1.panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen myönteisen lausunnon EPPOn tilien luotettavuudesta 31. joulukuuta 2023 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä tilien perustana olevien tulojen ja maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta);

2.muistuttaa kannattaneensa vahvasti EPPOn perustamista; toteaa EPPOn olevan riippumaton unionin elin; korostaa EPPOn tärkeää tehtävää unionin taloudellisten etujen suojaamisessa ja olennaisena osana unionin petostentorjuntajärjestelmää ja laajempaa unionin järjestelmää, joka perustuu lahjomattomuuteen, vastuuvelvollisuuteen, avoimuuteen ja resurssien moitteettomaan varainhoitoon; kiittää EPPOa sen työstä unionin talousarvioon vaikuttavien rikosten, kuten petosten, korruption ja rajat ylittävien alv-petosten, tutkinnassa, niitä koskevissa syytetoimissa ja oikeuden varmistamisessa;

3.korostaa, että on ratkaisevan tärkeää kohdentaa viipymättä tarvittavat resurssit sen varmistamiseksi, että käynnissä oleva tutkinta covid-19-rokotteen hankinnasta unionissa saadaan ajoissa päätökseen, etenkin kun otetaan huomioon asiaan liittyvä merkittävä yleinen etu ja se, että tutkinta aloitettiin jo vuonna 2022 ja tähän mennessä minkäänlaista päätöstä ei ole julkistettu;

4.panee merkille, että EPPOn talousarvion ja operatiivisen toiminnan tuloksia on mahdollista vertailla vain kahdelta viimeisimmältä vuodelta eli vuosilta 2022 ja 2023 sen jälkeen, kun EPPOsta tuli taloudellisesti riippumaton kesäkuussa 2021; panee tässä yhteydessä merkille, että EPPOn toimintaan liittyviä määrärahalisäyksiä on edelleen hyvin vaikea arvioida ja tähän ovat syynä EPPOn äskettäin tapahtunut perustaminen, EPPOn ja sen pääasiallisen toiminnan ainutlaatuiset ominaispiirteet, petosten havaitsemisen ennakoimaton taso, sen tapausten laaja kirjo, sen harkintavallan puute syytetoimien käynnistämisen osalta yhdistettynä siihen, että se on riippuvainen kansallisten oikeusjärjestelmien resursseista ja niiden menettelyllisistä rajoituksista ja ettei tutkintojen lukumäärän ja kustannusten välillä ole kiinteää korrelaatiota, ja suojattavien unionin taloudellisten etujen suuri määrä; toteaa myös, että elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvien tapausten määrästä johtuvia menoja on vaikea arvioida välineen ennennäkemättömän täytäntöönpanotavan ja resurssien suuren määrän vuoksi;

5.panee merkille, että EPPOlle vuodeksi 2023 osoitettu lopullinen kokonaistalousarvio oli 65,9 miljoonaa euroa eli huomattavasti (14,7 prosenttia) suurempi kuin vuodeksi 2022 osoitettu 51,2 miljoonan euron talousarvio, kun taas vuoden 2021 talousarvio (26,2 miljoonaa euroa) liittyi EPPOn taloudellista riippumattomuutta edeltävään ajanjaksoon; panee merkille, että EPPOn talousarvioon sisältyi budjettivallan käyttäjän EPPOn kesäkuussa 2023 esittämän pyynnön perusteella myöntämä 500 000 euron lisäys (pyyntöön sisältyi myös EPPOn turvallisuusvalmiuksien olennaiseen parantamiseen liittyviä henkilöresursseja ja sen seurauksena myönnettiin kahdeksan uutta henkilöstötaulukkoon sisältyvää toimea); on tyytyväinen siihen, että vuonna 2023 ei palautettu lainkaan määrärahoja verrattuna 10 prosenttiin (5,9 miljoonaa euroa) vuoden 2022 alkuperäisestä talousarviosta ja 21 prosenttiin (9,5 miljoonaa euroa) vuoden 2021 alkuperäisestä talousarviosta; toteaa jälleen, että EPPOlle on annettava riittävät resurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti;

6.panee tyytyväisenä merkille, että talousarvion toteutusaste nousi ja oli 99,6 prosenttia vuonna 2023 (98,1 prosenttia vuonna 2022 ja 97,4 prosenttia vuonna 2021); panee tyytyväisenä merkille, että maksujen yleisessä toteutusasteessa tapahtui edistystä vuonna 2023, sillä se oli 85,3 prosenttia (76,6 prosenttia vuonna 2022 ja 71 prosenttia vuonna 2021) ja että keskimääräinen maksuaika lyheni 17 päivään (23,8 päivää vuonna 2022 ja 21 päivää vuonna 2021); panee merkille, että sähköisen laskutuksen moduuli (e‑laskutus) otettiin käyttöön kesäkuussa 2023 ja se auttaa vähentämään entisestään hallinnollista rasitusta, maksuaikaa ja yleisiä käsittelykustannuksia; kannustaa parantamaan operatiivisia prosesseja edelleen tehokkuuden maksimoimiseksi;

7.on tietoinen siitä, että koska määrärahoja koskevat pyynnöt täytettiin vain osittain, EPPO keskitti rahoitusresurssinsa uusien valtuutettujen Euroopan syyttäjien vastaanottamiseen, mikä vaikuttaa EPPOn valmiuksiin johtaa kasvavaa määrää tutkinta- ja syytetoimia, tarpeeseen parantaa organisaation turvallisuustilannetta sekä sen asianhallintajärjestelmän ylläpitoon ja on saattanut vaikuttaa kielteisesti rajat ylittävien tutkintojen hallinnointiin; korostaa, että on tärkeää lisätä rahoitusta ja henkilöstöä, jotta EPPO voi torjua tehokkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta, suojella unionin taloudellisia etuja ja ylläpitää oikeusvaltioperiaatetta, jotka ovat unionin keskeisiä painopisteitä; kehottaa lisäämään sille rahoitusta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä sen varmistamiseksi, että se voi edelleen täyttää tavoitteensa ja velvoitteensa;

8.on tietoinen siitä, että saavutettuaan taloudellisen riippumattomuutensa kesäkuussa 2021 EPPO on asettanut etusijalle tutkinta-, syyte- ja turvallisuustoimenpiteisiin liittyvät toimintamenot ja että tämän vuoksi muut kuin toimintamenot on rajoitettu perustason tukipalveluihin; panee tässä yhteydessä merkille, että toimintamenoja koskeviin budjettikohtiin (osasto 3) osoitettiin yhteensä 28 312 075 euroa, mikä on 43 prosenttia EPPOn vuoden 2023 lopullisesta talousarviosta (21 047 346 euroa eli 41 prosenttia vuonna 2022); toteaa, että näiden toimien tärkeimmät kustannustekijät olivat valtuutettujen Euroopan syyttäjien palkat (51 prosenttia operatiivisista toimista, kun vastaava osuus oli 42 prosenttia vuonna 2022) ja sen jälkeen operatiiviset tieto- ja viestintätekniset toimet, kuten EPPOn asianhallintajärjestelmän ylläpito ja kehittäminen (19 prosenttia, kun vastaava osuus oli 28 prosenttia vuonna 2022) sekä kielipalvelut (kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvät toimet) (14 prosenttia eli sama kuin vuonna 2022);

9.panee merkille, että valtuutettujen Euroopan syyttäjien palkkoihin käytettiin 14,5 miljoonaa euroa (8,7 miljoonaa euroa vuonna 2022) ja että tämä oli toimintamenojen suurin menoerä, koska valtuutettujen Euroopan syyttäjien määrä kasvoi vuonna 2023; suhtautuu myönteisesti Puolan ja Ruotsin liittymiseen EPPOon ja toteaa, että siitä ilmoitettiin vuonna 2024; panee merkille, että se ei vaikuttanut vuoden 2023 menoihin ja että se koskee vuoden 2024 talousarviota vain rajallisesti, koska kaksi Euroopan syyttäjää ja jotkut valtuutetut Euroopan syyttäjät aloittivat työnsä myöhässä ja vähitellen; on siinä käsityksessä, että luotettavampi kustannusarvio on mahdollinen vasta vuonna 2025; panee tyytyväisenä merkille, että ohjelmaan sisällytettiin Irlannin uuden hallituksen tavoite liittyä EPPOon; kehottaa Unkarin hallitusta – Unkarin ollessa ainoa jäljellä oleva jäsenvaltio, joka ei ole vielä liittynyt EPPOon siitä huolimatta, että mitään oikeudellisia tai perustuslaillisia esteitä ei ole – liittymään siihen viipymättä;

10.panee merkille, että tutkintojen intensiteetin kasvaessa virkamatkojen ja operatiivisten kokousten kustannukset kasvoivat vuonna 2023 edelleen (virkamatkojen kustannukset olivat 1 175 000 euroa vuonna 2023 ja 980 000 euroa vuonna 2022 ja operatiivisten kokousten kustannukset olivat 659 752 euroa vuonna 2023 ja 170 000 euroa vuonna 2022);

11.on tietoinen siitä, että käännöspalvelujen kustannusten odotetaan kasvavan edelleen EPPOn käsittelemien tapausten lisääntyessä, ja toteaa, että kääntämiseen tarvitaan lisäresursseja; on tyytyväinen sekä käännöspalvelujen käytöstä laadittuihin sisäisiin ohjeisiin, joiden tarkoituksena on vahvistaa kustannusten valvontaa ja joihin sisältyy suositus käyttää mahdollisuuksien mukaan konekäännöspalveluja, että kansallisten palveluntarjoajien käyttöön nykyisen asetuksen sallimissa rajoissa ongelman ratkaisemiseksi; panee tässä yhteydessä merkille, että vaikka asetuksen (EU) 2017/1939 107 artiklassa säädetään, että Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii EPPOn hallinnollisessa toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista keskustasolla, siinä säädetään myös operatiivisten ja kiireellisten asioiden erilaisesta käsittelystä ja annetaan valtuutetuille Euroopan syyttäjille valtuudet päättää tutkintaa varten tarvittavista käännösjärjestelyistä sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

12.panee merkille, että EPPO allekirjoitti vuonna 2023 nykyisten puitesopimusten nojalla 234 erillissopimusta, joiden yhteenlaskettu arvo oli yli 11 miljoonaa euroa, ja että EPPOn puitesopimusten käyttö lisääntyi merkittävästi (82 erillissopimusta, joiden arvo oli yli 6,5 miljoonaa euroa), mikä johtui suurelta osin tietojärjestelmiin liittyvien palvelujen tarjoamista koskevan EPPOn puitesopimuksen käytöstä; panee merkille, että vain yksi sopimus, joka koski EPPOn asianhallintajärjestelmää, tehtiin neuvottelumenettelyssä julkaisematta hankintailmoitusta etukäteen äärimmäisen kiireen vuoksi;

13.panee merkille, että edelliseltä varainhoitovuodelta 2022 siirrettyjen määrärahojen määrä oli 10 969 680 euroa (24,4 prosenttia EPPOn vuoden 2022 lopullisesta talousarviosta) ja että niistä käytettiin 84,8 prosenttia (9 307 392 euroa) ja 15,2 prosenttia peruuntui (21,4 prosenttia vuonna 2022), ja panee merkille, että ennusteiden mukaan maksumäärärahoja siirrettiin myös vuonna 2024 ennen kuin suoritteet oli saatu valmiiksi (siirto vuodelta 2023 vuodelle 2024 oli 9 392 989 euroa); ymmärtää, että osittainen peruuntuminen on seurausta EPPOn hallinnollisten käytäntöjen asteittaisesta vahvistamisesta sen vuonna 2021 saavuttaman taloudellisen riippumattomuuden jälkeen; panee merkille, että vuosien 2022 ja 2023 hyväksytyissä talousarvioissa peruuntuneita siirrettyjä määrärahoja ei voitu käyttää nykyisten tai uusien sopimusten yhteydessä eikä niitä voitu sovittaa yhteen vuotuisuusperiaatteen kanssa ja että vastaavien menojen, jotka liittyivät pääasiassa kääntämiseen, kokouksiin, virkamatkoihin ja ulkopuolisiin toimeksisaajiin, suunnittelu ei voinut olla täsmällistä, koska aiempia tietoja ja lukuja ei ollut ja organisaatio kehittyi nopeasti; pitää myönteisenä, että EPPOn hallinnollisten valmiuksien jatkuvalla lujittamisella puututaan asteittain näihin ongelmiin ja että vaikka täydellistä arviota ei voida tehdä etukäteen EPPOn operatiivisen toiminnan luonteen vuoksi, peruuntuneiden määrärahojen määrän odotetaan pienenevän vuonna 2024;

