1.suhtautuu myönteisesti puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaan ja toteaa, että kyseessä on pitkään odotettu ensimmäinen askel kohti Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn ja innovoinnin, strategisen riippumattomuuden, vähähiilistämisen, vaurauden ja puhtaan kasvun vahvistamista; kehottaa komissiota siirtymään nopeasti strategiasta toimintaan ja täytäntöönpanoon; tiedostaa, että ehdotettuja toimia on täydennettävä lisätoimenpiteillä; painottaa, että vahva ja hyvin kohdennettu teollisuuspolitiikka on ratkaisevassa asemassa, jotta voidaan varmistaa vahva ja kestävä teollinen perusta Euroopassa ja luoda ja ylläpitää laadukkaita työpaikkoja samalla kun vähähiilistämme taloutemme, vähennämme saastumista ja vahvistamme Euroopan häiriönsietokykyä;

2.suhtautuu myönteisesti teollisuuden vähähiilistämispankkiin, jonka tavoitteena on saada liikkeelle 100 miljardia euroa rahoitusta, sekä ilmoitettuun pilottihankkeeseen, johon sisältyy miljardin euron huutokauppa keskeisten teollisuusprosessien vähähiilistämiseksi useilla eri aloilla, jotta voidaan tukea teollisuuden vähähiilistämistä ja sähköistämistä; korostaa, että on tärkeää lisätä investointeja puhtaan teknologian valmistukseen ja parantaa pääoman saantia sitä varten, myös innovaatiorahastosta myönnettävällä lisärahoituksella; kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan laajemmin huutokauppa palveluna -mekanismeihin; kehottaa ottamaan käyttöön investointikriteerit, jotka perustuvat hiilivaikutukseen, skaalautuvuuteen ja toimitusvarmuuteen; kannattaa hiilen hinnanerosopimusten käyttämistä hiilen hinnan ja teollisen hiilenhallinnan hankkeiden kustannusten välisen eron umpeen kuromiseen aloilla, joilla päästöjä on vaikea vähentää; harkitsee teollisuuden vähähiilistämisen teknologioiden käyttöönottoa koskevan budjettikohdan perustamista kilpailukykyrahaston hallinnointikehyksessä;

3.tukee kohtuuhintaista energiaa koskevaa toimintasuunnitelmaa ja sitä, että siinä keskitytään sähkömarkkinoiden markkinarakenteen täytäntöönpanoon ja parannetaan sähkönhankintasopimusten ja kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten kaltaisia välineitä, jotta voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden hintojen vaikutusta sähkön hintoihin; suhtautuu myönteisesti yritysten sähkönhankintasopimuksia koskevaan Euroopan investointipankin pilottiohjelmaan ja korostaa tarvetta hyödyntää sähkönhankintasopimuksia kapasiteetin laajentamiseksi ja todellisen vähähiilistämisen saavuttamiseksi; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön välineitä riskien vähentämiseksi, jotta voidaan puuttua keskeisimpiin ongelmiin, jotka estävät energiaintensiivisten teollisuudenalojen toimijoita tekemästä sähkönhankintasopimuksia, erityisesti uusiutuvan energian sähkönhankintasopimuksia, sekä hinnanerosopimuksia, joilla vähennetään riskejä kysyntäpuolella energian käyttäjien kannalta, ja tutkimaan, miten voitaisiin tukea hybridimuotoisten sähkönhankintasopimusten ja vastaavien joustotuotteiden kehittämistä;

4.korostaa tarvetta lisätä energiainfrastruktuuria ja erityisesti rajatylittävää energiainfrastruktuuria, myös yhteenliitäntöjä, ja saada energiaunioni valmiiksi; kehottaa asettamaan tavoitteet korkealle tulevassa vuoropuhelussa sähkömarkkinoiden syvemmästä yhdentymisestä, koska viranomaisvalvonnan ja investointien suunnittelun nykyinen hajanaisuus kaikissa jäsenvaltioissa haittaa yhdentymistä ja sähköistämistä; kehottaa jäsenvaltioita, siirtoverkonhaltijoita ja komissiota lisäämään rajatylittävää sähkökauppaa, jotta voidaan hyödyntää markkinoiden yhdentymisen etuja ja parantaa toimituksen luotettavuutta kaikkien yhteenliitettyjen osapuolten kannalta; kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään saavuttamaan asetuksessa (EU) 2018/1999 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11. joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1999/oj). asetetun 15 prosentin yhteenliitäntäastetta koskevan nykyisen tavoitteen;

