehestä ja toimihenkilöstä 61 prosenttia oli naisia; panee tyytyväisenä merkille, että naisten osuus hallintotehtävissä on 55 prosenttia ja että erityisesti johtotehtävissä osuus on kasvanut 43 prosenttiin (40 prosenttia vuosina 2022 ja 2021), mikä vahvistaa vuodesta 2018 lähtien jatkuneen yleisen kasvusuuntauksen (41 prosenttia vuonna 2020, 39 prosenttia vuonna 2019 ja 37,5 prosenttia vuonna 2018); panee kuitenkin merkille, että naisten osuus oli suurin hallintoavustajien palkkaluokissa ja puolestaan alhaisin ylemmän johdon tehtävissä; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta varmistamaan naisten suuremman edustuksen ylemmän johdon tehtävissä ja ryhtymään lisätoimenpiteisiin sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistämiseksi kaikilla tasoilla; panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin tuomioistuimen toimet tasa-arvon, osallisuuden ja monimuotoisuuden edistämiseksi erityisesti palvelukseenottovaiheessa;

27.kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta julkaisemaan vuosittain sukupuolten tasa-arvoa ja monimuotoisuutta käsittelevän kertomuksen, josta käy ilmi sukupuolten edustus toimielimen kaikilla tasoilla, mukaan lukien tuomarit, julkisasiamiehet ja hallintohenkilökunta, sekä ryhtymään konkreettisiin toimiin sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ylemmän johdon tehtävissä;

28.pitää myönteisenä sitä, että kaikki unionin kansallisuudet ovat edustettuina Euroopan unionin tuomioistuimen henkilöstössä, mutta toteaa, että jotkin kansallisuudet ovat paremmin edustettuina kuin toiset; panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin jatkoi toimiaan paremman maantieteellisen tasapainon saavuttamiseksi henkilöstönsä keskuudessa erityisesti edistämällä avointen työpaikkojensa näkyvyyttä ja houkuttelevuutta, luomalla ja tarjoamalla suotuisammat työolot väliaikaisten toimihenkilöiden houkuttelemiseksi tietyistä vähemmän edustetuista jäsenvaltioista ja viestimällä laajasti erilaisille kohderyhmille Euroopan unionin tuomioistuimessa tarjolla olevista työmahdollisuuksista vuonna 2023; panee merkille, että paljon työtä tehtiin sen eteen, että saataisiin houkuteltua paljon lahjakkaita nuoria eri jäsenvaltioista Euroopan unionin tuomioistuimen harjoitteluohjelman kautta; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta selvittämään harjoittelijoiden tapauksessa, ovatko kaikki jäsenvaltiot suhteellisesti edustettuina;

29.kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta edistämään monikielistä työympäristöä ottaen huomioon, että sillä on potentiaalia parantaa kansallisuuksien oikeudenmukaista jakautumista sen henkilökunnassa; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä vaalimaan monikielisyyden periaatetta ja varmistamaan sen;

30.panee tyytyväisenä merkille työn, jota tehtiin toimielinten välisessä korkean tason työryhmässä, joka pyrkii lisäämään Luxemburgin houkuttelevuutta henkilöstön työpaikkana; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta ylläpitämään ja parantamaan yhteistyötä muiden Luxemburgissa sijaitsevien toimielinten kanssa erilaisten aloitteiden yhteydessä; panee tyytyväisenä merkille, että budjettivallan käyttäjä hyväksyi varainhoitovuotta 2025 varten tarvittavat määrärahat, jotta alemmissa palkkaluokissa työskentelevälle henkilöstölle voidaan myöntää asumiskorvaus toimielinten välisen korkean tason työryhmän suosituksen mukaisesti; pyytää, että parlamentille tiedotetaan sellaisten aloitteiden edistymisestä, joilla pyritään lisäämään Luxemburgin houkuttelevuutta työpaikkana;

