Yleistä1.toteaa, että EU:n virastoja on kolmenlaisia: erillisvirastoja, toimeenpanovirastoja ja muita elimiä;
2.palauttaa mieliin, että tämä päätöslauselma kattaa 31 erillisvirastoa 33:sta ja kaksi neljästä muusta elimestä (Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) ja Euratomin hankintakeskus); korostaa, että kahden täysin omarahoitteisen erillisviraston, yhteisön kasvilajikeviraston (CPVO) ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO), talousarvio- ja vastuuvapausmenettelyjä hallinnoivat CPVO:n hallintoneuvosto ja EUIPO:n budjettikomitea eivätkä ne ole osa tätä päätöslauselmaa; toteaa, että samoin yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) vuotuinen talousarvio- ja vastuuvapausmenettely on yksinomaan sen hallintoneuvoston vastuulla; korostaa tarvetta varmistaa unionin resurssien tehokas käyttö; kehottaa tilintarkastustuomioistuimen tavoin arvioimaan erillisvirastoja perusteellisesti, jotta voidaan arvioida mahdollisia uudistuksia, poistaa tarpeettomia toimintoja, lisätä tehokkuutta ja saada aikaan kustannussäästöjä; muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa hallintorakenteita ja varmistaa samalla, että virastot ovat edelleen tehokkaita ja kykenevät vastaamaan muuttuviin tarpeisiin;
3.korostaa vastuuvapausmenettelyn merkitystä, sillä se ei ole ainoastaan perussopimuksiin pohjautuva velvoite vaan sen avulla myös edistetään unionin varoja koskevaa avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja avointa vuoropuhelua ja pyritään varmistamaan nämä; toteaa menettelyn myös antavan virastoille mahdollisuuden esitellä työtään ja osoittaa lisäarvonsa unionille ja sen kansalaisille; korostaa lisäksi, että virastot vastaavat parlamentin lähettämiin kyselylomakkeisiin ja ne kutsutaan vastuuvapauden myöntävän viranomaisen järjestämiin julkisiin kuulemisiin ja että tämä antaa kansalaisille, yrityksille, kansalaisjärjestöille ja muille sidosryhmille mahdollisuuden seurata kokouksia ja saada varmuuden siitä, että tulot ja menot ovat moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisia;
4.katsoo, että malli, jossa sisäinen vastuuvapauden myöntävä viranomainen myöntää vastuuvapauden ja jota noudatetaan EUIPO:n, CPVO:n ja SRB:n tapauksessa, voi mahdollisesti johtaa eturistiriitaan; katsoo, että kun parlamentti myöntää vastuuvapauden, vältetään mahdolliset eturistiriidat ja parannetaan avoimuutta ja virastojen julkisuuskuvaa;
5.katsoo, että oikeudellisesta kehyksestä riippumatta samoja vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden periaatteita olisi sovellettava kaikkiin EU:hun liittyviin elimiin;
6.palauttaa mieliin yhteisen lähestymistavan 58 kohdan, joka koskee täysin omarahoitteisia virastoja ja parlamentin suorittaman julkisen valvonnan varmistamista ja jossa todetaan seuraavaa: ”Täysin omarahoitteisten virastojen (eli asiakkaiden rahoittamien) demokraattisen vastuuvelvollisuuden toteuttamisen mahdollisuuksia olisi tutkittava, koska ne ovat EU:n politiikkoja täytäntöönpanevia unionin elimiä, mutta SEUT:ssa tarkoitettu vastuuvapaus ei koske niitä. Yksi mahdollisuus olisi, että nämä virastot toimittaisivat Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosikertomuksen talousarvioidensa toteuttamisesta ja huomioisivat parlamentin ja neuvoston esittämät pyynnöt tai suositukset.”;
7.huomauttaa, että EU:n virastojen perustamisen tai laajentamisen tarkoituksena on parantaa unionin valmiuksia mutta on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että tämän prosessin perustana ovat perusteelliset arvioinnit, vaikutustenarvioinnit ja selkeä osoitus lisäarvosta; kokemuksista voidaan näin ottaa oppia ja voidaan harkita virastojen toimeksiantojen lakkauttamista, jos se on tarpeen; korostaa, että tällä lähestymistavalla varmistettaisiin parempi sääntely ja lisäksi parannettaisiin unionin toimielinrakenteen tehokkuutta, vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja johdonmukaisuutta;
8.palauttaa mieliin, että yhteisen lähestymistavan 60 kohdassa todetaan, että jokaista EU:n virastoa olisi arvioitava viiden vuoden välein; kehottaa komissiota selvittämään edelleen synergioita ja toimien lujittamista sekä sellaisten virastojen mahdollista yhdistämistä, joilla on toisiaan täydentäviä toimintoja, jotta varmistetaan kustannustehokkuus ja virtaviivaistetaan virastojen toimintoja, mukaan lukien mahdolliset toimeksiantojen uudelleentarkastelut, jos ilmenee tehottomuutta tai päällekkäisyyttä; kannustaa soveltamaan tarvittaessa raukeamis- tai uudelleentarkastelulauseketta, jotta voidaan pitää yllä tehokkuutta ja varmistaa resurssien optimaalinen käyttö; pitää taloudellisuutta virastojen toiminnan kannalta keskeisenä; yhtyy tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 22/2020 ”EU:n virastojen tulevaisuus – joustavuutta ja yhteistyötä voidaan vielä lisätä”, https://op.europa.eu/webpub/eca/special-reports/agencies-performance-audit-22-2020/en/. esittämään suositukseen, jossa komissiota kehotetaan käyttämään enemmän virastojen monialaisia arviointeja sen suorittaessa eri politiikanalojen toimivuustarkastuksia;
9.vahvistaa avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja tulosbudjetoinnin merkityksen kaikissa EU:n virastoissa, sillä niiden avulla varmistetaan vaikuttava varainhoito; korostaa, että virastojen on noudatettava tiukasti toimeksiantoaan; toteaa, että joidenkin virastojen toimeksiantoa voi olla tarpeen vahvistaa; kehottaa tehostamaan hallintomekanismeja, jotta vältetään päällekkäiset toimivaltuudet ja parannetaan toiminnan tehokkuutta;
10.korostaa, että tarvitaan riittävästi resursseja sen varmistamiseksi, että virastot pystyvät toteuttamaan niiltä uudessa lainsäädännössä edellytettävät uudet tehtävät;
11.tähdentää, että virastojen on tärkeää lisätä läsnäoloaan tiedotusvälineissä, internetissä ja sosiaalisessa mediassa, jotta lisätään yleistä tietoisuutta niiden työstä;
12.huomauttaa, että virastojen nimien ja lyhenteiden identtisyys tai samankaltaisuus aiheuttaa yhä pahempaa sekaannusta; kehottaa asianomaisia elimiä tutkimaan keinoja tilanteen parantamiseksi;
Hallintojärjestelyt13.muistuttaa, että yhteisessä lähestymistavassa Yhteinen lähestymistapa ei ole oikeudellisesti sitova, mutta toimielimet ovat sopineet ottavansa sen huomioon tehdessään erillisvirastoja koskevia päätöksiä. esitetään yleiskatsaus erillisvirastojen hallintorakenteeseen; panee merkille EU:n virastojen edistymisen varainhoidon ja hallintorakenteiden parantamisessa mutta toteaa samalla, että tehokkuutta ja vastuuvelvollisuutta on edelleen parannettava; muistuttaa, että kaikissa erillisvirastoissa hallintoneuvostoilla on keskeinen rooli hyvän hallinnon ja vastuuvelvollisuuden varmistamisessa; palauttaa mieliin, että yhteisessä lähestymistavassa ehdotetaan, että hallintoneuvoston olisi koostuttava yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta, kahdesta komission edustajasta, yhdestä parlamentin nimeämästä jäsenestä (tapauksen mukaan) ja ”melko rajallisesta” määrästä sidosryhmien edustajia (tapauksen mukaan), joiden osalta on varmistettava, että he edustavat laajasti erilaisia intressejä ja että heidän valintamenettelynsä on avoin;
14.panee merkille, että erillisvirastojen hallintorakenne on kaiken kaikkiaan melko samankaltainen kaikissa virastoissa; toteaa, että niillä kaikilla on hallintoneuvosto tai johtokunta ja johtaja; panee merkille, että yhdeksällä virastolla (Cedefop, EUDA, ENISA, ERA, EU-OSHA, Eurofound, Eurojust, FRA, EIT) Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, Euroopan unionin huumevirasto, Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto, Euroopan unionin rautatievirasto, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto, Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti. on johtokunta ja että vain Euroopan unionin avaruusohjelmaan liittyvillä virastoilla on turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta; panee lisäksi merkille, että kolme Euroopan valvontaviranomaista (Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA)) sekä kaksi sisämarkkinaklusteriin kuuluvaa virastoa (Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER) ja BERECin tukivirasto (BEREC-virasto)) ovat perustaneet sääntelyneuvoston;
15.palauttaa mieliin, että Eurofoundin, Cedefopin ja EU-OSHAn hallintoneuvostoilla on kolmikantarakenne; toteaa, että kullakin jäsenvaltiolla on jokaisessa hallintoneuvostossa edustajanaan hallituksen, työnantajajärjestön ja ammattiyhdistyksen jäsen (yhteensä 81 edustajaa); panee merkille, että komissiolla on kolme edustajaa ja että lisäksi on parlamentin nimittämä riippumaton asiantuntija (jolla ei ole äänioikeutta); muistuttaa, että ETF:llä on pienempi hallitus, jossa on 27 edustajaa jäsenvaltioista (ilman työmarkkinaosapuolia), kolme komission edustajaa (joilla on yhteisesti yksi ääni hallituksessa), kolme parlamentin nimittämää asiantuntijaa (yksi kolmikantaisissa virastoissa) sekä kolme komission nimittämää kumppanimaiden edustajaa Evaluation of EU Agencies: Eurofound, Cedefop, ETF and EU-OSHA SWD(2024) 222 final, s. 42, https://www.parlament.gv.at/dokument/XXVII/EU/198502/imfname_11414247.pdf.;
16.panee merkille Eurofoundin, Cedefopin, ETF:n ja EU-OSHAn arvioinnin päätelmät, jotka koskevat kolmikantaista hallintorakennetta (Eurofound, Cedefop ja EU-OSHA); panee merkille, että kolmikantarakenne tarjoaa etuja, joita ovat esimerkiksi edustus, strateginen johto ja tietämyksen jakaminen, mutta hallintoneuvostojen koko ja moninaisuus aiheuttavat haasteita kompromisseihin pääsemisessä keskeisten toimintaa ja hallintoa koskevien päätösten yhteydessä; huomauttaa, että arvioinnissa tarkasteltiin vaihtoehtoisia hallintomalleja, joissa työmarkkinaosapuolet voitaisiin ottaa mukaan tehokkaammin; tuo esiin, että näiden virastojen toiminnassa on yhä enemmän mahdollisuuksia saada aikaan säästöjä ja synergioita; korostaa, että EU:n virastoihin on kohdennettava tiukkaa varainhoidon valvontaa, jotta varmistetaan kustannustehokkuus ja estetään julkisten varojen väärinkäyttö; korostaa, että virastojen rahoituksen osalta on noudatettava vastuullista ja tarveperusteista lähestymistapaa, jolla estetään byrokratian lisääntyminen ja varmistetaan, että virastoilla on riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen;
17.panee merkille eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta (Frontex) annetun asetuksen (EU) 2019/1896 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13. marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 2019, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/1896/oj). arviointia koskevan kertomuksen, mukaan lukien pysyvän joukon uudelleentarkastelu, päätelmät ja sen havainnot, joiden mukaan asetusta pidetään tarkoituksenmukaisena, ja toteaa, että kertomus julkaistiin helmikuussa 2024; toteaa, että asetus tarjoaa puitteet tehokkaalle rajaturvallisuuden ylläpitämiselle mutta hallintoon, vastuuvelvollisuuteen ja tehokkuuteen liittyy edelleen haasteita; toteaa, että hallintorakenne edellyttää mukautuksia, joilla varmistetaan, että Frontex voi panna toimeksiantonsa kokonaisuudessaan täytäntöön ja joita ovat muun muassa puuttuminen edustuksen tasapainoon hallintoneuvostossa, sisäisten päätöksentekoprosessien yksinkertaistaminen ja päällekkäisten vastuiden välttäminen; suhtautuu myönteisesti hallintoneuvoston marraskuussa 2023 hyväksymään uuteen organisaatiorakenteeseen ja pitää sitä askeleena kohti hallinnon, strategisen koordinoinnin ja resurssien kohdentamisen parantamista; panee merkille arviointikertomuksessa korostetun hallinnollisen tehottomuuden, joka koskee erityisesti korvausmenettelyjä ja byrokraattisia esteitä, joita jäsenvaltiot kohtaavat lähettäessään henkilöstöä Frontexiin; kehottaa komissiota tutkimaan tapoja yksinkertaistaa näitä prosesseja kansallisten viranomaisten tarpeettoman taakan vähentämiseksi; toteaa, että on tärkeää panna täytäntöön perusoikeusvaltuutetun vuosikertomuksen suositukset; panee merkille saavutetun edistyksen mutta kehottaa Frontexia lisäämään edelleen avoimuutta, tekemään kattavaa yhteistyötä tutkimuksissa ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan perusoikeuksien suojelu sen kaikessa toiminnassa;
18.korostaa, että Schengen-alueen turvallisuuden ja unionin muuttoliikkeen hallintakehyksen uskottavuuden kannalta on keskeistä toimia tasapainoisesti yhdistämällä tehokas rajavalvonta vahvoihin perusoikeustakeisiin; toteaa siksi jälleen, että pysyvälle joukolle (Frontex) annettava jäsennelty ja jatkuva perusoikeuskoulutus on tärkeää sen varmistamiseksi, että henkilöstö on tietoinen asiaankuuluvista perusoikeusvelvoitteista ja -normeista sekä kansainvälisestä ihmisoikeuksia koskevasta oikeudesta ja humanitaarisesta oikeudesta ja noudattaa niitä https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52024DC0075 – osa 3.; korostaa myös, että perusoikeuksien loukkauksista on tärkeää ilmoittaa antamalla raportti vakavasta erityistapahtumasta, kun tällaisia loukkauksia havaitaan;
Talousarvio- ja varainhallinto19.toteaa, että tähän päätöslauselmaan sisältyvien 33 unionin viraston lopulliset kokonaistulot (lisätalousarvioiden jälkeen) vuodelta 2023 ja vertailuluvut vuodelta 2022 jakautuivat seuraavasti Tiedot varainhoitovuoden 2023 tulo- ja menotaulukoiden mukaisesti sellaisina kuin ne on julkaistu virallisessa lehdessä kunkin yksittäisen viraston osalta.:
Tulot euroina 2023
Tulot euroina 2022
∆
|
ACER
29 582 967 €
24 827 843 €
19,15 %
|
BEREC-virasto
7 697 265 €
7 428 456 €
3,62 %
|
CDT Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty ylijäämä vähennetty.
