(1)Unioni suhtautuu myönteisesti ulkomaisiin sijoituksiin, sillä ne edistävät unionin kasvua parantamalla sen kilpailukykyä, luomalla työpaikkoja ja mittakaavaetuja sekä tuomalla pääomaa, teknologiaa, innovointia ja asiantuntemusta.

(3)SEU 21 artiklan 2 kohdassa kuitenkin määrätään, että unionin politiikalla ja toimilla pyritään turvaamaan unionin arvot, perusedut, turvallisuus, riippumattomuus ja koskemattomuus. Nämä periaatteet ja tavoitteet muodostavat perustan unionin yhteiselle kauppapolitiikalle, sellaisena kuin se on vahvistettuna SEUT 207 artiklassa, myös ulkomaisten sijoitusten osalta. Kyseisessä yhteydessä Maailman kauppajärjestössä (WTO), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) sekä kolmansien maiden kanssa tehdyissä kauppa- ja investointisopimuksissa tehtyjen kansainvälisten sitoumusten nojalla unionille ja jäsenvaltioille sallitaan ulkomaisten suorien sijoitusten rajoittaminen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä tiettyjen vaatimusten mukaisesti.

(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/4524 mukaisesti on perustettu kehys, jonka avulla jäsenvaltiot voivat seurata unioniin suuntautuvia ulkomaisia suoria sijoituksia. Kyseisessä asetuksessa säädetään erityisesti yhteistyömekanismista, jonka avulla jäsenvaltiot ja komissio voivat vaihtaa tietoja ulkomaisista suorista sijoituksista ja ottaa esiin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä. Yhteistyömekanismissa edellytetään, että jäsenvaltio, jossa ulkomainen suora sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu (vastaanottava jäsenvaltio), ottaa asianmukaisesti huomioon muiden jäsenvaltioiden esittämät huomautukset ja komission antaman lausunnon seurantaa koskevassa päätöksessään.

__________________

4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/452, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (EUVL L 79 I, 21.3.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/452/oj).

(8)Valtaosalla jäsenvaltioista, mutta ei kaikilla, on käytössä säädös, jossa säädetään ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismista. Monissa jäsenvaltioissa kansallinen lainsäädäntö kattaa myös unionin sisäisten sijoitusten seurannan. Jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja soveltamisalassa sekä kynnysarvoissa ja kriteereissä, joita käytetään sen arvioimiseen, vaikuttaako sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Myös seurantaprosesseissa on eroja. Joissakin jäsenvaltioissa sijoitus voidaan tehdä ennen kuin on saatu selvitys turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvista vaikutuksista. Toisissa taas edellytetään, että sijoitus tehdään lopullisesti vasta seurantamekanismin mukaisen luvan jälkeen. Tällaiset erot aiheuttavat ongelman sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle. Kyseiset epäjohdonmukaisuudet esimerkiksi luovat epätasapuoliset toimintaedellytykset ja lisäävät sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia sijoittajille, joiden on ilmoitettava liiketoimista useissa jäsenvaltioissa. Tällä asetuksella autetaan yhdenmukaistamaan kansallisella tasolla käyttöön otettujen mekanismien keskeisiä osia. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa sovellettavien kansallisten järjestelmien ja niiden ominaisuuksien ennustettavuus sijoittajien kannalta ja siten vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon sisämarkkinoiden huomattava yhdentymisen taso, joka voi johtaa siihen, että yksi ainoa liiketoimi vaikuttaa useisiin jäsenvaltioihin eri puolilla unionia. On esimerkiksi mahdollista, että liiketoimi, jonka tarkoituksena on hankkia kohdeyritys yhdessä jäsenvaltiossa, vaikuttaa turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen myös toisissa jäsenvaltioissa toimitusketjun rakenteen tai muiden taloudellisten tekijöiden vuoksi, jotka yhdistävät kohdeyrityksen muihin eri jäsenvaltioihin sijoittautuneisiin yrityksiin. Näiden sisämarkkinaongelmien ratkaisemiseksi ja johdonmukaisuuden ja ennustettavuuden lisäämiseksi on aiheellista, että ulkomaisten sijoitusten arvioinnissa käytettävät kriteerit ja osatekijät vahvistetaan unionin toimilla.

(9)Jotta voidaan varmistaa johdonmukainen lähestymistapa ulkomaisten sijoitusten seurantaan kaikkialla unionissa, kaikki jäsenvaltiot olisi velvoitettava seuraamaan ulkomaisia sijoituksia turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä. Sen vuoksi kansallisten seurantamekanismien keskeiset osatekijät olisi yhdenmukaistettava. Yhdenmukaistamisen olisi katettava myös seurattavien sijoitusten soveltamisala, seurantamenettelyn olennaiset piirteet sekä kansallisen mekanismin ja unionin yhteistyömekanismin välinen vuorovaikutus, mihin kuuluu myös seurantamenettelyjen aikataulujen johdonmukaisuus. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava laajentaa kansallisen seurantamekanisminsa soveltamisalaa niin, että katetaan muuntyyppiset ulkomaiset sijoitukset ja muille aloille tai muihin unionin sijoituskohteisiin tai taloudellisiin toimintoihin tehtävät ulkomaiset sijoitukset, joita asianomainen jäsenvaltio pitää kriittisinä turvallisuutensa tai yleisen järjestyksensä kannalta. Myös tällaisessa seurannassa olisi noudatettava tämän asetuksen säännöksiä. On erittäin tärkeää ottaa kaikissa jäsenvaltioissa käyttöön yhdenmukaistettu ja virtaviivaistettu toimintamalli, jolla varmistetaan, että ulkomaisiin sijoituksiin, joilla voi olla vaikutuksia turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen, sovelletaan johdonmukaista valvontaa ja tuloksellista päätöksentekoa. Tätä varten seurantamekanismeilla olisi vähennettävä mahdollisimman paljon hallinnon monimutkaisuutta, vältettävä tarpeettomia viivästyksiä ja otettava huomioon pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rajalliset resurssit, kun niitä sovelletaan niihin. Lisäksi komission olisi toimittava koordinoijana, jotta voidaan varmistaa unionin turvallisuuden parantaminen ja samalla vähentää mahdollisimman paljon tehottomuutta ja toimintatapojen hajanaisuutta.

(12)Ulkomaisten sijoitusten seuranta olisi toteutettava tämän asetuksen mukaisesti ottaen huomioon kaikki saatavilla olevat tiedot ja noudattaen suhteellisuusperiaatetta ja muita perussopimuksissa vahvistettuja periaatteita. Lisäksi unioniin sijoittautuneen ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiöiden kautta tehtävien ulkomaisten sijoitusten seurannassa olisi kaikissa tapauksissa noudatettava unionin oikeudesta johtuvia vaatimuksia ja erityisesti perussopimuksen sijoittautumisvapautta ja pääomien vapaata liikkuvuutta koskevia määräyksiä, sellaisina kuin niitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, toimivien, avointen, häiriönsietokykyisten ja osallistavien sisämarkkinoiden säilyttämistä koskevan tavoitteen mukaisesti. Sijoittautumisvapauden ja pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitusten unionissa, mukaan lukien seuranta ja seurannasta johtuvat toimenpiteet, kuten riskejä lieventävät toimenpiteet ja kiellot, olisi perustuttava yhteiskunnan perustavanlaatuiseen etuun kohdistuvaan todelliseen ja riittävän vakavaan uhkaan, ja tällaisten rajoitusten olisi oltava asianmukaisia ja tarpeellisia unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Sijoittautumisvapauden tai pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitusten oikeutusta ja oikeasuhteisuutta arvioitaessa olisi samalla otettava huomioon ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiön kautta unionissa tehtyjen sijoitusten erityispiirteet, tarvittaessa myös tämän asetuksen nojalla annetussa komission lausunnossa tai päätöksessä. Tässä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden järjestelmien sisällyttäminen unionin laajuiseen yhteistyömekanismiin.

(14)On myös tarpeen lisätä vastaanottavan jäsenvaltion vastuuvelvollisuutta komissioon ja niihin jäsenvaltioihin nähden, jotka tuovat esiin omaan tai unionin yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyviä asianmukaisesti perusteltuja huolta herättäviä seikkoja.

(15)Tässä asetuksessa vahvistetulla yhteisellä kehyksellä ei pitäisi rajoittaa kunkin jäsenvaltion yksinomaista vastuuta taata kansallinen turvallisuus SEUn 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sillä ei myöskään pitäisi rajoittaa jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuusetujen turvaamista SEUT 346 artiklan mukaisesti.

(17)Kyseessä on sijoitus täysin uuteen toimintaan (ns. greenfield-sijoitus), kun ulkomainen sijoittaja tai ulkomaisen sijoittajan tytäryritys unionissa perustaa uusia laitoksia tai uuden yrityksen unioniin uuden taloudellisen toiminnan harjoittamista varten. Ulkomainen sijoittaja voi uusia laitoksia perustamalla vaikuttaa turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen, myös silloin, kun riski koskee keskeisiä taloudellisia tuotantopanoksia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä täysin uuteen toimintaan tehdyt ulkomaiset sijoitukset seurantamekanismiensa piiriin kuuluviin liiketoimiin.