31.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin toteutti vuonna 2023 useita aloitteita henkilöstön fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi erityisten työpajojen ja tiedotustoimien avulla; panee merkille, että johtajat suhtautuivat myönteisesti 1. toukokuuta 2022 voimaan tulleeseen etätyöjärjestelmään ja että 92 prosenttia heistä vastasi, että etätyötä tekevän henkilöstön tuottavuus oli joko vastaava tai parempi kuin ennen etätyöjärjestelmän käyttöönottoa; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin jatkoi vuonna 2023 henkilöstölleen tarjottua mahdollisuutta tehdä etätyötä asemapaikan ulkopuolelta enintään 10 päivää vuodessa, erityisesti tuomioistuimen lomakausien aikana, ja pyrki näin edistämään parempaa työn ja yksityiselämän tasapainoa;

32.panee tyytyväisenä merkille käynnissä olevat valistus-, tiedotus- ja koulutuskampanjat, joiden tarkoituksena on edistää vammaisia henkilöitä ja heidän avustajiaan koskevaa osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta, yhteistyötä ja tukea;

33.panee merkille, että vuonna 2023 sairauslomapäiviä oli 20 198 eli niiden määrä väheni 14,78 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna; panee huolestuneena merkille, että työterveyshuollon ilmoituksen mukaan työuupumustapauksia oli 11 vuonna 2023; panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on päättänyt tehdä tarkan analyysin diagnooseja koskevista lausunnoista tunnistaakseen työuupumustapaukset ja että se on keskittynyt ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalityöntekijöiden tiiminsä vahvistamiseen, psykososiaalisten riskien ehkäisemiseen työpaikalla ja sellaisten hallinnolle tarkoitettujen tiedotustoimien toteuttamiseen, joissa käsitellään oikeutta olla tavoittamattomissa ja ylisuorittamisen riskejä; kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta keskittymään edelleen tähän ongelmaan, jotta voidaan välttää uudet työuupumustapaukset, ja ilmoittamaan Euroopan parlamentille tältä osin toteutetuista toimenpiteistä;

34.panee merkille, että vuonna 2023 käynnistettiin hallinnollinen tutkimus henkilöstön jäsentä koskevasta väitetystä seksuaalisesta häirinnästä ja että tämän asian käsittely saatettiin päätökseen vuonna 2024 ja sen perusteella määrättiin seuraamus; ilmaisee huolensa siitä, että vuonna 2023 pantiin vireille myös erästä tuomaria koskeva väitettyyn häirintään liittyvä avunantomenettely, mutta kyseisessä tapauksessa ei todettu olleen kyse häirinnästä; panee merkille, että yksiköiden välinen työryhmä, joka perustettiin maaliskuussa 2023 eli ennen kuin Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta ratifioitiin, tarkasteli Euroopan unionin tuomioistuimessa häirinnän ehkäisemiseksi käytössä olleita sääntöjä ja menettelyjä ja antoi joitakin suosituksia näiden sääntöjen ja menettelyjen parantamiseksi; kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta seuraamaan asiaa ja jatkamaan työpaikkahäirinnän nollatoleranssilinjaa ottamalla käyttöön tiedostamattomia ennakkoluuloja ja eettisiä periaatteita käsittelevän pakollisen koulutuksen kaikille tuomareille ja korkeille virkamiehille vallan väärinkäytön estämiseksi;

35.panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2023 laadittiin aiemmissa vastuuvapaussuosituksissa esitetyn pyynnön mukaisesti Euroopan unionin tuomioistuimen virkamiesten ja muun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat uudet ammattieettiset säännöt, joissa otetaan huomioon tuomioistuimen arvot ja sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin, ja että nämä ammattieettiset säännöt hyväksyttiin maaliskuussa 2024; panee merkille, että ammattieettiset säännöt sisältävät määräyksiä eturistiriidoista, lojaalisuusvelvollisuudesta sekä salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta, viranhoitoon kuulumattomasta toiminnasta, ammatillisesta toiminnasta palvelussuhteen päättymisen jälkeen ja julkaisutoiminnasta ja että niitä sovelletaan myös Euroopan juridisen koulutusverkoston puitteissa toimiviin kansallisiin asiantuntijoihin ja harjoittelijoihin; panee merkille, että vuonna 2023 henkilöstölle ja johtajille järjestettiin ammattieettisiä sääntöjä koskevia tiedotustoimia ja uudistettua koulutusta keskittyen erityisesti uusiin tulokkaisiin; kehottaa antamaan säännöllisesti koko henkilöstölle pakollista koulutusta ja pyytää, että parlamentille tiedotetaan ammattieettisten sääntöjen täytäntöönpanosta;