47 140 900 €
48 721 800 €
-3,24 %
|
CEDEFOP
20 140 610 €
18 434 420 €
9,26 %
|
CEPOL
14 211 723 €
13 805 510 €
2,94 %
|
EASA Kertynyttä ylijäämää vastaavat talousarvion oikaisut vähennetty.
169 665 375 €
163 367 860 €
3,85 %
|
EPV
52 672 002 €
50 315 014 €
4,68 %
|
ECDC
102 526 724 €
112 796 588 €
-9,10 %
|
ECHA
123 280 140 €
116 981 740 €
5,38 %
|
EEA
76 114 130 €
92 863 021 €
-18,04 %
|
EFCA
30 862 554 €
35 734 297 €
-13,63 %
|
EFSA
148 954 729 €
134 773 287 €
10,52 %
|
EIGE
9 358 919 €
8 432 920 €
10,98 %
|
EIOPA
36 714 492 €
34 571 120 €
6,20 %
|
EIT
367 607 241 €
448 920 650 €
-18,11 %
|
ELA
39 973 330 €
34 689 842 €
15,23 %
|
EMA
448 603 000 €
421 815 000 €
6,35 %
|
EUDA (EMCDDA)
22 082 074 €
18 839 136 €
17,21 %
|
EMSA
111 954 231 €
115 807 270 €
-3,33 %
|
ENISA
25 183 495 €
39 207 625 €
-35,77 %
|
ERA
38 532 447 €
33 983 956 €
13,38 %
|
Euratomin hankintakeskus
258,160 €
167,000 €
54,59 %
|
ESMA
72 509 657 €
68 068 551 €
6,52 %
|
ETF
28 542 956 €
25 051 848 €
13,94%
|
EUAA
170 135 127 €
168 842 192 €
0,77 %
|
eu-LISA
300 524 142 €
296 508 265 €
1,35 %
|
EU-OSHA
17 038 950 €
16 405 100 €
3,86 %
|
Eurofound
25 369 931 €
22 438 000 €
13,07 %
|
Eurojust
59 324 460 €
49 086 843 €
20,86 %
|
Europol
212 925 809 €
197 759 722 €
7,67 %
|
EUSPA
76 922 866 €
65 392 492 €
17,63 %
|
FRA
26 191 031 €
25 857 952 €
1,29 %
|
Frontex
829 352 752 €
693 122 858 €
19,65 %
|
YHTEENSÄ
3 741 954 189 €
3 605 018 178 €
3,80 %
|
20.korostaa, että joidenkin virastojen tulot kasvoivat huomattavasti vuodesta 2022 vuoteen 2023 ja kasvua oli 54,59 prosenttia Euratomin hankintakeskuksen osalta, 20,86 prosenttia Eurojustin osalta, 19,65 prosenttia Frontexin osalta ja 19,15 prosenttia ACERin osalta; pitää myönteisenä lainvalvontavirastojen rahoituksen lisäämistä;
21.panee merkille, että Euratomin hankintakeskuksen osalta lisäys johtui pääasiassa ydinalan seurantakeskukseen ja Euratomin hankintakeskuksen tiedonhallintaan (NOEMI) liittyvän tietojärjestelmän jatkuvasta kehittämisestä sekä kirjanpitopalvelujen tarjoamisesta virastolle, Eurojustin osalta lisäys johtui pääasiassa lisäresursseista, joita tarvittiin kolmella komission asetusehdotuksella lisättyjen tehtävien suorittamiseen, ja inflaation erityisen vakavasta vaikutuksesta Työasiakirja III, talousarvioesitys 2023, s. 24., Frontexin määrärahojen lisäyksellä pyrittiin jatkamaan rajavartijoiden pysyvän joukon, myös kaluston, rakentamista Työasiakirja III, talousarvioesitys 2023, s. 26., ja ACERin tapauksessa lisäys johtui pääasiassa energiainfrastruktuuria ja metaanipäästöjen vähentämistä koskevilla suunnitelluilla tarkistetuilla asetuksilla annetuista lisätehtävistä Työasiakirja III, talousarvioesitys 2023, s. 21., niihin liittyvästä palkkojen vuotuisesta indeksoinnista, suuremmista oikeudellisista kuluista ja tiettyjen hankkeiden maksuista johtuvista suuremmista määrärahoista;
22.panee merkille kirjalliseen kysymykseen annetun vastauksen, jonka mukaan Frontexin seuraavalle varainhoitovuodelle tehdyt määrärahasiirrot (45 prosenttia vuonna 2023) liittyivät sen operatiiviseen sykliin, joka ei vastaa kalenterivuotta ja jota ei ole helppoa mukauttaa, koska se koskee kaikkia jäsenvaltioita; on tietoinen siitä, että Frontexin talousarvion kasvattamista on selitetty komission poliittisilla painopisteillä ja unionin kansalaisten turvallisuuteen liittyvillä odotuksilla; katsoo ehdottomasti, että on olennaisen tärkeää varmistaa riittävät resurssit Frontexin tehokasta toimintaa varten ja samalla arvioida jatkuvasti, onko sen talousarvio tarkoituksenmukainen ja tuottaako se tuloksia; palauttaa mieliin tarpeen seurata sitä, kuinka viraston kyky käyttää varoja etenkin palkkaamalla raja- ja merivartiohenkilöstöä kehittyy, ja korostaa asianmukaisen suunnittelun merkitystä sen toiminnan tuloksellisuuden varmistamiseksi; kehottaa lisäksi EU:n virastojen verkostoa tekemään yhteistyötä virastojen ja tilintarkastustuomioistuimen kanssa, jotta määrärahasiirroista voidaan laatia vakiomuotoinen esitys, joka vastaa paremmin varainhoitoasetuksen vuotuisperiaatetta;
23.palauttaa mieliin, että suurin osa unionin virastoista saa rahoituksensa kokonaan unionin talousarviosta maksettavista rahoitusosuuksista; toteaa kuitenkin, että joitakin virastoja rahoitetaan kokonaan tai osittain vaihtoehtoisilla tulonlähteillä, joita ovat esimerkiksi todistukset, luvat, aineiden rekisteröinti, rahoitusosuudet, tietojen keruu, markkinavalvonta, valvontatehtävät ja muut palvelut kuten Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (CdT) tarjoama kääntäminen ja terminologia;
24.toteaa erityisesti, että- –osittain omarahoitteisia virastoja ovat muun muassa Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA), Euroopan unionin rautatievirasto (ERA), energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER), Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ja Euroopan lääkevirasto (EMA);
- –täysin omarahoitteisiin virastoihin kuuluu CdT; ja
- –osittain kansallisten viranomaisten yhteisrahoittamia virastoja ovat muun muassa Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA);
25.panee merkille, että vuonna 2023 tähän päätöslauselmaan sisältyvien omarahoitteisten virastojen rahoituslähteet jakautuivat seuraavasti:
Tulot euroina 2023
EU:n avustus
%
Omat tulot
%
Muut
|
ACER
29 576 964 €
19 418 599 €
66 %
10 158 245 €
34 %
120 €
|
CdT
47 140 900 €
0 €
0 %
46 295 800 €
98 %
845 100 €
|
EASA
169 665 375 €
44 329 433 €
26 %
120 937 434 €
71 %
4 398 508 €
|
EPV
52 672 002 €
19 428 306 €
37 %
31 479 331 €
60 %
1 764 364 €
|
ECHA
123 280 140 €
81 274 568 €
66 %
33 107 484 €
27 %
8 898 088 €
|
EIOPA
36 714 492 €
13 470 715 €
37 %
22 086 958 €
60 %
1 156 819 €
|
EMA
448 603 000 €
50 027 000 €
11 %
398 209 000 €
89 %
367 000 €
|
ERA
38 532 447 €
27 418 274 €
71 %
10 312 858 €
27 %
801 315 €
|
ESMA
72 509 657 €
18 588 578 €
26 %
52 224 114 €
72 %
1 696 965 €
|
YHTEENSÄ
1 018 694 977 €
273 955 473 €
724 811 224 €
19 928 279 €
|
26.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER), Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA), Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), Euroopan lääkevirasto (EMA), Euroopan unionin rautatievirasto (ERA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) ovat oikeudellisesti velvoitettuja yksilöimään ja kirjaamaan erikseen omista tuloista rahoitettavien toimien kustannukset; toteaa, että näillä virastoilla on käytössään järjestelmät, joiden avulla ne voivat täyttää tämän vaatimuksen, ja että tietyillä virastoilla, kuten EMAlla, EASAlla ja ERAlla, on vielä tätäkin tiukempia vaatimuksia;
27.panee merkille, että kolmen Euroopan valvontaviranomaisen (EPV, EIOPA ja valvontamaksuilla rahoitettavia toimia lukuun ottamatta ESMA) perustamisasetuksissa säädetään, että niiden kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta saamien rahoitusosuuksien olisi aluksi oltava 60 prosenttia niiden talousarvioista ja loppujen 40 prosentin olisi tultava EU:n talousarviosta; toteaa, että tässä järjestelyssä otetaan huomioon kolmen viranomaisen toimeksiantoihin sisältyvä yhdistelmä, johon kuuluu valvontatehtäviä, joihin voidaan osoittaa EU:n rahoitusta, ja valvonnan lähentämiseen liittyviä tehtäviä, joihin saadaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten rahoitusosuuksia; korostaa, että koska perustamisasetuksissa ei ole tehty selkeää eroa näiden kahdesta eri lähteestä rahoitettavien tehtävien välillä, nämä viranomaiset eivät erottele unionin talousarviosta maksettavalla avustuksella ja kansallisilla rahoitusosuuksilla katettavia kustannuksia;
28.kehottaa EPV:tä, EIOPA:a ja ESMAa kehittämään tätä valmiutta yksilöidä ja kirjata erikseen niiden omia tulovirtoja tuottavien toimintojen kustannukset, jotta voidaan parantaa niiden päätöksentekoa ja sellaisten tietojen laatua, joita ne toimittavat sidosryhmille näiden toimintojen tuottamista ali- tai ylijäämistä;
29.panee merkille, että CdT:llä on käytössä järjestelmä, jolla seurataan kunkin omia tuloja tuottavan toiminnon ja tuotteen kustannuksia ja jonka avulla voidaan siten laskea voitot tai tappiot; korostaa, että vuonna 2023 CdT:n 17 tärkeimmästä tuotteesta kymmenen kohdalla raportoitiin kaikkiaan 3,4 miljoonan euron tappiot;
30.tähdentää, että viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana CdT:n talousarvio on ollut seitsemän vuoden ajan alijäämäinen ja sisältänyt kuutena vuonna kirjanpidollisia tappioita liiketoiminnan määrän vähenemisen vuoksi; toteaa, että puuttuakseen toiminnan volyymin laskuun CdT on käyttänyt vuonna 2011 perustettua erityistä varausta talousarvio- ja hintavakauden varmistamiseksi; toteaa, että varaus oli suurimmillaan vuonna 2014, jolloin sen määrä oli 15,6 miljoonaa euroa, ja että sen jälkeen varaus supistui 10,3 miljoonaan euroon vuonna 2022 ja 8,9 miljoonaan euroon vuonna 2023; on tietoinen siitä, että kun varaus on käytetty loppuun, mahdolliset lisäalijäämät olisi katettava unionin talousarviosta myönnettävillä avustuksilla, kuten CdT:n perustamisasetuksessa säädetään; kehottaa CdT:tä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle suunnitelmistaan lieventää toiminnan jatkuvuuden riskejä;
31.toteaa, että virastojen on parannettava taloudellista raportointia ja sisäisen valvonnan mekanismeja; kehottaa virastoja toimittamaan vuosittain yksityiskohtaisen erittelyn menoista, mukaan lukien eritellyt tiedot ulkoisista sopimuksista, konsulttipalveluista ja alihankkijoista; pitää ehdottoman tarpeellisina reaaliaikaisia digitaalisia raportointivälineitä, joilla parannetaan varainhoidon valvontaa ja tilivelvollisuutta Euroopan parlamenttia ja kansalaisia kohtaan; kannustaa etenemään edelleen tarkastussuositusten toteuttamisessa;
Yhteenveto tarkastuksen tuloksista39.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen tarkastuslausunnon kaikkien virastojen tilien luotettavuudesta; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien tulojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; panee kuitenkin merkille, että vaikka tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon useimpien virastojen tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, seuraavien neljän viraston osalta pantiin merkille poikkeukset: Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), Euroopan työviranomainen (ELA), Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto (ENISA) ja laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA);
40.panee merkille, että EIT:n osalta varauma koski sääntöjenvastaisia avustusmaksuja, joiden osalta EIT jälkitarkasti 174 menoerästä koostuvan otoksen; toteaa, että EIT hylkäsi tietyt kulut 27:n menoerän kohdalla ja että tilintarkastustuomioistuin yksilöi kolme muuta menoerää, joiden osalta EIT ei pystynyt osoittamaan, että edunsaajat olivat täyttäneet avustussopimuksessa asetetut olennaiset edellytykset, joten sääntöjenvastaisten avustusmaksujen arvioitu kokonaismäärä oli 12,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa arvioitua 3,4 prosentin virhetasoa; toteaa, ettei EIT hyväksynyt yhtä tilintarkastustuomioistuimen raportoimista virheistä, jossa oli kyse kolmesta EIT:n tukikelpoisiksi katsomasta menoerästä; panee lisäksi merkille, että EIT:n mukaan ilman tätä tapausta tilintarkastustuomioistuimen raportoima arvioitu virhetaso olisi jäänyt alle kahden prosentin olennaisuusrajan, mikä tarkoittaisi, että EIT:n maksujen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskeva tarkastuslausunto olisi puhdas;
41.pitää valitettavana, että ELAn osalta varauma koski vuonna 2023 suoritettuja 1,6 miljoonan euron maksuja, joiden osuus oli 3,8 prosenttia kaikista käytettävissä olleista maksumäärärahoista; toteaa tähän määrään sisältyneen 1,3 miljoonaa euroa, jotka liittyivät vuoden 2022 tarkastuskertomuksessa sääntöjenvastaiseksi katsottuun sopimukseen, koska sopimuksen arvo ylitti vahvistetun sopimusrajan, sekä 0,3 miljoonaa euroa, jotka liittyivät sopimusten täytäntöönpanoa koskevien ennakkotarkastusten puutteisiin; panee merkille ELAn vastauksen, jossa selitetään, että sääntöjenvastainen sopimus päättyi helmikuussa 2024 ja se korvattiin marraskuussa 2023 tehdyllä uudella puitesopimuksella; on tietoinen ELAn päätöksestä käyttää sääntöjenvastaista sopimusta edelleen väliaikaisesti, jotta se kykeni lieventämään riskejä, huolehtimaan maineestaan ja varmistamaan palvelujen keskeytymättömän tarjonnan ja siten jatkamaan johdonmukaista toimintaa ja toteuttamaan suunnitellut toimet, kunnes uusi sopimus tuli voimaan;