(18)Johdonmukaisten ja ennakoitavien seurantaprosessien varmistamiseksi on aiheellista vahvistaa seurantamekanismien olennaiset ominaisuudet, jotka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön. Näihin ominaisuuksiin olisi kuuluttava ainakin lupaa edellyttävien liiketoimien soveltamisala, seurannan määräajat, seurannan kohteena olevien yritysten mahdollisuus hakea muutosta päätöksiin sekä seurantaviranomaisten valmiudet puuttua tehokkaasti tapauksiin, joissa sääntöjä ei ole noudatettu tai niitä on kierretty. Seurantamekanismeihin liittyvien sääntöjen ja menettelyjen olisi oltava avoimia, eikä niissä saisi syrjiä joitakin kolmansia maita. Lupahakemuksen jättämistä koskevalla menettelyllä olisi varmistettava, että vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset pidetään mahdollisimman vähäisinä.

(19)Asetuksessa (EU) 2019/452 säädetty yhteistyömekanismi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä ja auttaa toisiaan, jos yhteen jäsenvaltioon tehty ulkomainen suora sijoitus voisi vaikuttaa muiden jäsenvaltioiden tai unionin taikka unionin etua koskevien hankkeiden tai ohjelmien turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Tämä mekanismi on tähän mennessä osoittautunut erittäin hyödylliseksi, joten se olisi säilytettävä ja sitä olisi vahvistettava sekä laajennettava tämän asetuksen nojalla, jotta voidaan varmistaa, että ulkomaisiin sijoituksiin sovelletaan yhtenäisempää lähestymistapaa kaikkialla unionissa.

(20)Sen varmistamiseksi, että ulkomaiset sijoitukset, jotka todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, tunnistetaan asianmukaisesti, jäsenvaltioiden olisi seurattava ulkomaisia sijoituksia, jos unionin sijoituskohde on osa unionin etua koskevaa hanketta tai ohjelmaa tai osallistuu siihen tai jos unionin sijoituskohteen taloudellinen toiminta liittyy unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta erityisen tärkeään teknologiaan, resurssiin, laitokseen, laitteeseen, verkkoon, järjestelmään tai palveluun ja erityisen tärkeisiin materiaaleihin. Jäsenvaltioiden olisi myös seurattava tällaisiin herkkiin ohjelmiin tai aloihin tehtäviä täysin uusia ulkomaisia sijoituksia, kun sijoittajan ominaisuudet ja liiketoimen koko aiheuttavat erityisen riskin. Näiden kriteerien lisäksi seurantamekanismeja voidaan soveltaa muihin aloihin, unionin sijoituskohteisiin tai taloudellisiin toimintoihin, joita asianomainen jäsenvaltio pitää kriittisinä turvallisuutensa tai yleisen järjestyksensä kannalta.

(21)Sen varmistamiseksi, että yhteistyömekanismissa keskitytään ainoastaan sellaisiin ulkomaisiin sijoituksiin, joissa ulkomaisen sijoittajan tai unionin sijoituskohteen ominaisuudet vaikuttavat todennäköisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, on aiheellista vahvistaa riskiperusteiset edellytykset, joiden perusteella tehdään ilmoitus jäsenvaltiossa seurannan kohteena olevista ulkomaisista sijoituksista muille jäsenvaltioille ja komissiolle. Jäsenvaltion olisi erityisesti arvioitava, onko ulkomainen sijoittaja kolmannen maan hallituksen määräysvallassa tai vaikuttaako se siihen. Määräysvalta tai vaikutusvalta voidaan määrittää esimerkiksi suoran tai välillisen omistuksen kynnysarvojen, kolmansien maiden julkisen rahoituksen luonteen ja laajuuden sekä erityisten hallintojärjestelyjen, kuten ylivaltaosakkeiden (golden shares), perusteella. Tapaukset, joissa omistusrakenne on vaikeaselkoinen tai epäselvä tai joissa lopullinen edunsaaja on tuntematon, olisi myös sisällytettävä tällaisiin edellytyksiin. Jos ulkomainen sijoitus ei täytä mitään edellytyksistä, jäsenvaltio, jossa ulkomainen sijoitus on seurannan kohteena, voi ilmoittaa ulkomaisesta sijoituksesta muille jäsenvaltioille ja komissiolle, myös silloin, kun unionin sijoituskohde harjoittaa merkittävää toimintaa muissa jäsenvaltioissa tai kuuluu konserniin, jolla on useita yrityksiä eri jäsenvaltioissa.

(22)Sen varmistamiseksi, että ulkomaisen sijoituksen todennäköinen vaikutus yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tunnistetaan asianmukaisesti, jäsenvaltioiden olisi voitava esittää huomautuksia jäsenvaltiolle, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, siinäkin tapauksessa, että kyseinen ulkomainen sijoitus ei olisi seurannan kohteena kyseisessä jäsenvaltiossa tai että ulkomainen sijoitus olisi seurannan kohteena mutta siitä ei ilmoiteta yhteistyömekanismiin. Jäsenvaltioiden esittämistä tietopyynnöistä, vastauksista ja huomautuksista olisi ilmoitettava samanaikaisesti myös komissiolle, jotta voidaan varmistaa avoimuus prosessin kaikissa vaiheissa.

(23)Sen varmistamiseksi, että ulkomaisen sijoituksen todennäköinen vaikutus yhden tai useamman jäsenvaltion tai unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tunnistetaan asianmukaisesti, komission olisi voitava antaa SEUT 288 artiklan mukainen lausunto jäsenvaltiolle siinäkin tapauksessa, että kyseinen ulkomainen sijoitus ei olisi seurannan kohteena kyseisessä jäsenvaltiossa tai että ulkomainen sijoitus olisi seurannan kohteena mutta siitä ei ilmoiteta yhteistyömekanismiin. Jotta voidaan varmistaa avoimuus ja ennustettavuus, komission lausuntojen olisi perustuttava erityisiin ja dokumentoituihin riskeihin ja niissä olisi noudatettava vahvistettuja antamiskriteerejä, mukaan lukien dokumentoidut turvallisuusriskit tai rajat ylittävät huolenaiheet.

(24)Jotta voitaisiin lisäksi varmistaa turvallisuuden tai yleisen järjestyksen suojelu silloin, kun todennäköinen vaikutus johtuu ulkomaisesta sijoituksesta unionin sijoituskohteeseen, joka huolehtii koko unionin kannalta kriittisen infrastruktuurin tai teknologian taikka kriittisten tuotantopanosten kehittämisestä, ylläpidosta tai hankinnasta, komission olisi voitava antaa lausunto. Näin komissiolla olisi käytössään väline, jolla se voi suojata hankkeita ja ohjelmia, jotka palvelevat unionin etua kokonaisuudessaan ja joilla on merkittävä vaikutus unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Kaikille jäsenvaltioille olisi ilmoitettava komission lausunnosta, jossa määritetään turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä aiheutuvat todennäköiset vaikutukset unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin.

(25)Lisäksi komission olisi voitava antaa kaikille jäsenvaltioille osoitettu lausunto, jos se tunnistaa useita ulkomaisia sijoituksia, jotka yhdessä todennäköisesti vaikuttavat unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Näin voi olla erityisesti silloin, kun useilla ulkomaisilla sijoituksilla on samanlaisia ominaisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tapaukset, joissa ulkomaiset sijoitukset tekee sama ulkomainen sijoittaja tai samanlaisia riskejä aiheuttavat ulkomaiset sijoittajat tai jos useat ulkomaiset sijoitukset tehdään samaan unionin sijoituskohteeseen tai infrastruktuuriin, mukaan lukien Euroopan laajuinen liikenne-, energia- ja viestintäinfrastruktuuri. Jäsenvaltioiden ja komission olisi keskusteltava riskianalyysistä ja mahdollisista tavoista puuttua lausunnossa yksilöityihin riskeihin, jotta voidaan varmistaa koordinoitu lähestymistapa.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

(27)Selkeyden parantamiseksi unionin etua koskevien hankkeiden tai ohjelmien luettelo olisi esitettävä liitteessä I. Tässä yhteydessä huomioon olisi otettava ulkomaiset sijoitukset, jotka tehdään Euroopan laajuisiin liikenne-, energia- ja viestintäverkkoihin sekä ohjelmiin, joista tarjotaan rahoitusta unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta merkityksellisen toiminnan tutkimukseen ja kehittämiseen. Kun otetaan huomioon näiden hankkeiden ja ohjelmien merkitys unionin turvallisuuden ja yleisen järjestyksen kannalta sekä niille ominainen rajat ylittävä luonne ja se, että kyse on verkoista, jäsenvaltioiden olisi seurattava ulkomaisia sijoituksia sellaisiin unionin yrityksiin, jotka ovat osa näitä hankkeita tai ohjelmia tai osallistuvat niihin, mukaan lukien ne, jotka saavat unionin rahoitusta.

(28)Sen varmistamiseksi, että ulkomaisen sijoituksen todennäköinen vaikutus yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen otetaan asianmukaisesti huomioon, jäsenvaltion, joka saa muilta jäsenvaltioilta asianmukaisesti perusteltuja huomautuksia tai komissiolta lausunnon, olisi otettava tällaiset huomautukset tai lausunnot mahdollisimman tarkasti huomioon myös silloin, kun se katsoo, että se sen oma turvallisuus tai yleinen järjestys ei ole uhattuna. Jäsenvaltion olisi tarvittaessa koordinoitava toimintaansa komission ja asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja annettava niille päätösluonnoksensa ja sen mukana kirjallista palautetta siitä, miten huomautukset ja lausunto on otettu mahdollisimman tarkasti huomioon. Päätösluonnokseen olisi voitava tehdä muutoksia asianomaisten jäsenvaltioiden ja komission esittämien näkemysten huomioon ottamiseksi.

