1.panee merkille, että komitean talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka kokonaismäärä vuonna 2023 oli 12,3 miljardia euroa eli 6,4 prosenttia unionin menoista; toteaa, että vuonna 2023 komitean talousarvio oli 0,95 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 määrärahoista;

2.toteaa, että varainhoitovuotta 2023 koskevassa vuosikertomuksessaan (jäljempänä ’tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus’) tilintarkastustuomioistuin tarkasti otsakkeen 7 alaan kuuluvan 70 tapahtuman otoksen, josta 21 tapahtumaa (30 prosenttia) sisälsi virheitä; toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin kvantifioi nämä virheet ja arvioi, että niistä viiden virhetaso oli alle olennaisuusrajan;

3.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta sen huomautuksen siitä, että hallintomenoja ovat muun muassa henkilöstömenot ja eläkemenot, joiden osuus hallintomenojen kokonaismäärästä oli vuonna 2023 noin 70 prosenttia, sekä kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot; panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen jälleen todenneen, että hallintomenoissa riski on yleisesti ottaen alhainen;

4.pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kertomuksessaan, että kiinteistöjen kunnossapitoa koskevan sopimuksen 10 vuoden kestoa ei ollut perusteltu riittävällä tavalla yhdessä komitean vuonna 2023 suorittamassa maksutapahtumassa;

5.panee merkille komitean vuoden 2023 toimintakertomuksesta, että komitean lopullinen hyväksytty talousarvio oli 116 675 392 euroa vuonna 2023, mukaan lukien lisätalousarvio nro 4/2023 (palkat ja energiakulut), mikä merkitsee 6 698 534 euron (eli 6,1 prosentin) lisäystä vuoteen 2022 verrattuna; panee tyytyväisenä merkille, että komitean talousarvion maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste kasvoi vuosien 2022 ja 2023 välillä 99,2 prosentista 99,9 prosenttiin ja että kuluvan vuoden maksumäärärahojen käyttöaste oli 88 prosenttia vuonna 2022 ja nousi 91,2 prosenttiin vuonna 2023; pitää myönteisenä, että C8-määrärahojen käyttöaste on edelleen noussut vuosien 2022 ja 2023 välillä 81,6 prosentista 85 prosenttiin; katsoo, että nämä korkeat käyttöasteet ovat toisaalta merkki komitean hyvästä talousarvio- ja varainhallinnosta, mikä on tulosta talousarvion toteuttamisen tehostetusta seurannasta, oikea-aikaisesta talousarviosuunnittelusta ja varojen uudelleenkohdentamisesta ennakoimattomiin tapahtumiin vastaamiseksi, mutta toisaalta se voi myös olla merkki siitä, että komitea tarvitsee lisäresursseja; kehottaa komissiota ja budjettivallan käyttäjää ottamaan tämän huomioon talousarviomenettelyssä;

6.panee merkille, että vuoden 2023 aikana komitea toteutti 31 siirtoa, joiden kokonaismäärä oli 2,84 miljoonaa euroa ja joihin lukeutui 25 sisäistä siirtoa yhteensä 0,98 miljoonan euron arvosta ja kuusi ulkoista siirtoa yhteensä 1,86 miljoonan euron arvosta; panee merkille, että ulkoisista siirroista noin 0,8 miljoonaa euroa siirrettiin budjettikohtiin, joihin kuuluu sopimuksia, joihin korkea inflaatio / indeksointi vaikuttaa; panee merkille, että Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutukset aiheuttivat komitealle edelleen budjettipainetta vuonna 2023; panee tässä yhteydessä merkille, että korkea inflaatioaste vaikutti komiteaan suoraan tai välillisesti eniten muun muassa matkojen (virkamatkat), energian, rakennusten vuokrien, huoltosopimusten, rakennushankkeiden sekä paperin ja offsetlevyjen hankinnan kustannuksissa;

7.panee merkille, että komitean jäsenille suoritetut maksut lisääntyivät vuosien 2022 ja 2023 välillä noin 20 prosentilla 6 573 307 eurosta 7 955 968 euroon, ja toteaa, että maksut koskivat matkakuluja (8 119 maksua), matkapäivärahaa (4 449 maksua), lähikokouspäivärahaa (7 845 maksua) ja etäkokouspäivärahaa (152 maksua);

8.panee merkille, että virkamatkojen talousarvio (kyseisen vuoden määrärahat) pysyi vakaana ja oli 420 833 euroa vuonna 2023 (419 657 euroa vuonna 2022) ja sen toteutusaste oli noin 80 prosenttia vuonna 2023 (sama kuin vuonna 2022); panee merkille, että keskimääräisten majoitus- ja matkakustannusten kasvusta huolimatta komitean virkamatkojen talousarvio pysyi vakaana, koska vuonna 2023 virkamatkoja tehtiin 13 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022; panee tyytyväisenä merkille, että yleisestä jäsenten kuluihin varatusta talousarviosta rahoitettavat komitean puheenjohtajiston (puheenjohtaja ja ensimmäinen varapuheenjohtaja) matka- ja kokouskulukorvaukset vähenivät 71 810 eurosta 62 268 euroon eli 13 prosenttia vuosien 2022 ja 2023 välillä; kannustaa komiteaa järkeistämään ja vähentämään edelleen tämän alan menoja ja varmistamaan varojen optimaalisen kohdentamisen moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

9.panee huolestuneena merkille, että tulkkauspalveluihin tarkoitetut kyseisen vuoden määrärahat kasvoivat vuosien 2022 ja 2023 välillä noin 19 prosenttia 3,494 miljoonasta eurosta 4,167 miljoonaan euroon; pyytää komiteaa selittämään syyt tähän lisäykseen, koska komitea on samaan aikaan raportoinut etätulkkauksen käyttöön liittyvistä säästöistä vuonna 2023;

10.panee merkille, että 23. heinäkuuta 2023 asti komitean maksama kiinteämääräinen etäkokouspäiväraha oli 200 euroa, ja se maksettiin komitean jäsenille, heidän varajäsenilleen sekä etä- tai hybridikokouksiin kutsutuille esittelijöiden asiantuntijoille ja puhujille; panee lisäksi merkille, että tuona päivänä tulivat voimaan asiaa koskevat uudet säännöt, joiden mukaan kiinteämääräinen etäkokouspäiväraha on 50 prosenttia sääntömääräisestä kokouspäivärahasta, joka on 359 euroa, toisin sanoen 179,50 euroa; panee tässä yhteydessä merkille, että etäkokouspäivärahojen kokonaismäärä väheni merkittävästi, sillä se oli 1 742 000 euroa vuonna 2021 ja 489 600 euroa vuonna 2022 mutta vain 32 632 euroa vuonna 2023, kun taas budjettikohtaan 1004 (Matka- ja oleskelukulut kokouksiin osallistuttaessa ja oheiskulut) liittyvät kokonaismenot ovat kasvaneet huomattavasti vuoden 2022 noin 6,6 miljoonasta eurosta noin 8 miljoonaan euroon vuonna 2023 pääasiassa siksi, että vuonna 2023 palattiin laajalti lähikokouksiin vuonna 2023 ja matkustamiseen liittyvät hinnat nousivat covid-19-pandemian jälkeen;

