1.arvostaa sitä, että EIP on valmis mukautumaan EU:n muuttuviin toimintapoliittisiin vaatimuksiin noudattaen samalla pitkän aikavälin tavoitteitaan; suhtautuu myönteisesti EIP-ryhmän strategiseen etenemissuunnitelmaan vuosiksi 2024–2027, jossa otetaan huomioon EU:n poliittiset painopisteet; huomauttaa, että strategisessa etenemissuunnitelmassa vahvistetut kahdeksan painopistealaa ovat EIP:n rooli ilmastopankkina, digitalisaatio ja uusien teknologioiden käyttöönotto, turvallisuus- ja puolustusala, nykyaikainen koheesiopolitiikka, maatalous ja biotalous, Euroopan yhteiskunnan infrastruktuuri, vaikutuksiltaan merkittävät investoinnit Euroopan unionin ulkopuolella ja pääomamarkkinaunioni;

2.korostaa peräänkuuluttavansa EIP:ltä entistäkin merkittävämmän roolin ottamista, jotta saadaan kurotuksi umpeen Euroopan investointivaje, jonka Mario Draghi arvioi 800 miljardia euroksi, joista yksin energiasiirtymään tarvitaan 450 miljardia euroa; kehottaa komissiota ja EIP:tä hyödyntämään EIP:n koko potentiaalia, jotta se voi antaa rahoitustukea EU:n yhteisiin painopisteisiin ja täyttää keskeisen tehtävänsä oikeudenmukaiseen ja osallistavaan kestävään kasvuun tarvittavien investointien vauhdittamisessa siten, että samalla maksimoidaan innovaatiohyödyt keskeisillä EU:n toimintapolitiikan aloilla; vaatii yhä vahvistamaan EIP-ryhmän panosta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä erityisesti sellaisten rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden avulla, jotka ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi EU:n keskeisten toimintapoliittisten tavoitteiden edistämisessä; kehottaa jäsenvaltioita varaamaan tähän tarkoitukseen riittävästi rahoitusta antamalla EIP:lle valtuuksia ja mahdollisesti korottamalla pääomaa, jotta EIP voi saada liikkeelle investointeja, jotka vastaavat aidosti yleiseurooppalaisia tarpeita ja vahvistavat EU:n merkitystä maailmanlaajuisena toimijana; muistuttaa, että uusi komissio on asettanut tavoitteekseen tulla ”investointikomissioksi”;

3.painottaa, että EIP:n AAA-luokitus on oleellinen ja merkittävä voimavara, joka on säilytettävä; kehottaa kaikkia asiaankuuluvia toimijoita suojaamaan tätä luokitusta ja turvaamaan sen, kun EIP:n lainantokäytäntöä ja toimeksiantoa mukautetaan; korostaa, että luokitus perustuu muun muassa sen vahvaan pääoma-asemaan, omaisuuserien erinomaiseen laatuun ja arvonkehitykseen, sille viime kädessä vakuudet antavien jäsenvaltioiden luottokelpoisuuteen ja siihen, että EIP on mukautunut EU:n politiikkatavoitteisiin; toteaa, että EIP-ryhmällä on vakaan AAA-luokituksensa ja vahvan riskinhallintajärjestelmänsä ansiosta tarvittava taloudellinen vahvuus kasvattaa tasaisesti vuotuisia investointejaan; korostaa, että EIP:n luokitus ja taloudellinen asema antavat sille myös mahdollisuuden varmistaa yleisen edun mukaisten hankkeiden rahoittamisessa yksityisiä pankkeja suotuisammat rahoitusehdot huolehtien varmuudesta ja kustannustehokkuudesta, sietää tuottojen mahdollisia vaihteluja, säilyttää sijoittajien luottamus ja pitää lainakustannukset kurissa; tähdentää, että EIP:n olisi hyödynnettävä etuoikeutettua asemaansa ottamalla eurooppalaisten julkishyödykkeiden ja strategisten investointien rahoituksessa suurempia riskejä; panee merkille EIP:n valtuuston päätöksen EIP:n vähimmäisomavaraisuusasteen nostamisesta 250 prosentista 290 prosenttiin; korostaa, että EIP:n olisi kalibroitava toimenpiteensä asianmukaisesti sen varmistamiseksi, ettei se syrjäytä yksityisiä investointeja;

4.toteaa, että EIP:n investointien määrä suhteessa Euroopan maiden BKT:hen vaihteli 0,1 prosentista Pienimmät luvut koskevat Irlantia, Latviaa ja Unkaria. 1,4 prosenttiin vuonna 2024; kehottaa EIP-ryhmää varmistamaan investointien tasapainoisemman maantieteellisen jakautumisen, jotta voidaan pyrkiä maksimoimaan sen vaikutus kaikilla EU:n alueilla ja edistää yhtenäistä ja osallistavaa kasvua kaikkialla EU:ssa, sekä kiinnittämään erityistä huomiota aliedustettuihin ja vähemmän kehittyneisiin alueisiin; kehottaa EIP:tä keskittymään edelleen investointisuunnitelmiin, joilla pyritään kaventamaan eroa EU:n kehittyneempien alueiden ja saarialueiden, sisämaa-alueiden, syrjäisempien alueiden ja taloudellisesti taantuneiden alueiden sekä kaikkien niiden EU:n alueiden välillä, jotka ovat epäedullisessa asemassa luontoon liittyvien tekijöiden vuoksi;

5.korostaa, että EIP:n nykyisiä ja tulevia prosesseja ja valtuuksia on yksinkertaistettava, kevennettävä, optimoitava ja lujitettava synergian, vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi; kehottaa laatimaan ja ottamaan käyttöön yhteisen sääntökirjan, jonka sisältämät yhdenmukaiset varainhoitosäännöt toimisivat yhtenäisenä kehyksenä useille EU:n ohjelmille ja yksinkertaistaisivat täytäntöönpanoa kumppaneille, mikä osaltaan tehostaisi EIP:n toimia;

6.korostaa, että hallinnollisen taakan ja raportointikustannusten vähentäminen ja EIP:n rahoittamien hankkeiden menettelyjen yksinkertaistaminen on tärkeää erityisesti pk‑yrityksille ja innovaatiovetoisille pienemmän mittakaavan aloitteille; painottaa, että kevennetty menettely voisi lisätä EIP:n vaikutusta ja reagointikykyä; pitää tässä suhteessa hyvänä, että perustetaan keskitettyjä asiointipisteitä, joissa on tarjolla koordinoitua rahoitusasioihin liittyvää tukea ja teknistä neuvontaa;

