1.kehottaa ottamaan yleisesti käyttöön kaikki oikeudelliset, hallinnolliset ja taloudelliset resurssit ja käytettävissä olevat välineet, joilla vahvistetaan EU:n turvallisuutta sekä teollista ja teknologista riippumattomuutta, mukaan lukien kriittisen infrastruktuurin – kuten sähkön, veden ja viestintäjärjestelmien – häiriönsietokyvyn ja suojaamisen parantaminen, jotta voidaan suojella EU:n kansalaisia ja yrityksiä ja lieventää sähkökatkosten ja muiden merkittävien häiriöiden vaikutuksia nopeuttamalla siirtymiä ja investoimalla niihin, parantamalla kilpailukykyä, synnyttämällä kestävää talouskasvua, luomalla laadukkaita työpaikkoja, tukemalla pk-yrityksiä ja edistämällä ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä ja yhteenkuuluvuutta tilanteessa, jossa esiintyy geopoliittista epävakautta ja kansainvälisiä jännitteitä; korostaa, että Eurooppa on jäänyt jälkeen ja että vaarana on, että se menettää merkityksensä, jos lisätoimiin ei ryhdytä;

2.pitää myönteisenä, että Draghin ja Lettan raporttien seurauksena keskustelu tarpeesta palauttaa EU:n kilpailukyky ja tuottavuus sekä talouskasvu on jälleen vilkastunut; muistuttaa, että tuottavuutta voidaan parantaa pääasiassa investoimalla innovointitoimiin, myös siirtymissä; huomauttaa, että kilpailu voi edistää tuottavuutta, investointeja ja innovointia;

3.puoltaa Draghin ja Lettan raportteja ja toteaa, että ne ovat yksi lukuisista yrityksistä herätellä EU:n ja jäsenvaltioiden päätöksentekijöitä ja lähtökohta toimille sekä yksityisten että julkisten investointien edistämiseksi erityisesti siirtymävaiheessa olevilla teknologia-aloilla sekä siirtymää läpikäyvillä autoteollisuuden ja raskaan teollisuuden, kuten teräs- ja kemikaaliteollisuuden, aloilla; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio tunnustaa julkisen rahoituksen roolin yksityisen rahoituksen liikkeelle saamisessa ja innovoinnin tukemisessa EU:ssa; huomauttaa, että edistyksen puute EU:n rahoitusmarkkinoiden yhdentymisessä on usein johtunut jäsenvaltioiden varauksellisuudesta; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tämänhetkistä vauhtia ja todella edistämään EU:n rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä yhdessä parlamentin kanssa; muistuttaa, että Euroopan unionin vuonna 2015 käynnistämät toimet pääomamarkkinaunionin loppuun saattamiseksi eivät ole tuottaneet lopullista tulosta; kannustaa kaikkia osapuolia ponnistelemaan sen eteen, että säästö- ja investointiunioni saadaan valmiiksi mahdollisimman pian;

4.panee huolestuneena merkille talouskasvulle aiheutuvien kielteisten häiriöiden riskin IMF, ”World Economic Outlook”, huhtikuu 2025., rahoitusmarkkinoilla käynnissä olevan myllerryksen ja geopoliittiset epävarmuustekijät, jotka voivat uhata EU:n kansalaisten, työntekijöiden ja erityisesti yritysten hyvinvointia; panee merkille, että geopoliittiset epävarmuustekijät ovat jo lisänneet merkittävästi rahoitusmarkkinoiden epävakautta ja johtaneet Yhdysvaltain dollarin heikkenemiseen, ja toteaa, että turvallisuus on kestävän kasvun edellytys;

5.panee merkille, että EU:n vankka sääntelykehys on lisännyt sen rahoitusvakautta; katsoo, että tästä oikeudellisesta vakaudesta ja ennakoitavuudesta voisi tulla todellinen suhteellinen ja kilpailuetu, sillä nämä tekijät ovat ratkaisevan tärkeitä kansainvälisten sijoittajien luottamuksen kannalta; korostaa oikeusvaltioperiaatteen sekä kestävän ja kilpailukykyisen talouskasvun luontaista yhteyttä; korostaa, että rahoitusalan vakaus on keskeinen osa sen kilpailukykyä;

6.panee merkille pääomamarkkinaunionin luomiseksi tähän mennessä tehdyn työn, joka alkoi syyskuussa 2015 julkaistusta pääomamarkkinaunionin luomista koskevasta toimintasuunnitelmasta; pitää valitettavana, että edistyminen EU:n pääomamarkkinoiden yhdentymisessä on sittemmin ollut vähäistä, ja kehottaa nopeuttamaan tätä prosessia; on siksi tyytyväinen komission antamaan tiedonantoon ”Säästö- ja investointiunioni – Strategia kansalaisten varallisuuden ja taloudellisen kilpailukyvyn edistämiseksi EU:ssa”, jossa hahmotellaan erilaisia politiikka-aloitteita ja jolla pyritään yhdentämään EU:n rahoitusmarkkinoita ja kanavoimaan säästöjä tehokkaasti investointeihin;

7.korostaa, että on tärkeää vahvistaa luottamusta pankkijärjestelmään ja että rahoitusvakauden varmistaminen ja tehokkaiden sisämarkkinoiden edistäminen ovat keskeisiä EU:n tavoitteita; toteaa, että pankkiunionin valmiiksi saattamisen on oltava strateginen painopiste talous- ja rahaliiton syventämisessä; kehottaa neuvostoa nopeuttamaan vielä hyväksymättä olevan lainsäädännön hyväksymistä rahoitusvakauskehyksensä turvaamiseksi ja pankkiunionin valmiiksi saattamiseksi;

8.korostaa, että on kiireesti ryhdyttävä toimiin, nopeutettava päätöksentekoa, vähennettävä täytäntöönpanon viivästyksiä ja vauhditettava EU:n välineitä ja tukimekanismeja koskevia päätöksiä;

9.katsoo, että unionin on edistyttävä pääomamarkkinaunioninsa toteuttamisessa, jotta voidaan houkutella yksityisen sektorin investointeja; korostaa, että tämä edellyttää myös julkisen sektorin tukea, jotta voidaan toteuttaa vähintään ne vuotuiset lisäinvestoinnit, jotka ovat tarpeen kestävän ja innovatiivisen teollisuuden palauttamiseksi ja unionin vaurauden turvaamiseksi; korostaa, että tuottavuuden kasvu lisäisi myös julkisen talouden liikkumavaraa;

10.huomauttaa, että pääomaa voitaisiin käyttää EU:ssa tuottavammin; korostaa, että yritykset, erityisesti pk-yritykset, eivät pysty parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämään Euroopan nykyisiä pääomamarkkinoita rahoitukseen ja investointeihin;

11.pitää valitettavana, että monet EU:hun sijoittautuneet yrittäjät kokevat joutuvansa siirtymään muualle saadakseen helpommin rahoitusta ja resursseja; panee huolestuneena merkille, että EU:sta puuttuvat laajamittaiset riskipääomarahastot ja taloudellisesti kannattavat irtautumismahdollisuudet saavat heidät laajentamaan toimintaansa ulkomaisin investoinnein ja ulkomaisilla markkinoilla; toteaa tämän johtuvan siitä, että EU:ssa ei ole yhtenäistä pääomamarkkinaunionia ja että EU:n markkinat eivät vielä kykene täyttämään yrittäjien tarpeita; muistuttaa, että EU:ssa perustetaan vuosittain enemmän startup-yrityksiä kuin Yhdysvalloissa ja että riskipääomasijoitusten tuotto on EU:ssa noin kuusi prosenttia Yhdysvaltoja korkeampi Euroopan politiikan tutkimuskeskus, ”It’s finally time to leverage pension funds to foster EU productivity and benefit pensioners”, 10. helmikuuta 2025, https://www.ceps.eu/its-finally-time-to-leverage-pension-funds-to-foster-eu-productivity-and-benefit-pensioners/., mikä korostaa sitä, että EU:n toimielinten on edistettävä houkuttelevampaa ja kannustavampaa innovointi- ja kasvuympäristöä; yhtyy Draghin ja Lettan raportteihin, joiden mukaan EU:n olisi kehitettävä edelleen riskipääomamarkkinoitaan, ja korostaa näin ollen, että on tärkeää kehittää EU:hun vahva ekosysteemi riskipääomaa ja investointeja varten; kehottaa kehittämään riskipääomaa, kuten riittävän suuria eurooppalaisia kasvu- ja ostorahastoja, jotta yritykset voivat saada investointeja omille markkinoillemme; korostaa, että riskipääomamarkkinoille annettavassa julkisessa tuessa olisi asetettava etusijalle EU:n prioriteettien mukaiset hankkeet;

12.korostaa, että Euroopan rahoitusmarkkinoiden on oltava houkuttelevat ja helposti saatavilla sekä liikkeeseenlaskijoille että sijoittajille; korostaa, että tämä koskee sekä ensi- että jälkimarkkinoita; korostaa, että päätös listautua säännellyille markkinoille tuo usein mukanaan lisävaatimuksia yrityksille, myös sijoittajien suojeluun liittyen; toteaa, että tällaiset vaatimukset voidaan kokea pörssilistautumisen haittapuolena; kehottaa komissiota jatkuvasti seuraamaan ja vähentämään julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallinnollisia ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta; suhtautuu myönteisesti hiljattain hyväksyttyyn listautumissäädökseen, sillä se on ensimmäinen askel tähän suuntaan ja helpottaa kaikenkokoisten yritysten, myös pk-yritysten, listautumista eurooppalaisiin pörsseihin; kehottaa panemaan listautumissäädöksen konkreettisesti täytäntöön ja kehottaa komissiota jatkamaan kehitystyötä tämän aloitteen pohjalta erityisesti pk-yrityksiä koskevan osaketutkimuksen osalta ja vahvistamalla pk-yritysten kasvumarkkinoita, jotka ovat auttaneet pienempiä yrityksiä listautumaan;

13.korostaa, että julkiset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa yksityisten investointien täydentämisen kannalta; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, joilla pyritään hankkimaan lisäpääomaa myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden tukemiseksi; katsoo, että rahoitusvälineet ja talousarviotakuut ovat resurssien tehokasta käyttöä EU:n keskeisten poliittisten tavoitteiden edistämiseksi; toteaa jälleen, että markkinoiden tarpeisiin perustuvat, hyvin suunnitellut talousarviotakaukset ja rahoitusvälineet ovat EU:n rajallisten talousarviovarojen erittäin tehokasta käyttöä investointien riskien vähentämiseksi ja yksityisen pääoman houkuttelemiseksi;

14.painottaa, että julkiset resurssit olisi keskitettävä julkisten palveluiden ja julkisen infrastruktuurin, erityisesti niiden palveluiden ja sellaisen infrastruktuurin, jotka liittyvät yleishyödyllisiin palveluihin, laadun, tehokkuuden, kestävyyden ja saatavuuden varmistamiseen samalla kun vauhditetaan yksityisiä investointeja innovatiivisiin ja puhtaisiin teknologioihin ja teollisuudenaloihin tarkoin määritellyin edellytyksin;

15.korostaa, että investointivajetta ei korjata pelkästään saamalla liikkeelle suuria määriä rahoitusta vaan myös varmistamalla, että EU:lla on valmiudet kanavoida varoja tuottaviin investointeihin; korostaa, että institutionaaliset valmiudet, sääntelyn selkeys ja hankkeiden laatu ovat ratkaisevan tärkeitä julkisen ja yksityisen pääoman tehokkaan käytön kannalta; panee tässä yhteydessä merkille, että monet EU:n tuotteet eivät tarjoa riittävää tuottoa, mihin on useita syitä, kuten laajemman markkinaportfolion rajallinen saatavuus, tuotteiden laatu ja maksut;

16.muistuttaa, että tuottavuutta voitaisiin parantaa pääasiassa investoimalla innovointitoimiin; muistuttaa, että tavoitetta investoida kolme prosenttia BKT:stä tutkimukseen ja innovointiin ei ole vielä läheskään saavutettu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan riittävän rahoituksen ja riittävät välineet tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

17.pitää valitettavana, että talousvalistuksen heikko taso monissa jäsenvaltioissa on merkittävä haaste kansalaisten taloudelliselle riippumattomuudelle ja vahvan ja kilpailukykyisen talouden kehittämiselle; muistuttaa, että puutteellinen talousvalistus heikentää väestön kykyä tehdä tietoon perustuvia päätöksiä säästämisestä, sijoittamisesta ja eläkesuunnittelusta; vahvistaa, että tämä talousvalistuksen puute haittaa talouskasvun kannalta ratkaisevan tärkeän sijoituskulttuurin kehittymistä; korostaa kunnianhimoisen, mitattavissa olevan ja määrätietoisen EU:n strategian merkitystä finanssiosaamisen edistämiseksi Euroopassa, jotta kansalaiset saavat mahdollisuudet suojata ja hyödyntää säästöjään paremmin ja jotta voidaan kehittää houkuttelevampia pääomamarkkinoita;

18.suhtautuu myönteisesti komission itselleen asettamaan tavoitteeseen olla ”investointikomissio” ja vapauttaa vihreään, digitaaliseen ja sosiaaliseen siirtymään tarvittava rahoitus, maksimoida julkisten ja yksityisten investointien välisiä synergioita sekä hyödyntää yksityistä pääomaa ja vähentää siihen liittyviä riskejä;

19.katsoo, että EU:n pääomamarkkinoiden houkuttelevuus kasvaa, kun EU:n sisämarkkinat yhdentyvät edelleen EU:n yritysten välistä kilpailua lisäävällä tavalla ja luodaan taloudellisia mahdollisuuksia yksityisille investoinneille ja tehdään yksinkertaistuksia, jolloin kansalaiset ja yritykset voivat saada suurempaa tuottoa; korostaa kuitenkin, että ne korkeat kustannukset, joita Euroopan rahoitusmarkkinoihin tehtäviin investointeihin liittyy, heikentävät tuottoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään lainsäädännöllisiä tai muunlaisia ratkaisuja, joilla edistetään sellaisten yhdennettyjen EU:n laajuisten pääomamarkkinoiden luomista, jotka ovat kooltaan, likviditeetiltään, syvyydeltään ja avoimuudeltaan riittäviä houkuttelemaan sekä EU:hun sijoittautuneita että kansainvälisiä sijoittajia samalla kun varmistetaan kuluttajansuoja ja turvataan rahoitusvakaus; muistuttaa, että mahdollisuudet saada sijoituksille suurempaa tuottoa ovat keskeinen kannustin vähittäissijoittajien osallistumiselle pääomamarkkinoille; korostaa tässä yhteydessä, että pääomamarkkinaunioni ei ole mahdollinen, ellei pankkiunionia saateta valmiiksi;

20.toteaa, että Euroopan pääomamarkkinat ovat edelleen erittäin hajanaiset ja että eurooppalaiset sijoitusrahastot ovat lähes seitsemän kertaa pienemmät kuin yhdysvaltalaiset rahastot Noyerin raportti, s. 62.; katsoo, että tämä haittaa EU:n sijoitusrahastoalan kilpailukykyä globaaleihin kilpailijoihin nähden, koska rahastojen koko on keskeinen loppusijoittajilta perittäviin kustannuksiin vaikuttava tekijä; katsoo, että yhdentyneemmät rajatylittävät rahastomarkkinat EU:ssa voisivat ajan myötä johtaa rahastojen koon kasvuun ja tehokkuushyötyihin, jotka piensijoittajille siirrettyinä voisivat auttaa alentamaan kustannuksia ja tarjoamaan loppusijoittajien rahalle parempaa vastinetta;

21.katsoo, että pääomamarkkinaunioni hyödyttää kuluttajia ja pk-yrityksiä tarjoamalla korkeatuottoisia mahdollisuuksia investoida reaalitalouteen ja edistää viime kädessä riskipääomamarkkinoita parantamalla monipuolisten rahoituslähteiden saatavuutta; katsoo, että eurooppalaisten scale-up-yritysten rahoittamisen eurooppalaisella pääomalla olisi oltava ensisijainen tavoite, mistä on esimerkkinä helmikuussa 2023 käynnistetty lupaavien eurooppalaisten teknologiayritysten rahoittamiseen tarkoitettu European Tech Champions Initiative -aloite;

22.katsoo, että riskipääoman olisi oltava jatkossa laajemmin yritysten saatavilla vaihtoehtona pankkien perinteiselle luotonannolle, jotta monipuolistetaan rahoituslähteitä; kehottaa komissiota ehdottamaan toimenpiteitä tämäntyyppisen rahoituksen lisäämiseksi EU:n yrityksiä varten;

23.huomauttaa, että pääomamarkkinoiden koko, syvyys ja likviditeetti vaihtelevat suuresti jäsenvaltioittain, ja jotkin jäsenvaltiot ovat onnistuneet huomattavasti paremmin tarjoamaan houkuttelevat ensi- ja jälkimarkkinat yrityksille ja kannustamaan kansalaisia sijoittamaan kyseisillä markkinoilla; kehottaa komissiota määrittämään parhaat käytännöt ja sisällyttämään ne säästö- ja investointiunionin toimintalinjaan;

24.katsoo, että yksityinen pääoma on olennaisen tärkeää, jotta voidaan mahdollisimman tehokkaasti korjata Draghin raportissa todettu investointivaje;

25.kannattaa institutionaalisten kehysten ja markkinarakenteiden yhdentämistä; kehottaa jälleen edistämään ESMAn johdolla tapahtuvaa valvonnan lähentymisprosessia muun muassa myöntämällä ESMAlle suorat valvontavaltuudet niillä aloilla, joilla siitä saadaan Euroopan tasolla lisäarvoa – esimerkiksi yleiseurooppalaisten markkinainfrastruktuurien valvonnassa –, jotta voidaan lisätä eurooppalaisten listautumismarkkinoiden kilpailukykyä ja tehostaa valvontaympäristöä ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä; muistuttaa, että ESMAlla on jo suorat valvontavaltuudet useisiin finanssialan yhteisöihin, kuten luottoluokituslaitoksiin, kauppatietorekistereihin ja EU:n ulkopuolella sijaitseviin toisen tason keskusvastapuoliin;

26.toteaa myös, että yhdenmukaistettu valvonta ei edellytä aina sitä, että valvontaviranomaisia olisi vain yksi, vaan se voidaan toteuttaa myös kansallisten valvontakäytäntöjen lähentämisen avulla, jos se on asianmukaisempi vaihtoehto; tukee siksi komission aikomusta ehdottaa toimenpiteitä valvonnan lähentämisvälineiden vahvistamiseksi ja niiden tehokkuuden parantamiseksi sekä pääomamarkkinoiden yhtenäisemmän suoran valvonnan toteuttamiseksi siirtämällä tietyt tehtävät EU:n tasolle;

27.huomauttaa, että Euroopan valvontaviranomaisten toimivaltuuksien lisäämisen yhteydessä olisi vastaavasti lisättävä niiden vastuuvelvollisuutta; katsoo, että ESMAn hallintotapaa olisi tarkistettava sen päätösten tehokkuuden ja riippumattomuuden takaamiseksi; kannattaa Draghin raportin ehdotusta luoda ESMAlle eurooppalaisempi hallintorakenne ja luoda tiivis yhteistyö kansallisten valvontaviranomaisten kanssa yhtenäisen valvontamekanismin ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen (AMLA) mallin mukaisesti;

28.katsoo, että Euroopan valvontaviranomaisten olisi saatava riittävästi rahoitusta, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä, muun muassa siten, että osallistetaan rahoituslaitoksia ja rahoitusmarkkinoiden toimijoita valvottavista yrityksistä;

29.korostaa, että Euroopan keskuspankilla (EKP) on tärkeä rooli järjestelmän kannalta merkittävien markkinainfrastruktuurien valvonnassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista annetun asetuksen Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 795/2014, annettu 3. heinäkuuta 2014, systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista (EUVL L 217, 23.7.2014, s. 16, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/795/oj). mukaisten velvollisuuksiensa mukaisesti; katsoo, että EKP:n olisi aktiivisesti edistettävä EU:n laajuisten kaupankäyntijärjestelmien ja kaupankäynnin jälkeisten järjestelmien yhteentoimivuutta, häiriönsietokykyä ja yhdentymistä erityisesti valvomalla TARGET2‑Securities‑järjestelmän kaltaisia alustoja;

30.korostaa, että rajatylittävissä yhteyksissä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia voitaisiin jo nyt vähentää kansallisten valvontaviranomaisten välisellä paremmalla koordinoinnilla ja yhteistyöllä, esimerkiksi tietojen jakamisen alalla; kehottaa komissiota ja Euroopan valvontaviranomaisia siirtymään ”raportoi vain kerran” -järjestelmään; katsoo, että eurooppalainen keskitetty yhteyspiste on tässä suhteessa tärkeä aloite, ja kehottaa panemaan sen oikea-aikaisesti täytäntöön; ehdottaa, että ESMAsta voisi tulla myös keskitetty datakeskus, johon keskitettäisiin raportointi yhteisöistä, joihin sovelletaan rahoitusmarkkina-asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15. toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/600/oj). ja markkinarakennetoimija-asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4. heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2012/648/oj). mukaisia raportointivaatimuksia;

31.kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia, joilla tuetaan selvitystoiminnan palauttamista EU:hun; pitää valitettavana nykytilannetta, jossa suurin osa EU:n selvitystoiminnasta tapahtuu EU:n ulkopuolella; odottaa kunnianhimoista delegoitua säädöstä EMIR 3.0 ‑asetuksen mukaisista aktiivisista tileistä; kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan edelleen selvitystoiminnan kehitystä ja sääntelyn vaikutusta ja esittämään lisää lainsäädäntöehdotuksia EU:n selvitysekosysteemin vahvistamiseksi;

32.suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen kunnianhimoisesta lainsäädäntöehdotuspaketista, jolla vahvistetaan kaupankäyntiekosysteemiä ja kaupankäynnin jälkeistä ekosysteemiä Euroopan unionissa, poistetaan rajatylittävän toiminnan esteitä ja tehdään kehyksestä yhteensopiva uusien teknologioiden kanssa; odottaa, että tällainen ehdotus voisi auttaa torjumaan markkinoiden hajanaisuutta EU:ssa; korostaa kuitenkin, että suurimman osan markkinoiden vakauttamista koskevista aloitteista olisi oltava markkinalähtöisiä;

33.toteaa, että tarvitaan tehokkaita ja likvidejä pääomamarkkinoita investointien vauhdittamiseksi, mukaan lukien kilpailukykyinen kaupan jälkeinen markkinainfrastruktuuri; suhtautuu myönteisesti komission lainsäädäntöehdotukseen, jolla tehdään arvopaperikeskuksesta annettuun asetukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23. heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/909/oj). kohdennettu muutos, jolla lyhennetään toimitussykliä EU:ssa kahdesta päivästä (”T+2”) yhteen (”T+1”) kauppapaikoilla toteutettujen siirtokelpoisten arvopapereiden transaktioiden osalta; huomauttaa, että tämän aloitteen ansiosta EU voi kuroa umpeen sellaisten muiden lainkäyttöalueiden etumatkan, jotka ovat jo saattaneet T+1:een siirtymisen päätökseen, ja välttää epäyhtenevyyden; odottaa, että ehdotuksella parannetaan EU:n pääomamarkkinoiden tehokkuutta ja häiriönsietokykyä muun muassa vähentämällä toimituspuutteiden riskejä, nopeuttamalla arvopapereiden ja varojen saatavuutta ja alentamalla vakuusvaatimuksia; panee huolestuneena merkille, että muilla lainkäyttöalueilla, kuten Yhdysvalloissa ja Intiassa, tutkitaan tai pilotoidaan T+0‑toimitussyklejä; kehottaa komissiota käynnistämään kiireellisesti teknisen ja sääntelyä koskevan arvioinnin T+0-toimitussykliin siirtymisen toteutettavuudesta tiiviissä yhteistyössä markkinainfrastruktuurien, keskuspankkien ja markkinaosapuolten kanssa; korostaa, että toimitussyklin lyhentäminen edelleen vähentäisi järjestelmäriskiä, parantaisi markkinoiden tehokkuutta ja lisäisi EU:n pääomamarkkinoiden houkuttelevuutta maailmanlaajuisesti;

34.toteaa, että hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen voi lisätä EU:n houkuttelevuutta investointikohteena; katsoo, että jäsenvaltioiden lainsäädäntökehysten yhdenmukaistamisen ja kansallisten toimivaltuuksien ja vähimmäisperiaatteiden säilyttämisen olisi sisällyttävä yksinkertaistamisohjelmaan, jotta voidaan helpottaa rajatylittävää toimintaa; palauttaa mieliin, että asetusten käyttö direktiivien sijasta vähentäisi EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa esiintyviä eroja ja myös ylisääntelyä ja tukisi siten meneillään olevaa yksinkertaistamista; kehottaa komissiota soveltamaan paremman sääntelyn periaatetta, jolla taataan yhdenmukaistaminen silloin, kun vaikutustenarvioinnit osoittavat, että se tuo selkeää lisäarvoa ja torjuu hajanaisuutta; korostaa EU:n kestävän rahoituksen kehyksen yksinkertaistamisen mahdollisia hyötyjä, kuten Draghin raportissa tuodaan esiin, sillä se lisäisi erityisesti selkeyttä, johdonmukaisuutta ja ohjeistusta; panee tältä osin merkille komission kestävyyttä koskevan omnibus-paketin;

35.katsoo, että tehokas lainsäädäntö on ensimmäinen askel kohti yksinkertaistamista; kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan valvontaviranomaiset osallistuvat tason 2 ja 3 toimeksiantojen päätöksentekoprosessiin sen varmistamiseksi, että toimeksiannot perustuvat näyttöön, ovat oikeasuhteisia ja räätälöityjä rahoitusalan tarpeisiin; kehottaa komissiota ja Euroopan valvontaviranomaisia arvioimaan, miten tulevien delegoitujen säädösten, täytäntöönpanosäädösten, kysymysten ja vastausten ja ohjeiden määrää ja monimutkaisuutta voidaan vähentää; korostaa, että Euroopan valvontaviranomaisten olisi noudatettava tarkasti unionin lainsäätäjän antamaa toimeksiantoa;

36.suhtautuu myönteisesti hiljattain hyväksyttyyn listautumissäädökseen, jolla helpotetaan kaikenkokoisten yritysten, myös pk-yritysten, listautumista eurooppalaisiin pörsseihin; korostaa, että listautumissäädöksen tason 2 säännöksillä olisi edistettävä esteettömämpää ja kustannustehokkaampaa listausympäristöä kaikkialla unionissa;

37.kehottaa komissiota puuttumaan kansallisten maksukyvyttömyyskehysten hajanaisuuteen ja luomaan tehokkaita mekanismeja rajatylittävien riitojen ratkaisemiseksi; korostaa, että oikeudellisen lähentymisen ja menettelyjen selkeyden lisääminen on olennaisen tärkeää rajatylittävien investointien esteiden vähentämiseksi ja EU:n pääomamarkkinoiden syvemmän yhdentymisen tukemiseksi;

38.on edelleen sitoutunut sekä saavuttamaan kestävän rahoituksen kehyksen yleistavoitteet että saamaan liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja siirtymiin; muistuttaa, että päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot ovat keskeisessä asemassa ilmastoon ja energiaan liittyviin tarkoituksiin tehtävien investointien tukemisessa sekä jäsenvaltioiden että unionin talousarvioista; panee merkille, että komissio vahvisti nykyisen toimikautensa alussa uudelleen tavoitteensa säilyttää maailmanlaajuinen johtoasema kestävän rahoituksen alalla; panee merkille, että komissio arvioi tällä hetkellä kriittisesti kaikkia kestävän rahoituksen kehyksen osatekijöitä ja saattaa esittää yksinkertaistamista koskevia ehdotuksia;

39.kehottaa komissiota hyväksymään ehdotuksen kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27. marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/2088/oj). (SFDR) tarkistamisesta, mukaan lukien viherpesuriskeihin puuttuminen;

40.korostaa, että korkeat energianhinnat vaikuttavat haitallisesti EU:n kilpailukykyyn; suhtautuu tältä osin myönteisesti Draghin raportissa esitettyyn ehdotukseen; kehottaa soveltamaan ”sama toiminta, samat säännöt” -periaatetta ja tarkastelemaan uudelleen liitännäistoimintaa koskevaa poikkeusta, jonka myötä muut kuin rahoitusalan yritykset voivat käydä kauppaa energiajohdannaismarkkinoilla ilman, että niihin sovelletaan samaa valvontaa kuin finanssialan yhteisöihin;

41.korostaa, että kasvu on merkittävää pääomamarkkinoille pääsevissä yrityksissä, koska ne pystyvät tämän seurauksena rahoittamaan laajentumis-, innovointi- ja kehityshankkeitaan; katsoo, että nämä yritykset voivat monipuolistaa rahoituslähteitään hankkimalla varoja laajemmalta sijoittajapohjalta; katsoo, että listautumisanteihin kannustaminen on olennaisen tärkeää eurooppalaisten yritysten kasvun ja EU:n pääomamarkkinoiden yhdentymisen syventämisen kannalta; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vähennetään sääntelyesteitä ja parannetaan pääoman saantia sekä varmistetaan, että pk-yritykset voivat helposti saada rahoitusta pääomamarkkinoilta ilman liiallisia kustannuksia tai monimutkaisuutta;

42.pelkää, että ilman selkeää ja koordinoitua strategiaa listautumisantien määrä EU:ssa pysyy rajallisena, ja toteaa, että tämä haittaa eurooppalaisten yritysten kasvumahdollisuuksia ja vähentää EU:n markkinoiden houkuttelevuutta globaalien sijoittajien silmissä;

43.muistuttaa, että EU:n säännöksissä, kuten esiteasetuksessa ja MiFID II -direktiivissä, on edistetty avoimuuden ja markkinoiden tehokkuuden parantamista, mutta toteaa, että menettelyjen sujuvoittamista voidaan vielä lisätä listautumista tavoittelevien yritysten kannalta; korostaa tarvetta yhdenmukaistaa edelleen markkinakäytäntöjä kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan luoda aidosti yhtenäiset pääomamarkkinat; puolustaa parhaiden käytäntöjen soveltamista EU:n tasolla;

44.toteaa, että unionin nykyinen 27:n eri yhtiöverojärjestelmän muodostama verokehys voi luoda esteitä yrityksille ja rajatylittäville investoinneille sisämarkkinoilla Euroopan komission ehdotus neuvoston direktiiviksi, annettu 12. syyskuuta 2023, yritysten tuloverotusta Euroopassa koskevasta kehyksestä (BEFIT) (COM(2023)0532), perustelut, s. 8.; katsoo, että innovatiiviset yritykset voisivat tarvittaessa hyötyä yhdestä EU:n laajuisesta säännöstöstä ja yhteisistä käytännöistä; panee tässä yhteydessä merkille yritysten tuloverotusta Euroopassa koskevasta kehyksestä tehdyn ehdotuksen, jossa vahvistetaan yksi säännöstö yritysten yhtiöveropohjan laskemiseksi; palauttaa mieliin, että useiden verotusta koskevien lainsäädäntöaloitteiden käsittely on edelleen kesken ja että on tärkeää taata varmuus, ennakoitavuus ja vakaus; panee merkille komission selvennykset siitä, mitkä verotusta koskevat aloitteet peruutetaan;

45.muistuttaa, että suurin osa veroasioista kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan; painottaa kuitenkin, että koordinoidumpi yhtiöverotuskehys voisi auttaa vähentämään sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa, minkä lisäksi sen avulla voitaisiin luoda tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, kannustaa laajentamista, parantaa oikeusvarmuutta ja edistää investointeja ja kasvua unionissa; kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan erityisesti poistosäännöistä käytäviä neuvotteluja; kehottaa komissiota tutkimaan ja arvioimaan 28:tta järjestelmää koskevan vaihtoehdon hyötyjä ja haittoja;

46.kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla kannustetaan sekä kotimaisia että ulkoisia sijoittajia osallistumaan EU:n pääomamarkkinoille; kehottaa komissiota tarjoamaan jäsenvaltioille teknistä tukea sellaisten finanssipolitiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, joilla kannustetaan investoimaan;

47.panee merkille Draghin raportin suosituksen verokannustimien tarjoamisesta strategisten alojen kehittämisen tukemiseksi; katsoo, että kaikissa sijoitustuotteisiin liittyvissä verokannustimissa olisi asetettava etusijalle Eurooppaan tehtävät investoinnit, jotta tuetaan Euroopan kilpailukykyä;

48.suhtautuu myönteisesti ensimmäisenä toimenpiteenä verokannustimien suunnittelua koskeviin komission suuntaviivoihin, joilla vähennetään sisämarkkinoiden monimutkaisuutta ja hajanaisuutta kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden kansallista toimivaltaa;

49.kehottaa komissiota puuttumaan rajatylittävien vähittäissijoitusten nykyisiin esteisiin, kuten liian monimutkaisiin menettelyihin ennakonpidätysten saamiseksi takaisin ja yhtiökokouksia koskevien EU:n laajuisten vähimmäisvaatimusten puutteeseen;

50.korostaa, että pääomamarkkinoiden yhdentyminen on välttämätön pilari unionin investointistrategiassa, jota voidaan vaikutusten maksimoimiseksi täydentää hyvin suunnitelluilla pitkän aikavälin tuotteita koskevilla kannustimilla silloin, kun se on tehokasta;

51.kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia, joilla helpotetaan säästöjen kanavointia pitkän aikavälin säästötuotteiden kautta tuottaviin investointeihin, ja hyödyntämään siinä sellaisia kansallisella tasolla saatuja kokemuksia, joiden perusteella käyttöönotto on ollut laajaa vähittäissijoittajien keskuudessa; pyytää komissiota pohtimaan ratkaisuja ja tutkimaan ideoita, kuten sitä, että luotaisiin kaikkien EU:n kansalaisten saatavilla oleva EU:n sijoitussäästötili tai EU:n tason merkintä, joka myönnettäisiin piensijoittajille soveltuville sijoitustuotteille sellaisten yhteisten kriteereiden tai ominaisuuksien perusteella kuin ”yksinkertaiset tuotteet”, oikeasuhteiset kulut, pitkän aikavälin investointipainotus, varojen allokointi ja riskien vähentämistekniikat; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön yksinkertaistetun ja sujuvoitetun neuvontaa koskevan segmentin tai vain ohjattua toteutusta koskevan segmentin sellaisia tuotteita varten, jotka on merkitty perustason ja yksinkertaisiksi tuotteiksi, pyytää erityisesti, että komissio arvioisi lisäarvoa ja vaikuttavuutta sekä yritysten ja kansalaisten kiinnostusta sen osalta, että otettaisiin käyttöön merkintä sijoituksille, jotka tarjoavat sijoittajille tuottomahdollisuuksia maailmanlaajuisesti tai jotka ovat kestäviä ja sijaitsevat pääosin EU:ssa (Invest In Europe- tai Made In Europe -merkintä); painottaa, että tällaisella aloitteella olisi pyrittävä tuottamaan lisäsäästöjä samalla kun turvataan tuotteiden, jakelijoiden ja markkinarakenteiden monimuotoisuus kaikkialla unionissa ja mahdollisuuksien mukaan lisätään sitä; panee merkille, että osa jäsenvaltioista vie eteenpäin ”halukkaiden maiden Eurooppaa”; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita olemaan mahdollisimman kunnianhimoisia ja etenemään yhtenä ryhmittymänä;

52.panee merkille seitsemän jäsenvaltion yhdessä kansallisten rahoitusalan toimijoidensa kanssa pitkän aikavälin säästötuotteille käyttöön ottaman ”Finance Europe” -merkinnän Ranskan taloudesta, rahoituksesta sekä teollisesta ja digitaalisesta suvereniteetista vastaava ministeriö, 6. kesäkuuta 2025 annettu lehdistötiedote Finance Europe -merkinnän käyttöönotosta sijoitusmahdollisuuksien luomiseksi Euroopan talouden rahoittamista varten, https://presse.economie.gouv.fr/lancement-du-label-europeen-finance-europe-pour-que-lepargne-des-europeens-contribue-au-financement-de-leconomie-europeenne/.; toteaa, että merkinnän myöntämisen kriteereihin kuuluvat se, että sijoitussalkun varoista vähintään 70 prosenttia sijoitetaan eurooppalaisiin yrityksiin, sijoituksen kesto on vähintään viisi vuotta ja merkittävä osa sijoitetaan omaan pääomaan, sekä mahdollisesti kansallisella tasolla suunnitellut verokannustimet;

53.muistuttaa, että nykyisillä yleiseurooppalaisilla tuotteilla, kuten eurooppalaisilla pitkäaikaissijoitusrahastoilla (ELTIF-rahastot) ja yleiseurooppalaisilla yksilöllisillä eläketuotteilla (PEPP-tuotteet), on ollut toistaiseksi vaikeuksia saavuttaa merkittävää vastakaikua vähittäissijoittajien keskuudessa; panee merkille käynnissä olevat uudistukset, joilla pyritään lisäämään niiden vetovoimaa, mutta painottaa, että kokemusten perusteella voidaan todeta, että sääntelyn suunnittelu ei yksin riitä edistämään käyttöönottoa;

54.painottaa, että vahva kuluttajansuoja on olennaisen tärkeää, jotta voidaan lisätä luottamusta ja osallistumista eurooppalaisiin sijoitustuotteisiin; korostaa, että tarvitaan selkeiden tietojen julkistamistoimia, avoimia ja kohtuuhintaisia rakenteita, perusrahoituspalvelujen saatavuutta taloudellisen osallisuuden edistämiseksi, rahoituslaitosten eurooppalaisia rahoitustuotteita myydessään ja niitä koskevia neuvoja antaessaan käyttämien digitaalisten välineiden, kuten tekoälyn, vankkaa sääntelyä sekä rahoitustuotteiden vankkaa sääntelyä ja standardointia täydennettyinä kohdennetuilla talousvalistusaloitteilla;

55.kehottaa komissiota tukemaan European Capital Markets Union Index Family -indeksiperheen Euroopan komissio, Feasibility study for the creation of a CMU Equity Market Index Family, 2020, https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/1562efbd-cbc6-11ea-adf7-01aa75ed71a1/language-en/. kehittämistä niiden tietojen pohjalta, jotka asetetaan saataville tulevien EU:n laajuisten konsolidoitujen kauppatietojen puitteissa, ja toteaa, että tämä parantaisi EU:n pienempien ja vähemmän likvidien kansallisten markkinoiden näkyvyyttä ja mahdollistaisi sen, että EU:n kansalaiset voivat helposti investoida midcap- ja small cap -yhtiöiden osakkeisiin kaikissa EU:n jäsenvaltioissa; katsoo, että tämän indeksiperheen olisi katettava kaikki julkisesti noteeratut osakkeet EU:ssa ja mahdollistettava maa-, alue- ja alakohtaiset alaindeksit, joilla vastataan sijoittajien, liikkeeseenlaskijoiden ja niiden pörssien erilaisiin tarpeisiin; korostaa, että indeksien kehittämisen ja hallinnoinnin sekä niiden käytön, josta vastaavat markkinaosapuolet, olisi oltava kustannustehokasta, jotta voidaan minimoida markkinaosapuolille aiheutuva rasite ja maksimoida positiiviset kerrannaisvaikutukset, kuten pörssilistausten lisääntyminen ja uudet rahoitustuotteet;

56.korostaa, että on tärkeää parantaa vähittäissijoittajien pääsyä ajantasaisiin hinnoittelu- ja tuotetietoihin sekä mahdollisuuksia saada räätälöityjä tarjouksia; kehottaa ryhtymään toimiin tällaisten tietojen saatavuuden parantamiseksi;

57.muistuttaa, että eläkejärjestelmät ja niiden rahoitusmallit ovat suurelta osin riippuvaisia kansallisista erityispiirteistä; painottaa, että eläkkeet auttavat suojelemaan eläkeläisiä, kehittämään pääomamarkkinoita ja ottamaan käyttöön sijoitusjärjestelmiä ja että niissä on asetettava etusijalle vakaus, solidaarisuus sekä riittävien ja ennakoitavien eläketulojen tarjoaminen; korostaa, että toisen ja kolmannen pilarin eläketuotteiden kehittämisessä olisi harkittava vahvoja piensäästäjien suojelua koskevia takeita;

58.katsoo, että eläketietojärjestelmät voivat antaa Euroopan kansalaisille selkeämmän yleiskuvan eläkeoikeuksista, joita he voivat odottaa eläkkeelle siirtyessään; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa jäsenvaltioissa otetaan käyttöön yksinkertaisia ja avoimia eläketietojärjestelmiä, jotka ovat helposti ja vapaasti kansalaisten saatavilla;

59.huomauttaa, että eläkerahastojen ja vakuutusyritysten kaltaisilla välittäjillä on keskeinen rooli yksityisten säästöjen kanavoimisessa tuottaviin investointeihin; odottaa, että komissio hyväksyy Solvenssi II:n mukaisen pitkäaikaisia takuita ja pitkäaikaisia pääomia koskevan kunnianhimoisen delegoidun säädöksen, joka ilmentää kaikilta osin lainsäätäjien Solvenssi II:n muutosdirektiivistä saavuttamaa yhteisymmärrystä ja jossa otetaan huomioon EIOPAn asiaankuuluvat suositukset;

60.odottaa komission kehittävän ratkaisuja, joilla mahdollistetaan se, että yritykset, myös kasvavat startup-yritykset, mikroyritykset ja pk-yritykset, laajentavat toimintaansa ja listautuvat EU:ssa; pyytää siksi, että EU:n tulevaan startup- ja scale-up-strategiaan sisällytetään rahoitusta ja erityisesti riskipääomia käsittelevä luku, jossa hahmotellaan sopivat aloitteet sen torjumiseksi, että eurooppalaiset startup- ja scale-up-yritykset siirtävät toimintansa EU:n ulkopuolelle, ja jolla pyritään luomaan houkutteleva ja avoin investointiympäristö, jossa suhtaudutaan myönteisesti sekä EU:n että kansainvälisiin sijoittajiin, jotka haluavat investoida unioniin; korostaa, että on tärkeää houkutella EU:hun osaamista pitkän aikavälin talouskasvun, innovoinnin ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn varmistamiseksi; korostaa tarvetta syventää EU:n ensimarkkinoiden yhdentymistä edistämällä sääntelyn lähentämistä ja helpottamalla rajatylittäviä listautumisia; toteaa, että pk-yritysten kasvumarkkinat ovat pk-yritysten kannalta tärkeä keino päästä pääomamarkkinoille ja että kasvumarkkinoille pääsyä olisi helpotettava yksinkertaistettujen vaatimusten avulla;

61.kehottaa myöntämään kohdennettua tukea EU:n tasolla sen varmistamiseksi, että tutkimustyön tulokset saadaan tehokkaammin markkinoille, erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa innovaatioekosysteemit ovat heikommat; korostaa, että on tärkeää saattaa tutkimuslaitokset yhteyteen startup-yritysten ja teollisuuden kanssa;

62.tukee sijoittajien irtautumista yksityisistä yhtiöistä edistämällä yksityisten yritysten osakkeilla ajoittain käydyn monenvälisen kaupan kaltaisia mekanismeja, koska siten parannetaan likviditeettiä ja avoimuutta ja mahdollistetaan varhaisen vaiheen sijoittajien tuoton toteutuminen; katsoo, että tällaiset mekanismit olisi suunniteltava erityisesti helpottamaan EU:n jäsenvaltioiden rajatylittävää kauppaa ja säilyttämään osakkeenomistajien oikeudet erityisesti vähemmistöosakkaiden osalta;

63.kehottaa komissiota asettamaan etusijalle säästö- ja investointiunionia koskevan kunnianhimoisen suunnitelman, jolla kannustetaan yksityisiin investointeihin, pidetään yllä rahoitusvakautta ja kuluttajansuojaa, edistetään riskipääoman ja pääomasijoitusten saatavuutta, jotta pk-yritykset voivat hyötyä markkinoiden suuremmasta yhdentymisestä, varmistetaan vähittäissijoittajien pääsy markkinoille, parannetaan talousosaamista ja vähennetään liiallista riippuvuutta pankkien luotonannosta ja täydennetään sitä sekä tarjotaan samalla kannustimia kestävään toimintaan;

64.katsoo, että taloustietoisuuden ja luottamuksen lisääminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan luoda menestyksekäs pääomamarkkinaunioni ja saada liikkeelle yksityisiä investointeja; panee huolestuneena merkille, että talousosaaminen on edelleen heikkoa kaikkialla unionissa ja että vain 18 prosentilla EU:n kansalaisista on korkea talousosaamisen taso; korostaa, että tietämyksen taso vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltioissa ja väestöryhmissä; kehottaa keskittymään selkeämmin talousosaamiseen, koska EU:n kansalaisten ymmärrystä sijoitustuotteista on parannettava;

65.katsoo, että EU:ssa olisi edistettävä talousvalistuksen lisäämistä koskevia aloitteita, jotta parannetaan kansalaisten tietämystä pääomamarkkinoille osallistumisen hyödyistä ja autetaan yksittäisiä sijoittajia tekemään asianmukaiseen tietoon perustuvia sijoituspäätöksiä; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen uudeksi strategiaksi ja vaatii tekemään siitä riittävän kunnianhimoisen, jotta koulutustasoa voidaan parantaa merkittävästi kaikkialla Euroopassa ja varmistaa näin kestävä muutos; korostaa, että on kiireellisesti toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään helpommin saatavilla olevaa ja tasapuolisempaa talousvalistusta kaikkialla EU:ssa kunnioittaen kansallista toimivaltaa; katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi rahoitettava kuluttajajärjestöjen, yksittäisten sijoittajayhdistysten ja osakkeenomistajajärjestöjen aloitteita, joilla edistetään tietämystä ja lisätään vähittäissijoittajien osallistumista pääomamarkkinoille; kehottaa komissiota tukemaan sellaisten riippumattomien ja käyttäjäystävällisten digitaalisten välineiden kehittämistä, joiden avulla kansalaiset voisivat helposti vertailla markkinoilla saatavilla olevien sijoitustuotteiden eri ominaisuuksia;

66.painottaa, että talousvalistusaloitteilla ei voida korvata vahvaa sijoittajien suojaa koskevaa kehystä; huomauttaa, että talousosaamista koskevien aloitteiden vaikutus voi olla rajallinen, kun otetaan huomioon yksittäisiin sijoittajiin väistämättä vaikuttavat käyttäytymisen rajoitukset ja kognitiiviset vinoumat sekä rahoitusmarkkinoiden innovointinopeus ja puhdas monimutkaisuus; katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden tason aloitteet, joilla tuetaan rahoitustuotteiden standardointia ja yksinkertaisuutta, voisivat lisätä EU:n kansalaisten ymmärrystä sijoitustuotteista ja parantaa niiden vertailukelpoisuutta;

67.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keskittymään entistä enemmän rahoituspalvelualan digitalisointiin, jotta voidaan hyödyntää tekoälyn, tietojen yhteiskäytön ja uuden teknologian tarjoamia uusia mahdollisuuksia ja pysyä kansainvälisesti kilpailukykyisinä;

68.kehottaa komissiota helpottamaan yhteisösijoittajien, kuten pankkien, vakuutuksenantajien, eläkerahastojen ja sijoitusrahastojen, pitkäaikaisia pääomasijoituksia;

69.tukee täysimittaisen eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamista; toteaa, että riskien jakaminen ja riskien vähentäminen ovat kytköksissä toisiinsa;

70.panee merkille komission 17. kesäkuuta 2025 esittelemän tarkistetun arvopaperistamiskehyksen, joka voi edistää finanssimarkkinoiden yhdentymistä luomalla yhteyden pankkien luotonannon ja pääomamarkkinoiden välille; katsoo, että arvopaperistamisen elvyttämiseen tähtäävissä toimissa olisi keskityttävä julkistamista koskevien sääntelyvaatimusten virtaviivaistamiseen sekä yksinkertaisiin, läpinäkyviin ja standardoituihin kriteereihin rahoitusvakautta heikentämättä;

71.muistuttaa finanssipoliittisten puskureiden tärkeydestä, jotta voidaan tukea julkisia investointeja; ottaa erityisesti huomioon, että finanssipoliittisten sääntöjen kehyksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi säilytettävä kansallisten keskipitkän aikavälin rakennesuunnitelmiensa keston ajan vähintään kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien taso, joka on suhteessa suunnitelman alkua edeltävään keskipitkän aikavälin tasoon;

72.toteaa, että ilman julkisen sektorin tukea yksityinen sektori ei todennäköisesti pysty rahoittamaan suurinta osaa investoinneista, joita tarvitaan talouden digitalisointia ja hiilestä irtautumista varten; katsoo, että kilpailukykyyn, puolustukseen, energiaan ja hiilestä irtautumiseen liittyvien toimenpiteiden kiireellisyys edellyttää huomattavaa yksityisten ja julkisten investointien liikkeelle saamista ja tarpeen mukaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia;

73.huomauttaa kuitenkin, että julkisen velan taso on korkea kaikkialla EU:ssa ja että julkisen talouden liikkumavara on rajallista; painottaa siksi, että kaikkien yksityisten investointien liikkeelle saamiseen tähtäävien julkisten tukitoimien on oltava hyvin kohdennettuja; huomauttaa, että riskien vähentämistä esimerkiksi julkisten takausten avulla koskevat aloitteet ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta;

74.korostaa, että luonnonkatastrofien yleistyminen ja niiden vaikutusten voimistuminen aiheuttaa valtavia kustannuksia julkiselle taloudelle; toteaa, että näitä tulevia kustannuksia ei tällä hetkellä oteta huomioon velkakestävyysanalyysissä;

75.odottaa komissiolta ja jäsenvaltioilta kunnianhimoisia ja konkreettisia toimia, jotta estetään julkisten investointien romahtaminen vuoden 2026 jälkeen, jolloin elpymis- ja palautumistukivälineen ja InvestEU-ohjelman voimassaolon on määrä päättyä, kun otetaan huomioon mahdollinen laaja kauppasota, joka voi vaikuttaa investointien kohdentamiseen; panee merkille elpymis- ja palautumistukivälineen perustavanlaatuiset puutteet, kuten esimerkiksi sen, että alue- ja paikallisviranomaisia ei oteta mukaan toimiin suunnittelusta aina toteutukseen paikkalähtöistä ja monitasoista hallintoa koskevan toimintamallin välityksellä; korostaa tarvetta ylläpitää julkisia investointeja sekä kansallisella että EU:n tasolla yksityisten investointien hyödyntämiseksi ja laadukkaiden julkisten palvelujen ja infrastruktuurien rahoittamiseksi; katsoo, että tätä kehystä olisi tarvittaessa vahvistettava EU:n tason investointivälineillä ja -työkaluilla, joilla pyritään minimoimaan EU:n veronmaksajille aiheutuvat kustannukset ja maksimoimaan eurooppalaisten julkishyödykkeiden tarjonnan tehokkuus, ja toteaa, että tämä voisi myös olla askel yhteisen turvallisen sijoitusvälineen edistämiseksi; suhtautuu siksi myönteisesti InvestEU-ohjelmaa koskevaan omnibus-pakettiehdotukseen, jolla saadaan liikkeelle merkittävä määrä lisäinvestointeja monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevaksi ajaksi;

76.huomauttaa, että kansallisten finanssipolitiikkojen tehokas koordinointi on tarpeellista, jotta voidaan säilyttää julkisten investointien riittävä taso EU:ssa;

77.toteaa, että EU:n finanssipoliittisen kehyksen noudattamiseksi EU:n hallitusten odotetaan noudattavan vuonna 2025 rajoittavaa finanssipolitiikan viritystä, joka voi olla ristiriidassa EU:n investointitarpeiden kanssa; painottaa, että samalla kun EU:n hallitukset kamppailevat omien finanssipoliittisten taakkojensa kanssa, tarvitaan EU:n laajuisia investointivälineitä investointivajeen kuromiseksi umpeen;

78.muistuttaa, että Next Generation EU -väline on suurin EU:n koskaan rahoittama elvytyspaketti, jolla tuetaan talouden elpymistä sekä vihreää ja digitaalista siirtymää; huomauttaa, että Next Generation EU -välineen jälleenrahoitukseen liittyvät keskeiset kysymykset ovat edelleen ratkaisematta; kehottaa neuvostoa hyväksymään kiireellisesti uusia omia varoja, jotta voidaan mahdollistaa Next Generation EU -välineeseen liittyvien lainojen kestävä takaisinmaksu; katsoo, että olisi tutkittava kaikkia välineitä ja työkaluja, jotta EU:lle voidaan tarjota sen tarvitsemat resurssit;

79.panee merkille, että yhteisen turvallisen sijoitusvälineen laskeminen liikkeelle voisi tarjota pääomamarkkinaunionin toteuttamista helpottavan vertailukohdan, parantaa rahapolitiikan välittymistä koko euroalueella, vahvistaa euron kansainvälistä asemaa ja vastata joihinkin Draghin raportissa määriteltyihin investointitarpeisiin; toteaa jälleen, että yhteinen lainanotto laskemalla liikkeeseen EU:n joukkovelkakirjoja on mahdollinen vaihtoehto sen varmistamiseksi, että unionilla on riittävät resurssit vastata akuutteihin unionin laajuisiin kriiseihin, kuten tämänhetkiseen turvallisuus- ja puolustuskriisiin; kehottaa komissiota edistämään keskusteluja Draghin raportissa todetun merkittävän investointivajeen korjaamiseksi EU:ssa ja esittämään konkreettisia ehdotuksia rahoitusratkaisuista;

80.suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen lisätä vähittäissijoittajien osallistumista eurooppalaisiin rahoitustuotteisiin yhteistyössä Euroopan investointipankkiryhmän (EIP-ryhmä), Euroopan vakausmekanismin ja kansallisten kehityspankkien kanssa; suosittaa, että EU:n tasolla liikkeeseen lasketut turvalliset sijoitusvälineet sisällytetään työntekijöille tarkoitettuihin säästötuotteisiin;

81.katsoo, että geopoliittisten jännitteiden vuoksi kasvavat puolustustarpeet edellyttävät rahoitustuen välitöntä käyttöönottoa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tiettyjen, erityisesti asemaltaan neutraalien, jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen; suhtautuu myönteisesti komission tulevaan ehdotukseen uudesta enintään 150 miljardin euron SAFE-rahoitusvälineestä, jolla lisätään EU:n puolustusvoimavaroja osana ReArm Europe -suunnitelmaa; pitää kuitenkin valitettavana, että komissio päätti käyttää lainsäädäntöehdotuksensa perustana SEUT-sopimuksen 122 artiklaa, joka ei edellytä parlamentin kuulemista; muistuttaa, että puolustusvoimavarojen tehokas kehittäminen perustuu EU:n tasolla tehtäviin yhteisiin investointeihin, ja toteaa, että näin varmistetaan yhteentoimivuus ja tuotetaan tehokkuushyötyä – sen sijaan, että oltaisiin ensisijaisesti riippuvaisia hajanaisista kansallisesti rahoitettavista menoista – aktivoimalla koordinoidusti kansallisia poikkeuslausekkeita puolustukseen liittyvien investointien mahdollistamiseksi;

82.suhtautuu myönteisesti komission ja EIP-ryhmän yhteiseen aloitteeseen, jonka tarkoituksena on perustaa puolustusalan pääomarahoitusvälineeksi rahasto-osuusrahasto, jonka budjetti vuosille 2024–2027 on 175 miljoonaa euroa ja jolla on tarkoitus tukea yksityisiä investointeja eurooppalaisiin pk-yrityksiin, jotka kehittävät innovatiivisia kaksikäyttöpuolustusteknologioita;

83.suhtautuu myönteisesti sitoumukseen, jonka EIP-ryhmä esitti vuosia 2024–2027 koskevassa strategisessa etenemissuunnitelmassaan ja jonka mukaan se auttaa edistämään pääomamarkkinaunionia mobilisoimalla yksityistä pääomaa tuottaviin investointeihin ja tukemalla hyötyjä keskeisillä EU:n toimintapolitiikan aloilla, innovointia yritysten koko elinkaaren ajan sekä startup- ja scale-up-yritysten riskipääomarahoitusta ja oman pääoman ehtoista suuremman riskin rahoitusta; muistuttaa EU:n julkisten pankkien velvollisuudesta tukea pitkän aikavälin siirtymähankkeita, joihin on vaikea saada rahoitusta yksityiseltä sektorilta;

84.painottaa tarvetta yksinkertaistaa, sujuvoittaa, optimoida ja vahvistaa EIP:n prosesseja ja toimeksiantoja, jotta voidaan lisätä synergiaetuja, tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja vähentää hallinnollista taakkaa, raportointikustannuksia ja monimutkaisuutta yrityksiltä ja hankkeilta, jotka voisivat muutoin jättää hakematta rahoitusta monimutkaisten menettelyjen, sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien korkeiden kustannusten ja sääntelyn epävarmuuden vuoksi;

85.kannattaa sitä, että EIP lisää korkeamman riskin välineiden, kuten suoran ja välillisen oman pääoman ehtoisen rahoituksen ja oman pääoman luonteisen rahoituksen, käyttöä muun muassa Euroopan investointirahaston välityksellä, jotta edistetään investointeja yrityksiin ja rahastoihin erityisesti riskipääoman ja riskipääomalainojen avulla, mutta korostaa, että korkeamman riskin välineisiin on yhdistettävä selkeät riskikehykset ja mitattavissa olevat tulosindikaattorit;

86.katsoo, että investointien julkinen tuki ulottuu rahoituksen saantia laajemmalle ja että sen olisi katettava myös tekninen tuki, projektinhallinta, valmiuksien kehittäminen, tutkimuksen kaupallistaminen, yksityisen rahoituksen saannin tukeminen sekä korkeakoulujen ja riskipääoman välisen yhteistyön vaaliminen innovoinnin ja kilpailukyvyn edistämiseksi;

87.kehottaa komissiota ehdottamaan kilpailukyvyn koordinointivälinettä, joka tukee myös Euroopan teollisuuden tarpeiden, puutteiden ja markkinamahdollisuuksien kartoittamista, ja laatimaan asiaankuuluvia suosituksia; korostaa, että se olisi yhdistettävä tulevaan kilpailukykyrahastoon, jotta varmistetaan tehokkaat ratkaisut teollisuuden haasteisiin koko unionissa;

88.kehottaa komissiota painottamaan eurooppalaisessa ohjausjaksossa enemmän säästö- ja investointiunionin painopisteitä ja varmistamaan, että EU:n pääomamarkkinoiden syventämiseen ja yhdentymiseen tähtääviä rakenneuudistuksia ja toimenpiteitä tuetaan, seurataan ja arvioidaan johdonmukaisesti;

89.pyytää komissiota sisällyttämään riskipääomaa edistäviä erityistoimenpiteitä tulevaan kilpailukykyrahastoon, TechEU-ohjelmaan ja muihin vastaaviin aloitteisiin;

90.ottaa huomioon kilpailupolitiikan ja valtiontuen merkityksen Euroopan teollisuuden kehityksen tukemisessa; katsoo kuitenkin, että valtiontuki voi lisätä entisestään sisämarkkinoiden hajanaisuutta;

91.panee merkille, että komissio julkaisee säästö- ja investointiunionia koskevan väliarvioinnin vuoden 2027 toiseen neljännekseen mennessä;

92.korostaa, että parlamentin olisi osallistuttava asianmukaisesti säästö- ja investointiunionin täytäntöönpanoon; kehottaa komissiota aloittamaan alustavat keskustelut pääomamarkkinaunionin ja rahoituspalvelujen alalla ennen uusia ehdotuksia ja mahdollisia mukautuksia nykyisiin ehdotuksiin;

93.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.