5.korostaa tarvetta saattaa päätökseen energiaverodirektiivin Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27. lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2003/96/oj). tarkistamista koskeva työ, jolla pyritään saattamaan energiatuotteiden verotus linjaan EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden kanssa ja yhdenmukaistamaan verkkomaksujen hinnoittelumenetelmiä edellyttäen, ettei tällaisia toimenpiteitä toteuteta loppukuluttajien kustannuksella; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan kiireellisesti lyhyen aikavälin helpotuksia teollisuudelle ja kotitalouksille esimerkiksi alentamalla sähköveroja ja ‑maksuja ja pidättymällä asettamasta perusteettomia lisävaatimuksia EU:n lainsäädännön lisäksi, jos tämä vääristää tasapuolisia toimintaedellytyksiä;

6.kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan Euroopan teollisuuden yhteisiin painopisteisiin kohdennettujen valtiontukimenojen koordinointia ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tätä tukeakseen teollisuutta puhtaan siirtymän tiellä samalla kun otetaan huomioon erilaiset finanssipoliittiset valmiudet; toteaa jälleen, että tarvitaan tasapuoliset toimintaedellytykset; korostaa tarvetta parantaa teollisuuspolitiikan koordinointia koko unionissa sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja komission välillä; kannattaa kilpailukyvyn koordinointivälineen käyttöönottoa kansallisten toimien ohjaamiseksi ja yhteensovittamiseksi; katsoo, että julkisella tuella olisi autettava turvaamaan työpaikat ja teollinen toiminta Euroopassa ja että tällaisen tuen saajien olisi sitouduttava turvaamaan ihmisarvoiset työpaikat ja työolot ja osallistuttava työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun;

7.kannattaa yksinkertaistamista ja digitalisointia, jotta voidaan nopeuttaa lupamenettelyjä siten, että samalla kunnioitetaan ympäristöön liittyviä suojatoimia ja suojellaan ihmisten terveyttä; kehottaa komissiota hyödyntämään teollisuuden vähähiilistämistä vauhdittavaa säädöstä puuttuakseen aiempaa enemmän teollisuuden energiansaantiin ja vähähiilistämiseen liittyvien lupamenettelyjen pullonkauloihin, myös ottamalla käyttöön toimenpiteitä, joilla nopeutetaan oikeudellisia ja hallinnollisia menettelyjä, ja arvioimaan kriteerejä, jotka koskevat kohdennettuja poikkeuksia rakentamisesta aiheutuville päästöille ja laskeumille puhtaissa ja nettonollahankkeissa sekä varastointi- ja verkkohankkeissa; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan hallinnollisia valmiuksiaan, jotta voidaan varmistaa lupien oikea-aikainen käsittely ja panna kokonaisuudessaan täytäntöön uusiutuvan energian direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/2413, annettu 18. lokakuuta 2023, direktiivin (EU) 2018/2001, asetuksen (EU) 2018/1999 ja direktiivin 98/70/EY muuttamisesta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisen osalta sekä neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 kumoamisesta (EUVL L, 2023/2413, 31.10.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2023/2413/oj). ja siihen sisältyvä erittäin tärkeän yleisen edun periaate sekä nettonollateollisuussäädös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1735, annettu 13. kesäkuuta 2024, Euroopan nettonollateknologiatuotteiden valmistusekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1735, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1735/oj).;

8.kehottaa komissiota ottamaan huomioon toimitusvarmuuden ja kohtuuhintaisuuden turvaamisessa kaikki saatavilla olevat teknologiat, jotka edistävät EU:n vuodelle 2050 asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista kustannustehokkaalla tavalla pyrittäessä puhtaampaan, vakaaseen, turvalliseen ja riippumattomampaan energialähteiden yhdistelmään; toteaa, että uusiutuva energia ja ydinenergia niissä jäsenvaltioissa, jotka päättävät käyttää sitä, ovat olennaisen tärkeitä puhtaan ja turvallisen energialähteiden yhdistelmän kannalta; kehottaa komissiota vahvistamaan yhteistyötä, joka koskee pienten modulaaristen ydinreaktoreiden turvallista kehittämistä ja tuotantoa Euroopassa, ja edistämään tutkimusta ydinfuusiosta tulevana energiateknologiana; suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen arvioinnista, jossa tarkastellaan mahdollisuutta virtaviivaistaa uusien ydinenergiateknologioiden lupakäytäntöjä;