7.panee merkille, että EIP on sitoutunut markkinoilletuontiaikaa lyhentäviin uudistuksiin, ja että tavoitteena on 30 prosentin lyhennys vuoden 2024 loppuun mennessä ja 50 prosentin lyhennys vuosien 2024–2026 aikana; toteaa, että näiden uudistusten täytäntöönpanoa nopeutetaan byrokratian vähentämiseksi, ryhmän sisäisen synergian lisäämiseksi, sisäisten menettelyjen automatisoimiseksi ja keventämiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi; kehottaa komissiota ja EIP:tä edelleen arvioimaan, miten voidaan nopeuttaa EIP:n markkinoilletuontiaikaa ja yksinkertaistaa rahoitustoimeksiantoja tarkastusstandardeista tai avoimuudesta tinkimättä; kehottaa EIP:tä tehostamaan ponnistelujaan toimiensa digitalisoimiseksi;

8.painottaa, että EIP-ryhmällä on tärkeä asema yleiseurooppalaisena ja kansainvälisenä investointielimenä, joka saa liikkeelle sekä julkista että yksityistä rahoitusta EU:n painopisteisiin ja tukee jäsenvaltioita keskeisten ja strategisten investointien ja EU:n poliittisten tavoitteiden rahoittamisessa;

9.muistuttaa kuitenkin, että EIP:n toimet ovat luonteeltaan rajallisia ja että niillä voidaan vain tukea merkittävän investointivajeen korjaamista; palauttaa mieliin, että näitä toimia tukisivat yhdennetympi talous- ja rahaliitto, vahvistettu taloudellinen rakenne ja tehokas koordinointi; kehottaa siksi edistämään nopeasti ja merkittävästi pääomamarkkinaunionia, etenkin toteuttamalla äskettäin alulle pantua säästö- ja investointiunionia koskevia konkreettisia toimia, ja pankkiunionin valmiiksi saattamista sekä tarvittaessa perustamaan EU:n tason sijoitusinstrumentteja ja -välineitä, jotka on suunniteltu minimoimaan EU:n veronmaksajille aiheutuvat kustannukset ja maksimoimaan tehokkuus eurooppalaisten julkishyödykkeiden tarjonnassa;

10.toteaa, että myös yhdennetymmät pääomamarkkinat ja syvemmät sisämarkkinat ovat EIP:n toimien peruspilareita; suhtautuu myönteisesti EIP:n strategiseen etenemissuunnitelmaan, jossa pääomamarkkinaunioni nostetaan asialistan kärkipäähän; katsoo, että asianmukaisesti valmiiksi saatettu säästö- ja investointiunioni hyödyttää sekä kuluttajia että pk-yrityksiä tarjoamalla korkeatuottoisia mahdollisuuksia investoida reaalitalouteen ja että se viime kädessä vahvistaa myös riskipääomamarkkinoita, joita pidetään muita investointimuotoja riskialttiimpina, sillä se helpottaa monipuolisempien rahoituslähteiden saatavuutta; painottaa, että asiaankuuluvien eurooppalaisten julkisen toimijoiden olisi edistettävä säästö- ja investointiunionia, ja pitää myönteisenä EIP:n halukkuutta käynnistää pilottihankkeita ja muita konkreettisia aloitteita tällä alalla;

11.kehottaa komissiota ja EIP-ryhmää tehostamaan pyrkimyksiä saavuttaa tuloksia kilpailukykykompassin ja säästö- ja investointiunionin toimintaohjelmassa mobilisoimalla tuottaviin investointeihin yksityistä pääomaa ja tukemalla sitä, että startup-yrityksissä ja scale-up-yrityksissä tapahtuu innovointia niiden koko elinkaaren ajan ja että ne saavat riskipääomarahoitusta ja riskipitoisempaa omaa pääoman ehtoista rahoitusta; korostaa, että riskipitoisempiin välineisiin, kuten pääoma- ja riskisijoituksiin, on yhdistettävä selkeitä riskikehyksiä ja mitattavissa olevia tulosindikaattoreita; kehottaa EIP:tä laajentamaan rahoitusta naisten omistamille yrityksille;

12.tunnustaa pk-yritysten keskeisen aseman Euroopan talouden selkärankana talouskasvun vauhdittamisessa, innovoinnin edistämisessä, työpaikkojen luomisessa ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tukemisessa; muistuttaa tässä yhteydessä, että EU:n 24 miljoonaa pk-yritystä muodostavat 99 prosenttia kaikista yrityksistä, tarjoavat noin kaksi kolmasosaa kaikista työpaikoista ja tuottavat yli 50 prosenttia kaikesta EU:n yritysten tuottamasta arvonlisästä; korostaa, että pk-yritysten tukeminen on EIP-ryhmän keskeinen tavoite ja että paremmilla luotonsaantimahdollisuuksilla, räätälöityjen rahoitusvälineiden luomisella ja pk-yrityksiin kohdennetuilla investoinneilla voi olla laaja myönteinen vaikutus, sillä niillä parannetaan unionin talouden häiriönsietokykyä, paikallisten toimitusketjujen kilpailukykyä ja alueellisten talouksien digitaalista ja kestävää siirtymää;

13.kehottaa EIP:tä pitämään yllä ja vahvistamaan rooliaan pk- ja startup-yritysten rahoituksen saannin helpottajana, sillä niiden on usein hankalaa saada rahoitusta perinteisiltä rahoituslaitoksilta, ja tarjoamaan kohdennettua rahoitusta, jolla varmistetaan riittävät varat kasvuun ja menestymiseen; huomauttaa, että pk-yrityksillä on edelleen haasteita korkeiden korkotasojen ja raaka-aine- ja energiakustannusten takia;

14.suhtautuu myönteisesti EIR:n rooliin eurooppalaisten startup- ja scale-up-yritysten rahoittajana muun muassa sen Euroopan riskipääomamarkkinoilla toteuttamien toimien avulla; painottaa, että EIR:n välineiden on edelleen oltava helposti pienempien hakijoiden saatavilla, ja kehottaa sen vuoksi EIR:ää keventämään hakumenettelyjään; kehottaa lisäämään EU:n riskipääomasijoittamisen ekosysteemille varattuja EIR:n määrärahoja Draghin raportin suosituksen mukaisesti; kehottaa myös ottamaan käyttöön startup- ja scale-up-yrityksille suunnattuja salkun suuririskisimmän osan kattavia takuita ja vaihdettavia välineitä;