14.panee merkille, että vuonna 2023 Euroopan pääsyyttäjä hyväksyi hallintojohtajan laatiman ehdotuksen perusteella kaksi osastojen välistä määrärahasiirtoa, joiden määrä oli yhteensä 1,2 miljoonaa euroa, ja että niistä ilmoitettiin kollegiolle;

15.toteaa, että talousarvion on oltava riittävän joustava, jotta voidaan vastata odottamattomiin operatiivisiin tarpeisiin, jollaisia olivat vuonna 2023 Ukrainan sota ja inflaatiopaineet, tai muihin maailmanlaajuisiin haasteisiin, ja ymmärtää, että EPPO hyödynsi varainhoitosääntöjään kohdentamalla määrärahoja oikea-aikaisesti uudelleen lisätalousarvioilla (yksi kesäkuussa ja yksi marraskuussa) ja määrärahasiirroilla (yksi syyskuussa ja yksi joulukuussa);

16.toistaa havaintonsa säädösehdotukseen liittyvästä vanhentuneesta vuoden 2017 rahoitusselvityksestä, jota ei pidetä enää tarkoituksenmukaisena, koska työmäärä oli huomattavasti aliarvioitu; palauttaa mieliin aiemman päätöslauselmansa, jossa korostetaan, että talousarvion keskipitkän aikavälin väliarvioinnin puuttuminen pakottaa EPPOn odottamaan aivan talousarvion hyväksymismenettelyn loppuun asti saadakseen selvyyden siitä, millä tasolla se voi käyttää resursseja seuraavana vuonna, ja tämä rajoittaa EPPOn valmiuksia ennakoida talousarvion toteuttamisen valmistelutoimia sekä vaihtoehtoja, jotka olisi asetettava saataville, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri joustavuus organisatorisen infrastruktuurin kehittämisessä niinkin innovatiiviselle hankkeelle kuin EPPO on; toteaa tämän vaikuttavan erityisesti palvelukseenoton varhaiseen käynnistämiseen, mikä viivästyttää muun muassa edistymistä toimien täyttämisessä kaikilta osin ja yleisesti EPPOn valmiuksia käyttää määrärahoja;

17.katsoo, että EPPOlle osoitettavien talousarvio- ja henkilöresurssien oletetaan olevan riittävät sen mahdollistamiseksi, että sen toimeksianto voidaan hoitaa tehokkaasti ja menestyksekkäästi ja siihen liittyvät hallinnolliset menettelyt käsitellä normaalisti; kehottaa jälleen komissiota tarkastelemaan uudelleen EPPOn talousarviokehystä tiiviissä yhteistyössä EPPOn kanssa, jotta voidaan löytää asianmukaisia tapoja tukea sitä sen työssä; kehottaa komissiota osoittamaan lisäresursseja, jotka ovat perusteltuja, koska monimutkaisten asioiden määrä on kasvussa, ja korostaa, että nämä lisäresurssit eivät saisi olla riippuvaisia asetuksen (EU) 2017/1939 tai EPPOn toimeksiannon tarkistamisesta vaan pikemminkin siitä, miten tärkeäksi järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja unionin taloudellisten etujen suojaaminen katsotaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

18.korostaa, että EPPOn toiminta auttaa suojaamaan unionin taloudellisia etuja ja sen odotetaan myös auttavan perimään takaisin unionin talousarviosta maksettuja määriä, joita ei käytetty niiden aiottuun tarkoitukseen rikollisen toiminnan vuoksi; katsoo, että valtuutettujen Euroopan syyttäjien jäsenvaltioissa toteuttamien takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista koskevien toimenpiteiden ansiosta saadut määrät voitaisiin palauttaa unionin talousarvioon asetuksen (EU) 2017/1939 38 artiklan mukaisesti sen jälkeen, kun niistä on vähennetty jäsenvaltioiden viranomaisille näiden toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset; katsoo, että takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista koskevista toimenpiteistä mahdollisesti saatavat tulot olisi kirjattava unionin talousarvioon tuloina, joita ei ole sidottu tiettyyn käyttötarkoitukseen; kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat järjestelyt asianomaisten kansallisten viranomaisten kanssa, jotta nämä määrät voidaan ottaa unionin talousarvioon;

19.toteaa, että EPPO tuottaa selvästi eurooppalaista lisäarvoa, kun on kyse koordinoinnista ja yhteistyöstä jäsenvaltioiden kanssa unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkinnassa ja niitä koskevissa syytetoimissa, ja että EPPO on tältä osin saavuttanut asetuksessa (EU) 2017/1939 asetetut tavoitteet; edellyttää jäsenvaltioiden noudattavan oikeudellisia velvoitteita ja ilmoittavan kaikista asiaankuuluvista tapauksista EPPOlle; panee huolestuneena merkille, että jäsenvaltiot ovat useaan otteeseen ilmoittaneet kansallisiksi asioiksi unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia, jotka kuuluvat EPPOn toimivallan piiriin; panee merkille, että kansallisten viranomaisten ja valtuutettujen Euroopan syyttäjien välisiä toimivaltakysymyksiä on tullut esiin useissa tapauksissa useissa maissa; on tietoinen siitä, että asetuksen (EU) 2017/1939 25 artiklan 6 kohdan mukaan tapauksissa, joissa on erimielisyyttä EPPOn toimivallasta, päätöksen tekee sama kansallinen viranomainen, joka on toimivaltainen päättämään syytetoimia koskevan toimivallan jakamisesta kansallisella tasolla; pitää valitettavana, että monissa osallistuvissa jäsenvaltioissa voimassa olevia menettelyjä ja tällaisia toimivaltaristiriitoja koskevista päätöksistä vastaavia kansallisia viranomaisia ei ole vahvistettu asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti; korostaa, että tapauksissa, joissa EPPOn ja kansallisen syyttäjäviranomaisen välillä on toimivaltaristiriitoja, kansallinen viranomainen, joka on toimivaltainen päättämään toimivallan jakamisesta, voisi tulla tiettyyn johtopäätökseen pyytämättä unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua ja sen sijaan tehdä EPPOa sitovan päätöksen, ja huomauttaa, että tämä on vastoin asetuksen (EU) 2017/1939 henkeä, sillä siinä säädetään, että unionin tuomioistuimella on SEUT 267 artiklan mukaisesti toimivalta antaa ennakkoratkaisu EPPOn ja kansallisten viranomaisten välisiä toimivaltaristiriitoja koskevan säännöksen tulkinnasta; katsoo, ettei nykytilanne ole oikeudellisesti selkeä; kannustaa kaikkia jäsenvaltioita tekemään tiiviimpää yhteistyötä EPPOn kanssa; korostaa, että EPPOn toimivalta on määritelty selkeästi asetuksen (EU) 2017/1939 22 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 23 artiklassa ja että kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava tätä asetusta; toteaa, että jos jäsenvaltioilla on epäilyksiä EPPOn toimivallasta tietyssä asiassa, on mahdollista esittää unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymys SEUT 267 artiklan ja asetuksen (EU) 2017/1939 42 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti; kehottaa komissiota saattamaan asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi tapauksissa, joissa on rikottu asetusta (EU) 2017/1939; panee huolestuneena merkille, että toimivaltakysymys voi johtaa tutkinnan keskeytymiseen; on huolestunut mahdollisesta todistusaineiston häviämisestä tapauksissa, joissa asian käsittely keskeytetään; kehottaa komissiota keräämään tietoja toimivaltaristiriitoja koskevista tapauksista vuonna 2026 toimitettavaa arviointikertomusta varten;

20.toteaa jälleen, että asetuksen (EU) 2017/1939 91 artiklan 6 kohta on pantava täytäntöön asianmukaisesti, ja korostaa, että syytetoimiin ja tutkintoihin liittyvien menojen erityispiirteet, mukaan lukien EPPOn toimintamenoihin liittyvät poikkeustapaukset, joihin sovelletaan kyseistä säännöstä, on otettava huomioon; on tietoinen siitä, että vuonna 2023 allekirjoitettiin ensimmäinen rahoitussopimus pilottihankkeessa, joka koskee asetuksen (EU) 2017/1939 91 artiklan 6 kohdan nojalla esitettyjen vaatimusten korvaamista, jotta voidaan kattaa poikkeuksellisen kalliit tutkintatoimenpiteet, joita toteutetaan kansallisella tasolla EPPOn puolesta; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti vastaavan maksun vuoden 2023 tarkastuksen aikana ja se katsottiin lailliseksi ja sääntöjenmukaiseksi;

21.panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2023 kollegio kokoontui 22 kertaa ja hyväksyi 73 päätöstä, joihin kuuluvat muun muassa vuosien 2023–2025 petostentorjuntastrategia sekä henkilöstölle, kollegion jäsenille ja valtuutetuille Euroopan syyttäjille tarkoitetut häirinnän vastaiset toimintaperiaatteet;

22.panee merkille, että EPPO jatkoi pyrkimyksiään ottaa käyttöön järjestelmä tehokkuushyötyjen ja kustannussäästöjen seuraamiseksi, ja panee merkille, että se käynnisti vuonna 2023 talousarvion ja toimintojen strategisten ja operatiivisten suunnittelu- ja seurantaprosessien sekä palvelukseenottoprosessien uudelleentarkastelun voidakseen nopeuttaa prosesseja ja hankkia osaamista; toteaa, että yleisesti ottaen käytössä olevat sisäisen valvonnan järjestelmät olivat vaikuttavia;

23.panee merkille, että EPPOn varmennuskehyksen kehittämiseksi edelleen EPPOn muiden kuin operatiivisten asioiden sisäinen tarkastaja (IAS) käynnisti vuonna 2023 EPPOn varmuuden osatekijöiden rajoitetun tarkastuksen; uskoo, että tämä tarkastus, joka oli määrä saada päätökseen vuoden 2024 aikana, tuottaa suosituksia, joilla vahvistetaan tulojen ja menojen hyväksyjän valmiuksia antaa uskottava tarkastuslausuma;

24.panee tyytyväisenä merkille sisäisen tarkastuksen yksikön (IAC) toteuttaman vertailuanalyysin, jossa verrattiin EPPOn ja eräiden muiden unionin yksiköiden ja kansallisten syyttäjänvirastojen käyttämiä henkilöresursseja tiettyjen standardoitujen osatekijöiden osalta, joihin sisältyi hallinnollista tukea ja operatiivisia toimia; toteaa, että sisäisen tarkastuksen yksikkö testasi vuonna 2023 sisäistä valvontaympäristöä ja teki ensimmäisen sisäisen tarkastuksen, jossa analysoitiin EPPOn Sofiassa, Bulgariassa, sijaitsevan hajautetun toimiston työympäristöä ja sisäistä valvontaa;

25.toistaa näkemyksensä, että sisäisen tarkastuksen (IAS) ja sisäisen tarkastuksen yksikön (IAC) olisi koordinoitava toimiaan, jotta EPPOa voidaan neuvoa ja avustaa sen perustaessa keskeisiä prosessejaan ja pyrkiessä saavuttamaan tavoitteensa;

26.panee merkille, että EPPO on kehittänyt omaa hankintakapasiteettiaan, joka perustuu sen omiin vuonna 2023 käynnistettyihin erityisiin hankintamenettelyihin, ja että se hallinnoi omia erityissopimuksiaan ja tilauslomakkeitaan, jotka liittyvät vuonna 2023 allekirjoitettujen nykyisten puitesopimusten täytäntöönpanoon; panee merkille, että samanaikaisesti EPPO käyttää edelleen hankintakapasiteettiaan muiden unionin toimielinten, elinten ja virastojen kanssa tehtyjen yksikön tason sopimusten avulla ja liittymällä eri markkinatoimijoiden kanssa tehtyihin toimielinten välisiin sopimuksiin;

