1.vahvistaa, että sisämarkkinat ovat olleet Euroopan taloudellisen yhdentymisen kulmakivi ja mahdollistaneet tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaan liikkuvuuden; korostaa kuitenkin, että eräiden pitkään jatkuneiden ja toisaalta uusien haasteiden vuoksi tarvitaan merkittäviä muutoksia, jotta Euroopan kilpailukykyä ei vahingoiteta tai aseteta yrityksille tarpeetonta hallinnollista taakkaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan toimia tällaisten uudistusten toteuttamiseksi ja poistamaan jäljellä olevat perusteettomat esteet tavaroiden ja palvelujen vapaalta liikkuvuudelta sekä varmistamaan samassa yhteydessä kuluttajansuojan korkean tason;

2.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pitämään yllä vahvaa kuluttajansuojan tasoa samalla kun annetaan kilpailusäännöksiä, jotka edistävät innovointia, ottavat tulevaisuuden vaatimukset huomioon ja ovat oikeasuhteisia; korostaa, että on varmistettava oikeusvarmuus ja johdonmukaisuus sekä minimoitava sääntelyn monimutkaisuus ja hajanaisuus, jotka voivat vaikuttaa pk-, startup- ja nopeasti kasvaviin yrityksiin suhteettoman paljon;

3.korostaa, että jatkuvat esteet ja poliittinen paine sääntelyn laajentamiseen ovat rajoittaneet sisämarkkinoiden kehitystä, kuten Draghin raportissa huomautettiin; peräänkuuluttaa siirtymistä sääntelymalliin, joka voimaannuttaa yrityksiä kasvamaan, innovoimaan ja johtamaan kansainvälisesti, jotta voidaan palauttaa sellaiset sisämarkkinat, jotka toimivat aitona kasvun ja kilpailukyvyn moottorina;

4.kehottaa komissiota varmistamaan, että sen tiedonannoissa ja kilpailukykystrategiassa määritetyt strategiset painopisteet ohjaavat tulevia lainsäädäntöhankkeita;

5.korostaa, että kuten Lettan ja Draghin raportit osoittavat, palvelualalla on edelleen käyttämätöntä potentiaalia; kehottaa toteuttamaan alalla lisätoimia, jotta voidaan puuttua jäljellä oleviin merkittäviin esteisiin, ja katsoo, että tämä olisi aloitettava asettamalla tulevassa sisämarkkinastrategiassa kunnianhimoiset tavoitteet; panee merkille, että palvelujen osuus EU:n BKT:stä on kolme neljäsosaa ja työllisyydestä kaksi kolmasosaa ja 90 prosenttia EU:n talouden uusista työpaikoista syntyy palvelualoille; huomauttaa kuitenkin myös, että palvelut ovat edelleen EU:n sisämarkkinoiden heikoiten kehittynyt ala;

6.suhtautuu myönteisesti ehdotukseen asetukseksi sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään liitetystä työntekijöiden lähettämistä koskevan ilmoituksen tekemiseen tarkoitetusta julkisesta käyttöliittymästä ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (COM(2024)0531), sillä sen pitäisi auttaa yksinkertaistamisessa ja täytäntöönpanon tehostamisessa; toteaa myös, että rajatylittävien palvelujen hallinnollista rasitetta voitaisiin keventää merkittävästi digitalisaatiolla, jolla varmistetaan myös parempi saatavuus yrityksille ja kuluttajille; kehottaa tähän liittyen perustamaan yhteisen ilmoitusportaalin ja digitalisoimaan rajatylittävien palvelujen A1-lomakkeet;

7.korostaa, että on tärkeää tunnustaa ammattipätevyydet tehokkaasti ja poistaa ammattihenkilöiden vapaan liikkuvuuden perusteettomat esteet, jotta EU:n asiantuntijapalveluista voi tulla maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä tulevina vuosikymmeninä; kannustaa komissiota olemaan valppaana ja soveltamaan rikkomusmenettelyjä, jos jäsenvaltiot eivät noudata tutkintojen tunnustamista koskevaa EU:n lainsäädäntöä;