36.panee merkille, että ennen ammattieettisten sääntöjen voimaantuloa tehtiin ilmoitukset kahdesta mahdollisesta eturistiriitatapauksesta ja ne käsiteltiin käytössä olleiden menettelyjen mukaisesti, jotta voitiin varmistaa, että asianomaiset uudet henkilöstön jäsenet eivät osallistu sellaisten asiakokonaisuuksien hallinnointiin, jotka olivat heille tuttuja jo aiemmasta työpaikasta;

37.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenten ja entisten jäsenten ammattieettisten sääntöjen hyväksymisen jälkeen jäsenten sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset on julkaistu verkossa, jotta vältetään mahdolliset eturistiriidat asioiden käsittelyssä; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin arvioi asiaa koskevia sisäisiä sääntöjään jatkuvasti uudelleen päivittääkseen niitä ja varmistaakseen mahdollisimman korkeat eettisen toimintatavan normit; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta perustamaan riippumattoman eettisen komitean valvomaan ammattieettisten sääntöjen noudattamista ja tutkimaan mahdollisia rikkomisia; vaatii etiikkaa käsittelevää pakollista vuosittaista koulutusta Euroopan unionin tuomioistuimen koko henkilöstölle, mukaan lukien tuomarit ja julkisasiamiehet, Euroopan unionin tuomioistuimen integriteetin säilyttämiseksi; pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta tiedottamaan parlamentille tämän eturistiriitojen ehkäisemiseen tähtäävän toimenpiteen tehokkuutta koskevien mahdollisten lisäarviointien tuloksista;

38.panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenten sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaisun, mutta kehottaa ottamaan käyttöön yleisen nimeämistä edeltävän seulontaprosessin mahdollisten eturistiriitojen tunnistamiseksi ja lieventämiseksi aikaisessa vaiheessa; kehottaa neuvostoa laatimaan jäsenvaltioille selkeät ohjeet ehdokkaiden nimeämiseen Euroopan unionin tuomioistuimen oikeudellisiin virkoihin;

39.kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta ottamaan käyttöön pakollisen esteellisyyskäytännön tuomareille tapauksissa, joissa heillä on aiempia ammatillisia sidonnaisuuksia Euroopan unionin tuomioistuimessa vireillä olevan asian asianosaisiin; kehottaa seulomaan tarkemmin tuomareiden ja ylemmän tason henkilöstön eturistiriidat sekä päivittämään säännöllisesti taloudellisten tietojen julkistamista koskevat vaatimukset; pyytää esteellisyyspäätösten reaaliaikaista julkaisua tapauksissa, joissa tuomarit ilmoittavat eturistiriidasta, jotta voidaan taata oikeudellisen menettelyn suurempi avoimuus ja vahvistaa kansalaisten luottamusta Euroopan unionin tuomioistuimen puolueettomuuteen ja integriteettiin;

40.panee merkille, että vuonna 2023 kaikki Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenet asuivat Luxemburgissa perussäännön 14 artiklan mukaisesti;

41.panee merkille, että luettelo sekä unionin tuomioistuimen että unionin yleisen tuomioistuimen jäsenten toteuttamasta ulkoisesta toiminnasta on julkaistu Euroopan unionin tuomioistuimen verkkosivustolla vuodesta 2018 lähtien; panee myös merkille, että suuren yleisön on vaikea lukea luetteloa, ja suosittaa sen tarkistamista, jotta se olisi selkeämpi ja informatiivisempi; panee merkille, että unionin tuomioistuimen yleiskokouksen tai unionin yleisen tuomioistuimen täysistunnon ennakkohyväksyntä myönnetään vain, jos ulkoinen toiminta on sopusoinnussa ammattieettisten sääntöjen vaatimusten kanssa ja sen velvoitteen kanssa, jonka mukaan jäsenten on oltava käytettävissä lainkäyttötoimintaa varten; pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikista aloitteista, joilla pyritään parantamaan ulkoiseen toimintaan liittyvien tietojen luettavuutta aiempien vastuuvapaussuositusten mukaisesti;