42.panee merkille, että ENISAn osalta varauma koski vuonna 2023 suoritettuja 1,8 miljoonan euron sääntöjenvastaisia maksuja, joiden osuus oli 4,1 prosenttia kaikista vuonna 2023 käytettävissä olleista maksumäärärahoista; palauttaa mieliin, että ENISA sai elokuussa 2022 talousarvioonsa 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta, jotta se voi lisätä jäsenvaltioille annettavaa kyberturvallisuusalan tukea Venäjän hyökättyä Ukrainaan; panee lisäksi merkille, että syyskuussa 2022 ENISA käynnisti hankintamenettelyn, johon kuului 28 erää, ja teki myöhemmin 28 erillistä puitesopimusta, joiden yhteisarvo oli 14,4 miljoonaa euroa; on tietoinen siitä, että johtokunta poikkesi vuoden 2023 alussa tilapäisesti viraston varainhoitosäännöistä voidakseen vastata jäsenvaltioiden kyberturvallisuusalan tukea koskeviin tarkistettuihin pyyntöihin; panee merkille, että ENISAn vastauksen mukaan johtokunnan päätös oli (ajallisesti ja soveltamisalaltaan rajoitettu) poikkeus, jolla vastattiin erityiseen poikkeukselliseen tilanteeseen erittäin vaikeissa kansainvälisissä olosuhteissa; toteaa, että tämä poikkeus kirjattiin asianmukaisesti ENISAn sisäisen valvonnan kehyksen soveltamista vastaavasti ja siitä raportoitiin vuoden 2023 konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa;
43.panee merkille, että eu-LISAn osalta varauma koski vuonna 2023 suoritettuja sääntöjenvastaisia 12,6 miljoonan euron maksuja, joiden osuus oli 3,2 prosenttia kaikista käytettävissä olleista maksumäärärahoista, mukaan lukien 2,7 miljoonaa euroa, jotka liittyivät vuonna 2023 tarkastettuihin sopimuksiin, ja 9,9 miljoonaa euroa, jotka liittyivät vuoden 2022 tarkastuskertomuksessa sääntöjenvastaisiksi katsottuihin sopimuksiin;
44.panee huolestuneena merkille, että eu-LISAn maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta annettiin jälleen kerran varauman sisältävä lausunto, ja toteaa tämän kertovan jatkuvista ongelmista, joita on tuotu esiin tilintarkastustuomioistuimen aiemmissa kertomuksissa vuodesta 2020 alkaen; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että useimmat virheen sisältävistä sopimuksista ovat joko päättyneet tai eu-LISA on päättänyt niiden voimassaolon vuonna 2023;
45.panee merkille, että vuonna 2023 varauman sisältävän lausunnon (eu-LISA) perustana olivat seuraavat sääntöjenvastaisuudet:- –puitesopimuksen sääntöjenvastaisuus: panee merkille, että eu-LISA teki kahden tarjoajan hintatarjouksiin merkittäviä muutoksia, jotka menivät pidemmälle kuin varainhoitoasetuksen 151 artiklassa sallitut oikaisut, mikä vaikutti suoraan tarjouskilpailun tulokseen, ja tähän liittyvien maksujen kokonaismäärä oli 2,7 miljoonaa euroa vuonna 2023;
- –perusteeton neuvottelumenettely: panee lisäksi merkille 7,7 miljoonan euron sääntöjenvastaisen maksun, joka liittyi puitesopimukseen, joka tehtiin neuvottelumenettelyssä, jota ei perusteltu asianmukaisesti, mikä on vastoin hankintanormeja;
- –sopimuksen muuttaminen, joka ei ollut sallittua: panee merkille, että 1,8 miljoonan euron maksut katsottiin sääntöjenvastaisiksi, koska sopimusta muutettiin, vaikka se ei ollut sallittua, siten, että kiinteää hintaa koskevan sopimuksen arvo kasvoi 3,6 miljoonaa euroa;
- –puitesopimuksen ehtojen noudattamatta jättäminen: panee huolestuneena merkille, että jaetun infrastruktuurin ylläpitoa koskevan puitesopimuksen yhteensä 0,4 miljoonan euron maksut olivat sääntöjenvastaisia, sillä erillissopimus poikkesi puitesopimuksesta;
46.ilmaisee syvän huolensa hankintaongelmien toistumisesta, sillä niiden vuoksi annettiin varauman sisältävä lausunto neljäntenä peräkkäisenä vuonna, ja kehottaa eu-LISAa ryhtymään välittömästi korjaaviin toimiin näiden ongelmien ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi tulevissa varainhoito- ja hankintakäytännöissä ja varmistamaan siten, että varainhoitoasetusta noudatetaan kaikilta osin; pyytää tiedottamaan asian edistymisestä Euroopan parlamentille ennen 30. kesäkuuta 2025;
47.on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin totesi kuulemisen CONT-valiokunnan kokous, 4. joulukuuta 2023. aikana, että vuotta 2023 koskevasta lausunnosta (eu-LISA) huolimatta havaittuja puutteita korjataan parhaillaan ja parannuksia on havaittu;
48.katsoo, että vaikka varainhoitoasetuksessa ei ole vahvistettu siirtojen enimmäismäärää, niiden toistuvasti liiallinen määrä heikentää talousarvion vuotuisperiaatteen noudattamista ja viittaa rakenteellisiin ongelmiin talousarvioprosessissa ja talousarvion toteuttamissyklissä; panee merkille, että 14 virastossa (ENISA, Eurofound, EIGE, eu-LISA, EMA, EUSPA, ELA, FRA, EFCA, ECDC, EU-OSHA, ACER, Frontex ja Euratomin hankintakeskus) määrärahasiirtojen osuus kaikissa talousarvion osastoissa oli yli 15 prosenttia; toteaa, että Frontexin tapauksessa siirtojen osuus oli yli 40 prosenttia ja Euratomin hankintakeskuksen tapauksessa yli 50 prosenttia;
49.palauttaa mieliin, että sääntelykehyksen mukaan virastojen on suoritettava maksut tietyissä määräajoissa; toteaa, että näiden määräaikojen noudattamatta jättäminen saattaa johtaa siihen, että velkojilla on oikeus viivästyskorkoon; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin raportoi vuodelta 2023, että kertyneiden viivästyskorkojen kokonaismäärää pidettiin epäolennaisena mutta on huomionarvoista, että yhdeksän virastoa (ACER, ECDC, EEA, EUDA, ENISA, ERA, EU-OSHA, Eurojust ja Frontex) jätti usein noudattamatta maksumääräaikojaan; pyytää kyseisiä virastoja varmistamaan, että maksuja koskevia lakisääteisiä määräaikoja noudatetaan; korostaa, että vaikka viivästyskoron määrä oli vähäinen, maksuviivästysten toistuminen usein voi vaikuttaa kielteisesti virastojen maineeseen;
50.korostaa, että tilintarkastustuomioistuin antoi tiettyjä seikkoja painottavia kappaleita korostaakseen tileissä esitettyjä tai ilmoitettuja näkökohtia, jotka ovat niin merkittäviä, että ne ovat ratkaisevan tärkeitä tilinpäätöksen tai sen perustana olevien tulojen tai maksujen ymmärtämiseksi; panee lisäksi merkille, että varainhoitovuoden 2023 osalta tilintarkastustuomioistuin käytti tiettyjä seikkoja painottavia kappaleita seuraavien tähän päätöslauselmaan sisältyvien virastojen osalta: CdT, EPV, EIT, EMA, ERA, ESMA, Eurojust, eu-LISA ja Frontex;
51.palauttaa mieliin, että CdT antaa tilinpäätöksissään tietoja toiminnan tuottojen vähenemisestä, joka on vaikuttanut kielteisesti sen taloudelliseen tulokseen;
52.kiinnittää huomiota ERAn ja Eurojustin tilinpäätöksissä annettuihin tietoihin SUMMAn Uusi budjetointi-, kirjanpito- ja varainhoitojärjestelmä, joka käynnistettiin koehankkeena vuonna 2022. toteuttamisesta; panee merkille, että vuoden 2023 ajan tekniset ongelmat osaltaan lisäsivät Eurojustissa maksuviivästyksiä (50 prosenttia vuonna 2023) ja tapauksia, joissa sääntöjä ei ollut noudatettu; toteaa, että ERAlla oli teknisiä ongelmia ensimmäisellä vuosineljänneksellä, vaikkakin merkittäviä parannuksia tehtiin vuoteen 2022 verrattuna;
53.panee merkille, että ESMAn ja EPV:n tilinpäätöksiin sisältyy tietoja eräästä oikeudenkäynnistä, jonka tulos on epävarma UniSystems Luxembourg and Unisystems systimata pliroforikis v. ESMA – asia T-750/22.; panee merkille, että ESMAlle ilmoitettiin virallisesti oikeustapauksesta, joka liittyi yhteiseen hankintamenettelyyn, johon osallistui ESMAn lisäksi kolme muuta EU:n virastoa (EPV, EIOPA ja ERA); on tietoinen siitä, että menettelyn tuloksena tehtiin 40,2 miljoonan euron arvoinen puitesopimus ja että vuoden 2023 loppuun mennessä ESMA ja EPV olivat allekirjoittaneet erillissopimuksia, joiden kokonaisarvo oli ESMAn tapauksessa 2 185 226 euroa ja EPV:n tapauksessa 6 306 786 euroa;
54.on huolestunut siitä, että hakija vaatii tarjouskilpailupäätöksen kumoamista ja 400 000 euron – 3,5 miljoonan euron suuruista rahallista korvausta; panee merkille, että menettely on alkuvaiheessa, joten ESMAn ja EPV:n johto eivät kumpikaan pysty esittämään luotettavaa arviota tapauksesta mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista EPV:n vuotuinen tilinpäätös, s. 26 ja tilintarkastustuomioistuimen kertomus, ESMAa koskeva osuus, s. 159.;
55.kiinnittää huomiota siihen, että ESMAn tilinpäätöksessä annetaan tietoja 368 300 euron arvonalennuksesta, joka koskee kolmansien maiden valvottavien yhteisöjen maksamatta olevia maksuja; toteaa arvonalennuksen liittyvän siihen, että Euroopan markkinarakenneasetuksessa (EMIR) ei anneta ESMAn käyttöön vaikuttavaa mekanismia, jolla se voisi pakkoperiä maksamatta olevia maksuja unionin ulkopuolelta; suhtautuu myönteisesti siihen, että lainsäätäjien äskettäinen sopimus asetuksen (EMIR 3) muuttamisesta antoi ESMAlle mahdollisuuden peruuttaa tunnustus kolmansien maiden valvottavilta yhteisöiltä, jos ne eivät maksa maksujaan;
56.panee merkille, että EPV:n tilinpäätökseen sisältyy tietoja finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen (DORA) ja kryptovarojen markkinoista annetun asetuksen (MiCAR) merkittävistä vaikutuksista resursseihin, joihin ei osoitettu rahoitusta mutta joita tarvittiin asetuksiin liittyvien tehtävien perustamiseen ja asianmukaisten valvontaperiaatteiden käyttöönottoon, jotka tapahtuivat vuonna 2023 ennen kuin maksujen kerääminen voitiin aloittaa; ottaa huomioon, että EPV:n oli kohdennettava resursseja uudelleen näihin valmistelutoimiin;
57.panee merkille, että EIT:n tilinpäätöksessä esitetään oletukset, joita käytettiin arvioitaessa kertyneitä toimintamenoja (avustusmenoja), jotka esitetään taseessa vähenevänä ennakkorahoitusvarojen eränä; muistuttaa, että arvio kertyneistä avustusmenoista on tärkeä, ja siihen liittyy väistämättä epävarmuutta;
58.panee merkille, että EMA antaa tilinpäätöksessään merkittäviä tietoja aiemmista Lontoon toimitiloistaan ja epävarmuustekijöistä, jotka johtuvat siitä, että alivuokralaisen emoyhtiö on hakenut konkurssia; panee huolestuneena merkille, että EMAlle saattaa siirtyä vastuu päävuokrasopimuksen koko jäljellä olevasta määrästä; on tietoinen siitä, että jos tilat ovat tyhjillään vuokrasopimuksen jäljellä olevan ajan, EMAn maksettavaksi tuleva enimmäismäärä on 550 miljoonaa euroa ja että määrään sisältyy kiinteistövero; panee merkille, että EMA neuvottelee parhaillaan uudelleen alivuokrausehdoista konsernin Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan sivuliikkeen kanssa ja että osana näitä uudelleenneuvotteluja EMA on sopinut vuokramaksujen lykkäämisestä vuoden 2024 kahden ensimmäisen neljänneksen osalta ja alivuokralaisen vuokran alentamisesta 1. tammikuuta 2024 alkaen; toteaa, että tässä yhteydessä EMA on tehnyt tappiollista sopimusta koskevan 131,4 miljoonan euron suuruisen varauksen; panee merkille, että viraston alivuokralainen on täyttänyt sopimusvelvoitteensa vuoden 2023 osalta ja maksanut vuokrat 31. joulukuuta 2023 asti, ja kehottaa EMAa ja komissiota löytämään pätevän ratkaisun sopimuksen ja kaikkien siihen liittyvien velvoitteiden purkamiseksi ennen seuraavaa, vuotta 2024 koskevaa vastuuvapausmenettelyä;
59.panee merkille, että eu-LISAn tilinpäätöksessä annetaan tietoa kahden voimassa olevan puitesopimuksen yhteydessä keskeisen toimeksisaajan taloudellisesta tilanteesta; panee merkille, että eu-LISAlla on kaksi voimassa olevaa puitesopimusta toimeksisaajan kanssa, joka on yhteenliittymän jäsen, ja että tämä toimeksisaaja korvasi sopimuksissa emoyhtiönsä ja vastaa rajanylitystietojärjestelmän täytäntöönpanosta ja ylläpidosta sekä palvelujen tarjoamisesta monialaisten toimien puitesopimuksen ensimmäisen erän mukaisesti; panee merkille, että maksamatta olevat sopimusmäärät olivat 97,5 miljoonaa euroa ja 41 miljoonaa euroa; panee merkille, että puuttuakseen emoyhtiön taloudelliseen kannattavuuteen liittyviin mahdollisiin riskeihin eu-LISA seuraa tarkasti toimeksisaajan taloudellista vakautta riskinarviointivälineiden ja suorien kyselyjen avulla; toteaa, että lisäksi eu-LISA arvioi säännöllisesti kehitettävinä olevien hyödykkeiden edistymistä varmistaakseen, ettei niistä aiheudu kielteisiä vaikutuksia viraston toimeksiantoon ja että ne toimivat ennakoivasti hallittaessa ja lievennettäessä toimitusketjun häiriöitä varainhoitosäännön rajoissa eu-LISAn vuotuinen tilinpäätös, s. 25.;