(29)Yhteistyömekanismin tehokkaan toiminnan varmistamiseksi on tärkeää edellyttää, että jäsenvaltio, joka ilmoittaa ulkomaisesta sijoituksesta yhteistyömekanismiin, toimittaa vähimmäistiedot vakiomuodossa. Jos yhteistyö koskee ulkomaista sijoitusta, josta ei ole ilmoitettu yhteistyömekanismiin, vastaanottavan jäsenvaltion olisi voitava antaa ainakin samat vähimmäistiedot. Komissio ja jäsenvaltiot voivat pyytää lisätietoja jäsenvaltiolta, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu. Tällainen lisätietopyyntö olisi perusteltava asianmukaisesti, sen olisi rajoituttava tietoihin, jotka ovat tarpeen, jotta jäsenvaltiot voivat esittää huomautuksia tai komissio voi antaa lausunnon, sen olisi oltava oikeassa suhteessa pyynnön tarkoitukseen, eikä siitä saisi aiheutua kohtuutonta rasitetta ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle eikä asianomaisille yrityksille. Komissio voi tarvittaessa pyytää tietoja muilta unionin elimiltä, kuten Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, Euroopan pankkiviranomaiselta, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselta, yhteiseltä valvontamekanismilta tai Euroopan keskuspankilta.

(30)Sen varmistamiseksi, että yhteistyö perustuu täydellisiin ja täsmällisiin tietoihin, ulkomaisen sijoittajan tai yrityksen olisi toimitettava kaikki tiedot, joita on pyytänyt jäsenvaltio, johon se on sijoittautunut, tai vastaanottava jäsenvaltio. Poikkeustapauksissa, joissa jäsenvaltio ei yrityksistään huolimatta pysty hankkimaan toisen jäsenvaltion tai komission pyytämiä tietoja, sen olisi ilmoitettava asiasta niille viipymättä. Tällöin kaikkien muiden jäsenvaltioiden huomautusten tai komission lausuntojen, jotka on annettu osana yhteistyömekanismia, olisi perustuttava niiden käytettävissä oleviin tietoihin.

(31)Sen varmistamiseksi, että yhteistyömekanismia käytetään yksinomaan turvallisuuden tai yleisen järjestyksen suojaamiseen, jäsenvaltioiden olisi perusteltava asianmukaisesti kaikki tietopyynnöt, jotka koskevat tiettyä toiseen jäsenvaltioon tehtyä ulkomaista sijoitusta, ja mahdolliset huomautukset, joita ne esittävät kyseiselle jäsenvaltiolle. Tämä on erittäin tärkeää mekanismin väärinkäytön ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että mekanismissa keskitytään yksinomaan turvallisuutta ja yleistä järjestystä koskeviin näkökohtiin. Samoja vaatimuksia sovelletaan, kun komissio esittää tietopyynnön yksittäisestä ulkomaisesta sijoituksesta tai antaa lausunnon jäsenvaltiolle.

(32)Tarvittaessa jäsenvaltiot tai komissio voivat ottaa huomioon asiaankuuluvat tiedot, jotka on saatu talouden toimijoilta, kansalaisyhteiskunnan järjestöiltä tai työmarkkinaosapuolilta (kuten ammattiliitoilta) ja jotka koskevat ulkomaisia sijoituksia, jotka todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Tietoja olisi arvioitava perusteellisesti, ja ne voivat johtaa siihen, että vastaanottava jäsenvaltio käynnistää seulontamenettelyn.

(33)Vastaanottava jäsenvaltio voi ilmoittaa muille jäsenvaltioille tai komissiolle, jos se saa tietoonsa uusia olosuhteita tai tietoja, jotka saattavat vaikuttaa ilmoitetun ulkomaisen sijoituksen arviointiin. Muille jäsenvaltioille ja komissiolle voidaan myöntää lisäaikaa, jotta ne voivat täydentää ulkomaista sijoitusta koskevaa arviointiaan. Tällaisissa tapauksissa arviointijakson pidennysten olisi oltava mahdollisimman lyhyitä, eivätkä ne saisi aiheettomasti viivästyttää kokonaismenettelyä.

(34)Yhteistyömekanismin tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi on tarpeen yhdenmukaistaa määräajat ja menettelyt, kun useita samaan laajempaan liiketoimeen liittyviä ulkomaisia sijoituksia seurataan useissa jäsenvaltioissa. Tällaisissa useita maita koskevissa liiketoimissa hakijan olisi jätettävä eri lupahakemukset tietyn ajan kuluessa asianomaisissa jäsenvaltioissa. Lisäksi kyseisten jäsenvaltioiden olisi pyrittävä ilmoittamaan pyynnöistä yhteistyömekanismiin tietyn ajan kuluessa. Näiden useita maita koskevien liiketoimien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden olisi koordinoitava toimintaansa ja sovittava siitä, edellyttävätkö ulkomaiset sijoitukset ilmoitusta, sekä menettelyä koskevien määräaikojensa yhdenmukaistamisesta. Lisäksi asianomaisten jäsenvaltioiden olisi koordinoitava lopullisen päätöksensä sisältöä. Jos asianomaiset jäsenvaltiot aikovat myöntää ulkomaiselle sijoitukselle luvan tietyin ehdoin, niiden olisi varmistettava, että nämä ehdot ovat keskenään yhteensopivia ja että niillä puututaan rajat ylittäviin riskeihin asianmukaisesti. Ennen ulkomaisen sijoituksen kieltämistä asianomaisten jäsenvaltioiden olisi harkittava, onko ehdollinen lupa, johon sisältyy koordinoituja toimenpiteitä ja niiden koordinoitu täytäntöönpano, riittävä, jotta sillä voidaan puuttua turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen todennäköisesti kohdistuvaan vaikutukseen. Komission olisi voitava osallistua kaikilta osin tällaiseen koordinointiin.

(35)Jotta voidaan varmistaa johdonmukainen lähestymistapa sijoitusten seurantaan kaikkialla unionissa, on olennaisen tärkeää, että turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvien todennäköisten riskien arvioinnissa käytettävät vaatimukset ja kriteerit vahvistetaan unionin tasolla tässä asetuksessa. Huomioon olisi otettava vaikutus kriittisen infrastruktuurin ja sisämarkkinoiden turvallisuuteen, eheyteen, toimintaan ja häiriönsietokykyyn, kriittisen teknologian ja tiedon (mukaan lukien kehitystä vauhdittava keskeinen teknologia) saatavuuteen ja hyödyntämiseen käytännössä, sellaisten turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta kriittisten tuotantopanosten jatkuvaan toimitukseen, joiden osalta toimitusten häiriintyminen taikka vikaantuminen, häviäminen tai tuhoutuminen vaikuttaisi merkittävästi turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai koko unionissa, sotilaskohteiden ja muiden riskialttiiden julkisten kohteiden turvallisuuteen sekä kykyyn käsitellä strategisia riippuvuuksia. Tältä osin jäsenvaltioiden ja komission olisi otettava huomioon myös ulkomaisen sijoituksen tausta. Huomioon olisi otettava erityisesti se, onko sijoittaja harjoittanut laitonta toimintaa ja esimerkiksi jättänyt toistuvasti noudattamatta unionin oikeudellisia normeja, tai osallistuuko se kolmansien maiden poliittisten tavoitteiden edistämiseen tai onko sen tavoitteena edistää niiden sotilaallisia valmiuksia tai kansainvälisen oikeuden rikkomisia. Kolmannen maan poliittisten tavoitteiden edistämiseksi voidaan lukea se, että sen hallitus käyttää vaikutusvaltaa yrityksiin, mikä johtaa merkittäviin markkinavääristymiin. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden ja komission olisi tarvittaessa myös tarkasteltava, miksi ulkomainen sijoittaja, sen tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja tai sen tytäryhtiö tai tällaisen ulkomaisen sijoittajan puolesta tai johdolla toimiva henkilö on jonkin SEUT 215 artiklan mukaisen unionin rajoittavan toimenpiteen kohteena.

(36)Jos vastaanottava jäsenvaltio katsoo, että ulkomainen sijoitus todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen unionissa, on aiheellista edellyttää, että kyseinen jäsenvaltio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet riskien lieventämiseksi, jos tällaisia toimenpiteitä on käytettävissä ja se pitää niitä asianmukaisina, ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon muiden jäsenvaltioiden esittämät huomautukset ja tarvittaessa komission lausunnon. Ulkomaiset sijoitukset olisi kiellettävä vain poikkeuksellisesti ja jos riskejä lieventävät toimenpiteet tai muun unionin tai kansallisen lainsäädännön kuin seurantamekanismin nojalla käytettävissä olevat toimenpiteet eivät riitä lieventämään vaikutusta turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen.

(37)Jotta voidaan tukea yhteistyömekanismin täytäntöönpanoa ja edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä, asetuksen (EU) 2019/452 nojalla perustettu ulkomaisten sijoitusten seurantaa käsittelevä asiantuntijaryhmä olisi säilytettävä ja sen tehtävät päivitettävä tämän asetuksen mukaisesti.