42.panee merkille, että vuonna 2021 päivitetyissä säännöissä, jotka koskevat jäsenten matkoja, virkamatkoja ja kuljettajien ja autojen käyttöä, määrätään, että Euroopan unionin tuomioistuin vastaa ainoastaan matkamääräyksen täytäntöönpanoon tai jäsenen tehtävän hoitamiseen liittyvästä auton käytöstä aiheutuvista käyttökustannuksista 10 000 kilometriin asti; toistaa kantansa, jonka mukaan virka-autoja ei pitäisi missään olosuhteissa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenen tehtävien hoitamiseen, ja panee merkille, että tuomioistuin ilmoitti keskustelevansa muiden toimielinten kanssa virka-autojen käyttöä koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen aikaansaamiseksi kunnioittaen samalla kunkin toimielimen riippumattomuutta; kehottaa kaikkia unionin toimielimiä sopimaan yhtenäisestä horisontaalisesti sovellettavasta järjestelmästä, mikä vähentäisi sekaannusten vaaraa ja lisäisi julkisten varojen käytön avoimuutta ja tehokkuutta; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta tiedottamaan parlamentille asian edistymisestä;

43.panee merkille, että aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa mainittu Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) käsittelemä asia, joka koski henkilöstön jäsenen toimintaa, jossa olisi voinut olla kyse vakavasta velvoitteiden noudattamisen laiminlyönnistä, saatettiin päätökseen vuonna 2023; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen tiedossa ei ole mitään uusia vuotta 2023 koskevia OLAFin tutkimuksia tai suosituksia;

44.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin ei vuonna 2023 ilmoittanut yhtään petos-, korruptio- tai unionin varojen väärinkäyttötapausta; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen petostentorjuntastrategia on olennainen osa sen yhdennettyä sisäisen valvonnan ja riskinhallinnan kehystä ja että siinä keskitytään erityisesti tietojen luvattoman julkistamisen riskeihin;

45.panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on sitoutunut lisäämään avoimuutta, oikeussuojan saatavuutta ja julkisuutta ja että se siten auttaa osaltaan vaalimaan kansalaisten luottamusta unionin toimielimiin;

46.panee merkille, että vuonna 2023 Euroopan unionin tuomioistuin vakiinnutti unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen istuntojen suoratoistopalvelun Curia-verkkosivustolla ja helpotti siten kansalaisten mahdollisuutta tutustua tuomioistuimen lainkäyttötoimintaan; panee tyytyväisenä merkille Curia-verkkosivuston rakenteen, toimintojen ja sisällön parannukset; panee tyytyväisenä merkille, että unionin tuomioistuimen tuomioiden julistaminen, julkisasiamiehen ratkaisuehdotusten esittäminen, suuren jaoston istunnot ja tietyt viiden tuomarin jaostojen istunnot on lähetetty suorana lähetyksenä Curia-verkkosivustolla vuodesta 2023 lähtien; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta parantamaan edelleen avoimuutta lähettämällä unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen istunnot verkkosivustollaan ja tallentamalla ne pysyvästi verkkoon;

47.pitää myönteisenä, että uudistettuaan perussääntönsä Euroopan unionin tuomioistuin julkaisee ennakkoratkaisumenettelyssä jätetyt kirjelmät tai kirjalliset huomautukset tällaisen menettelyn päättymisen jälkeen, paitsi jos osapuolen kirjelmän tai huomautuksen julkaisemista vastustetaan; korostaa, että tällainen julkaiseminen parantaa avoimuutta ja kansalaisten oikeussuojan saatavuutta, ja kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta julkaisemaan kaikki tiettyyn asiakokonaisuuteen liittyvät asiakirjat sen verkkosivustolla; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta ottamaan käyttöön menettelyn, jota kuka tahansa voisi käyttää tutustuakseen talon sisäisesti kaikkiin tiettyyn asiaan liittyviin asiakirjoihin;

48.panee merkille, että unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi huhtikuussa 2023 ja unionin tuomioistuin syyskuussa 2024 videoneuvottelun käyttöä koskevat säännöt, joiden mukaan asianosainen voi pyytää videoneuvottelun käyttöä, jos turvallisuuteen liittyvät syyt tai muut painavat syyt estävät asianosaisen oikeudenkäyntiedustajaa osallistumasta istuntosalissa läsnä olevana asianosaisten kuulemiseksi pidettävään istuntoon;