8.korostaa, että sisämarkkinasäännöillä olisi turvattava julkisten palvelujen saatavuus ja säilytettävä kuluttajien oikeudet sekä muut yleistä etua koskevat pakottavat syyt; lisää, että kaikkiin arviointeihin, joilla arvioidaan palvelujen sisämarkkinoiden rajoituksia, olisi sisällytettävä laadullisia kriteerejä;

9.panee merkille roolin, joka EU:n julkisilla hankinnoilla voi olla markkinoille pääsyn esteiden poistamisessa, kestävien ja häiriönsietokykyisten teollisten ekosysteemien tukemisessa ja laadukkaiden työpaikkojen luomisessa ja arvonmuodostuksessa EU:ssa;

10.pitää merkittävänä, että uusi lainsäädäntökehys on osaltaan edistänyt EU:n tuotelainsäädännön johdonmukaisuutta ja että sen antamisen jälkeen teollisuudenala, toimitusketju ja tuotteet ovat muuttuneet merkittävästi digitaalisen ja vihreän siirtymän valossa, minkä lisäksi muutoksia on tapahtunut myös markkinadynamiikassa; panee merkille, että vuoden 2022 uuden lainsäädäntökehyksen arvioinnissa tunnistettiin kriittisiä haasteita, kuten mahdollinen ulkomainen vaikuttaminen, laittomat käytännöt, puutteet digitalisaatiota ja kiertotaloutta koskevien kysymysten käsittelyssä sekä tiettyjen talouden toimijoiden velvoitteiden ja määritelmien mahdollinen päivitystarve, jotta ne vastaisivat uusia markkinarealiteetteja;

11.korostaa, että näiden kysymysten käsittely ja uuden lainsäädäntökehyksen valmisteleminen tulevaisuuden haasteisiin ovat ensiarvoisen tärkeitä toimia, jotta voidaan varmistaa yhtenäisyys, alentaa kustannuksia ja varmistaa tavaroiden vapaa liikkuvuus; kehottaa sen vuoksi päivittämään uuden lainsäädäntökehyksen, jotta tuotesääntöjä voidaan virtaviivaistaa, digitalisaatiota edistää ja vaatimustenmukaisuuden ja markkinavalvonnan menettelyjä yksinkertaistaa; katsoo, että uudessa lainsäädäntökehyksessä olisi edistettävä digitaalisten tuotepassien käyttöä keinona osoittaa tuotteiden vaatimuksenmukaisuus ja yhdenmukaisuus tiedonantovaatimusten kanssa;

12.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yksinkertaistamaan EU:n sääntöjä ja helpottamaan niiden täytäntöönpanoa sekä vähentämään merkittävästi erityisesti pk-yritysten hallinnollista taakkaa, sillä pk-yritykset ovat erityisen tärkeitä paikallisyhteisöille ja -talouksille; korostaa, että on tärkeää varmistaa oikeusvarmuus ja oikeudellinen johdonmukaisuus yrityksille, samoin kuin pitkän aikavälin investointien ennakoitavuus, koska nämä tekijät edistävät olennaisesti kilpailukykyä, innovointia ja häiriönsietokykyä ja mahdollistavat nopeiden ja merkityksellisten parannusten tuottamisen kuluttajille ja yrityksille; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita estämään toimet, jotka voisivat vaarantaa sisämarkkinoiden tasapuoliset toimintaedellytykset;

13.kehottaa komissiota helpottamaan pk-yritysten ja pienten midcap-yritysten toimintaa sisämarkkinoilla etenkin erityisellä yksinkertaistamisen koontipaketilla;

14.toteaa, että EU:n lainsäädännön epäjohdonmukainen ja hajanainen täytäntöönpano eri jäsenvaltioissa vääristää edelleen kilpailua ja heikentää sisämarkkinoiden eheyttä; lisää, että ensisijainen vastuu EU:n sääntöjen täytäntöönpanosta on jäsenvaltioilla; kehottaa komissiota hyödyntämään täytäntöönpanovaltuuksiaan täysimääräisesti; kehottaa parantamaan EU:n tason seuranta- ja täytäntöönpanomekanismeja, kuten yhdenmukaistettuja sääntöjä tarkastusten vähimmäistasosta, yhdenmukaistettuja menetelmiä näiden tarkastusten suorittamiseksi ja yhteisiä tarkastuksia, jotta voidaan varmistaa EU:n lainsäädännön yhdenmukainen soveltaminen ja tarvittaessa tehokkaat oikeussuojakeinot kuluttajille;