15.korostaa EIP-ryhmän roolia eurooppalaisen riskipääoman ja yksityisen pääomasijoittamisen ekosysteemin kehittämisen merkittävänä edistäjänä mutta toteaa, että työtä eurooppalaisen innovoinnin tukemiseksi on jatkettava, jotta startup-yrityksille voidaan tarjota lisää mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa ja saada rahoitusta koko elinkaarensa ajan; toteaa, että vaikka osa yksityisistä investoinneista kulkee jo nyt riskipääomarahastojen kautta investointeja ei edelleenkään ole riittävästi ja ne jakautuvat epätasaisesti jäsenvaltioiden välillä; korostaa, että yhdennetty pääomamarkkinaunioni voisi auttaa korjaamaan tätä epätasapainoa ja parantaa rahoituksen saantia kaikissa jäsenvaltioissa;

16.korostaa, että riskien vähentämiseen tarkoitetut välineet ja EU:n antamat talousarviotakuut ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi työkaluiksi; katsoo, että riskien vähentämistä olisi jatkettava tehokkaasti erityisesti innovatiivisiin ja strategisiin sektoreihin tehtävien investointien osalta; on huolissaan siitä, että InvestEU-ohjelman väliarvioinnin mukaan useiden rahoitustuotteiden määrärahat voivat loppua vuoden 2025 loppuun mennessä, ellei budjettivaroja lisätä; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille 26. helmikuuta 2025 annetun komission ehdotuksen lisärahoituksen myöntämisestä InvestEU-ohjelmalle; kehottaa tasapainottamaan InvestEU-ohjelmasta myönnettävän rahoituksen maantieteellistä jakautumista erityisesti pienten jäsenvaltioiden osalta;

17.muistuttaa, että EU:n talousarviotakuut pohjautuvat veronmaksajien varoihin ja että EIP:n tukemien hankkeiden maksuhäiriöt voivat vaikuttaa suoraan EU:n talousarvioon;

18.on tyytyväinen siihen, että EIP:n eurooppalaisten kehityspankkien ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten verkosto on edelleen laajentunut, sillä sen avulla voidaan houkutella uusia julkisia ja yksityisiä investointeja ja varmistaa laaja maantieteellinen ja alakohtainen kattavuus; muistuttaa, että EIP panee täytäntöön 75 prosenttia InvestEU-ohjelmasta; kehottaa hyödyntämään kilpailukykyrahaston rahoitusvälineosiossa kansallisten kehityspankkien ja -laitosten asiantuntemusta, erityisesti niiden tietämystä paikallisista ja alueellisista toimijoista; kehottaa tässä yhteydessä tarkastelemaan edelleen EIP:n ja kansallisten kehityspankkien ja -laitosten välisten välineiden yhdistelemistä ja varmistamaan, että tällaiset välineet eivät vaaranna kansallisille kehityspankeille ja -laitoksille jo osoitettuja varoja;

19.kehottaa EIP:tä lisäämään muita kuin markkinaehtoisia lainoja paikallisille ja alueellisille rahoituksen välittäjille, mukaan lukien niin kutsutut luottotakuukonsortiot, mikrorahoituslaitokset, eettiset pankit ja kollektiiviset takausrakenteet, jotka pyrkivät toiminnallaan edistämään pk-yritysten luotonsaantimahdollisuuksia, kiinnittäen erityistä huomiota maaseutu-, sisämaa- ja saarialueisiin, syrjäisimpiin alueisiin ja alueisiin, joilla on meneillään taloudellisia ja ekologisia siirtymiä;

20.tunnustaa EIP:n roolin ilmastopankkina ja sen, että EIP on mukautunut EU:n kestävän rahoituksen kehykseen muun muassa tarvittaessa integroimalla kestävyysluokituskriteerit Euroopan investointipankki, European Investment Bank Climate Action and Environmental Sustainability – List of eligible sectors and eligibility criteria, 2024., millä se edistää siirtymää tarjoamalla rahoitusta kestäviin ja puhtaisiin teknologioihin ja tukee unionin toimia EU:n talouden hiilestä irrottamiseksi; muistuttaa, että EIP:n rahoitusvirtojen on oltava johdonmukaisia EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen kanssa ja vuoteen 2030 ulottuvien ilmastotavoitteiden kanssa; toteaa, että kaikkien EIP:n rahoitusta saavien yritysasiakkaiden sopimukset velvoittavat ne julkaisemaan uskottavan strategian Pariisin sopimukseen sopeutumiseksi (hiilestä irtautumista koskevat suunnitelmat) Euroopan investointipankkiryhmäParis Alignment Framework – Low carbon, Version 1.1, 2023; Euroopan investointipankkiryhmä, EIB Group Climate Bank Roadmap 2021-2025, marraskuu 2020.;

21.suhtautuu myönteisesti EIP:n ilmasto- ja ympäristöinvestointeihin, joiden kokonaismäärä vuonna 2024 oli 50,7 miljardia euroa, mikä ylitti tavoitteen suunnata vähintään 50 prosenttia kaikesta rahoituksesta ilmastotoimiin ja ympäristökestävyyteen; kehottaa EIP:tä pitämään kiinni korkeasta tavoitetasostaan ja korostaa samalla, että siihen sitoutuminen parantaa unionin kilpailukykyä, energiaturvallisuutta ja teollisuuden häiriönsietokykyä;

22.muistuttaa, että vihreän siirtymän on oltava osallistava, oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen ja että vihreiden investointien on oltava toteuttamiskelpoisia; odottaa siksi EIP:n hyödyntävän lainanantoaan, rahoitusvälineitään, teknistä apuaan ja neuvontapalvelujaan sellaisten kansalaisten ja yritysten tukemiseen, joilla on sosioekonomisia haasteita johtuen niiden ponnisteluista ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että on tuettava teollisuuden rakenneuudistusta, työvoiman uudelleenkoulutusta ja uusien työllistymismahdollisuuksien luomista asianomaisilla alueilla; kehottaa EIP:tä tukemaan hankkeita, joilla varmistetaan uusiutuvan energian, asumisen ja julkisten palvelujen kohtuuhintainen saatavuus, sekä yhteisölähtöisiä aloitteita ja pieniä hankkeita kiinnittäen huomiota erityisesti energiaköyhyyden torjuntaan;

23.on tyytyväinen EIP:n investointeihin uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, yhdysputkiin, sähkönsiirtoverkkoihin ja sähkön varastointiin, muun muassa sen antamaan tukeen REPowerEU-suunnitelmalle; korostaa, että on tärkeää keskittyä hankkeisiin, joilla on suuri taloudellinen vaikutus ja mitattavia ilmastohyötyjä; kehottaa EIP:tä tekemään osansa verkkoinvestointeihin käytettävän yksityisen pääoman mobilisoimiseksi, jotta energian hinnat saadaan laskemaan; panee eritoten merkille, että investoinnit teollisuuden sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen tähtääviin uusiin teknologioihin ovat kasvaneet, ja tunnustaa niiden merkityksen ilmastoneutraaliuteen siirtymisen tukemisessa, sillä niillä vähennetään päästöjä sellaisilla teollisuudenaloilla, joilla se on vaikeaa, mutta on samaan aikaan huolissaan niiden mahdollisesta vaikutuksesta tiettyjen alueiden vesihuoltoon;