11.on huolissaan komitean jäsenille maksettavien matka- ja kokouspäivärahojen merkittävästä kasvusta, sillä ne kasvoivat 6,6 miljoonasta eurosta vuonna 2022 kahdeksaan miljoonaan euroon vuonna 2023; kehottaa komiteaa hyväksymään matkakuluja varten selkeän kustannustehokkuusstrategian, johon sisältyy etäosallistumisen ja hybridikokousten käytön lisääminen tarpeettomien kustannusten ja päästöjen vähentämiseksi samalla kun säilytetään poliittinen sitoutuminen;

12.pitää valitettavana, että keskimääräinen maksuaika kasvoi vuosien 2022 ja 2023 välillä 17,87 päivästä 21,88 päivään; ymmärtää kuitenkin, että lisäys johtuu siitä, että vuonna 2023 komitea käsitteli ja maksoi ennätyksellisen määrän laskuja eli 5 723 laskua verrattuna 4 260 laskuun vuonna 2022; panee tässä yhteydessä merkille, että komitean sähköisesti vastaanottamien kauppalaskujen osuus on kasvanut 68 prosentista vuonna 2022 aina 76 prosenttiin vuonna 2023 ja että määrä kasvoi edelleen vuonna 2024;

13.toteaa, että komitealla on keskeinen rooli unionin politiikan kehittämisen ja päätöksentekoprosessien edistämisessä, sillä se edustaa unionin paikallis- ja alueviranomaisten etuja; panee merkille, että vuonna 2023 komitean tuloksellisuutta koskeva raportointi perustui – osana sen vuotuista toimintasuunnitelmaa – 25 tavoitteeseen, joiden saavuttamista arvioitiin 80 määrällisen indikaattorin avulla, ja että näistä indikaattoreista suurimman osan tavoitteet (noin 75 prosenttia) saavutettiin vähintään 90-prosenttisesti;

14.palauttaa mieliin, että komitea osallistuu unionin politiikkaan ja päätöksentekoon unionin alue- ja paikallisviranomaisten näkökulmasta ja tarjoaa puitteet paikallis-, alue-, valtio- ja unionitason yhteistyön tehostamiselle ja unionin tuomiselle lähemmäs kansalaisia; pitää valitettavana, että budjettirajoitukset ovat heikentäneet komitean kykyä saavuttaa täysimääräisesti tavoitteensa kansalaisten ja unionin lähentämisestä, mikä rajoittaa komitean tuomaa lisäarvoa;

15.ottaa huomioon komitean tärkeän roolin unionin lainsäädännön demokraattisen legitiimiyden lisäämisessä aktiivisella alue- ja paikallisviranomaiskoordinoinnilla ja tukee komiteaa sen pyrkimyksissä laatia entistä enemmän alueellisten vaikutusten arviointeja, myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin loppuraportin ja suositusten mukaisesti;

16.antaa komitealle tunnustusta sen poliittisista saavutuksista sen keskeisillä painopistealoilla vuonna 2023; panee merkille, että komitea hoitaa tehtäväänsä antamalla lausuntoja, jotka koskevat komission tekemiä lainsäädäntöehdotuksia (lausuntopyynnöt), ja oma-aloitteisia lausuntoja, joissa kehotetaan unionin toimielimiä toimimaan, ja päätöslauselmia, joissa esitetään komitean kannat tiettyihin aiheisiin; panee merkille, että vuonna 2023 komitea antoi 53 lausuntoa ja kuusi päätöslauselmaa, mikä on vähemmän kuin vuonna 2022 annetut 55 lausuntoa ja kahdeksan päätöslauselmaa huolimatta määrärahojen ja henkilöstön lisäyksestä; kannustaa komiteaa jatkamaan työtään tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi; suhtautuu myönteisesti komitean pyrkimyksiin ottaa käyttöön uudistavia ja innovatiivisia ratkaisuja, virtaviivaistaa hallintoa ja välttää päällekkäisiä rooleja muiden elinten kanssa;

17.panee tyytyväisenä merkille, että komitea jatkoi vuonna 2023 täytäntöönpanotoimenpiteitä hallintonsa nykyaikaistamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi ”Going for IMPact” -ohjelman myötä; panee tässä yhteydessä merkille edistymisen digitalisaatiossa ja työnkulkujen optimoinnissa, komitean suunnittelu- ja raportointivälineiden nykyaikaistamisessa, keskitetyn kokouspalvelun perustamisessa ja yhteistyön tehostamisessa muiden toimielinten tai elinten (esim. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK), komissio, parlamentti ja infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto) kanssa; antaa komitealle tunnustusta siitä, että se on toteuttanut lähes 90 prosenttia vuonna 2021 käynnistetyistä yksinkertaistamishankkeista hallinnollisten prosessien, kirjallisten menettelyjen ja (sisäisten) oikeudellisten asiakirjojen alalla;

18.panee tyytyväisenä merkille komitean vastaukset vuoden 2023 talousarvion vastuuvapautta koskevaan kyselyyn (jäljempänä ’kysely’), jonka parlamentin talousarvion valvontavaliokunta sille teki, sillä niiden mukaan komitea onnistui ”Going for IMPact” -ohjelman ansiosta vuonna 2023 mukauttamaan tavoitteensa käytettävissä oleviin resursseihin, joihin kohdistui paineita Ukrainan sodasta johtuvien inflaatiovaikutusten vuoksi; on erityisen tyytyväinen komitean edistymiseen Project Convergence -työkalun (SharePoint-pohjainen väline suunnittelua, raportointia, riskinarviointia ja toiminnan jatkuvuutta varten) käyttöönotossa ja uusien toiminnan jatkuvuutta koskevien toimintaperiaatteiden täytäntöönpanossa;