49.panee merkille, että yleisön oikeudesta tutustua Euroopan unionin tuomioistuimen hallussa sen hallinnollisten tehtävien hoitamiseksi oleviin asiakirjoihin 26. marraskuuta 2019 annetussa Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksessä vahvistettuja sääntöjä ei sovelleta oikeudenkäyntiasiakirjoihin, joihin tutustumista säännellään unionin tuomioistuinten työjärjestyksessä tai unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksessä; panee merkille, että vuonna 2023 Euroopan unionin tuomioistuin kirjasi 21 pyyntöä saada tutustua hallinnollisiin asiakirjoihin ja myönsi 12 tapauksessa oikeuden tutustua niihin; panee merkille, että Euroopan oikeusasiamies ei havainnut Euroopan unionin tuomioistuimen toiminnassa hallinnollisia epäkohtia vuonna 2023;

50.kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta yksinkertaistamaan yksittäisten ratkaisujen hakuprosessia e-Curiassa; panee tyytyväisenä merkille toimet, joiden ansiosta käyttöliittymä on käyttäjäystävällisempi ja intuitiivisempi;

51.panee merkille, että talousarviomenot kasvoivat vuonna 2023 tietotekniikkahankkeiden osalta 10,9 prosenttia, tietotekniikkalaitteiden osalta 13 prosenttia, kyberturvallisuushankkeiden osalta 59 prosenttia ja kyberturvallisuuspalvelujen, ‑lisenssien ja -laitteiden osalta 72 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna;

52.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen painopisteisiin kuului vuonna 2023 edelleen digitaalisen muutoksen strategian mukaisten suurten digitalisaatiohankkeiden täytäntöönpano, kuten yhdennetyn asianhallintajärjestelmän (SIGA) kehittäminen, e-Curia-sovelluksen käytön edistäminen oikeudenkäyntiasiakirjojen sähköisessä jättämisessä ja tiedoksi antamisessa, sähköisen allekirjoituksen käyttöönotto sekä HAN/Ares-nimisen sähköisen asiakirjarekisteri- ja hallinnointijärjestelmän käyttöönotto; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin seuraa sitä, miten tuottavia digitalisaatiohankkeisiin tehdyt investoinnit ovat kustannus- ja resurssitehokkuusmielessä, ja pyytää tuomioistuinta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tätä alaa koskevista havainnoistaan;

53.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on osana kattavaa aloitettaan, jolla pyritään lisäämään saavutettavuutta ja esteettömyyttä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kannalta sekä heidän osallisuuttaan, jatkanut ”sisäänrakennetun saavutettavuuden” lähestymistavan soveltamista kaikissa tietotekniikkajärjestelmiensä muutoksissa ja kehityksessä; panee merkille, että Curia-verkkosivuston tarkastuksen jälkeen Euroopan unionin tuomioistuin alkoi parantaa sivuston saavutettavuutta niin, että se soveltuisi laajalle käyttäjäkunnalle, kuten näkövammaisille, kuulovammaisille tai kehitysvammaisille henkilöille;

54.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin toteutti useita tekoälyyn perustuvia hankkeita, kuten asiakirja-analyysin automatisointi sovellettavaan lainsäädäntöön liittyvien viittausten yhteydessä ja robotiikan avulla tehty laskujen tarkistaminen sekä istuntojen sanatarkat selostukset, sen kesäkuussa 2023 hyväksytyn uuden tekoälyn integrointistrategian mukaisesti; korostaa olevan ratkaisevan tärkeää, että tekoälyä käytetään tavalla, jolla säilytetään kaikilta osin oikeudellisten prosessien riippumattomuus, laatu ja järjestys, että sen käytössä otetaan täysin huomioon eettiset kysymykset ja että sitä käytetään ihmisen valvonnassa ja mahdollistaen ihmisen toimet kielteisten seurausten tai riskien välttämiseksi tai järjestelmän pysäyttämiseksi, jos se ei toimi tarkoitetulla tavalla; panee merkille, että osana tätä strategiaa Euroopan unionin tuomioistuin perusti tekoälyn hallintalautakunnan, joka koostuu unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen jäsenistä ja jonka tehtävänä on valvoa tekoälyn käytön eettisiä näkökohtia tuomioistuimessa ja asettaa selkeät rajat sen soveltamiselle; panee tyytyväisenä merkille ryhmän laatimat tekoälyn käyttöä koskevat ohjeet henkilöstölle; panee tyytyväisenä merkille aloitteet, joilla pyritään kehittämään työntekijöiden digitaalista osaamista digitaalista muutosta käsittelevän toimielinten välisen komitean kanssa kehitetyn koulutuspolun avulla; korostaa, että oikeudenkäytön digitalisoinnista ja kehittyvän teknologian, kuten tekoälyn, käyttöönotosta voi olla huomattavia etuja Euroopan unionin tuomioistuimen tehokkaan toiminnan kannalta; suosittelee kuitenkin, että Euroopan unionin tuomioistuin ennakoi siihen liittyvät kyberturvallisuusriskit ja vahvistaa entistä enemmän yhteistyötään Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston ja CERT-EU:n kanssa;