9.korostaa sähköistämisen merkitystä, mutta toteaa, että verkkoja on tarpeen laajentaa ja nykyaikaistaa merkittävästi; kehottaa laatimaan energiajoustoa koskevan EU:n strategian, jossa keskitytään kulutusjoustoon ja energian varastointiin; suhtautuu myönteisesti aikomukseen ajantasaistaa lämmitys- ja jäähdytysstrategia ja sähköistämistä edistävä toimintasuunnitelma; kehottaa komissiota tiedostamaan, että energiatehokkuusala on keskeinen strateginen ala teollisuuden vähähiilistämisen ja Euroopan kilpailukyvyn kannalta;

10.korostaa, että uusiutuvalla ja vähähiilisellä vedyllä voi olla tärkeä rooli teollisuuden vähähiilistämisessä; kehottaa nopeasti hyväksymään ja ottamaan käyttöön yksinkertaisen, teknologianeutraalin ja investoinneille suotuisan vähähiilisen vedyn määritelmän tulevassa delegoidussa asetuksessa, jolla täydennetään direktiiviä (EU) 2024/1788 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1788, annettu 13. kesäkuuta 2024, uusiutuvan kaasun, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä, direktiivin (EU) 2023/1791 muuttamisesta ja direktiivin 2009/73/EY kumoamisesta (EUVL L, 2024/1788, 15.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1788/oj). täsmentämällä menetelmä vähähiilisillä polttoaineilla aikaan saatavien kasvihuonekaasupäästövähennysten arvioimiseksi, ja samalla varmistamaan, että tämä määritelmä on luotettava, tieteeseen perustuva ja edistää vedyn tuotantoa ja käyttöä päästövähennysten varmistamiseksi; kannattaa ilmoitettua tutkimusta muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita koskevista säännöistä; kehottaa komissiota ottamaan huomioon tämän tutkimuksen tulokset ja sidosryhmien huolenaiheet ja ehdottamaan tarvittaessa muutoksia muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita koskevaan delegoituun säädökseen Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1184, annettu 10. helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä ottamalla käyttöön unionin menetelmä, jossa vahvistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt (EUVL L 157, 20.6.2023, s. 11, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2023/1184/oj). uusiutuvan vedyn tuotannon lisäämiseksi ja sen kuluttajahintojen alentamiseksi;

11.toteaa jälleen, että on kehitettävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan kaasun toimitus kohtuullisin kustannuksin niillä aloilla, joilla ei ole mahdollista toteuttaa merkittävää sähköistämistä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä; kehottaa luomaan monipuolisia ja luotettavia kumppanuuksia, jotka ovat unionin turvallisuuden, etujen ja RePowerEU‑etenemissuunnitelman mukaisia;

12.kehottaa komissiota käymään alakohtaista vuoropuhelua teollisuuden, tiedeyhteisön, työmarkkinaosapuolten sekä puhtaan teknologian ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen ja (rajatylittävien) alueellisten teollisuusklustereiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan vahvistaa niiden kilpailukykyä ja helpottaa niiden siirtymäpolkuja; korostaa, että teolliset ekosysteemit ovat erittäin pitkälle yhteenliitettyjä ja tehokkaita ja että yhden laitoksen sulkeminen vaikuttaa koko klusteriin; pyytää, että EU:n teollisten ekosysteemien kilpailukykyä ja selviytymiskykyä sekä edistymistä siirtymäpoluilla seurataan ja niistä raportoidaan vuosittain, jotta välineitä voidaan tarvittaessa mukauttaa nopeasti räätälöidyn tuen avulla;