19.panee merkille komitean työn vaikutuksen ja erityisesti sen lausunnot, joista osa heijastui myös komission, parlamentin tai neuvoston päätöslauselmiin, kantoihin, ehdotuksiin, mietintöihin ja kertomuksiin, katsauksiin, päätelmiin tai trilogeihin vuonna 2023; kehottaa komiteaa edelleen toimittamaan hyödyllisiä ja merkityksellisiä tietoja, kuten kentältä saatuja tietoja ja analyysejä, unionin toimielimille ja muille unionin politiikoista hyötyville; pitää myönteisenä komitean vahvempaa osallistumista unionin poliittisen ja lainsäädäntösyklin kaikkiin vaiheisiin komission, parlamentin ja Euroopan investointipankin kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten ja toimintasuunnitelmien myötä; katsoo, että komitean ja ETSK:n jäseniä olisi kutsuttava asiaankuuluviin parlamentaarisiin kokouksiin asioista, jotka kuuluvat niiden vastuualueeseen; panee merkille, että vuonna 2023 komitean jäsenet tapasivat myös neuvoston ja pysyvien edustustojen edustajia ja osallistuivat neuvoston puheenjohtajavaltion järjestämiin tapahtumiin sen varmistamiseksi, että komitean kannat otetaan huomioon unionin lainsäädännössä; onnittelee komiteaa siitä, että se on lisännyt osallistumistaan lainsäädäntöä koskeviin trilogineuvotteluihin erityisesti saatuaan vuonna 2023 ensimmäistä kertaa oikeuden tutustua trilogikokousten asiakirjoihin;

20.kehottaa komiteaa varmistamaan alue- ja paikallishallintojen vahvemman osallistumisen unionin päätöksentekoon luomalla jäsenneltyjä kuulemismekanismeja alue- ja paikallisviranomaisten, myös parlamenttien, kuntien ja paikallisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kuulemiseksi ennen lausuntojen antamista; kehottaa komiteaa edistämään pakollisen kuulemisprosessin käyttöönottoa lainsäädäntökysymyksissä, jotka vaikuttavat merkittävästi aluekehitykseen ja koheesiopolitiikkaan;

21.panee komitean uuden sisäisen valvonnan kehyksen osalta merkille, että komitea otti vuonna 2023 käyttöön uuden jälkitarkastusmenetelmän, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa sen toimintatapa muiden unionin toimielinten kanssa siten, että jälkitarkastukset on nyt keskitetty aiemman hajautetun käytännön sijasta; panee merkille, että vuonna 2023 jälkitarkastuksissa keskityttiin peruspalkkaan ja työaikaan ja niissä tarkastettiin 55 tapausta ja että tilastollinen arvio perusjoukkoon vaikuttavasta virheestä oli 0 prosenttia; panee lisäksi merkille, että vuonna 2023 komitea uudisti standardien noudattamisen ja vaikuttavuuden arviointinsa määrittääkseen, missä määrin komitea noudattaa tiettyjä sisäisen valvonnan standardeja ja miten vaikuttavasti ne on pantu täytäntöön; antaa komitealle tunnustusta siitä, että tulokset ovat parantuneet varainhoitovuoteen 2022 verrattuna; kannustaa komiteaa jatkamaan ponnistelujaan tehostaakseen edelleen käytössä olevien sisäisen valvonnan toimenpiteiden noudattamista ja vaikuttavuutta; panee tyytyväisenä merkille uusien erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä koskevien toimintaperiaatteiden osalta, että komitea toteutti vuonna 2023 tutkimuksen, jossa yksilöitiin kunkin tehtävän riskitaso ja siten se, missä määrin edellytetään erityistä luotettavuutta, sekä tarvittavat toimenpiteet asiaankuuluvien riskien lieventämiseksi;

22.panee merkille, että komitea käynnisti vuonna 2023 kaksi uutta tarkastusta: toinen koski eri toimintojen (esim. riskinhallinta, suunnittelu, valvontajärjestelmä) yhdenmukaisuutta asiaankuuluvan tietosuojalainsäädännön kanssa ja toinen tietotekniikkaorganisaation toimintaa yhteispalveluissa (uusi komitean ja ETSK:n yhteinen innovoinnin ja tietotekniikan osasto); panee merkille, että kunkin tarkastuksen osalta annettiin 11 suositusta, joista seitsemää pidettiin erittäin tärkeinä; panee lisäksi merkille, että vuonna 2022 käynnistetyn avointen tehtävien hallinnointia koskevan tarkastuksen tuloksena annettiin 10 suositusta, joista kolme oli erittäin tärkeitä; kehottaa komiteaa panemaan suositukset täytäntöön mahdollisimman pian ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian etenemisestä;

23.panee merkille, että vuoden 2023 lopussa komiteassa oli yhteensä 559 henkilöstön jäsentä (pois lukien kansalliset asiantuntijat, väliaikaiset työntekijät, sisäiset toimeksisaajat ja harjoittelijat), kun vastaava luku vuonna 2022 oli 533; panee merkille, että vuoden 2023 lopussa komitean palveluksessa oli 74 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 96 väliaikaista toimihenkilöä, kun vuonna 2022 palveluksessa oli 56 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 89 väliaikaista toimihenkilöä, ja että heistä 21 sopimussuhteisella toimihenkilöllä oli toistaiseksi voimassa oleva sopimus, 53 sopimussuhteisella toimihenkilöllä oli määräaikainen sopimus, 53 vakinaiseen virkaan palkatulla väliaikaisella toimihenkilöllä oli määräaikainen sopimus, 50 väliaikaisella toimihenkilöllä oli toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja kolmella väliaikaisella toimihenkilöllä oli väliaikainen toimi (kahdella heistä oli toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja pääsihteerillä viiden vuoden määräaikainen sopimus); panee lisäksi merkille, että komitean palveluksessa oli viisi paikan päällä työskennellyttä tilapäistä toimihenkilöä ja 12 ulkopuolista henkilöstön jäsentä, mihin ei luettu mukaan ulkopuolisia palveluntarjoajia logistiikan ja tietotekniikan alalla; toivoo, että henkilöstön lisääminen on perusteltua; panee merkille, että vuonna 2023 henkilöstötaulukon toimien täyttöaste oli 98 prosenttia (eli suurempi kuin edellisen vuoden 96 prosenttia) ja vaihtuvuus 6,6 prosenttia (eli pienempi kuin edellisen vuoden 10,8 prosenttia);