15.korostaa, että on tärkeää säilyttää taloudellisen ympäristön kilpailukyky ja dynaamisuus turvaamalla kuluttajien oikeudet ja panemalla täytäntöön digitaaliset kilpailusäännöt, jotta epäoikeudenmukaisiin ja markkinaolosuhteita vääristäviin toimintatapoihin voidaan puuttua; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita lisäämään markkinavalvontaviranomaisten ja tulliviranomaisten valmiuksia, jotta ne voivat varmistaa sisämarkkinasääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon, erityisesti koskien sähköistä kaupankäyntiä ja tuontia EU:n ulkopuolelta;

16.muistuttaa, että vähittäis- ja tukkumarkkinoiden alueelliset toimitusrajoitukset pirstovat sisämarkkinoita, rajoittavat kuluttajien valinnanvaraa ja aiheuttavat merkittäviä hintaeroja unionin sisällä, mikä vaikuttaa erityisesti peruskulutustavaroiden hintoihin; korostaa, että vaikka kilpailulainsäädännössä rangaistaan tehokkaasti joistakin näistä käytännöistä, monet niistä jäävät sen soveltamisalan ulkopuolelle; kehottaa siksi komissiota ehdottamaan toimenpiteitä asiantilan ratkaisemiseksi, mukaan lukien tehokkaammat toimet, joilla voidaan estää kilpailun vastaisia jakelusopimuksia niin että reilu kilpailu voidaan turvata ja varmistaa siten sisämarkkinoiden eheys;

17.kehottaa komissiota tutkimaan syitä sille, että perushyödykkeiden ja kuluttajahintojen inflaation nousu ovat tietyissä EU:n jäsenvaltioissa eri tasoilla;

18.katsoo, että sisämarkkinat ovat kriisiaikoina keskeinen väline, jos jäsenvaltioiden koordinoitu toiminta on mahdollista; katsoo, että tuoreella sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskevalla säädöksellä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/2747, annettu 9. lokakuuta 2024, sisämarkkinoiden hätätilaa ja sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä koskevan toimenpidekehyksen perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2679/98 muuttamisesta, EUVL L, 2024/2747, 8.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2747/oj. on keskeinen tehtävä tällaisen koordinoinnin varmistamisessa, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, mukaan lukien välttämättömien tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus koko EU:ssa;

19.kehottaa komissiota antamaan kuluttajille mahdollisuuden hyödyntää matkustajien oikeuksia helposti perustamalla kansallisia täytäntöönpanoelimiä, joille olisi annettava yhdenmukaiset tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuudet ja jotka voisivat käsitellä tehokkaasti yksittäisiä valituksia ja niihin liittyviä sakkoja;

20.korostaa, että maarajoituksiin kohdistetut sähköisen kaupankäynnin toimenpiteet ja erityisesti maarajoituksia koskeva asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/302, annettu 28. helmikuuta 2018, perusteettomien maarajoitusten ja muiden asiakkaan kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla ja asetusten (EY) N:o 2006/2004 ja (EU) 2017/2394 sekä direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta, EUVL L 60 I, 2.3.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/302/oj. ovat edistäneet puitteiden luomista yhtenäisimmille sisämarkkinoille ja lisänneet kuluttajien valinnanvaraa verkko-ostosten tekemisessä; panee huolestuneena merkille, että asetuksen täytäntöönpano on ollut riittämätöntä;

21.panee merkille, että eurooppalaista esteettömyyssäädöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17. huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista, EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2019/882/oj. aletaan soveltaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa 28. kesäkuuta 2025; painottaa, että on tärkeää, että jäsenvaltiot panevat sen kaikilta osin ja tehokkaasti täytäntöön, jotta voidaan varmistaa tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimusten yhdenmukaistaminen ja siten taata esteettömyys vammaisille henkilöille kaikkialla EU:n sisämarkkinoilla;

22.korostaa, että digitaalisten alustojen ja sähköisen kaupankäynnin nopea laajeneminen on muuttanut markkinadynamiikkaa ja luonut käyttäjille kehittyneitä mahdollisuuksia, haasteita ja riskejä; toteaa, että digimarkkinasäädös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1925, annettu 14. syyskuuta 2022, kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla ja direktiivien (EU) 2019/1937 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (digimarkkinasäädös), EUVL L 265, 12.10.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/1925/oj. ja digipalvelusäädös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19. lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta, EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2065/oj. ovat keskeisiä lainsäädäntövälineitä, joilla varmistetaan reilu kilpailu, kilpailullisuus ja oikeudenmukaisuus digitaalisilla alustoilla ja edistetään samalla kuluttajansuojaa sekä turvallisempaa, luotettavampaa ja avoimempaa digitaalista ympäristöä digitaalitaloudessa; kehottaa panemaan asianmukaisesti täytäntöön EU:n uutta teknologiaa koskevan lainsäädännön, jotta voidaan varmistaa todellinen, itsenäinen ja tietoon perustuva valinnanvara kuluttajille, kuluttajien suojelu ja reilu kilpailu;

23.katsoo, että on olennaisen tärkeää varmistaa näiden kahden säädöksen tehokas täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta, ja kehottaa komissiota saattamaan päätökseen meneillään olevat tutkimuksensa digipalvelusäädökseen ja digimarkkinasäädökseen liittyen;

24.korostaa, että digipalvelusäädöksen täytäntöönpanossa on kaikilta osin kunnioitettava sananvapautta; painottaa, että toimilla laittoman sisällön torjumiseksi ei saa rajoittaa laillista puhetta, ja peräänkuuluttaa avointa täytäntöönpanoa avoimen ja demokraattisen digiympäristön suojelemiseksi;

25.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tekoälysäädöksessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13. kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta, EUVL L, 2024/1689, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj. noudatetaan riskiperusteista ja innovointia suosivaa lähestymistapaa, jolla varmistetaan, että vaatimusten noudattamista koskevat vaatimukset ovat oikeassa suhteessa tekoälysovellusten aiheuttamiin todellisiin riskeihin ja otetaan samalla huomioon tarve varmistaa terveyden, turvallisuuden ja perusoikeuksien suojelun korkea taso;

26.suhtautuu myönteisesti komission suorittamaan kuluttajalainsäädännön digitaalisen oikeudenmukaisuuden toimivuustarkastukseen sekä tulevaan julkiseen kuulemiseen; korostaa, että kaikkia kuluttajien suojelua verkossa koskevia kysymyksiä ei ole ratkaistu, mikä aiheuttaa epätasapainoa kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välillä digitaalitaloudessa; kehottaa komissiota käsittelemään näitä kysymyksiä tulevassa digitaalista oikeudenmukaisuutta koskevassa säädöksessä; katsoo, että digiriippuvuuden, sähköisten rahapelien, alaikäisten suojelun verkossa ja verkkotoimijoiden käyttämän suostuttelevan teknologian, kuten kohdennetun mainonnan, vaikuttajamainonnan ja harhauttavan suunnittelun, olisi kuuluttava digitaalista oikeudenmukaisuutta koskevan säädöksen piiriin, ja katsoo, että säädöksellä olisi tukittava lainsäädännön aukkokohdat ja sen olisi oltava yhdenmukainen nykyisten oikeudellisten välineiden kanssa, jotta kuluttajia voitaisiin suojella paremmin verkossa ja ottaa huomioon tarve välttää turhaa sääntelytaakkaa;

27.toteaa, että maailmanlaajuisen sähköisen kaupankäynnin ja toimitusketjujen rakenneuudistuksen uudet suuntaukset lisäävät tullivalvontaan, markkinavalvontaan ja kuluttajansuojaviranomaisiin kohdistuvaa painetta; korostaa, että sähköisen kaupankäynnin alustoilla, erityisesti EU:n ulkopuolisten maiden verkkokauppa-alustoilla, myytyjen vaarallisten ja laittomien tuotteiden määrä on noussut viime vuosina; korostaa digitaalisten tuotepassien merkitystä tällaisissa prosesseissa; kehottaa siksi vahvistamaan markkinavalvontakehystä ja tarkistamaan kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annettua asetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2394, annettu 12. joulukuuta 2017, kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 kumoamisesta, EUVL L 345, 27.12.2017, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/2394/oj. ja kehottaa lisäksi neuvostoa hyväksymään nopeasti kantansa, jotta tarkistettu unionin tullikoodeksi voidaan hyväksyä ja EU:n tulliviranomainen perustaa vuonna 2026;

