A.ottaa huomioon, että Monsanto Europe S.A./N.V. toimitti 11. syyskuuta 2015 yrityksen Monsanto Company, Yhdysvallat, puolesta Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille, jäljempänä ’hakemus’; ottaa huomioon, että hakemus koski myös muuntogeenistä soijaa sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamista markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.ottaa huomioon, että EFSA antoi 2. huhtikuuta 2020 myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 18. toukokuuta 2020; ottaa huomioon, että lausunnossaan EFSA tarkasteli kaikkia niitä erityisiä kysymyksiä ja huolenaiheita, joita jäsenvaltiot olivat tuoneet esiin asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 4 kohdassa ja 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten antamissa lausunnoissa;

C.ottaa huomioon, että EFSA ei kuitenkaan kyennyt saattamaan riskinarviointia päätökseen eikä tekemään päätelmiä muuntogeenisen soijan turvallisuudesta, koska muuntogeenisestä soijasta ei ollut tehty 90-päivän tutkimusta eikä markkinoille saattamisen jälkeistä seurantasuunnitelmaa, joissa olisi otettu huomioon soijan geenimuunnospakan muutettu rasvahappoprofiili;

D.ottaa huomioon, että EFSA antoi 3. lokakuuta 2024 lausuman, joka julkaistiin 28. lokakuuta 2024 ja joka täydentää sen 2. huhtikuuta 2020 antamaa tieteellistä lausuntoa hakijan toimittamien lisätietojen perusteella EFSA Panel on GMOs, ”Statement complementing the EFSA Scientific Opinion on application (EFSA-GMO-NL-2015-126) for authorisation of food and feed containing, consisting of and produced from genetically modified soybean MON 87705 × MON 87708 × MON 89788”. EFSA Journal 2024;22(10):e9061, https://doi.org/10.2903/j.efsa.2024.9061., jossa EFSA toteaa, että muuntogeeninen soija, sellaisena kuin se on kuvattu hakemuksessa, on yhtä turvallista kuin sen tavanomainen vastine ja testatut geneettisesti muuntamattomat soijan vertailulajikkeet, kun tarkastellaan sen mahdollisia vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen sekä ympäristöön; ottaa huomioon, että EFSA totesi myös, että muuntogeenisen soijan kulutus ei aiheuta ravitsemuksellista huolta;

E.ottaa huomioon, että muuntogeenistä soijaa on muunnettu siten, että se sietää glyfosaattipohjaisia rikkakasvien torjunta-aineita ja dikambaa ja sen rasvahappoprofiili on muutettu;

Täydentävän rikkakasvien torjunta-aineen puutteellinen arviointi

F.ottaa huomioon, että komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 503/2013 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 503/2013, annettu 3. huhtikuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisista muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen lupahakemuksista sekä asetusten (EY) N:o 641/2004 ja (EY) N:o 1981/2006 muuttamisesta (EUVL L 157, 8.6.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2013/503/oj). edellytetään sen arvioimista, vaikuttavatko odotetut maatalouskäytännöt tutkittavien ominaisuuksien ilmentymiseen; ottaa huomioon, että kyseisen täytäntöönpanoasetuksen mukaan tämä on erityisen tärkeää torjunta-aineille sietokykyisten kasvien tapauksessa;

G.ottaa huomioon, että suurinta osaa muuntogeenisistä viljelykasveista on muunnettu geneettisesti sietokykyisiksi yhdelle tai useammalle ”täydentävälle” rikkakasvien torjunta-aineelle, jota voidaan käyttää koko muuntogeenisen viljelykasvin viljelyn ajan ilman, että viljelykasvi kuolee, kuten kävisi niiden viljelykasvien tapauksessa, jotka eivät siedä torjunta-aineita; toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on erinäisissä tutkimuksissa osoitettu lisäävän täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä, mikä johtuu etenkin siitä, että yhä useammat rikkakasvit sietävät rikkakasvien torjunta-aineita Ks. esimerkiksi Bonny, S., ”Genetically Modified Herbicide-Tolerant Crops, Weeds, and Herbicides: Overview and Impact”, Environmental Management, tammikuu 2016; 57(1), s. 31–48, https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26296738 ja Benbrook, C.M., ”Impacts of genetically engineered crops on pesticide use in the U.S. – The first sixteen years”, Environmental Sciences Europe, 28. syyskuuta 2012, Vol. 24(1), https://enveurope.springeropen.com/articles/10.1186/2190-4715-24-24.;