24.panee merkille, että komitea tukeutuu yhä enemmän sopimussuhteisiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin (jopa 26 prosenttia komitean henkilöstöstä); panee kyselyn perusteella merkille, että tämä johtuu erityisesti siitä, ettei EPSO ole laatinut varallaololuetteloja yleisvirkamiesten profiileista vuoden 2018 jälkeen; on huolissaan siitä, että komitean pitkän aikavälin vakautta ja toiminnan jatkuvuutta uhkaa se, että tarjotut määräaikaiset sopimukset eivät ole houkuttelevia; korostaa vakinaisen henkilöstön merkitystä osaamisen, jatkuvuuden ja tuottavan työympäristön ylläpitämisessä; panee merkille, että komitea järjesti vuonna 2024 sisäisen kilpailun viiden palkkaluokan (AST/SC1, AST1, AST3, AD5 ja AD7) yleisvirkamiehille; tukee komitean pyrkimyksiä vastata näihin haasteisiin; pyytää komiteaa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tällaisista vuonna 2024 järjestetyistä kilpailuista;

25.panee merkille, että vuoden 2023 lopussa komitean henkilöstöstä 56,9 prosenttia oli naisia ja 43,1 prosenttia miehiä; pitää valitettavana, että komitea ei ole vielä saavuttanut sukupuolten tasapuolista edustusta johtotehtävissä, mutta panee merkille merkittävän edistymisen, joka saavutettiin vuosiksi 2022–2026 laaditun komitean viisivuotisen monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan strategian ja toimintasuunnitelman puitteissa, mukaan lukien naisten osuuden merkittävä kasvu ylemmän johdon tehtävissä 37,5 prosentista 44,4 prosenttiin vuosien 2022 ja 2023 välillä; suosittelee toteuttamaan toimenpiteitä, joilla lisätään osallisuutta avoimia työpaikkoja koskevissa ilmoituksissa ja kannustetaan naisia hakeutumaan enemmän ylemmän johdon ja keskijohdon tehtäviin, mukaan lukien sukupuolten tasapuolista edustusta koskevat tavoitteet, tasapuolinen edustus valintalautakunnissa, kohdennetut koulutusmahdollisuudet johtotehtäviin pyrkivälle naispuoliselle henkilöstölle ja joustavampien työjärjestelyjen edistäminen; kannustaa komiteaa jatkamaan pyrkimyksiään sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi ja vaatii tässä yhteydessä jäsenvaltioita nimeämään sekä mies- että naispuolisen ehdokkaan komitean jäsennimitysten yhteydessä, jotta voidaan parantaa edustusta kaikilla tasoilla;

26.panee merkille, että vuonna 2022 käynnistetyn hybridityötä koskevan pilottihankkeen ja henkilöstön tyytyväisyystutkimuksen tuloksena komitea hyväksyi 1. tammikuuta 2024 päätöksen, jossa säädetään hybridityöjärjestelystä ja yksilöllisestä viikoittaisesta työaikataulusta kullekin henkilöstön jäsenelle sekä mahdollisuudesta työskennellä kotoa käsin enintään 60 prosenttia työajasta (lukuun ottamatta henkilöstöryhmiä, joille etätyö ei sovellu) ja työskentelypaikkakunnan ulkopuolelta enintään 15 päivää vuodessa; toteaa, että näillä toimenpiteillä pyritään parantamaan työ- ja yksityiselämän tasapainoa säilyttäen samalla toiminnan tehokkuus ja henkilöstön tyytyväisyys;

27.panee tyytyväisenä merkille, että komitean hybridityöjärjestelyllä on ollut myönteinen vaikutus lyhytkestoisiin sairauslomiin, ja toteaa, että vuonna 2018 sairauslomaa ei tarvinnut lainkaan 71 henkilöstön jäsentä (eli 12 prosenttia koko henkilöstöstä), kun vuonna 2023 määrä oli kasvanut 211:een henkilöstön jäseneen (36 prosenttia koko henkilöstöstä), ja että alle seitsemän päivän sairauslomalla olleiden henkilöstön jäsenten määrä väheni vuosien 2018 ja 2023 välillä 257:stä (46 prosenttia koko henkilöstöstä) 201:een (35 prosenttia koko henkilöstöstä) ja että vuonna 2018 henkilöstön jäsenistä 140 (25 prosenttia koko henkilöstöstä) oli 7,5–21 päivän kestoisella sairauslomalla, kun vuonna 2023 määrä oli vähentynyt 92:een (16 prosenttia koko henkilöstöstä); kehottaa komiteaa seuraamaan uuden työskentelyjärjestelyn vaikutuksia ja pitämään tämän aiheen esillä tulevissa henkilöstön tyytyväisyystutkimuksissa; panee tyytyväisenä merkille, että joulukuussa 2022 tehtyyn henkilöstökyselyyn vastanneista 90,25 prosenttia (johtotehtävissä toimivista 82 prosenttia) ilmoitti olevansa tyytyväisiä näihin joustaviin järjestelyihin;

28.panee huolestuneena merkille, että vuonna 2023 komiteassa ilmoitettiin 18 työuupumustapauksesta, mikä merkitsee kasvua 16 tapauksesta vuonna 2022; korostaa työuupumuksen merkittävää sosiaalista ja ammatillista vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin ja suoriutumiseen; panee lisäksi merkille, että vuonna 2023 pitkään sairauslomaan liittyvän yksilöllisen seurannan ansiosta 16 henkilöstön jäsentä palasi onnistuneesti takaisin työhön työuupumuksen aiheuttaman pitkäaikaisen poissaolon jälkeen; suhtautuu myönteisesti komitean toteuttamiin ennaltaehkäiseviin toimiin psykososiaalisten riskien ja työuupumuksen vähentämiseksi; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille työterveyshuollon ennakoivan toimintamallin sekä komitean järjestämät konferenssit, koulutukset ja kurssit tietämyksen lisäämiseksi; korostaa kuitenkin tarvetta vahvistaa edelleen toimia, joilla puututaan työuupumuksen perimmäisiin syihin ja edistetään terveellisempää työympäristöä;

29.panee merkille, että komitea jatkoi vuonna 2023 tiedottamista toimenpiteistä, jotka oli otettu käyttöön työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja jotka perustuivat sen 26. huhtikuuta 2021 antamaan päätökseen ihmisarvon suojelusta työssä, konfliktien hallinnasta ja häirinnän torjunnasta; panee merkille, että tätä tehtiin erityisesti asiaa koskevan ohjeistuksen ja sisäisen viestinnän välityksellä sekä järjestämällä useita tiedotustilaisuuksia henkilöstölle ja johtajille; pitää erityisen myönteisenä, että vuonna 2023 järjestettiin viisi koulutustilaisuutta, joissa käsiteltiin työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä sekä keskinäistä kunnioitusta ja ihmisarvoa hyvin suoriutuvassa tiimissä, ja suosittelee tämän aloitteen jatkamista; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että vuoden aikana ei ilmoitettu uusista, meneillään olevista tai päätetyistä seksuaalista häirintää koskevista tapauksista;