28.kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan kansallisille viranomaisille riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan riittävät varat ja asiantuntemuksen tulliviranomaisten ja markkinavalvonnan vahvistamiseksi kaikkialla unionissa sekä tehostamaan yhteisiä toimia ja EU:n testausta;

29.korostaa tarvetta vahvistaa kuluttajansuojaa sekä verkossa että sen ulkopuolella varmistamalla mainonnan ja hinnoittelun avoimuus erityisesti dynaamisessa hinnoittelussa, varmistaa oikeudenmukaiset liiketoimintakäytännöt ja turvata vahvemmat suojatoimet petoksia vastaan, jotta kuluttajien luottamus rajatylittävään kauppaan lisääntyisi ja saavutettaisiin mahdollisimman korkea suojelun taso;

30.korostaa, että huomiota on kiinnitetty entistä enemmän tapauksiin, joissa tavaroiden ja palveluiden määrällinen tai laadullinen sisältö heikkenee, vaikka hinnat pysyvät samoina tai nousevat; vaatii komissiota arvioimaan tällaisten käytäntöjen laajuutta ja taustalla olevia syitä ja tarkastelemaan asianmukaisia toimenpiteitä avoimuuden ja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi;

31.korostaa, että ympäristön kestävyyteen ja reiluun kauppaan liittyvät näkökohdat muovaavat yhä enemmän kaupallisia käytäntöjä, koska niillä on tärkeä rooli kuluttajien ostopäätöksissä ja ne saavat yritykset siksi tavoittelemaan toiminnan kestävyyttä; lisää, että avoimuus ja kuluttajille tiedottaminen ympäristönäkökohdista sekä sosiaalisesti vastuullisista ja eettisistä tuotantoprosesseista mahdollistavat kestävämpien kulutustottumusten omaksumisen;

32.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään tavoitetasonsa tässä asiassa ja jatkamaan EU:n laajuisten merkintäjärjestelmien kehittämistä; muistuttaa, että ympäristövaikutuksia koskevan direktiivin tavoitteena on luoda väline kuluttajien suojelemiseksi viherpesulta vahvistamalla vaatimukset perusteluille ja todentamiselle;

33.korostaa tarvetta torjua edelleen harhaanjohtavaa mainontaa ja viherpesua ja vahvistaa käytettyjen tuotteiden markkinoita; toteaa kuitenkin, että kestävyyttä koskevilla rajoittavilla säännöillä voi olla kielteinen vaikutus Euroopan kilpailukykyyn;

34.korostaa, että tietyt sähköisessä kaupankäynnissä vahvistuvat kehityssuunnat aiheuttavat huolta, ja toteaa, että huolenaiheet liittyvät siihen, että muista kuin EU:n maista tulevat tavarat eivät täytä EU:n turvallisuus- ja kestävyysvaatimuksia, mikä vaikuttaa EU:n pk-yrityksiin kielteisesti; suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Kattava EU:n välineistö turvallista ja kestävää sähköistä kaupankäyntiä varten” ja pyytää komissiota panemaan nopeasti täytäntöön sen suositukset;

35.korostaa, että yhdenmukaistetut tekniset standardit ovat olennaisen tärkeitä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle sisämarkkinoilla ja että niillä varmistetaan tuoteturvallisuus, laatu ja suorituskyky kaikissa jäsenvaltioissa; korostaa, että standardien on edustettava unionin etuja, poliittisia tavoitteita ja arvoja ja niissä on otettava huomioon kaikkien sidosryhmien näkemykset; toteaa lisäksi, että Euroopan unionin tuomioistuimen tuoreessa tuomiossa Tuomio 5.3.2024, Public.Resource.Org Inc. v. Right to Know CLG, C-588/21 P, EU:C:2024:201. tunnustetaan EU:n lainsäädäntöön sisältyvien yhdenmukaistettujen standardien lisäarvo, koska niillä on oikeusvaikutuksia, ja todetaan, että niiden olisi oltava vapaasti saatavilla; korostaa, että standardointikehyksen ketteryyttä on parannettava erityisesti kehittyvien vihreiden ja digitaalisten arvoketjujen osalta ja teollisuutta on autettava säilyttämään kilpailuasemansa keskeisillä teknologiamarkkinoilla;