13.painottaa, että puhtaan teollisen siirtymän onnistuminen riippuu ammattitaitoisesta työvoimasta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään koordinoidun teollisuuden osaamisstrategian, joka on linjassa nettonollateollisuussäädöksen ja puhtaan teknologian painopisteiden kanssa; tukee Net-Zero Industry Academies ‑koulutusyhteenliittymien ja ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden nopeaa käyttöönottoa ja laajentamista; kannustaa käyttämään EU:n välineitä, kuten ESR+:aa, Erasmus+ -ohjelmaa ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, jotta voidaan tukea kohdennettua täydennys- ja uudelleenkoulutusta muutoksessa olevilla teollisuusalueilla, myös maaseutualueilla;

14.suhtautuu myönteisesti Euroopassa valmistettujen puhtaiden, kiertotalouden mukaisten ja vähähiilisten tuotteiden edelläkävijämarkkinoihin; korostaa tarvetta edistää kysyntää julkisten ja yksityisten hankintojen avulla ja ottamalla tarvittaessa käyttöön kestävyyttä ja selviytymiskykyä koskevia kriteerejä ja standardeja; kannattaa vapaaehtoisten hiili‑intensiteettimerkkien luomista teollisuustuotteille, kuten teräkselle ja sementille, ja katsoo, että niiden olisi perustuttava hiilipäästöihin eikä tiettyjen prosessien suosimiseen sekä oltava yhdenmukaisia voimassa olevan EU:n lainsäädännön kanssa, mukaan lukien kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1781, annettu 13. kesäkuuta 2024, kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista, direktiivin (EU) 2020/1828 ja asetuksen (EU) 2023/1542 muuttamisesta sekä direktiivin 2009/125/EY kumoamisesta (EUVL L, 2024/1781, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1781/oj). ja rakennustuoteasetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/3110, annettu 27. marraskuuta 2024, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisesta ja asetuksen (EU) N:o 305/2011 kumoamisesta (EUVL L, 2024/3110, 18.12.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/3110/oj).; kehottaa komissiota tarkastelemaan muita vaatimuksia, jotta voidaan taata kysyntä puhtaille EU:ssa valmistetuille tuotteille;

15.suhtautuu myönteisesti ehdotettuihin toimiin, joilla tuetaan kiertotaloutta ja biotaloutta turvaamalla raaka-aineiden ja resurssien saatavuus; kannustaa sisällyttämään kiertotaloussäädökseen toimenpiteitä, joilla lisätään strategisten uusioraaka-aineiden käyttöä ja kohtuuhintaisuutta EU:ssa, ottaen huomioon kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1252, annettu 11. huhtikuuta 2024, puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi ja asetusten (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1724 ja (EU) 2019/1020 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1252, 3.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1252/oj). tavoitteet; korostaa, että on määriteltävä strategiset uusioraaka-aineet, joiden vientiä olisi valvottava, kuten teräs- ja metalliromu, ja puututtava mahdolliseen epätasapainoon niiden tarjonnassa ja kysynnässä muun muassa harkitsemalla vientirajoituksia; painottaa, että jätteensiirtoasetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1157, annettu 11. huhtikuuta 2024, jätteiden siirroista sekä asetusten (EU) N:o 1257/2013 ja (EU) 2020/1056 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1157, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1157/oj). noudattamista on valvottava tehokkaasti; kehottaa luomaan ennakoitavan sääntelykehyksen, jolla mahdollistetaan kiertotalouden liiketoimintamalleja, erityisesti jätteen syntymisen ehkäisemiseen, uudelleenkäyttöön ja laadukkaaseen kierrätykseen perustuvia liiketoimintamalleja;

16.korostaa tarvetta suojella Euroopan markkinoita epäreilulta kilpailulta ja EU:n ulkopuolisten maiden teollisen ylikapasiteetin polkumyynniltä käyttämällä kaupan suojamekanismeja niiden täydessä laajuudessa; kehottaa komissiota käyttämään kaupan suojatoimia, kuten polkumyyntitutkimuksia ja tukien vastaisia tutkimuksia, järjestelmällisesti, ennakoivasti ja oikeasuhteisesti; vaatii vahvistamaan ulkomaisia tukia koskevan asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2560, annettu 14. joulukuuta 2022, sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista (EUVL L 330, 23.12.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2560/oj). noudattamisen valvonnan valmiuksia ja pitää valitettavana, että tätä välinettä ei ole vielä otettu järjestelmällisesti käyttöön keskeisillä aloilla; kehottaa komissiota käsittelemään teollisuuden ylikapasiteettia ja strategisia riippuvuuksia keskeisinä kilpailuriskeinä, jotka edellyttävät koordinoituja EU:n tason toimia ja asianmukaisia välineitä; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n sisämarkkinoille tai eurooppalaisiin teollisuushankkeisiin ei myönnetä pääsyä toimijoille, jotka edistävät markkinoiden rakenteellista vääristymistä tai epäreilua kilpailua;