55.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimelle ei vuonna 2023 ilmoitettu yhtään Euroopan tietosuojavaltuutetun tutkimusta; panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu ei ollut vuonna 2023 antanut yhtään erityistä suositusta Euroopan unionin tuomioistuimelle valtuutetun tutkittua Amazon Web Services -palvelun tarjoamien pilvipalvelujen käyttöä; panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu julkaisi vuonna 2023 päätöksen, jossa vahvistettiin, että Euroopan unionin tuomioistuin käyttää videoneuvottelupilvipalveluja tietosuojalainsäädännön mukaisesti; toistaa kuitenkin jälleen huolensa ulkoisten pilvipalvelujen käytöstä kyberturvallisuuteen ja digitaaliseen suvereniteettiin liittyvien uhkien kasvaessa;

56.panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin hyväksyi vuonna 2023 kyberturvallisuutta koskevan etenemissuunnitelman ja operatiivisten kyberturvallisuusvalmiuksiensa vahvistamisen suojatakseen paremmin järjestelmiään yhä lisääntyviltä kyberhyökkäyksiltä; korostaa lisäksi, että vahva kyberturvallisuusstrategia on keskeinen väline torjuttaessa ulkomaisia sekaantumisia, joiden tarkoituksena on heikentää unionin toimielinten koskemattomuutta; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on toteuttanut erilaisia toimenpiteitä vahvistaakseen varautumistaan kyberuhkiin ja kykyään selviytyä turvallisuuspoikkeamista, muun muassa osallistumalla toimielinten välisen kyberturvallisuuslautakunnan hallinnointiin ja yhdistelemällä kyberturvavarotoimia ja ‑välineitä CERT-EU:n suositusten mukaisesti; panee merkille, että budjettivallan käyttäjä hyväksyi varainhoitovuotta 2025 varten tarvittavat määrärahat kahteen lisävirkaan, jotta voidaan vahvistaa Euroopan unionin tuomioistuimen henkilöstövalmiuksia kyberturvallisuuden alalla;

57.suhtautuu myönteisesti toteutettuihin toimenpiteisiin, kuten kyberturvallisuustarkastuksiin, henkilöstön koulutukseen ja poikkeamia koskevan nopean toiminnan protokolliin, joilla tuomioistuimen teknistä infrastruktuuria suojellaan kyberuhkilta; korostaa, että oikeudenkäytön digitalisointi ja tekoälyn kaltaisten uusien teknologioiden käyttö tuovat monia etuja unionin tuomioistuimen sujuvan toiminnan kannalta mutta aiheuttavat myös riskejä, joita tuomioistuimen on ehkäistävä ja joilta sen on suojauduttava; ehdottaa tältä osin, että Euroopan unionin tuomioistuin laatii kyberturvallisuusstrategian ja tehostaa yhteistyötä muiden unionin toimielinten, erityisesti ENISAn (EU:n kyberturvallisuusvirasto), kanssa kyberhyökkäysten ehkäisemiseksi, sillä niiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti Euroopassa ja niiden muodot muuttuvat yhä kehittyneemmiksi;

58.suhtautuu myönteisesti aloitteeseen antaa fiktiivisiä nimiä asioille, joista poistetaan tunnistetiedot, käyttämällä automaattista nimigeneraattoria, jotta voidaan vahvistaa henkilötietojen suojaa ja helpottaa asioiden yksilöintiä;