H.ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävät muuntogeeniset viljelykasvit sitovat viljelijät rikkakasvien hallintajärjestelmään, joka on suurelta osin tai kokonaan torjunta-aineiden varassa; ottaa huomioon, että lisääntynyt riippuvuus täydentävistä rikkakasvien torjunta-aineista muuntogeenisiä viljelykasveja viljelevillä tiloilla nopeuttaa näille torjunta-aineille sietokykyisten rikkakasvien ilmaantumista ja leviämistä, mikä johtaa noidankehään, jossa rikkakasvien torjunta-aineita on käytettävä jatkuvasti enemmän;

I.toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineiden liiallisesta käytöstä aiheutuvat haitalliset vaikutukset heikentävät maaperän terveyttä ja veden laatua, köyhdyttävät maanpäällistä ja -alaista biologista monimuotoisuutta ja lisäävät myös ihmisten ja eläinten altistumista, mahdollisesti myös sen kautta, että rikkakasvien torjunta‑aineiden jäämät elintarvikkeissa ja rehuissa lisääntyvät;

J.ottaa huomioon, että dikamba on erittäin helposti haihtuvaa, mikä tarkoittaa, että kun sitä käytetään, sillä on taipumus siirtyä ilmaan ja sen jälkeen ajautua tuulen mukana, kunnes se laskeutuu maahan, jolloin se altistaa ihmiset sekä muut kuin kohteena olevat kasvit, köynnöskasvit, puut ja pensaat mahdollisille vahingoille, jotka voivat olla vakaviakin, etenkin silloin, kun altistus kestää useita vuosia;

K.ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen valtionhallinnon tutkijoiden vuonna 2020 tekemässä ja vertaisarvioidussa International Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että dikamban runsas käyttö lisäsi maksasyövän ja maksansisäisten sappiteiden syövän kehittymisen riskiä niillä, jotka levittivät sitä;

L.ottaa huomioon, että vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan dikambaa sietävien muuntogeenisten viljelykasvien hyväksymisen odotetaan lisäävän dikamban käyttöä maataloudessa tulevina vuosina Lerro, C.C., Hofmann, J.N., Andreotti, G., Koutros, S., Parks, C.G., Blair, A., Albert, P.S., Lubin, J.H., Sandler, D.P., Beane Freeman, L.E., ”Dicamba use and cancer incidence in the agricultural health study: an updated analysis”, International Journal of Epidemiology, elokuu 2020; 49(4), s. 1326–1337, https://academic.oup.com/ije/advance-article-abstract/doi/10.1093/ije/dyaa066/5827818?redirectedFrom=fulltext. ja että Heartland Health Research Alliancen torjunta‑aineiden käyttöä koskeva tietojärjestelmä vahvistaa asian olevan näin, sillä dikamban käyttö on kymmenkertaistunut Yhdysvaltojen Keskilännessä verrattuna tilanteeseen kymmenen vuotta sitten https://hh-ra.org/projects/measuring-pesticide-use/interactive-herbicide-use-tables/.;

M.toteaa, että glyfosaatin karsinogeenisyyteen liittyy edelleen avoimia kysymyksiä; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole syöpää aiheuttava aine, ja että Euroopan kemikaalivirasto totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; ottaa huomioon, että Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos, joka on Maailman terveysjärjestön syöväntutkimukseen erikoistunut virasto, sen sijaan luokitteli glyfosaatin vuonna 2015 todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi; ottaa huomioon, että monissa viimeaikaisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä tutkimuksissa vahvistetaan glyfosaatin syöpää aiheuttavat vaikutukset Ks. esimerkiksi: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1383574218300887, https://academic.oup.com/ije/advance-article/doi/10.1093/ije/dyz017/5382278, https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0219610 ja https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6612199/.;

N.ottaa huomioon, että vertaisarvioidun tutkimuksen mukaan glyfosaattia kertyy muuntogeenisiin soijapapuihin, millä on vastaava kielteinen vaikutus ravitsemukselliseen koostumukseen verrattuna ei-muuntogeenisiin soijapapuihin https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24491722.; ottaa huomioon, että Argentiinassa toteutetussa pilottihankkeessa havaittiin yllättävän suuria glyfosaattijäämiä muuntogeenisissä soijapavuissa https://www.testbiotech.org/en/resource/high-levels-residues-spraying-glyphosate-found-soybeans-argentina/;

O.ottaa huomioon, että muuntogeenisissä kasveissa tapa, jolla kasvit hajottavat täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, ja hajoamistuotteiden (jäljempänä ’metaboliitit’) koostumus ja täten toksisuus voivat johtua geneettisestä muuntamisesta itsestään Tämä koskee myös glyfosaattia, kuten todetaan EFSAn arvioinnissa ”Review of the existing maximum residue levels for glyphosate according to Article 12 of Regulation (EC) No 396/2005”, EFSA Journal 2018;16(5):e5263, s. 12, https://www.efsa.europa.eu/fr/efsajournal/pub/5263.;

P.toteaa, että muuntogeenisistä kasveista löytyvien rikkakasvien torjunta-ainejäämien ja metaboliittien arvioinnin ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä;

Maailmanlaajuisesti tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen ja unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen

Q.ottaa huomioon, että muuntogeenisen soijan viljely ei ole sallittua unionissa;

R.ottaa huomioon, että EU:n maatalouden tulevaisuudesta käytävän strategisen vuoropuhelun päätelmissä ”Strategic Dialogue on the Future of EU Agriculture - A shared prospect for farming and food in Europe”, 2024, https://agriculture.ec.europa.eu/document/download/171329ff-0f50-4fa5-946f-aea11032172e_en?filename=strategic-dialogue-report-2024_en.pdf. kehotetaan komissiota arvioimaan uudelleen omaa lähestymistapaansa tuotavien ja vietävien maatalouselintarvikkeiden markkinoille pääsyyn, kun otetaan huomioon unionin ja sen kauppakumppanien toisistaan poikkeavien normien aiheuttama haaste; ottaa huomioon, että oikeudenmukaisemmat kauppasuhteet, jotka ovat johdonmukaisia terveellistä ruokaa ja terveellistä ympäristöä maailmanlaajuisesti koskevien tavoitteiden kanssa, olivat yksi viljelijöiden keskeisistä vaatimuksista vuosien 2023 ja 2024 mielenosoituksissa;

S.ottaa huomioon, että oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan vuonna 2017 julkaistussa raportissa todettiin, että vaarallisilla torjunta-aineilla on katastrofaalisia vaikutuksia terveyteen erityisesti kehitysmaissa A/HRC/34/48: Report of the Special Rapporteur on the right to food https://www.ohchr.org/en/documents/thematic-reports/ahrc3448-report-special-rapporteur-right-food.; toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoitteessa 3.9 pyrkimyksenä on vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta aiheutuvia kuolemia ja sairauksia https://indicators.report/targets/3-9/.;

T.ottaa huomioon, että Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys, jäljempänä ’Kunmingin-Montrealin monimuotoisuuskehys’, josta sovittiin biologista monimuotoisuutta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, jäljempänä ’YK:n biodiversiteettisopimus’, sopimuspuolten 15. konferenssissa joulukuussa 2022, sisältää maailmanlaajuisen tavoitteen vähentää torjunta-aineista aiheutuvia riskejä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_7834.;

U.panee merkille, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan; katsoo, että tällaisiin perusteltuihin tekijöihin olisi sisällyttävä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja YK:n biodiversiteettisopimuksesta johtuvat unionin velvoitteet;

V.toteaa, että unionin lupa muuntogeeniselle soijalle ei olisi torjunta-aineiden vähentämistä koskevien kansainvälisten sitoumusten Joulukuussa 2022 pidetyssä biologista monimuotoisuutta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sopimuspuolten 15. konferenssissa hyväksyttiin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys, joka sisältää maailmanlaajuisen tavoitteen vähentää torjunta-aineista aiheutuvia riskejä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_7834). mukainen, kun otetaan huomioon ihmisten ja ympäristön lisääntynyt altistuminen rikkakasvien torjunta‑aineille maissa, joissa viljellään torjunta-aineita sietäviä muuntogeenisiä kasveja, sekä siihen mahdollisesti liittyvät vakavat terveysvaikutukset;

W.ottaa huomioon, että metsäkato on merkittävä syy biodiversiteetin vähenemiseen; toteaa, että maankäytöstä ja maankäytön muuttumisesta, joka johtuu pääasiassa metsäkadosta, aiheutuvat päästöt ovat toiseksi suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja fossiilisten polttoaineiden käytön jälkeen Komission tiedonanto 23. heinäkuuta 2019 EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, COM(2019)0352, s. 1.; toteaa, että Pariisin ilmastosopimuksella ja biologista monimuotoisuutta koskevalla strategisella suunnitelmalla vuosiksi 2011–2020, joka hyväksyttiin biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen sekä Aichin biodiversiteettitavoitteiden mukaisesti, edistetään kestävän metsätalouden, metsien suojelun ja metsien ennallistamisen hyväksi tehtävää työtä Ks. edellinen alaviite, s. 2.; toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen 15 sisältyy metsäkadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä Ks. alatavoite 15.2: https://www.un.org/sustainabledevelopment/biodiversity/.; toteaa, että metsillä on monitoimintoinen rooli, joka tukee useimpien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista Komission tiedonanto 23. heinäkuuta 2019 EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, COM(2019)0352, s. 2.;

X.ottaa huomioon, että laajamittainen metsäkato kiihdyttää Amazonin metsäpaloja; ottaa huomioon, että komissio ilmaisi vuonna 2019 antamassaan tiedonannossa tavoitteensa suojella ja ennallistaa maailman metsiä Komission tiedonanto EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52019DC0352&from=FI; ottaa huomioon, että biologisen monimuotoisuuden, myös metsien, maailmanlaajuinen suojelu on EU:n biodiversiteettistrategian Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme”, COM(2020)0380. keskeinen tavoite;

Y.toteaa, että soijan tuotanto on keskeinen metsäkatoa aiheuttava tekijä Amazonin, Cerradon ja Gran Chacon metsissä Etelä-Amerikassa; toteaa, että 97 prosenttia Brasiliassa viljellystä soijasta ja 100 prosenttia Argentiinassa viljellystä soijasta on muuntogeenistä soijaa International Service for the Acquisition of Agri-biotech Applications, ”Global status of commercialized biotech/GM crops in 2017: Biotech Crop Adoption Surges as Economic Benefits Accumulate in 22 Years”, ISAAA Brief No. 53 (2017), s. 16 ja 21, http://www.isaaa.org/resources/publications/briefs/53/download/isaaa-brief-53-2017.pdf.;

Z.ottaa huomioon, että komission analyysissä todettiin, että soija on historiallisesti ollut unionin suurin maailmanlaajuisen metsäkadon ja siihen liittyvien päästöjen aiheuttaja ja että sen osuus unionin koko tuonnin epäsuorasti aiheuttamasta metsäkadosta on lähes puolet Euroopan komission tekninen raportti 2013 - 063 aiheesta ”The impact of EU consumption on deforestation: Comprehensive analysis of the impact of EU consumption on deforestation”, https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/c1d3ef3e-d07e-4229-91e5-41001b47dba8/language-en, s. 23–24: Vuosina 1990–2008 unioniin tuotiin kasvi- ja eläintuotteita, jotka aiheuttivat epäsuorasti metsäkatoa 90 000 neliökilometrin edestä. Kasvituotteiden osuus oli 74 000 neliökilometriä (82 prosenttia) tästä määrästä, josta öljykasvien osuus oli suurin (52 000 neliökilometriä). Soijapapujen ja soijakakkujen osuus tästä oli 82 prosenttia (42 600 neliökilometriä), mikä vastaa 47:ää prosenttia unionin koko tuonnin epäsuorasti aiheuttamasta metsäkadosta.;

Riippuvuuden vähentäminen tuontirehuista

AA.ottaa huomioon, että yksi covid-19-kriisistä ja Ukrainassa edelleen jatkuvasta sodasta saatu opetus on se, että unioni ei saa enää olla riippuvainen eräistä kriittisistä materiaaleista; ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyytää komission jäsenelle Christophe Hansenille osoitetussa toimeksiantokirjeessä häntä tarkastelemaan keinoja vähentää kriittisten hyödykkeiden tuontia https://commission.europa.eu/document/2c64e540-c07a-4376-a1da-368d289f4afe_en.;

AB.ottaa huomioon, että kauppasopimuksilla kannustetaan tuomaan unioniin muuntogeenisiä organismeja sisältäviä, niistä koostuvia tai niistä valmistettuja elintarvikkeita ja rehuja; toteaa, että Brasilia ja Argentiina ovat maailman suurimpia muuntogeenisten organismien tuottajia ja torjunta-aineiden käyttäjiä, mukaan lukien muuntogeeniset organismit ja torjunta-aineet, jotka on kielletty unionissa terveys- tai ympäristösyistä;

Epädemokraattinen päätöksenteko

AC.ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että parlamentti antoi yhdeksännellä vaalikaudella 38 vastalausetta, jotka koskivat muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista, ja on nykyisellä kymmenennellä vaalikaudella antanut jo kymmenen tällaista päätöslauselmaa, jotka koskevat muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista;

AD.toteaa, että komissio jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille, vaikka se itse myöntää demokraattisuuden puutteen, ja huolimatta jäsenvaltioiden tuen puuttumisesta ja parlamentin vastustuksesta;

AE.ottaa huomioon, että komissio voi olla antamatta lupaa muuntogeenisille organismeille ilman, että lainsäädäntöä tarvitsee muuttaa, kun jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla luvan myöntämistä Asetuksen (EU) N:o 182/2011 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio ”voi hyväksyä” luvan – eikä ”hyväksyy” luvan –, jos jäsenvaltiot eivät muutoksenhakukomiteassa anna määräenemmistöllä puoltavaa lausuntoa.;

AF.ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa 28. helmikuuta 2025 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei tukenut luvan myöntämistä;