17.suhtautuu myönteisesti ensimmäiseen koontipakettiin sisältyvään ehdotukseen hiilirajamekanismin (CBAM) yksinkertaistamisesta ja pitää sitä tärkeänä askeleena CBAM-mekanismin vaikuttavuuden lisäämiseksi entisestään hiilivuotojen torjunnassa; kehottaa jälleen luomaan toimivan vientiratkaisun, jolla puututaan EU:sta EU:n ulkopuolisiin maihin vietäviin CBAM-tavaroihin liittyvään hiilivuodon riskiin; pyytää komissiota analysoimaan huolellisesti riskejä, joita liittyy EU:n ulkopuolelta peräisin oleviin varmentamattomiin todistuksiin, jotka voisivat haitata oikeudenmukaisuutta ja kilpailukykyä; suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen esittää ennen vuoden loppua toimenpiteiden kiertämisen vastainen strategia ja harkita CBAM-mekanismin laajentamista uusille aloille osana tulevaa uudelleentarkastelua; korostaa tehokkaan CBAM-mekanismin merkitystä, kun EU:n päästökauppajärjestelmässä poistetaan asteittain maksuttomat päästöoikeudet;

18.suhtautuu myönteisesti siihen, että teollisen hiilenhallintastrategian täytäntöönpanon yhteydessä luodaan kannattava liiketoimintapohja pysyville hiilenpoistoille tulevassa lainsäädännössä ja lainsäädännön uudelleentarkastelussa; toteaa, että hiilenhallintaa, mukaan lukien sen talteenotto, varastointi, kuljetus ja käyttö, saatetaan tarvita aloilla, joilla päästöjen vähentäminen on vaikeaa; korostaa, että on tarpeen ehdottaa hiilidioksidimarkkinoiden puitepakettia hiilidioksidin kuljetusta ja hiilidioksidi‑infrastruktuuria varten;

19.vaatii asettamaan rahoitusta pk-yritysten saataville; suhtautuu myönteisesti innovaatiorahaston ja nettonollateollisuussäädöksen kaltaisissa välineissä hyödynnettyyn nopeutettuun hyväksymiseen ja maksamiseen ja korostaa, että Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita koskevan aloitteen on oltava pk-yritysten saavutettavissa; kehottaa jatkamaan parannuksia ja yhdenmukaistamista rahoitushakemusten yksinkertaistamiseksi, raportointivelvoitteiden vähentämiseksi ja pienten hankkeiden nopeuttamiseksi;

20.korostaa alakohtaisten lähestymistapojen merkitystä, jotta puhtaan teollisen kehityksen ohjelma voidaan panna tehokkaasti täytäntöön kaikissa teollisuuden ekosysteemeissä; panee tyytyväisenä merkille autoteollisuuden toimintasuunnitelman, teräs- ja metallialan toimintasuunnitelman, kemikaaliteollisuutta koskevasta paketista annetun ilmoituksen, kestävän liikenteen investointisuunnitelman ja biotalousstrategian ja toteaa niiden olevan keskeisiä tekijöitä johdonmukaisessa teollisuuden muutosprosessissa; kehottaa sisällyttämään kestävän liikenteen investointisuunnitelmaan yksityiskohtaisia vähähiilistämistä koskevia strategioita, joissa otetaan huomioon eri liikennemuotojen erityiset teknologiset ja investointitarpeet; kehottaa sisällyttämään puhtaan teollisen kehityksen ohjelman puitteisiin muita aloja, kuten Euroopan ilmailu- ja avaruusalan ja vaihtoehtoiset polttoaineet; kehottaa laatimaan erityisen puhdasta teknologiaa koskevan toimintasuunnitelman;

21.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.