59.panee tyytyväisenä merkille unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen muutoksen, jolla selkeytetään ja yksinkertaistetaan oikeudenkäyntimenettelyjä, mukaan lukien mahdollisuus käyttää istunnoissa videoneuvottelua, allekirjoittaa ratkaisut sähköisesti ja nimetä pilottiasioita;

60.panee merkille, että vuonna 2023 päätökseen saatetun, Euroopan unionin tuomioistuimen tilojen mahdollisimman tehokasta käyttöä koskevan yksiköiden välisen pohdinnan jatkotoimena käynnistettiin pilottihankkeita; panee merkille, että näiden hankkeiden tulokset sekä muut tekijät, kuten ympäristö- ja talousarvionäkökohdat, oikeudenkäytön laatu, työhyvinvointi, osallisuus, saavutettavuus ja esteettömyys sekä Euroopan unionin tuomioistuimen houkuttelevuus, otetaan huomioon lopullisessa päätöksessä tuomioistuimen rakennusten käytöstä; pyytää, että parlamentille tiedotetaan näiden päätelmien täytäntöönpanosta ja sen vaikutuksista työtilojen organisointiin;

61.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin jatkoi vuonna 2023 kattavaa aloitettaan, jolla pyritään lisäämään saavutettavuutta ja esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta sekä heidän osallisuuttaan, jotta voidaan taata, että tuomioistuin on kaikkien henkilöiden, menettelyihin osallistuvien ja vierailijoiden saavutettavissa fyysisesti tai sähköisesti; panee lisäksi merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin aloitti vuonna 2023 infrastruktuurinsa kartoituksen sitä silmällä pitäen, että se voi noudattaa uutta kansallista esteettömyyslainsäädäntöä 1. tammikuuta 2032 alkaen; pyytää, että parlamentille tiedotetaan uusista aloitteista tällä alalla;

62.panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin vähensi vuonna 2023 edelleen merkittävästi energiankulutustaan ja hiilijalanjälkeään verrattuna vuoteen 2015, jota pidetään vertailukohtana tuomioistuimen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmästrategian täytäntöönpanossa, ja toteaa, että näihin tuloksiin päästiin energiansäästötoimenpiteiden sekä lämmitys-, jäähdytys- ja valaistusinfrastruktuurien optimoinnin ansiosta; panee merkille, että vuonna 2023 lämmönkulutus oli vähentynyt 33,5 prosenttia, sähkönkulutus 28,7 prosenttia, vedenkulutus 20,1 prosenttia, toimistopaperin kulutus 63 prosenttia, toimisto- ja ruokalajäte 43 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt 30,2 prosenttia vuodesta 2015; panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin sovelsi ympäristöä säästäviä hankintoja koskevia kriteerejä kymmenessä tarjouskilpailussa, joiden arvo oli yli 60 000 euroa; panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin tuomioistuimen sitoutumisen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS); kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta jatkamaan toimia ympäristövaikutusten vähentämiseksi hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä;

63.pitää myönteisenä sitä, että Euroopan unionin tuomioistuin on toteuttanut useita aloitteita sen henkilöstön ja jäsenten kestävän liikkuvuuden tukemiseksi ja lisäämiseksi, mukaan lukien tuet julkisen liikenteen käytölle, tuet yhteiskäyttöisille polkupyörille, polkupyörien pysäköintitilojen parantaminen sekä hybridi- ja sähköautojen tilojen ja laitteistojen parantaminen;

64.panee tyytyväisenä merkille talousarviosäästöt, joita on saavutettu tekemällä yhteistyötä muiden toimielinten kanssa ja erityisesti komission kanssa tehtyihin yksikön tason sopimuksiin perustuvien yhteisten sovellusten ja säilytyspalvelujen avulla sekä osallistumalla toimielinten välisiin hankintamenettelyihin, joiden ansiosta Euroopan unionin tuomioistuin on voinut optimoida kustannuksiaan ja resurssejaan;