36.katsoo, että EU:n on lisättävä pyrkimyksiään perustaa jäsenvaltioiden ja kansallisten standardointielinten kanssa uusi mekanismi, jota voidaan käyttää tietojen jakamiseen, kansainvälisten standardointitoimien eurooppalaisen lähestymismallin koordinointiin ja vahvistamiseen; kehottaa ryhtymään pikaisesti toimiin EU:n standardointikehyksen uudistamiseksi, jotta standardointiprosessia voidaan nopeuttaa ja varmistaa samalla yhdenmukaistettujen standardien nopea julkaisutaikataulu, koska ne luovat vaatimustenmukaisuusolettamaa ja ovat yhdenmukaisia kansainvälisten standardien kanssa tukien näin maailmanlaajuista kauppaa ja lisäävät teollisuuden ja erityisesti pk-yritysten osallistumista;

37.korostaa tarvetta vahvistaa sisämarkkinoiden ulkoista ulottuvuutta EU:n strategisen riippumattomuuden ja maailmanlaajuisen vaikutusvallan turvaamiseksi ja suhtautuu myönteisesti EU:n ehdokasmaiden asteittaiseen yhdentymiseen sisämarkkinoihin niiden tulevaa EU-jäsenyyttä silmällä pitäen; korostaa, että EU:n korkeat sääntelynormit voivat toimia maailmanlaajuisena vertailukohtana ja että niitä on valvottava tehokkaasti, jotta varmistetaan yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset Euroopassa; kehottaa komissiota tehostamaan sääntelyä koskevaa vuoropuhelua ja poliittista yhteistyötä muiden asiaankuuluvien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa yhteisten haasteiden tunnistamiseksi ja yhteisten toimien kehittämiseksi erityisesti sähköisen kaupankäynnin, digitaalisten sääntöjen ja kuluttajien osalta;

38.toistaa vaatimuksensa innovatiivisesta, täydentävästä ja joustavasta vuorovaikutuksesta tällä hetkellä voimassa olevan assosiaatiosopimuksen meneillään olevan täytäntöönpanon ja liittymisneuvotteluprosessin välillä, jotta mahdollistetaan Ukrainan asteittainen yhdentyminen EU:n sisämarkkinoihin ja alakohtaisiin ohjelmiin;

39.toteaa, että geopoliittiset jännitteet, ilmastonmuutos, EU:n kilpailukykyyn kohdistuvat haasteet ja taloudelliset erot aiheuttavat merkittäviä riskejä sisämarkkinoiden eheydelle; kehottaa toteuttamaan vankkoja, koordinoituja ja strategisia politiikkatoimia, joilla voidaan vahvistaa sisämarkkinoita;

40.kehottaa jatkamaan sisämarkkinoiden kehittämistä, jotta voidaan puuttua sekä jäljellä oleviin perusteettomiin esteisiin että uusiin kaupallisiin haasteisiin; katsoo, että sääntelyn hajanaisuuden poistaminen, yksinkertaistamisen edistäminen, hallinnollisen taakan merkittävä vähentäminen, täytäntöönpanon tehostaminen ja häiriönsietokykyisten toimitusketjujen varmistaminen ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta EU:n kilpailuetu ja oikeudenmukaiset markkinaolosuhteet voidaan säilyttää ja sisämarkkinoita tehostaa; korostaa, että näissä prosesseissa on tärkeää kuulla kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä;

41.korostaa digitalisaation, kiertotalouden ja maailmanlaajuisiin talouden muutoksiin sopeutumisen merkitystä EU:n pitkän aikavälin taloudellisen dynaamisuuden turvaamisessa;

42.muistuttaa edelleen, että sisämarkkinoiden sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden vahvistaminen on olennaisen tärkeää EU:n strategisen riippumattomuuden ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi;

43.kehottaa siksi komissiota ottamaan edellä esitetyn huomioon tulevassa uudessa sisämarkkinastrategiassa, joka on määrä hyväksyä kesäkuussa 2025, kuluttaja-asioiden agendassa 2030, joka on määrä julkaista vuoden 2025 lopussa, ja digitaalista oikeudenmukaisuutta koskevassa säädöksessä, joka on määrä hyväksyä vuonna 2026;

44.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.