60.palauttaa mieliin, että Frontexin ja tilintarkastustuomioistuimen lähestymistavat Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden Frontexin talousarvioon maksamien rahoitusosuuksien laskentaan poikkeavat toisistaan toistuvasti; toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan, että Frontexin tulkinta on virheellinen, sillä se johtaa siihen, että Schengenin säännöstöön osallistuvat maat maksavat Frontexin talousarvioon noin 3,5 miljoonaa euroa (seitsemän prosenttia) vähemmän kuin niiden kansantalouden koko suhteessa unionin talouteen edellyttäisi; panee merkille, että väliaikainen tilinpitäjä tarkasteli tilannetta ja katsoo hallintoneuvoston tavoin, että Frontexin ei tarvitse tarkistaa nykyistä laskentamenetelmää, joka koskee Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden maksuosuutta Frontexin talousarvioon Frontexin vuotuinen tilinpäätös, s. 37.; panee merkille vuoden 2022 vastuuvapausmietintöä koskevan Frontexin seurantakertomuksen, jossa todetaan, että virasto ei aio muuttaa näissä laskelmissa käytettyä menetelmää; pyytää virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ja antamaan yksityiskohtaisen selvityksen näissä laskelmissa käytetystä menetelmästä;
Toiminnan tuloksellisuus61.panee merkille, että erillisvirastoja koskevassa yhteisessä lähestymistavassa otetaan käyttöön keskeisten tulosindikaattoreiden käsite, jolla pyritään parantamaan virastojen toiminnan tuloksellisuuden seurantaa;
62.panee myös merkille, että komission laatiman etenemissuunnitelman EU:n erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan jatkotoimia koskeva etenemissuunnitelma. mukaan keskeisiä tulosindikaattoreita olisi kehitettävä sekä viraston että sen johtajan työtä varten; toteaa lisäksi, että komissio ehdotti myös mallien laatimista vuotuista työohjelmaa tai arviointia varten;
63.huomauttaa, että etenemissuunnitelman mukaan virastojen ja komission olisi laadittava keskeisiä tulosindikaattoreita vuosittain eli niiden olisi vaihduttava vuodesta toiseen, mikä vaikeuttaa viraston toiminnan tuloksellisuuden seurantaa pidemmällä aikavälillä, sillä joitakin keskeisiä tulosindikaattoreita ei välttämättä seurata useamman vuoden ajan;
64.suosittaa, että virastot toteuttavat toimia jäljellä olevien tai viivästyneiden indikaattoritavoitteiden saavuttamiseksi ja mukauttavat säännöllisesti keskeisiä tulosindikaattoreitaan tuloksellisuuden parantamiseksi;
65.korostaa, että EU:n erillisvirastojen johtajia koskevia keskeisiä tulosindikaattoreita koskevissa komission suuntaviivoissa Euroopan komissio, komission yksiköiden asiakirja, Guidelines on key performance indicators (KPI) for directors of EU decentralised agencies, 13.3.2015, s. 3. keskitytään yksinomaan virastojen johtajien toiminnan tuloksellisuuteen eli ne liittyvät pääasiassa talousarvio- ja henkilöstöhallintoon eikä niitä käytetä arvioimaan virastojen toimeksiantojen mukaisten toimien tuloksia tai tehokkuutta ja vaikuttavuutta Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 22/2020: EU:n virastojen tulevaisuus – joustavuutta ja yhteistyötä voidaan vielä lisätä;
66.korostaa lisäksi, että koska virastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa ei ole vakiomuotoista lähestymistapaa keskeisten tulosindikaattoreiden esittämiseen, on vaikea saada yleiskuvaa kunkin viraston toiminnan tuloksellisuuden tilanteesta;
67.korostaa tilintarkastustuomioistuimen päätelmien perusteella, että keskeiset tulosindikaattorit eivät edistä virastojen toiminnan tuloksellisuuden seuraamista toimintojen sekä taloudellisten ja henkilöresurssien hallinnoinnin osalta;
68.kehottaa toteuttamaan riippumattoman tarkastelun kaikkien virastojen tuloksellisuudesta, jotta voidaan arvioida, ovatko niiden toimet tosiasiallisesti EU:n politiikan painopisteiden mukaisia ja tuottavatko ne konkreettisia tuloksia; vaatii ottamaan käyttöön tulosbudjetoinnin ja tehokkuutta koskevat vertailuarvot, jotta varmistetaan resurssien optimaalinen kohdentaminen ja se, että hallinnossa keskitytään vaikutuksiin;
69.arvostaa sitä, että ECHA on toteuttanut toimia ”yksi aine – yksi arviointi” -periaatteen edistämiseksi yhteistyössä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) kanssa, jotta varmistetaan parempi johdonmukaisuus tehoaineiden vaarojen ja riskien arvioinnissa; kehottaa virastoja edistämään edelleen yhteistyötä muiden unionin virastojen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä vuoropuhelua sidosryhmien ja kansalaisten kanssa;
70.muistuttaa unionin nollatoleranssista laittomaan, ilmoittamattomaan ja sääntelemättömään (LIS) kalastukseen ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) merkittävästä panoksesta yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) täytäntöönpanoon erityisesti kalastuksen valvonnan sekä LIS-kalastuksen torjunnan osalta;
71.korostaa, että kalastustoiminnan valvonnasta vastaavat ensisijaisesti jäsenvaltiot, kun taas viraston tehtävät rajoittuvat tuki- ja koordinointitehtäviin sekä avun tarjoamiseen jäsenvaltioille tällä alalla; kehottaa virastoa tukemaan jäsenvaltioita, kun ne valvovat ja tunnistavat pakkotyötä koskevia vakavia rikkomuksia, ja tarjoamaan tarkastajille asianmukaista koulutusta näistä vakavista rikkomuksista;
72.kehottaa EUSPAa jatkamaan työtään EU:n avaruusohjelman täytäntöönpanon keskeisenä tekijänä, ja toteaa, että ohjelma vahvistaa unionin teollista perustaa, kilpailukykyä ja innovointia; kannustaa priorisoimaan eurooppalaisia hankintoja erityisesti unionin häiriönsietokyvyn, strategisen riippumattomuuden ja suvereniteetin kannalta kriittisillä aloilla; korostaa Galileon ja sen tuottaman julkisesti säännellyn palvelun elintärkeää tehtävää unionin turvallisuudessa ja puolustuksessa sekä GOVSATCOMin lyhyen aikavälin hyötyjä ja IRIS2-järjestelmän pitkän aikavälin strategista arvoa; korostaa, että unionin puolustus- ja turvallisuusvoimavaroja koskevissa aloitteissa olisi hyödynnettävä unionin avaruusalan asiantuntemusta ja infrastruktuuria tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi;
73.panee merkille uuden yhteentoimivuutta koskevan etenemissuunnitelman; panee merkille, että unionin tietojärjestelmien käyttöönottoa ja yhteentoimivuutta varten tarvittiin uusi aikataulu, koska rajanylitystietojärjestelmän (EES), Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) ja kolmansien maiden kansalaisia koskevan eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS-TCN) kehittämistyössä on ollut viivästyksiä; korostaa, että sovellettavan lainsäädännön mukainen nopea, tehokas ja luotettava tietojenvaihto on ratkaisevan tärkeää unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi; panee tässä yhteydessä merkille eu-LISAn työn ja sen aikaansaamat parannukset;
74.panee merkille Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen toimet monikielisyyden mahdollistamiseksi ja edistämiseksi unionissa esimerkiksi unionin virastojen viestinnässä ja erityisalojen terminologian kehittämisessä käännösten laadun parantamiseksi; on tyytyväinen tekoälyä käsittelevän työryhmän perustamiseen kesäkuussa 2023 ja päätökseen syventää työryhmän työtä uudessa tekoälyä käsittelevässä neuvoa-antavassa ryhmässä;
75.kehottaa EFCAa tukemaan jäsenvaltioita, kun ne valvovat ja tunnistavat asetuksen (EU) 2023/2842 pakkotyötä koskevan 90 artiklan 2 kohdan p alakohdan soveltamiseen liittyviä vakavia rikkomuksia, ja tarjoamaan tarkastajille asianmukaista koulutusta näistä vakavista rikkomuksista;
76.toteaa, että vuonna 2023 EFCA raportoi 44 993 (merellä tai maissa) tehtyä tarkastusta, joista vähintään 4 230:ssä havaittiin epäiltyjä rikkomuksia; panee merkille, nämä tiedot merkitsevät yhdessä hienoista vähennystä tarkastusten kokonaismäärässä (5 prosenttia vähemmän tarkastuksia kuin vuonna 2022) ja 18 prosentin vähennystä sellaisten tarkastusten kokonaismäärässä, joissa havaittiin epäiltyjä rikkomuksia; huomauttaa, että tarkastuksilla ja muilla seurantatoimilla on keskeinen rooli paitsi kalakantojen asianmukaisessa hoidossa myös unionin kalastajien tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisessa;
77.antaa tunnustusta Eurojustin toimista oikeudenkäytön digitalisoimiseksi, erityisesti uuden asianhallintajärjestelmän täytäntöönpanosta Eurojust-asetukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2131, annettu 4. lokakuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1727 ja neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta terroritapauksia koskevan digitaalisen tietojenvaihdon osalta (EUVL L, 2023/2131, 11.10.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2131/oj). tehdyn viimeisimmän muutoksen jälkeen, ja uuden yhteisten tutkintaryhmien yhteistyöalustan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/969, annettu 10. toukokuuta 2023, yhteisten tutkintaryhmien toimintaa tukevan yhteistyöalustan perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta (EUVL L 132, 17.5.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/969/oj). toteuttamisesta; panee merkille Eurojustin tehtävän kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen yhteyspisteenä ECRIS-TCN-järjestelmän pyyntöjen osalta rikosoikeudellisten menettelyjen yhteydessä;
78.pitää erittäin tärkeänä, että Eurojust jatkaa Ukrainan tukemista tutkimalla yhteisen tutkintaryhmän kokoonpanossa Ukrainassa väitetysti tehtyjä kaikkein vakavimpia kansainvälisiä rikoksia, hallinnoimalla kansainvälistä rikosaineistotietokantaa (CICED) kaikkein vakavimpien kansainvälisten rikosten todisteiden säilyttämiseksi, tallentamiseksi ja analysoimiseksi yhdessä turvallisessa keskustietokannassa sekä huolehtimalla siitä, että todisteiden toimittamista ja analysointia varten on käytössä turvallinen digitaalisen tiedon siirtomenetelmä; on tyytyväinen myös siihen, että Eurojustin yhteyteen on perustettu Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvä kansainvälinen keskus (ICPA), ja toteaa, että sen tavoitteena on tukea kansallisia tutkimuksia ja sopia yhteisistä tutkinta- ja syytteeseenpanostrategioista ja osallistua aktiivisesti jäädyttämis- ja takavarikointityöryhmän työhön, jotta voidaan varmistaa unionin pakotteiden tehokas täytäntöönpano kaikkialla Euroopan unionissa;
79.korostaa perusoikeusviraston tehtävää Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen keskeisenä valvojana ja kiittää perusoikeusvirastoa sen tuesta työlle, jolla varmistetaan perusoikeuksien kunnioittaminen, suojelu ja toteutuminen tasa-arvoa ja syrjinnän torjumista koskevassa EU:n nykyisessä lainsäädännössä ja politiikassa, kuten rasismin, antisemitismin ja islamofobian torjuntaa koskevassa EU:n lainsäädännössä ja politiikassa, tuetaan tasa-arvotietojen keruuta sekä tasa-arvoa ja rasismintorjuntaa koskevien strategioiden, kuten romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten, täytäntöönpanoa ja osallistutaan hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian 2020–2025 väliarviointiin ja kansalaisyhteiskunnan ja vaarassa olevien ihmisoikeuksien puolustajien suojeluun sekä tuetaan uhrien oikeuksia koskevan direktiivin, rasismintorjunnan toimintasuunnitelman ja antisemitismin torjumista ja juutalaisen elämäntavan vaalimista koskevan EU:n strategian tarkistamista ja annetaan perusoikeuksien noudattamista koskevaa neuvontaa tekoälyjärjestelmiä kehitettäessä ja käytettäessä sekä EU:n varoja täytäntöönpantaessa ja käytettäessä;
80.korostaa perusoikeusviraston ohjausta ja toimintaa turvapaikka-, muuttoliike-, raja- ja yhteentoimivuusasioissa sekä sen painokasta keskittymistä perusoikeuksiin, jäsenvaltioiden kansainvälisiin velvoitteisiin ja tätä alaa koskevaan unionin ihmisoikeuslainsäädäntöön muun muassa tekemällä Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) kanssa yhteistyötä, jolla pyritään lisäämään ymmärtämystä kansainvälistä suojelua unionissa hakevia, ilman huoltajaa olevia lapsia avustavien edunvalvojien ja laillisten edustajien merkityksestä ja lisäämään Europolin henkilöstölle annettavaa koulutusta, jolla parannetaan tietoisuutta ja ymmärtämystä perusoikeusnäkökohdista asiaankuuluvissa operatiivisissa yhteyksissä; panee tyytyväisenä merkille perusoikeusviraston oikeaan aikaan antaman panoksen tilapäistä suojelua koskevan direktiivin täytäntöönpanoon Ukrainasta pakenevien pakolaisten tapauksessa, sen panoksen pitkäaikaista oleskelua koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvien haasteiden ja viisumisäännöstön puutteiden yksilöimiseen sekä luettelon laatimiseen toimista, joita unioni ja sen jäsenvaltiot voivat toteuttaa kuolemantapausten vähentämiseksi merellä;