27.on tietoinen siitä, että hallintojohtaja vahvisti vuonna 2023 vähimmäisvaatimukset (arviointikriteerit) kullekin 17:lle sisäisen valvonnan periaatteelle, jotka perustuvat COSO 2013 Control-Integrated Framework -valvontakehykseen ja jotka on vahvistettu EPPOn sisäisen valvonnan kehyksessä EPPOn sisäisen valvontajärjestelmän varmuuden osatekijöiksi; panee merkille, että 72 vaatimustenmukaisuuskriteeristä 51:n on havaittu täyttyvän ja 20 kriteerin osalta joitakin osatekijöitä on otettu käyttöön mutta lisäkehittäminen on toivottavaa ja vain yhden kriteerin osalta ei ole havaittu huomattavaa täytäntöönpanoa; on tyytyväinen siihen, että sen jälkeen kun kollegio hyväksyi sisäisen valvonnan kehyksen arvioinnin maaliskuussa 2021, siitä on pantu onnistuneesti täytäntöön 71 prosenttia mutta jäljellä olevan 29 prosentin kattava täytäntöönpano edellyttää lisätoimia;

28.panee tyytyväisenä merkille, että 1. maaliskuuta 2023 hyväksyttiin EPPOn petostentorjuntastrategiasta vuosiksi 2023–2025 päivitetty versio, jossa asetetaan tavoitteeksi torjua petoksia organisaation kaikilla tasoilla, sekä asiaa koskeva toimintasuunnitelma, joka on osa EPPOn sisäistä valvontaympäristöä ja jota seurataan säännöllisesti; pitää myönteisenä, että EPPOn sisäisestä valvonnasta vastaava toimihenkilö tarkastelee petostentorjuntastrategiaa koskevaa toimintasuunnitelmaa uudelleen vuosittain ja raportoi uudelleentarkastelun tuloksista hallintojohtajalle;

29.on tietoinen siitä, että EPPO varmisti varainhoitosääntöjensä mukaisesti rahoitustapahtumien ja hankintamenettelyjen asianmukaisen tason suorittamalla rahoitustapahtumille (maksut, sitoumukset ja perintämääräykset) ja hankintamenettelyille jälkitarkastuksia ajanjaksolla 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2023;

30.panee merkille EPPOlle toimitettujen rikosilmoitusten määrän kasvun (4 187 vuonna 2023 verrattuna 3 318:aan vuonna 2022 ja 2 832:een vuonna 2021), tämän seurauksena vireillä olevien tutkintojen määrän lisääntymisen (1 371 vuonna 2023 verrattuna 865:een vuonna 2022 ja 567:ään vuonna 2021) ja arvioitujen vahinkojen lisääntymisen (19,27 miljardia euroa vuonna 2023 verrattuna 14,1 miljardiin euroon vuonna 2022 ja 5,4 miljardiin euroon vuonna 2021); huomauttaa, että suurin osa saaduista operatiivisista tiedoista oli peräisin yksityisten osapuolten ilmoituksista (2 494 eli 29 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022) ja kansallisten viranomaisten ilmoituksista (1 562 eli 24 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022), mutta pitää valitettavana että muiden unionin toimielinten, elinten ja virastojen tekemien ilmoitusten määrä oli hyvin pieni (108), mikä viittaa siihen, että niiden kohdalla havaitsemisessa ja raportoinnissa ei ole tapahtunut merkittävää parannusta; panee merkille, että nostettujen syytteiden määrä (139 vuonna 2023 verrattuna 87:ään vuonna 2022 ja viiteen vuonna 2021) sekä EPPOn aikaansaamien jäädyttämispäätösten määrä (1,5 miljardia euroa verrattuna 359,1 miljoonaan euroon vuonna 2022 ja 147 miljoonaan euroon vuonna 2021) kertovat EPPOn toiminnan tuloksellisuuden paranemisesta;

31.panee merkille, että vuoteen 2022 verrattuna EPPOn käsittelemien tapausten määrä lähes kaksinkertaistui vuonna 2023 ja että käynnissä oli peräti 1 927 tutkintaa; antaa tunnustusta EPPOn tuloksekkaasta toiminnasta vuonna 2023, ja toteaa, että siihen sisältyi 139 syytettä, 339 arvonlisäveroon liittyvää tapausta ja yli 200 tutkintaa NextGenerationEU-välineen täytäntöönpanosta; panee lisäksi merkille, että EPPO alkoi saattaa enemmän unionin varoihin kohdistuvien petosten tekijöitä kansallisten tuomioistuimien tuomittaviksi;

32.panee merkille, että vuonna 2023 tuomioistuin antoi tuomion 48 tapauksessa (verrattuna 20 tapaukseen vuonna 2022) ja että menetetyksi tuomittu määrä oli 60 miljoonaa euroa (verrattuna kahteen miljoonaan euroon vuonna 2021); pitää tärkeänä, että EPPO raportoi järjestelmällisesti näiden tapausten edellyttämistä jatkotoimista hyväksyttyjen taloudellisten toimenpiteiden (menetetyksi tuomitseminen ja takaisinperintä) osalta, jotta saadaan selkeämpi käsitys EPPOn toimien vaikutuksista; panee tyytyväisenä merkille EPPOn ja komission toteuttamat toimet, joilla ne pyrkivät tehostamaan viestintäänsä ja tekemään siitä sellaista, että se vastaa mahdollisten hallinnollisten menettelyjen tarpeita sellaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi, joilla palautetaan unionin talousarvio, kun siihen on kohdistunut talousrikoksia; kehottaa jälleen komissiota avustamaan EPPOa valvonta- ja seurantatoimissa siten, että EPPOn rajallisia resursseja ei siirretä pois sen tutkinta- ja syytetoimiin liittyvistä tehtävistä; kannustaa EPPOa tekemään mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa parempaa yhteistyötä unionin petostentorjuntajärjestelmän muiden osien, kuten Eurojustin ja Europolin, kanssa tai käyttämään – OLAFin välityksellä – jäsenvaltioihin perustettuja petostentorjunnan koordinointivirastoja ja seuraamaan näin tutkintojensa tuloksia;

33.korostaa, että varojen takaisin periminen on hyvin tärkeää, jotta järjestäytyneelle rikollisuudelle voidaan luoda uskottava pelote; pitää myönteisenä EPPOn osallistumista kansainvälisiin verkostoihin sen varojen takaisinperintäoperaatioiden edistämiseksi; korostaa, että komission on kutsuttava EPPO osallistumaan äskettäin perustettuun varojen takaisinhankintaa ja menetetyksi tuomitsemista käsittelevään yhteistyöverkostoon; toteaa, että petoksiin liittyvien rikosten oikea-aikainen ja tehokas tutkinta ja niitä koskevien syytteiden nostaminen voivat tuottaa merkittäviä säästöjä unionin talousarvioon ja jäsenvaltioiden talousarvioihin;

34.on huolissaan elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa koskevien EPPOn tutkintojen määrän kasvusta (233 tutkintaa vuoden 2023 lopussa verrattuna 15 tutkintaan vuoden 2022 lopussa) ja niiden arvioiduista taloudellisista vahingoista (1,86 miljardia euroa); on erityisen huolissaan siitä, että tutkintojen suuresta määrästä huolimatta jäsenvaltioilla ei tällä hetkellä ole velvollisuutta ilmoittaa elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevista tapauksista komissiolle sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmän kautta; muistuttaa velvollisuudesta raportoida EPPOlle kaikista elpymis- ja palautumistukivälineeseen vaikuttavista petostapauksista ja korostaa tällaisten tapausten olevan merkityksellisiä myös varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmään liittyvien toimenpiteiden kannalta; korostaa, että EPPOn työmäärä, joka alun perin aliarvioitiin, on kasvanut merkittävästi ja sen odotetaan kasvavan edelleen erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvien tapausten määrän kasvun vuoksi ja että asiaa koskevien analyysien mukaan tapaukset, joihin liittyy petoksia, korruptiota, kaksinkertaista rahoitusta ja eturistiriitoja, saattavat lisääntyä räjähdysmäisesti tulevina vuosina; kehottaa EPPOa analysoimaan ja tunnistamaan järjestelmällisesti petosmalleja jäsenvaltioissa, joissa on havaittu useita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevia tapauksia, ja tiedottamaan näistä malleista jäsenvaltioille, komissiolle ja elpymis- ja palautumistyöryhmälle, jotta voidaan tehostaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä petosriskin lieventämiseksi; kehottaa EPPOa, komissiota ja OLAFia tekemään tiivistä yhteistyötä, jotta voidaan minimoida mahdollisimman pitkälti tällaisten petollisten väärinkäytösten vaikutus unionin talousarvioon ja turvata elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden saavuttaminen; kehottaa jälleen komissiota antamaan EPPOlle asianmukaista ohjausta siitä, miten voidaan tukea ja edistää niiden korjaavien toimenpiteiden hyväksymistä, joita toteutetaan sen jälkeen, kun EPPO on toteuttanut elpymis- ja palautumistukivälineeseen vaikuttavien petosten riippumattoman tutkinnan ja niihin liittyvät syytetoimet, ja tiedottamaan budjettivallan käyttäjälle käytettävissä olevista vaihtoehdoista;

35.on tietoinen siitä, että EPPO reagoi parlamentin kehotukseen parantaa seurantajärjestelmää ja tehostaa tutkinta- ja syytetoimien seurantaa käynnistämällä digitaalisia tilastovälineitä koskevan hankkeen, joka mahdollistaa sen käsittelemien tietojen paremman käytön, ja strategisen analyysivalmiuden kehittämisen petosmallien tunnistamiseksi; on yhtä mieltä EPPOn kanssa siitä, että näiden toimien onnistuminen on suoraan yhteydessä käytettävissä oleviin resursseihin, ja kehottaa komissiota ottamaan nämä toimet ja niihin liittyvät kustannukset huomioon tulevissa ehdotuksissa, jotka koskevat asetusta (EU) 2017/1939 ja talousarviomäärärahoja;

36.suhtautuu EPPOn erityisen toimintamallin vuoksi myönteisesti sen pyrkimyksiin vahvistaa sekä operatiivisille että hallinnollisille toimille keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla on erityisiä tavoitteita; esittää jälleen huomautuksensa, että operatiivisiin toimiin on sisällyttävä viittaus takavarikoituihin, menetetyksi tuomittuihin ja lopulta takaisin perittyihin ja unionin talousarvioon palautettuihin määriin, ja toteaa, että viime kädessä unionin petostentorjuntajärjestelmän, jonka tärkeä osa EPPO on, tarkoituksena on unionin talousarvion turvaaminen; on tietoinen siitä, että valvonta- ja seurantatoimet, mukaan lukien takaisinperintätuloksista raportoiminen, eivät kuulu EPPOn vastuualueeseen ja ne vaativat resursseja ja erityisiä oikeuksia, jotka eivät kuulu EPPOn tehtäviin; pyytää komissiota tukemaan EPPOa tämän keskeisen tehtävän saavuttamiseen liittyvien indikaattoreiden määrittämisessä ja korostaa, että parempi seurantajärjestelmä ja suurempi määrä tarkkoja tietoja, jotka on koottu ryhmiksi väärinkäytöstyypin, tarkasteltavana olevan alan tai maantieteellisen alueen mukaan, voisivat tehdä EPPOn tutkintojen vaikutuksista konkreettisempia ja mahdollistaa petosmallien tunnistamisen;

37.panee merkille henkilöstömäärän kasvun ja toteaa, että se oli 58 vuonna 2020, 122 vuonna 2021, 217 vuoden 2022 lopussa ja 238 vuoden 2023 lopussa; on tietoinen siitä, että EPPO pyysi vuodeksi 2023 budjettivallan käyttäjältä 20 sopimussuhteisen toimihenkilön toimen poistamista ja 20 väliaikaisen toimihenkilön toimen luomista ja että tähän myönnyttiin ja EPPO toteutti sen samana vuonna, joten henkilöstön kokonaismäärä (248, joista 171 väliaikaista toimihenkilöä, 48 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 29 kansallista asiantuntijaa) ei muuttunut mutta toimet jakautuivat eri tavoin (191 väliaikaista toimihenkilöä, 28 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 29 kansallista asiantuntijaa); huomauttaa kuitenkin, että EPPO pyysi tiettyjen havaittujen turvallisuuspuutteiden vuoksi toukokuussa 2023 lisätalousarviota ja uusia toimia fyysisen turvallisuuden, tietoturvan ja kyberturvallisuuden parantamiseksi keskustasolla ja hajautetulla tasolla; huomauttaa, että yksilöidyistä 21:stä turvallisuuteen liittyvästä toimesta vain kahdeksan (1 AD 9-, 4 AD 6- ja 3 AST 3 -tointa) myönnettiin marraskuussa 2023 lisäturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseksi, mikä saatiin päätökseen vuonna 2024;