(39)Koordinointimekanismin tehokkuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden ja komission käyttöön ottamat yhteyspisteet olisi sijoitettava asianmukaisen strategisesti asianomaisten hallintojen yhteyteen. Yhteyspisteillä olisi oltava tarvittava pätevä henkilöstö ja valtuudet, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä koordinointimekanismin puitteissa ja varmistaa luottamuksellisten tietojen asianmukaisen käsittelyn sovellettavan oikeudellisen kehyksen mukaisesti.

(40)Jäsenvaltioita ja komissiota olisi rohkaistava aktiiviseen yhteistyöhön samanmielisten kolmansien maiden asiasta vastaavien viranomaisten kanssa kysymyksissä, jotka liittyvät sellaisten ulkomaisten sijoitusten seurantaan, jotka voivat vaikuttaa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Tällaisella hallinnollisella yhteistyöllä olisi pyrittävä tehostamaan jäsenvaltioiden toteuttaman ulkomaisten sijoitusten seurannan puitteita ja tämän asetuksen mukaista jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä. Komissiolle on tiedotettava tällaisista kahdenvälisistä yhteyksistä siltä osin kuin ne liittyvät sijoitusten seurantaan liittyviin systeemisiin kysymyksiin, suuntauksiin tai parhaisiin käytäntöihin. Komissiolla olisi oltava myös mahdollisuus seurata seurantamekanismeihin liittyvää kehitystä kolmansissa maissa.

(41)Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava tämän asetuksen mukaisesti toimittamiensa tai saamiensa tietojen mahdollisimman suuri luottamuksellisuus kansallisen lainsäädännön ja unionin oikeuden mukaisesti. Jos tietojen luvaton paljastaminen vahingoittaisi vaihtelevassa määrin Euroopan unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuja, tiedon luovuttajan olisi turvallisuusluokiteltava tiedot kansallisen lainsäädännön ja unionin oikeuden mukaisesti. Vastatessaan tämän asetuksen mukaisesti käsiteltyjä asiakirjoja koskeviin tutustumispyyntöihin jäsenvaltioiden ja komission olisi koordinoitava toimintaansa ja tarjottava suojatuille eduille vähintään asetuksen (EY) N:o 1049/20015 4 artiklan nojalla käytettävissä olevan suojan taso, jotta voidaan suojata tutkimusten eheys. Komission olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi erityisesti komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/4436 ja komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/4447 mukaisesti. Vastaavasti jäsenvaltioiden ja komission olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että noudatetaan neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä sopimusta8 unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta. Tähän sisältyy erityisesti velvollisuus säilyttää turvallisuusluokiteltujen tietojen luottamuksellisuus ja olla alentamatta tai poistamatta tällaisten tietojen turvallisuusluokkaa ilman niiden luovuttajan kirjallista ennakkosuostumusta. Viranomaisten olisi käsiteltävä luottamuksellisina kaikkia arkaluonteisia turvallisuusluokittelemattomia tietoja tai tietoja, jotka toimitetaan luottamuksellisesti.

__________________

5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2001/1049/oj).

6 Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2015/443/oj).

7 Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2015/444/oj).

8 Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen sopimus Euroopan unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta (EUVL C 202, 8.7.2011, s. 13).

(43)Komission olisi laadittava vuosittain kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja toimitettava se Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomus olisi julkistettava avoimuuden lisäämiseksi. Kertomuksen olisi perustuttava muun muassa kaikkien jäsenvaltioiden komissiolle luottamuksellisesti toimittamiin raportteihin ottaen asianmukaisesti huomioon tarve varmistaa tiettyjen tietojen luottamuksellisuuden suoja erityisesti silloin, kun tietojen julkaiseminen voisi vaikuttaa unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tai vaarantaa kaupallisen luottamuksellisuuden. Kertomuksen olisi sisällettävä tietoja uusista suuntauksista ja riskitekijöistä sekä päivityksiä asiaankuuluvan lainsäädännön kehityksestä jäsenvaltiossa.

(44)Komission olisi arvioitava tämän asetuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta kolmen vuoden kuluttua sen soveltamispäivästä ja sen jälkeen viiden vuoden välein ja esitettävä kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen olisi sisällyttävä erityisesti arvio tämän asetuksen vaikutuksesta unionin taloudelliseen turvallisuuteen. Siihen olisi sisällyttävä arvio siitä, olisiko tätä asetusta muutettava. Jos kertomuksessa ehdotetaan tämän asetuksen muuttamista, siihen voidaan liittää lainsäädäntöehdotus.

(46)Jos ulkomainen sijoitus muodostaa keskittymän, joka kuuluu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/200412 soveltamisalaan, tämän asetuksen soveltaminen ei saisi rajoittaa asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohdan soveltamista. Tätä asetusta ja asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohtaa olisi sovellettava johdonmukaisesti. Jos näiden kahden asetuksen soveltamisalat ovat päällekkäiset, tämän asetuksen 1 artiklassa säädetyt seurantaa koskevat perusteet ja asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu oikeutettujen etujen käsite olisi tulkittava johdonmukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen arvioimista, ovatko näiden etujen suojaamiseen tarkoitetut kansalliset toimenpiteet yhdenmukaisia unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja muiden sääntöjen kanssa.

__________________

12 Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2004/139/oj).

(49)Jotta voidaan ottaa huomioon unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin liittyvä kehitys ja mukauttaa luetteloa teknologia-aloista, materiaaleista, resursseista, laitoksista, laitteista, verkoista, järjestelmistä, palveluista ja taloudellisista toiminnoista, jotka ovat erityisen tärkeitä unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta, etenkin unionin taloudellisen turvallisuuden strategian mukaiset riskinarvioinnit huomioon ottaen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteiden muuttamista. Liitteessä I esitetyn luettelon unionin etua koskevista hankkeista ja ohjelmista olisi katettava EU:n lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat hankkeet tai ohjelmat, joihin liittyy turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta kriittisen infrastruktuurin, kriittisen teknologian tai kriittisten tuotantopanosten kehittäminen, ylläpito tai hankinta. Liitteessä II esitetyn luettelon teknologia-aloista, materiaaleista, resursseista, laitoksista, laitteista, verkoista, järjestelmistä, palveluista ja taloudellisesta toiminnasta, jotka ovat erityisen tärkeitä unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta, olisi sisällettävä alat, joilla ulkomainen sijoitus voi vaikuttaa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa tai koko unionissa sellaisen unionin sijoituskohteen kautta, joka ei osallistu unionin etua koskevaan hankkeeseen tai ohjelmaan tai saa rahoitusta siitä. Komission olisi erityisesti saatettava liite I ajan tasalle, jos tulevien monivuotisten rahoituskehysten yhteydessä laaditaan uusia unionin etua koskevia hankkeita tai ohjelmia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa16 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

__________________

16 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(50)Jotta varmistettaisiin tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset erityisesti siltä osin kuin on kyse lomakkeista, joita on käytettävä vähimmäistietojen toimittamiseen ulkomaisesta sijoituksesta ja lupahakemusten jättämiseen, komissiolle olisi siirrettävä toimeenpanovalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201117 mukaisesti.

__________________

17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/182/oj).

(51)Asetus (EU) 2019/452 olisi kumottava. Jotta jäsenvaltioilla ja toimijoilla olisi riittävästi aikaa valmistautua täytäntöönpanoon, tätä asetusta olisi sovellettava [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta voimaantulosta]. Sitä olisi sovellettava riippumatta siitä, perustetaanko keskitetty portaali lupahakemusten jättämistä varten. Asetuksen (EU) 2019/452 soveltamista olisi jatkettava tämän asetuksen voimaantulon ja soveltamisen välisen siirtymäkauden ajan,

1.Tällä asetuksella luodaan unionin kehys ulkomaisten sijoitusten seurantaan, jota jäsenvaltiot harjoittavat alueellaan turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, kuten taloudelliseen turvallisuuteen, liittyvistä syistä.

2.Asetuksella perustetaan yhteistyömekanismi, jonka avulla jäsenvaltiot ja komissio voivat vaihtaa asiaankuuluvia tietoja ulkomaisista sijoituksista, arvioida niiden mahdollisia vaikutuksia turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen ja tunnistaa mahdolliset huolta herättävät seikat ja puuttua niihin.

3.Jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa kansallisia säännöksiä aloilla, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, edellyttäen, että tällaiset säännökset eivät heikennä tämän asetuksen tavoitteita ja ovat niiden mukaisia.

5.Tämä asetus ei vaikuta perussopimusten ja erityisesti SEUT 49 ja 63 artiklan mukaisiin jäsenvaltioiden velvoitteisiin eikä niiden oikeuteen toteuttaa toimenpiteitä, jotka ovat perusteltuja SEUTn 65 artiklan nojalla yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tämän asetuksen puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat näiden velvoitteiden mukaisia. Tämä asetus ei vaikuta SEUT 258 artiklan mukaiseen komission toimivaltaan varmistaa unionin oikeuden noudattaminen.

(1)’ulkomaisella sijoituksella’ kaikkia ulkomaisen sijoittajan itsensä tekemiä tai ulkomaisen sijoittajan unionissa sijaitsevan tytäryhtiön kautta tehtyjä sijoituksia, joiden tarkoituksena on luoda pysyviä ja suoria yhteyksiä ulkomaisen sijoittajan ja unionin sijoituskohteen välille tai pitää niitä yllä siten, että ulkomainen sijoittaja asettaa unionin sijoituskohteeseen saataville pääomaa harjoittaakseen taloudellista toimintaa jäsenvaltiossa ja mahdollistaakseen siten tosiasiallisen osallistumisen tämän unionin sijoituskohteen johtamiseen tai määräysvallan tässä unionin sijoituskohteessa;

Poistetaan.