81.on tyytyväinen perusoikeusviraston panokseen eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen arviointiin, osallistumiseen Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) hallintoneuvoston kokouksiin ja toimintaan perusoikeuksia käsittelevän Frontexin neuvoa-antavan ryhmän puheenjohtajana vuorollaan sekä yhteistyöhön Frontexin perusoikeusvastaavan toimiston kanssa;
82.panee tyytyväisenä merkille, että perusoikeusvirasto tarjosi perusoikeusanalyyseja ja ‑asiantuntemusta ja tuki siten EU:n muiden oikeus- ja sisäasioiden virastojen toimintaa ja työtä, ja toteaa, että näitä virastoja olivat muun muassa turvapaikkavirasto, Frontex, Europol, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu‑LISA) ja Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL); panee tyytyväisenä merkille perusoikeusviraston vuonna 2023 toteuttamat toimet, joilla se on edistänyt perusoikeuksien kunnioittamista muun muassa antamalla ohjeita unionin varoista ja käsittelemällä uusien teknologioiden aiheuttamia haasteita; kehottaa perusoikeusvirastoa määrittämään, millä tavalla oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet liittyvät erottamattomasti toisiinsa ja miten viraston työ voitaisiin yhdistää Euroopan komission oikeusvaltiota koskevan vuosikertomuksen puitteissa tekemään työhön tai miten sitä voitaisiin kehittää synergiassa sen kanssa;
83.on tyytyväinen PERCI-järjestelmän (laittomaan verkkosisältöön liittyvä unionin alusta) onnistuneeseen käyttöönottoon Europolissa ja erityisesti Euroopan tietosuojavaltuutetun suositusten täysimääräiseen täytäntöönpanoon; arvostaa tietosuojavaltuutetun ja Frontexin kanssa perustetun yhteisen työryhmän kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä, jossa pyritään toteuttamaan tietosuojavaltuutetun suositusten perusteella jatkotoimia, jotka liittyvät Frontexin PeDRA-ohjelmaan (henkilötietojen käsittely riskianalyysiä varten), ja toteaa, että tässä asiassa kummallakin virastolla on vahva intressi suojella perusoikeuksia ja samalla edistää turvallisuutta;
84.on tyytyväinen Europol-asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11. toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/794/oj)., sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2022, täytäntöönpanoon, erityisesti perusoikeusvastaavan nopeaan nimittämiseen tammikuussa 2023, ja toteaa tämän lujittaneen merkittävästi Europolin sitoutumista ihmisoikeuksiin operaatioissaan;
85.pitää tärkeinä paikallisia aloitteita, joilla vahvistetaan terveydenhuoltojärjestelmiä ja ympäristöaloitteita ja lisätään samalla yhteistyötä jäsenvaltioiden ja virastojen (ECDC, ECHA, EEA, EFSA, EMA) kanssa; kehottaa parantamaan rahoituksen jakamista koskevaa lähestymistapaa, asettamaan etusijalle hallinnollisen rasituksen vähentämisen ja kanavoimaan varoja suoraan lopullisille edunsaajille yksinkertaistamalla menettelyjä, jotta voidaan parantaa varojen saatavuutta kentällä toimivien taloudellisten toimijoiden kannalta;
86.panee merkille, että kolmen viraston (EASA, EMSA, ERA) valvonnasta vastaavan liikenteen ja liikkumisen pääosaston tekemän arvioinnin perusteella niiden toiminta vuonna 2023 oli täysin sovittujen komission tavoitteiden mukaista: säännöllisissä seuranta- ja valvontatoimissa ei havaittu mitään erityisiä ongelmia, joilla voisi olla olennainen vaikutus varmuuteen, ja lisäksi ulkoisten ja sisäisten tarkastajien kertomuksissa ei tuotu esiin yhtään merkittäviä ongelmia, jotka voisivat herättää liikenteen ja liikkumisen pääosastossa lisähuolta;
87.panee merkille, että EASA vahvisti vuonna 2023 merkittävästi yhteistyötään sotilasorganisaatioiden kanssa EU:n sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman 2.0 puitteissa ja että se kutsutaan nyt kaikkiin Naton ilmailukomitean kokouksiin; panee merkille, että viraston siviili- ja sotilasyhteistyön strategia – sen pitkän aikavälin painopiste – on hyväksytty ja että sillä tuetaan viraston osallistumista sertifiointitehtäviin, jotka koskevat ”siviilikäyttöön soveltuva mutta sotilaskäyttöön riittävä” -konseptin mukaisesti siviili-ilma-aluksista muokattuja sotilasilma-aluksia;
88.panee merkille, että EMSA auttoi edelleen vuonna 2023 osaltaan erittäin tehokkaasti vähentämään meriliikenteen ympäristövaikutuksia, myös osallistumalla lukuisiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviin aloitteisiin; panee erityisesti merkille sen tarjoaman teknisen asiantuntemuksen meriturvallisuuspaketin uudelleentarkastelun yhteydessä; on tyytyväinen viraston tukeen komissiolle ja jäsenvaltioille 55‑valmiuspaketin osana tehtyjen ehdotusten lopullisessa hyväksymisessä, erityisesti mitä tulee päästökauppajärjestelmän laajentamiseen meriliikenteeseen ja FuelEU Maritime ‑asetukseen; antaa tässä yhteydessä tunnustusta meneillään olevasta viraston tutkimuksesta, joka koskee erilaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden tarjoamia mahdollisuuksia ja turvallisuusnäkökohtia, jotka liittyvät kestävien vaihtoehtoisten energianlähteiden käyttöönottoon aluksissa; panee tyytyväisenä merkille THETIS MRV -järjestelmän mukauttamisen päästökauppajärjestelmää koskevan lainsäädännön vaatimuksiin;
89.suhtautuu myönteisesti jatkuvaan ja lisääntyvään yhteistyöhön ja resurssien jakamiseen viiden viraston (Eurofound, Cedefop, ETF, EU-OSHA, ELA) kesken sekä muiden toimielinten, myös muiden EU:n virastojen, komission ja parlamentin kanssa;
90.kehottaa komissiota varmistamaan, että virastojen (Eurofound, Cedefop, ETF, EU‑OSHA, ELA) asiantuntemusta asiaankuuluvilla politiikanaloilla hyödynnetään paremmin esimerkiksi raporttien ja selvitysten laatimisessa sekä tutkimusten ja kyselyjen tekemisessä, sillä näin voidaan mahdollistaa unionin nykyisten talousarviovarojen tehokkaampi käyttö vaihtoehtoisiin ratkaisuihin verrattuna; arvostaa näiden viiden viraston pyrkimyksiä kehittää edelleen digitaalista ja verkossa tapahtuvaa viestintäänsä, jotta ne voivat parantaa näkyvyyttään ja lisätä tietoisuutta työstään, jolla on suuri vaikutus; korostaa tässä yhteydessä, että virastoilla on toimeksiantojensa sallimissa rajoissa käyttämätöntä potentiaalia tarjota erityistä, merkityksellistä tietoa ja samoja laadukkaita tuotteita kuin ulkopuoliset konsultit;
91.suhtautuu myönteisesti virastojen (Eurofound, Cedefop, ETF, EU-OSHA, ELA) pyrkimyksiin toteuttaa monimuotoisuutta ja osallisuutta edistäviä toimintaperiaatteita erityisesti vammaisten henkilöiden osalta; kannustaa virastoja parantamaan vertailukelpoisten tietojen keruuta vammaisten henkilöiden työllisyydestä; panee merkille virastojen henkilöstön sukupuolten tasapuolisessa edustuksessa tapahtuneen edistyksen; kehottaa toteuttamaan lisätoimia sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi myös ylemmän johdon tasolla ja valtavirtaistamaan sukupuolinäkökohdat osaksi virastojen kaikkia toimintoja;
92.panee merkille, että varainhoitovuonna 2023 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta keskimäärin yli 97 prosenttia lukuun ottamatta CdT:tä, jossa toteutusaste oli 89,55 prosenttia ja ELAa, jossa se oli 93,72 prosenttia; toteaa, että seuraavassa on lueteltu virastot, joissa maksumäärärahojen kyseisen vuoden käyttöaste oli alhaisin, niiden prosenttiosuuksien mukaan nousevassa järjestyksessä: Euratomin hankintakeskus 47,61 prosenttia, Frontex 55,37 prosenttia, EU-OSHA 68,83 prosenttia, ACER 70,69 prosenttia ja ECDC 71,79 prosenttia;
93.panee merkille, että turvapaikkaviraston talousarvio kasvoi 168 miljoonasta eurosta 170 miljoonaan euroon (+0,77 prosenttia) vuonna 2023 ja sen henkilöstön määrä kasvoi 519 työntekijästä 529 työntekijään (+2 prosenttia); muistuttaa turvapaikkaviraston tärkeästä roolista tuettaessa jäsenvaltioita yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanossa ja sen asianmukaisen täytäntöönpanon seurannassa; palauttaa mieliin, että turvapaikkaviraston vuoden 2022 vastuuvapautta koskevassa mietinnössään vastuuvapauden myöntävä viranomainen toi esiin viraston sisäistä hallinnointia ja menettelyjä koskevia huolenaiheita ja totesi, että OLAF oli käynnistänyt tutkimuksen, joka on nyt saatettu päätökseen ja jossa oli väitteiden mukaan kyse nepotismista ja muista viraston varainhoitoon vaikuttavista ongelmista; pitää valitettavana, että viraston pääjohtaja vältteli vastausten antamista talousarvion valvontavaliokunnan vastuuvapausmenettelyä valmistelevassa kuulemistilaisuudessa; on huolissaan siitä, että viraston hallintoneuvosto kieltäytyy paljastamasta mainitun OLAFin kertomuksen sisältöä ja suositusta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; kehottaa virastoa asettamaan kertomuksen havainnot välittömästi saataville;
94.katsoo, että turvapaikkavirastoa koskevassa OLAFin loppukertomuksessa (OC‑2022‑0717) esitetään hyvin huolestuttavia päätelmiä todetuista tosiseikoista, jotka vaarantavat viraston vakauden, hallinnon ja maineen, minkä vuoksi päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä virastolle varainhoitovuodelta 2023 on pakko lykätä; palauttaa lisäksi mieliin, että OLAF vahvisti ja ilmoitti määrällisesti taloudellisen vaikutuksen, jota ei voida periä takaisin, mikä vahvistaa viraston resurssien moitteettomaan varainhoitoon kohdistuvan kielteisen vaikutuksen; vaatii siksi hallintoneuvostoa toteuttamaan kattavia jatkotoimia ja esittämään yksityiskohtaisesti kaikki toimenpiteet, jotka on toteutettu havaittujen puutteiden korjaamiseksi;
95.kehottaa virastoa selvittämään kaikilta osin kaikki avoimet kysymykset, panemaan OLAFin suositukset täytäntöön uskottavalla ja avoimella tavalla ja ottamaan käyttöön vahvat sisäistä valvontaa, eettistä valvontaa ja vastuuvelvollisuutta koskevat mekanismit; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikista toteutetuista korjaustoimista ilman aiheetonta viivytystä;
Hankinnat96.panee huolestuneena merkille, että julkisiin hankintamenettelyihin liittyvät puutteet olivat edelleen maksujen sääntöjenvastaisuuden suurin syy; korostaa, että vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin esitti 38 huomautusta julkisiin hankintamenettelyihin liittyvistä puutteista (41 vuonna 2022 ja 28 vuonna 2021) Tilintarkastustuomioistuimen kertomus, s. 39. Vain havainnot, jotka koskevat tähän päätöslauselmaan sisältyviä virastoja.; kehottaa virastoja ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan julkisia hankintoja koskevien säännösten sekä avoimuuden, kilpailun ja kustannustehokkuuden periaatteiden tarkka noudattaminen; muistuttaa, että henkilöstölle on järjestettävä säännöllisesti taloushallintoa, hankintasääntöjä ja petostentorjuntaa koskevia koulutusohjelmia; kehottaa toteuttamaan tiukempia vastuuvelvollisuustoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että jatkuvat puutteet johtavat kohdennettuihin korjaaviin toimiin ja että toistuvasta velvoitteiden rikkomisesta koituu seuraamuksia;
97.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan vuonna 2023 sääntöjenvastaisiin maksuihin johtaneita puutteita koskevista huomautuksista 13 Edellisten vuosien huomautukset, joilla on vaikutusta vuoden 2023 maksuihin: EASA: 1,6 miljoonaa euroa, EIGE: 59 600 euroa, ELA: 1,32 miljoonaa euroa ja perusteet varauman sisältävälle lausunnolle, ETF: kaksi huomautusta, 175 500 euroa ja 300 600 euroa, Eurojust: 59 300 euroa, EUAA: 123 800 euroa, eu-LISA: kolme huomautusta, 7,7 miljoonaa euroa, 1,8 miljoonaa euroa, 0,4 miljoonaa euroa ja perusteet varauman sisältävälle lausunnolle, CEPOL: 85 000 euroa, CdT: kaksi huomautusta, 17 300 euroa ja 257 200 euroa. koski aiemmissa tarkastuksissa havaittuja ja mainittuja sääntöjenvastaisuuksia; panee merkille, että muista 25 huomautuksesta yhdeksällä oli vaikutusta maksuihin ja loput 16 eivät johtaneet sääntöjenvastaisiin maksuihin vuonna 2023; panee merkille, että kyseisen vuoden huomautukset, joilla ei ollut vaikutusta maksuihin, liittyivät virastoihin ACER, EPV, eu-LISA, ESMA, EMSA, ENISA, ERA, EIGE, ECDC, EEA, EUDA, EUAA ja CEPOL; panee merkille virastojen vastaukset ja kehottaa niitä toteuttamaan toimenpiteitä havaittujen puutteiden korjaamiseksi ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle niiden korjaamiseksi toteutetuista toimista;