38.huomauttaa, että vuonna 2023 keskusviraston toimien täyttöaste oli 92,97 prosenttia ja tästä 238 oli henkilöstön jäseniä, kun talousarviossa hyväksyttyjä toimia oli 256; panee merkille, että vuoden 2023 lopussa 140:stä valtuutetun Euroopan syyttäjän toimesta 130 toimeen oli nimitetty henkilö ja loput kymmenen aloittivat vuoden 2024 alussa, joten täyttöaste nousi 100 prosenttiin; toteaa, että EPPO vahvisti valmiuksiaan toteuttaa oikea-aikaisia ja avoimia palvelukseenottomenettelyjä saattamalla vuonna 2023 päätökseen 24 valintamenettelyä ja ottamalla palvelukseen 45 henkilöstösääntöjen alaista henkilöstön jäsentä ja kahdeksan uutta Euroopan syyttäjää ja samalla nimitettiin 35 uutta valtuutettua Euroopan syyttäjää;

39.panee merkille, että joulukuuhun 2023 mennessä henkilöstön (väliaikaiset ja sopimussuhteiset toimihenkilöt) vaihtuvuus oli 4,62 prosenttia Vuoden 2023 konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen mukaan väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden vaihtuvuus oli 5,9 prosenttia. eli vuoden aikana palveluksesta erosi yhteensä 11 henkilöä ja syynä olivat etupäässä siirtyminen toiseen elimeen (neljä tapausta) ja ylempiin tehtäviin toisissa unionin toimielimissä (seitsemän tapausta); toteaa, että suurimpana syynä vaihtuvuuteen olivat Luxemburgin työmarkkinoiden erityispiirteet, sillä niiden osaajareservi on hyvin rajallinen ja erikoistaitojen tarjonta vähäistä;

40.panee merkille komission toimet EPPOn lisätoimia koskevien pyyntöjen täyttämiseksi; katsoo työmäärän kehitysnäkymien osoittavan, että lisäresursseja tarvitaan, etenkin kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvät jo kertyneet ja uudet tapaukset, kauaskantoiset alv-petokset sekä myös se, että hallinnollisten ja keskitettyjen tukitoimintojen odotetaan lisääntyvän operatiivisen henkilöstön määrän kasvaessa; kiinnittää huomiota tarpeiden ja valmiuksien aliarvioinnin riskiin; huomauttaa, että vuonna 2023 paikan päällä työskentelevän tilapäisen henkilöstön ja ulkoisten palveluntarjoajien kustannukset olivat 4 235 242 euroa; kannustaa komissiota ja EPPOa löytämään kestävän pitkän aikavälin ratkaisun, jolla mahdollistetaan jatkuvuus, säilytetään luottamuksellisuus ja saadaan pidettyä luotu osaaminen; arvostaa sitä, että EPPOn operatiiviset lisätarpeet on sisällytetty kokonaisuudessaan sen yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan 2024–2026 ja määrärahaesityksiin;

41.panee huolestuneena merkille, että Luxemburgin työmarkkinat ovat erittäin kilpaillut ja että unionin hallinnon tarjoamat taloudelliset ehdot eivät ole houkuttelevia verrattuna paikallisiin markkinoihin (joilla palkkoihin tehdään erilaisia indeksikorotuksia pitkin vuotta) eikä niissä ei oteta riittävästi huomioon Luxemburgin korkeita elinkustannuksia, kun inflaatioaste ja asumiskustannusten nousu ovat vielä pahentaneet tilannetta; panee merkille, ettei EPPO voi tarjota henkilöstönsä jäsenille urapolkua unionin virkamiehiksi ja että sen työpaikat ovat siksi vielä vähemmän houkuttelevia kuin neljän muun Luxemburgissa toimivan unionin toimielimen toimet; korostaa tämän johtavan joko siihen, että avoimiin toimiin saadaan hyvin vähän hakemuksia tai että valitut ehdokkaat hylkäävät saamansa työtarjouksen korkeiden elinkustannusten vuoksi; kehottaa EPPOa ja komissiota panemaan täytäntöön toimenpiteitä, joilla parannetaan EPPOn houkuttelevuutta korkeasti koulutetuille ja kansainvälistä kokemusta omaaville ammattilaisille, kuten asumistuki alempien palkkaluokkien henkilöstölle, jota korkean tason toimielinten välinen työryhmä suositteli ja jonka budjettivallan käyttäjä hyväksyi vuodelle 2025; panee merkille, että tietyt kansallisuudet ovat yliedustettuina henkilöstön keskuudessa;

42.panee merkille, että vuoden 2023 lopussa henkilöstön maantieteellinen jakauma ja sukupuolten edustus olivat yleisesti ottaen asianmukaisessa tasapainossa 238 henkilöstön jäsenen keskuudessa (137 miestä ja 101 naista); katsoo, että uusia henkilöstön jäseniä palkkaavat henkilöt seuraavat jatkuvasti kansallisuuksien jakautumista EPPOn henkilöstössä ja pyrkivät varmistamaan tasapainon etenkin hakijoiden epätasaisen jakautumisen vuoksi, ja toteaa Italian (34), Romanian (33), Kreikan (26) ja Belgian (24) olevan parhaiten edustettuina 26:n eri kansalaisuuden joukossa; kannustaa EPPOa hyväksymään ennakoivia toimenpiteitä, joilla varmistetaan osallistuvien jäsenvaltioiden moninaisuutta heijastava kansallisuuksien tasapuolinen edustus henkilöstössä; ilmaisee huolensa sukupuolijakaumasta ylemmän johdon tehtävissä (neljä miestä yhtä naista kohden) ja kehottaa käsittelemään tätä asiaa osana yleistä moninaisuusstrategiaa; kehottaa julkaisemaan vuosittain kertomuksen, joka sisältää sukupuolen, kansallisuuden ja tehtäväryhmän mukaan eriteltyjä tietoja ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla korjataan rekrytointiin ja uralla etenemiseen liittyviä puutteita ja puututaan epätasapainoon;

43.on tietoinen siitä, että vuonna 2023 tehtiin päätös moninaisuutta ja osallisuutta koskevan strategian täytäntöönpanosta ja että strategiaa oli tarkoitus kehittää vuoden 2024 aikana; kannustaa EPPOa etenemään sen hyväksymisessä ja käynnistämään säännöllisin väliajoin henkilöstönsä keskuudessa kyselytutkimuksia ja edistämään näin vertaisarviointia unionin petostentorjuntajärjestelmän muiden osien, kuten Eurojustin, OLAFin ja Europolin, kanssa; on tietoinen siitä, että EPPOn moninaisuutta ja osallisuutta koskevat toimintaperiaatteet perustuvat maaliskuussa 2023 hyväksyttyyn EU:n virastojen verkoston moninaisuutta ja osallisuutta koskevaan peruskirjaan, ja katsoo, että yleisesti ottaen niillä kannustetaan tekemään työpaikasta moninaisuuden avulla houkuttelevampi hakijoille, joilla on erityistarpeita; toistaa EPPOlle esittämänsä pyynnön hyväksyä viipymättä moninaisuutta ja osallisuutta koskeva peruskirjansa, kun otetaan huomioon henkilöstön määrän kasvu vuonna 2023;

44.panee merkille, että väliaikaiset ja sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja valtuutetut Euroopan syyttäjät mukaan luettuina vuoden 2023 lopussa 341 henkilöstön jäsentä 396:sta (275 yhteensä 332:sta vuonna 2022) oli palkattu tutkintatoimiin (86,10 prosenttia verrattuna 82,83 prosenttiin vuonna 2022 ja 86 prosenttiin vuonna 2021) ja että 55 henkilöstön jäsentä (57 vuonna 2022) toimi hallinnollisissa tuki- ja valvontatehtävissä;

45.panee tyytyväisenä merkille kahdeksan uuden Euroopan syyttäjän ja 35 uuden valtuutetun Euroopan syyttäjän nimittämisen EPPOon vuonna 2023; muistuttaa, että EPPO voi täyttää tehtävänsä vain, jos se on täysin oikeudellisesti riippumaton, mikä saadaan aikaan ansioihin perustuvalla ja objektiivisella nimitysmenettelyllä; kannustaa jäsenvaltioita edistämään EPPOn täyttä riippumattomuutta tältä osin;

46.toteaa, että valtuutettujen Euroopan syyttäjien nimittäminen on EPPOn ja jäsenvaltioiden yhteisellä vastuulla; korostaa, että nimittämismenettelyn on aina oltava asetuksen (EU) 2017/1939 17 artiklan ja kansallisen menettelyllisen autonomian periaatteen mukainen;

47.korostaa, että valtuutetuille Euroopan syyttäjille on tarjottava enemmän urakehitysmahdollisuuksia kokeneiden ammattilaisten houkuttelemiseksi ja säilyttämiseksi; kehottaa parantamaan työoloja, mukaan lukien selkeä urakehityspolku ja sosiaaliturva- ja eläkejärjestelyjen vakiointi kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan, että kansalliset palkkaerot eivät estä päteviä hakijoita hakemasta;

48.on tyytyväinen siihen, että vuoden 2023 aikana ja vuoden 2024 alussa valtuutettujen Euroopan syyttäjien määrä nousi alun perin kaavailtuun 140:een; pitää myönteisenä päätöstä mukauttaa valtuutettujen Euroopan syyttäjien palkka samalla vastuutasolla toimivien EU:n virkamiesten palkkaan sen sijaan, että se olisi 80 prosenttia EU:n virkamiesten palkasta, kuten alun perin säädettiin; katsoo tämän päätöksen lisäävän valtuutetun Euroopan syyttäjän tehtävän houkuttelevuutta, helpottavan sellaisten kokeneempien kansallisten syyttäjien palvelukseen ottamista, joiden kansallinen palkka oli korkeampi kuin EPPOn tarjoama palkka, ja vähentävän sillä välin EPPOn hallinnollista taakkaa, joka aiheutuu valtuutettujen Euroopan syyttäjien palvelussuhteen ehtojen 16 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta, sillä siinä määrätään, että jos nettopalkan kokonaismäärä on kansallista palkkaa alhaisempi, myönnetään lisämäärä, jolla varmistetaan, että palkka vastaa aiempaa tasoa;

49.korostaa, että EPPO ei hallinnoi itsenäisesti Euroopan syyttäjien ja valtuutettujen Euroopan syyttäjien valintaprosessia, koska jäsenvaltioiden nimeämät Euroopan syyttäjät nimittää Eurooppa-neuvosto kun taas jäsenvaltioiden nimeämät valtuutetut Euroopan syyttäjät nimittää kollegio; korostaa, että valtuutettujen Euroopan syyttäjien tehtäviin voitaisiin saada enemmän pätevien ehdokkaiden hakemuksia ja prosessista voisi tulla valikoivampi, jos otettaisiin käyttöön selkeä uranäkymä ja suotuisammat sosiaaliturvaa ja sairausvakuutusta koskevat hallinnolliset ehdot; toteaa jälleen, että erityisaseman luominen valtuutetuille Euroopan syyttäjille vastaisi heidän lainkäyttötehtävänsä luonnetta ja auttaisi tekemään näistä tehtävistä vetovoimaisempia; kehottaa komissiota ehdottamaan asianmukaisia ratkaisuja asetuksen (EU) 2017/1939 tarkistamisen yhteydessä;

50.on tietoinen siitä, että kukin jäsenvaltio on (asetuksen (EU) 2017/1939 96 artiklan 6 kohdan nojalla) velvollinen ottamaan käyttöön lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia järjestelyjä, joilla säilytetään valtuutettujen Euroopan syyttäjien jäsenyys sosiaaliturvajärjestelmässä ja järjestelmän kattavuus heidän osaltaan, mukaan lukien mahdolliset maksut asiaankuuluviin kansallisiin sosiaaliturva-, eläke- ja vakuutusjärjestelmiin, mutta eräät jäsenvaltiot eivät ole vielä täysin noudattaneet tätä velvoitetta; kehottaa siksi komissiota ehdottamaan asetuksen (EU) 2017/1939 tarkistamisen yhteydessä vaikuttavaa ratkaisua valtuutettujen Euroopan syyttäjien sosiaaliturvan ja sairausvakuutuksen kattavuuden vajeeseen;