24.painottaa, että on tärkeää puuttua EU:n korkeisiin energiakustannuksiin eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi; huomauttaa, että hinnoiltaan kilpailukykyinen vakaa energiahuolto on yksi menestyksekkään teollisuuspolitiikan kulmakivistä; kehottaa EIP-ryhmää tukemaan varsinkin energiaan liittyvistä kustannuspaineista kärsiviä pk-yrityksiä muun muassa kohdennetun rahoituksen ja neuvontapalveluiden avulla, jotta voidaan parantaa niiden energiatehokkuutta ja häiriönsietokykyä; kehottaa EIP:tä jatkamaan energiavaltaisen teollisuuden tukemista sen varmistamiseksi, että tämä erittäin strateginen ala pystyy selviytymään energiasiirtymästä onnistuneesti;

25.panee merkille EIP:n tarkastuskomitean roolin sisäisessä valvonnassa; huomauttaa, että kansainvälisesti hyväksyttyjen valvontakäytäntöjen mukaista ulkoista vakavaraisuusvalvontaa ei suoriteta likviditeetinhallinnan alaa lukuun ottamatta; kannustaa EIP:n valtuustoa EIP:n liiketoimintamallin koko, monimutkaisuus ja erityispiirteet huomioon ottaen luomaan asianmukaiset järjestelyt, jotta varmistetaan mahdollisimman tiukkojen ulkoista vakavaraisuusvalvontaa koskevien vaatimusten noudattaminen samalla, kun huomioidaan EIP:n ainutlaatuisesta liiketoimintamallista johtuvat tarvittavat mukautukset;

26.toteaa, että epävarmuuden leimaamassa maailmantilanteessa investoinnit olisi keskitettävä EU:n valmiuteen kohdata häiriöitä; korostaa, että investointeja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen on lisättävä; kehottaa jatkamaan ilmastovalmiuden hyväksi tehtävää tutkimusta ja kehittämistä muun muassa innovatiivisten teknologioiden alalla; kehottaa parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta innovatiivisten ympäristöä säästävien teknologioiden alalla; muistuttaa, että puhdas teknologia vahvistaa EU:n suvereniteettia ja on olennaisen tärkeää kilpailukyvyn kannalta mutta sillä on vielä suurempia rahoitushaasteita johtuen vihreästä preemiosta olemassa oleviin teknologioihin nähden; korostaa, että Draghin raportissa kehotetaan lisäämään julkisia takaus- ja vastatakausjärjestelmiä puhtaan teknologian valmistushankkeisiin liittyvien investointiriskien kattamiseksi;

27.muistuttaa, että EIP oli ensimmäinen vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskija ja että se on tällä hetkellä suurin eri valuutoissa olevien vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskija; kiittää sitä, että EIP laski 2. huhtikuuta 2025 liikkeelle ensimmäisen ilmastojoukkovelkakirjalainan eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevasta standardista annetun asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2631, annettu 22. marraskuuta 2023, eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista ja ympäristön kannalta kestävinä markkinoitavia joukkolainoja ja kestävyyteen sidottuja joukkolainoja koskevasta valinnaisesta tietojen julkistamisesta (EUVL L, 2023/2631, 30.11.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2631/oj). mukaisesti; korostaa EIP:n keskeistä asemaa vihreiden joukkolainojen markkinoiden kehittämisessä ja rahoitusratkaisujen tarjoamisessa kestäville yrityksille; kehottaa komissiota ja EIP-ryhmää ylläpitämään EU:n johtoasemaa vihreissä ja digitaalisissa joukkolainoissa;

28.muistuttaa, että EIP on sitoutunut biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen ja vuoden 2020 jälkeiseen maailmanlaajuiseen biodiversiteettikehykseen, ja tukee EIP:n investointeja biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja luonnonvarojen säilyttämiseen; pitää hyvänä EIP:n ja Euroopan ympäristökeskuksen sopimusta yhteistyön syventämisestä biologisen monimuotoisuuden ja ilmastotoimien alalla; tähdentää, että jotta biologisen monimuotoisuuden ja luonnon ennallistamisesta, säilyttämisestä ja suojelusta saadaan pitkän aikavälin hyötyjä, mahdollisten edunsaajien saataville olisi asetettava houkuttelevia rahoitusjärjestelyjä, jotka saavat ne ryhtymään tällaisiin toimiin vapaaehtoisesti;

29.panee tyytyväisenä merkille EIP:n proaktiivisen lähestymistavan turvallisuuden ja puolustuksen alalla; nostaa esiin, että alalla tehdyt investoinnit kaksinkertaistuivat vuonna 2024 miljardiin euroon ja että EIP:n vuodeksi 2025 laatiman suunnitelman mukaan ne kaksinkertaistuvat jälleen ennätyksellisiin 2 miljardiin euroon; korostaa, että EIP:n lisääntyvät investoinnit puolustusalaan voivat kannustaa myös liikepankkeja investoimaan alaan; toteaa kuitenkin, että nämä määrät ovat alle 1,1 prosenttia EIP:n vuoden 2024 investoinneista (88,8 miljardia euroa) ja 2,2 prosenttia sen vuoden 2025 rahoitustavoitteista (95 miljardia euroa) ja painottaa, että niillä voi olla vain täydentävä merkitys, kun vastataan puolustusalan yritysten uuden rahoituksen tarpeeseen, jonka arvioidaan olevan 33,6–48 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, ja ReArm Europe / Readiness 2030 -suunnitelman puitteissa odotettavaan tilausmäärien kasvuun; korostaa, että Euroopan tason rahoitus on ratkaisevassa asemassa, jotta voidaan täyttää jäsenvaltioiden merkittävät rahoitustarpeet; painottaa, että mahdolliselle tulevalle rakenteelliselle eurooppalaiselle puolustusrahoitukselle on suunniteltava selvät ehdot ja vahva valvonta hyödyntämällä olemassaolevista välineistä saatavia kokemuksia;

30.tukee sitä, että EIP:llä on jatkuva ja vahvistunut asema Euroopan turvallisuuden parantamisessa sekä puolustus- että siviili-infrastruktuuriin kohdennettavien investointien avulla, ja painottaa tarvetta keskittää strategiset investoinnit hankkeisiin, joilla saadaan aikaan eurooppalaista lisäarvoa, ja sekä siviili- että puolustustarkoituksia palvelevaan kaksikäyttöteknologiaan ottaen huomioon EU:n laajemmat tavoitteet edistää innovointia ja parantaa turvallisuuttaan ja häiriönsietokykyään; painottaa, että tehokas puolustusalan innovointi on riippuvaista tiiviistä yhteistyöstä tiedeyhteisön, tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten välillä, ja kannustaa EIP:tä toimimaan julkisen ja yksityisen sektorin pitkäkestoisten kumppanuuksien organisoinnin vauhdittajana kohdennettujen rahoitusvälineiden avulla;

31.pitää myönteisenä, että EIP suunnittelee tarkistavansa toimintakehystään ja asettavansa monialaisen julkisen politiikan tavoitteen, joka koskee Euroopan rauhan ja turvallisuuden parantamista ja jota tuetaan merkittävällä rahoituksella ja pääomalla EIP:n pääjohtajan Nadia Calviñon kirje EU-johtajille 4. maaliskuuta 2025.; tukee näin ollen 21. maaliskuuta 2025 tehtyä EIP:n hallintoneuvoston päätöstä sisällyttää EIP:n vuoden 2022 strateginen Euroopan strateginen turvallisuusaloite (SESI) nykyisiä julkisen politiikan tavoitteita täydentävään pysyvään monialaiseen julkisen politiikan tavoitteeseen; korostaa kuitenkin, että kaikkiin puolustusalan toimiin on sovellettava asianmukaisia taloudellisia parametreja, säännöllistä riskinarviointia ja avointa valvontaa ja niihin on liitettävä vahvat riskinhallintamenettelyt;

32.suhtautuu myönteisesti komission ja EIP-ryhmän yhteiseen aloitteeseen perustaa EIP:n tytäryhtiön EIR:n kautta puolustusalan pääomarahoitusvälineeksi kutsuttu rahasto-osuusrahasto, jonka määrärahat vuosiksi 2024–2027 ovat 175 miljoonaa euroa, jotta voidaan tukea yksityisiä investointeja puolustusalan innovatiivisia kaksikäyttöteknologioita kehittäviin eurooppalaisiin pk- ja startup-yrityksiin ja vastata Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan muodostavien yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen tarpeeseen, jonka arvioidaan olevan 6,8–20 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, ja ReArm Europe / Readiness 2030 -suunnitelman puitteissa ennakoituun tilausmäärien kasvuun;

33.ottaa huomioon 21. maaliskuuta 2025 tehdyn EIP:n hallintoneuvoston päätöksen laajentaa EIP-ryhmän tukikelpoisuuskriteerejä turvallisuus- ja puolustusinvestointien osalta ja vähentää poissuljettuja toimia EU:n johtajien 6. maaliskuuta 2025 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa hyväksymien ehdotusten mukaisesti ja sen, että toukokuussa 2024 hyväksyttiin EIP-ryhmän strateginen Euroopan turvallisuusaloite, jolla pyritään lisäämään tukea EU:n turvallisuus- ja puolustusteollisuudelle; toteaa, että kyseisen suunnitelman mukaan EIP-ryhmä tarjoaa rahoitusta turvallisuus- ja puolustusalalla toimiville pk-yrityksille ja innovatiivisille startup-yrityksille kaksikäytön periaatteen mukaisesti siten, että noudatetaan niin kutsuttua siviilikäytön uskottavuutta koskevaa vaatimusta mutta lopetetaan tulotestin käyttö;

34.panee merkille 21. maaliskuuta 2025 tehdyn EIP:n hallintoneuvoston päätöksen, jonka mukaan turvallisuuteen ja puolustukseen tehtäville investoinneille ei aseteta kiinteää ylärajaa ja rahoitusmääristä päätetään vuosittain EIP-ryhmän toimintasuunnitelmassa; pyytää EIP:tä selventämään tämän päätöksen mahdollisia vaikutuksia muihin politiikanaloihin ja EIP:n toimintaan yleisesti;

35.katsoo, että EIP:n olisi jatkuvasti pohdittava ja arvioitava tehtäväänsä sekä hyväksyttävien sijoituskohteiden joukkoa Euroopan rauhan ja turvallisuuden edistämisen kannalta, kuten Euroopan puolustuksen tulevaisuutta käsittelevässä komission valkoisessa kirjassa on hahmoteltu, erityisesti kun otetaan huomioon kiireellinen tarve laajentaa Euroopan puolustusalaa ja turvata pitkän aikavälin turvallisuus ja strateginen riippumattomuus; varoittaa, että mukautettaessa EIP-ryhmän tukikelpoisuuskriteerejä tai rahoitusta uusiin painopisteisiin on turvattava ryhmän rahoitustilanne ja varmistettava EU:n muiden strategisten painopisteiden tehokas rahoitus;

36.kehottaa jäsenvaltioita muuttamaan EIP:n poissuljettujen toimintojen luetteloa, jotta rahoitusta voidaan myöntää muunkinlaisiin aseisiin ja ampumatarvikkeisiin kuin vain kaksikäyttöteknologiaan, mikä edistää Euroopan puolustusteollisuuden kehittämistä;

37.pitää myönteisinä EIP:n keskeisiä strategisia painopisteitä, joilla pyritään vahvistamaan Euroopan sosiaalista infrastruktuuria ja nykyaikaista koheesiopolitiikkaa osallistavan ja kestävän kasvun edistämiseksi kaikkialla Euroopassa; arvostaa sitä, että koheesiota koskevassa suuntaa-antavassa asiakirjassaan vuosiksi 2021–2027 EIP sitoutui osoittamaan vähintään 40 prosenttia kokonaisrahoituksestaan EU:ssa vuosina 2022‑2024 koheesioalueilla toteutettaviin hankkeisiin ja että vuonna 2024 tällaisen rahoituksen osuus EU:n kokonaislainanannosta oli 48 prosenttia; kehottaa EIP:tä edelleen tukemaan infrastruktuurin kehittämistä, myös investointeja rautateihin, terveydenhuoltoon ja sosiaaliseen infrastruktuuriin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä yhteenkuuluvuudelle, häiriönsietokyvylle ja osallistavalle kasvulle; painottaa, että geopoliittisen ja taloudellisen epävarmuuden vallitessa EIP voi tarjota pitkän aikavälin ratkaisuja elinkustannuskriisiin puuttumiseksi;

38.korostaa osaamisen kehittämisen keskeistä roolia edistettäessä pitkän aikavälin kestävää kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä EU:ssa; painottaa, että inhimillisen pääoman lisäämiseen tähtäävillä rahoitusaloitteilla paitsi edistetään innovaatiota ja tuottavuutta ja vastataan työmarkkinoiden tarpeisiin myös vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja taloudellista häiriönsietokykyä; kehottaa EIP:tä lisäämään investointeja koulutukseen, täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä terveyteen tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden näillä aloilla tekemien aloitteiden kanssa, millä pyritään täydentämään kyseisiä aloitteita ja tehostamaan niiden vaikutusta;

39.panee tyytyväisenä merkille, että EIP on sitoutunut vastaamaan haasteeseen asuntoalan markkinoiden kaksijakoisesta toimintapuutteesta, johon liittyy kohtuuhintaisten ja energiatehokkaiden asuntojen riittämätön tarjonta ja markkinoiden kyvyttömyys parantaa olemassa olevan asuntokannan energiatehokkuutta; panee merkille jäsenvaltioiden väliset erot sekä toimintapolitiikoissa että edellä mainittujen markkinoiden toimintapuutteiden laajuudessa;

40.suhtautuu myönteisesti EIP:n kohtuuhintaista ja kestävää asumista koskevaan toimintasuunnitelmaan, jonka suunnitellut investoinnit ovat 10 miljardia euroa seuraavien kahden vuoden aikana; kehottaa kiinnittämään huomiota EIP-ryhmän toteuttaman analyysin ja sidosryhmäkuulemisen tuloksiin, joiden mukaan vuotuinen julkinen ja yksityinen investointivaje on arviolta 300–400 miljardia euroa, jotka tarvittaisiin 1,5 miljoonan uuden asumisyksikön rakentamiseen ja 5 miljoonan yksikön kunnostamiseen vuosittain; kannustaa EIP:tä mobilisoimaan vielä enemmän rahoitusta jäsenvaltioiden kohtuuhintaisiin asuntohankkeisiin; kehottaa EIP:tä keskittymään kestävään kaupunkikehitykseen varmistamalla EU:n asunto- ja infrastruktuuritarpeiden täyttämisen, jotta Euroopasta tulisi vahvempi, yhtenäisempi ja vauraampi, muun muassa investoimalla nykyisen infrastruktuurin uudistamiseen niin, että painopisteenä ovat kaupunkialueiden elvyttämishankkeet ja vanhojen tai hylättyjen rakennusten muuttaminen nykyaikaisiksi sosiaalisiksi vuokra-asunnoiksi;

41.kehottaa EIP:tä ottamaan huomioon, että asumiskustannukset rasittavat eri tuloryhmiä ja perhemuotoja eri tavalla, erityisesti koska jotkin pienituloiset ryhmät ovat syrjäytymisvaarassa; kannustaa EIP:tä tekemään yhteistyötä muiden eurooppalaisten julkisten investointipankkien, paikallisten julkisten rahoituslaitosten, paikallishallintojen sekä osuuskuntamuotoisten ja sosiaalista asuntotuotantoa harjoittavien yritysten kanssa heikossa asemassa oleville ja pienituloisille ryhmille suunnattujen asuntoratkaisujen rahoittamiseksi; pitää hyvänä, että EIP aikoo keskittyä enemmän asumisalan tutkimukseen ja innovointiin;

42.kehottaa EIP:tä lisäämään taloudellista tukea kehittämällä energian ja rakennusten peruskorjauksen alan vakiomuotoisia ja käyttövalmiita rahoitustuotteita; korostaa, että EIP:n luo ja hajauta -malli, jolla kanavoidaan yhteisösijoittajien säästöjä, on innovatiivinen malli, joka voisi myötävaikuttaa EU:n pääomamarkkinoiden yhdentymiseen;

43.pitää hyvänä EIP:n suunnitelmaa laajentaa kohtuuhintaista asumista koskevaa rahoitus- ja neuvontatukea erityisesti nuorempien sukupolvien hyväksi; kannustaa komission, kuntien ja paikallisviranomaisten, osuuskuntamuotoisten asunnontarjoajien, asuntoyhteisöjen ja rakennusalan väliseen tiiviiseen synergiaan ja keskusteluun parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja yleiseurooppalaisen yhteistyön edistämiseksi; kehottaa EIP:tä tukemaan hankkeita, joilla varmistetaan uusiutuvan energian, asumisen ja julkisten palvelujen kohtuuhintainen saatavuus, sekä yhteisölähtöisiä aloitteita ja pieniä hankkeita kiinnittäen erityisesti huomiota energiaköyhyyden torjuntaan;

44.suhtautuu myönteisesti siihen, että EIP-ryhmä on ottanut maatalouden ja biotalouden keskeisiksi painopisteikseen; korostaa, että maatalous on keskeinen kasvun ja kehityksen edistäjä maaseutualueilla ja että innovoinnin vahvempi tukeminen ja edistäminen tällä keskeisellä alalla ovat merkittävässä asemassa elintarviketurvan varmistamisessa; korostaa erityisesti nuorten viljelijöiden kohtaamia taloudellisia haasteita ja toteaa, että viljelijöiden ja alan yritysten onnistumisaste rahoituksen haussa on alhainen; kehottaa EIP-ryhmää lisäämään toimiaan maatalousalalla parantamalla rahoituksen saantia;

45.kehottaa EIP:tä tehostamaan toimia nuorisotyöllisyyden parantamiseksi erityisesti tukemalla nuorten yrittäjyyttä, työllistymistä, ammattikoulutusta ja innovointia edistäviä hankkeita ja ohjelmia, jotta voidaan tukea oikeudenmukaisempaa ja osallistavampaa aluekehitystä sekä hillitä aivovientiä varsinkin EU:n saarialueilla ja taloudellisesti epäsuotuisassa asemassa olevilla alueilla;

46.kehottaa EIP:tä vahvistamaan rahoitusta EU:n digialan avoimeen strategiseen riippumattomuuteen ja edistämään tutkimusta, tukemaan eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä, edistämään uusia ja murroksellisia teknologioita, kuten tekoälyä ja kvanttilaskentaa, ja mahdollistamaan digialan startup-yritysten kasvu; korostaa, että on tärkeää kuroa umpeen digitaalisia kuiluja sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti, jotta varmistetaan osallistava mahdollisuus hyödyntää digitaalista infrastruktuuria ja digitaalisia palveluja; painottaa, että EIP:n investoinnit digialaan on tärkeää mukauttaa EU:n strategisiin painopisteisiin, kuten Euroopan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteisiin, mukaan lukien yhteydet, digitaidot ja yritysten digitalisaatio;

47.tukee sitä, että EIR laajentaa European Tech Champions -aloitetta (ETCI) saadakseen yksityistä pääomaa, jolla innovatiivisia startup-yrityksiä voidaan auttaa laajentumaan menestyviksi globaaleiksi johtajiksi, ja toteaa, että näin varmistetaan Euroopassa perustettujen yritysten ja luotujen teknologioiden pysyminen Euroopassa koko myöhäisen kasvuvaiheen ajan; korostaa, että nykyisen ETCI:n käyttöönottoa on nopeutettava, jotta se pysyisi innovoinnin ja startup-yritysten vauhdissa; kehottaa lisäksi hyödyntämään ETCI:stä saatuja hyviä kokemuksia kehittämällä muita samankaltaisia aloitteita, jotka tukevat digitaalista siirtymää ja muita strategisia aloja jatkossakin, ja kannustaa EIR:ää tarkastelemaan mahdollisuuksia perustaa tämän aloitteen toinen sukupolvi, samoin mahdollisuutta investoida rahasto-osuusrahastoihin;

48.korostaa, että yhteisösijoittajilla voisi olla Euroopassa merkittävämpi rooli riskipääoman tukemisessa erityisesti scale-up-yritysten osalta; kehottaa siksi EIP-ryhmää perustamaan Euroopan teknologiafoorumin, joka kokoaa yhteen riskipääomasijoittamisen ekosysteemin, jotta yhteisösijoittajat saadaan mukaan Tibi-aloitteen mallin mukaisesti Tibi, P., Financing the Fourth Industrial Revolution – Solving the financing grid-lock for technology companies, Ranskan talous- ja valtiovarainministeriö, heinäkuu 2019.; kehottaa EIP:tä tarjoamaan tällaisille sijoittajille mahdollisuuksia kehittää asiantuntemustaan ja osallistua EIR:n ja yhteisösijoittajien yhteisinvestointijärjestelyihin avoimin ja ennalta sovituin ehdoin;

49.korostaa, että puhtaan teollisen kehityksen ohjelman tavoitteena on kehittää TechEU‑ohjelma EIP:n kanssa; painottaa, että on tärkeää varmistaa, että tällä rahastolla on erityinen startup- ja scale-up-yrityksille suunnattuja määrärahoja koskeva tavoite;

50.kehottaa EIP:tä tukemaan unionin kyberturvallisuusvalmiuksien vahvistamista, jotta Euroopasta voidaan tehdä häiriönsietokykyisempi lujittamalla samalla jäsenvaltioiden nykyistä yhteistyötä ja jotta voidaan suojata kriittisiä toimijoita ja keskeisiä palveluja;

51.korostaa, että kriittisten raaka-aineiden toimitusvarmuus on ratkaisevan tärkeää vihreän ja digitaalisen siirtymän, puolustusalan sekä yleisesti EU:n teollisen perustan kannalta; muistuttaa EIP:n roolista EU:n raaka-aineallianssissa ja unionin pyrkimyksestä lisätä kriittisten raaka-aineiden tarjontaan liittyvää riippumattomuuttaan; korostaa, että kriittisiin raaka-aineisiin on tärkeää soveltaa kiertotalousmenetelmää, jotta vähennetään EU:n riippuvuutta kolmansista maista ja vahvistetaan sen strategista autonomiaa; kehottaakin EIP:tä investoimaan enemmän kriittisten raaka-aineiden alaan, jotta voidaan parantaa häiriönsietokykyä raaka-aineiden osalta keskittyen erityisesti uusioraaka-aineiden kierrätykseen;

52.kehottaa EIP:tä tukemaan eurooppalaisten yritysten teknologista muutosta sekä työntekijöiden ja yrittäjien digiosaamisen kehittämistä;

53.on tyytyväinen EIP:n Ukrainalle antamaan elintärkeään tukeen ottaen huomioon Venäjän täysimittaisen, perusteettoman ja laittoman hyökkäyssodan; kehottaa lisäämään EU:n talousarviotakuita, jotta EIP voi edelleen toteuttaa ja vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin toimia Ukrainassa ja tukea Ukrainaa sen välittömissä taloudellisissa haasteissa ja myös suunnitella maan jälleenrakentamista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

54.painottaa, että jotta voidaan vähentää riippuvuutta kolmansista maista, on olennaista ottaa käyttöön häiriönsietokykyistä ja Euroopan hallinnoimaa infrastruktuuria muun muassa satelliittiviestinnän, energian ja logistiikan aloilla;

55.korostaa EIP:n tärkeää tehtävää EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden, erityisesti ehdokasvaltioiden, tukemisessa riskipääomamarkkinoille pääsyssä, mikä laajentaa niiden investointimahdollisuuksia;

56.korostaa, että Global Gateway -strategialla on osana EU:n ulkoisen toiminnan välineistöä ratkaiseva merkitys Euroopan globaalille asemalle ja että sillä pyritään edistämään sääntöihin perustuvaa monenvälistä järjestelmää, kestävää kehitystä, demokratiaa, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta; pitää tässä suhteessa myönteisenä EIP:n asemaa EU:n johtavana kehityspankkina; muistuttaa, että EU:n talousarviosta saatavat ennakoitavat takuut ovat tärkeitä, jotta EIP voi edelleen toteuttaa toimia EU:n ulkopuolella;

57.kehottaa parantamaan avoimuutta ja tiedonantokäytäntöjä muiden kansainvälisten kehityspankkien tavoin sekä perustamaan riippumattoman valitusjärjestelmän, jolla voidaan tehokkaasti puuttua epäkohtiin ja korjata niitä; korostaa tehokkaiden järjestelmien tarvetta niiden yhteisöjen osallistumisen ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi, joihin EIP:n rahoittamat hankkeet vaikuttavat, jotta voidaan taata, että Global Gateway -hankkeet vastaavat paikallisiin tarpeisiin, ovat sukupuolisensitiivisiä ja tuottavat merkityksellisiä kehitystuloksia; painottaa julkiseen keskusteluun osallistumisen tärkeyttä, etenkin mitä tulee EIP:n kriittisiä raaka-aineita koskeviin suunnittelu-, arviointi- ja seurantaprosesseihin, mukaan lukien YK:n alkuperäiskansojen oikeuksista antaman julistuksen mukainen alkuperäiskansojen vapaaseen ja tietoon perustuva ennakkosuostumus;

58.kehottaa jälleen EIP Global -osastoa keskittämään rahoitusta yhdistävät toimet aloille, joilla ne voivat tuottaa lisäarvoa paikallistaloudelle, välttämään yksityisen pääoman syrjäyttämistä ja varmistamaan, että sekarahoitusta ei käytetä julkisiin peruspalveluihin, etenkään terveydenhuoltoon, koulutukseen ja sosiaaliseen suojeluun; muistuttaa, että EU:n kehityspolitiikan tavoitteiden ja erityisesti terveydenhuollon kohtuuhintaisen saatavuuden parantamista koskevan tavoitteen olisi ohjattava EIP:n investointeja tällä alalla, jotta voidaan varmistaa paremmat terveystulokset kaikille ja erityisesti naisille;

59.odottaa, että EIP:n maailmanlaajuisilla toimilla myös vastataan nopeasti muuttuviin realiteetteihin ja kiireellisiin tarpeisiin; tuo esiin Yhdysvaltojen avun jäädyttämisestä johtuvan kehitysavun rahoitusvajeen ja globaalille etelälle myönnettävän rahoituksen vähenemisen; kehottaa toteuttamaan konkreettisia aloitteita, joilla ehkäistään humanitaarisia ja terveyskriisejä, tuetaan yleisafrikkalaista kauppaa, infrastruktuuria ja alueellista yhdentymistä ja vahvistetaan siteitä Eurooppaan; pitää hyvänä EIP Global ‑osaston suunnitelmaa lisätä riskiltään suurempia toimia, minkä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa) ‑välineen toimeksianto mahdollistaa;

60.on huolissaan tiedoista, joiden mukaan kiinalaiset yritykset rakentavat joitakin unionin EU:n ulkopuolella muun muassa Global Gateway -strategian puitteissa rahoittamia hankkeita ja että kiinalaisyritykset onnistuvat välillä saamaan EU:n yrityksiä enemmän EIP-rahoitteisia sopimuksia; kehottaa komissiota varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset työskentelemällä EIP:n kanssa eurooppalaisten yritysten osallistumisen lisäämiseksi; suosittaa hankintakäytäntöjä, joissa priorisoidaan parasta hinta-laatusuhdetta halvimpaan hintaan nähden, millä edistetään reilua kilpailua ja toimitaan EU:n arvojen mukaisesti;

61.suhtautuu myönteisesti EIP:n ja yhdeksän muun kansainvälisen kehityspankin pyrkimyksiin vahvistaa keskinäistä yhteistyötään kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä; kehottaa EIP:tä jatkamaan yhteistyötä muiden kahden- ja monenvälisten instituutioiden kanssa yhteisten menetelmien kehittämiseksi ja soveltamiseksi kehitysvaikutusten analysointia varten, jotta voidaan varmistaa pitkän aikavälin myönteiset vaikutukset ja lisäarvo;

62.pitää hyvänä, että EIP on ilmoittanut lisäävänsä tukea esimerkiksi vesihuollon, pienyritysten, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kaltaisille aloille ja vahvistavansa edelleen Euroopan sisäisiä ja maailmanlaajuisia kumppanuuksia, myös yksityisten toimijoiden kanssa, jotta paikan päällä aikaan saatavat vaikutukset olisivat mahdollisimman suuria;

63.korostaa, että EIP:n kasvavaan rooliin olisi liitettävä enemmän demokraattista vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta ja että hankkeisiin liittyvät asiakirjat olisi julkaistava nopeammin; toistaa kehotuksensa tehdä parlamentin ja EIP:n välinen toimielinten sopimus, jolla virallistetaan ja tehostetaan niiden nykyistä yhteistyötä muun muassa säännöllisen jäsennellyn vuoropuhelun avulla, parantamalla parlamentin mahdollisuuksia tutustua EIP:n asiakirjoihin ja tietoihin ja antamalla parlamentille mahdollisuus esittää EIP:lle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä, kuten Euroopan keskuspankin kohdalla jo tapahtuu; pyytää tässä yhteydessä EIP:tä antamaan parlamentille kattavan, yksinkertaistetun yleisesityksen rahoitusosuuksista, joita maksetaan EU:n talousarviosta EIP:n taseeseen, taseen ulkopuolisiin eriin ja tuloslaskelmaan;

64.korostaa, että EIP:n on tärkeää varmistaa rahoitettujen hankkeiden, myös yksityiskohtaisempien tietojen, täysi avoimuus ja jäljitettävyys, jotta kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, voivat harjoittaa asianmukaista valvontaa eivätkä pelkästään asiasta vastaavat ministeriöt; muistuttaa, että kaikilla EU:n rahoituksen saajilla on yleinen velvollisuus tehdä tiettäväksi rahoituksen alkuperä ja varmistaa saadun EU-rahoituksen näkyvyys; kehottaa EIP-ryhmää varmistamaan, että lopulliset tuensaajat noudattavat EU:n rahoitustuen näkyvyysehtoja;

65.kehottaa EIP:tä lisäämään eurooppalaisten yritysten osallistumista sen rahoittamia hankkeita koskeviin hankintamenettelyihin; kannustaa EIP:tä neuvomaan lainanottajia asettamaan eurooppalaisten yritysten tukikelpoisuuden etusijalle, jotta voidaan vahvistaa Euroopan kilpailukykyä;

66.korostaa EIP-ryhmän tärkeää asemaa mitä tiukimpien vaatimusten vaalimisessa, jotta estetään kaikenlaiset petokset, verovilppi, veronkierto, rahanpesu ja terrorismin rahoitus; toteaa, että on olennaisen tärkeää turvata EIP-ryhmän rahoituksen eheys, jotta voidaan taata yleinen luottamus ja resurssien tehokas käyttö; panee merkille Euroopan oikeusasiamiehen loppuun saattamat tutkimukset sekä Euroopan syyttäjänviraston ja Euroopan petostentorjuntaviraston meneillään olevat tutkimukset ja odottaa täyttä selvyyttä ja asianmukaisia jatkotoimia, mukaan lukien mahdolliset tarpeelliset seuraukset;

67.toistaa EIP:lle esittämänsä kehotuksen harkita hallituksensa työnjaon yhdenmukaistamista EU:n toimielinten antamien suositusten kanssa mahdollisten eturistiriitojen lieventämiseksi;

68.suhtautuu myönteisesti vuoden 2024 kehykseen ammattiliittojen tunnustamiseksi Euroopan investointipankissa;

69.suhtautuu myönteisesti EIP:n monimuotoisuuden, tasa-arvoisuuden ja osallisuuden periaatteisiin, joihin kuuluu muun muassa tavoite siitä, että naisilla olisi vähintään 40 prosenttia johtotehtävistä vuoden 2026 loppuun mennessä; kehottaa pyrkimään EU:n kansalaisuuksien maantieteellisesti tasapainoiseen edustukseen henkilöstössä;

70.korostaa tarvetta vahvistaa EIP:n ihmisoikeuspolitiikkaa, johon sisältyy myös selkeän ja tehokkaan ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitekehyksen ja -strategian laatiminen; korostaa, että sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arvioinnit olisi teetettävä riippumattomilla asiantuntijoilla ja että olisi otettava käyttöön riippumattomia todentamismekanismeja, joilla valvotaan EIP:n asiakkaiden omavalvontaa ja itseraportointia;

71.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan investointipankille.