65.panee tyytyväisenä merkille Euroopan juridisen koulutusverkoston (EJTN) panostukset kansallisten tuomarien kouluttamiseen unionin oikeutta koskevissa asioissa; panee tyytyväisenä merkille, että EJTN:n tukemisesta kestävän eurooppalaisen oikeuskulttuurin muotoilemiseksi annetun Euroopan unionin tuomioistuimen julkilausuman mukaisesti tuomioistuin ja EJTN pyrkivät lisäämään pitkäaikaisten harjoittelijoiden diversiteettiä vuonna 2023 tavoitteenaan lopulta nostaa heidän lukumääränsä yhteen jäsenvaltiota kohti; panee merkille, että toteutetut toimenpiteet ovat jo tuottaneet tulosta, sillä Euroopan unionin tuomioistuimessa on harjoittelijoita joistakin jäsenvaltioista, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet aktiivisesti ohjelmaan; panee merkille, että kaudelle 2023–2024 tarjottiin 15 palkallista harjoittelupaikkaa; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta kehittämään edelleen tietämyksen jakamiseen liittyviä aloitteitaan, mukaan lukien yhteiset oikeuskäytäntötietokannat ja virtuaaliset yhteistoimintafoorumit kansallisten tuomioistuinten tukemiseksi monimutkaisissa oikeudellisissa tulkinnoissa;

66.korostaa, että harjoittelujen olisi oltava palkallisia Euroopan parlamentin 14. kesäkuuta 2023 laadukkaista harjoittelupaikoista EU:ssa antaman päätöslauselman (2020/2005 INL) mukaisesti, sillä siinä vaaditaan, että kaikki harjoittelut Euroopassa olisivat palkallisia; panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen kaikki harjoittelijat saavat avustuksen oleskelunsa aikana, pääasiassa Euroopan unionin tuomioistuimelta ja joissakin erityistapauksissa muista lähteistä; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin ottaa vastaan vain muutaman muun lähteen maksaman harjoittelijan (alle kymmenen vuodessa) ja että heidät otetaan vain lyhyeksi aikaa (keskimäärin kaksi kuukautta); panee tyytyväisenä merkille, että tällaisissa tapauksissa Euroopan unionin tuomioistuimen hallinto tarkastaa huolellisesti, että kyseiset harjoittelijat todella saavat avustuksen, määrärahan tai korvauksen harjoittelusta ja sen maksaa suoraan harjoittelijan työnantaja tai akateeminen laitos;

67.pitää myönteisenä sitä, että Euroopan unionin tuomioistuin tekee kaikilta osin yhteistyötä OLAFin, tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Euroopan oikeusasiamiehen kanssa; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin jatkoi vuonna 2023 työtään vakiintuneen vuoropuhelun ylläpitämiseksi kansallisten tuomioistuinten ja erityisesti perustuslakituomioistuinten ja ylimpien tuomioistuinten kanssa ja että tuomioistuin isännöi useita kokouksia, mukaan lukien kansallisten tuomareiden vuosikokous; kannustaa Euroopan unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten väliseen tiiviimpään yhteistyöhön unionin lainsäädännön yhdenmukaisen soveltamisen vahvistamiseksi; suosittelee perustamaan pysyvän oikeusviranomaisten vaihto-ohjelman, jossa jäsenvaltioiden tuomarit työskentelevät yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen kollegoiden kanssa, jotta voidaan edistää parhaita käytäntöjä unionin oikeuden tulkinnassa;

68.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin tehosti vuonna 2023 pyrkimyksiään olla vuorovaikutuksessa unionin kansalaisten kanssa lisäämällä näkyvyyttään sosiaalisessa mediassa; panee merkille, että vuoden 2023 lopussa Euroopan unionin tuomioistuimen LinkedIn-tilin tilaajien määrä kasvoi 32 prosenttia ja tuomioistuimen kahden X-tilin (entinen Twitter) seuraajien määrä 9 prosenttia, kun taas sen YouTube‑kanavan katselukerrat lisääntyivät 84,96 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna;

69.panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin tuomioistuimen pyrkimykset parantaa unionin kansalaisille suunnattua strategista viestintää tuomioistuimen lainkäyttötoiminnasta ja tätä koskevaa avoimuutta erityisesti järjestämällä avointen ovien päivä, tarjoamalla erilaisia vierailuvaihtoehtoja, joista voidaan mainita etenkin erityiset virtuaalivierailut, joihin osallistui 800 opiskelijaa vuonna 2023, ja tarkastelemalla uudelleen lehdistötiedotteidensa ja verkkojulkaisujensa laatimista siltä kannalta, että ne ovat helppotajuisia ja niissä käsitellään tiedotusvälineitä kiinnostavia tai kansalaisten elämään vaikuttavia asioita.