Poistetaan.

(7)’ulkomaisen sijoittajan tytäryrityksellä unionissa’ jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettua yritystä, joka täyttää 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU 22 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset ja joka on ulkomaisen sijoittajan suorassa tai välillisessä määräysvallassa;

__________________

18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2013/34/oj).

(8)’unionin sijoituskohteella’ jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettua tai perustettavaa yritystä;

(9)’unionin sijoituskohteella, joka harjoittaa taloudellista toimintaa jollakin liitteessä II luetellulla alalla’ unionin sijoituskohdetta, joka harjoittaa tai aikoo harjoittaa toimintaa, joka liittyy liitteessä II lueteltuihin teknologia-alojen, materiaalien, resurssien, laitosten, laitteiden, verkkojen, järjestelmien, palvelujen ja taloudellisten toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen, louhintaan, jalostamiseen, tuotantoon, kierrättämiseen tai toimittamiseen;

(18)’unionin etua koskevilla hankkeilla tai ohjelmilla’ unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvia hankkeita tai ohjelmia, joihin liittyy turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta kriittisen infrastruktuurin, kriittisen teknologian, kriittisten ja keskeisten palvelujen tai kriittisten tuotantopanosten kehittäminen, ylläpito tai hankinta ja jotka luetellaan liitteessä I;

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettua seurantamekanismia sovelletaan ainakin 4 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 4 a kohdan mukaisiin lupaa edellyttäviin sijoituksiin.

3.Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan nojalla toteutetuista toimenpiteistä viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Jäsenvaltioiden on sen jälkeen ilmoitettava komissiolle kaikista seurantamekanismiinsa tehdyistä muutoksista 30 päivän kuluessa muutoksen hyväksymisestä.

4.Komissio asettaa julkisesti saataville luettelon jäsenvaltioiden seurantamekanismeista viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kaikkien 3 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten vastaanottamisesta tai viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [15 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] sen mukaan, kumpi on ensin. Komissio pitää tämän luettelon ajan tasalla.

(a)on säädettävä riittävistä menettelyistä ja resursseista, joiden avulla seurannasta vastaava viranomainen voi määrittää, onko sillä toimivalta suhteessa ulkomaiseen sijoitukseen, jolle on haettu lupaa. Seurantaan on sisällyttävä alustava tarkastelu, joka suoritetaan enintään 35 kalenteripäivän kuluessa kaikki tarvittavat tiedot sisältävän lupahakemuksen vastaanottamisesta, jota seuraa tarvittaessa perusteellinen tutkimus sen määrittämiseksi, vaikuttaako kyseinen ulkomainen sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen ottaen huomioon vähintään 13 artiklassa säädetyt kriteerit. Perusteellisen tutkimuksen tarkoituksena on erityisesti määrittää, onko 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu seurantaa koskeva päätös asianmukainen, ja määrittää sen sisältö;

(b)seurannasta vastaavan viranomaisen on valvottava seurantamekanismin ja seurantaa koskevien päätösten noudattamista ja varmistettava niiden noudattaminen. Sen on erityisesti otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt ja resurssit, joilla tunnistetaan ja estetään seurantamekanismin ja seurantaa koskevien päätösten kiertäminen ja puututaan siihen;

(c)seurannasta vastaavalla viranomaisella on oltava valtuudet aloittaa ulkomaisten sijoitusten seuranta omasta aloitteestaan 15 kuukauden kuluessa sellaisen ulkomaisen sijoituksen toteuttamisesta, joka ei edellytä lupaa, jos seurannasta vastaavalla viranomaisella on syytä katsoa, että ulkomainen sijoitus voi vaikuttaa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen;

(d)seurantaa toteuttavalle jäsenvaltiolle annettuja luottamuksellisia tietoja, mukaan lukien kaupallisesti arkaluonteiset tiedot ja tiedot, jotka asianomaiset yritykset ovat määritelleet luottamuksellisiksi, on suojattava;

(e)ulkomaisilla sijoittajilla, unionissa sijaitsevilla ulkomaisten sijoittajien tytäryrityksillä, joiden kautta ulkomainen sijoitus tehdään, ja yrityksillä, joita seurantaa koskeva päätös koskee, on oltava mahdollisuus hakea muutosta kyseiseen seurantaa koskevaan päätökseen tuomioistuimessa ripeästi ja tehokkaasti;

(f)on julkaistava vuosikertomus, jonka on sisällettävä tiedot asiaankuuluvan lainsäädännön kehityksestä jäsenvaltiossa sekä koostetut ja anonymisoidut tiedot seurannan kohteena olleista sijoituksista, mukaan lukien seurantaa koskevien päätösten tulokset, seurannasta vastaavalle viranomaisille ilmoitettujen sijoitusten osapuolten kansallisuudet tai tapauksen mukaan sijoittautumismaat sekä talouden alat, joilla kyseiset liiketoimet toteutettiin, sekä tarvittaessa unionin etua koskevat hankkeet tai ohjelmat;

(g)luvanhakijan on toimitettava 4 kohdassa ja 4 a kohdassa tarkoitettuja lupaa edellyttäviä ulkomaisia sijoituksia koskeva lupahakemus seurannasta vastaavalle viranomaiselle, ja tällaisiin ulkomaisiin sijoituksiin on kohdistettava seurantaa ennen niiden toteuttamista;

(h)seurannasta vastaavalla viranomaisella on oltava valtuudet määrätä riskejä lieventäviä toimenpiteitä tai kieltää tai kumota 4 ja 4 a kohdassa tarkoitetut lupaa edellyttävät ulkomaiset sijoitukset, joille ei ole haettu lupaa tai joille on haettu lupaa vasta toteuttamisen jälkeen, ja tarvittaessa puuttua tehokkaasti noudattamatta jättämisen seurauksiin riskejä lieventävillä toimenpiteillä;

3.Ennen kuin jäsenvaltiot tekevät päätöksen riskejä lieventäviä toimenpiteitä edellyttävän luvan myöntämisestä ulkomaiselle sijoitukselle tai ulkomaisen sijoituksen kieltämisestä, niiden on ilmoitettava päätöksestä luvanhakijalle ja perusteltava se, ottaen huomioon sellaisten tietojen suojaaminen, joiden paljastaminen olisi vastoin EU:n tai yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyviä etuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta luottamuksellisten tietojen suojaa koskevan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön soveltamista. Jäsenvaltioiden on annettava ulkomaiselle sijoittajalle mahdollisuus esittää näkemyksensä ja otettava näkemys huomioon ennen päätösluonnoksensa toimittamista 7 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(a)on osa liitteessä I lueteltua unionin etua koskevaa hanketta tai ohjelmaa tai osallistuu siihen, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/250919a 2 artiklan 59 kohdassa määriteltynä varojen saajana, tai

__________________

1.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava yhteistyömekanismin kautta komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikista niiden alueelle unionin sijoituskohteisiin tehdyistä ulkomaisista sijoituksista, jotka

(a)täyttävät 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tai 4 artiklan 4 a kohdassa säädetyt edellytykset; tai

i)ulkomainen sijoittaja tai ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiö unionissa on suoraan tai välillisesti kolmannen maan hallituksen, mukaan lukien valtion elimet, alue- tai paikallisviranomaiset tai asevoimat, määräysvallassa, myös omistusrakenteen, merkittävän rahoituksen, erityisoikeuksien tai valtion nimittämien johtajien tai muiden näkökohtien kautta, joiden tarkoituksena on vaikuttaa johdon päätöksiin;

ii)ulkomainen sijoittaja, luonnollinen henkilö tai yhteisö, joka harjoittaa määräysvaltaa suhteessa ulkomaiseen sijoittajaan, ulkomaisen sijoittajan tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja, ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiö tai muu tällaisen ulkomaisen sijoittajan omistuksessa tai määräysvallassa oleva taikka sen puolesta tai johdolla toimiva osapuoli on SEUT 215 artiklan mukaisten unionin rajoittavien toimenpiteiden kohteena;

iii)ulkomainen sijoittaja tai jokin sen tytäryhtiöistä on ollut osallisena jäsenvaltion seurannan kohteena aiemmin olleessa ulkomaisessa sijoituksessa, jolle ei myönnetty lupaa tai jolle myönnettiin ehdollinen lupa; tämän määrittämiseksi ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on hyödynnettävä käytettävissään olevia tietoja, mukaan lukien 7 artiklan 10 kohdan nojalla perustettavaan suojattuun tietokantaan sisältyvät tiedot ja ulkomaisen sijoittajan asiasta toimittamat tiedot; tai

2.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikista alueelleen tehdyistä ulkomaisista sijoituksista, joista ei ole ilmoitettu 1 kohdan mukaisesti, jos ne käynnistävät perusteellisen tutkimuksen seurantamenettelyjensä mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikista ulkomaisista sijoituksista, jotka eivät täytä 1 ja 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, jos vastaanottava jäsenvaltio katsoo, että muut jäsenvaltiot ja komissio voisivat pitää ulkomaista sijoitusta merkityksellisenä turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta, myös silloin, kun unionin sijoituskohteella on merkittävää toimintaa muissa jäsenvaltioissa tai se kuuluu konserniin, jolla on eri jäsenvaltioissa useita yrityksiä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa jollakin liitteessä II luetellulla alalla.