98.kiinnittää huomiota tilintarkastustuomioistuimen kyseiseltä vuodelta esittämiin yhdeksään huomautukseen, joilla on vaikutusta maksuihin; panee merkille, että ENISAn, eu-LISAn sekä ELAn tapauksessa havaitut sääntöjenvastaisuudet sekä aiemmissa tarkastuksissa havaitut sääntöjenvastaisuudet, jotka johtivat maksuihin vuonna 2023 (vain eu-LISAn ja ELAn osalta) muodostavat perustan tilintarkastustuomioistuimen varauman sisältävälle lausunnolle ja ne on kuvattu tämän päätöslauselman osiossa ”Yhteenveto tarkastuksen tuloksista”;
99.panee merkille, että muut kyseistä vuotta koskevat huomautukset, joilla on vaikutusta maksuihin, koskevat CdT:tä, EIGEä, EFCAa, ERAa ja EU-OSHAa siten, että kutakin virastoa kohden on yksi huomautus paitsi viimeksi mainittua virastoa kohden on kaksi huomautusta; panee merkille, että huomautusten syyt ja virastojen vastaukset tilintarkastustuomioistuimen huomautukseen jakautuvat seuraavasti:- –CdT:n tapauksessa huomautus koski sitä, että suorahankintamenettelyä oli käytetty väärin sen sijaan, että olisi käynnistetty arvioon tulevista kustannuksista perustuva kilpailumenettely, minkä vuoksi näiden sopimusten perusteella vuonna 2023 suoritetut kaikkiaan 25 800 euron maksut olivat sääntöjenvastaisia; panee merkille CdT:n vastauksen, jonka mukaan se järjestää yli tuhannen euron arvoisten ylläpitopalvelujen tapauksessa yksinkertaistettuja kilpailumenettelyjä;
- –ERAn tapauksessa huomautus koski erillissopimuksen tekemistä avaamatta kilpailua uudestaan, vaikka puitesopimus sitä edellyttää, mikä johti tämän erillissopimuksen yhteydessä kaikkiaan 254 400 euron maksuihin; panee merkille ERAn vastauksen, jonka mukaan virasto on vuodesta 2024 alkaen alkanut soveltaa omaa uudelleen kilpailuttamista soveltamisalaan kuuluviin palveluihin;
- –EIGEn huomautus koski ennakkotarkastusten virheellistä soveltamista, puitesopimuksen enimmäismäärän ylittämistä ja päivätaksojen virheellistä soveltamista, minkä vuoksi 76 500 euron maksut olivat sääntöjenvastaisia; panee merkille, että EIGE aikoo varmistaa, että toimielinten väliset puitesopimukset ja erityisesti henkilöstöhallintoon liittyvät sopimukset pannaan täytäntöön asianmukaisesti;
- –EFCA käytti matkapalvelujen tarjoamista koskevaa toimielinten välistä puitesopimusta tapahtuman järjestämiseen liittyvien palvelujen hankintaan, mikä ei kuulunut sopimuksen soveltamisalaan, joten vuonna 2023 suoritetut 257 300 euron maksut olivat sääntöjenvastaisia; panee merkille, että EFCAn mukaan virasto kohtasi odottamattomia tilanteita, mikä viivästytti menettelyjä, ja se laatii korjaavana toimena varautumissuunnitelman lieventämään odottamattomien tapahtumien vaikutusta;
- –EU-OSHAsta esitettiin kaksi huomautusta:
- 1)sääntöjenvastaisuudet kolmessa neuvottelumenettelyssä, jotka oli toteutettu saman talouden toimijan kanssa julkaisematta hankintailmoitusta ja joissa varainhoitoasetuksen liitteessä I olevan 11.1 kohdan c alakohdassa vahvistetut edellytykset eivät tilintarkastustuomioistuimen mukaan täyttyneet, minkä vuoksi 67 100 euron maksut vuonna 2023 olivat sääntöjenvastaisia; panee merkille EU-OSHAn vastauksen, jonka mukaan tilanne oli äärimmäisen kiireellinen eikä virastolla ollut muita toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi;
- 2)kaksi suoraan tehtyä sopimusta johti 29 700 euron sääntöjenvastaisiin maksuihin; toteaa, että nämä sopimukset olisi pitänyt yhdistää yhdeksi kilpailumenettelyksi, sillä ne koskivat lähes samanlaisia palveluja, ja että tilanne oli vastoin varainhoitoasetuksen 160 artiklaa, jossa kielletään sopimusten jakaminen osiin; panee merkille, että EU-OSHA parantaa markkinakartoitusten dokumentointia ja tutkii vaihtoehtoisia hankintatyökaluja;
100.toistaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, jonka mukaan kyseisten virastojen olisi puitesopimusten täytäntöönpanon yhteydessä hyödynnettävä erillissopimuksia vain asianomaisen puitesopimuksen kattamien tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen; toistaa myös tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, jonka mukaan kyseisten virastojen olisi myös varmistettava, että ne noudattavat voimassa olevien sopimusten muuttamista koskevia varainhoitoasetuksen sääntöjä, että erillissopimuksissa määritellään hinnat, määrät ja toimitusajat ja että sopimusten täytäntöönpanoon kohdistetaan riittäviä tarkastuksia näiden keskeisten tekijöiden osalta;
101.muistuttaa, että kaikissa hankintamenettelyissä on tärkeää varmistaa tavaroiden ja palvelujen laatu ja reilu kilpailu tarjoajien välillä ja hankkia kokonaistaloudellisesti edullisimpia tavaroita ja palveluja siten, että eurooppalaisille yrityksille annetaan etusija ei-eurooppalaisiin yrityksiin nähden ja samalla noudatetaan avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita;
102.korostaa tarvetta vahvistaa EU:n virastojen verkoston ja Euroopan komission välistä hankintayhteistyötä;
103.korostaa, että on tärkeää tehostaa virastojen digitalisaatiota sekä sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin kannalta että menettelyjen digitalisoinnin nopeuttamisen kannalta; tähdentää, että edelleen on tarpeen toimia ennakoivasti; kannattaa tässä yhteydessä lisäinvestointeja digitaalisiin välineisiin ja innovointiin, jotta voidaan parantaa menettelytehtäviä ja ehkäistä virastojen välistä digitaalista kuilua;
Henkilöstöpolitiikka, sukupuolten tasa-arvo, osallisuus, eturistiriidat ja petostentorjunta104.toteaa, että 33 erillisviraston palveluksessa oli vuonna 2023 virkamiehiä, väliaikaisia ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä sekä lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita yhteensä 10 580 (10 146 vuonna 2022), joten lisäystä vuoteen 2022 verrattuna oli 4,27 prosenttia;
105.panee merkille, että työuupumustapauksia (yhteensä 25) rekisteröitiin kuudessa virastossa, jotka olivat EASA (viisi tapausta), EEA (neljä tapausta), EFCA (yksi tapaus), EFSA (kaksi tapausta), EMA (kymmenen tapausta) ja Europol (kolme tapausta); panee kuitenkin merkille, että tietosuojan vuoksi kaikki virastot, esimerkiksi ECDC, ECHA, EMSA, ENISA, ERA, FRA ja Frontex, eivät kerää tietoja työuupumustapauksista; ilmaisee huolensa siitä, että lääketieteellisiä tietoja ei kerätä, sillä ne ovat tärkeitä, jotta voidaan seurata virastojen henkilöstön henkistä hyvinvointia; kehottaa virastoja toteuttamaan välittömästi toimia, joilla puututaan henkilöstön työuupumustapausten lisääntymiseen; panee merkille, että 19 virastossa useat työntekijät käyttivät ylityövapaita vuonna 2022 (13:ssa vuonna 2021); panee erityisesti merkille, että suuri määrä työntekijöitä käytti ylityövapaita EFSAssa (81 prosenttia henkilöstöstä) ja Eurofoundissa (97 prosenttia henkilöstöstä); muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää laatia pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikka, joka kattaa mielenterveyden tukirakenteet ja jolla varmistetaan kattava lähestymistapa työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen, mukaan lukien etätyötä koskevat säännökset ja urakehitys; korostaa lisäksi, että on tärkeää turvata henkilöstön mielenterveys ja henkinen hyvinvointi;
106.toteaa, että 4. joulukuuta 2024 talousarvion valvontavaliokunnassa EU:n virastojen verkoston puolesta puhunut EIT:n johtaja suostui selvityksen tekemiseen erillisvirastoissa työskentelevän siivoushenkilöstön sopimustyypeistä; pyytää EU:n virastojen verkostoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle erillisvirastoissa työskentelevän siivoushenkilöstön sopimustyypeistä, mukaan lukien pitkä- ja lyhytkestoisten sopimusten osuus;
107.kannattaa Frontexin jatkuvia pyrkimyksiä vahvistaa perusoikeusvastaavansa valmiuksia ja panee merkille, että vuonna 2023 viraston palvelukseen otettiin 46 perusoikeusvalvojaa; pitää tärkeänä varmistaa, että kaikki perusoikeusvalvojat otetaan palvelukseen AD-palkkaluokkaan, jotta voidaan edelleen vahvistaa heidän valmiuksiaan ja riippumattomuuttaan; toteaa, että Frontex on toteuttanut merkittäviä toimia perusoikeusvastaavan lausuntojen johdosta erityisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja ihmiskaupan kaltaisissa kysymyksissä;
108.panee merkille, että 33 virastosta henkilöstön vaihtuvuus oli yli 5 prosenttia 18:ssa (Cedefop, CEPOL, EPV, EFCA, EIGE, EIOPA, EIT, ELA, EUDA, ETF, EUAA, eu‑LISA, Eurofound, Eurojust, Europol, EUSPA) vuonna 2023 ja että kolmessa niistä (BEREC-virasto, CdT, Eurojust) se ylitti 10 prosentin tason; antaa tunnustusta virastoille, jotka ovat toteuttaneet kohdennettuja toimenpiteitä ehkäistäkseen henkilöstön suuren vaihtuvuuden; korostaa, että kaikkien virastojen on tärkeää toteuttaa toimenpiteitä parantaakseen osaamisen johtamista ja kykyjen säilyttämistä; uskoo virastojen verkoston olevan jäsenvirastoilleen foorumi, jolla ne voivat vaihtaa hyviä käytäntöjä ja mahdollisuuksien mukaan yhdistää voimansa tässä asiassa; kehottaa komissiota tukemaan virastoja aktiivisesti niiden toimeksiantojen toteuttamiseen tarvittavien asiantuntijoiden palkkaamisessa ja kannustaa tiiviimpään yhteistyöhön yliopistojen ja muiden asiaankuuluvien instituutioiden kanssa;
109.korostaa, että maantieteellinen tasapaino on edelleen haaste useille virastoille, joissa huomattava osa henkilöstöstä on viraston sijaintijäsenvaltion kansalaisia;
110.myöntää, että osaajien houkutteleminen ja maantieteellisesti monimuotoisen henkilöstön varmistaminen liittyvät virastojen yksilöllisiin erityispiirteisiin (kuten sijainti, infrastruktuuri, koulut ja politiikanala) sekä ulkoisiin rajoittaviin tekijöihin (kuten kilpailu yksityisen sektorin kanssa, työpaikkojen epävarmuus lyhytaikaisten sopimusten vuoksi ja alhaiset korjauskertoimet); panee virastojen verkoston vuoden 2021 vastuuvapausmenettelyä koskevasta seurantakertomuksesta tyytyväisenä merkille verkoston toteuttamat toimet houkuttelevuuden puutteen korjaamiseksi ja virastojen henkilöstön edustavuuden parantamiseksi iän, sukupuolen ja maantieteellisen alkuperän osalta;
111.palauttaa mieliin, että sellaisissa maissa sijaitsevilla virastoilla, joissa korjauskerroin on suhteellisen alhainen, on jatkuvasti haasteita ammattitaitoisen ja maantieteellisesti monimuotoisen henkilöstön houkuttelemisessa; kehottaa komissiota analysoimaan asiaa yhdessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa ja harkitsemaan taloudellisten kannustimien käyttöä ongelman lieventämiseksi; muistuttaa lisäksi, että korjauskertoimella pannaan täytäntöön yhdenvertaisen kohtelun yleinen periaate;
112.korostaa, että jotkin virastot (esim. ACER, ETF, ELA jne.) käyttävät runsaasti ulkopuolisia konsultteja, pääasiassa tieto- ja viestintätekniikan alalla mutta myös virastojen keskeisillä osa-alueilla, ja että konsulttien käyttö muodostaa merkittävän osan niiden toimintatalousarviosta; kehottaa kaikkia virastoja asettamaan vakinaisen henkilöstön etusijalle ulkopuolisiin konsultteihin ja sopimussuhteiseen henkilöstöön nähden, jotta voidaan taata laadukkaat työolot ja estää tietämyksen ja kokemuksen häviäminen; kehottaa lisäksi virastoja ehkäisemään lyhytkestoisista sopimuksista johtuvaa työpaikkojen epävarmuutta ja asettamaan etusijalle pitkäaikaiset työsuhteet; kannattaa tässä yhteydessä joustonvaran antamista virastoille, jotta ne voivat muuttaa kansallisten asiantuntijoiden toimia väliaikaisiksi toimiksi ja jotta siten voidaan varmistaa asiantuntemuksen säilyttäminen, operatiivinen toimivuus ja toiminnan jatkuvuus; vaatii lisäksi välttämään tehtävien ulkoistamista konsulttitoimistoille, kun osaamista on saatavilla viraston sisällä;
113.panee merkille virastojen henkilöstön sukupuolten tasapuolisessa edustuksessa tapahtuneen edistyksen; kehottaa toteuttamaan tehokkaampia toimia sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi ylemmän johdon tasolla ja ottamaan sukupuolinäkökohdat järjestelmällisesti osaksi virastojen kaikkia käytäntöjä, menettelyjä ja toimintoja;
114.kehottaa virastoja asettamaan selkeät tavoitteet ja aikataulut sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja maantieteellisen monimuotoisuuden saavuttamiseksi ylimmässä johdossa ja päätöksentekoelimissä sekä raportoimaan järjestelmällisesti edistymisestä;
115.panee merkille, että sukupuolijakauma parantui hieman vuodesta 2022 vuoteen 2023 ylemmän ja keskijohdon tasolla Ylemmässä johdossa miesten osuus oli 64 prosenttia ja naisten osuus 36 prosenttia (67 ja 33 prosenttia vuonna 2022); keskijohdossa miesten osuus oli 54 prosenttia ja naisten osuus 46 prosenttia (54 ja 46 prosenttia vuonna 2022). sekä hallintoneuvostojen ja johtokuntien jäsenten keskuudessa Miesten osuus oli 58 prosenttia ja naisten osuus 42 prosenttia (60 ja 40 prosenttia vuonna 2022).; panee merkille, että kaiken kaikkiaan henkilöstön ilmoitettu sukupuolten tasapuolisen edustuksen tilanne Miesten osuus oli 54 prosenttia ja naisten osuus 46 prosenttia (54 ja 46 prosenttia vuonna 2022). ei muuttunut; kannustaa ACERia, BEREC-virastoa, Cedefopia, ECDC:tä, ECHAa, EFSAa, EIOPAa, EMCDDA:ta, EMSAa, ENISAa, ERAa, eu-LISAa, ELAa, Europolia, EUAA:ta, EUSPAa ja Frontexia tukemaan johtotehtäviin hakevia naisia; kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen huomioon nimetessään ja nimittäessään johdon tai hallintoneuvostojen ja johtokuntien jäseniä; toteaa jälleen, että virastojen kunnianhimoisena tavoitteena on komission tavoin saavuttaa 50 prosentin sukupuolipariteetti kaikilla hallinnon tasoilla vuoden 2025 loppuun mennessä; kehottaa virastoja ottamaan tämän näkökohdan jatkossakin huomioon kaikessa henkilöstön tulevassa palvelukseenotossa ja pyrkimään edelleen parantamaan sukupuolten tasapuolista edustusta ylemmän johdon tasolla;
116.kehottaa erillisvirastoja vahvistamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevia käytäntöjä kaikilla tasoilla ja varmistamaan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille palvelukseenotossa ja urakehityksessä sekä yhtäläiset työolot koko henkilöstölle; kannustaa kaikkia virastoja hyväksymään ja panemaan täytäntöön vankkoja monimuotoisuus- ja osallisuusstrategioita, joilla edistetään oikeudenmukaisuutta ja tasapainoa ja varmistetaan naisten ja vähemmistöjen yhtäläiset mahdollisuudet ja edustus johtotehtävissä; kehottaa virastoja laatimaan kattavia strategioita, jotta ne voivat arvioida edistymistä ja määrittää parannuskohteita; muistuttaa aikovansa arvioida näiden periaatteiden noudattamista vuotuisessa vastuuvapausmenettelyssä;
117.panee merkille, että kaikki virastot ovat ottaneet käyttöön toimenpiteitä henkilöstön työhyvinvoinnin sekä työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseksi; panee merkille, että tällaisten toimenpiteiden määrä ja vaikutus vaihtelevat huomattavasti virastoittain ja että virastojen välillä ei näytä olevan yhteistä viitekehystä; kehottaa virastojen verkostoa koordinoimaan toimia tällaisen yhteisen viitekehyksen kehittämiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että valtaosa virastoista on ottanut käyttöön toimenpiteitä vammaisten henkilöiden integroimiseksi; kannustaa virastoja pitämään yllä henkilöstön hyvinvointia, osallisuutta ja vammaisten henkilöiden integrointia koskevia hyviä käytäntöjä ja käsittelemään edelleen työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä oppimista ja urakehitystä; korostaa, että on tärkeää tehostaa toimia sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja maantieteellisen tasapainon saavuttamiseksi toimielinten henkilöstössä ja ylemmän johdon tehtävissä; korostaa, että parhaiden käytäntöjen vaihto voi olla hyödyllistä henkilöstöhallinnon alalla; kehottaa virastoja tarjoamaan henkilöstölleen säännöllisesti asiaankuuluvaa koulutusta;
118.kannustaa kaikkia virastoja panemaan täytäntöön ihmisarvon suojelua sekä työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet ja osallistumaan virastojen väliseen häirintäyhdyshenkilöiden työryhmään; kehottaa tässä yhteydessä ottamaan käyttöön pakollisen, ennaltaehkäisevän häirinnän vastaisen koulutuksen, johon unionin virastojen työntekijöiden on osallistuttava; panee huolestuneena merkille, että vakiokyselylomakkeeseen annettujen vastausten mukaan ENISA ilmoitti vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, että vuonna 2023 oli vireillä kaksi väitettyä häirintää koskevaa hallinnollista tutkimusta; toteaa sen ilmoittaneen lisäksi, että toinen niistä päätettiin vuonna 2024, kun OLAFilta oli saatu loppukertomus; edellyttää viraston seuraavan tarkkaan vireillä olevia tapauksia ja ottavan käyttöön vankkoja toimenpiteitä vastaavien tapausten estämiseksi tulevaisuudessa; kehottaa virastoja raportoimaan seurantakertomuksen avulla säännöllisesti edistymisestä tällä alalla;
119.toteaa, että eturistiriidaksi koettu tilanne voi muodostaa virastolle maineriskin ja siihen olisi puututtava, vaikka se osoittautuisi perusteettomaksi;
120.kehottaa kaikkia virastoja vahvistamaan edelleen eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa, mukaan lukien ylimmän johdon, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja hallintoneuvoston jäsenten järjestelmälliset sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset, jotka julkaistaan ennakoivasti ja helposti saatavilla olevalla tavalla;
121.korostaa, että on tärkeää turvata EU:n virastojen riippumattomuus toimialan asiattomasta vaikuttamisesta, jotta voidaan säilyttää kansalaisten luottamus virastojen päätöksentekoon; on huolissaan sääntelyn puutteista ja mahdollisista eturistiriidoista tietyissä virastoissa; korostaa kysymyksiä, jotka liittyvät tiiviisiin toimialayhteyksiin ja ilmoituksiin asiattomasta vaikuttamisesta erityisesti julkisten laitosten ja yksityisten yritysten välisten pyöröovi-ilmiöiden muodossa; korostaa, että on lisättävä avoimuutta, vahvistettava valvontamekanismeja ja sitouduttava lujasti siihen, että kansanterveys ja yleinen turvallisuus asetetaan taloudellisten etujen edelle;
122.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin ei raportoinut vuodelta 2023 merkittävistä eturistiriitatapauksista paitsi Frontexin ja EMCDDA:n osalta;
123.katsoo, että useimmilla virastoilla on tällä hetkellä käytössään vankat ja kattavat menettelyt, joilla lisätään tietoisuutta eturistiriidoista ja ehkäistään niitä, mikä antaa sidosryhmille ja kansalaisille tarvittavan varmuuden virastojen henkilöstön riippumattomuudesta;
124.panee tyytyväisenä merkille tiiviin yhteistyön oikeus- ja sisäasioiden virastojen kanssa, erityisesti uudesta työjärjestelystä sopimisen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa, 15 käynnistettyä uutta tutkintaa, joissa Eurojust tuki Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO), sekä yhteistyön Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) kanssa 42 tapauksessa; korostaa Eurojustin ja Europolin käynnistäneen pilottihankkeen, joka koskee järjestelmällistä ja jäsenneltyä tietojenvaihtoa yhteyksien havaitsemiseksi ja jota tarkastellaan uudelleen vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla; suhtautuu myönteisesti Eurojustin ja OLAFin toimintasuunnitelmaan 2022–2023 Euroopan unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavien rikosten torjumiseksi;
Sisäinen valvonta125.panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen hallinto- ja valvontajärjestelmiä koskevat huomautukset, jotka koskivat yhdeksää virastoa (EMA, Europol, EUSPA, Eurofound, EIT, Eurojust, ACER, ENISA ja EEA);
126.korostaa, että Europolin ja EIT:n tapauksessa kaksi kolmesta huomautuksesta johti sääntöjenvastaisiin maksuihin vuonna 2023;
127.muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuonna 2022, että Europol oli korvannut alv:n viranomaisille sääntöjenvastaisesti avustuksilla, sillä se oli katsonut sen tukikelpoiseksi kustannukseksi, ja että vuonna 2023 tämän mallin mukaiset hyvitykset olivat yhteensä 279 900 euroa; suhtautuu myönteisesti Europolin päätökseen, jonka mukaan uusissa toiminta-avustuksissa arvonlisäveroa ei enää pidetä tukikelpoisena kustannuksena;
128.panee merkille, että EIT:n tapauksessa yksi havainnoista muodosti perustan varauman sisältävälle lausunnolle tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja että se on kuvattu tämän päätöslauselman osiossa ”Yhteenveto tarkastuksen tuloksista”;
129.on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimen toinen EIT:tä koskeva huomautus liittyi siihen, että virasto on siirtynyt monivuotiseen avustussopimusrakenteeseen mutta menettelyjä ja ohjeita avustusmaksujen jälkitarkastuksia varten ei ole päivitetty niin, että niissä otettaisiin huomioon seuraukset; suhtautuu myönteisesti siihen, että EIT päivittää jo parhaillaan jälkitarkastusmenettelyään ottaakseen huomioon nämä seuraukset;
130.on tietoinen siitä, että EMA siirsi tietoja vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä mutta ei noudattanut määräaikoja 48 eläinlääkinnällisessä tarkastuksessa ja että tämän vuoksi syntyi huomattavia laskuviivästyksiä, joita ei kirjattu poikkeuksia koskevaan luetteloon, ja tulot kirjattiin virheellisesti; toteaa tämän olevan vastoin EMAn varainhoitosääntöjä ja osoittavan, että sen hallinto- ja valvontajärjestelmissä on puute; panee merkille, että EMA pyrkii parantamaan menettelyä uuden maksuasetuksen täytäntöönpanon yhteydessä;
131.panee merkille, että Eurofound suoritti 38 600 euron maksun, joka liittyi kyselytutkimusta koskevien tietojen laadun arviointia koskevaan sopimukseen, mutta ei kerännyt tiettyjä keskeisiä todentavia asiakirjoja, jotka liittyivät sopimuksessa määrättyihin suoritteisiin;
132.panee merkille, että vuonna 2023 Eurojustissa havaittiin poikkeuksiksi tai noudattamatta jättämistapauksiksi luokiteltujen epätavanomaisten tapahtumien lisääntyneen siten, että niiden lukumäärä kasvoi 43:sta 71:een ja kyseinen kokonaismäärä kasvoi 294 000 eurosta 566 400 euroon vuoteen 2022 verrattuna; panee merkille Eurojustin huomautukseen antaman vastauksen, jonka mukaan suurin osa kaikista sääntöjen noudattamatta jättämistapauksista vuonna 2023 johtui yhdestä yhteisen tutkintaryhmän avustusta koskevasta tapahtumasta; panee merkille, että viraston mukaan lisäys johtui pääasiassa riittämättömistä henkilöresursseista ja sisäisten prosessien tehottomuudesta, ja on tyytyväinen siihen, että Eurojust korjasi ongelman vuonna 2024 tarkistamalla nykyistä rekisteröinti- ja raportointimenettelyä sääntöjen noudattamatta jättämistapauksista;
133.panee merkille, että EUSPAn pääjohtaja oli vahvistanut seurannan varhaisen aloittamisen ennen avustussopimuksen allekirjoittamista, minkä seurauksena toimia toteutettiin ilman talousarviositoumusta; korostaa, että tätä ei kirjattu poikkeuksia koskevaan luetteloon eikä asiaa tuotu esiin vuotuisessa toimintakertomuksessa, mikä on varainhoitoasetuksen vastaista; panee merkille, että EUSPA katsoo, ettei toimintojen varhaista aloittamista ilman talousarviositoumusta ollut tarpeen rekisteröidä poikkeuksia koskevaan luetteloon, mutta myöntää, että tapauksesta ei ilmoitettu vaaditulla tavalla vuotuisessa toimintakertomuksessa;
134.panee merkille, että ACER nimitti uuden tilinpitäjän, joka oli myös ryhmänvetäjä talousarvio-, rahoitus- ja hankintaosastolla, mikä on vastoin ACERin varainhoitoasetusta, jonka mukaan tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä; on tietoinen siitä, että 1. toukokuuta 2024 alkaen otettiin käyttöön uudelleenjärjestelyjä ja talousarvio-, rahoitus- ja hankintaryhmän ryhmänvetäjä on vapautettu ryhmänvetäjän tehtävistään;
135.panee merkille, että ENISAn pääjohtaja salli syyskuussa 2023 säännösten vastaisesti 15:n tilapäiseen henkilöstöön kuuluvan työntekijän toteuttaa toimia varainhoitoprosessissa ilman ennakkohyväksyntää; on tietoinen siitä, että viraston vastauksen mukaan ENISA on käyttänyt tilapäisiä toimihenkilöitä ja kansallisia asiantuntijoita toiminnallisten tarpeiden ja resurssipulan vuoksi ja pyrkii poikkeamaan varainhoitosäännöistä, jos resurssipula jatkuu;
136.panee lisäksi merkille, että ENISAn tilinpitäjä nimitettiin myös sisäisen valvonnan koordinaattoriksi tehtävien eriyttämistä koskevien säännösten vastaisesti; toteaa ENISAn panevan huomautuksen merkille mutta katsovan, että sisäisen valvonnan koordinaattorin ja tilinpitäjän tehtävät eivät välttämättä ole yhteensopimattomia, sillä tilinpitäjä ei ollut siirtänyt valtuuksia sisäisen valvonnan koordinaattorille; on tyytyväinen siihen, että ENISA selventää sisäisen valvonnan koordinaattorin tehtäviä ja vastuita sisäisissä menettelyissään; pyytää tiedottamaan asian edistymisestä Euroopan parlamentille ennen 30. kesäkuuta 2025;
137.panee merkille, että EEA hyväksyi avustusten maksamisen kertasuorituksina, vaikka se ei pystynyt osoittamaan, miten kertasuoritus oli laskettu, mikä aiheutti riskin, että maksun määrä ei ollut oikeassa suhteessa tarjottuihin palveluihin; toteaa EEA:n katsovan, että kertakorvausta koskeva kirjallinen päätös oli täysin varainhoitoasetuksen asiaa koskevien lausekkeiden mukainen; korostaa viraston varmistavan, että kertakorvausten määrät määritellään ja dokumentoidaan asianmukaisesti tapauksissa, joissa kustannuksista ilmoittaa Euroopan teemakeskuksen Euroopan teemakeskukset ovat EEA:n jäsenmaiden organisaatioiden yhteenliittymiä, joilla on asiantuntemusta tietyillä ympäristöön liittyvillä aloilla ja joiden kanssa EEA on tehnyt sopimuksen viraston työohjelmien täytäntöönpanon tukemiseksi. kumppanina toimiva yhden henkilön yritys / itsenäinen ammatinharjoittaja;
138.panee merkille, että EEA antoi ennakkotarkastuksia ulkopuolisen toimeksisaajan toimitettaviksi ja että tilintarkastustuomioistuin havaitsi valvontajärjestelyissä puutteita; panee merkille, että vastauksessaan EEA pani merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen ja aikoo päivittää ennakkotarkastusmenettelyjä varmistaakseen, että tähän riskiin puututaan;
139.kehottaa virastoja panemaan tilintarkastustuomioistuimen huomautukset viipymättä ja järjestelmällisesti täytäntöön ja toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sisäisen valvonnan kehyksessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi; vaatii ottamaan käyttöön tiukempia vastuuvelvollisuustoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että jatkuvien puutteiden vuoksi toteutetaan kohdennettuja korjaavia toimia ja että toistuvista velvoitteiden rikkomisesta koituu seuraamuksia;
Kyberturvallisuus, etiikka ja avoimuus140.kehottaa kiinnittämään huomiota tarpeeseen toteuttaa kaikki tarvittavat turvatoimet käsiteltävien tietojen eheyden turvaamiseksi verkossa ja vaatii parantamaan virastojen häiriönsietokykyä erityisesti Venäjältä tai muista kolmansista maista peräisin olevia kyberhyökkäyksiä tai soluttautumisyrityksiä vastaan; korostaa, että virastojen väliset yhteishankinnat tällä osa-alueella voisivat vähentää taloudellisia kustannuksia ja parantaa tuloksia;
141.panee tyytyväisenä merkille perusoikeusviraston yhteistyön Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) kanssa yksityisyydensuojan ja tietosuojan turvaamiseksi kyberturvallisuusaloitteissa koko niiden kehittämisen ja täytäntöönpanon ajan sekä yhteistyön eu-LISAn kanssa sen varmistamiseksi, että tietojärjestelmien suunnittelussa ja käytössä noudatetaan perusoikeusnormeja;
142.panee merkille, että Euroopan unionin erillisvirastot ovat perustaneet erilaisia mekanismeja, joilla käsitellään avoimuutta ja edunvalvontaa niiden toiminta-aloilla; korostaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan virastot eivät aina onnistu noudattamaan riittävän suurta avoimuutta tai saavuttamaan riittävää vastinetta rahalle tarjouskilpailujen yhteydessä, sillä hankintasäännöt ja -menettelyt ovat monimutkaisia Esimerkki: Euroopan pankkiviranomainen (EPV) – tilintarkastustuomioistuin, s. 108, Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) – tilintarkastustuomioistuin, s. 137, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) – tilintarkastustuomioistuin, s. 338.; panee huolestuneena merkille edelleen ratkaisematta olevat avoimuusongelmat, jotka puolestaan vaikuttavat johdonmukaisuuteen, vaikuttavuuteen ja ennen kaikkea vastuunkantoon;
143.tuo esiin myönteisen edistymisen pyrkimyksissä saavuttaa perusoikeustavoitteet, kuten käynnissä olevan perusoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon ja riippumattoman arvioinnin siitä, noudattaako virasto perusoikeuskehystä eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen mukaisesti; on tyytyväinen siihen, että Frontex on toteuttanut aktiivisia jatkotoimia perusoikeuksiin liittyvien valitusten johdosta, ja toteaa, että suurinta osaa valituksista ei otettu käsiteltäväksi; pitää myönteisenä Frontexin vahvempaa sitoutumista avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen;
144.painottaa, että täyden selkeyden ja avoimuuden vuoksi ja tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen mukaisesti omia tuloja keräävien virastojen olisi ilmoitettava samat tiedot helposti ymmärrettävällä tavalla lopullisessa tilinpäätöksessään, konsolidoiduissa vuotuisissa toimintakertomuksissaan ja yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassaan, sillä näillä asiakirjoilla on eri tarkoitus;
145.panee lisäksi merkille, että Frontex kieltäytyi vuonna 2023 antamasta yleisön tutustuttavaksi perusoikeusvastaavansa raporttia, joka koski Frontexin operaatiota Albaniassa (asia 652/2023/VB), mikä johti oikeusasiamiehen tutkimukseen; toteaa oikeusasiamiehen katsoneen, että Frontexin olisi pitänyt antaa yleisön tutustua joihinkin raportin osiin, ja on tyytyväinen siihen, että Frontex hyväksyi oikeusasiamiehen ratkaisuehdotuksen;
146.pitää valitettavana, että avoimuusrekisterin soveltaminen ulkopuolisiin kontakteihin ei ole erillisvirastoille pakollista; panee kuitenkin merkille, että pakollisesta avoimuusrekisteristä 20. toukokuuta 2021 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission toimielinten välinen 20. toukokuuta 2021 tehty sopimus pakollisesta avoimuusrekisteristä. mukaan virastoilla on mahdollisuus käyttää avoimuusrekisteriä vapaaehtoisesti;
147.kannustaa kaikkia virastoja hyödyntämään tätä vapaaehtoista mahdollisuutta ja seuraamaan eu-LISAn ja Frontexin esimerkkiä, sillä ne ovat ainoat kaksi virastoa, jotka edellyttävät ulkopuolisten kontaktien kirjaamista avoimuusrekisteriin;
148.korostaa, että toimielinten välisen sopimuksen allekirjoittajat edistävät avoimuusrekisterin käyttöä ja kannustavat siihen; muistuttaa, että kaikkia erillisvirastoja kehotetaan painokkaasti hyödyntämään rekisteriä kaikilta osin;
149.panee merkille, että eu-LISA keskittyi kyberturvallisuuteen ja kyberuhkien torjuntaan ja että se erityisesti hoiti tarvittavat valmistelut uusista tietoturvaa ja kyberturvallisuutta koskevista unionin asetuksista johtuvien velvoitteiden noudattamista varten; korostaa, että eu-LISA käyttää ja ylläpitää turvallisuuden seuranta-alustaa, kyberturvallisuuspoikkeamia koskevaa suunnitelmaa, poikkeamien käsittelyn käsikirjoja ja ympärivuorokautisia päivystysjärjestelyjä, joilla varmistetaan kyberuhkien nopea tunnistaminen ja niihin reagoiminen; suhtautuu myönteisesti eu-LISAn rooliin virastojen välisten kyberturvallisuusharjoitusten tukemisessa yhteistyössä oikeus- ja sisäasioiden virastojen verkoston Oikeus- ja sisäasioiden virastojen verkostoon kuuluu yhdeksän virastoa: CEPOL, EASO, EIGE, EMCDDA, eu-LISA, Eurojust, Europol, FRA ja Frontex. kanssa; pitää tärkeänä, että erillisvirastoilla on täydet valmiudet puolustautua kyberhyökkäyksiä vastaan; kannustaa tiivistämään eu-LISAn ja muiden virastojen välistä yhteistyötä, jotta voidaan kehittää kestävämpiä kollektiivisia toimia kyberrikollisuuden torjumiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että kyberuhkien ja tietoturvaloukkausten lisääntyessä kyberturvallisuustoimenpiteitä on tärkeää vahvistaa kaikissa virastoissa; kehottaa tekemään lisäinvestointeja turvalliseen tietotekniikkainfrastruktuuriin ja viraston henkilöstölle tarjottavaan kyberturvallisuuskoulutukseen; kehottaa virastoja toimittamaan parlamentille ja tilintarkastustuomioistuimelle vuotuisen kyberturvallisuusriskien arviointikertomuksen;
150.kehottaa Frontexia huolehtimaan viipymättä siitä, että kaikki unionin tarkastus- ja valvontaelinten suositukset pannaan kaikilta osin täytäntöön, ja mainitsee näistä erityisesti OLAFin ja Euroopan parlamentin Frontexin valvontatyöryhmän, Euroopan oikeusasiamiehen, tilintarkastustuomioistuimen sekä operaatioiden perusoikeudellisia ja oikeudellisia toiminnallisia näkökohtia käsittelevän Frontexin työryhmän suositukset;
151.panee merkille, että kaikilla virastoilla on käytössä väärinkäytösten paljastajia koskevat toimintaperiaatteet; kehottaa kaikkia virastoja varmistamaan, että niillä on käytössä erilliset, turvalliset ja tehokkaat ilmoituskanavat, jotka ovat väärinkäytösten paljastamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 asiaa koskevien vaatimusten mukaiset;
152.kannattaa sitä, että virastojen sisäisiin tarkastuksiin sisällytetään järjestelmällisesti tekoälyä koskevia riskinarviointeja, jotta varmistetaan unionin eettisten ohjeiden ja kyberturvallisuusnormien noudattaminen; kehottaa antamaan ENISAlle laajennetut valtuudet, joihin sisällytetään erityisesti tekoälyn käyttöön liittyvien riskien valvonta EU:n virastoissa;
Tilintarkastustuomioistuimen aiempina vuosina esittämien huomautusten seuranta158.panee merkille, että virastoja koskevissa erityisvuosikertomuksissa esitetyt huomautukset ovat itse asiassa tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, joille ei ole asetettu määräaikaa; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin seuraa näitä huomautuksia vuosittain arvioimalla, onko niiden tilanne ”käsittely kesken” vai ”käsittely päätetty”;
159.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen esittämistä yhteensä 116 huomautuksesta, jotka koskivat tähän päätöslauselmaan sisältyviä virastoja aiempien vuosien osalta, kaikkiaan 58 huomautuksen käsittely oli päättynyt vuonna 2023, kaikkiaan 53 huomautuksen käsittely oli yhä kesken ja viiden huomautuksen käsittely oli osittain päättynyt; panee merkille, että sellaisten huomautusten määrä, joiden käsittely oli kesken, vaihteli virastojen välillä siten, että joillakin virastoilla, kuten BEREC-virasto, EPV, ECHA, EEA, EMSA, ENISA, EU-OSHA, EUSPA ja Eurofound, ei ollut lainkaan huomautuksia, joiden käsittely oli kesken, kun taas eniten huomautuksia, joiden käsittely oli kesken, oli eu-LISAlla (kahdeksan), Frontexilla (seitsemän) ja ELAlla (viisi); kehottaa näitä virastoja toteuttamaan ennakoivia toimia avointen kysymysten ratkaisemiseksi;
160.panee merkille, että 53 huomautuksesta, joiden käsittely oli kesken, kuusi liittyi määrärahasiirtojen suureen määrään (ACER, ELA, EFCA, eu-LISA, FRA, Frontex); on huolestunut siitä, että Frontexin tapauksessa huomautuksen käsittely on ollut kesken vuodesta 2018 lähtien;
161.panee merkille, että ERAlla on ollut vuodesta 2018 lähtien huomautus, jonka käsittely on kesken ja joka koskee vuonna 2019 aloitettua maksujen ja palkkioiden perimistä sertifiointitehtävistä; toteaa, että asetuksen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) erityistarpeet olisi otettava huomioon ja ERAn odotetaan ottavan käyttöön vaikuttavat kontrollit, joilla tarkistettaisiin, täyttävätkö hakijat pk-yrityksen kriteerit; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän asian nykytilanteesta ja perustelemaan, miksi käsittely on edelleen kesken;
162.panee merkille, että EASA on vuosien varrella kerännyt toimialan rahoittamista toiminnoista yli 50 miljoonan euron ylijäämän mutta sen perustamisasetuksessa ei ole säännöksiä tällaisesta ylijäämästä; pyytää komissiota ehdottamaan tämän ongelman ratkaisemiseksi lainsäädännöllistä ratkaisua;
163.panee merkille, että ACER on käyttänyt vuodesta 2019 lähtien tilapäistyöntekijöitä hoitamaan pitkäaikaisia tehtäviä paikatakseen oman, suoraan palkatun henkilöstönsä vähyyttä; kehottaa komissiota tarjoamaan lisää henkilöstösääntöjen alaisia toimia;
°
° °
164.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman vastuuvapausmenettelyn kohteena oleville virastoille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L‑sarja).