30.antaa komitealle tunnustusta sen vuonna 2023 toteuttamista vammaisten henkilöiden integrointia koskevista toimista, kuten siitä, että komitean rakennukset on saatettu esteettömiksi liikuntarajoitteisille henkilöille ja kaikki avoimet työpaikat ovat vammaisten hakijoiden saavutettavissa;

31.panee merkille, että vuonna 2023 komitean henkilöstöön lukeutui kaikkia unionin kansalaisuuksia (ja yksi Ukrainan kansalainen) ja että osa kansalaisuuksista oli yliedustettuna (esim. Belgia); suhtautuu myönteisesti komitean lisäponnisteluihin, joilla pyritään tasapainottamaan henkilöstön maantieteellistä jakaumaa pyrkimällä levittämään sopimussuhteisia ja väliaikaisia toimihenkilöitä koskevat kiinnostuksenilmaisupyynnöt laajemmalle yleisölle siten, että ne julkaistaan komitean verkkosivustolla ja sosiaalisessa mediassa; pitää valitettavana komitean henkilöstön jatkuvaa maantieteellisen tasapainon puutetta ja sitä, että tietyt kansallisuudet ovat edelleen yliedustettuina muihin nähden; kannustaa komiteaa tehostamaan toimiaan maantieteellisen jakautumisen tasapainottamiseksi erityisesti johtotasolla; kehottaa komiteaa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden toimien tuloksista;

32.suhtautuu myönteisesti komitean harjoittelutoimiston osallistumiseen toisen kerran peräkkäin huhtikuussa 2023 pidettyyn tapahtumaan ”Mahdollisuudet romaninuorille”; on tyytyväinen aloitteeseen esitellä komitean harjoitteluohjelmaa nuorille ja motivoituneille romaneille ja muille kuin romaniosallistujille, mikä kuvastaa vahvaa sitoutumista osallisuuden, monimuotoisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen; kannustaa jatkamaan ja laajentamaan tällaisia aloitteita aliedustettujen ryhmien osallistamisen lisäämiseksi ja osallistavamman EU:n työvoiman edistämiseksi;

33.suhtautuu myönteisesti sukupuolten tasapuolisessa edustuksessa saavutettuun edistykseen johtotehtävissä ja naisten osuuden kasvuun sekä keskijohdon tehtävissä (29,7 prosentista 32,5 prosenttiin vuosien 2022 ja 2023 välillä) että ylemmän johdon tehtävissä (37,5 prosentista 44,4 prosenttiin vuosien 2022 ja 2023 välillä);

34.suhtautuu myönteisesti komiteoiden vuonna 2023 tekemään työhön eettisten sääntöjen ja käytäntöjen konsolidoimiseksi yhdeksi eettiseksi oikeudelliseksi kehykseksi (päätös N:o 157/2023), joka kattaa muun muassa kurinpitomenettelyn, ihmisarvoisen kohtelun työpaikalla, konfliktinhallinnan, häirinnän ehkäisyn, työpaikan ulkopuolisen toiminnan ja väärinkäytösten paljastamisen; panee merkille, että kyseinen päätös nro 157/2023 oli tämän työn huipentuma ja tulosta eri sidosryhmien kattavista kuulemisista sekä henkilöstön eettistä tietoisuutta koskevan sisäisen kyselytutkimuksen jatkotoimista ja sisäisen tarkastuksen antaman aihetta koskevan suosituksen täytäntöönpanosta; antaa komitealle tunnustusta siitä, että se tarjosi vuonna 2023 edelleen koulutusta etiikasta, lahjomattomuudesta, kunnioituksesta ja ihmisarvoisesta kohtelusta työpaikalla ja että sitä annettiin eri henkilöstöryhmille, mukaan lukien uudet työntekijät, johtajat ja henkilöstö yleisesti;

35.panee merkille, että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) käsitteli vuonna 2023 kahta tapausta, joista yksi koski komitean jäsenen väitettyä ulkopuolista ansiotoimintaa ja toinen väitteitä henkilöstön jäsenen luvattoman ulkoisen toiminnan uusimisesta; panee merkille, että ensin mainitussa tapauksessa OLAFin tutkimusta ei aloitettu siksi, että tutkimuksen suorittamiseen tarvittavien resurssien ja odotettujen tulosten välinen suhde ei ollut oikeasuhtainen, sillä komitea katsoi, ettei eturistiriitaa ollut, koska komitean jäsenet eivät saa unionilta minkäänlaista korvausta eikä heitä vaadita ilmoittamaan ammatillisesta toiminnastaan, johon mahdollisesti kuuluvista paikallisista tai alueellisista tehtävistä heille voidaan maksaa; panee merkille, että jälkimmäisessä tapauksessa OLAF käynnisti tutkimuksen, jonka tuloksena annettiin kaksi suositusta, jotka komitea pani täytäntöön käynnistämällä kurinpitomenettelyn asianomaista henkilöstön jäsentä vastaan ja perimällä takaisin kyseisen henkilön luvattomasta ulkopuolisesta toiminnasta saadun hyödyn; palauttaa mieleen vuonna 2022 päättyneen tutkimuksen, joka koski väitteitä taloudellisista väärinkäytöksistä, häirinnästä ja huonosta hallinnosta komitean ja ETSK:n yhteispalveluissa ja jonka tuloksena järjestettiin konfliktinhallintatoimi, johon asianomaiset henkilöt osallistuivat, sekä laadittiin viisikohtainen toimintasuunnitelma; panee tyytyväisenä merkille, että kyseinen toimintasuunnitelma oli pantu kokonaisuudessaan täytäntöön vuoden 2023 loppuun mennessä, mikä kävi ilmi komitean seurantakertomuksesta, joka oli laadittu vastauksena parlamentin päätökseen vastuuvapauden myöntämisestä komitean talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2022;

36.palauttaa mieliin, että komitea hyväksyi 4. heinäkuuta 2023 säännön N:o 6/2023 avoimuutta koskevista toimenpiteistä, joissa keskitytään luottamustehtävissä toimiviin jäseniin ja esittelijöihin; antaa tässä yhteydessä komitealle tunnustusta siitä, että se liittyi virallisesti EU:n avoimuusrekisteriin 1. tammikuuta 2024;

37.kehottaa komiteaa tehostamaan eturistiriitojen havaitsemista ja ehkäisemistä ottamalla käyttöön pakollisen karenssiajan toimikautensa päättäville jäsenille, ennen kuin he voivat osallistua unionin toimielimiin kohdistuviin edunvalvonta- tai neuvontatehtäviin; kehottaa julkaisemaan ennakoivasti kaikki komitean jäsenten eturistiriitojen vuoksi tekemät esteellisyyspäätökset;

38.suhtautuu myönteisesti komitean uusiin toimiin eturistiriitojen havaitsemisen ja ehkäisemisen alalla vuonna 2023; panee merkille, että päätöksen N:o 157/2023 tuloksena komitea määritteli eturistiriitojen käsitteen ja otti käyttöön mekanismin, jonka avulla eturistiriidat voidaan havaita ja estää siten, että henkilöstö ilmoittaa (mahdollisista) eturistiriidoista täyttämällä lomakkeen uransa tai ammatillisen toimintansa tietyissä keskeisissä vaiheissa; panee kyselyn perusteella tyytyväisenä merkille, että entisten korkeiden virkamiesten ammattitoimintaa koskevat vuotuiset tiedot julkaistaan avoimesti komitean verkkosivustolla; panee merkille, että komitea ei havainnut vuonna 2023 eturistiriitoja, jotka olisivat edellyttäneet hallinnollisia jatkotoimia;

39.panee merkille, että komitealle ei vuonna 2023 ilmoitettu väärinkäytöksistä, lukuun ottamatta OLAFilta saatuja tietoja komitean henkilöstön jäsentä koskevasta väärinkäytösten paljastamistapauksesta, jonka OLAF lopulta hylkäsi; panee merkille, että komitea ei hyväksynyt vuonna 2023 uusia väärinkäytösten paljastamista koskevia toimenpiteitä vaan tukeutui edelleen vuodesta 2015 lähtien käytössä olleisiin toimenpiteisiin edistäen niitä etiikkaa koskevan koulutuksen ja tiedotuksen avulla; tukee säännöllisen ja pakollisen etiikkaa koskevan koulutuksen antamista sekä henkilöstölle että johtajille;

40.panee merkille, että komitealla on ollut käytössään erilaisia petostentorjuntatoimenpiteitä ja -toimia, joita sovelletaan sen jäseniin ja henkilöstöön ja joiden toteuttamisesta eri yksiköt huolehtivat; panee merkille, että vuonna 2023 käytössä ei ollut petostentorjuntastrategiaa huolimatta parlamentin aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa esittämistä pyynnöistä; panee parlamentin suosituksen ja kyselyn perusteella tyytyväisenä merkille, että komitea on sitoutunut edelleen vahvistamaan nykyisiä petostentorjuntatoimenpiteitä ja aikoo hyväksyä petostentorjuntastrategian vuonna 2025; kannustaa komiteaa edistämään säännöllistä ja pakollista petostentorjuntakoulutusta osana kyseistä strategiaa; pyytää komiteaa pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla tästä asiasta;

41.panee merkille, että komitean ja ETSK:n tietotekniikkabudjetti oli yhteensä 12,7 miljoonaa euroa vuonna 2023, kun se vuonna 2022 oli 11,712 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 8,40 prosentin lisäystä, ja että tästä talousarviosta 350 000 euroa osoitettiin kyberturvallisuuteen vuonna 2023;

42.panee tyytyväisenä merkille vuoden 2023 lopussa hyväksytyn komitean uuden digitaalistrategian vuosiksi 2024–2026; antaa tässä yhteydessä komitealle tunnustusta digitalisaation edistymisestä vuonna 2023 eri aloilla, kuten hallinnollisissa prosesseissa (mukaan lukien henkilöstön valinta), hankinnoissa ja tulkkauksessa; kehottaa komiteaa nopeuttamaan digitalisaatiotoimia varmistamalla sähköisten työnkulkujen, sähköisten allekirjoitusten ja digitaalisten asianhallintavälineiden käyttöönoton kaikilta osin vuoteen 2026 mennessä, vähentämällä paperipohjaisia prosesseja kestävyyssitoumusten mukaisesti ja siirtymällä kohti paperittomampaa hallintoa;

43.panee tyytyväisenä merkille, että 90 prosenttia ”Going for IMPact” -aloitteeseen kuuluvista digitalisaation avulla toteutettavista yksinkertaistamishankkeista oli pantu kokonaisuudessaan täytäntöön vuoden 2023 loppuun mennessä; panee lisäksi merkille, että toimintaa tehostettiin edelleen tietotekniikkahankkeella, jossa määriteltiin paras väline lomakkeisiin perustuvien työnkulkujen sähköistä hallinnointia varten, minkä tuloksena monia komitean prosesseja on alettu yksinkertaistaa ja digitalisoida Microsoft 365 ‑työkalujen avulla; panee tyytyväisenä merkille, että komitea käyttää hankinnoissa vuonna 2023 käyttöön ottamiaan moduuleja, kuten e-Tendering, e-Notices, e-Submission ja MyWorkplace, sekä hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusvälinettä sopimusten allekirjoittamiseen; suhtautuu myönteisesti siihen, että komitea on hyväksynyt tekoälyn käyttöä koskevat sisäiset suuntaviivat, joilla luodaan perusta mahdollisille tuleville ratkaisuille, ja kannustaa kehittämään säännöllisiä pakollisia koulutuksia tekoälyn turvallisesta käytöstä;

44.panee lisäksi merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu ei suorittanut mitään tutkimuksia tai selvityksiä komitean suorittamasta henkilötietojen käsittelystä vuonna 2023; panee merkille, että tietosuojavaltuutettu käynnisti vuonna 2023 tietosuojavastaavan nimittämistä ja asemaa koskevan yleisen kyselyn, johon komitean tietosuojavastaava vastasi;

45.panee merkille, että vuonna 2023 komiteaan ei kohdistunut muita kyberhyökkäyksiä kuin joitakin palvelunestohyökkäyksiä komitean ulkoisesti ylläpidetylle verkkosivustolle; panee kyselyn perusteella merkille komitean välineet ja strategiat reaaliaikaiseen uhkien seurantaan ja haavoittuvuuksien tunnistamiseen komitean järjestelmissä; antaa komitealle tunnustusta siitä, että se on noudattanut standardeja kyberturvallisuuteen liittyvien riskien arviointeihin liittyvissä asioissa ja että se on ottanut käyttöön järjestelmän, joka perustuu poikkeamia koskeviin valmiussuunnitelmiin, palautumistoimenpiteisiin ja saatuihin kokemuksiin; panee tyytyväisenä merkille, että komitea ja ETSK ottivat vuonna 2023 käyttöön NIST-kyberturvallisuuskehyksen, jonka keskeiset periaatteet ovat suojaaminen ja havaitseminen; kannustaa komiteaa vahvistamaan jäsenten ja henkilöstön tietämystä kyberturvallisuudesta, tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietoteknisestä infrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännöllisen tarkastamisen ja testaamisen;

46.panee merkille, että komitean talousarvio (kyseisen vuoden määrärahat) oli 18,594 miljoonaa euroa vuonna 2023 (18,930 miljoonaa euroa vuonna 2022) ja että maksujen toteutusaste oli 93,7 prosenttia (82,6 prosenttia vuonna 2022); panee tyytyväisenä merkille, että säästöjä saavutettiin komitean muutolla B68- ja TRE74-rakennuksista VMA-rakennukseen vuonna 2022, koska vuonna 2023 koko VMA-rakennuksen vuokrakustannukset olivat aiempia kuluja alhaisemmat;

47.panee merkille, että VMA-rakennuksen perusparannustyöt (kolmannesta yhdeksänteen kerrokseen) jatkuivat vuonna 2023; panee lisäksi merkille, että (vuodelta 2022 vuodelle 2023 siirrettyjen) VMA-tilojen kunnostamiseen käytettyjen C8-määrärahojen maksujen toteutusaste oli alhainen eli 18,9 prosenttia; ymmärtää komitean selityksen tälle alhaiselle asteelle, sillä toimeksisaaja ei pystynyt saattamaan joitakin VMA-rakennuksen kunnostustöitä päätökseen; kehottaa jälleen komiteaa antamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ajantasaista tietoa VMA-rakennukseen asennettuun älyteknologiaan investoimisen tuotosta;

48.suhtautuu myönteisesti komitean ja ETSK:n sitoumukseen soveltaa järjestelmällisesti kaikkien käyttäjien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun periaatetta infrastruktuuriinsa, millä varmistetaan rakennusten lähtökohtainen esteettömyys; panee merkille, että komiteat toteuttivat erilaisia toimenpiteitä varmistaakseen rakennustensa esteettömyyden henkilöille, joilla on erilaisia rajoitteita (kuten pyörätuolin käyttäjät, sokeat, näkövammaiset ja kuurot henkilöt sekä ikääntyneet henkilöt, joilla on lihas- tai verenkierto-ongelmia);

49.panee merkille, että komitea jatkoi vuonna 2023 erilaisten vihreiden käytäntöjen täytäntöönpanoa, kuten innovatiivisten energiatehokkaiden toimitilaratkaisujen käyttö, 100-prosenttisesti vihreän sähkön ostaminen, paperittomien työnkulkujen korvaaminen digitaalisilla allekirjoituksilla, ympäristökriteerien soveltaminen kaikissa tarjouskilpailuissa (mukautetut vihreät kriteerit yli 60 000 euron arvoisille tarjouskilpailuille), jätteen vähentäminen ja kierrätysasteen nostaminen, sellaisten toimenpiteiden toteuttaminen, joilla pyritään lisäämään henkilöstön matkustamisen kestävyyttä, mukaan lukien komitean rahallinen tuki henkilöstön julkisen liikenteen käytölle, tulkkauksen järjestäminen kokonaan etätulkkauksena sääntömääräisissä kokouksissa ja muut energiansäästötoimenpiteet; panee kyselyn perusteella tyytyväisenä merkille, että komitean hallinnon toimintaan liittyvät hiilipäästöt ovat vähentyneet 18 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna;

50.panee kyselyn perusteella tyytyväisenä merkille, että energiansäästötoimenpiteiden ansiosta komitean energiankulutus väheni arviolta 3,4 prosenttia vuonna 2023 vuoteen 2022 verrattuna, mikä merkitsee 64 240 euron taloudellista hyötyä; onnittelee komiteoita siitä, että ne ovat ylittäneet vuosien 2021–2025 EMAS-tavoitteet kaikilla aloilla (sähkö, kaasu, vesi, jätteet, jätteiden lajittelu, paperinkäyttö toimistossa, hiilidioksidipäästöt);

51.pitää myönteisenä toimielinten välisellä yhteistyöllä saavutettuja talousarviosäästöjä ja hallinnollisia säästöjä ja erityisesti ETSK:n kanssa luotua tiiviistä hallinnollista yhteistyötä, sillä komitealla on ETSK:n kanssa yhteiset toimitilat ja yhteispalvelut kääntämisen, infrastruktuurin, logistiikan ja tietotekniikan aloilla, ja vuonna 2023 komitean yhteispalveluissa työskenteli lähes 470 henkilöstön jäsentä ja niiden yhteiset menot kattoivat noin 60 miljoonaa euroa (pois lukien palkkoihin liittyvät kulut); panee tyytyväisenä merkille, että komitea laajensi entisestään yhteistyötään ETSK:n kanssa lisäämällä synergiaa yhteisten terveyspalvelujen ja yhteisen keskitetyn tietosuojarekisterin myötä sekä komiteoiden vuonna 2023 allekirjoittamaan yhteisrekisterinpitojärjestelyyn perustuvien käsittelytoimien avulla; kehottaa jälleen komiteaa jatkamaan ja laajentamaan tätä yhteistyötä muilla aloilla päällekkäisyyksien välttämiseksi ja komitean ja ETSK:n yhteisissä tiloissa tarjottavien palvelujen toimintakustannusten järkeistämiseksi edelleen; kehottaa komiteaa ja ETSK:ta tutkimaan mahdollisuutta perustaa yhteispalveluilleen yhteinen hallintorakenne, jossa olisi erilliset osastot tai yksiköt niiden erityisiin ja riippumattomiin toimeksiantoihin liittyville asioille; kannustaa komiteaa ja ETSK:ta jatkamaan ponnistelujaan yhteistyön ja synergioiden kehittämiseksi edelleen;

52.pitää myönteisenä komitean pyrkimystä saada aikaan synergioita hankkimalla palveluja muilta toimielimiltä palvelutasosopimusten avulla ja osallistumalla toimielinten välisiin koordinointielimiin ja toimielinten välisiin hankintamenettelyihin; panee tyytyväisenä merkille komitean kyselyssä raportoimat tehokkuusedut vuoden 2024 EU-vaaleja koskevan tiedottamisen osalta; panee merkille, että nämä edut oli mahdollista saavuttaa, koska komitea allekirjoitti parlamentin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan helmikuussa 2024 ja uuden yhteistyösopimuksen toukokuussa 2024; panee lisäksi merkille, että yhteistyösopimus kattoi myös poliittisen ja hallinnollisen yhteistyön näiden kahden toimielimen välillä;

53.kehottaa komiteaa syventämään yhteistyötään parlamentin ja komission kanssa käynnistämällä komitean edustajien ja unionin lainsäätäjien välisen jäsennellyn vuotuisen vuoropuhelun aluekehitykseen, ilmastopolitiikkaan ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen vaikuttavista keskeisistä lainsäädäntöasioista; kehottaa komiteaa tutkimaan mahdollisuuksia yhteisiin aloitteisiin parlamentin aluekehitysvaliokunnan (REGI) ja ympäristön, ilmaston ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan (ENVI) kanssa kestävien alueellisten investointien edistämiseksi;

54.panee merkille, että komitea tekee komission kanssa yhteistyötä (vuosimaksua vastaan) henkilöstöasioiden käsittelyssä ja erilaisten tietojärjestelmien käytössä varainhoitoa ja henkilöstöhallintoa varten; panee lisäksi merkille, että komitea pitää täysistuntonsa parlamentin ja komission tiloissa kompensoidakseen sen omien kokoushuoneiden vähäisyyttä ja ostaa tulkkauspalveluja näiltä kahdelta toimielimeltä;

55.on tyytyväinen komitean ja parlamentin välisen yhteistyösopimuksen uudelleentarkasteluun vuonna 2023 ennen sen lopullista allekirjoittamista vuonna 2024; tukee komitean yhteistyötä useiden parlamentin valiokuntien, laajennettujen työryhmien ja pääosastojen kanssa ja pitää tärkeänä, että komitean ja ETSK:n jäseniä kutsutaan säännöllisesti ja järjestelmällisesti osallistumaan asiaankuuluviin parlamentaarisiin keskusteluihin, myös valiokuntien kokouksiin, kun käsitellään aiheita, joiden parissa he työskentelevät;

56.panee merkille, että komitean viestintätoimissa keskitytään suhteisiin lehdistön kanssa, tapahtumien järjestämiseen, digitaaliseen sisältöön ja sosiaaliseen mediaan ja että niiden kokonaisbudjetti (kyseisen vuoden määrärahat) oli noin 2,8 miljoonaa euroa vuonna 2023; pitää valitettavana erittäin alhaista maksujen toteutusastetta näillä aloilla (24,7–48,2 prosenttia); panee kuitenkin merkille, että C8-määrärahojen (siirretty vuodelta 2022 vuodelle 2023) käyttöaste oli korkea, 98–100 prosenttia; kehottaa komiteaa ryhtymään toimenpiteisiin parantaakseen budjettisuunnitteluaan viestintään liittyvien budjettikohtien osalta;

57.panee tyytyväisenä merkille komitean saavutukset unionin politiikkojen ja ohjelmien edistämisessä paikallis- ja aluetasolla, neuvoa-antavan työn tavoittavuuden parantamisessa sekä komitean näkyvyyden ja vaikutuksen lisäämisessä; panee merkille, että komitean viestintästrategialla pyritään vahvistamaan sen institutionaalista ja poliittista profiilia unionin alueiden, kaupunkien, kylien ja kuntien äänenä samalla, kun se osoittaa jäsentensä keskeisen panoksen unionin politiikkojen ja kansalaisten välisissä yhteyksissä ja edistää osallistumista paikallisella ja alueellisella tasolla; panee tässä yhteydessä merkille komitean vuonna 2023 toteuttamat viestintätoimet muun muassa seuraavilla aloilla: koheesio (esim. Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikon kampanja Yhteenkuuluvuuden edistäminen unionin perusarvona, jossa oli mukana yli 8 000 osallistujaa), ilmastonmuutos (esim. Selviytymiskykyisten ja innovatiivisten paikallisyhteisöjen luominen ‑kampanja), demokratia (esim. Uusi luku eurooppalaisessa demokratiassa ‑kampanja, johon kuuluvaan 14. EuropCom ‑konferenssiin oli ilmoittautunut yli 1 400 osallistujaa) ja maaseudun kehittäminen (vuoden 2023 European LEADER Congress ‑konferenssi); antaa komitealle tunnustusta alue- ja paikallisvaltuutettujen eurooppalaiseen verkostoon rekisteröityjen henkilöiden määrän kasvusta (2 307 vuonna 2022 ja 3 000 vuonna 2023) samoin kuin nuorten päättäjien ohjelman osallistujamäärän kasvusta (775 vuonna 2022 ja 836 vuonna 2023);

58.suhtautuu myönteisesti komitean pyrkimyksiin lisätä toimia aluehallintojen ja paikallisyhteisöjen tavoittamiseksi, mukaan lukien alue- ja paikallisvaltuutettujen eurooppalaisen verkoston ja nuorten päättäjien ohjelman laajentaminen; kehottaa komiteaa osoittamaan lisäresursseja sellaisten alueellisten valmiuksien kehittämisohjelmien tukemiseen, jotka antavat paikallishallinnoille mahdollisuuden panna EU:n politiikkoja paremmin täytäntöön;

59.panee merkille komitean onnistuneen tiedottamisen tiedotusvälineille, sillä vuoden 2023 yleisten parametrien mukaan komitea mainittiin tiedotusvälineissä 13 210 kertaa ja sen verkkosivuston kävijämäärä kasvoi 129 prosenttia ja seuraajamäärä 11 prosenttia; panee merkille, että digitaalisen osallistumisen osalta komitea ei saavuttanut vuodelle 2023 asetettua tavoitettaan; panee merkille, että vuoden 2023 lopussa komitealla oli sosiaalisen median kanavillaan 200 000 seuraajaa eli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022 ja heistä 57 603 seuraajaa X:ssä (aiemmin Twitter) (kasvua 5 prosenttia), 61 170 seuraajaa Facebookissa (kasvua 5 prosenttia), 68 613 seuraajaa LinkedInissä (kasvua 31 prosenttia) ja 15 392 seuraajaa Instagramissa (kasvua 47 prosenttia);

60.panee kyselyn perusteella tyytyväisenä merkille komitean aloitteet, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta digipalvelusäädökseen ja digimarkkinasäädökseen liittyvistä erityistoimenpiteistä sekä kyberturvallisuudesta ja verkkoturvallisuudesta; panee merkille komitean roolin unionin tien tasoittamisessa kohti digitaalista tulevaisuutta; antaa tässä yhteydessä kiitosta komitealle siitä, että se järjesti vuonna 2023 Digitaaliset mestarikurssit ‑seminaarisarjan, joka oli tarkoitettu sekä henkilöstölle että ulkopuoliselle yleisölle.