Poistetaan.

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 5 artiklan mukainen ilmoitus sisältää 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ja että se lähetetään komissiolle ja muille jäsenvaltioille:

(a)15 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on vastaanottanut kaikki tarvittavat tiedot sisältävän lupahakemuksen, joka koskee ulkomaista sijoitusta, joka täyttää jonkin 5 artiklan 1, 2 a tai 3 kohdassa säädetyistä edellytyksistä;

(b)viiden kalenteripäivän kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on aloittanut perusteellisen tutkimuksen, joka koskee ulkomaista sijoitusta, joka täyttää 5 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset.

Poistetaan.

Jäsenvaltioiden huomautukset ja komission lausunnot ja päätökset ilmoitetuista ulkomaisista sijoituksista

Kaikki jäsenvaltiot voivat antaa ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle asianmukaisesti perusteltuja huomautuksia. Jäsenvaltio voi esittää tällaisia huomautuksia, jos

Komissio voi osoittaa ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle asianmukaisesti perustellun lausunnon. Komissio antaa tällaisen lausunnon, jos

3.Komissio antaa kaikille jäsenvaltioille osoitetun asianmukaisesti perustellun lausunnon, jos se katsoo, että useat mahdollisesti toteutettavat ulkomaiset sijoitukset tai muut vastaavat sijoitukset voivat yhdessä tarkasteltuina – ja niiden ominaisuudet huomioon ottaen – vaikuttaa unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Kun komissio on antanut lausuntonsa, se keskustelee tarvittaessa jäsenvaltioiden kanssa toimenpiteistä, joilla todettuihin riskeihin voidaan puuttua.

(a)lähettää 2 kohdan a ja c alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävän lausunnon kaikille huomautuksia toimittaneille jäsenvaltioille ja ilmoittaa muille jäsenvaltioille lausunnon antamisesta;

(b)lähettää 2 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävän lausunnon ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävän lausunnon kaikille jäsenvaltioille.

5.Jos vastaanottava jäsenvaltio saa toiselta jäsenvaltiolta 1 kohdan mukaisen huomautuksen tai komissiolta 2 tai 3 kohdan mukaisen lausunnon, sen on otettava tällainen huomautus tai lausunto mahdollisimman tarkasti huomioon.

6.Saatuaan 1 kohdan mukaisen huomautuksen tai 2 kohdan mukaisen lausunnon vastaanottavan jäsenvaltion on kuultava, tapauksen mukaan, huomautuksia esittäneitä jäsenvaltioita ja komissiota. Kuulemisen yhteydessä vastaanottavan jäsenvaltion on järjestettävä kyseisten jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan komission kanssa kokous, jossa keskustellaan siitä, miten todettuihin riskeihin voidaan parhaiten puuttua. Jos vastaanottava jäsenvaltio on eri mieltä huomautuksessa tai lausunnossa todetuista riskeistä tai tapauksen mukaan ehdotetusta toimenpiteestä, jäsenvaltioiden ja komission on pyrittävä löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jos huomautus tai lausunto liittyy useita maita koskevaan liiketoimeen, myös muut ulkomaisesta sijoituksesta ilmoituksen tehneet jäsenvaltiot kutsutaan kokoukseen keskustelemaan siitä, ovatko halutut tulokset yhteensopivia keskenään, ja tarpeen mukaan siitä, pystytäänkö suunnitelluilla ehdoilla puuttumaan tunnistettuihin rajat ylittäviin riskeihin asianmukaisesti.

Poistetaan.

8.Edellä 6 kohdassa tarkoitetun kokouksen jälkeen vastaanottavan jäsenvaltion on toimitettava asianomaisille jäsenvaltioille ja komissiolle seurantaa koskeva päätösluonnoksensa ja annettava kirjallinen selvitys, jossa sen on

Poistetaan.

Poistetaan.

9.Jos jäsenvaltio tai komissio katsoo, että tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitetussa seurantaa koskevassa päätösluonnoksessa ulkomaisen sijoituksen hyväksymisestä 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan tai 14 artiklan 2 kohdan nojalla ei puututa tai lievennetä riittävästi turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä, se voi esittää asianmukaisesti perustellun vastalauseen. Vastalauseesta on ilmoitettava vastaanottavalle jäsenvaltiolle ja tarvittaessa muille huomautuksia antaneille jäsenvaltioille sekä komissiolle. Vastaanottavan jäsenvaltion on keskeytettävä seurantamenettelynsä, kunnes komissio on tehnyt tämän artiklan 9 b ja 9 c kohdan mukaisen päätöksen. Vastaanottavan jäsenvaltion on ilmoitettava keskeyttämisestä ulkomaiselle sijoittajalle.

Poistetaan.

Unionin yhteistyömekanismiin ja päätöksiin sovellettavat määräajat ja menettelyt

(a)jäsenvaltioiden on ilmoitettava ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle, että ne varaavat itselleen oikeuden huomautusten esittämiseen 15 kalenteripäivän kuluessa 5 artiklan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta;

(b)komissio ilmoittaa ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle, että se varaa itselleen oikeuden lausunnon antamiseen 20 kalenteripäivän kuluessa 5 artiklan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

(a)jos jäsenvaltio varaa itselleen oikeuden huomautusten esittämiseen ilmoitetusta ulkomaisesta sijoituksesta pyytämättä lisätietoja ilmoituksen tehneeltä jäsenvaltiolta, huomautukset on osoitettava ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle viimeistään 35 kalenteripäivän kuluttua ulkomaista sijoitusta koskevan täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta;

(b)jos komissio varaa itselleen oikeuden lausunnon antamiseen ilmoitetusta ulkomaisesta sijoituksesta pyytämättä lisätietoja ilmoituksen tehneeltä jäsenvaltiolta, lausunto on osoitettava ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle viimeistään 45 kalenteripäivän kuluttua ulkomaista sijoitusta koskevan täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta;

(c)jos jäsenvaltio varaa itselleen oikeuden huomautusten esittämiseen ilmoitetusta ulkomaisesta sijoituksesta ja pyytää lisätietoja ilmoituksen tehneeltä jäsenvaltiolta, huomautukset on osoitettava ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle viimeistään 20 kalenteripäivän kuluttua täydellisten lisätietojen vastaanottamisesta;

(d)jos komissio varaa itselleen oikeuden lausunnon antamiseen ja pyytää lisätietoja ilmoituksen tehneeltä jäsenvaltiolta, lausunto on osoitettava ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle viimeistään 30 kalenteripäivän kuluttua täydellisten lisätietojen vastaanottamisesta.

Poistetaan.

4.Ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki uudet olennaiset tiedot tai olosuhteet, jotka ovat merkityksellisiä 5 artiklan mukaisesti jo ilmoitetun ulkomaisen sijoituksen arvioinnin kannalta. Jos nämä tiedot asetetaan saataville ennen 3 kohdassa säädettyjen määräaikojen päättymistä, ilmoituksen tehneen jäsenvaltion, komission ja muiden jäsenvaltioiden on sovittava määräajan pidentämisestä, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä. Jos 3 kohdassa säädetyt alkuperäisen ilmoituksen arviointiin sovellettavat määräajat ovat päättyneet, niitä jatketaan 3 kohdan c ja d alakohdassa vahvistettujen määräaikojen mukaisesti.

5.Ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toimitettava komission tai muiden jäsenvaltioiden 2 kohdan nojalla pyytämät täydelliset lisätiedot ilman aiheetonta viivytystä. Jos ilmoituksen tehnyt jäsenvaltio toimittaa lisätietoja jäsenvaltiolle, tällaiset lisätiedot on lähetettävä samanaikaisesti komissiolle.

8.Jos ilmoituksen tehnyt jäsenvaltio katsoo poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, että sen turvallisuus tai yleinen järjestys edellyttää seurantaa koskevan päätöksen tekemistä 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti ennen 3 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen päättymistä, sen on ilmoitettava aikomuksestaan muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja perusteltava asianmukaisesti tarve välittömiin toimiin. Muut jäsenvaltiot esittävät huomautuksia ja komissio antaa lausunnon viipymättä. Tätä menettelyä ei saa käyttää pelkästään luvanhakijan taloudellisten etujen palvelemiseksi.

1.Jos jäsenvaltio katsoo, että toisen jäsenvaltion alueelle tehty ulkomainen sijoitus, josta ei ole ilmoitettu yhteistyömekanismiin, todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti sen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tai jos komissio katsoo, että tällainen ulkomainen sijoitus todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti useamman kuin yhden jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen taikka unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä, kyseinen jäsenvaltio tai komissio voi aloittaa kyseistä ulkomaista sijoitusta koskevan oma-aloitteisen menettelyn. Ennen menettelyn aloittamista jäsenvaltion tai komission on tarkistettava, että vastaanottava jäsenvaltio ei aio ilmoittaa ulkomaista sijoitusta yhteistyömekanismiin.

2.Jäsenvaltioilla ja komissiolla on oltava enintään 15 kuukautta siitä, kun ulkomainen sijoitus on toteutettu, aikaa aloittaa 1 kohdassa säädetty menettely edellyttäen, että asianomaista ulkomaista sijoitusta ei tällä välin ole ilmoitettu yhteistyömekanismiin.

Poistetaan.

Poistetaan.

