1.panee merkille Turkin kansalaisyhteiskunnan pitkäaikaiset pyrkimykset liittyä Euroopan unioniin; pitää myönteisinä Turkin hallituksen viimeaikaisia julkilausumia, joissa se toistaa sitoutumisensa EU-jäsenyyteen ja toteaa sen olevan strateginen tavoite pyrittäessä elvyttämään EU:n ja Turkin suhteita huhtikuussa 2024 annettujen asiaa koskevien Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti vaiheittain, oikeasuhteisesti ja peruutettavissa olevalla tavalla; ottaa huomioon, että EU on sitoutunut edistämään tätä yhteydenpitoa tehostetun vuoropuhelun ja yhteistyön avulla, mutta kannustaa sitä tarkistamaan odotuksiaan yhteydenpidosta lähitulevaisuudessa, kun otetaan huomioon demokraattisten normien heikentyminen, joka on ajanut Turkkia kohti autoritaarista mallia viime vuosikymmenen aikana ja kiihtynyt viime aikoina presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tärkeimmän poliittisen vastustajan, Istanbulin suurkaupunkialueen pormestarin Ekrem İmamoğlun poliittisin perustein tapahtuneen pidätyksen myötä;

2.korostaa, että EU-jäsenyyden ehtona on liittymiskriteerien (Kööpenhaminan kriteerit) täyttäminen, mikä edellyttää vakaita instituutioita, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeudet, vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun, hyvät naapuruussuhteet, kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen ja mukautumisen EU:n YUTP:hen; toteaa lisäksi, että nämä ovat ehdottomia kriteerejä, eivät kysymyksiä, joihin liittyy transaktionaalisia strategisia näkökohtia tai joista voitaisiin neuvotella; korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden tunnustaminen on välttämätön osa liittymisprosessia;

3.pitää tässä yhteydessä valitettavana, että edellä mainittuihin myönteisiin lausuntoihin ei ole liittynyt Turkin viranomaisten konkreettisia toimia, joilla kurottaisiin umpeen Turkin ja EU:n välillä arvoissa ja normeissa ja etenkin liittymisprosessin perustekijöissä edelleen oleva valtava kuilu; toistaa aiemmin hyväksytyn päätelmänsä, jonka mukaan Turkin hallitus osoittaa viime vuosien tapaan edelleen, ettei sillä selvästi ole poliittista tahtoa toteuttaa tarvittavia uudistuksia liittymisprosessin uudelleenkäynnistämiseksi ja että sillä on edelleen syvään juurtunut autoritaarinen näkemys presidenttijohtoisesta järjestelmästä;

4.ottaa huomioon Turkin strategisen ja geopoliittisen merkityksen ja sen kasvavan läsnäolon ja vaikutusvallan kansainvälisen turvallisuuden kannalta kriittisillä alueilla, kuten Mustanmeren alueella, mukaan lukien Ukrainassa, ja Lähi-idässä; toteaa jälleen, että Turkki on strateginen kumppani ja Nato-liittolainen sekä maa, jonka kanssa EU:lla on läheiset suhteet turvallisuuden, kaupan, talouden ja muuttoliikkeen aloilla; pitää myönteisenä Turkin ja EU:n välistä tiiviimpää yhteistyötä, johon Turkin hallitus on toistuvasti viitannut, mutta korostaa, että tämä ei voi missään tapauksessa korvata tarvittavaa todellista edistystä, joka Turkin on ehdokasmaana saavutettava täyttääkseen liittymisen perusvaatimukset; korostaa tässä yhteydessä, että liittymisprosessissa ei ole oikoteitä ja että keskustelua liittymisprosessin ytimessä olevista demokraattisista periaatteista ei voida välttää millään perusteilla;

5.panee merkille, että Turkkia koskevassa komission vuoden 2024 kertomuksessa esitetään myönteisempi kuva uudistusten täytäntöönpanosta Turkin liittymisprosessin yhteydessä kuin Turkkia koskevassa vuoden 2023 kertomuksessa ja että oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuskysymyksiä koskevan tilanteen ei enää katsottu huonontuneen vaan siitä todetaan, että ei ole tapahtunut edistystä; katsoo kuitenkin, että ainakin keskeisillä aloilla, kuten demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien aloilla, syynä tähän on se, että asiassa oli jo saavutettu hyvin alhainen taso ja tilanne on pysynyt muuttumattomana;

6.panee lisäksi merkille Turkkia koskevan vuoden 2024 kertomuksen painopisteen hienovaraisen siirtymisen liittymisprosessista kohti Euroopan unionin ja Turkin välistä strategista kumppanuutta vuoden 2023 kertomukseen verrattuna; katsoo, että liittymisprosessin kriittisen tilan vuoksi komissio ja neuvosto ovat keskittyneet pelkästään EU:n ja Turkin suhteiden kumppanuutta koskevaan ulottuvuuteen, ja toteaa, että tämä käy ilmi myös 29. marraskuuta 2023 ja 22. maaliskuuta 2021 annetuista EU:n ja Turkin suhteiden tilaa koskevista yhteisistä tiedonannoista; korostaa jatkuvaa siirtymistä kohti suhteiden erilaista viitekehystä, mahdollisesti liittymisprosessin kustannuksella;

7.katsoo, että parlamentin viimeaikaiset asiaa koskevat päätöslauselmat ovat edelleen päteviä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen osalta, kun otetaan huomioon jatkuva heikko ihmisoikeustilanne ja demokratian taantuminen Turkissa viime vuoden aikana; tukee täysin Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen uusimpia päätöslauselmia ja niihin liittyvää valvontakomitean raporttia sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean hyväksymiä päätöslauselmia, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti paikallisesti ja kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeusjärjestöjen jatkuvasti raportoimia vakavia puutteita ihmisoikeuksissa;

8.panee merkille Turkin hallituksen julkituoman sitoutumisen oikeuslaitoksen uudistamiseen sekä organisatoristen toimenpiteiden käyttöönoton; korostaa kuitenkin tarvetta ottaa käyttöön rakenteellisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan oikeuslaitoksen riippumattomuus; pitää erittäin valitettavana, että huolimatta uudistusstrategiasta, johon sisältyy yhdeksän oikeuslaitoksen uudistuspakettia, Turkin oikeuslaitoksen riippumattomuus on edelleen heikko, sillä hallitus puuttuu järjestelmällisesti oikeusjärjestelmän toimintaan ja käyttää sitä politiikan välineenä; pitää tässä yhteydessä valitettavana jäljellä olevien perustuslaillisten uudelleentarkastelumekanismien, erityisesti yksilövalitusten, heikentymistä ja asianmukaisten menettelyjen toistuvia rikkomuksia;

9.on tyrmistynyt oikeusalan ammattilaisten vainosta, mukaan lukien viimeksi Istanbulin pääsyyttäjänviraston nostama kanne, joka johti Istanbulin asianajajaliiton johtajien erottamiseen tehtävästään syytteiden nojalla, jotka koskivat propagandan tuottamista terroristijärjestölle ja harhaanjohtavan tiedon julkista levittämistä, sen vuoksi, että he olivat pyytäneet tutkintaa kahden kurditoimittajan murhista Syyriassa, sekä yhden Istanbulin asianajajaliiton johtokunnan jäsenen vangitseminen hänen matkustettuaan Strasbourgiin kokouksiin Euroopan neuvoston toimielinten kanssa;

10.on erittäin huolissaan siitä, että perustuslakituomioistuimen päätöksiä jätetään räikeästi panematta täytäntöön, mukaan lukien parlamentin jäsenen Can Atalayn tapaus, joka on johtanut vakavaan oikeuskriisiin, jossa ylin tuomioistuin on nostanut rikosoikeudellisen kanteen yhdeksää perustuslakituomioistuimen tuomaria vastaan; on huolestunut ylimmän tuomioistuimen äskettäisestä päätöksestä kumota Istanbulin Atatürkin lentoasemalla vuonna 2016 tehtyyn Isisin iskuun, jossa kuoli 45 ihmistä, osallistuneiden terroristien tuomiot ja vapauttaa heidät;

11.kehottaa Turkkia vahvistamaan sitoutumistaan demokraattiseen hallintoon erityisesti toteuttamalla uudistuksia, joilla varmistetaan oikeuslaitoksen riippumattomuus; panee merkille äskettäin annetun ilmoituksen neljännestä oikeuslaitoksen uudistusstrategiasta vuosiksi 2025–2029; kehottaa Turkin hallitusta siirtymään uudistuspakettien ja toimintasuunnitelmien avulla tähän asti tehdyistä toistuvista pinnallisista muutoksista perusteelliseen ja kauan kaivattuun uudistukseen, jolla puututaan todellista poliittista tahtoa osoittamalla Turkin oikeuslaitoksen vakaviin ja rakenteellisiin puutteisiin; painottaa, että oikeuslaitokseen kohdistuvan poliittisen puuttumisen lopettaminen ei edellytä strategia- tai uudistuspakettia vaan vain poliittista tahtoa tehdä niin;

12.on edelleen syvästi huolissaan demokraattisten normien jatkuvasta heikkenemisestä ja Turkin viranomaisten herkeämättömistä tukahduttamistoimista, jotka kohdistuvat kaikkiin kriittisiin ääniin ja joissa hyödynnetään tukahduttamislakien kasvavaa valikoimaa, terrorismin vastaisten lakien säännöllistä väärinkäyttöä, mukaan lukien niiden soveltaminen alaikäisiin (kuten ”Kız Çocukları Davası” -oikeudenkäynnissä), viranhaltijan loukkaamista koskevan rikosnimikkeen suhteetonta käyttöä, salaisten todistajien ja täytäntöön panematta jätettyjen tapausten laajamittaista käyttöä puutteellisissa oikeudenkäynneissä sekä liioiteltujen yöllisten pidätysten ja koteihin tehtyjen ratsioiden toistuvaa käyttöä kohteena olevien henkilöiden kuvaamiseksi äärimmäisen vaarallisiksi;

13.pitää myönteisenä, että Turkin vakoilulakien eli niin sanottuja vaikuttaja-agentteja koskevan lainsäädännön muutosehdotus peruutettiin marraskuussa 2024; pyytää, että Turkin viranomaiset eivät ota tulevaisuudessa uudelleen käyttöön samanlaista liian laajaa ja epämääräistä lakia, koska on olemassa vakava vaara, että sitä käytettäisiin välineenä kriminalisoida entisestään maan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden laillista toimintaa; kehottaa Turkin viranomaisia varmistamaan, että äskettäin hyväksytty kyberturvallisuutta koskeva lakiehdotus täyttää legitiimin tarkoituksensa eli tietosuojan ja kansallisen turvallisuuden suojelun sallimatta mahdollisia perusoikeuksien loukkauksia ja ettei siitä tule uutta sorron jatkamisen mahdollistavaa välinettä; korostaa, että oikeuskoneisto on edelleen hyvin rajoittava ja että monimutkainen lainsäädäntöverkko toimii välineenä, jolla kaikkia kriittisiä ääniä voidaan järjestelmällisesti kontrolloida ja ne voidaan hiljentää, ja että siihen kuuluvat esimerkiksi vuoden 2020 sosiaalista mediaa koskeva laki, vuoden 2021 rahanpesun vastainen laki ja vuoden 2022 disinformaatiolaki;

14.on huolissaan siitä, että viime aikoina on hyväksytty säännöksiä, joilla valtion valvontaelimelle (DDK) ja säästötalletussuojarahastolle (TMSF) myönnetään poikkeuksellisia valtuuksia, joita saatetaan käyttää mielivaltaisesti, mukaan lukien ensiksi mainitulle annettu mahdollisuus irtisanoa kaikentyyppisiä ja -tasoisia virkamiehiä ja nimittää edunvalvojia;

15.kehottaa Turkin viranomaisia poistamaan nykyiset perusvapauksien – erityisesti sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden – vakavat rajoitukset ja lopettamaan jatkuvat hyökkäykset muun muassa opposition jäsenten, ihmisoikeuksien puolustajien, asianajajien, ammattiyhdistysaktivistien, vähemmistöjen jäsenten, toimittajien, tutkijoiden, taiteilijoiden ja kansalaisyhteiskunnan aktivistien perusoikeuksia vastaan; tuomitsee ankarasti poliittisin perustein ja epäiltyjen terroriyhteyksien perusteella suoritetut viimeaikaiset joukkopidätykset ja -vangitsemiset, joiden kohteena on poliittisia henkilöitä, tutkijoita ja toimittajia, mukaan lukien Elif Akgülin (riippumaton toimittaja), Yıldız Tarin (hlbt+ -uutissivuston Kaos GL päätoimittaja), Ender İmrekin (Evrensel Dailyn kolumnisti) ja Joakin Medinin (Dagens ETC -päivälehden ruotsalainen toimittaja) pidätykset, ja toteaa, että he ovat kaikki hyvin tunnettuja ihmisoikeuskysymyksiä koskevasta työstään;

16.tuomitsee jyrkästi ruotsalaisen toimittajan Joakim Medinin äskettäisen pidätyksen ja vangitsemisen; muistuttaa, että lehdistönvapaus on perusoikeus ja EU:n keskeinen arvo; tuomitsee ankarasti Mediniä vastaan esitetyt syytökset, jotka perustuvat yksinomaan hänen journalistiseen työhönsä, ja vaatii siksi, että hänet vapautetaan välittömästi ja ehdoitta ja vapauttamaan niin ikään muut toimittajat, jotka on vangittu siksi, että he ovat käyttäneet sananvapauttaan;

17.pitää valitettavana toimittajien ja riippumattomien tiedotusvälineiden jatkuvaa syytteeseenpanoa, sensurointia ja häirintää, sillä siten heiltä evätään vapaus suorittaa ammatilliset tehtävänsä ja tiedottaa yleisölle, mikä on olennaisen tärkeää toimivan demokraattisen yhteiskunnan kannalta; kehottaa Turkin viranomaisia pidättäytymään uusista hyökkäyksistä riippumattomia tiedotusvälineitä vastaan ja vaalimaan perusoikeuksia ja kansalaisvapauksia, kuten sananvapautta ja lehdistönvapautta; on edelleen syvästi huolissaan nykyisestä lainsäädännöstä, jolla estetään avoin ja vapaa internet ja määrätään pitkiä vankeusrangaistuksia sosiaalisen median julkaisuista, monista pääsyn estämistä ja sisällön poistamista koskevista määräyksistä sekä Turkin radio- ja televisioneuvoston (RTÜK) jatkuvasta käytöstä tiedotusvälineiden arvostelun ja jopa tiedotusvälineiden tukahduttamiseen, jos niiden katsotaan levittävän pessimismiä positiivisten uutisten sijaan;

18.panee merkille myönteisen kehityksen, joka liittyy siihen, että sisäministeri poisti osittain rajoitukset Lauantaiäitien (Cumartesi Anneleri) viikoittaisilta hiljaisilta mielenosoituksilta Istanbulin Galatasarayn aukiolla ja että kaikki 46 henkilöä, jotka olivat olleet yli kuuden vuoden ajan syytteessä asiassa, joka liittyy järjestön elokuussa 2018 pidettyyn 700. kokoontumiseen, vapautettiin äskettäin syytteistä; kehottaa poistamaan kaikki heidän rauhanomaisia mielenosoituksiaan koskevat rajoitukset noudattaen kaikilta osin perustuslakituomioistuimen asiaa koskevaa päätöstä ja päättämään useita liikkeen jäseniä ja kannattajia vastaan nostetun kanteen käsittelyn; on huolestunut meneillään olevasta oikeudenkäynnistä tunnettua ihmisoikeuksien puolustajaa Nimet Tanrıkulua vastaan, joka vapautui 4. maaliskuuta 2025 vietettyään 94 päivää tutkintavankeudessa; kehottaa Turkin viranomaisia varmistamaan kaikkien perusvapauksiensa käyttämisen vuoksi pidätettyjen henkilöiden välittömän vapauttamisen;

19.on edelleen järkyttynyt siitä, että Turkin viranomaiset ja erityisesti Turkin oikeuslaitos jättävät jatkuvasti huomiotta ja noudattamatta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen keskeisiä tuomioita; toteaa jälleen kerran tuomitsevansa sen, että Turkki käyttää oikeusjärjestelmää räikeästi väärin ja kieltäytyy vapauttamasta pidätettyinä olevia ihmisoikeuksien puolustajaa Osman Kavalaa ja oppositiopoliitikkoja Selahattin Demirtaşia ja Figen Yüksekdağia, minkä vuoksi Turkkia vastaan on käynnistetty Euroopan neuvostossa historiallisia rikkomusmenettelyjä, joiden pitkään odotetut seuraukset eivät vielä ole tiedossa; on tyrmistynyt siitä, että Selahattin Demirtaşia vastaan esitettiin ja hyväksyttiin äskettäin uusi syyte, jossa Diyarbakırin pääsyyttäjä vaatii hänelle jopa 15 vuoden vankeusrangaistusta ja hänen poliittisen toimintansa kieltämistä hänen vuonna 2016 pitämiensä useiden puheiden perusteella; kehottaa Turkkia noudattamaan kaikilta osin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiota, jotka liittyvät kadonneisiin henkilöihin ja omaisuuteen Kyproksessa (muun muassa Fokasin tapauksessa); pitää valitettavana näiden syytteiden poliittista luonnetta ja toteaa, että ne ovat osa oikeudellista häirintää koskevaa laajempaa toimintatapaa; kehottaa Turkkia panemaan kaikilta osin täytäntöön kaikki Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot Euroopan ihmisoikeussopimuksen 46 artiklan mukaisesti ja noudattaen Turkin perustuslain 90 pykälästä johtuvia ehdottomia velvoitteita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään kaikkia diplomaattisia kanavia kehottaakseen Turkkia panemaan täytäntöön asiaan liittyvät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot ja harkitsemaan ehtojen asettamista asiaa koskevalle rahoitukselle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden noudattamisen osalta;

20.kehottaa Turkkia noudattamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 24. tammikuuta 2008 antamaa päätöstä, jossa Turkin todettiin syyllistyneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan rikkomiseen, kun se ei paikantanut ja asettanut syytteeseen henkilöitä, jotka ovat vastuussa Kyproksella vuonna 1996 tehdyistä Tassos Isaakin ja Solomos Solomoun murhista; kehottaa Turkin viranomaisia panemaan täytäntöön murhista epäillyistä annetut kansainväliset pidätysmääräykset ja luovuttamaan kyseiset henkilöt Kyproksen tasavallalle;

21.ilmaisee syvän huolensa Turkin vankiloiden vaikeasta tilanteesta, joka johtuu vakavasta tilanahtaudesta ja huonoista elinoloista, ja ottaa huomioon, että muun muassa Euroopan neuvoston antamien raporttien mukaan kidutus ja kaltoinkohtelu ovat laajalle levinneitä ja että perushyödykkeiden, kuten hygieniatuotteiden, ja tiedon saatavuus on erittäin rajallista; on erityisen huolissaan ikääntyneiden ja vakavasti sairaiden vankien vankeusoloista ja viittaa muun muassa perusteettomasti vangittuna pidetyn Soydan Akayn tapaukseen; kehottaa vapauttamaan hänet välittömästi humanitaarisista ja terveydellisistä syistä; on huolissaan nöyryyttävien ruumiintarkastusten jatkuvasta käytöstä vankiloissa ja muissa säilöönottopaikoissa sekä parlamentin jäsenen Ömer Faruk Gergerlioğlun – jota vastaan on käynnistetty kuusi menettelyä hänen edustajanpaikkansa ja koskemattomuutensa pidättämiseksi – jatkuvasta häirinnästä, joka johtuu muun muassa siitä, että hän on tuominnut mainitun käytännön;

22.tuomitsee jyrkästi Turkin hallituksen maaliskuussa 2024 pidettyjen paikallisvaalien jälkeen tekemän päätöksen erottaa ainakin 13 kunnan ja piirikunnan (Hakkari, Mardin, Batman, Halfeti, Tunceli, Bahçesaray, Akdeniz, Siirt, Van ja Kağızman, joissa DEM-puolue voitti, ja Esenyurt, Ovacık ja Şişli, joissa CHP-puolue voitti) demokraattisesti vaaleilla valitut pormestarit ja korvata heidät sisäministeriön nimittämillä edustajilla; katsoo, että tämä pitkäaikainen käytäntö nimittää edustajia on räikeä hyökkäys paikallisdemokratian keskeisimpiä perusperiaatteita vastaan; kehottaa Turkin viranomaisia lopettamaan välittömästi poliittisen opposition tukahduttamisen, kääntämään tällaisen toiminnan suunnan ja kunnioittamaan äänestäjien oikeutta valita vaaleilla edustajansa Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin ja Venetsian komission suositusten mukaisesti; kehottaa jälleen korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa harkitsemaan rajoittavia toimenpiteitä EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän mukaisesti Turkin viranhaltijoille, jotka suostuvat edustajiksi, ja niille, jotka nimittävät heidät; tuomitsee vaaleilla valittujen pormestarien erottamisen vastaisten mielenosoitusten ankaran tukahduttamisen sekä satojen mielenosoittajien, myös alaikäisten, mielivaltaisen pidättämisen; pitää Turkin hallituksen päätöstä palata tähän käytäntöön maaliskuussa 2024 pidettyjen viime paikallisvaalien jälkeen selvänä osoituksena siitä, ettei se ole sitoutunut puuttumaan maan demokratian puutteisiin, ja katsoo, että tämä on selvästi ristiriidassa liittymisprosessin elvyttämistä koskevan julkituodun pyrkimyksen kanssa, sillä tällaiset toimet heikentävät mahdollisuuksia vahvempaan ja kattavampaan kumppanuuteen EU:n kanssa ja haittaavat pitkän aikavälin edistymistä kohti tiiviimpää yhteistyötä;

23.pitää valitettavana, että poliittisiin puolueisiin ja opposition jäseniin kohdistetaan jatkuvasti yhä enemmän painostusta; tuomitsee mitä jyrkimmin Istanbulin suurkaupunkialueen pormestarin, CHP-puoluetta edustavan Ekrem İmamoğlun, sekä Şişlin ja Beylikdüzün pormestarien vastikään tapahtuneet pidätykset ja virasta erottamiset kahden erillisen tutkinnan yhteydessä, jotka koskivat väitettyä korruptiota ja terrorismiin liittyviä syytteitä ja joissa oli mukana yhteensä 106 epäiltyä; korostaa, että nämä viimeiset tapaukset, jotka ovat osa İmamoğlun valinnan jälkeen vuodesta 2019 kertynyttä 42 hallinnollisen ja 51 oikeudellisen tutkinnan pitkää luetteloa, käynnistettiin vain muutama päivä ennen puolueen sisäistä äänestystä, jossa hänet oli määrä nimittää presidenttiehdokkaaksi, ja päivä sen jälkeen, kun Istanbulin yliopisto teki kiistanalaisen päätöksen kumota hänen tutkintotodistuksensa, joka on edellytys hänen kelpoisuudelleen toimia presidenttinä; on tyrmistynyt päätöksestä kieltää väliaikaisesti kaikki mielenosoitukset Istanbulissa ja muissa maakunnissa eri puolilla maata ja sosiaalisen median toiminnan rajoittamisesta; tuomitsee Turkin viranomaisten rauhanomaisiin joukkomielenosoituksiin kohdistamat ankarat tukahduttamistoimet, mukaan lukien lähes 2000 ihmisen, joista monet ovat opiskelijoita, vangitseminen ja satojen ihmisten asettaminen syytteeseen pikaisissa joukko-oikeudenkäynneissä, joissa ei ole todisteita rikollisista väärinkäytöksistä; on syvästi huolissaan Gentissä asuvan valokuvausopiskelijan Esila Ayıkin laittomasta pidätyksestä Istanbulissa 8. huhtikuuta 2025 mielenosoitusten aikana, erityisesti hänen hoitamattomien sydän- ja munuaissairauksiensa vuoksi; vaatii vapauttamaan välittömästi kaikki, jotka ovat edelleen vangittuina ja syytettyinä perusoikeuksiensa käyttämisen vuoksi; pitää valitettavina mielenosoituksia käsittelevien paikallisten ja kansainvälisten toimittajien pidätyksiä, vangitsemisia ja karkotuksia lehdistönvapauden vastaisesti; kehottaa Turkin viranomaisia tutkimaan nopeasti ja tehokkaasti kaikki väitteet mielenosoittajiin kohdistuvasta häirinnästä ja liiallisesta voimankäytöstä sekä vaalimaan kokoontumisvapautta ja oikeutta osoittaa mieltä; pitää hyökkäyksiä İmamoğlua vastaan poliittisena toimena, jolla pyritään estämään oikeutettua haastajaa asettumasta ehdokkaaksi tulevissa vaaleissa, ja katsoo, että näillä toimilla Turkin nykyiset viranomaiset ajavat maata yhä pidemmälle kohti täysin autoritaarista mallia; pitää valitettavana, että EU:lla ei ole vahvaa ja yhtenäistä vastausta tähän hälyttävään kehitykseen;

24.ilmaisee lisäksi huolensa viimeaikaisista erillisistä syytteistä Istanbulin Beşiktaşin piirin CHP-puoluetta edustavaa pormestaria Rıza Akpolatia, Istanbulin Beykozin piirin CHP-puoluetta edustavaa pormestaria Alaattin Köseleriä, CHP-puolueen nuorisojärjestön puheenjohtajaa Cem Aydınia ja Zafer-puolueen puheenjohtajaa Ümit Özdagia vastaan; on järkyttynyt kaikenlaisen kritiikin jatkuvasta ja julmasta tukahduttamisesta, jonka Turkin viranomaiset ovat viime aikoina ulottaneet kaikille Turkin yhteiskunnan sektoreille, ja toteaa, että tästä ovat osoituksena muun muassa tunnetun managerin Ayșe Barımin tapaus – hän on ollut vangittuna 27. tammikuuta 2025 alkaen väitetystä osallistumisesta Gezi-puiston mielenosoituksiin 12 vuotta sitten – sekä maan suurimman liiketoimintaryhmittymän TÜSIADin johtajaa Orhan Turania ja hallituksen puheenjohtajaa Ömer Arasia vastaan aloitettu tutkinta sekä väliaikaisesti vapautettuja Halk TV:n päätoimittajaa Suat Toktasia ja toimittajia Seda Selekia, Barıș Pehlivania, Serhan Askeria ja Kürșad Oğuzia vastaan nostettu kanne, jolla tavoitellaan kovia vankeusrangaistuksia; on huolissaan äskettäin nimitetyn Istanbulin pääsyyttäjän Akın Gürlekin osallisuudesta kaikkiin edellä mainittuihin sekä muihin tapauksiin, ja toteaa, että hänellä on eri viroissa hankittu pitkä kokemus osallisuudesta poliittisia henkilöitä vastaan nostetuista korkean profiilin tapauksista; katsoo, että tämä voisi olla peruste harkita rajoittavien toimenpiteiden soveltamista EU:n ihmisoikeusseuraamusjärjestelmän mukaisesti; on huolissaan myös opposition johtamiin kuntiin kohdistuvasta kasvavasta taloudellisesta paineesta ja kiistanalaisista ilmoituksista, kuten opposition hallitsemien kuntien ylläpitämiin päiväkoteihin liittyvästä ilmoituksesta;

25.ilmaisee syvän huolensa naisten oikeuksien heikkenemisestä, sukupuolistuneesta väkivallasta ja naismurhien lisääntymisestä Turkissa vuonna 2024, ja toteaa niiden määrän olleen suurin sitten vuoden 2010 eli vuosi ennen Istanbulin yleissopimuksen allekirjoittamista; toistaa tuomitsevansa jyrkästi Turkin vetäytymisen tästä kansainvälisestä sopimuksesta presidentin asetuksella ja kehottaa jälleen kumoamaan tämän päätöksen; kehottaa Turkin viranomaisia parantamaan lainsäädäntökehystä ja sen täytäntöönpanoa myös soveltamalla kaikilta osin suojelua koskevaa lakia nro 6284, jotta voidaan puuttua tehokkaasti kaikkiin naisiin kohdistuvan väkivallan muotoihin ja niin kutsuttujen kunniamurhien käytäntöön, lopettaa sitkeään juurtunut rankaisemattomuuden politiikka saattamalla väärinkäytöksiin syyllistyneet vastuuseen ja edistää sukupuolten tasa-arvoa, erityisesti, kun on kyse naisten osallistumisesta päätöksentekoprosesseihin ja poliittisiin prosesseihin; varoittaa muista naisten oikeuksien loukkauksista, joista on esimerkkinä Turkin hiljattain asettama kielto tehdä suunniteltuja keisarinleikkauksia yksityisissä terveyskeskuksissa ilman lääketieteellisiä perusteita, mikä loukkaa naisten ruumiillista itsemääräämisoikeutta tavalla, jota on mahdoton hyväksyä;

26.tuomitsee jyrkästi hlbti+ -henkilöiden perusoikeuksien jatkuvat loukkaukset ja niiden suojelun puutteen Turkissa, mukaan lukien vihapuheen, viharikosten ja syrjivän retoriikan lisääntyminen sekä jatkuva seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvien stereotypioiden käyttö tiedotusvälineissä; pitää valitettavana, että viranomaiset usein hyväksyvät tämän jatkuvan syrjinnän, mistä on osoituksena vuoden 2023 Pride-kulkueen aikana tehdyt joukkopidätykset ja kulkueen kieltäminen vuonna 2024, kun sen sijaan hlbti+ -yhteisöä vastustavat kulkueet sallittiin; kehottaa Turkin viranomaisia lopettamaan välittömästi homofobian vastaisen toiminnan, kuten Pride-kulkueiden, kieltämisen;

27.pitää myönteisenä vuoropuhelun lisääntymistä kristittyjen vähemmistöjen kanssa mutta korostaa, että etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien suojelussa ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä, etenkään niiden oikeushenkilöyden suhteen, mukaan lukien kreikkalaiskatolisen väestön oikeudet Gökçeadan (Imvros) ja Bozcaadan (Tenedos) saarilla; kehottaa Turkkia panemaan tässä yhteydessä täytäntöön kaikki asiaa koskevat Venetsian komission ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamat suositukset; panee huolestuneena merkille, että eri uskontokuntien edustajat, kuten muut kuin muslimiyhteisöt ja aleviittiyhteisöt, kohtaavat edelleen byrokraattisia esteitä pyrkiessään rekisteröimään uskonnonharjoittamispaikkoja; korostaa, että tämä on uskonnon- ja vakaumuksenvapauden loukkaus; kehottaa Turkkia hyväksymään kauan odotetun asetuksen johtokunnan jäsenten valinnasta muissa kuin muslimivähemmistöjen säätiöissä, jotka hallinnoivat yhteisösairaaloita; kehottaa uudelleen Turkkia kunnioittamaan ortodoksikristittyjen ekumeenisen patriarkaatin roolia kaikkialla maailmassa sekä tunnustamaan sen oikeushenkilöyden ja kirkollisen ”ekumeeninen patriarkka” -arvonimen julkisen käytön; kehottaa Turkkia kunnioittamaan ja suojelemaan kaikilta osin Unescon maailmanperintöluetteloon kirjatun Hagia Sofian ja Khoran museon poikkeuksellista yleismaailmallista arvoa; panee huolestuneena merkille, että Turkki ei ole vieläkään pannut täytäntöön Unescon maailmanperintökomitean vuosina 2021 ja 2023 tekemää kahta päätöstä, jotka koskevat Turkin velvollisuuksia toteuttaa erityistoimenpiteitä näiden monumenttien suojelemiseksi; pitää valitettavana Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon liitettäväksi ehdotetun Panagia Soumelan luostarin puutteellista suojelua; painottaa tarvetta poistaa papiston koulutusta, virkaan nimittämistä ja virassa seuraamisen järjestystä koskevat rajoitukset; pitää myönteisenä Halkin seminaarin suunniteltua uudelleen avaamista ja kehottaa poistamaan kaikki esteet sen asianmukaiselta toiminnalta; kehottaa Turkin viranomaisia tutkimaan tehokkaasti henkilöitä, jotka ovat vastuussa vähemmistöihin kohdistuvista viharikoksista, kuten vihapuheesta, ja asettamaan heidät syytteeseen; tuomitsee tiedotusvälineissä esitetyt ja korkean tason viranhaltijoiden antamat juutalaisvastaiset lausunnot Hamasin Israelissa 7. lokakuuta 2023 tekemien terrori-iskujen jälkeen; toteaa, että kaikki tällaiset käytännöt mitä tahansa uskonnollista vähemmistöä vastaan ovat ristiriidassa EU:n arvojen kanssa;

28.suhtautuu myönteisesti Abdullah Öcalanin PKK:lle äskettäin esittämään kehotukseen laskea aseet, lopettaa toiminta ja osallistua rauhanprosessiin ja pitää tätä historiallisena ja kauan kaivattuna toimena, joka voi lopettaa 40 vuotta kestäneen väkivallan, joka on aiheuttanut yli 40 000 ihmisen kuoleman; kiittää kaikkien asianosaisten sidosryhmien toimia tämän kehityksen helpottamisesta, mukaan lukien MHP:n johtajan Devlet Bahçelin käynnistämä eri poliittisten johtajien rakentava lähestymistapa, DEM-puolueen valtuuskunnan vierailut Imralin vankilaan ja kyseisen puolueen johtamat laajat kuulemiset muiden poliittisten puolueiden kanssa; korostaa, että tämä on merkittävä mahdollisuus ja että sen on johdettava poliittiseen ja osallistavaan prosessiin, jossa Turkin parlamentilla on merkittävä rooli ja jonka tavoitteena on kurdikysymyksen poliittisten, sosiaalisten, demokraattisten ja turvallisuuteen liittyvien näkökohtien rauhanomainen ja kestävä ratkaisu; korostaa, että kaikkien kansalaisten, myös kurdien, ihmisoikeuksia, poliittista moniarvoisuutta ja kansalaisoikeuksia on vaalittava; pitää valitettavana kurdien jatkuvaa poliittista sortoa, oikeudellista häirintää ja kulttuuristen ja kielellisten oikeuksien rajoittamista, koska ne heikentävät demokraattisia periaatteita ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

29.kiittää edelleen Turkkia siitä, että se on ottanut vastaan noin 3,1 miljoonaa pakolaista, joista tilapäistä suojelua saaneita syyrialaisia oli 2,9 miljoonaa vuonna 2024 ja 3,2 miljoonaa vuonna 2023; toteaa jälleen, että yhteistyö Turkin kanssa on tärkeää tehokkaan ja hallitun muuttovirtojen hallinnan kannalta; pitää lisäksi myönteisenä, että EU on vuodesta 2011 lähtien osoittanut lähes 10 miljardia euroa auttaakseen Turkkia pakolaisten vastaanottamisessa; toteaa, että osa EU:n rahoituksesta on osoitettu Turkin rajavalvontaan ja maahantulon estämiseen tarvittavien valmiuksien vahvistamiseen; panee merkille joulukuussa 2024 tehdyn EU:n päätöksen kohdentaa vielä miljardi euroa Turkissa olevien pakolaisten terveydenhuollon, koulutuksen ja kotoutumisen tukemiseen Assadin hallinnon kaaduttua; huomauttaa samalla, että nämä varat oli luvattu jo toukokuussa 2024, minkä vuoksi ne eivät ole uusia varoja; kehottaa komissiota huolehtimaan mahdollisimman suuresta avoimuudesta ja tarkkuudesta varojen kohdentamisessa sekä varmistamaan, että EU:n rahoittamat hankkeet, erityisesti säilöönottokeskuksiin ja rajavalvontaan liittyvät hankkeet, ovat kaikkien asiaa koskevien ihmisoikeusnormien mukaisia; panee huolestuneena merkille luotettavat raportit, joissa paljastetaan vakavia ihmisoikeusloukkauksia EU:n rahoittamissa säilöönottokeskuksissa Turkissa, ja kehottaa komissiota käynnistämään asiasta avoimen ja riippumattoman uudelleentarkastelun; panee huolestuneena merkille turvapaikkahakemusten määrän jatkuvan kasvun Kyproksen tasavallassa viime vuosina; palauttaa mieliin Turkin velvoitteen toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla lopetetaan olemassa olevat laittoman muuttoliikkeen reitit ja estetään uusien laittoman muuttoliikkeen meri- tai maareittien syntyminen Turkista EU:hun, etenkin Kreikkaan ja Kyproksen tasavaltaan; kiinnittää huomiota Turkin hallituksen mahdollisesti harjoittamaan muuttajien välineellistämiseen liittyviin riskeihin; korostaa tarvetta varmistaa kaikkien pakolaisten ja muuttajien oikeuksien ja vapauksien suojelu; kehottaa Turkkia varmistamaan vuonna 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman sekä EU:n ja Turkin takaisinottosopimuksen kattava ja syrjimätön täytäntöönpano suhteessa kaikkiin jäsenvaltioihin, myös Kyproksen tasavaltaan; on varovaisen toiveikas sen suhteen, että Syyrian kehitys mahdollistaa vähitellen yhä useampien pakolaisten kotiinpaluun; muistuttaa, että paluun olisi perustuttava aina vapaaehtoisuuteen ja paluuolosuhteiden olisi oltava turvalliset ja ihmisarvoiset; tuomitsee pakolaisiin ja muuttajiin kohdistuvat toistuvat väkivaltaiset hyökkäykset, joita poliitikkojen ja vastaanottaneiden yhteisöjen vihamielinen retoriikka ruokkii; kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita lisäämään toimiaan humanitaarisen ja suojaa tarjoavan toimintaympäristön säilyttämiseksi Turkissa olevien syyrialaisten pakolaisten osalta ja noudattamaan palauttamiskiellon periaatetta EU:n politiikan kulmakivenä;

30.toistaa pitävänsä itäisen Välimeren alueen vakautta ja turvallisuutta erittäin tärkeänä; suhtautuu myönteisesti jännitteiden jatkuvaan lientymiseen ja myönteiseen kehitykseen alueella sekä Turkin ja Kreikan välisten suhteiden viimeaikaisen palauttamisen luomaan ilmapiiriin, vaikka ratkaisemattomat kysymykset hiertävät edelleen kahdenvälisiä suhteita; pitää valitettavana, että Turkki loukkaa edelleen EU:n jäsenvaltioiden, kuten Kreikan ja Kyproksen tasavallan, suvereniteettia ja täysivaltaisia oikeuksia esimerkiksi edistämällä niin kutsuttua Blue Homeland -oppia; korostaa, että vaikka Turkin tekemät Kreikan ilmatilan loukkaukset ovat vähentyneet merkittävästi, Kreikan aluevesien loukkaukset ovat lisääntyneet vuodesta 2023 ja turkkilaiset alukset ovat harjoittaneet Kreikan aluevesillä järjestelmällistä laitonta kalastustoimintaa; ilmaisee syvän huolensa siitä, että Turkki uhkaa yhä virallisesti sodalla Kreikkaa (casus belli), jos tämä käyttää laillista oikeuttaan laajentaa aluevesiään 12 meripeninkulmaan asti Egeanmerellä YK:n merioikeusyleissopimuksen 3 artiklan mukaisesti; kehottaa Turkkia kunnioittamaan täysin kaikkien EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettia niiden aluemerillä ja ilmatilassa sekä niiden täysivaltaisia oikeuksia, muun muassa oikeutta tutkia ja hyödyntää luonnonvaroja EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti, mukaan lukien YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS), joka on osa EU:n säännöstöä; toistaa näkemyksensä, että merialueiden lainkäyttövallan määrittelyä Välimerellä koskeva Turkin ja Libyan yhteisymmärryspöytäkirja rikkoo kolmansien valtioiden suvereeneja oikeuksia, ei ole merioikeuden mukainen eikä sillä voi olla oikeusvaikutuksia kolmansiin valtioihin;

31.pitää valitettavana, että Kyproksen ongelma on edelleen ratkaisematta, ja kehottaa kaikkia osapuolia sitoutumaan uudelleen vakavasti ja osoittamaan poliittista tahtoa saada aikaan rauhanomaiset neuvottelut YK:n johdolla, jotta Kyproksen kysymyksen ratkaisua koskevissa keskusteluissa saadaan aikaan todellista edistystä; pitää myönteisenä, että YK:n pääsihteerin johdolla aloitettiin uudelleen epäviralliset neuvottelut 18. ja 19. maaliskuuta 2025 ja että ne käytiin rakentavassa ilmapiirissä, jossa molemmat osapuolet osoittivat selkeää sitoutumista edistymiseen ja jatkuvaan vuoropuheluun; suhtautuu myönteisesti osapuolten sopimukseen neljän rajanylityspaikan avaamisesta, miinanraivauksesta, nuorisoasioiden komitean perustamisesta sekä ympäristö- ja aurinkoenergiahankkeiden käynnistämisestä osana luottamusta lisääviä toimia; kehottaa kaikkia osapuolia hyödyntämään tätä kehitystä ja käynnistämään neuvottelut uudelleen;

32.vahvistaa painokkaasti näkemyksensä, jonka mukaan ainoa ratkaisu Kyproksen ongelmaan ja siihen liittyviin ulkoisiin näkökohtiin on oikeudenmukainen, kattava, toteuttamiskelpoinen ja demokraattinen ratkaisu, joka saadaan aikaan hyväksytyissä YK:n puitteissa ja joka perustuu kahden yhteisön ja kahden alueen liittovaltioon, jolla on yksi kansainvälinen oikeushenkilöys, yksi suvereniteetti ja yksi kansalaisuus ja jossa vallitsee poliittinen yhdenvertaisuus, kuten todetaan asiaa koskevissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa, sovituilla aloilla, joilla on tapahtunut lähentymistä, ja YK:n pääsihteerin kehyksessä, ja noudattaen kansainvälistä oikeutta ja unionin perustana olevia periaatteita; tuomitsee jyrkästi Turkin pyrkimykset parantaa separatistisen yhteisön asemaa miehitetyssä Kyproksessa, myös turkkilaisten valtioiden järjestön kautta, ja kehottaa kaikkia valtioita kunnioittamaan Kyproksen suvereniteettia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti; kehottaa kiireellisesti käynnistämään uudelleen neuvottelut Kyproksen yhdistymisestä YK:n pääsihteerin suojeluksessa mahdollisimman pian ja jatkamaan tilanteesta, jossa neuvottelut keskeytyivät Crans-Montanan prosessissa vuonna 2017; kehottaa Turkkia luopumaan Kyproksen kahden valtion ratkaisua koskevasta ehdotuksesta, jota on mahdoton hyväksyä, ja palaamaan ratkaisulle sovittuun perustaan ja YK:n puitteisiin; kehottaa lisäksi Turkkia vetämään joukkonsa Kyproksesta ja pidättäytymään kaikista yksipuolisista toimista, jotka vahvistaisivat saaren pysyvää jakautumista, sekä toimista, joilla muutetaan demografista tasapainoa;

33.kehottaa Turkkia kunnioittamaan puskurivyöhykkeen asemaa ja YK:n Kyproksessa olevien rauhanturvajoukkojen (UNFICYP) toimeksiantoa; kehottaa jälleen Kyproksen tasavaltaa, Turkkia, Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja YK:ta tekemään yhteistyötä puskurivyöhykkeen demilitarisointiin tähtäävien konkreettisten toimien toteuttamiseksi ja saaren turvallisuuden parantamiseksi; kehottaa Turkkia ja Kyproksen turkkilaisen yhteisön johtoa peruuttamaan kaikki yksipuoliset toimet ja rikkomukset puskurivyöhykkeellä ja sen läheisyydessä ja pidättymään uusista tällaisista toimista ja provokaatioista; tuomitsee sen, että Turkki avaa parhaillaan Varoshan kaupunkia, koska tämä muuttaa kielteisesti tilannetta paikalla, heikentää keskinäistä luottamusta ja vaikuttaa kielteisesti mahdollisuuksiin aloittaa uudelleen suorat neuvottelut Kyproksen ongelman kokonaisvaltaisesta ratkaisusta; kehottaa Turkkia perumaan laittomat toimensa, jotka ovat vastoin Varoshaa koskevia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia 550(1984) ja 789(1992), joissa Turkkia kehotetaan siirtämään Varoshan alue sen laillisille asukkaille YK:n väliaikaisen hallinnon alaisuudessa sekä vetäytymään Stroviliasta ja helpottamaan Pylaa koskevan yhteisymmärrysasiakirjan täytäntöönpanoa kaikilta osin;

34.toistaa syvän huolensa kaikista yksipuolisista toimista, joilla pyritään vakiinnuttamaan Kyproksen pysyvä jako sen jälleenyhdistymisen sijaan; tuomitsee tässä yhteydessä presidentti Erdoğanin äskettäisen laittoman vierailun Kyproksen tasavallan miehitetyille alueille sekä hänen provosoivat lausuntonsa, jotka vaarantavat YK:n, EU:n, koko kansainvälisen yhteisön ja muiden tahojen pyrkimykset aloittaa uudelleen merkittävät neuvottelut sovituissa puitteissa; pitää valitettavana, että tällaiset yksipuoliset toimet merkitsevät suoraa laitonta väliintuloa Kyproksen kreikkalaisten ja turkkilaisten yhteisöjen etujen vastaisesti;

35.kehottaa jälleen Turkkia antamaan Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle tarvittavaa tilaa toimia asemansa mukaisesti yhtenä saaren laillisena yhteisönä, mikä on Kyproksen tasavallan perustuslain heille takaama oikeus; kehottaa jälleen komissiota tehostamaan toimiaan Kyproksen turkkilaisen yhteisön mukaan ottamiseksi voidakseen helpottaa Kyproksen ongelman ratkaisemista ja muistuttaa, että sen paikka on Euroopan unionissa; kehottaa kaikkia osapuolia toimimaan rohkeammin yhteisöjen saattamiseksi yhteen; korostaa, että EU:n lainsäädäntö on pantava täytäntöön koko saarella sen jälkeen, kun Kyproksen ongelma on ratkaistu kokonaisvaltaisesti;

36.panee merkille Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean merkittävän työn ja kehottaa Turkin armeijaa helpottamaan pääsyä miehitetyille sotilasalueille, sen sotilasarkistoihin ja tietoihin jäännösten siirtämisestä entisistä hautapaikoista uusiin; on edelleen syvästi huolissaan enklaaveissa asuvien kyproksenkreikkalaisten kohtaamista koulutukseen ja uskontoon liittyvistä rajoituksista ja esteistä; kehottaa Turkkia tehostamaan yhteistyötään Euroopan neuvoston ja sen asiaankuuluvien elinten ja toimielinten kanssa, reagoimaan niiden keskeisiin suosituksiin, panemaan kattavasti täytäntöön Euroopan ihmisoikeussopimuksen uskonnonvapauden, mielipiteen- ja sananvapauden ja kulttuuriperintöön tutustumista ja siitä nauttimista koskevan oikeuden kunnioittamisen osalta sekä lopettamaan kulttuuriperinnön ja uskonnollisen perinnön tarkoituksellisen tuhoamisen; tuomitsee Turkin toistuvat yritykset pelotella ja hiljentää kyproksenturkkilaisia toimittajia, ammattiliittojen jäseniä, ihmisoikeuksien puolustajia ja Kyproksen turkkilaisen yhteisön edistysmielisiä kansalaisia ja loukata näin heidän oikeuttaan mielipiteen- ja sananvapauteen; kehottaa Turkkia lopettamaan julistamansa kyproksenkreikkalaisten omaisuuden myyntiä ja hyödyntämistä koskevan aggressiivisen politiikan, jonka tarkoituksena on aiheuttaa peruuttamattomia vaikutuksia alueella ja jossa jätetään täysin huomiotta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaa koskevat tuomiot;

37.pitää valitettavana, että Turkki kieltäytyy jatkuvasti noudattamasta ilmailulainsäädäntöä ja perustamasta viestintäkanavaa Turkin ja Kyproksen tasavallan lennonjohtokeskusten välille, sillä viestintäkanavan puuttuminen aiheuttaa todellisia turvallisuusriskejä ja vaaroja, kuten Euroopan lentoturvallisuusvirasto ja Kansainvälinen lentäjäliittojen kattojärjestö (International Federation of Air Line Pilots’ Association) ovat todenneet; pitää samoin valitettavana, että Turkki kieltäytyi myöntämästä yhden jäsenvaltion lipun alla purjehtiville aluksille pääsyn Bosporinsalmeen ja Dardanelleille; katsoo, että nämä voisivat olla aloja, joilla Turkki voi todistaa olevansa sitoutunut luottamusta rakentaviin toimiin, ja kehottaa Turkkia tekemään yhteistyötä noudattamalla EU:n ilmailulainsäädäntöä kaikilta osin; pitää valitettavana, että Turkki on jatkanut pyrkimyksiään estää Great Sea Interconnector -meriyhdysputken rakentaminen, joka on EU:n yhteistä etua koskeva hanke, ja on pitänyt kiinni suunnitelmistaan rakentaa laiton sähköyhdysputki Kyproksen miehitetyn alueen kanssa;

38.pitää valitettavana, että Turkki on 20 vuoden ajan kieltäytynyt panemasta täytäntöön lokakuussa 2005 hyväksytyn neuvottelukehyksen mukaisia velvoitteita EU:ta kohtaan, myös Kyprokseen liittyviä velvoitteita; korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden tunnustaminen on välttämätön osa liittymisprosessia; kehottaa jälleen Turkkia noudattamaan velvoitettaan panna kaikilta osin ja ilman syrjintää täytäntöön Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjan määräykset kaikkiin jäsenvaltioihin, myös Kyproksen tasavaltaan, nähden; kehottaa lisäksi Turkkia varmistamaan, että kaikkien kyproslaisten ihmisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kunnioitetaan kaikilta osin ja että EU:n perusperiaatteiden ja EU:n säännöstön noudattaminen taataan;

39.vahvistaa tukevansa Syyrian ja sen kansalaisten vapaata, turvallista ja vakaata tulevaisuutta ja korostaa, että tarvitaan osallistavaa ja rauhanomaista poliittista siirtymäprosessia, joka on syyrialaisten johtama ja omakseen kokema, uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen suojelu ja huomioiminen mukaan luettuna; toteaa olevansa sitoutunut tätä koskevaan rakentavaan yhteistyöhön EU:n ja Turkin välillä humanitaarisen avun, kestävän poliittisen ratkaisun edistämisen Syyriassa ja Da’eshin torjunnan alalla, koska Turkilla on keskeinen rooli alueen vakauden edistämisessä; muistuttaa, että Syyrian suvereniteetti on palautettava; toteaa, että Syyrian talouden jälleenrakennuksella on suuri merkitys alueen pitkän aikavälin vakauden ja vaurauden tukipilarina; kehottaa Turkkia kunnioittamaan Syyrian alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia ja lopettamaan välittömästi kaikki hyökkäykset sekä Syyrian alueen miehittämisen ja siihen kohdistetut alueloukkaukset ja näin toimimalla noudattamaan kaikilta osin kansainvälistä oikeutta; tuomitsee Pohjois-Syyriassa viime viikkoina tapahtuneet Syyrian kurdien joukkoihin kohdistuneet hyökkäykset, joita Turkin tukemat puolisotilaalliset joukot ovat tehneet Assadin hallinnon sortumista hyödyntäen; ilmaisee syvän huolensa, sillä nämä hyökkäykset lisäävät maan sisäisten pakolaisten määrää ja ovat uhka myös Da’eshin vastaisen taistelun tehokkuudelle ja jatkuvuudelle; huomauttaa, että Turkin jatkuva läsnäolo voi aiheuttaa entistä enemmän epävakautta alueella ja heikentää pyrkimyksiä kestävään poliittiseen ratkaisuun Syyriassa; panee lisäksi merkille, että Turkki miehittää laittomasti alueita Irakissa turvallisuussyihin vedoten; toteaa jälleen, että siviiliväestö ei saisi koskaan joutua sotilaallisen itsepuolustuksen uhriksi; vaatii, että tapaukset, joissa on aiheutunut siviiliuhreja, on tutkittava ja alueella työskenteleviin toimittajiin kohdistuvat rajoitustoimet on lopetettava; kehottaa Turkkia tukemaan Syyrian siirtymäkauden hallituksen ja kurdijohtoisten Syyrian demokraattisten joukkojen välisen sopimuksen täytäntöönpanoprosessia ja pidättymään kaikesta puuttumisesta Syyrian sisäisiin prosesseihin;

40.tukee Armenian ja Turkin suhteiden normalisointia sovinnon, hyvien naapuruussuhteiden, alueellisen vakauden ja turvallisuuden sekä sosioekonomisen kehityksen edistämiseksi ja on tyytyväinen tähän mennessä saavutettuun edistykseen; panee tyytyväisenä merkille, että pyrkimykset näiden kahden maan välisten yhteyksien palauttamiseksi jatkuvat; kehottaa Turkkia varmistamaan, että Turkin ja Armenian hallitusten erityisedustajien tekemät sopimukset, jotka koskevat muun muassa ilmatilan sekä maiden välisen rajan avaamista kolmansien maiden kansalaisille ja myöhemmin diplomaattipassin haltijoille, pannaan nopeasti täytäntöön; pitää myönteisenä Armenian ja Turkin välisen rajanylityspaikan (Margara-Alican) tilapäistä avaamista, jotta voidaan helpottaa humanitaarisen avun toimittamista Syyriaan; toivoo, että tämä kehitys vauhdittaisi suhteiden normalisointia Etelä-Kaukasian alueella, myös turvallisuuden ja sosioekonomisen kehityksen osalta, ja korostaa, että prosessien tukeminen on EU:n edun mukaista; kannustaa Turkkia toimimaan rakentavassa roolissa alueellisen vakauden edistämisessä siten, että se helpottaa Armenian ja Azerbaidžanin välisen rauhanprosessin nopeaa päätökseen saattamista muun muassa käyttämällä vaikutusvaltaansa Azerbaidžaniin ja estämällä Azerbaidžania toteuttamasta uusia sotilaallisia toimia Armenian suvereniteettia vastaan; kannustaa jälleen Turkkia tunnustamaan armenialaisten kansanmurhan ja tasoittamaan siten tietä Turkin ja Armenian kansojen väliselle aidolle sovinnonteolle ja noudattamaan kaikilta osin velvollisuuksiaan suojella Armenian kulttuuriperintöä;

41.panee merkille, että Turkin kanta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan vaikuttaa edelleen EU:n ja Turkin suhteisiin, sillä Turkki pyrkii samanaikaisesti ylläpitämään siteitä sekä länteen että Venäjään; panee merkille Turkin diplomaattiset pyrkimykset toimia välittäjänä Venäjän ja Ukrainan välillä, erityisesti Mustanmeren vilja-aloitteen osalta, sekä sen jatkuvan tuen Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle ja suvereniteetille ja toteaa sen äänestäneen sellaisten YK:n yleiskokouksen päätöslauselmien puolesta, joissa tuomitaan Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan; pitää valitettavana, että toisaalta Turkin ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut jyrkästi Ukrainan sodan alkamisen jälkeen ja Turkista on tullut Venäjän toiseksi suurin kauppakumppani EU:n Venäjän vastaisista pakotteista huolimatta ja että Turkki on ainoa Naton jäsenmaa, joka ei ole määrännyt Venäjälle pakotteita; panee lisäksi merkille, että Euroopan unionin petostentorjuntavirasto OLAF on käynnistänyt tutkimuksen lainsäädännön porsaanreiästä, jonka turvin Turkin kaltaiset maat voivat varustaa pakotteiden alaisen venäläisen öljyn uusin merkinnöin ja viedä sitä EU:hun; on kuitenkin tyytyväinen siihen, että Turkki on toteuttanut myönteisiä toimia, muun muassa estänyt viemästä Venäjälle tiettyjä kaksikäyttötuotteita sekä Yhdysvalloista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevia tuotteita, joista on hyötyä Venäjän sotilaallisissa toimissa; kehottaa jälleen Turkin hallitusta keskeyttämään Akkuyun ydinvoimalaa koskevat suunnitelmansa ja toteaa, että ydinvoimalaa rakentaa, sen toiminnasta vastaa ja sen omistaa Venäjän valtion energiayhtiö Rosatom; ilmaisee huolensa Turkin Venäjän kanssa parhaillaan käymistä keskusteluista Istanbuliin perustettavasta kaasukaupan keskuksesta, jonka on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2025;

42.pitää myönteisenä Turkin osallistumista erilaisiin kriisinhallintatoimiin ja -operaatioihin (yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa); pitää kuitenkin valitettavana, että mukautuminen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kantoihin, kuten pakotteita ja niiden kiertämisen torjuntaa koskeviin kantoihin, on heikentynyt entisestään ja laskenut historiallisen alhaiseksi eli viiteen prosenttiin, joka on alhaisin taso liittymisneuvotteluja käyvien maiden keskuudessa; muistuttaa, että EU:n ehdokasvaltioita vaaditaan mukautumaan asteittain Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja noudattamaan kansainvälistä oikeutta; pitää valitettavana, ettei Turkki ole toteuttanut toimia tältä osin ja että se on erityisesti jättänyt noudattamatta EU:n Venäjää koskevia pakotteita ja että monilla yhteisen edun mukaisilla aloilla EU:n ja Turkin ulkopolitiikat poikkeavat huolestuttavalla tavalla toisistaan; kehottaa Turkkia mukautumaan EU:n Venäjän vastaisiin pakotteisiin, myös pakotteiden kiertämisen vastaisiin toimenpiteisiin, ja panemaan ne kattavasti täytäntöön sekä tekemään tiivistä yhteistyötä EU:n pakotelähettilään kanssa;

43.korostaa, että on tärkeää vahvistaa EU:n ja Turkin yhteistyötä maailmanlaajuiseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa erityisesti, kun otetaan huomioon geopoliittisen ympäristön muuttuminen ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikan mahdolliset muutokset; on varovaisen toiveikas sen suhteen, että viimeaikainen epävirallinen lähentyminen, kuten Turkin ulkoministerin osallistuminen EU:n ulkoministerien epäviralliseen kokoukseen vuonna 2024, voi antaa sysäyksen suhteiden paranemiseen; panee merkille Turkin keskeisen roolin Nato-liittolaisena ja suhtautuu myönteisesti Turkin parlamentin päätökseen ratifioida Ruotsin liittyminen Natoon tammikuussa 2024; muistuttaa tässä yhteydessä, että Turkilla on merkittävä vastuu sekä alueellisen että maailmanlaajuisen vakauden edistämisessä ja sen odotetaan toimivan Nato-velvoitteidensa mukaisesti etenkin, kun otetaan huomioon nykyiset geopoliittiset mullistukset; kannustaa sitoutumaan rakentavasti jäsennellympään ja tiheämpään poliittiseen vuoropuheluun ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, jotta voidaan pyrkiä yhteistyöhön yhtenevien etujen alalla ja samalla vähentää eroja ja erityisesti poistaa sitkeitä esteitä EU:n ja Naton aidon suhteen vahvistamiselta, S-400-ilmapuolustusjärjestelmän hankkiminen Venäjältä mukaan luettuna; on yhä hyvin huolissaan siitä, että Turkki sulkee edelleen yhden jäsenvaltion Naton kanssa tehtävän yhteistyön ulkopuolelle;

44.on tyytyväinen siihen, että Turkki on jo pitkään kannattanut kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan konfliktiin, vaatinut tulitaukoa Israelin ja Hamasin sodassa ja pyrkinyt jatkuvasti toimittamaan humanitaarista apua Gazaan koko konfliktin ajan; pitää samalla erittäin valitettavana Turkin viranomaisten, myös presidentin, aktiivista tukea Hamasille, joka on EU:n luetteloon merkitty terroristiryhmä, ja suhtautumista Israelia vastaan 7. lokakuuta 2023 tehtyyn hyökkäykseen, jota Turkin hallitus ei ole tuominnut; huomauttaa, että Turkin avoin tuki Hamasille ja kieltäytyminen sen nimeämisestä terroristijärjestöksi on ristiriidassa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa; kehottaa siksi tarkistamaan tätä kantaa;

45.panee huolestuneena merkille, että Turkki on hakenut BRICS+ -ryhmän jäsenyyttä ja sille on tarjottu kumppanuusmaan asemaa ja että Turkki harkitsee jäsenyyden hakemista myös Shanghain yhteistyöjärjestöstä (SCO), jossa se on nyt vuoropuhelukumppanin asemassa; ilmaisee vakavan huolensa siitä, että Turkki on yhä kiinnostuneempi vaihtoehtoisesta kumppanuuskehyksestä, joka on pohjimmiltaan ristiriidassa EU:n jäsenyysprosessin kanssa; painottaa, että Turkin uusi asema BRICS-ryhmän kumppanuusmaana ei saa vaikuttaa Turkin velvollisuuksiin Natossa; panee merkille, että Turkki on kehittänyt monenlaisia EU:n ulkopuolisia yhteistyömuotoja, kumppanuuksia ja alueellisia liittoumia; on huolestunut Turkin taipumuksesta käyttää tätä monitahoista lähestymistapaa etujensa edistämiseen sitoutumatta täysimittaiseen yhteistyöhön minkään tällaisen liittoutuman kanssa;

46.on edelleen huolissaan siitä, että Turkin hallitus käyttää turkkilaisia maahanmuuttajayhteisöjä välineenä puuttua satunnaisesti EU:n jäsenvaltioiden sisäpolitiikkaan;

47.pitää myönteisenä, että Turkki on palannut perinteisempään talous- ja rahapolitiikkaan ja pitänyt samalla yllä vahvaa kasvua ja maltillista julkisen talouden alijäämää; pitää kuitenkin valitettavana, että tästä aiheutuvat kustannukset jäävät jälleen kansalaisten maksettaviksi korkeampina korkoina; korostaa, että sosiaalinen haavoittuvuus on lisääntynyt etenkin lasten ja ikääntyneiden keskuudessa, mikä johtuu ensisijaisesti köyhyyden vähentämistä koskevan kattavan strategian puuttumisesta ja tuloeroista; korostaa, että Turkin viranomaisten on välttämättä toteutettava kattavia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä, vahvistettava kollektiivisia neuvotteluoikeuksia ja varmistettava, että talousuudistuksissa asetetaan etusijalle eriarvoisuuden vähentäminen ja ihmisarvoisten työmahdollisuuksien luominen;

48.pitää valitettavana, että talous- ja rahapolitiikassa havaitusta edistymisestä huolimatta Turkin hallituksen muut, oikeusvaltioon vaikuttavat toimenpiteet rapauttavat edelleen perusperiaatteita, kuten oikeusvarmuutta, mikä vaikuttaa kielteisesti Turkin mahdollisuuksiin saada investointeja; pitää myönteisenä, että Turkki poistettiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) harmaalta listalta kesäkuussa 2024 sen edistyttyä merkittävästi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmänsä parantamisessa;

49.suhtautuu myönteisesti Turkin lisääntyneeseen investointitoimintaan vihreän energian alalla ja kehottaa Turkkia parantamaan edelleen energiapolitiikkansa yhteensopivuutta EU:n säännöstön kanssa hyödyntäen Turkin valtavaa uusiutuvan energian potentiaalia; ilmaisee huolensa siitä, että ilmastotoimissa ei ole edistytty merkittävästi, ja toteaa, että tähän on syynä erityisesti kattavan ilmastolainsäädännön, kotimaisen päästökauppajärjestelmän ja alhaisten kasvihuonekaasupäästöjen saavuttamiseen tähtäävän pitkän aikavälin kehitysstrategian puuttuminen, mikä heikentää Turkin vuoden 2053 ilmastoneutraaliustavoitetta; korostaa, että ympäristöresurssien ja luonnonvarojen turvaamiseksi tarvitaan vankka lainsäädäntökehys ja tiukempia täytäntöönpanon valvontamekanismeja; kehottaa Turkkia mukauttamaan ympäristöpolitiikkansa EU:n säännöstöön, muun muassa ottamaan huomioon luonnolliset elinympäristöt kaivoshankkeiden yhteydessä, ja korostaa, että Turkin on tärkeää liittyä Århusin yleissopimukseen; antaa tunnustusta ympäristöoikeuksien puolustajien työlle Turkissa ja varoittaa laajojen hallituksen hankkeiden, kuten Idavuoren (Kaz Daglari) kuparikaivostoiminnan laajentamisen, erittäin vakavista ympäristövaikutuksista;

50.korostaa, että Turkki on toteuttanut toimia energiatoimitusten monipuolistamiseksi ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi; panee merkille, että Turkki on seitsemänneksi suurin nesteytetyn maakaasun markkina-alue, ja korostaa sen potentiaalia alueellisena energiakeskuksena; panee merkille, että Turkki on hyväksynyt energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian kapasiteettia vuoteen 2030 mennessä koskevat maailmanlaajuiset tavoitteet; kehottaa komissiota ottamaan huomioon Turkin potentiaalin alueellisena energiakeskuksena aloitteissa, joiden tavoitteena on kasvattaa asennettua uusiutuvan energian kapasiteettia Välimeren alueella, sekä uuden Välimeren sopimuksen laatimisen yhteydessä; kehottaa ottamaan energiayhteistyön osaksi yhteistä esityslistaa;

51.panee merkille, että työmarkkinaolosuhteissa on tapahtunut jonkin verran parannusta, ja huomauttaa, että jäljellä on vielä joitakin merkittäviä haasteita, kuten epävirallinen työ, sukupuolten epätasa-arvo ja tuloerot; on huolissaan siitä, että työehtosopimusten kattavuus on heikko eikä tiettyjen julkisten sektorin työntekijöiden ammattiyhdistysoikeuksia tunnusteta; katsoo, että työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun tarkoitettujen mekanismien parantaminen ja uusien työturvallisuuteen liittyvien haasteiden ratkaiseminen edellyttävät lisätoimia; muistuttaa, että järjestäytymisvapaus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ovat keskeisiä moniarvoisen yhteiskunnan kehityksen ja vaurauden kannalta; pitää tästä syystä valitettavana, että äskettäin vangittiin ammattiliittojen jäseniä, muun muassa DISK-järjestön varapuheenjohtaja ja Genel-Iş-liiton puheenjohtaja Remzi Çalişkan, joka vapautettiin kuukauden vankilassaolon jälkeen, Genel-Iş-liiton Mersinin-osaston puheenjohtaja Kemal Göksoy, joka on edelleen vankilassa, ja tekstiilialan ammattiliiton BİRTEK SENin puheenjohtaja Mehmet Türkmen, joka vangittiin 14. helmikuuta 2025;

52.toistaa vakaan näkemyksensä, että tällä hetkellä pysähdyksissä olevasta liittymisprosessista huolimatta Turkki on strategisesti merkittävä maa ja laajemman alueen vakauden kannalta keskeinen kumppani ja sillä on tärkeä rooli turvallisuushaasteisiin puuttumisessa, muuttoliikkeen hallinnassa, terrorismin torjunnassa ja energiaturvallisuudessa; korostaa, että on tärkeää ylläpitää rakentavaa vuoropuhelua ja syventää yhteistyötä aloilla, joilla on strategista merkitystä molemmille osapuolille; huomauttaa, että yhteistyötä voidaan tehdä tulevaisuudessa useilla politiikan aloilla, joita ovat muun muassa vihreä siirtymä, kauppa, energia, nykyaikaistettu tulliliitto ja viisumivapaus; muistuttaa kuitenkin, että demokratian taantuminen ja se, ettei mukauduta YUTP:hen, eivät johda merkittävään edistykseen tässä suhteessa; vahvistaa, että EU on sitoutunut jatkamaan vuoropuheluun, kunnioitukseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvia parhaita mahdollisia suhteita Turkkiin kansainvälisen oikeuden ja hyvien naapuruussuhteiden mukaisesti;

53.korostaa, että on tärkeää kannustaa syventämään EU:ta, kaikkia sen jäsenvaltioita ja Turkkia hyödyttävää kumppanuutta kaikilla talouden aloilla; pitää erityisen tärkeänä muun muassa energiaan, innovointiin, tekoälyyn, terveysalaan, turvallisuuteen ja muuttoliikkeen hallintaan liittyvää yhteistyötä; panee tässä yhteydessä merkille, että äskettäin on käyty korkean tason vuoropuheluja, muun muassa kauppaa koskevaa korkean tason vuoropuhelua ja taloutta koskevaa korkean tason vuoropuhelua, askeleina kohti käytännön yhteistyömuotoja molemmille osapuolille tärkeillä aloilla; kehottaa jälleen käynnistämään uudelleen kaikki asiaan liittyvät korkean tason vuoropuhelut ja aloittamaan alakohtaista yhteistyötä koskevia jäsenneltyjä korkean tason vuoropuheluja, jotta voidaan vastata yhteisiin haasteisiin ja tutkia mahdollisuuksia, edellyttäen, että tällaisen yhteistyön rinnalla on noudatettava selkeitä ja johdonmukaisia ehtoja, jotka perustuvat demokratian periaatteiden, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen, kuten tässä päätöslauselmassa on jo korostettu;

54.on valmis tukemaan sellaista parannettua tulliliittoa, jolla on laajempi, molempia osapuolia hyödyttävä soveltamisala, johon voisi sisältyä monenlaisia yhteisen edun mukaisia aloja, muun muassa digitalisaatio, vihreän energiapolitiikan mukauttaminen vihreän kehityksen ohjelmaan, julkiset hankinnat, kestävää kehitystä koskevat sitoumukset ja huolellisuusvelvoite, ja jolla voitaisiin edistää kummankin osapuolen taloudellista turvallisuutta; kannattaa sitä, että tähän parannettuun tulliliittoon liitetään tehokas ja vaikuttava riitojenratkaisumekanismi; korostaa, että parlamentin hyväksyntä prosessin päätteeksi edellyttää, että tällainen nykyaikaistaminen perustuu tiukasti ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, kansainvälisen oikeuden kunnioittamista ja hyviä naapuruussuhteita koskevaan ehdollisuuteen ja että lisäksi Turkki panee Ankaran sopimuksen laajentamista kaikkiin jäsenvaltioihin koskevan lisäpöytäkirjan täytäntöön kokonaisuudessaan ilman poikkeuksia ja syrjimättömällä tavalla;

55.pitää erittäin valitettavana, että Turkki ei ole edistynyt viisumivapautta koskevien edellytysten täyttämisessä; toistaa olevansa halukas aloittamaan viisumivapausprosessin heti, kun Turkin viranomaiset täyttävät kaikki kuusi selkeästi jäljellä olevaa edellytystä syrjimättömällä tavalla kaikkien EU:n jäsenvaltioiden osalta ja mukautuvat EU:n viisumipolitiikkaan; pitää valitettavana, että Turkin kansalaisilla on ongelmia esittäessään viisumipyyntöjä ja -hakemuksia EU:n jäsenvaltioihin, koska vaatimukset ja järjestelmän väärinkäyttöön liittyvät pelot ovat lisääntyneet huomattavasti; toteaa kuitenkin, että viisumien saannin parantamiseen on sitouduttu poliittisesti, ja kehottaa kumpaakin osapuolta tehostamaan toimia jäljellä olevien teknisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi; kehottaa EU:n jäsenvaltioita lisäämään tätä varten varattuja resursseja; tukee toimia viisumien myöntämisen helpottamiseksi erityisesti yritystoiminnan ja Erasmus-opiskelijoiden osalta; pitää erittäin valitettavana Turkin viranomaisten jatkuvia yrityksiä syyttää EU:ta siitä, ettei se ole edistynyt tässä asiassa, vaikka ne eivät itse ole ryhtyneet tarvittaviin toimiin jäljellä olevien edellytysten täyttämiseksi; muistuttaa Turkkia siitä, että tilanne, jossa jäljellä olevien ehtojen täyttämisessä ei tapahdu konkreettista ja kumulatiivista edistymistä, vaikuttaa suoraan yritystoimintaan ja Erasmus-opiskelijoihin; arvostaa Erasmus+ -vaihtojen korvaamatonta panosta, sillä vaihdot tarjoavat rikkaita kulttuurienvälisiä oppimismahdollisuuksia; pitää kuitenkin valitettavana komission suorittamaa heikkoa valvontaa, josta on esimerkkinä Erasmus-kumppanuus Gaziantep Islam Science and Technology University -yliopiston kanssa, jonka johto on ilmaissut julkisesti tukensa terroriteoille; kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että kumppaniyliopistot noudattavat EU:n perusoikeuskirjaa, tekemällä ennakkotarkastuksia ja suorittamalla säännöllistä valvontaa;

56.katsoo edellä esitetyn perusteella, että Turkin hallitus ei ole toteuttanut tarvittavia toimia maan nykyisten perustavanlaatuisten demokraattisten puutteiden korjaamiseksi, ja toistaa siksi näkemyksensä, jonka mukaan Turkin EU-jäsenyysprosessia ei voida jatkaa nykyisissä olosuhteissa huolimatta Turkin yhteiskunnan enemmistön demokraattisista ja Eurooppa-myönteisistä pyrkimyksistä; muistuttaa, että kuten muidenkin ehdokasmaiden tapauksessa, liittymisprosessi riippuu siitä, täyttääkö Turkki kaikilta osin Kööpenhaminan kriteerit ja normalisoiko se suhteensa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin;

57.kehottaa Turkin hallitusta ja EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita jatkamaan työtään nykyisestä pysähdyksissä olevasta liittymisprosessista huolimatta asiaa koskevien neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmien ja vakiintuneiden ehtojen pohjalta kohti tiiviimpää, dynaamisempaa ja strategisempaa kumppanuutta, jossa painotetaan erityisesti ilmastotoimia, energiaturvallisuutta, terrorismin vastaista yhteistyötä ja alueellista vakautta; korostaa tarvetta aloittaa pohdintaprosessi siitä, kuinka tässä uudessa rakentavassa ja asteittain etenevässä EU:n ja Turkin välisten suhteiden kehyksessä voidaan ottaa huomioon kaikkien osapuolten edut, esimerkiksi nykyaikaistamalla ja tehostamalla nykyistä assosiaatiosopimusta; tähdentää, että tällaisen myönteisen prosessin on perustuttava konkreettiseen edistymiseen Turkissa YUTP:hen mukautumisen, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusarvojen kunnioittamisen osalta ja sovittava yhteen sen kanssa;

58.pitää 29. marraskuuta 2023 annettua yhteistä tiedonantoa EU:n ja Turkin suhteiden tilanteesta hyvänä perustana, jolta EU:n ja Turkin yleisiä suhteita voidaan lähteä viemään eteenpäin; pitää valitettavana, että neuvosto ei ole tähän mennessä antanut selkeää poliittista tukeaan tälle yhteiselle tiedonannolle; muistuttaa, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tunnustaminen on kaikkien EU:n ja Turkin välisten sopimusten välttämätön osa; korostaa, että Turkin rakentava osallistuminen, myös Kyproksen ongelman osalta, on edelleen avainasemassa pyrittäessä tiivistämään EU:n ja Turkin välistä yhteistyötä;

59.varoittaa kuitenkin, että Turkin viranomaisten ajautuminen pidemmälle kohti autoritaarisuutta, jollaista on viime aikoina ollut havaittavissa, vaikuttaa viime kädessä vakavasti EU:n ja Turkin suhteiden kaikkiin ulottuvuuksiin, myös kauppa- ja turvallisuusyhteistyöhön, sillä se estää kumppaneiden välillä tarvittavan luottamuksen ja luotettavuuden ja asettaa ne vastakkain nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa;

60.panee edelleen merkille Turkin yhteiskunnan enemmistön (erityisesti turkkilaisten nuorten) demokraattiset ja Eurooppa-myönteiset pyrkimykset ja antaa niille tunnustusta ja toteaa, ettei EU aio hylätä heitä; pitää näitä pyrkimyksiä keskeisenä syynä Turkin liittymisprosessin ylläpitämiselle; kehottaa sen vuoksi komissiota jatkamaan ja lisäämään poliittista ja taloudellista tukeaan Turkin elinvoimaiselle ja demokratiaa kannattavalle kansalaisyhteiskunnalle, jonka pyrkimykset voivat auttaa synnyttämään EU:n ja Turkin suhteiden syventämiseen tarvittavaa poliittista tahtoa; korostaa kuitenkin, että liittymisprosessin jatkaminen riippuu Turkin viranomaisten ja yhteiskunnan vankkumattomasta poliittisesta tahdosta muuttua täysimittaiseksi demokratiaksi, mihin EU ei voi pakottaa;

61.toistaa kehotuksensa vahvistaa ja syventää yhteiskuntiemme keskinäistä tuntemusta ja ymmärrystä, edistää kulttuurista kasvua ja sosiokulttuurista vaihtoa ja torjua kaikkia yhteiskunnallisten, uskonnollisten, etnisten tai kulttuuristen ennakkoluulojen ilmenemismuotoja; kannustaa Turkkia ja EU:ta edistämään yhteisiä arvoja, erityisesti tukemalla nuoria; toistaa olevansa erittäin sitoutunut tukemaan Turkin riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa ja lisäämään sille annettavaa tukea;

62.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle ja komissiolle; pyytää, että tämä päätöslauselma käännetään turkiksi ja toimitetaan Turkin tasavallan presidentille, hallitukselle ja parlamentille.