51.panee merkille, että vuoteen 2023 mennessä unionin tuomioistuimelle oli tehty viisi valtuutettujen Euroopan syyttäjien nimittämistä koskevaa kantelua, joista kolmen käsittely päätettiin (hylättiin tai peruutettiin) ja yksi hylättiin mutta unionin tuomioistuimessa on parhaillaan vireillä muutoksenhaku, ja että viimeinen kumoamiskanne kollegion päätöksestä, jolla hylättiin jäsenvaltion nimeämän henkilön nimittäminen valtuutetuksi Euroopan syyttäjäksi, hyväksyttiin heinäkuussa 2024 sillä perusteella, että kollegion päätöksen perustelut olivat puutteelliset, ja kumoamisen täytäntöönpanotapaa analysoidaan parhaillaan; panee merkille, ettei yleiselle tuomioistuimelle ole esitetty uusia kanteluita EPPOn nimityksistä;

52.panee merkille, että EPPOn koulutus- ja kehittämisstrategia käynnistettiin yhdessä koulutustarpeiden pilottianalyysin kanssa vuonna 2023 ja sen tavoitteena on edistää jatkuvan oppimisen kulttuuria ja helpottaa henkilöstön muuttuvien koulutustarpeiden jatkuvaa arviointia ja mukauttamista;

53.panee henkilöstön fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi käytössä olevista toimenpiteistä ja toimintaperiaatteista merkille, että vuonna 2023 kaikkia toimenpiteitä tarkistettiin ja kaikki asiaan liittyvät sidosryhmät (henkilöstökomitea, henkilöstön jäsenet yleisesti ja johto) osallistuivat niitä koskevaan kuulemiseen ja näin pyrittiin löytämään tasapaino EPPOn odotusten ja todellisuuden välillä, sillä EPPO on kasvava ja nopeasti muuttuva organisaatio; panee merkille, että EPPOlla on käytössä joustava työaikajärjestely ja vakiomuotoinen etätyöjärjestelmä, jossa viikoittaisia etätyöpäiviä on perusvaihtoehdon mukaisesti yksi ja enintään niitä on kolme ja pidennyksiä etätyöskentelyyn hyväksytään vakavien terveyteen tai perheeseen liittyvien pakottavien syiden vuoksi; huomauttaa, että nykyiseen kehykseen sisältyy myös vuosittain 10 päivän työskentely asemapaikan ulkopuolelta ja sitä ei tarvitse yhdistää lomapäiviin; katsoo, että EPPOn nykyiset työolot antavat henkilöstölle mahdollisuuden hyödyntää digitaalisia ratkaisuja ja näin työn järjestelyyn voidaan sisällyttää paljon itsenäisyyttä ja voidaan helpottaa yksityis- ja työelämän yhteensovittamista ja kohottaa ryhmän mielialaa ja yhteishenkeä; pitää myönteisenä, että parhaillaan kehitetään hyvinvointia koskevia toimintaperiaatteita, joihin sisällytetään etätyötä tekevän henkilöstön hyvinvointia koskeva osio;

54.korostaa, että parlamentin ehdotuksen mukaisesti vuoden 2023 jälkipuoliskolla järjestettiin avoin kuuleminen joustavista työjärjestelyistä ja että vuosina 2021 ja 2022 hyväksyttyjä päätöksiä tarkistettiin jälkikäteen; panee merkille, että hallintojohtaja sisällytti joulukuussa 2023 säännöksiin päivityksiä ottaen huomioon kaikkien sidosryhmien panoksen; panee merkille, että muutoksia olivat muun muassa etätyöpaikan käsitteen laajentaminen (2,5 tunnin säteellä ajan/etäisyyden osalta EPPOn keskusvirastosta kahden tunnin sijaan) ja vuokrahenkilöstöä koskevien hybridityöjärjestelyjen käyttöönotto; ottaa huomioon, että kollegion päätöksillä ei tehty muita muutoksia, sillä henkilöstön kuulemisten päätelmät oli jo pantu toimeen hallintojohtajan päätöksillä;

55.panee merkille, että parlamentin kehotuksesta vuoden 2025 ensimmäiselle neljännekselle suunnitellaan henkilöstön tyytyväisyyttä (sitoutumista) koskevaa kyselytutkimusta; on tietoinen siitä, että EPPOn henkilöstökomitea on myös tehnyt kyselytutkimuksen henkilöstön prioriteeteista, ja kannustaa käymään tiiviimpää vuoropuhelua työ- ja yksityiselämän olojen parantamiseksi;

56.pitää myönteisenä, että yhtään työuupumus- tai häirintätapausta ei ole ilmoitettu ja että pitkäaikaisten sairauslomien määrä oli hyvin vähäinen; panee tyytyväisenä merkille, että EPPO on tietoinen velvollisuudestaan huolehtia koko henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja säilyttämisestä sekä tällaisen ymmärryksen saavuttamiseen tähtäävistä seurantakäytännöistä, joissa otetaan huomioon pitämättä jääneet vuosilomat, vuosiloman siirtäminen ja poissaolot, pitkäaikaisella sairauslomalla olevan henkilöstön määrä ja poissaolojen kesto; toteaa jälleen pitävänsä tärkeänä, että Euroopan pääsyyttäjä ja Euroopan syyttäjät vahvistavat häirintätapauksista ilmoittamista koskevan selkeän ja jäsennellyn menettelyn ja että menettely saatetaan tiedoksi koko henkilöstölle;

57.panee merkille, että EPPOn keskusvirastossa toteutettiin vuoden 2023 alussa harjoitteluun liittyvä pilottihanke ja EPPOn oikeudelliseen yksikköön otettiin palkalliseen, paikan päällä tapahtuvaan viiden kuukauden mittaiseen harjoitteluun kaksi harjoittelijaa ja maaliskuussa ja syyskuussa 2023 toiset kaksi harjoittelijaa; panee merkille, että pilottihankkeen myönteisten päätelmien perusteella laadittiin harjoittelua koskevat toimintaperiaatteet, jotka hyväksyttiin vuonna 2024, ja että tämän jälkeen järjestettiin samana vuonna ensimmäinen varsinainen harjoittelujakso; suhtautuu myönteisesti aloitteeseen käynnistää paikallisen yliopiston kanssa kokeiluluonteisesti suhteiden luominen; ja jos kokeilu onnistuu, kehottaa laajentamaan aloitteen muihin EU:n yliopistoihin, mikä voisi tarjota kiinnostavia näkymiä moninaisuutta edistävien varhaisen vaiheen osaamisohjelmien kehittämiseksi edelleen; korostaa, että Luxemburgin korkeat elinkustannukset muodostavat merkittävän esteen mahdollisille harjoittelijoille; korostaa, että harjoittelujen olisi oltava palkallisia ottaen huomioon Euroopan parlamentin 14. kesäkuuta 2023 suosituksista komissiolle laadukkaista harjoittelupaikoista EU:ssa antaman päätöslauselman (2020/2005(INL)), jossa todetaan, että kaikkien harjoittelujen unionissa olisi oltava palkallisia;

58.pitää myönteisenä henkilöstökomitean intensiivistä toimintaa, sen sisäisen työjärjestyksen lopullista hyväksymistä, henkilöstökomitean ensimmäisen avointen ovien päivän käynnistämistä, ensimmäisen koko EPPOn laajuisen henkilöstökyselyn käynnistämistä, komitean edustajien osallistumista valintamenettelyihin, kaikkien EPPOn ennen henkilöstökomitean perustamista hyväksymien yleisten täytäntöönpanosäännösten taannehtivaa tarkistamista sekä sisäistä uudelleenjärjestelyä, työaikaa ja hybridityötä, täytäntöönpanosääntöjä ja työolojen parantamista koskevien tietojen toimittamista;

59.on tietoinen siitä, että EPPO edistyy kohti unionin hallinnon hallintovaatimuksiin kuuluvan toiminnan jatkuvuutta koskevan suunnitelman viimeistelyä, ja kehottaa EPPOa hyväksymään sen viipymättä;

60.on tietoinen siitä, että EPPOn eettisiä toimintapuitteita kehitetään parhaillaan asteittain; panee merkille, että eettisten toimintapuitteiden keskeiset arvot on esitetty selkeästi käytännesäännöissä, joissa kuvataan toimintanormit, joita työntekijöiden kaikilla tasoilla odotetaan noudattavan; panee myös merkille, että eettiset toimintapuitteet riippuvat EPPOn hyvän hallintotavan säännöstöstä, sen petostentorjuntastrategiasta ja etiikkaa koskevasta koulutusohjelmasta, joka kattaa häirinnän, väärinkäytösten paljastamisen, eturistiriitojen ehkäisemisen ja muita eettisiä kysymyksiä; pitää valitettavana, että EPPOn henkilöstön ei ole pakko osallistua kyseiseen koulutusohjelmaan, mikä varmistaisi EPPOn käytännesääntöjen johdonmukaisen ymmärtämisen ja soveltamisen; kehottaa EPPOa korjaamaan tilanteen;

61.panee merkille, että EPPO toteuttaa toimia, joilla lisätään henkilöstön tietoisuutta eettisistä toimintapuitteista ja niihin liittyvistä asioista; kannustaa EPPOa tekemään näihin tilaisuuksiin osallistumisesta pakollista Euroopan syyttäjille ja valtuutetuille Euroopan syyttäjille näiden aloittaessa tehtävässään; katsoo, että sisäistä vuoropuhelua on tehostettava;

62.toteaa, että vuonna 2023 ei havaittu yhtään tosiasiallista eturistiriitatapausta; on tietoinen siitä, että on vahvistettu erityiset eturistiriidoista ilmoittamista koskevat lomakkeet ja kollegion jäseniä, valtuutettuja Euroopan syyttäjiä ja operatiivisten yksiköiden henkilöstön jäseniä sekä muita arkaluonteisia tehtäviä varten on olemassa eturistiriitoja koskevat säännöt; suhtautuu myönteisesti meneillään olevaan eturistiriitoja koskevien jäsenneltyjen toimintaperiaatteiden kehittämiseen ja kehottaa EPPOa saattamaan sen päätökseen nopeasti; kehottaa toteuttamaan koko EPPOn henkilöstön pakollisen vuotuisen etiikkaan ja lahjomattomuuteen liittyvään kertauskurssin;

63.kehottaa EPPOa vahvistamaan sisäistä integriteettikehystään määräämällä, että kaikki johtavien virkamiesten, myös kollegion jäsenten, taloudelliset edut ja ulkoiset toimet on julkistettava; kehottaa tarkastamaan nämä ilmoitukset säännöllisesti, jotta voidaan tunnistaa ja lieventää sopimattoman vaikuttamisen mahdollisia riskejä;

64.on tietoinen siitä, että EPPO pyrkii estämään pyöröovitapaukset erityisesti kannattaen henkilöstösääntöjen määräysten tiukkaa soveltamista esittäen ne kaikissa EPPOn sopimuksissa, myös palveluksesta lähtemistä koskevissa alustavissa lomakkeissa, joissa ilmoitetaan palvelussuhteen päättymisen jälkeen sovellettavat velvoitteet; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että vuonna 2023 hyväksyttiin EPPOn henkilöstölle ulkoista toimintaa ja ulkoisia tehtäviä koskevat ohjeet, joita sovelletaan toimintaan, jonka ei katsota olevan osa EPPOn toimivallan ulkopuolista vapaa-ajan harrastustoimintaa;

65.kehottaa ottamaan käyttöön järeämmät pyöröovi-ilmiötä koskevat toimintaperiaatteet, joihin kuuluu vähintään kahden vuoden karenssiaika EPPOn johtaville virkamiehille, ennen kuin he voivat tehdä EPPOn tutkintoihin kytköksissä olevaa työtä yksityisellä sektorilla; pyytää EPPOa tarkastelemaan vuosittain näiden työsuhteen päättymisen jälkeisten rajoitusten noudattamista;

66.kehottaa EPPOa hyväksymään erityisen väärinkäytösten paljastamista ja vastatoimien torjuntaa koskevan menettelyn, jotta voidaan integroida kollegion hyväksymät henkilöstösääntöjen soveltamisohjeet (kollegion päätös 2021/077 EPPOssa sovellettavien väärinkäytösten paljastamista koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta), ja täydentämään varainhoitosääntöjensä 45 artiklan 12 kohtaa (jossa vahvistetaan kyseisessä tilanteessa toteutettavat toimet), jotta voidaan varmistaa turvallisuus ja suojelu työpaikalla; suhtautuu myönteisesti aloitteeseen tehostaa sisäistä viestintää häirintäyhdyshenkilöiden ensimmäisestä verkostosta ja häirinnän vastaisista määräyksistä sekä viestintää kaikille valtuutettujen Euroopan syyttäjien kansallisille avustajille EPPOn toimeksiantoon kohdistuvien rikkomusten paljastamismekanismista;

67.pitää valitettavana EPPOn tilannetta sen tietotekniikkaomavaraisuuden alalla ja toteaa, että siihen vaikuttaa kielteisesti komission digitaalisten palvelujen pääosaston (entinen DIGIT) päätös lopettaa virtuaalityötilapalvelujen tarjoaminen; huomauttaa EPPOn tietotekniikkaomavaraisuuden edellyttävän lisää henkilö- ja rahoitusresursseja, joita ei ole tähän mennessä myönnetty asianomaisissa budjettikohdissa käytettävissä olevien kokonaismäärärahojen rajallisuuden vuoksi; pitää valitettavana, että EPPOn oli operatiiviseen toimintaansa liittyvien riskien vuoksi luotava omat digitaalisten palvelujen valmiutensa, jotta se pystyi ottamaan huomioon sille Puolan ja Ruotsin osallistumisen vuoksi osoitetut lisähenkilöresurssit;

68.panee merkille, että EPPOn alkuperäisenä lähestymistapana oli asettaa etusijalle sen operatiivisiin toimiin liittyvien keskeisten digitaalisten palvelujen, kuten asianhallintajärjestelmän, perustamiseen ja toimimiseen liittyvät resurssit, mutta toteaa, että EPPOn digitaalisiin palveluihin, jotka poikkeavat ainakin osittain komission palveluista, olisi keskipitkällä aikavälillä ollut tarpeen soveltaa räätälöityä lähestymistapaa; panee merkille, että komissio keskeytti palvelunsa EPPOn toiminnan vakiinnuttamisen kannalta ratkaisevassa vaiheessa;

69.on tietoinen siitä, että EPPOn tietotekniikka-, turvallisuus- ja hallintopalveluyksikkö jatkoi vuonna 2023 kahden tärkeän ohjelman täytäntöönpanoa: tietotekniikkaomavaraisuutta koskeva ohjelma, jotta voidaan tarjota kaikki hallinnolliset tietotekniikkapalvelut, joita hallinnoidaan kaikilta osin sisäisesti, sekä EPPOn asianhallintajärjestelmää koskeva ohjelma organisaation digitalisoinnin kehittämiseksi edelleen sen keskeisellä toiminta-alalla; panee merkille, että EPPO jatkoi vuonna 2023 valmistautumista asteittaiseen siirtymiseen digitaalisen palvelujen pääosaston tarjoamasta virtuaalityötilasta EPPOn omistamaan ja käyttämään ratkaisuun; on tietoinen siitä, että budjettivallan käyttäjä ei myöntänyt tämän muutoksen toteuttamiseen tarvittavia resursseja, vaikka ne sisältyivät EPPOn vuoden 2023 määrärahaesitykseen; panee merkille, että digitaalisten palvelujen pääosaston ilmoituksen johdosta EPPO aloitti neuvottelut löytääkseen ratkaisun mutta sitä ei ole vielä saavutettu;

70.arvostaa sitä, että komissio on jatkanut tietotekniikkapalvelujen tarjoamista väliaikaisesti kesäkuuhun 2025 saakka, mutta katsoo, ettei näiden palvelujen ulkoistaminen ole nykytilanteessa optimaalinen ratkaisu; katsoo, että turvallisuutta ja luottamuksellisuutta koskevien perustelujen lisäksi myös puhtaasti taloudelliset näkökohdat puoltavat päätöksen uudelleentarkastelua, sillä ulkoistaminen vaikuttaisi paljon kalliimmalta kuin sisäinen ratkaisu, ja jos jälkimmäinen ratkaisu hyväksytään, EPPO hallinnoisi sitä sen jälkeen, kun digitaalisten palvelujen pääosasto lopettaa palvelujensa tarjoamisen; korostaa, että paremmaksi katsottavan sisäisen ratkaisun toteuttamiseksi monimutkaiset hallinnolliset näkökohdat, EPPOn kokemuksen puute ja sen hajautettu kokoonpano, jossa valtuutetut Euroopan syyttäjät ja valtuutettujen Euroopan syyttäjien kansalliset avustajat ovat useissa paikoissa eri puolilla unionia, edellyttävät asianmukaisempaa talousarviota ja pitkää siirtymäkautta;

71.pyytää jälleen, ettei digitaalisten palvelujen pääosasto keskeyttäisi tukeaan EPPOlle ennen kuin EPPOlla on oma luotettava tietotekniikkajärjestelmänsä; pitää olennaisen tärkeänä, että vältetään tietojen häviäminen ja pidetään EPPO täysin toimintakykyisenä tietotekniikkapalvelujen tarjoajien välisessä siirtymässä; korostaa, että siirtymää koskeva selkeä viestintä ja operatiivinen koordinointi on varmistettava komission ja EPPOn päätöksenteon korkeimmalla tasolla; pyytää komissiota ja EPPOa sopimaan toimivaltuuksien asteittaisesta siirtämisestä, jotta saadaan aikaan sujuva ja jatkuva siirtymä lisäajan jälkeen, jota voidaan mahdollisesti jatkaa kesäkuun 2025 jälkeen;

72.panee merkille, että EPPOn pyynnöt uusista vakinaisista toimista digitaalisten palvelujen pääosaston palvelujen lopettamisesta johtuvan vajeen täyttämiseksi hylättiin tammikuussa 2023, jolloin EPPO pyysi 45:tä henkilöstötaulukon tointa, ja helmikuun 2024 lopussa, jolloin hylättiin myös 2,98 miljoonan euron lisätalousarviota vuodeksi 2024 ja 37:ää henkilöstötaulukon tointa koskeva pyyntö; toteaa, että sisäisten toimeksisaajien palvelukseenottoon perustuva ratkaisu voisi olla osa väliaikaista ratkaisua, jolla puututaan digitaalisten palvelujen pääosaston palvelujen lopettamiseen, mutta vaikka tämä lähestymistapa tarjoaisi toiminnan välittömän jatkuvuuden, sitä ei pitäisi nähdä lopullisena ratkaisuna EPPOlle, kun otetaan huomioon sen toiminnan äärimmäinen arkaluonteisuus ja tarve varmistaa sen digitaalisten palvelujen jatkuvuus ja luotettavuus sekä sen tietoteknisen infrastruktuurin, järjestelmien ja laitteiden mahdollisimman korkea turvallisuustaso; on yhtä mieltä siitä, että EPPOn määrärahaesitysten hylkääminen on osoitus eroista arvioitaessa ongelmaa, mikä vaikuttaa kielteisesti EPPOn operatiiviseen toimintaan ja saattaa aiheuttaa unionille mainehaitan, jos se heikentää EPPOn operatiivisia valmiuksia;

73.on tietoinen siitä, että kunkin valtuutetun Euroopan syyttäjän on käytettävä kaikkia kansallisia asianhallintajärjestelmiä ja EPPOn asianhallintajärjestelmää ja että ne ovat erillisiä tietokantoja ja niihin sovelletaan erilaisia käyttöoikeuksia; katsoo tämän tilanteen lisäävän tiedonhallinnan päivittäistä monimutkaisuutta; on tietoinen myös siitä, että valtuutettujen Euroopan syyttäjien keskusyksiköiden ja EPPOn välisen tietojenkäsittelyn ja -vaihdon mahdollistamiseksi valtuutettujen Euroopan syyttäjien on digitalisoitava kaikki asiakirja-aineistot kansallisia digitaalisia välineitä käyttäen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti; pitää tässä yhteydessä hyvänä sitä, että viralliseen organisaatiokaavioon on virallisesti luotu valtuutettujen Euroopan syyttäjien kansallisen avustajan asema, minkä ansiosta valtuutettujen Euroopan syyttäjien kansallisille avustajille (kansallisen toimiston henkilöstö) voidaan myöntää suoraan pääsy EPPOn asianhallintajärjestelmään ja siten keventää valtuutettujen Euroopan syyttäjien hallinnollisia tehtäviä ja luoda perusta tapaustietojen tarkkuuden ja johdonmukaisuuden parantamiselle näiden kahden asianhallintajärjestelmän välillä; katsoo, että pyrkimystä integroida EPPOn asianhallintajärjestelmä ja kansalliset asianhallintajärjestelmät helpottaisi asetuksen asianmukainen tarkistaminen ja että nämä toimet lisäisivät EPPOn tutkintojen tuloksellisuutta; toteaa kuitenkin, että tällaisessa integroinnissa voisi olla ensisijaisesti kyse eri jäsenvaltioissa käytettävistä yhteensopivista teknologisista ratkaisuista, jotka liittyvät oikeusmenettelyjen digitalisoinnin todelliseen tasoon kyseisissä jäsenvaltioissa; panee merkille, että tällä hetkellä asiaan liittyvät kustannukset jaetaan siten, että sellaisten laitteiden kustannukset, joita tarvitaan vuorovaikutukseen kansallisten asianhallintajärjestelmien kanssa, katetaan kansallisesta talousarviosta, ja EPPOn talousarvio kattaa laitteistot ja sellaisen digitaalisen työympäristön perustamisen, joka on suojattu saman standardin mukaisesti kuin EPPOn keskusviraston henkilöstö ja joka katsotaan osaksi asetuksessa (EU) 2017/1939 säädettyjä operatiivisia viestintäkustannuksia;

74.on tietoinen siitä, että yhteentoimivuus on olennaista tehokkaan datanvaihdon ja yhteistyön aikaansaamiseksi ja että vuonna 2023 käynnistettyyn e-CODEX EPPO Use Case Project -hankkeeseen kuului useita työpajoja e-CODEX -yhteenliittymän kanssa teknisten ja toiminnallisten vaatimusten yhdenmukaistamiseksi, jotta voidaan hyväksyä datanvaihtoa koskevia yhteisiä minimisopimuksia ja ottaa käyttöön oikeudellisen yhteentoimivuuden välineitä; pitää valitettavana, että useiden e-CODEX-yhteenliittymän kanssa järjestettyjen työpajojen jälkeen hanke keskeytettiin, jotta e-CODEX-ohjelma voitiin siirtää uudelle hallinnoijalle eli eu-LISAlle ja koska EPPOlla ei ollut riittävästi resursseja, joilla olisi asiantuntemusta tällä alalla; kehottaa komissiota helpottamaan hankkeen etenemistä ja ottamaan nämä toimet huomioon myös EPPOn talousarviotarpeita koskevassa arviossa;

75.on tietoinen siitä, että aggressiivinen järjestäytynyt rikollisuus, jota EPPO torjuu, aiheuttaa EPPOn tietotekniikkajärjestelmän eheyteen kohdistuvan yhä suuremman uhan, joten fyysistä ja digitaalista turvallisuutta on tehostettava; panee merkille, että vuonna 2023 EPPO keskittyi tehostamaan turvallisuutensa hallintaa; on tyytyväinen EPPOn päätökseen luoda erityinen yksikkö käsittelemään kyberturvallisuutta ja fyysistä turvallisuutta; panee merkille, että EPPO laati kehyksen, joka sisältää uusia prosesseja, rooleja, vastuita ja toimintaperiaatteita operatiivisten ja hallinnollisten tietojen käsittelyssä käytettävien digitaalisten järjestelmien turvallisuuden parantamiseksi; on tietoinen siitä, että digitaalisten järjestelmien turvallisuuskehyksen arvioimiseksi tehtiin useita riskinarviointeja, joissa ehdotettiin teknisten ja hallinnollisten lisätoimenpiteiden toteuttamista EPPOn turvallisuusympäristön parantamiseksi; huomauttaa, että toimintakehystä parannettiin tässä tilanteessa ehdottamalla vuonna 2023 turvallisuusstrategiaa ja yleisiä tietoturvaperiaatteita, jotka hyväksyttiin virallisesti vuonna 2024;

76.panee merkille, että EPPO sai vuonna 2023 päätökseen turvallisuusyhteyspisteiden perustamisen kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa tehostaakseen turvallisuusasioita koskevaa yhteistyötä kyseisissä jäsenvaltioissa olevan henkilöstön ja niissä sijaitsevien EPPOn toimistojen osalta; suhtautuu myönteisesti CERT-EU:n kanssa tehtyyn yksikön tason sopimukseen, jolla tarjotaan tukea ja seurantaa poikkeamiin reagointia koskeviin erityispalveluihin; korostaa, että riskien arviointia ja poikkeamista ilmoittamista varten käyttöön otettu järjestelmä on hyvin jäsennelty ja koulutusta tarjotaan tehokkaasti; pitää myönteisenä fyysistä turvallisuutta koskevaa ulkoista arviointia, jonka havainnot näkyvät isäntämaan laatimassa parannussuunnitelmassa;

77.antaa tunnustusta siitä, että vuonna 2023 edistyttiin merkittävästi varadatakeskuksen täytäntöönpanossa ja siihen liittyvän palautumisskenaarion käyttöönotossa; arvostaa tässä yhteydessä sitä, että EPPO on kehittänyt oman asianhallintajärjestelmänsä, jonka kaikkia osia ylläpidetään EPPOn datakeskuksessa ja jota EPPOn henkilöstö hallinnoi, mikä takaa sen, että järjestelmät ja käsitellyt tiedot ovat EPPOn valvonnassa, säilytyksessä ja omistuksessa;

78.toteaa, että EPPO tarvitsee ajan tasalla olevia laitteita ja tietotekniikkajärjestelmiä, jotta se voi käsitellä yhä monimutkaisempia rikoksia, joihin liittyy usein digitaalisia elementtejä ja menetelmiä; korostaa myös, että on kiireellisesti kehitettävä vahva kyberturvallisuuskehys, koska tekniseltä osaamiseltaan erittäin korkealla tasolla olevien rikollisverkostojen sekä mahdollisten ulkomaisten sekaantumisten aiheuttamat riskit lisääntyvät kyberhyökkäysten kautta; tukee EPPOn pyyntöä, joka koskee resurssien myöntämistä sen kyberturvallisuuden suojeluun, ja kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön vahvan kyberturvallisuusstrategian EPPOn operaatioiden ja tietojen eheyden turvaamiseksi;

79.korostaa, että EPPOn toiminnan luonne edellyttää erityistä valvontaa ja huomion kiinnittämistä henkilötietojen suojaan; katsoo, että EPPOn ja tietosuojavaltuutetun olisi käytävä jatkuvaa vuoropuhelua, jotta voidaan varmistaa tietojen käytettävyys tutkinta- ja syytetarkoituksiin, ja varmistettava samalla henkilötietojen suojan kunnioittaminen; on tietoinen siitä, että tietosuojan käsittelyä koskevat vaatimukset ovat peräisin asetuksesta (EU) 2017/1939 ja asetuksesta (EU) 2018/1725 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23. lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj). ja että näitä vaatimuksia täydennetään ja ne pannaan täytäntöön kollegion päätöksillä, jotka annetaan valtuutettujen Euroopan syyttäjien kuulemisen jälkeen; arvostaa päätöstä tarjota kaikille henkilöstön jäsenille pakollista koulutusta, mukaan lukien erityinen tietosuojaa koskeva koulutus, joka on välttämätöntä EPPOn asianhallintajärjestelmään pääsemiseksi;

80.panee merkille, että vuokrasopimuksen mukaisesti Luxemburgin viranomaiset tarjoavat rakennuksen, jossa on tällä hetkellä EPPOn päätoimipaikka (TOB-rakennus), ilman vuokraa ja että sen ansiosta kustannukset rajoittuvat 716 724 euron vuotuiseen ylläpitomaksuun; panee merkille, että vuonna 2023 kyseisille Luxemburgin viranomaisille maksettiin 248 103 euroa EPPOlle vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä toimitetuista turvallisuuslaitteista vielä kahteen kerrokseen (9. ja 10. kerros);

81.pitää fyysisen turvallisuuden osalta myönteisenä sitä, että vuoden 2023 lisätalousarviossa ja vuoden 2024 talousarviossa osoitettiin resursseja, joita tarvitaan, jotta saadaan oikeasuhteiset valmiudet tarjota tehostettuja turvallisuuspalveluja (21 uutta tointa EPPOn turvallisuusvalmiuksien parantamiseksi), ja pitää myönteisenä EPPOn pyrkimyksiä parantaa ja tehostaa jatkuvasti fyysisen turvallisuuden prosesseja; katsoo EPPOn asianmukaisen toiminnan edellyttävän, että syyttäjiä ja henkilöstöä on suojeltava, jotta he voivat hoitaa tehtävänsä kaikilta osin ilman uhkailua, vaikuttamista tai painostusta;

82.katsoo, että EPPOn päätoimipaikan tarjoavien Luxemburgin viranomaisten olisi otettava huomioon tilojen kestävyys ja energiatehokkuus; kehottaa EPPOa keskustelemaan Luxemburgin viranomaisten kanssa erityisistä toimista, joilla parannetaan sen tilojen ympäristöjalanjälkeä, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkopaneelien, asentaminen, hiilidioksidipäästöjen kompensointitoimenpiteiden käyttöönotto ja ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän täytäntöönpano, jotta voidaan arvioida ja parantaa organisaatioiden ympäristönsuojelun tasoa ja säästää energiaa ja raportoida niistä; kehottaa komissiota helpottamaan EPPOn ja isäntämaan paikallisviranomaisten välistä vuoropuhelua, jotta varmistetaan resurssien optimaalinen käyttö ja EPPOn operaatioiden yhdenmukaisuus unionin kestävyystavoitteiden kanssa;

83.panee merkille, että EPPOn keskusvirasto on integroitu Luxemburgin maksuttoman julkisen liikenteen verkostoon, joten se on helposti saavutettavissa liikennevälinein, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäiset ja jotka ovat maksuttomia henkilöstölle ja vierailijoille, ja toteaa, että keskusviraston maanalaisissa pysäköintitiloissa on varattu alue polkupyörien pysäköintiä varten; on siinä käsityksessä, että parhaillaan keskustellaan sähköajoneuvojen latausasemien asentamisesta näihin maanalaisiin pysäköintitiloihin;

84.katsoo, että EPPOn roolia unionin petostentorjuntajärjestelmän keskeisenä operatiivisena osana voidaan hoitaa vaikuttavasti ainoastaan tiiviillä yhteistyöllä sen kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa sekä niiden tuella; muistuttaa, että EPPO voi täyttää tehtävänsä vain, jos se on täysin oikeudellisesti riippumaton; kannustaa jäsenvaltioita edistämään EPPOn täyttä riippumattomuutta tältä osin ja kannustaa EPPOa jatkamaan viestintä- ja koordinointitoimiaan useiden kumppaneiden kanssa, joiden toiminta on suunniteltu vastavuoroiseksi ja toisiaan täydentäväksi;

85.suhtautuu myönteisesti OLAFin ja EPPOn käynnistämiin aloitteisiin, joilla tehostetaan ja virtaviivaistetaan niiden operatiivista yhteistyötä ja jaetaan tietoa osallistuvien toimijoiden kesken; panee tyytyväisenä merkille parlamentin vuonna 2024 isännöimän ensimmäisen kansainvälisen konferenssin, joka mahdollisti näkemysten vaihdon EPPOn syyttäjien ja OLAFin tutkijoiden välillä; korostaa, että OLAFin ja EPPOn sääntelykehysten tarkistaminen tarjoaa tilaisuuden tarkastella uudelleen monia niiden yhteistyön näkökohtia näinä EPPOn operatiivisen toiminnan ensimmäisinä vuosina saatujen kokemusten valossa, ottaen erityisesti huomioon OLAFin täydentävien tutkimusten ja hallinnollisten tutkimusten käynnistämisen EPPOn tueksi sekä OLAFin kasvavan roolin petosten havaitsemisessa ja niistä ilmoittamisessa EPPOlle EU:n talousarviolle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisen tukemiseksi; katsoo, että petostentorjuntajärjestelmän puitteissa käytävää vuoropuhelua ja yhteistyötä voitaisiin tehostaa perustamalla säännöllinen toimielinten välinen foorumi käytettävissä olevien resurssien vaikuttavuuden ja tehokkuuden optimoimiseksi käytännössä;

86.suhtautuu myönteisesti OLAFin ja EPPOn käynnistämiin aloitteisiin operatiivisen vuoropuhelun tehostamiseksi ja koordinoinnin parantamiseksi; korostaa EPPOn, OLAFin, Eurojustin ja Europolin välisen kattavan ja tehokkaan tietojenvaihdon merkitystä, jotta varmistetaan saumaton yhteistyö rajat ylittävien petosten torjunnassa; kehottaa perustamaan yhteisen työryhmän valvomaan näiden elinten tietojen integrointia ja asianhallinnan tehokkuutta;

87.kannustaa EPPOa ja OLAFia jatkuvaan ja tehostettuun yhteistyöhön niiden perustamisesta annettujen asetusten mukaisesti ja kannattaa OLAFin velvollisuutta ilmoittaa rikollisyhteyksiä koskevista epäilyistä viipymättä EPPOlle, jotta se voi torjua unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, korruptiota ja talousrikoksia; kannattaa EPPOn ja OLAFin yhteisten aloitteiden, tietojenvaihdon ja koordinoitujen toimien kehittämistä edelleen, sillä tällainen yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta voidaan tehostaa unionin taloudellisten etujen suojaamista ja talousrikollisuuden torjuntaa unionissa sekä varmistaa unionin resurssien vaikuttava ja tehokas käyttö;

88.kiittää EPPOn ja tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2023 tekemää tiivistä yhteistyötä, jonka johdosta EPPOn toimivaltaan kuuluvia epäiltyjä rikostapauksia koskevia tietoja voitiin toimittaa oikea-aikaisesti;

89.odottaa, että komission kanssa perustetun työryhmän ja komission ja EPPOn työjärjestelyn täytäntöönpanoa koskevien kokousten avulla varmistetaan, että EPPOn ilmoitukset asetuksen (EU) 2017/1939 103 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua hallinnollista takaisinperintää varten antavat komissiolle asianmukaisesti ja tehokkaasti mahdollisuuden maksimoida takaisinperinnän unionin talousarvioon siten, että samalla noudatetaan luottamuksellisuutta ja toteutetaan tutkintatoimet asianmukaisesti; korostaa, että tässä nimenomaisessa yhteydessä kumpikaan osapuoli ei ole vielä antanut asiasta palautetta, joten lainsäätäjät eivät ole voineet saada kattavaa käsitystä taustalla vaikuttavista kysymyksistä, mukaan lukien tarkat määrät, jotka komissio perii jäsenvaltioilta vuosittain takaisin tapauksissa, joissa EU:n talousarviolle aiheutuu vahinkoa; korostaa, että kansallisten viranomaisten suorittama varojen takaisinperintä on edelleen komission vastuulla – kuten talousarviosta, petostentorjunnasta ja julkisesta hallinnosta vastaavan komission jäsenen toimeksiantoa koskevassa kirjeessä mainitaan – eikä EPPOlla ole valtuuksia seurata takaisinperintäprosessia; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan yhteistyötä ja tiedottamaan varojen tuomitsemisesta lopullisesti menetetyiksi sekä komissiolle että EPPOlle; kehottaa tarkistamaan asiaankuuluvia asetuksia, jotta selvennetään EPPOn roolia takaisinperintäprosessissa; kehottaa EPPOa ja komissiota hyväksymään sovitun tavan tiedottaa parlamentille; on tietoinen siitä, että tämä saattaa edellyttää EPPOn asianhallintajärjestelmän asianmukaista kehittämistä, ja pyytää komissiota asettamaan etusijalle resurssien kohdentamisen EPPOlle, jotta voidaan vastata tähän tarpeeseen;

90.pitää tehostettua yhteistyötä Europolin kanssa myönteisenä; toteaa, että ODIN-ohjelma (Operational Digital Infrastructure Network) antaisi mahdollisuuden hyödyntää täysimääräisesti EPPOn tutkinnoissaan keräämiä tietoja (yli 1 000 teratavua, ja määrä kasvaa); panee merkille, että tässä yhteydessä EPPO on yksilöinyt mahdollisia rikoksia, jotka eivät kuulu sen toimivaltaan, mukaan lukien muun muassa järjestäytynyt rikollisuus, huumekauppa, laiton savukkeiden valmistus, investointipetokset, laiton rahapelitoiminta ja prostituutio (rikoksia, jotka eivät kuulu PIF-asetuksen piiriin), jotka ovat johtaneet useiden asiakirjojen toimittamiseen keskeisiksi todisteiksi vireillä oleviin kansallisiin tutkintoihin, ja että kansalliset syyttäjänvirastot ovat panneet vireille 28 uutta tapausta tutkiakseen tarkemmin muita kuin PIF-asetuksen piiriin kuuluvia rikoksia, jotka eivät kuulu EPPOn vastuualueeseen; on tietoinen siitä, että tämän ja muiden analyysien osalta Europolin kanssa tehtävässä yhteistyössä on kuitenkin rajoituksia, jotka johtuvat kansallisesta rikosprosessilainsäädännöstä ja EPPOn omistamien tietojen saatavuudesta; korostaa, että olisi tuettava EPPOn nykyistä toimivaltaa tutkia unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavaan petokseen liittyvää järjestäytynyttä rikollisuutta ja rahanpesua tarjoamalla riittävät resurssit ja tekemällä tehokasta yhteistyötä Europolin kanssa; katsoo, että yhteistyötä Europolin kanssa on parannettava edelleen mutta se ei voi täysin korvata EPPOn sisäisen analyysialustan kehittämistä, ja katsoo tämän alustan olevan edelleen olennainen EPPOn tutkintojen aikana kerättyjen tietojen nopeaa tulkintaa ja operatiivisten strategioiden laatimista varten rajat ylittävissä tapauksissa, jotka edellyttävät pääsyä EPPOn koko asianhallintajärjestelmään; muistuttaa, että komission olisi tulevassa arviointikertomuksessaan analysoitava huolellisesti, mihin rikosluokkiin EPPOn toimeksiantoa on laajennettava, jotta se pystyisi hyödyntämään potentiaaliaan täysin; suhtautuu myönteisesti EPPOn kehotukseen tehdä tiivistä yhteistyötä unionin toimielinten kanssa;

91.on huolestunut elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevien tapausten määrän kasvusta; pitää myönteisenä komissiolle ja asiaankuuluville parlamentin valiokunnille tästä asiasta oikea-aikaisesti toimitettuja tietoja; katsoo, että elpymis- ja palautumistukivälineen varoihin liittyvien vireillä olevien tapausten suuren määrän vuoksi on perusteltua tehostaa yhteydenpitoa erityisesti elpymis- ja palautumistyöryhmän kanssa, jotta voidaan tunnistaa mahdollisia valvonnan puutteita tai petosmalleja ja antaa komissiolle mahdollisuus pitää tuloksellisuuden seurantamekanisminsa ajan tasalla ja panna täytäntöön äskettäin suunnitellut vähentämis- ja takaisinperintätoimenpiteet; toteaa jälleen, että elpymis- ja palautumistukivälineen varat ovat unionin varoja, eivät kansallisia varoja, ja että ne kuuluvat EPPOn toimivaltaan, ja kannustaa komissiota ja muita unionin elimiä ja viranomaisia lisäämään havaitsemistoimia ja ilmoittamaan EPPOlle kaikista merkityksellisistä tilanteista;

92.suhtautuu myönteisesti siihen, että EPPO allekirjoitti parlamentin kanssa marraskuussa 2024 työjärjestelyn, jossa vahvistetaan selkeät yhteistyösäännöt unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi;

93.panee merkille, että vuonna 2023 EPPO tukeutui edelleen toimielinten välisiin sopimuksiin ja kahdenvälisiin sopimuksiin voidakseen hankkia tavaroita ja palveluja alhaisemmin kustannuksin; toteaa, että vuoden 2023 lopussa EPPOlla oli 80 aktiivista jäsenyyttä toimielinten välisissä puitesopimuksissa ja 22 yksikön tason sopimusta tai muuta kahdenvälistä sopimusta muiden unionin yksiköiden kanssa ja että näiden tarkoituksena oli maksimoida olemassa olevista sopimusasiakirjoista saatavat talousarviosäästöt moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

94.suhtautuu erittäin myönteisesti siihen, että Puola ja Ruotsi osallistuvat EPPOn toimintaan; on tietoinen siitä, että tämä vaikuttaa EPPOn talousarviotarpeisiin, ja tukee EPPOn pyyntöä tarvittavien resurssien antaa EPPOlle tarvittavat resurssit, jotta se voi hyödyntää Puolan ja Ruotsin osallistumista operatiiviseen toimintaansa; panee merkille, että vaikka Irlanti ja Tanska käyttävät edelleen SEUT-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 21 ja N:o 22 mukaista mahdollisuutta olla osallistumatta EPPOon, Unkari on ainoa jäljellä oleva jäsenvaltio, joka ei ole vielä liittynyt EPPOon; kehottaa Unkarin hallitusta liittymään EPPOon viipymättä; muistuttaa, että EPPOon liittymisen puolesta on kerätty 680 000 allekirjoitusta, mikä korostaa vahvaa yhteiskunnallista vaatimusta tehostetuista oikeudellisista suojatoimista unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia petoksia ja korruptiota vastaan;

95.panee merkille, että vuonna 2023 Irlannin viranomaisten kanssa ei tapahtunut merkittävää parannusta EPPOon osallistumisen edistymisessä; palauttaa mieliin, että niiden kieltäytyminen yhteistyöstä EPPOn kanssa useiden valtuutettujen Euroopan syyttäjien lähettämien keskinäistä oikeusapua koskevien pyyntöjen täytäntöönpanossa johti siihen, että EPPO raportoi tilanteesta komissiolle asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16. joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2020/2092/oj). mukaisesti; pani tyytyväisenä merkille tätä seuranneen Irlannin viranomaisten päätöksen muuttaa kansallista lainsäädäntöään, joka muodostaa oikeudellisen kehyksen EPPOlle annettavalle keskinäiselle oikeusavulle, ja korostaa, että 1. marraskuuta 2023 alkaen Irlanti tarjoaa EPPOlle keskinäistä oikeusapua tämän yksipuolisen tunnustamisen perusteella; panee merkille, että keskusteluja ei käyty Irlannin virastojen välisen työryhmän kanssa, joka perustettiin tarkastelemaan Irlannin mahdollista tulevaa osallistumista EPPOon; kehottaa komissiota, EPPOa ja Irlannin viranomaisia käymään rakentavaa vuoropuhelua, jotta löydetään vaikuttava yhteistyötapa;

96.katsoo, että jos jokin jäsenvaltio ei tee yhteistyötä EPPOn kanssa – riippumatta siitä, osallistuuko se tiiviimpään yhteistyöhön, jolla EPPO perustettiin, vai ei – syntyy koskemattomuuden ja erioikeuden alueita, joiden vuoksi unionin taloudellisten etujen puolustaminen olisi parhaimmillaankin epätasaista ja tehotonta; kehottaa jälleen komissiota ja asianomaisia jäsenvaltioita tekemään kaikkensa, jotta nykyiseen skenaarioon integroitaisiin ne harvat osatekijät, jotka vielä puuttuvat mutta ovat silti erittäin tärkeitä, ja edistämään muiden, vielä osallistumattomien jäsenvaltioiden osallistumista EPPOon, jotta vahvistetaan unionin ja kansallisten talousarvioiden suojaamisen tehokkuutta; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti jäsenvaltioiden EPPOn kanssa tekemän yhteistyön tasoa ja kehottaa komissiota käynnistämään rikkomusmenettelyjä sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka järjestelmällisesti estävät EPPOn johtamia tutkintoja; katsoo, että EPPOn jäsenyyden olisi oltava unionin rahoituksen saamisen ennakkoedellytys;

97.tuomitsee hiljattain raportoidun järjestelmällisen vakoilun, jonka Unkarin hallitus on organisoinut ja joka on kohdistunut OLAFin henkilöstöön sen tutkiessa Unkarin pääministerin vävyyn sidoksissa olevan ELIOS-yrityksen mahdollista syyllistymistä unionin varojen väärinkäyttöön; korostaa, että OLAF ja EPPO, jotka ovat unionin petostentorjuntajärjestelmän kulmakiviä, ovat valitettavasti alttiina tällaisille uhille kolmansien maiden lisäksi myös EU:n jäsenvaltioissa; painottaa, että tällaiset toimet heikentävät vakavasti oikeusvaltioperiaatetta ja unionin toimielinten integriteettiä; kehottaa ottamaan pikaisesti käyttöön tehokkaita suojelutoimenpiteitä jäsenvaltioissa virkatehtävissä olevan unionin toimielinten henkilöstön suojelemiseksi ja tällaisten loukkausten, joita ei voida hyväksyä, ennaltaehkäisemiseksi tulevaisuudessa;

98.panee merkille, että EPPO pyrkii jatkuvasti parantamaan sisäistä ja ulkoista viestintää; arvostaa verkkoyhteisöalustojen kautta toteutettuja toimia ja kannustaa EPPOa noudattamaan edelleen ennakoivaa ja avointa lähestymistapaansa;

99.katsoo, että jos tiedotusvälineissä raportoitaisiin EPPOn toimia ja operaatioita sekä niiden taustoja koskevista selvityksistä ja niitä julkaistaisiin sosiaalisessa mediassa, tämä auttaisi vahvistamaan toimielinten mainetta kansalaisten keskuudessa ja lisäämään veronmaksajien tietoisuutta unionin taloudellisten etujen suojaamisen monimutkaisuudesta;

100.katsoo, että EPPOn asianmukainen ja täsmällinen viestintä lisäisi myös kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja mahdollisten tutkintoihin liittyvien tietojen toimittamista; on tietoinen EPPOn pyynnöstä sisällyttää raportointimahdollisuus jokaiseen ulkopuoliselle yleisölle tarkoitettuun vakiomuotoiseen esitykseen tai konferensseihin ja seminaareihin, kun se on mahdollista ja asianmukaista; panee merkille, että EPPOn verkkosivustolle tehtiin vuonna 2023 täydellinen uudelleensuunnittelu, jossa keskityttiin ensisijaisesti parantamaan saavutettavuutta ja käyttäjäystävällisyyttä, ja että mahdollisuus ilmoittaa rikoksesta on nyt näkyvästi esillä kotisivulla jokaisen verkkosivun yläreunassa yhdessä tätä ominaisuutta korostavan mainospalkin kanssa;

101.panee merkille, että EPPOn viestintään osoitetut resurssit ovat rajalliset ja että koska EPPOn digitaalinen riippumattomuus on tarpeen vahvistaa, EPPOn verkkosivuston hallinnointia on ryhdyttävä hoitamaan talon sisällä, mikä edellyttää lisäresursseja sen jälkeen, kun digitaalisten palvelujen pääosasto lopettaa kyseisen palvelun tarjoamisen; korostaa, että EPPOn tutkintojen määrän kasvu ja niiden arkaluonteisuus on otettava huomioon yhteydenpidossa tiedotusvälineiden, toimittajien, kansalaisten ja tiedemaailman kanssa; kehottaa jälleen EPPOa löytämään mahdollisimman hyvän tasapainon yhtäältä avoimuuden ja yleisen edun sekä toisaalta luottamuksellisuuden ja tutkinnan asianmukaisen suorittamisen välillä sekä varmistamaan, että se tiedottaa toiminnastaan puolueettomasti;

102.muistuttaa avoimuuden merkityksestä EPPOn vuorovaikutuksessa ulkoisten toimijoiden kanssa; kehottaa perustamaan pakollisen julkisen rekisterin kaikista tapaamisista EPPOn toimihenkilöiden ja kolmansien osapuolten edustajien, myös edunvalvojien ja kansallisten hallitusten edustajien, välillä, jotta estetään asiaton vaikuttaminen ja vahvistetaan kansalaisten luottamusta EPPOn riippumattomuuteen;

103.muistuttaa, että EPPOn toimivalta ulottuu unionin varoihin myös silloin, kun niitä käytetään kolmansissa maissa; katsoo, että työjärjestelyt Ukrainan toimivaltaisten viranomaisten kanssa voisivat tehokkaasti parantaa unionin taloudellisten etujen suojan tasoa Ukrainan ja sen väestön tukemiseksi tehtyjen asiaankuuluvien sitoumusten mukaisesti; suhtautuu myönteisesti Ukrainan viranomaisten ponnisteluihin korruptiontorjuntatoimissa, mutta muistuttaa, että maassa on edelleen runsaasti korruptiota ja petoksia, minkä vuoksi avoimuustavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisää varautumistoimia ja korruption vastaisia toimia; on tietoinen siitä, että keskinäistä oikeusapua koskevien pyyntöjen täytäntöönpanon yhteydessä on toimitettu todisteita, ja pitää myönteisenä mahdollisuutta käynnistää Ukrainan viranomaisten kanssa yhteinen työryhmä, joka koordinoi tutkintatoimia; muistuttaa komissiota ja muita unionin toimielimiä, elimiä ja virastoja siitä, että on tärkeää havaita tutkintoihin liittyvät tiedot ja toimittaa ne EPPOlle oikea-aikaisesti.