5.Jäsenvaltiot tai komissio aloittavat oma-aloitteisen menettelyn lähettämällä vastaanottavalle jäsenvaltiolle asianmukaisesti perustellun tietopyynnön. Tämän kohdan mukainen tietopyyntö on perusteltava asianmukaisesti, sen on rajoituttava tietoihin, jotka ovat tarpeen, jotta jäsenvaltiot voivat esittää huomautuksia tai komissio voi antaa lausunnon, sen on oltava oikeassa suhteessa pyynnön tarkoitukseen, eikä siitä saa aiheutua kohtuutonta rasitetta vastaanottavalle jäsenvaltiolle. Jos tietopyynnön esittää jäsenvaltio, kyseisen jäsenvaltion on lähetettävä pyyntö samanaikaisesti komissiolle.

6.Vastaanottavan jäsenvaltion on toimitettava muiden jäsenvaltioiden tai komission 5 kohdan nojalla pyytämät täydelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä. Jos vastaanottava jäsenvaltio toimittaa tällaiset tiedot jäsenvaltiolle, ne on lähetettävä samanaikaisesti komissiolle.

7.Vastaanotettuaan 6 kohdassa tarkoitetut tiedot jäsenvaltiot voivat esittää huomautuksia ja komissio voi antaa lausunnon vastaanottavalle jäsenvaltiolle viimeistään 30 kalenteripäivän kuluttua 5 kohdan nojalla pyydettyjen täydellisten tietojen vastaanottamisesta. Tapauksissa, joissa jäsenvaltio on aloittanut menettelyn, komissiolle annetaan 15 kalenteripäivää lisäaikaa lausunnon antamiseen. Vastaanottavan jäsenvaltion on otettava tällaiset huomautukset tai lausunnot mahdollisimman tarkasti huomioon.

Poistetaan.

Poistetaan.

1.Jäsenvaltioiden on annettava 5 artiklassa tarkoitetussa ilmoituksessa ja vastauksena 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun tietopyyntöön vähintään seuraavat tiedot:

(e)ulkomaisen sijoittajan toiminta-ala, nimi ja osoite;

Poistetaan.

4.Vastaanottava jäsenvaltio voi tarvittaessa pyytää luvanhakijaa tai muuta asiaankuuluvaa yritystä toimittamaan muun muassa tämän artiklan 1 kohdassa ja 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Tietopyyntö voi koskea tietoja, jotka jäsenvaltio tarvitsee määrittääkseen, täyttyykö jokin 5 artiklan 1 kohdassa säädetyistä edellytyksistä. Asianomaisen yrityksen on toimitettava pyydetyt tiedot jäsenvaltiolle, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, 15 kalenteripäivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

5.Vastaanottava jäsenvaltio ja komissio voivat pyytää muita jäsenvaltioita pyytämään tietoja alueellaan toimivilta yrityksiltä, edellyttäen että nämä tiedot ovat merkityksellisiä ja ehdottoman välttämättömiä ulkomaisen sijoituksen arvioimiseksi 13 artiklan mukaisesti. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on viipymättä pyydettävä asianomaista yritystä toimittamaan nämä tiedot ja ilmoitettava ne vastaanottavalle jäsenvaltiolle ja komissiolle tapauksen mukaan 8 artiklan 5 kohdassa ja 9 artiklan 6 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

6.Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille asianomaisille jäsenvaltioille, jos se ei poikkeustapauksessa yrityksistään huolimatta pysty toimittamaan tämän artiklan 4 tai 5 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa tai 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Kyseisen jäsenvaltion on perusteltava asianmukaisesti, miksi se ei pysty toimittamaan tietoja.

1.Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarvittavat resurssit sekä oikeudelliset ja hallinnolliset keinot, jotta ne voivat suorittaa tehokkaasti ja tuloksellisesti niille tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi annetut tehtävät, kuten osallistua tehokkaasti ja tuloksellisesti yhteistyömekanismiin.

4.Jäsenvaltioiden seurantamekanismien puitteissa on annettava riittävästi keinoja arvioida muiden jäsenvaltioiden huomautuksia ja komission lausuntoja ja ottaa ne mahdollisimman tarkasti huomioon ennen seurantaa koskevan päätöksen tekemistä. Tähän sisältyvät kaikki tarvittavat oikeudelliset keinot ja valtuudet ottaa huomioon toisen jäsenvaltion tai komission esiin tuomat huolta herättävät seikat tai todennäköiset vaikutukset seurantaa koskevassa päätöksessä tai muussa käytettävissä olevassa asiaankuuluvassa välineessä.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansallisessa lainsäädännössä sallitaan 7 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattaminen.

7.Jos seurantaa koskevaan päätökseen sisältyvät riskejä lieventävät toimenpiteet edellyttävät, että useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneet yritykset noudattavat vaatimuksia, asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä keskenään yhteistyötä seurantaa koskevan päätöksen valvonnassa ja täytäntöönpanossa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niillä on kaikki tarvittavat oikeudelliset keinot ja valtuudet puuttua tehokkaasti noudattamatta jättämisen seurauksiin jonkin toisen jäsenvaltion tai komission tekemässä seurantaa koskevassa päätöksessä esitetyillä riskejä lieventävillä toimenpiteillä.

1.Edellä 5, 7, 9 ja 9 a artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon niitä pyydettiin, paitsi jos

(b)Euroopan unionin tuomioistuin tai vastaanottavan jäsenvaltion tuomioistuin pyytää tällaisia tietoja oikeudenkäyntiä varten.

Poistetaan.

2.Komissio määrittää 7 artiklan 2 tai 3 kohdan tai 9 artiklan 7 kohdan mukaisen asianmukaisesti perustellun lausunnon antamista varten taikka 7 artiklan 9 b tai 9 c kohdan mukaisen päätöksen tekemiseksi, pitääkö se todennäköisenä, että ulkomainen sijoitus vaikuttaa kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen.

3.Määrittäessään, vaikuttaako ulkomainen sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, jäsenvaltioiden tai komission on erityisesti harkittava, vaikuttaako kyseinen sijoitus todennäköisesti kielteisesti seuraaviin:

(a)kriittisen infrastruktuurin turvallisuus, eheys, toiminta ja häiriönsietokyky, mukaan lukien tällaisen kriittisen – sekä fyysisen että virtuaalisen – infrastruktuurin käytön kannalta tärkeät maa-alueet ja kiinteistöt; tässä yhteydessä on käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioitava myös, vaikuttaako ulkomainen sijoitus todennäköisesti kielteisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/255720 nojalla tunnistettujen kriittisten toimijoiden ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/255521 soveltamisalaan kuuluvien toimijoiden häiriönsietokykyyn. Huomioon on otettava EU:n tason koordinoitujen turvallisuusriskien arviointien tulokset, myös direktiivin (EU) 2022/2555 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutettujen kriittisiä toimitusketjuja koskevien arviointien tulokset, joissa otetaan huomioon sekä tekniset että muut kuin tekniset riskitekijät;

__________________

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2557, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 164–198, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2557/oj).

21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 80–152, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2555/oj).

(b)kriittisen teknologian saatavuus ja käyttöönotto, teknologiaturvallisuus ja teknologiavuoto;

(c)kriittisten tuotantopanosten toimitusketjujen turvallisuus ja häiriönsietokyky;

(d)arkaluonteisten tietojen, mukaan lukien asetuksen (EU) 2016/6791 a 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen henkilötietojen, suoja erityisesti siltä osin kuin on kyse ulkomaisen sijoittajan kyvystä tutustua tällaisiin tietoihin ja valvoa ja muuten käsitellä niitä;

(e)tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus, mukaan lukien verkkoalustat ja sosiaalisen median alustat, joita voidaan käyttää disinformaation laajamittaiseen levittämiseen tai rikolliseen toimintaan, perusoikeudet, kansalaiskeskustelu ja vaaliprosessit sekä koulutuksen puolueettomuus, objektiivisuus ja moniarvoisuus; tai

(a)onko ulkomainen sijoittaja, luonnollinen henkilö tai yhteisö, joka harjoittaa määräysvaltaa suhteessa ulkomaiseen sijoittajaan, ulkomaisen sijoittajan tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja, ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiö tai muu tällaisen ulkomaisen sijoittajan omistuksessa tai määräysvallassa oleva taikka sen puolesta tai johdolla toimiva osapuoli ollut osallisena ulkomaisessa sijoituksessa, joka on aiemmin ollut jäsenvaltion seurannan kohteena tai soveltuvissa tapauksissa kolmannen maan seurannan kohteena, kun maassa on vakiintunut ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismi ja unioni tekee sen kanssa yhteistyötä sijoitusten seurannassa, ja jolle ei myönnetty lupaa tai jolle myönnettiin vain ehdollinen lupa; tämän määrittämiseksi jäsenvaltioiden ja komission on hyödynnettävä käytettävissään olevia tietoja, mukaan lukien 12 a artiklan 6 a kohdan nojalla perustettavaan suojattuun tietokantaan sisältyvät tiedot;

(d)onko ulkomainen sijoittaja tai jokin sen tytäryhtiöistä harjoittanut laitonta tai rikollista toimintaa, mukaan lukien rahanpesu ja SEUT 215 artiklan mukaisten unionin rajoittavien toimenpiteiden kiertäminen;

(e)edistääkö ulkomainen sijoittaja, luonnollinen henkilö tai yhteisö, joka harjoittaa määräysvaltaa suhteessa ulkomaiseen sijoittajaan, ulkomaisen sijoittajan tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja, ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiö tai muu tällaisen ulkomaisen sijoittajan omistuksessa tai määräysvallassa oleva taikka sen puolesta tai johdolla toimiva osapuoli todennäköisesti kolmansien maiden poliittisia tavoitteita, lisääkö se riskiä, että kolmas maa rikkoo kansainvälistä oikeutta, tai edistääkö se kolmansien maiden sotilaallisia valmiuksia.

Ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskevat päätökset

Jos vastaanottava jäsenvaltio, ottaen huomioon 13 artiklassa säädetyt perusteet ja tapauksen mukaan muiden jäsenvaltioiden 7 artiklan 1 kohdan tai 9 artiklan 7 kohdan mukaisesti toimittamat huomautukset tai komission 7 artiklan 2 tai 3 kohdan tai 9 artiklan 7 kohdan mukaisesti antama lausunto ja rajoittamatta komission toimivaltaa tehdä 7 artiklan 9 c kohdan mukainen päätös, toteaa, että ulkomainen sijoitus todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, myös silloin, kun on kyse unionin etua koskevasta hankkeesta tai ohjelmasta, sen on tehtävä seurantaa koskeva päätös, jolla

Seurantaa koskevassa päätöksessä on noudatettava suhteellisuusperiaatetta, sen on perustuttava dokumentoituihin riskeihin ja siinä on otettava huomioon kaikki ulkomaisen sijoituksen olosuhteet.

2.Jos vastaanottava jäsenvaltio toteaa olevan epätodennäköistä, että ulkomainen sijoitus vaikuttaisi kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, tai katsoo, että käytettävissä on muita unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaisia toimenpiteitä, joilla voidaan asianmukaisesti ja tehokkaasti puuttua ulkomaisen sijoituksen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuviin vaikutuksiin, ulkomaiselle sijoitukselle on myönnettävä lupa ilman ehtoja, paitsi jos on kyse tapauksista, joissa komissio on tehnyt 7 artiklan 9 c kohdan mukaisesti päätöksen.

Jäsenvaltiot ja komissio voivat tehdä yhteistyötä kolmansien maiden asiasta vastaavien viranomaisten kanssa ja olla vuorovaikutuksessa kahden- ja monenvälisten foorumeiden kautta kysymyksissä, jotka liittyvät turvallisuuden ja yleisen järjestyksen perusteella toteutettavaan sijoitusten seurantaan. Yhteistyöhön voi kuulua tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto sekä tekninen tuki ja valmiuksien kehittämisen tukeminen. Komissio kannustaa yhteistyön puitteissa kolmansia maita, etenkin unionin jäsenehdokasmaita ja unionin naapurimaita, perustamaan sijoitusten seurantamekanismeja.

1.Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle luottamuksellisesti viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä maaliskuuta vuodesta [...][julkaisutoimisto: lisätään ensimmäinen soveltamisvuosi] alkaen seurantamekanismiin ja yhteistyömekanismiin liittyvästä toiminnastaan edeltävän kalenterivuoden aikana. Vuosikertomukseen on sisällytettävä seuraavat seikat:

(c)kiellettyjen ulkomaisten sijoitusten lukumäärä, peruutettujen tai purettujen ulkomaisten sijoitusten lukumäärä;

(e)tiedot ulkomaisten sijoittajien alkuperästä ja seurannan kohteena olleiden, luvan ilman ehtoja saaneiden ja luvan tietyin ehdoin saaneiden ulkomaisten sijoitusten sekä kiellettyjen ulkomaisten sijoitusten sijoituskohteiden toimialasta;

(f)kuvaus seurantaa koskevaan päätökseen johtaneista ulkomaisissa sijoituksissa todetuista riskeistä ja haavoittuvuuksista.

2.Komissio esittää 1 kohdan mukaisesti saatujen tietojen, täytäntöönpanoa koskevan käytäntönsä sekä suuntauksia ja kehitystä koskevan arvionsa perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään kunkin vuoden syyskuun 30 päivänä vuodesta [...][tämän asetuksen ensimmäinen soveltamisvuosi] alkaen. Kyseinen kertomus julkistetaan.

1.Komissio arvioi tämän asetuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta kolmen vuoden kuluttua sen soveltamispäivästä ja sen jälkeen viiden vuoden välein ja esittää kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jäsenvaltioiden on osallistuttava tähän arviointiprosessiin ja tarvittaessa toimitettava komissiolle kertomuksen laatimista varten tarvittavat lisätiedot. Kertomukseen on sisällyttävä analyysi unioniin tulevien ulkomaisten sijoitusten kehityksestä sekä arvio tämän asetuksen vaikutuksesta unionin taloudelliseen turvallisuuteen. Siihen on sisällyttävä arvio siitä, olisiko 4 artiklan 4 ja 4 a kohdassa vahvistettuja ehtoja muutettava, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen lähestymistapa ulkomaisten sijoitusten seurantaan, ottaen huomioon 13 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistetut kriteerit, joihin lukeutuu sotilaskohteiden ja muiden riskialttiiden julkisten kohteiden turvallisuus. Kertomuksessa on myös arvioitava yrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä II olevaa luetteloa unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta erityisen merkittävistä teknologia-aloista, materiaaleista, resursseista, laitoksista, laitteista, verkoista, järjestelmistä, palveluista ja taloudellisista toiminnoista, jotta voidaan ottaa huomioon unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvien etujen kannalta merkityksellisten olosuhteiden muutokset. Huomioon otettavia näkökohtia ovat erityisesti seuraavat:

2.Siirretään komissiolle […] päivästä […]kuuta […] [lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 19 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

Poistetaan.

2.Edellä 10 artiklan 2 kohdassa, 12 a artiklan 3 ja 6 kohdassa ja 16 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Kumotaan asetus (EU) 2019/452 [...] päivästä [...]kuuta [...] [12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Sitä sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1679, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetusten (EU) 2021/1153 ja (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1679, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1679/oj).

Luettelo unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta erityisen tärkeistä teknologia-aloista, materiaaleista, resursseista, laitoksista, laitteista, verkoista, järjestelmistä, palveluista ja taloudellisista toiminnoista

a.Puolijohdeteknologia:

–integroitujen piirien ja muiden puolijohteiden suunnittelu, mukaan lukien mikroprosessorit, graafiset prosessorit, mikro-ohjaimet, loogiset sirut, muistisirut, radiotaajuussirut, fotoniset sirut, analogiset sirut, kvanttisirut, optiset puolijohteet, tehopuolijohteet, erillispiirit ja anturit/mikrojärjestelmät, sekä puolijohteisiin liittyvät keskeiset teollis- ja tekijänoikeudet

–elektronisen suunnittelun automaatio-ohjelmistot integroitujen piirien ja muiden puolijohteiden suunnittelua tai kehittyneen pakkaamisen suunnittelua varten

–integroitujen piirien ja muiden puolijohteiden alkuvaiheen valmistus

–integroitujen piirien ja muiden puolijohteiden, mukaan lukien kehittyneet painetut piirilevyt ja kehittynyt pakkaaminen, kokoonpano, testaus ja pakkaaminen

b.Tekoälyteknologia, jolla tarkoitetaan mitä tahansa teknologiaa tai taitotietoa, joka liittyy konepohjaiseen järjestelmään, joka on suunniteltu toimimaan autonomisesti eriasteisesti ja joka voi osoittaa mukautumiskykyä käyttöönoton jälkeen ja joka eksplisiittisten tai implisiittisten tavoitteiden saavuttamiseksi päättelee saamiensa tietojen perusteella, miten tuottaa tuloksia, kuten ennusteita, sisältöjä, suosituksia tai päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa fyysisiin tai virtuaalisiin ympäristöihin, jäljempänä ’tekoälyjärjestelmä’, ja jota käytetään seuraavissa sovelluksissa:

–generatiiviset tekoälyjärjestelmät, jotka on koulutettu käyttämään yli 10^25 liukulukutoimitusta (FLOPS)

–generatiiviset tekoälyjärjestelmät, joista merkittävä osa on koulutettu biologisella/genomisella datalla tai jotka on suunniteltu käytettäviksi bioteknologisessa tai avaruus- tai puolustusympäristössä

Poistetaan.

Poistetaan.

–turvallinen digitaalinen viestintä ja yhteydet, kuten RAN ja Open RAN (Radio Access Network), 5G ja 6G, laser- ja valoviestintä

–kyberturvallisuusteknologia, mukaan lukien kybervalvonta, salaus, turvallisuus- ja tunkeutumisenestojärjestelmät ja -havainnointijärjestelmät, digitaalinen rikostutkinta

h.Energiateknologia, -palvelut ja -infrastruktuuri:

–ydinteknologia, reaktorit ja sähköntuotanto, radiologinen muuntamis-/rikastamis-/kierrätysteknologia, ydinaineiden varastointi ja radioaktiivisen jätteen loppusijoitus

–nettonollateknologia, mukaan lukien aurinkosähkö- ja aurinkolämpöinfrastruktuuri sekä maalla ja merellä tuotettavan uusiutuvan energian teknologiat

–eurooppalaiset ja rajat ylittävät verkot, mukaan lukien älykkäät verkot ja energian varastointiratkaisut, akut, sähköverkkosovelluksiin ja uusiutuvan energian integrointiin tarkoitetut akkuteknologiat

5.Seuraavat unionin rahoitusjärjestelmän kriittiset toimijat ja toiminnot: