1.panee merkille, että komissio esitti 16. heinäkuuta 2025 YMP:n uudistamista koskevia lainsäädäntöehdotuksia yhdessä ehdotuksensa uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi kaudeksi 2028–2034 kanssa; vaatii kuitenkin, että parlamentin kanta YMP:n ja EU:n maatalouden tulevaisuuteen säilyy tässä päätöslauselmassa esitetyn mukaisena;

2.panee merkille komission tiedonannon ”Maataloutta ja elintarvikkeita koskeva visio” ja pitää sitä lupaavana etenemissuunnitelmana kohti vuoden 2027 jälkeistä YMP:tä, koska siihen sisältyy merkittäviä ehdotuksia, jotka perustuvat sukupolvenvaihdokseen, kilpailukykyyn, kestävyyteen, häiriönsietokykyyn, yksinkertaistamiseen ja vastavuoroisuuden lisäämiseen kaupan normeissa, ja siinä painotetaan innovointia taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristökestävyyden saavuttamiseksi, kannustimien ensisijaisuutta rajoituksiin nähden ja YMP:n tuen oikeudenmukaisempaa kohdentamista; toteaa, että tämän lähestymistavan yhteydessä painotetaan jälleen SEUT:n 39 artiklaan kirjattuja YMP:n perinteisiä ydintavoitteita; korostaa, että on tärkeää varmistaa erillinen YMP:n talousarvio näiden päämäärien saavuttamiseksi;

3.painottaa, että maataloudella on olennainen tehtävä ruokaturvan varmistamisessa EU:ssa ja sen ulkopuolella, ihmisten terveyden turvaamisessa, biologisen monimuotoisuuden ja terveen maaperän ja veden säilyttämisessä sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden takaamisessa; tähdentää, että tulevassa YMP:ssä olisi yksinkertaistettava ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillintää koskevien toimenpiteiden saatavuutta ja että viljelijöitä olisi palkittava heidän ponnisteluistaan tässä yhteydessä; korostaa, että viljelijöillä on kriittinen tehtävä eurooppalaisen maataloustuotannon kestävyyden varmistamisessa sen ympäristöön liittyvän, sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden osalta samalla, kun he myös edistävät ruokaturvaa ja strategista autonomiaa, joten heitä olisi tuettava; kehottaa toteuttamaan vaikutustenarviointeja, joissa otetaan huomioon tilatason vaikutukset, ennen kuin ehdotetaan mitään uusia asetuksia, jotka merkitsevät viljelijöille uusia vaatimuksia ja byrokraattisia rasitteita, ja peräänkuuluttaa kaikkien olemassa olevien velvoitteiden uudelleentarkastelua; katsoo, että maatalouden on säilyttävä EU:n toimintapolitiikkana eikä sitä saa sisällyttää yhteen ainoaan rahastoon, jotta varmistetaan jäsenvaltioiden kesken yhdenmukaiset edellytykset;

4.peräänkuuluttaa YMP:lle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä korotettua ja erillistä talousarviota, joka indeksoidaan inflaation mukaan vuotuisilla uudelleenarvioinneilla, jotta voidaan taata elintarvikehuoltovarmuus ailahtelevan geopoliittisen tilanteen aiheuttamasta kaupallisesta epävakaudesta huolimatta; korostaa, että ilman riittäviä resursseja YMP ei pysty enää olemaan keskeinen moottori eurooppalaisen maatalouden kestävyyden varmistamiseksi talouden, ympäristön ja yhteiskunnan näkökulmasta samalla, kun taataan kohtuulliset tulot ja oikeudenmukaiset edellytykset maatalousalan toimijoille sekä täysin toimivat sisämarkkinat; vaatii, että YMP:hen osoitetut määrärahat pysyvät talousarviossa tähän tarkoitukseen korvamerkittyinä, erityisesti kun on kyse suorista tuista; vastustaa voimakkaasti ajatusta siitä, että jäsenvaltioiden pitäisi antaa käyttää YMP:n talousarviota osana muihin tarkoituksiin kuin maatalouteen osoitettuja kokonaismäärärahoja; painottaa, että asianmukaisen talousarvion avulla varmistetaan yhteisen politiikan jatkuminen;

5.kehottaa komissiota ja lainsäätäjiä säilyttämään kiinteän ja erillään pidettävän tulotuen keskeisenä osana vuoden 2027 jälkeistä YMP:tä ja tunnustamaan sen olennaisen tehtävän varmistettaessa EU:n kuluttajille korkeiden laatu- ja terveysnormien mukainen elintarviketuotanto, tarjottaessa viljelijöille vakautta markkinoiden epävakauden ja sään ääri-ilmiöiden keskellä, varmistettaessa viljelijöille kohtuullinen elintaso, taattaessa toimitusvarmuus ja kehitettäessä elintarvike- ja rehuomavaraisuutta; katsoo, että myös EU:n ulkorajoilla sijaitsevien alueiden tämänhetkinen tilanne on otettava huomioon;

6.ilmaisee huolensa mahdollisista talousarviouudistuksista EU:n vuoden 2027 jälkeisessä talousarviossa, mukaan lukien rahoitusvirtojen mahdollinen keskittäminen; varoittaa, että YMP:n sisällyttäminen muihin rahoitusaloihin, kuten koheesioon, aluekehitykseen ja kalatalouteen, voisi heikentää maatalouspolitiikan erillistä roolia;

7.painottaa, että YMP:n on säilytettävä oma oikeudellinen ja institutionaalinen asemansa vuoden 2027 jälkeisellä kaudella; korostaa, että on tärkeää säilyttää YMP:n talousarvio erillisenä ja tähän tarkoitukseen varattuna talousarviona, joka räätälöidään eurooppalaisen maatalousalan erityistarpeisiin; kehottaa komissiota vähentämään hallinnollista rasitetta, jotta varmistetaan, että viljelijät voivat saada tukea suoraan ilman, että heidän tarvitsee liiaksi turvautua ulkopuolisiin konsultteihin;

8.vahvistaa, että on tärkeää säilyttää YMP erillisenä toimintapolitiikkana, joka toimii kumppanuutena maatalouden ja yhteiskunnan sekä Euroopan ja sen viljelijöiden välillä sekä tarjoaa heille luotettavaa tukea ruokaturvan parantamiseksi; torjuu jyrkästi kaikki ehdotukset YMP:n talousarvion sisällyttämisestä yhteen ainoaan rahastoon muiden toimintapolitiikkojen tai varojen kanssa, koska tällainen lähestymistapa heikentäisi toimenpiteiden vaikuttavuutta ja vaarantaisi unionin strategiset tavoitteet ruokaturvan ja maaseudun kehittämisen suhteen;

9.huomauttaa, että nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa elintarvikkeiden turvatusta ja jatkuvasta saatavuudesta on tullut strategiseen turvallisuuteen liittyvä kysymys ja että riippuvuutta tuonnista voidaan käyttää hyväksi painostuskeinona; korostaa, että tässä yhteydessä olisi painotettava enemmän YMP:n perinteisiä ydintavoitteita eli ruokaturvan ja häiriönsietokyvyn tukemista, kohtuullisten tulojen varmistamista viljelijöille sekä markkinoiden vakauden ja kilpailukyvyn parantamista;

10.tähdentää, että kestävällä elintarvike- ja maataloustuotannolla on korostetusti strateginen rooli uudessa geopoliittisessa tilanteessa olennaisena osana EU:n turvallisuutta, vakautta ja suvereniteettia sekä strategista autonomiaa ja että YMP:n talousarvion suuruuden ja kehyksen on ilmennettävä tätä; katsoo, että EU:n maatalous olisi tunnustettava paitsi talouden alaksi myös geopolitiikan kulmakiveksi, sosiaalisen ja alueellisen vakauden välineeksi sekä EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kriittiseksi osatekijäksi; toteaa, että globaalilla tasolla EU:ta lukuun ottamatta maatalousalalla keskeisessä roolissa olevat maat ovat lisänneet menojaan ja suojatoimenpiteitään tällä alalla vuosien 2007–2008 elintarvikkeiden hintakriisin jälkeen; muistuttaa, että maatalouden tuottavuus ja häiriönsietokyky ovat riippuvaisia luonnonvarojen kestävästä hoidosta, jotta voidaan taata elintarvikejärjestelmiemme pitkän aikavälin kestävyys; korostaa, että vuoden 2027 jälkeisellä YMP:llä on osaltaan lujitettava unionin yleistä varautumista ja häiriönsietokykyä; painottaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä elintarvikkeet turvallisuus- ja kilpailukykysuunnitelmiinsa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan strategisten varastojen perustamista EU:n ja kansallisella tasolla ruokaturvan varmistamiseksi;

11.huomauttaa, että tehokas maataloustuotanto edistää tärkeällä tavalla alan kestävyyttä optimoimalla sadot mahdollisimman vähäisillä tuotantopanoksilla; painottaa, että YMP:hen on sisällyttävä välineitä ja investointeja, joilla parannetaan tilojen ja maaseutualueiden valmiuksia varautua häiriöihin, hallita niitä ja toipua niistä; painottaa, että YMP:n ensisijaisena tavoitteena olisi oltava täyttää Euroopan väestön ruokatarpeet ja että tämä tarkoittaa, että viljelijöitä on tuettava tuloksellisemmin, jotta voidaan parantaa EU:n ruokaturvaa ja strategista autonomiaa;

12.korostaa tässä yhteydessä tukkumarkkinoiden eli yleisen edun mukaisten hyväksyttyjen rakenteiden strategista roolia, sillä niiden avulla voidaan varmistaa kestävyyden, jätteen vähentämisen ja hintojen avoimuuden periaatteiden noudattaminen;

13.tähdentää, että yhteistyö, aggregointi ja vuoropuhelu sekä viljelijöiden parempi organisoituminen osuuskuntien, tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien kautta maatalouselintarvikealan arvoketjussa yhdessä kilpailulainsäädännöstä tehtävien poikkeusten ja erityistuen kanssa ovat avainasemassa, kun halutaan parantaa viljelijöiden asemaa, edistää tasapuolisempaa marginaalien jakautumista ja lisätä kaikkien toimijoiden tehokkuutta; toteaa, että tässä mielessä YMP:n ja sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY, annettu 11. toukokuuta 2005, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2005/29/2022-05-28). uudistaminen voi olla tilaisuus vahvistaa viljelijöiden asemaa kansallisissa ja kansainvälisissä maatalouselintarvikealan toimitusketjuissa ja varmistaa, että tuottajat saavat kohtuullisen hinnan tuotteistaan ja työstään, lujittamalla kriisinhallintamekanismeja ja parantamalla rajatylittävää täytäntöönpanon valvontaa sopimattomien kaupallisten menettelyjen torjumiseksi EU:n tason yhdenmukaistamisella vaarantamatta parhaita olemassa olevia kansallisia strategioita ja käytäntöjä tai vaikuttamatta niihin kielteisesti; kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta perustaa uusia välineitä, jotta vältetään se, että viljelijät saisivat tuotteistaan tuotantokustannusten alle jääviä hintoja;

14.korostaa erityisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten rajatylittävän yhteistyön lujittamisen sekä sääntöjen vaikuttavan, koordinoidun ja johdonmukaisen valvonnan varmistamisen merkitystä sisämarkkinoilla, jotta voidaan torjua väärinkäytöksiä, taata oikeudenmukaisuus toimitusketjussa ja estää epäreilu kilpailu; painottaa, että ruokaturva ja ruokasuvereniteetti ovat strategisen autonomian olennaisia osatekijöitä ja että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on edelleen tuettava tuloksellisesti unionin maatalousalan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä;

15.korostaa suoran tulotuen turvaamisen ja vahvistamisen merkitystä, jotta voidaan täyttää kaikkien ammattimaisten, niin koko- kuin osa-aikaisestikin toimivien aktiiviviljelijöiden tarpeet YMP:n yhteydessä heidän tuotantonsa suuruudesta ja tyypistä riippumatta; painottaa, että on tärkeää ottaa mukaan useampaa toimintaa harjoittavat viljelijät, sillä kaikki viljelijät myötävaikuttavat merkittävällä tavalla maaseutualueiden sosioekonomiseen rakenteeseen;

16.huomauttaa, että suorat tuet nykyisessä muodossaan tuottavat selvää EU:n lisäarvoa, ja muistuttaa pinta-alaperusteisen mallin merkityksestä samalla, kun lisätään tukea haavoittuvimmassa asemassa oleville viljelijöille, mukaan lukien perheviljelmät, pienet ja keskisuuret tilat, nuoret ja naisviljelijät, tilat luonnonhaitta-alueilla ja tilat, joilla toteutetaan kestävämpiä käytäntöjä; kannattaa mallia, joka tuo vakautta ja jolla lisätään tuloksellisesti viljelijöiden tuloja ja säilytetään elintarviketuotannon taloudellinen elinkelpoisuus, kilpailukyky ja kestävyys kaikilla EU:n alueilla; uskoo, että on olennaisen tärkeää varmistaa oikeudenmukaisuus suorien tukien jakautumisessa sekä jäsenvaltioiden kesken että niiden sisällä;

17.katsoo, että on välttämätöntä edelleen hioa viljelijän EU:n tason puitemääritelmää, jotta voitaisiin parantaa YMP:n tuen kohdentumista maataloustoimintaa harjoittaviin, ja että jäsenvaltioiden olisi tämän määritelmän perusteella määriteltävä, mitkä viljelijät ovat tukikelpoisia; katsoo, että tämän määritelmän ulkopuolelle ei saisi jättää tukea sellaisille useampaa toimintaa harjoittaville viljelijöille, jotka harjoittavat aktiivisen maatalouden lisäksi myös muuta kuin maataloutta maatilansa ulkopuolella, sillä tällaisten viljelijöiden monimuotoinen toiminta usein vahvistaa maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta;

18.painottaa avoimuuden merkitystä YMP:n varojen kohdentamisessa ja kehottaa tunnistamaan järjestelmällisesti lopulliset edunsaajat ja toisiinsa sidoksissa olevat yritykset; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön valvontamekanismeja, joilla estetään tuen keskittyminen monimutkaisten omistusrakenteiden tai maatilojen keinotekoisen pirstomisen avulla;

19.katsoo, että niin kauan kuin sisämarkkinoilla kunnioitetaan tasapuolisia toimintaedellytyksiä, vapaaehtoiset tuotantosidonnaiset tuet olisi säilytettävä tai niitä olisi korotettava takaamalla riittävät määrärahat ja lisäämällä joustoa niiden käytössä, sillä kyseessä on yksinkertainen väline, jolla ylläpidetään tuotantoa haavoittuvilla aloilla ja torjutaan erityisiä vaikeuksia, jotka ovat erityisesti seurausta epäsuotuisten alueiden rakenteellisesta kilpailuhaitasta;

20.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään ekojärjestelmien vapaaehtoisen luonteen ja tekemään niistä yksinkertaisempia ja joustavampia vuoden 2027 jälkeisessä YMP:ssä; kehottaa jäsenvaltioita antamaan viljelijöilleen selkeän ja yksinkertaisen luettelon tehokkaista ja vaikuttavista ekojärjestelmävaihtoehdoista, joista he voivat valita, ja liittämään niihin asianmukaisen ja houkuttelevan korvauksen, jolla kannustetaan käyttämään niitä, heikentämättä kuitenkaan suoriin tukiin kohdennettuja varoja ja investointeja ja lisäämättä byrokratiaa; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan koulutukseen, jolla viljelijöitä tuetaan ekojärjestelmien tuloksellisessa käytössä;

21.tunnustaa sosiaalisen ehdollisuuden kautta jo saavutetun edistymisen; peräänkuuluttaa sosiaalisen ehdollisuuden arviointia YMP:ssä sekä oikeasuhteista, tuloksellista ja selkeästi määriteltyä täytäntöönpanoa, jotta voidaan välttää moninkertaiset määräykset jäsenvaltioiden kesken ja viljelijöihin kohdistuva kohtuuton hallinnollinen rasite sekä suojella työntekijöiden oikeuksia;

22.vaatii kattavaa tutkimusta, jossa arvioidaan, voitaisiinko pakollisten mekanismien käyttöönotolla, kuten YMP:n mukaisten suorien tukien uudelleenjakamisella tai rajaamisella tukikaton tai asteittaisen alentamisen avulla, parantaa oikeudenmukaisuutta; korostaa, että tämä olisi arvioitava ennen uutta YMP:tä koskevien ehdotusten esittämistä, jotta voidaan kehittää asianmukaisia välineitä, joilla voidaan aidosti tukea tilojen elinkelpoisuutta EU:ssa, myös nuorten ja naisviljelijöiden sekä pienten ja keskisuurten tilojen tapauksessa; korostaa, että tutkimuksessa olisi analysoitava myös tukikattojen soveltamatta jättämistä, kun on kyse tietyistä tuista, kuten ekojärjestelmiä koskevista ja maatalouden ympäristötuista tai ilmastoon liittyvistä tuista;

23.kehottaa tavoittelemaan maatalouselintarvikealalla tuotetun arvon tasapuolista jakautumista puitelakien ja sellaisten toimenpiteiden avulla, joilla pyritään lisäämään yrittäjyydestä saatavia tuottoja ja maataloustuloja, tasapainottamalla suhteita ketjussa uudelleen jakelijoiden ja tuottajien suuntaan; peräänkuuluttaa erityisesti kannustimia ja investointeja uusiin maatalouselintarvikealan liiketoimintamalleihin, joilla taataan taloudellinen kestävyys pitkällä aikavälillä, sekä liikesuhteen tasapainottamista uudelleen viljelijöiden, jakelijoiden ja tuottajien välillä kiellettyihin käytäntöihin perustuvaa nykyistä EU:n lähestymistapaa laajemmin niin, että laaditaan viitekehyksenä toimivaa puitelainsäädäntöä Ranskan nk. EGAlim-lain innoittamana;

24.peräänkuuluttaa riippumatonta ja vahvaa YMP:n toista pilaria, joka on erillään koheesiopolitiikasta mutta jota koordinoidaan tiiviisti sen kanssa ja jolla edistetään politiikkajohdonmukaisuutta, jotta voidaan helpottaa muun muassa alueellista yhdentymistä ja varmistaa synergiat ja tehokas tuki maatalousalalle sellaisessa yhtenäisessä kehyksessä, jolla taataan EU:n varojen tehokas käyttö ja investoinnit hankkeisiin; toteaa, että näiden varojen on tavoitettava edunsaajat hyvissä ajoin; katsoo, että maaseudun kehittämiseen tarkoitettu rahoitus olisi osoitettava ensisijaisesti maataloustoimintaan, kun taas alueita tai infrastruktuuria tukevia muita toimia olisi rahoitettava koheesiorahastoista;

25.korostaa, että YMP:n toiseen pilariin tarvitaan hyvin rahoitettu maaseudun kehittämisohjelma maaseutualueiden tukemiseksi sekä vahva EU:n rahoitusosuus, jota täydennetään kansallisella yhteisrahoituksella ohjelman vaikuttavuuden ja pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi; painottaa tässä mielessä paikallisten hallintojen ja sidosryhmien, kuten osuuskuntien ja paikallisten toimintaryhmien, ratkaisevaa roolia YMP:n toisen pilarin toimien virtaviivaistamisessa; tähdentää, että alueiden täytyy voida suunnitella, toteuttaa ja hallinnoida maaseudun kehittämistoimenpiteitä itsenäisesti, kunkin jäsenvaltion valtiosäännön mukaisia erityispiirteitä kunnioittaen;

26.kehottaa korottamaan Leader-ohjelmaan osoitettua talousarviota ja toteaa, että tällä ohjelmalla osaltaan puututaan sosiaalisiin haasteisiin ja edistetään paikallisia toimintaryhmiä lujittamalla CLLD-lähestymistapoja, jotka ovat avainasemassa maaseudun ja kaupunkien välisten vahvempien yhteyksien rakentamisessa; korostaa, että Leader-ohjelmalla on keskeinen tehtävä edistettäessä houkuttelevia, vauraita, häiriönsietokykyisiä ja toisiinsa yhteydessä olevia maaseutualueita, sillä siitä tuetaan aloitteita, jotka tuottavat paikallista lisäarvoa, vauhdittavat yrittäjyyttä, lisäävät innovointia ja vahvistavat alueiden taloudellista ja sosiaalista rakennetta, ja toteaa, että nämä kaikki ovat olennaisen tärkeitä inhimillisen pääoman, etenkin nuorten ja naisten, pitämiseksi alueella ja houkuttelemiseksi sinne sekä väestökehitykseen liittyvän ja alueellisen tasapainon ja sukupolvenvaihdoksen edistämiseksi;

27.toteaa, että vapaaehtoiset toisen pilarin maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet sekä eläinten hyvinvointiin ja eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät toimenpiteet, joissa käytetään yksinkertaistettuja ja niin kannustinperusteisia kuin myös sääntöjen noudattamiseen perustuvia lähestymistapoja, ovat keskeisiä välineitä ympäristön suojelemiseksi ja kestävien käytäntöjen edistämiseksi samalla, kun ne auttavat takaamaan kohtuulliset tulot niitä käyttöön ottaville viljelijöille; pitää näitä toisen pilarin järjestelmiä vaikuttavampina kuin ekojärjestelmiä, jotka eivät ole monissa jäsenvaltioissa saavuttaneet toivottuja tuloksia siksi, että ne ovat viljelijöiden kannalta erittäin monimutkaisia, ja on sen vuoksi sitä mieltä, että näiden toisen pilarin järjestelmien olisi saatava korotettu rahoitusosuus tulevassa YMP:ssä; painottaa, että on tärkeää varmistaa, että maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet auttavat säilyttämään elintarviketuotannon ja parantamaan sitä;

28.kehottaa yksinkertaistamaan YMP:n rahoitustukea ja parantamaan sen saatavuutta pienissä hankkeissa, jotka ovat useimmiten kaikkein innovatiivisimpien aloitteiden moottoreita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja laajentamaan yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä;

29.kehottaa komissiota hyväksymään konkreettisia toimenpiteitä, joilla taataan, että maatalouselintarvikkeiden tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista noudatetaan samoja elintarvikkeiden turvallisuutta ja ympäristöä koskevia, sosiaalisia ja eläinten hyvinvointia koskevia standardeja kuin EU:n tuottajilta vaaditaan, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset sekä elintarvikkeiden turvallisuuden, jäljitettävyyden ja kestävän tuotannon korkea taso EU:ssa; katsoo, että tämä on olennaisen tärkeää, jotta vältetään EU:n maatalouselintarviketuotannon kilpailukyvyn heikentyminen tuontituotteisiin nähden; katsoo, että EU:n viljelijöiden kannalta epäreilun kilpailun välttämiseksi komission täytyy olla tarvittaessa valmis aktivoimaan EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tekemissään sopimuksissa olevat suojalausekkeet, jotta varmistetaan sisämarkkinoiden vakaus;

30.kehottaa komissiota osana sen toimia uusien markkinoiden avaamiseksi ja jo olemassa olevien markkinoiden vakiinnuttamiseksi toteuttamaan kuhunkin sen kauppasopimukseen sisältyvien maatalousalaa koskevien määräysten järjestelmällisen vaikutustenarvioinnin, jossa olisi otettava huomioon kaikki asianomaiset osapuolet niiden kumulatiivisen vaikutuksen määrittämiseksi, ja esittämään erityisiä strategioita tasapuolisten toimintaedellytysten ja vastavuoroisuuden varmistamiseksi kaikilla tasoilla, erityisesti tuotanto-, laatu- ja sosiaalisten standardien osalta;

31.korostaa, että on välttämätöntä säilyttää johdonmukaisuus unionin kauppa- ja kestävyyspolitiikan välillä ja lujittaa komission ja jäsenvaltioiden toteuttamaa ja jonkin EU:n valvontaviraston kautta toteutettavaa valvontaa sekä lähteellä että rajoilla, sillä tämä antaisi eurooppalaisille tuottajille suuremmat takeet reilusta kilpailusta; peräänkuuluttaa EU:n kauppapolitiikan uudelleentarkastelua, jotta varmistetaan, että sillä tuetaan tuloksellisesti eurooppalaisen maatalouden kilpailukykyä ja kestävyyttä; korostaa, ettei tulevia kauppasopimuksia tehtäessä saisi heikentää EU:n maatalousalan kestävyyttä ja kilpailukykyä;

32.kehottaa komissiota parantamaan synergioita, täydentävyyksiä ja koordinointia EU:n rahoitusvälineiden, kuten koheesiorahaston, NextGenerationEU-elpymisvälineen tai oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, kesken ja kansallisten välineiden kanssa sekä avaamaan suoria yhteistyölinjoja paikallisviranomaisten kanssa rahastojen hallinnointia ja täytäntöönpanoa varten; kehottaa lisäksi tehostamaan integrointia muiden asiaankuuluvien ohjelmien kanssa, jotta voidaan maksimoida innovointi-, digitalisaatio-, kestävyys- ja häiriönsietokykytavoitteiden vaikutus maataloudessa ja maaseutualueilla; kehottaa komissiota ottamaan kunkin rahoitusohjelmakauden alussa käyttöön sisäisen menettelyn, jolla varmistetaan maaseutualueille suunniteltujen eri tukivälineiden välinen täydentävyys ja johdonmukaisuus EU:n tasolla;

33.korostaa, että rahoituksen saanti on olennaisen tärkeää viljelijöille ja muille maatalouselintarvikealan toimijoille, jotta voidaan toteuttaa investointeja, helpottaa maan saantia ja varmistaa maataloustoiminnan jatkuvuus tiloilla; korostaa myös, että maatalouselintarvikealan innovoinnin ja teknologian olisi jatkossakin ensisijaisesti saatava kohdennettua investointitukea, jotta EU:sta voisi tulla maailmanlaajuinen digitaalikeskittymä, joka onnistuu vauhdittamaan startup-yrityksiä ja houkuttelemaan alueelle ja pitämään siellä lahjakkaita nuoria;

34.huomauttaa, että jäsenvaltioihin kohdistuu kasvavia ja monimuotoisia riskejä; korostaa tältä osin, että yhteisen maatalousalan kriisivarauksen asianmukainen korotus ja sen uudistus yhdistettynä siihen, että luodaan uusia ja erityisiä rahoitusvälineitä, joihin saadaan varoja YMP:n ulkopuolelta, ovat kumpikin välttämättömiä, jotta viljelijöitä voidaan tukea keskellä odottamattomia markkinahäiriöitä ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia häiriöitä, joita ovat esimerkiksi kuivuus ja tulvat, myrskyt, kasvi- ja eläintaudit sekä muutokset kuluttajien käyttäytymisessä ja geopoliittiset jännitteet; kehottaa komissiota laatimaan oman kriisinhallinnan ennakkostrategiansa tuotekohtaisesti, jotta maatalousalan kriisivarausta voidaan hyödyntää siten, että maksimoidaan tehokkuus ja yhteisön lisäarvo; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan nopean, tehokkaan ja oikeasuhteisen reagoinnin viljelijöiden tarpeisiin kriisitilanteissa, jotta he saavat nopeasti maataloustoiminnan palauttamiseksi tarvitsemansa pääoman;

35.korostaa YMP:n julkisen intervention mekanismien tärkeää roolia maatalousmarkkinoiden vakauttamisessa ja viljelijöiden suojelemisessa hinnanvaihteluilta; muistuttaa, että viitekynnyksiä ei ole arvioitu uudelleen moneen vuoteen ja niitä olisi tarkasteltava uudelleen mahdollisimman pian, jotta hintojen muutokset voidaan ottaa huomioon;

36.pyytää parantamaan koordinointia ja yksinkertaistamista kaikkien saatavilla olevien välineiden, mukaan lukien solidaarisuusrahasto, välillä, jotta viljelijät samoin kuin luonnonkatastrofeista ja ilmastoon liittyvistä katastrofeista kärsivät maaseutuyhteisöt ja paikallisviranomaiset saavat nopeammin ja kohdennetummin apua; pyytää luonnonkatastrofien aiheuttamien lisääntyvien vahinkojen vuoksi perustamaan automaattisen käynnistysmekanismin, jotta voidaan nopeuttaa erityisten riskinvähentämiseen ja -hallintaan tarkoitettujen välineiden käyttöönottoa viljelijöiden kannalta kohtuuhintaisten aktiivisten ja passiivisten toimenpiteiden pohjalta;

37.kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan niiden kansallisten strategiasuunnitelmien oikea-aikaisen ja asianmukaisen täytäntöönpanon kummassakin pilarissa, jotta vältetään varojen palauttaminen;

38.korostaa, että maatalous myötävaikuttaa YMP:n välityksellä muihin toimintapolitiikkoihin ja strategioihin, jotka koskevat esimerkiksi ympäristöä, energiaa, kauppaa, ilmastoa, biologista monimuotoisuutta, eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kansanterveyttä ja aluekehitystä, joten on aiheellista ja tervetullutta, että muut toimintapolitiikat myötävaikuttavat jatkossakin maatalouden kestävyyteen ja maaseudun kehittämiseen sekä palvelujen tarjoamiseen elintarvikkeiden ja biogeenisten resurssien tuotantoa laajemmin; korostaa erityisesti bioenergian ja biotalouden kehittämisen merkitystä maatalousalan häiriönsietokyvyn tukemisessa;

39.kehottaa komissiota ottamaan käyttöön EU:n laajuisen maaseutuvaikutusten arviointimekanismin kaikilla politiikanaloilla ja ottamaan maaseutusopimuksen yhteisön sekä alueiden komitean mukaan kaikkeen maaseudun kehittämiskehykseen liittyvään toimintaan; pitää valitettavana, että vaikka komissio sisällytti maaseutuvaikutusten arviointimekanismin vuoteen 2040 ulottuvaan maaseutuvisioonsa, käytännössä näyttää siltä, että se on pantu täytäntöön vain rajallisessa määrin;

40.toteaa jälleen, että EU:ssa on maailman korkeatasoisimmat elintarvikkeiden turvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin sekä ympäristönsuojeluun ja sosiaaliseen suojeluun liittyvät normit, jotka ovat EU:n laadukkaiden maataloustuotteiden kilpailukyvyn kulmakivi ja joita on kunnioitettava ja suojeltava; toteaa sen vuoksi, että kaiken näillä aloilla ehdotetun lainsäädännön on oltava tieteeseen perustuvaa ja sitä ennen on tehtävä huolellinen ja kattava vaikutustenarviointi ja että se on suunniteltava siten, että voidaan lujittaa EU:n tilojen kilpailukykyä ja kestävyyttä; on sitä mieltä, että kannustimien ja korvausten tarjoaminen viljelijöille heille aiheutuneista lisäkustannuksista on olennaisen tärkeää, jotta tämä päämäärä voidaan saavuttaa;

41.korostaa, että eläinten hyvinvoinnin parantaminen on eettinen välttämättömyys ja lisäksi polku häiriönsietokykyisempiin ja kannattavampiin kotieläintuotantojärjestelmiin; korostaa, että terveemmät eläimet, joiden stressitaso on alhaisempi, tarvitsevat yleensä vähemmän eläinlääkinnällisiä toimenpiteitä ja niiden hedelmällisyysluku on korkeampi ja suorituskyky parempi, mikä lisää taloudellista tehokkuutta; kehottaa tukemaan edelleen YMP:n toimenpiteillä investointeja korkeampiin eläinten hyvinvointia koskeviin normeihin, jotka ovat markkinoiden odotusten ja tieteellisten suositusten mukaisia, sekä niitä koskevaa koulutusta;

42.kehottaa komissiota esittämään seuraavaa YMP:tä koskevissa lainsäädäntöehdotuksissaan kunnianhimoisen ja kattavan valkuaisstrategian, johon olisi sisällyttävä asianmukaisia toimenpiteitä ja välineitä sellaisen laadukkaan valkuaiskasvituotannon edistämiseksi, joka kattaa palkokasvit, kuten esimerkiksi tietyt öljysiemenet, palkoviljat ja tuorerehun, ja muut kuin palkokasvit, kuten auringonkukan- ja rapsinsiemenet elintarvike- ja rehutarkoituksiin, jotta voidaan merkittävästi vähentää EU:n valkuaisvajetta ja varmistaa strateginen autonomia;

43.korostaa kestävän kotieläintalouden strategista merkitystä maaseudun kehittämisen, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen, maisemanhoidon ja ympäristökestävyyden kannalta, etenkin epäsuotuisilla alueilla ja arvokkaissa luonnonmaisemissa, ja korostaa tarvetta tarjota alalle asianmukaista rahoitustukea sen kestävyyden varmistamiseksi; korostaa, että eläinperäisillä tuotteilla on ravintoarvoa ja niiden tuotannolla on myös ratkaiseva merkitys perinteisten kulttuurimaisemien säilyttämisen, maaperän viljavuuden ja hiilidioksidin varastoinnin kannalta; kehottaa komissiota perustamaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät kattavan kotieläintuotantoa käsittelevän korkean tason ryhmän, joka kehittää uusia lähestymistapoja, jotta voidaan turvata alan tulevaisuus ja puuttua kotieläintuotannon asteittaiseen vähenemiseen EU:ssa siten, että vauhditetaan sukupolvenvaihdosta, edistetään eläinten hyvinvointia ja kiertotaloutta – mukaan lukien mädätteen käyttö ravinteiden kierrätystä ja maaperän terveyttä edistävänä arvokkaana biolannoitteena – ja maksimoidaan kestävän kotieläintalouden myönteinen panos luonnonsuojeluun ja luonnon ennallistamiseen, biologiseen monimuotoisuuteen sekä maaperän terveyteen ja viljavuuteen, ja jotta voidaan edistää investointeja alan kilpailukyvyn parantamiseksi; katsoo, että uuden maatalousalan päästökauppajärjestelmän käyttöönotto monimutkaistaisi asioita liikaa ilman minkäänlaisia takeita tuloksellisuudesta;

44.tuo esille viimeaikaiset eläintautiepidemiat useissa jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ennaltaehkäisy- ja hävittämistoimenpiteitä ja lisäämään riskinhallintaan varattuja YMP:n määrärahoja sekä parantamaan tilojen bioturvallisuusinvestointeja; kehottaa komissiota vahvistamaan eläinten terveyttä koskevia toimenpiteitä EU:n maatalousalalla koordinoimalla eläinrokotteiden tutkimusta, hankintoja ja toimituksia EU:n tasolla varautumis- ja varhaishavaintamekanismin avulla sekä edistämällä näiden rokotteiden kehittämistä EU:ssa; vaatii tälle mekanismille riittävää rahoitusta YMP:n ulkopuolelta; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan alueita ja tekemään niiden kanssa yhteistyötä näitä tauteja koskevien ennaltaehkäisy-, rokotus- ja hillitsemissuunnitelmien laatimisessa ja täytäntöönpanossa;

45.pitää valitettavana, että tiettyjen eläintautien ennaltaehkäisy-, torjunta- ja hävittämistoimenpiteiden rahoitus sisämarkkinaohjelman kautta on riittämätöntä karjankasvattajien ja jäsenvaltioiden tukemiseksi suu- ja sorkkataudin ja muiden tautien varalta; korostaa, että laiminlyönnit eläintautien ennaltaehkäisyssä tai torjunnassa EU:ssa yhdessä jäsenvaltiossa voivat vaikuttaa välittömästi muihin jäsenvaltioihin ja että tämä edellyttää koordinoituja toimia; kehottaa ottamaan käyttöön tiukat EU:n tason eläinten terveyttä koskevat normit kotieläintalouden turvaamiseksi, mukaan lukien säännökset tartuntavaaran aiheuttavien luonnonvaraisten eläinpopulaatioiden hallinnasta sekä tarvittaessa eläinten kohdennetuista rokotuksista;

46.korostaa, että mikrobilääkeresistenssi on merkittävä uhka ihmisten terveydelle ja että antibioottien käytön vähentämisestä kotieläintaloudessa on tehtävä ensisijainen asia; huomauttaa, että YMP:ssä on jo saatavilla rahoitusta eläintauteihin liittyvän tartunta-alttiuden ja niiden tarttumisen vähentämiseksi;

47.muistuttaa tarpeesta laatia EU:lle tieteellisiin kokeiluihin perustuva kattava elintarvikestrategia, joka kattaa peltoviljelyn ja kotieläintuotannon ja jolla myös taataan tasavertainen kohtelu kaikille maatalouden sektoreille; kannattaa tieteeseen perustuvia ympäristöarviointeja, joissa otetaan huomioon elintarvikkeiden koko elinkaari; kannattaa sellaisiin tieteellisiin arviointeihin perustuvaa ravintoa, joissa vahvistetaan eläinperäisten elintarvikkeiden merkitys ihmisen terveydelle, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville väestöryhmille, kuten lapsille, vanhuksille ja naisille;

48.kehottaa jäsenvaltioita edistämään ja parantamaan viljelijöiden tai ylipäätään maataloustyöntekijöiden työoloja ja sosiaalisia oloja sekä varmistamaan työntekijöiden asianmukaisen vakuutusturvan ja sijaistamisen tilapäiseen poissaoloon johtavien sairastumisten tai tapaturmien varalta; kehottaa myös tarjoamaan koulutusta ja huolehtimaan vuosilomasta ja perhevapaasta perheenjäsenten hoitamista varten, jotta varmistetaan laadukkaat työpaikat ja parannetaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista viljelijöille ja maatilojen työntekijöille; korostaa maatalouden merkitystä yhteiskuntavastuun ja kunnollisten työolojen keskeisenä edistäjänä maaseudulla;

49.pyytää komissiota saattamaan POSEI-ohjelman määrärahat ajan tasalle niin, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä otetaan vähintäänkin huomioon kertynyt inflaatio ja määrärahoja mukautetaan vuosittain, ja pitää valitettavana, ettei suoraan tukeen sovellettua 2 prosentin deflaatiokerrointa harkittu POSEI-ohjelman kohdalla nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; katsoo kuitenkin, että komission on mentävä pidemmälle ja ehdotettava POSEI-ohjelman talousarvioon merkittävää korotusta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta voidaan tarjota täydentävää tukea maataloustuotantoon ja siten varmistaa elintarvikeomavaraisuus syrjäisimmillä alueilla; katsoo, että tämä on olennaisen tärkeää maataloustoiminnan jatkamiseksi syrjäisimmillä alueilla, investointien tukemiseksi ja EU:n taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi noudattaen kaikilta osin SEUT:n 349 artiklaa, jossa tunnustetaan näiden alueiden erityisluonne ja tarve toteuttaa eriytettyjä toimenpiteitä, joilla puututaan niiden pysyviin rajoitteisiin; katsoo, että POSEI-ohjelman rahoituksen lisäyksessä olisi otettava huomioon näiden alueiden todelliset ja erityiset maatalouden tarpeet, mukaan lukien tuotantokustannusten muutokset, altistuminen äärimmäisille sääilmiöille ja ilmastonmuutokselle, alueellinen pirstoutuminen, markkinoiden epävakaus sekä tarve varmistaa tilojen taloudellinen elinkelpoisuus ja viljelijöiden kohtuulliset tulot; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää luoda erityinen mekanismi, nimittäin POSEI-kuljetusohjelma, joka auttaa hillitsemään lisäkuljetuskustannuksia syrjäisimmillä alueilla, kun tuotteita ja tuotannontekijöitä kuljetetaan sisämarkkinoiden sisällä ja syrjäisimmiltä alueilta sisämarkkinoille;

50.toteaa, että toisen pilarin rahoitus mehiläishoidolle olisi kohdennettava paremmin ja sen tuloksellisuutta olisi parannettava ja että uudessa lainsäädäntökehyksessä olisi säädettävä mehiläishoitajien ensimmäisen pilarin tukijärjestelmän nykyaikaistamisesta ja yksinkertaistamisesta ottaen huomioon alan erityispiirteet ja haavoittuvuus;

51.korostaa fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin ja luotettavien ja nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuuden sekä satelliittiteknologian käytön merkitystä viljelijöiden työn ja elämänlaadun kannalta maaseutualueilla sekä sosiaalisen eristyneisyyden poistamisessa; korostaakin, että on tärkeää toteuttaa maatalouden asteittainen digitalisaatio, joka käsittää internetin jatkuvan saatavuuden, digitaalisen tiedon, innovoinnin, viljelijöiden tiedonsaannin ja omistajuuden sekä koulutusmahdollisuudet, jotta voidaan houkutella ihmisiä, etenkin nuoria, näille alueille ja pitää heidät siellä niin, että he saisivat mahdollisuuden halutessaan jäädä näille alueille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan viljelijöiden ja metsänhoitajien saataville koulutusta, jotta he voisivat hankkia digitaalisia taitoja, jotka voivat auttaa heitä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla digitalisaation ja täsmäviljelyn hyötyjä ja työskentelemään tehokkaammin ja kestävämmin, pitäen samalla mielessä, että henkilökohtainen ja sanallinen viestintä on tällä hetkellä edelleen olennaisen tärkeää monille viljelijöille; tunnustaa viljelijäjärjestöjen ratkaisevan roolin maatalouden digitaalisen muutoksen vauhdittamisessa;

52.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan täyden yhdenmukaisuuden Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, laajakaistan käyttöönottoa koskevien politiikkatoimien ja vuoden 2027 jälkeisen YMP:n välillä; toteaa, että on välttämätöntä tuoda maaseutualueille digitaaliseen infrastruktuuriin liittyvät palvelut ja myös parantaa etätyössä, täsmäviljelyssä ja digitaalisessa yrittäjyydessä tarvittavia taitoja; painottaa, että digitaaliseen infrastruktuuriin liittyvien palvelujen on oltava kohtuuhintaisia maaseudun asukkaille; korostaa, että tällaiset investoinnit ovat avainasemassa, kun halutaan vähentää maaseudun väestökatoa ja parantaa maatalouden ja maaseudulla asumisen houkuttelevuutta nuorten sukupolvien keskuudessa;

53.kehottaa lisäämään tietoisuutta viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden mielenterveyden merkityksestä, kun otetaan huomioon tämän alan suuri itsemurhariski; korostaa, että tämä on hälyttävä ilmiö, joka johtuu muun muassa korkeasta stressitasosta, epävarmuudesta, suurista taloudellisista rasitteista sekä viljelijöiden kokemasta haavoittuvuudesta, sosiaalisesta eristyneisyydestä, lomien puutteesta, velkaantumisesta ja taloudellisesta ahdingosta; korostaa lisäksi, että stressiä aiheuttavat tarkastusmenettelyt asettavat viljelijöille tilanpitoon liittyviä lisäpaineita, ja kehottaa jäsenvaltioita kehittämään mekanismeja tähän puuttumiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään yhteistyötä kattavan mielenterveysstrategian laatimiseksi viljelijöille ja varmistamaan, että seuraavaan YMP:hen sisällytetään asianmukaisia tukitoimenpiteitä; korostaa sellaisten paikallisiin olosuhteisiin räätälöityjen lähestymistapojen arvoa, joissa hyödynnetään erityyppisiä tukipalveluja, mukaan lukien nykyiset maatilojen neuvontaverkostot ja muut maaseutuyhteisön tukiryhmät; katsoo, että on tarpeen laatia psykologisen tuen ohjelmia sekä toimenpiteitä, joilla edistetään hallinnon yksinkertaistamista sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, sillä kaikkien näiden avulla parannetaan EU:n viljelijöiden ja työntekijöiden elämänlaatua; toistaa, että viljelijöiden on saatava markkinatuotteistaan ja muista tuotteistaan kohtuullinen hinta;

54.korostaa, että yli 70 prosenttia EU:n kuluttajista perustaa ostopäätöksensä pakkauksessa oleviin tietoihin, ja kiinnittää huomiota todelliseen riskiin siitä, että kuluttajia johdetaan harhaan; kehottaa sen vuoksi vakiinnuttamaan yhdenmukaistetut EU:n merkinnät, joilla varmistetaan reilu ja tasapuolinen järjestelmä ja taataan avoimuus EU:n maatalouselintarvikkeiden alkuperämaan, laadunvarmistuksen ja tuotantonormien suhteen, eläinten hyvinvointia ja luomunormit mukaan lukien; katsoo, että on välttämätöntä taata jäljitettävyys ja kilpailukyky sisämarkkinoilla ja maailmanlaajuisesti selkeillä säännöillä, jotta vältetään vääristymät ja harhaanjohtavat käytännöt niin, että voidaan suojella EU:n elintarvikejärjestelmien eheyttä, parantaa niiden tunnetuksi tekemistä ja lujittaa kuluttajille tiedottamista ja heidän tietoisuuttaan;

55.kehottaa tehostamaan alueellisten tuotteiden suojelutoimenpiteitä, kuten vahvistamaan suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden järjestelmiä virtaviivaistetuilla menettelyillä, joilla tuotteita suojataan väärinkäytöksiltä ja väärennöksiltä;

56.kehottaa komissiota myös lakkauttamaan Nutri-Scoren kaltaiset pakkauksen etupuolelle tehtäviin ravintoarvomerkintöihin perustuvat yksinkertaistavat järjestelmät, koska niillä ei ole tiedeyhteisön laajaa tukea ja koska on olemassa vaara siitä, että elintarviketeollisuus muuttaa parametrejä palvelemaan omia etujaan;

57.kehottaa edistämään ravitsemuskasvatusta kouluissa ja kouluruokaloissa, jotta lapsia voidaan auttaa ymmärtämään monipuolisen ja tasapainoisen ruokavalion merkitys nuoresta iästä lähtien ja siten ymmärtämään ruoan alkuperä; kannustaa kehittämään terveellisiä ravintotottumuksia ja kouluruokalistoja, joihin sisältyy monipuolinen valikoima terveellisiä sekä vitamiini-, kuitu- ja ravinnepitoisia elintarvikkeita, jotta voidaan auttaa vahvistamaan oppilaiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia; korostaa myös tarvetta kunnioittaa ja tehdä tunnetuksi kansallista, paikallista ja kausiluonteista gastronomiaa arvokkaana kulttuuriperintönä, joka on hyvin edustettuna Välimeren ruokavaliossa; kehottaa komissiota varmistamaan, että paikallis- ja alueviranomaisille osoitetaan lisäresursseja näihin toimintoihin tarkoitettuihin järjestelmiin, ja korostaa, että julkisissa hankinnoissa on painotettava hinnan sijasta laatua ja edistettävä mahdollisuuksien mukaan maantieteellisillä merkinnöillä varustettujen luomu-, lähi- ja kausituotteiden kulutusta;

58.painottaa maidon, hedelmien ja vihannesten toimittamista lapsille koulujakeluohjelmien kautta koskevan EU:n järjestelmän merkitystä keskeisenä välineenä terveellisen syömisen edistämisessä etenkin lähtökohdiltaan heikossa asemassa oleville lapsille, joille kouluruoka voi olla yksi harvoista tasapainoisen ravinnon lähteistä; pitää valitettavana, että jotkin jäsenvaltiot eivät käytä tähän ohjelmaan osoitettuja varoja, mikä johtaa saatavilla olevien määrärahojen vajaakäyttöön; kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää ottaa viljelijät ja maatalouselintarvikealan arvoketjun toimijat mukaan ruokakasvatuksen toteuttamiseen ja edistää tuottajien ja koulujen välisiä suoria yhteyksiä;

59.painottaa, että on tärkeää säilyttää asianmukainen rahoitus oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien tuotantoon, koska niillä on merkittäviä terveys- ja ravitsemushyötyjä kaikille eurooppalaisille;

60.on erittäin huolissaan nk. laboratoriolihan tuottamiseen liittyvien hankkeiden lisääntymisestä; korostaa tarvetta tarkastella uudelleen näiden tuotteiden hyväksymiseen sovellettavaa EU:n lainsäädäntökehystä niin, että siinä otetaan kattavammin huomioon tällaisen innovoinnin taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä siihen liittyvät eettiset näkökohdat;

61.kannustaa poliitikkoja, kouluja, tiedotusvälineitä, viljelijöitä ja paikallisia yhdistyksiä tekemään yhteistyötä, jotta voidaan edistää myönteistä mielikuvaa maataloudesta, lisätä sen houkuttelevuutta nuorille ja tiedottaa paremmin viljelijöiden roolista kestävässä elintarviketuotannossa ja ympäristöpalveluissa; kehottaa tunnustamaan laajasti viljelijöiden ja maatilojen työntekijöiden olennaisen työn elintarvikkeiden turvallisuuden hyväksi sekä heidän sitoutumisensa kestäviin käytäntöihin kampanjoilla, joilla pyritään lisäämään kuluttajien tietoisuutta valinnoista, joita he ostaessaan tekevät, ja lujittamaan kuluttajien ja EU:n viljelijöiden välistä suhdetta, jotta voidaan edistää parempaa ymmärrystä siitä, miten he tuottavat maatalouselintarvikkeita, joita kuluttajat ostavat; korostaa tarvetta torjua misinformaatiota sekä harhaanjohtavia, virheellisiä ja perusteettomia viestejä, jotta voidaan parantaa yhteiskunnan joidenkin tahojen kielteistä kuvaa viljelijöistä; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään tällaisen tunnustamisen opetussuunnitelmiinsa, jotta maataloudesta tulisi houkuttelevaa taloudellista toimintaa; pitää erittäin valitettavana, että viljelijät ja maaseudun asukkaat ovat vuosikausia kärsineet vähättelystä ja ali-investoinneista;

62.tukee tulevaisuutta silmällä pitäen komission kaudeksi 2024–2029 asettamaa tavoitetta vähentää viljelijöille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta ja yksinkertaistaa lainsäädäntöä monialaisena strategisena painopisteenä, jotta voidaan helpottaa YMP:n tuen saatavuutta ja tehostaa käytännön täytäntöönpanoa; korostaa, että tämän olisi oltava yksi ohjaavista periaatteista kaikissa toimissa, joilla pyritään saavuttamaan EU:n maatalouden sosiaalinen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen kestävyys heikentämättä SEUT:n 39 artiklassa vahvistettuja YMP:n viittä päätavoitetta; korostaa kuitenkin, ettei YMP:n yksinkertaistaminen saisi heikentää vahvaa EU:n tason sääntelykehystä, koska se on välttämätön YMP:n yhteisöllisyyden säilyttämisessä ja julkisen tuen varmistamisessa tarvittaville taloudellisille resursseille;

63.korostaa, että uudessa, aktiiviviljelijää hyödyttävässä YMP:ssä tarvitaan enemmän joustoa ja yksinkertaisempaa rahoitusrakennetta; korostaa, että epävakaat olosuhteet, sääntelyn lisääntyminen ja suuremmat yhteiskunnalliset odotukset johtavat viljelijöiden turhautumiseen ja vaikuttavat ammatin houkuttelevuuteen, erityisesti nuorten viljelijöiden ja haavoittuvimmassa asemassa olevien keskuudessa;

64.kehottaa komissiota keskittymään YMP:n tulevaa rakennetta suunniteltaessa kriteerien selkeyttämiseen, digitalisoituihin menettelyihin, standardoituihin suuntaviivoihin, oikea-aikaiseen viestintään muutoksista ja saavutettavaan tekniseen tukeen; korostaa, että ylisääntely lisää viljelijöiden ja edunsaajien kohtaamaa monimutkaisuutta sekä vähentää tärkeiden toimenpiteiden vaikuttavuutta ja käyttöönottoa;

65.vaatii parantamaan komission sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten välistä koordinointia dokumentointi- ja raportointivelvoitteiden vähentämisessä; korostaa, että komission, jäsenvaltioiden viranomaisten, viljelijöiden ja maataloustuottajaorganisaatioiden on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä ennen YMP:n kansallisten strategiasuunnitelmien laatimista; korostaa, että jäsenvaltiot tarvitsevat enemmän joustoa YMP:n strategiasuunnitelmissa, jotta ne voivat tarvittaessa mukauttaa tiettyjä osatekijöitä ilman komission ennakkohyväksyntää; kehottaa perustamaan keskitetyn sähköisen raportointijärjestelmän eli YMP:n keskitetyn asiointipisteen, jotta viljelijät voivat toimittaa hakemukset, raportit ja kaikki vaaditut asiakirjat yhteen paikkaan sekä vältetään tarpeeton ja päällekkäinen hallinto;

66.kehottaa perustamaan viljelijöille suunnatun realistisen ja kannustinperusteisen järjestelmän, jossa otetaan huomioon edunsaajan ajallinen panostus, sen sijaan, että perustettaisiin järjestelmä, joka pohjautuu yksinomaan velvoitteisiin saavuttaa kunnianhimoiset ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset tavoitteet, ja kehottaa ottamaan asianmukaisesti huomioon maantieteellisten alueiden ominaispiirteet; katsoo, että kannustimiin perustuvat lähestymistavat johtavat parhaisiin tuloksiin EU:n maatalouden kestävyyden parantamisessa; korostaa, että tarjotuista palveluista maksettavaa korvausta laskettaessa on välttämätöntä, että menetelmät eivät rajoitu pelkästään viljelijälle aiheutuneisiin kustannuksiin ja tulonmenetyksiin, sillä laajemmalle yhteisölle aiheutuvat sosioekonomiset menetykset voivat olla paljon suuremmat, kun sekä tuotantoketjun alkupäässä että sen loppupäässä tapahtuva taloudellinen toiminta paikallisella alueella menetetään; katsoo, että näiden maksujen rahoitus olisi saatava YMP:stä tai kansallisista varoista, jotta julkisella rahoituksella voidaan aidosti kannustaa vihreään innovointiin ja vihreään siirtymään; kehottaa komissiota selvittämään YMP:n ulkopuolisia lisärahoituslähteitä, jotta viljelijöitä voidaan tukea paikallisiin oloihin sopeutettujen ja kestävien liiketoimintamallien kehittämisessä;

67.korostaa, että hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevien vaatimusten täytäntöönpanossa on otettava huomioon nykyiset maankäyttö- ja viljelykäytännöt; korostaa, että aktiiviviljelijöillä on säilyttävä oikeus jatkaa nykyistä maataloustoimintaansa, myös tarvittavia ylläpitotoimia, ilman hallinnollisia tai toiminnallisia lisärajoituksia;

68.korostaa tarvetta jatkaa YMP:n ehdollisuusvaatimusten arviointia, jotta voidaan vähentää hallinnollista rasitetta, poistaa hallinnollisia tai taloudellisia esteitä, vähentää kustannuksia sekä välttää viljelijöihin kohdistuvia liiallisia täytäntöönpanovaatimuksia; korostaa, että viljelijät tarvitsevat joustoa ja yksinkertaisuutta ja että samalla on edelleen edistettävä vastuullisia viljelykäytäntöjä kannustimilla sekä säilytettävä tasapuoliset toimintaedellytykset ja julkinen tuki politiikalle sellaisen lähestymistavan avulla, joka tuottaa enemmän lisäarvoa ja lisää investointeja innovointiin;

69.kehottaa komissiota kannustamaan viljelijöitä vastuun ottamiseen sallimalla tietynasteinen toleranssi ja varmistamalla, että seuraamukset ovat oikeudenmukaisia ja oikeasuhteisia, erityisesti kun on kyse ehdollisuusvaatimuksista sekä vapaaehtoisista ekojärjestelmistä ja maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteistä; korostaa, että kaikkia vuoden 2027 jälkeisen YMP:n mukaisia uusia lainsäädäntövaatimuksia on täydennettävä riittävillä siirtymäajoilla ja hallinnollisilla yksinkertaistamistoimilla, jotta voidaan varmistaa viljelijöille oikeus- ja suunnitteluvarmuus;

70.korostaa, että YMJ-asetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17. joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1308/oj). on yksinkertaistettava nopeuttamalla menettelyjä, joilla viljelijöille myönnetään poikkeuksellista tukea; korostaa, että on tärkeää edistää ja vahvistaa osuuskuntien, tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien, hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden, toimialakohtaisten organisaatioiden sekä muiden maatalouselintarvikealan arvoketjuun, mukaan lukien luomuala, osallistuvien toimijoiden keskeistä roolia sekä tasapainottaa maatalouselintarvikealan arvoketjua, jolloin taataan paremmat palkat viljelijöille; kehottaa komissiota tutkimaan, miten niiden yhteistyötä voidaan edelleen edistää ja tukea YMJ-asetuksella;

71.kehottaa komissiota laatimaan kattavan katsauksen välineistä, mukaan lukien markkinoiden seurantakeskukset, joilla pyritään parantamaan häiriönsietokykyä markkinoiden epävakauden ja markkinahintojen romahtamisen varalta; korostaa, että on tarpeen päivittää ja vahvistaa nykyisiä riskinhallintavälineitä sekä tehostaa yhteistyötä osuuskuntien, tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien kesken, jotta niiden roolia voidaan vahvistaa taloudellisten välineiden ja riskinhallintavälineiden hallinnoinnissa; korostaa, että kilpailusääntöjä koskevien poikkeusten soveltamista on helpotettava edelleen, jotta viljelijät voivat vastata markkinakriiseihin ja selviytyä niistä;

72.kannustaa komissiota säätämään YMJ-asetuksessa tehokkaista turvaverkoista, mukaan lukien nykyisten julkisen intervention hintojen ja viitekynnysten tarkistaminen, joilla voidaan ottaa tarkasti huomioon vallitsevat taloudelliset olosuhteet ja realiteetit;

73.suhtautuu myönteisesti komission uuteen viinialaa koskevaan pakettiin ja kehottaa komissiota osoittamaan lisää määrärahoja ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoon ja viinialan pitkän aikavälin kestävään elvyttämiseen;

74.muistuttaa lisäksi, että YMJ-asetuksessa olisi vastattava tuottajien ja kuluttajien vaatimuksiin, jotka koskevat tiettyjen maataloustuotteiden, kuten lihatuotteiden, myyntinimiä, jotka on suojattava harhaanjohtavan käytön vaaralta;

75.kehottaa takaamaan, että kaikkia maatalouteen vaikuttavia lainsäädäntöehdotuksia, paitsi kun on kyse poikkeuksellisista olosuhteista, edeltää yksityiskohtainen, kattava ja näyttöön perustuva kumulatiivinen vaikutustenarviointi, jossa painotetaan erityisesti taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia näkökohtia, jotta viljelijöille voidaan taata oikeusvarmuus; kehottaa arvioimaan ehdotettujen politiikkatoimien taloudellisia vaikutuksia maatilojen tasolla ja niiden täytäntöönpanoon tarvittavia rahavaroja sekä seuraamaan kyseisiä politiikkatoimia jatkuvasti; korostaa, että alaan kohdistuvan sääntelytaakan jatkuva lisääntyminen on johtanut viljelijöiden turhautumiseen ja lisännyt merkittävästi kustannuksia tilatasolla ja että se on yksi tekijä, joka on vaikuttanut ammatin houkuttelevuuteen uusille tulokkaille;

76.korostaa, että tukitoimenpiteitä, sääntelyvaatimuksia ja innovointistrategioita suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon Euroopan maatalouden monimuotoisuus, mukaan lukien kasvihuoneviljely ja monivuotinen viljelys; kehottaa ottamaan käyttöön ja mukauttamaan EU:n asetuksia, jotka on laadittu nimenomaisesti vastaamaan kasvihuone-, kaupunki- ja vertikaaliviljelyn haasteisiin ja mahdollisuuksiin;

77.korostaa, että on tarpeen siirtyä integroituihin ja yhteentoimiviin digitaalisiin järjestelmiin, joilla YMP:tä voidaan seurata; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää edistää erityisesti satelliittikuviin perustuvan tiedon ja datan keruuta yhtenäisen lainsäädäntökehyksen puitteissa, jotta voidaan kehittää yhdennettyjä hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä; korostaa, että tällaisilla järjestelmillä olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vähentämään paikalla tehtäviä henkilökohtaisia tai fyysisiä tarkastuksia sekä minimoimaan viljelijöille aiheutuvat hallinnolliset rasitteet ja kustannukset; kehottaa takaamaan kaikilta osin viljelijöiden tietojen suojelun ja omistajuuden; muistuttaa kuitenkin, että kun otetaan huomioon satelliittiteknologian käytön nykyiset rajoitukset, erityisesti kun on kyse pienistä ja kapeista lohkoista, on tarpeen ylläpitää toistaiseksi myös muita järjestelmiä;

78.kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön yhtenäisen tarkastusmallin, jotta viljelijöiltä voidaan minimoida sen mukaisiin tarkastuksiin kuluva aika; kannustaa komissiota nykyaikaistamaan Copernicuksen ja Galileon satelliittikuvien yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää, jotta voidaan integroida nykyiset ja uudet teknologiat ja siten parantaa tarkkuutta ja luotettavuutta sekä edistää yksinkertaistamista;

79.kannattaa sitä, että jäsenvaltioille annetaan enemmän joustoa, jotta ne voivat tukea investointeja keskeisiin innovaatioihin ja teknologioihin, kuten satelliittien, esineiden internetin ja vastaavien teknologioiden käyttöön operatiivisten tietojen keräämiseksi; katsoo, että näin varmistetaan avoimuus ja vaatimustenmukaisuus ilman, että viljelijöille aiheutuu lisäkustannuksia, sekä helpotetaan siirtymistä luottamukseen perustuvaan järjestelmään, jossa luotettavat viljelijät voivat itse varmentaa vaatimustenmukaisuutensa ja jota täydennetään kohdennetuilla riskiperusteisilla tarkastuksilla laajojen rutiinitarkastusten sijaan;

80.korostaa, että innovointistrategiat ja digitaalinen siirtymä on suunniteltava tavalla, joka on osallistava sekä kaikkien maatilojen saatavilla, jotta voidaan varmistaa, että teknologinen edistys edesauttaa maaseudun yhteenkuuluvuutta, demokraattista osallistumista ja kestävää kehitystä;

81.pitää välttämättömänä, että niille jäsenvaltioille, jotka tunnustavat alueiden lakisääteisen aseman YMP:n hallinnoinnissa, annetaan mahdollisuus palauttaa hallinnointivälineet aluetasolle maaseudun kehittämistoimenpiteiden yhteydessä;

82.kehottaa komissiota sisällyttämään vesivaroja koskevan strategisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan vuoden 2027 jälkeiseen YMP:hen ja lisäämään sen synergioita muiden EU:n rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, kanssa, jotta voidaan vahvistaa veden ja elintarvikkeiden välistä yhteyttä keskeisenä tekijänä ruokaturvan parantamisessa ja maaseutualueiden kehittämisessä; kehottaa myös lisäämään investointeja vesiresilienssin parantamiseen nykyaikaistamalla ja kehittämällä veden pidätykseen, jakeluun, varastointiin ja kestävään säännöstelyyn liittyvää infrastruktuuria sekä luontoon perustuvia ratkaisuja, jotka ovat avainasemassa, jotta maatalousalasta voidaan tehdä tehokkaampi ja kilpailukykyisempi;

83.kehottaa komissiota takaamaan veden saatavuuden kestävää kastelua varten; korostaa, että maatalousalalla on tarpeen edistää investointeja jäteveden puhdistukseen ja käsittelyyn sekä uusioveden ja suolanpoistomenetelmällä käsitellyn veden kaltaisten muiden kuin perinteisten vesilähteiden käyttöön tilan koosta riippumatta ja kilpailukykyiseen hintaan, ja toteaa, että myös vedensiirron yhteenliitännät ovat tärkeitä tämän veden siirtämisessä; kehottaa komissiota ottamaan huomioon sekä jäsenvaltioiden merkittävät erot ja haasteet että eri jäsenvaltioiden maataloustuotannon turvaamiseksi soveltamat hyvät käytännöt; kehottaa komissiota investoimaan viljelijöille suunnattuihin vedenkäytön tehokkuutta koskeviin koulutusohjelmiin;

84.kehottaa komissiota asettamaan etusijalle innovatiivisten teknologioiden ja älykkään kastelun edistämisen sekä infrastruktuurin digitalisoinnin, jotta voidaan optimoida vedenkäyttöä ja pienentää vesijalanjälkeä, erityisesti kuivuudesta ja aavikoitumisesta kärsivillä alueilla, samalla kun varmistetaan vakaa tuotanto;

85.korostaa, että monet kastelujärjestelmät ovat vanhentuneita ja tehottomia, mikä aiheuttaa merkittävää vesihävikkiä, ja että näin ollen kyseiset kastelujärjestelmät olisi vaihdettava tai niitä olisi nykyaikaistettava; kehottaa siksi komissiota sisällyttämään ensisijaisiin tavoitteisiinsa taloudellisia kannustimia tällaista nykyaikaistamista varten ja kannattaa niiden sisällyttämistä tukikelpoisina investointeina YMP:n strategiasuunnitelmiin ja asiaankuuluviin EU:n koheesiovälineisiin;

86.korostaa, että etenkin toiseen pilariin sisältyvien YMP:n varojen käyttö kasteluinfrastruktuurin rahoittamiseen on monimutkaista, ja kehottaa siksi tarkistamaan tällaisen infrastruktuurin suunnittelu- ja rahoitusmekanismeja, jotta voidaan parantaa vesivarojen saatavuutta ja viljelijöiden mahdollisuutta käyttää niitä sekä ottaa huomioon heidän tarjoamiensa ympäristö- ja maisemapalvelujen todelliset kustannukset ja lisäarvo;

87.kehottaa antamaan EU:n viljelijöille ja metsänhoitajille kohdennettua ja tehokasta tukea, jotta voidaan edistää kiertotaloutta ja sisällyttää se kehittymässä olevaan biotalouteen kannustamalla biomassan, maatalousjätteen ja sivutuotteiden talteenottoon, mikä tukisi myös tilojen energiaomavaraisuutta ja vähentäisi niiden riippuvuutta ulkoisista tuotantopanoksista; korostaa, että on tarpeen optimoida sellaisten raaka-aineiden ja toissijaisten tuotteiden käyttö, jotka tuottavat mädätteen kaltaisia sivutuotteita ja uusia energialähteitä, kuten kestävää biokaasua ja kestäviä biopolttoaineita, samalla kun pidetään mielessä, että elintarviketuotanto on asetettava etusijalle; korostaa, että näillä toimenpiteillä, jotka eivät saa lisätä hallinnollista rasitetta maatilojen tasolla, vahvistetaan EU:n energiaomavaraisuutta, parannetaan viljelijöiden lisätulonlähteitä ja luodaan uusia työllistymismahdollisuuksia; kannustaa tässä yhteydessä komissiota ottamaan huomioon näiden näkökohtien merkityksen tulevassa vuoden 2025 biotalousstrategiassa;

88.painottaa, että maatalouden hiilestä irtautumiseen tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ja vaatii asianmukaista rohkaisua, muun muassa biomassan talteenottoon, ja kannustimia, myös palkitsemista hiilen sitomisesta maaperään ja riittävää rahoitusta viljelijöille, jotta he voivat ottaa käyttöön ratkaisuja ja käytäntöjä, joilla pienennetään viljelykasvien hiilijalanjälkeä, ja säilyttää samalla kilpailukykynsä niin, etteivät hiilestä irtautumisesta aiheutuva rasite ja työtaakka kohdistu yksinomaan heihin;

89.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja parantamaan maatalouden ja uusiutuvan energian integraatiota sekä tunnustamaan tämän synergian mahdollisuudet kestävien viljelykäytäntöjen edistämisessä, paikallisen ilmastokestävyyden vahvistamisessa ja kiertotalouden vahvistamisessa; korostaa, että maataloudella voisi olla keskeinen rooli puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa ja energiasiirtymässä alalla tuotettavan uusiutuvan energian ansiosta; pyytää komissiota selkeyttämään YMP:tä koskevia säännöksiä, jotta ne olisivat paremmin linjassa ja lisäisivät aurinkomaatalouden ja biokaasun kaltaisten uusiutuvien ja kestävien energialähteiden yhteensopivuutta maataloustoiminnan kanssa;

90.kannattaa nitraattidirektiivin tarkistamista, jotta se vastaisi uusinta tieteellistä näyttöä ja parhaita maatalouskäytäntöjä samalla, kun veden laatua suojellaan edelleen; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa niin, että voidaan nopeasti hyväksyä tieteelliseen tietoon perustuva ehdotus, joka mahdollistaa RENURE-lannoitteiden käyttämisen selkeästi määritellyissä olosuhteissa, jotta viljelijät voivat vähentää riippuvuuttaan synteettisistä lannoitteista ja vauhdittaa siirtymistä kohti paremmin kiertotalouteen perustuvia ja kestävämpiä ravinnehuoltojärjestelmiä;

91.kehottaa helpottamaan jäsenneltyä tietämyksen vaihtoa ja yhteistyötä eri jäsenvaltioiden vertailukelpoisten tuotantojärjestelmien välillä, jotta voidaan tukea keskinäistä oppimista, vastata aluekohtaisiin haasteisiin ja esimerkiksi tehotuotantoalueiden haasteisiin sekä nopeuttaa kunkin alan erityisolosuhteisiin mukautettuja kestäviä siirtymiä;

92.pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan riskinhallintavälineitä vuoden 2027 jälkeisessä YMP:ssä lisäämällä taloudellista tukea maatalousvakuutuksille, keskinäisille rahastoille ja tulonvakautusvälineelle; korostaa, että vakuutusten saatavuutta ja taloudellista kannattavuutta viljelijöille on parannettava; toteaa, että EU:n tasolla on otettava käyttöön mekanismi, jolla vahvistetaan kansallisia maatalousvakuutusjärjestelmiä ja joka aktivoidaan automaattisesti, jotta voidaan selviytyä äärimmäisistä ja ennalta arvaamattomista sääilmiöistä sekä terveys- ja markkinakriiseistä; painottaa, että näiden toimenpiteiden olisi täydennettävä nykyisiä markkinoiden hallintavälineitä eivätkä ne saisi heikentää nykyisiä kansallisia järjestelmiä;

93.kehottaa komissiota vahvistamaan riskinhallintatoimenpiteitä, kuten vakuutus- ja jälleenvakuutusjärjestelmiä sekä muita täydentäviä varoja, joita käytetään tapauksissa, joissa vahinkojen kynnysarvot ovat korkeammat, sekä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin että viljelijöille maksettaviin korvauksiin luonnonkatastrofien, eläintautiepidemioiden ja kasvitautien yhteydessä; katsoo, että tässä yhteydessä on tarpeen investoida ennaltaehkäisyyn, varhaisvaroitusjärjestelmiin sekä sellaisen uuden häiriönsietokykyinfrastruktuurin kehittämiseen, jonka avulla alalla voidaan ennakoida kasvavia ilmastoon liittyviä riskejä ja vastata niihin; korostaa, että jäsenvaltioiden on hyödynnettävä enemmän tällä hetkellä liian vähän käytettyjä riskinhallintavälineitä;

94.korostaa, että maatalousalan varauksen rahoituskapasiteettia on uudistettava ja lisättävä, jotta voidaan puuttua odottamattomiin markkinahäiriöihin ja ilmastoon liittyviin tapahtumiin, kuten kuivuuteen ja tulviin; korostaa kuitenkin, että maatalousalan varaus ei saa olla ainoa väline, ja toistaa, että on tärkeää kehittää laajempi valikoima riskinhallinnan ja nopean toiminnan välineitä, kuten tehokkaampia maatalousvakuutusjärjestelmiä, keskinäisiä rahastoja, ilmastohätärahastoja ja poikkeuksellista maksuvalmiustukea EU:n maatalousalalle;

95.korostaa, että yksittäisten maatalousalojen päästöjen laskemiseen ei ole johdonmukaisia ja helppokäyttöisiä menetelmiä; vastustaa siksi voimakkaasti kaikkia pyrkimyksiä sisällyttää maatalous päästökauppajärjestelmään tai mihin tahansa vihreään verotusjärjestelmään;

96.korostaa, että ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat kaikkiin EU:n alueisiin; huomauttaa kuitenkin, että eteläiset alueet ovat haavoittuvampia ja kärsivät aavikoitumisesta, kuivuudesta, pohjavesien suolaantumisesta, metsäpaloista sekä jatkuvista sateista ja tulvista, jotka aiheuttavat uusia tuholaisia ja tauteja ja jotka kaikki uhkaavat maatalousalaa; korostaa siksi, että viljelijät kaikkialla EU:ssa tarvitsevat erityisiä tukitoimenpiteitä ja -välineitä, joilla he voivat tehostaa pyrkimyksiään mukauttaa toimintaansa ilmastonmuutokseen sekä ehkäistä ja lieventää sen kielteisiä vaikutuksia; korostaa, että on tärkeää tukea kattavasti maaseutuyhteisöjä ja paikallisviranomaisia näiden tavoitteiden saavuttamisessa;

97.vaatii jatkuvaa tukea innovatiivisille viljelytekniikoille, myös luonnonmukaisessa maataloudessa käytettäville tekniikoille ja muille sekä luonnonmukaisissa että enenevässä määrin tavanomaisissa järjestelmissä käytettäville agroekologisille käytännöille, jotta voidaan vähentää merkittävästi tuotantopanosten käyttöä ja ulkoisia riippuvuuksia maataloudessa sekä vahvistaa omavaraisuutta ja ruokaturvaa;

98.painottaa, että EU:n luomualan tulevan kehityksen on oltava markkinalähtöistä, ja kehottaa tarjoamaan uudessa YMP:ssä edelleen viljelijöille ja uusille tulokkaille kannustimia luonnonmukaisen maatalouden harjoittamiseen; kehottaa komissiota tutkimaan uusia tapoja selviytyä kriiseistä luomutuotteiden markkinoilla; huomauttaa, että luomutuotteiden kulutusta olisi edistettävä myös julkisilla hankinnoilla;

99.kehottaa minimoimaan elintarvikejätteen ja -hävikin koko maatalouselintarvikeketjussa, myös kun on kyse alkutuottajista, jotta voidaan varmistaa kaikkien resurssien tehokas, innovatiivinen ja kestävä käyttö; kehottaa komissiota toteuttamaan kaikilla tasoilla toimenpiteitä, joilla ehkäistään hävikkiä ja edistetään ylijäämien muuntamista lisäarvoa tuottaviksi tuotteiksi; korostaa, että viljelijöiden tuottamia elintarvikkeita ja niiden eteen tehtyä valtavaa työtä on arvostettava enemmän; kannustaa tässä yhteydessä komissiota edistämään ratkaisuja, joilla pidennetään elintarvikkeiden käyttöikää, kuten ”parasta ennen” -merkintöjen tarkistamista ja luonnollisten biopohjaisten säilöntäaineiden käyttöä;

100.kehottaa komissiota laatimaan koko maatalouselintarvikeketjulle kattavan ravinteiden talteenottostrategian, jossa kohdennetaan tukea elintarvikkeiden jalostuksen, vähittäismyynnin ja kulutuksen jätevirroista peräisin olevien ravinteiden erotteluun, käsittelyyn ja uudelleenkäyttöön liittyviin innovaatioihin;

101.korostaa, että sukupolvenvaihdoksen ja naisten yrittäjyyden varmistaminen ovat molemmat olennaisen tärkeitä EU:n maatalouden tulevaisuuden ja maaseutualueiden sosioekonomisen rakenteen säilymisen kannalta; panee merkille YMP:n kautta toteutetut toimenpiteet, joilla on edistetty sukupolvenvaihdosta erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla, ja korostaa tarvetta vahvistaa niitä; huomauttaa kuitenkin, että YMP ei voi olla ainoa väline, jolla nuoret ja naiset saadaan mukaan maatalouteen, vaan sitä on tuettava kansallisilla strategioilla, joihin sisältyy yksityisiä rahoituslähteitä, kuten pankkeja, yhteistoiminnallisia maatalousjärjestelyjä ja kumppanuuksia, sekä rahoitusvälineitä, joissa yhteisrahoitusvaatimuksia on vähemmän tai ei lainkaan; korostaa, että ratkaisevan tärkeää tavoitetta varmistaa sukupolvenvaihdos EU:n maataloudessa on täydennettävä rakenteellisilla toimenpiteillä, jotka liittyvät erityisesti innovointiin, digitalisaatioon, digitaalisiin yhteyksiin ja maan saantiin; odottaa tältä osin mielenkiinnolla sukupolvenvaihdosta koskevan komission strategian julkaisemista;

102.kehottaa jäsenvaltioita laatimaan johdonmukaisia, kestäviä ja ennakoitavia strategioita, joilla parannetaan maataloustyön houkuttelevuutta, ja varmistamaan yhteensopivuuden EU:n ja alueellisten toimintapolitiikkojen, mukaan lukien kansalliset strategiasuunnitelmat, kanssa; korostaa tarvetta lisätä ja ottaa käyttöön sukupolvenvaihdoksen edistämiseen tarkoitettuja YMP:n määrärahoja, joihin sisältyvät tällä hetkellä ensimmäisen pilarin lisätuki ja toisen pilarin investointi- ja aloitustuki, sekä uusien YMP:n ulkopuolisten rahoitusvälineiden luomista; korostaa, että näihin välineisiin olisi sisällyttävä suurempia verovapautuksia ja kannustimia, matalakorkoisia lainoja, maatalouden luottotakuujärjestelmiä, täsmäviljelyvälineitä koskevia tukia sekä koulutuspalveluja, myös kestävien liiketoimintamallien osalta, ja niillä olisi pyrittävä parantamaan kannattavuutta;

103.korostaa, että on tärkeää tarjota monipuolisia, räätälöityjä ja riippumattomia neuvontapalveluja, joilla tuetaan nuoria viljelijöitä ja uusia tulokkaita sekä ennen toiminnan aloittamista että toiminnan aloittamisen jälkeisinä vuosina, erityisesti pehmeiden, digitaalisten ja suoramarkkinointiin liittyvien taitojen, kirjanpidon, oikeudellisten näkökohtien, liiketoiminnan monipuolistamisen, kestävän viljelyn ja viestinnän osalta; kannattaa maatalousalan yrityshautomojen laajaa käyttöä, sillä niiden avulla tulevat viljelijät voivat hyödyntää jäsennellyssä ympäristössä muutaman vuoden kokemusta saaneiden viljelijöiden tietämystä, ennen kuin he ottavat haltuunsa itsenäisen tilan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että nuorten viljelijöiden kouluttamiseksi varaudutaan perustamaan kansallisia keskuksia;

104.pyytää komissiota arvioimaan, kannustaisiko nuorten viljelijöiden tukikelpoisuuden pidentäminen 45 ikävuoteen useampia ihmisiä suuntautumaan maatalousalalle, muun muassa uudelleenkoulutuksen kautta; kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen myös muita tukikelpoisuusperusteiden osatekijöitä, jotka voivat olla liian rajoittavia;

105.panee tyytyväisenä merkille Euroopan investointipankkiryhmän (EIP-ryhmä) kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen ja pitää sitä lupaavana mallina, jonka avulla voidaan edistää rahoitusvälineiden käyttöönottoa monilla YMP:n osa-alueilla, mukaan lukien nuorten viljelijöiden ja naisviljelijöiden tukeminen, sekä vesiresilienssiä, markkinoiden häiriönsietokykyä ja ilmastokestävyyttä koskevia politiikkatoimia kaikissa jäsenvaltioissa; katsoo, että EIP:n roolina olisi ensisijaisesti oltava edullisen rahoituksen tarjoaminen pääomaerien täsmärahoitukseen ja sellaisiin infrastruktuurihankkeisiin, joihin viljelijät voivat osallistua osana nykyaikaistamisohjelmaa;

106.kannustaa jäsenvaltioita suunnittelemaan mekanismeja, joilla helpotetaan ihmisarvon huomioon ottavaa ja suunniteltua eläkkeelle siirtymistä; kehottaa erityisesti ottamaan käyttöön erillisistä rahastoista rahoitettavia viljelijöiden varhaiseläkejärjestelmiä; kehottaa laajentamaan palveluja, joilla saatetaan eläkkeelle siirtyvät viljelijät yhteen alalle pyrkivien nuorten tai uusien viljelijöiden kanssa, ja täydentämään niitä muun muassa logistisella tuella ja oikeudellisella neuvonnalla, jotta voidaan mahdollistaa vastavuoroisesti hyödyttävä tilanluovutus sekä varmistaa tietämyksen ja maataloustoiminnan jatkuvuus;

107.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan sukupolvenvaihdosta koskevissa strategioissaan niihin erityisiin esteisiin, joita naiset, erityisesti nuoret naiset, kohtaavat pyrkiessään maatalousalalle, sekä käsittelemään myös kysymyksiä, jotka eivät liity suoraan maatalouteen, kuten asianmukaisia terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja; panee merkille YMP:n kautta toteutetut toimenpiteet, joilla naisia tuetaan maataloudessa, mutta korostaa, että erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla tarvitaan vahvempaa ja räätälöidympää tukea, myös kun on kyse lainojen, koulutuksen tai taloudellisen tuen saatavuudesta, jotta voidaan varmistaa todellinen osallistuminen ja yhdenvertaiset mahdollisuudet; kehottaa jäsenvaltioita luomaan asianmukaiset olosuhteet naisten aktiiviselle osallistumiselle maatalouselintarvikealaa edustaviin organisaatioihin sekä maatalousalan yritysten hallintoelimiin ja maaseudun naisia edustaviin järjestöihin; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että lähitulevaisuudessa on tarkoitus perustaa naisviljelijöiden foorumi, jossa voidaan keskustella ja vaihtaa hyviä käytäntöjä ja näin vahvistaa osallistumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia maatalouselintarvikealalla;

108.pyytää komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan kiireellisesti maatalousmaan häviämisen ja keskittymisen ongelmaan, mukaan lukien avoimuuden puute näillä markkinoilla; korostaa, että maanvuokraus oikeusvarmuuden takaavissa olosuhteissa on lyhyellä aikavälillä toimiva vaihtoehto, jolla voidaan helpottaa maa-alueiden saantia, sillä se vaatii vähemmän resursseja toiminnan aloittamista varten ja helpottaa sukupolvenvaihdosta; korostaa julkisesti tuettujen maanvälittämispalvelujen ja jäsennellyn jatkuvuussuunnittelun merkitystä, erityisesti maanomistuksen siirtämisessä siten, että mahdollistetaan varhaiseläkkeelle siirtyminen ja tilanhoidon jatkuvuus; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön politiikkatoimia, joilla edistetään pitkäaikaista ja vakaata maanvuokrausta, ja tarjoamaan näin hallintaoikeuksiin liittyvää varmuutta ja aikaa investointien tekemiseen, etenkin nuorille, naispuolisille ja uusille viljelijöille, mikä voisi myös parantaa maaperän terveyttä, ympäristötehokkuutta ja ilmastokestävyyttä;

109.suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen perustaa EU:n maatalousmaan seurantakeskus, jonka olisi parannettava EU:n maatalousmaan markkinoiden avoimuutta, helpotettava maatalousmaata koskevien tietojen yhdenmukaistamista ja maa-alueiden saantia, mahdollistettava jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen vaihto sekä annettava suosituksia, jotta tietoon perustuvaa EU:n päätöksentekoa voidaan parantaa;

110.korostaa, että EU:n monimuotoisten kulttuurimaisemien säilyttämisellä on merkitystä ekologian ja matkailun kannalta ja se on myös alueellisen identiteetin ja maaseudun pitkän aikavälin selviytymiskyvyn kulmakivi; pyytää siksi, että kulttuurimaisemat tunnustettaisiin nimenomaisesti ja niiden säilyttäminen asetettaisiin strategiseksi tavoitteeksi vuoden 2027 jälkeisessä YMP:ssä;

111.kannustaa luonnon ennallistamista koskeviin lähestymistapoihin, joissa toimitaan yhteistyössä viljelijöiden ja maanomistajien kanssa ja joissa varmistetaan omistusoikeuksien kunnioittaminen kaikilta osin;

112.kannustaa komissiota tutkimaan, miten YMP:llä voitaisiin tukea viljelijöiden uusia liiketoimintamalleja siirryttäessä kohti yhä kestävämpää ja kilpailukykyisempää maataloutta Euroopassa;

113.kehottaa komissiota edistämään kumppanuuksia parhaiden käytäntöjen ja innovatiivisten ideoiden vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä yhteistyössä paikallisviranomaisten, korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja maatilojen kanssa; korostaa, että tällaisessa yhteistyössä olisi keskityttävä yksinkertaistamiseen, saavutettavuuteen, kestävyyden lisäämiseen sekä kunkin alueen ja alan erityishaasteisiin vastaamiseen, ja toteaa, että sitä olisi tuettava asianmukaisella koulutuksella, jotta vältetään vääristymät ja erilaiset lähestymistavat, jotka saattaisivat olla haitaksi viljelijöille;

114.kannustaa edistämään tuki- ja näkyvyysohjelmia, joissa otetaan huomioon, miten maatalousala voi tarjota mahdollisuuden rikastuttavaan ja tyydyttävään elämään, ja korostetaan viljelijöiden arvoa ja sitoutumista luontoon, ruokaturvaa sekä itse maatalouden ammattihenkilöiden työssä ominaisia piirteitä ja arvoja; korostaa, että politiikan johdonmukaisuus pidemmällä aikavälillä on olennaisen tärkeää, jotta maatalousalalle voidaan asettaa selkeitä pitkän aikavälin tavoitteita;

115.painottaa sellaisen vahvan ja hyvin rahoitetun EU:n menekinedistämispolitiikan merkitystä, johon sisältyy YMP:n määrärahojen lisääminen, jotta voidaan lisätä tietoisuutta EU:n maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laadusta sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti, ja korostaa, että tämä on entistäkin tärkeämpää taloudellisen epävarmuuden aikana;

116.kehottaa laatimaan innovointia, teknologiaa ja soveltavaa tutkimusta varten kunnianhimoisen investointipaketin, joka on mukautettu viljelijöiden tarpeisiin ja jota rahoitetaan YMP:stä, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja muista tukimekanismeista, ja toteaa, että sillä on keskeinen rooli kestävämmän ja sopeutumiskykyisemmän maatalousalan edistämisessä; korostaa, että Horisontti Eurooppa -ohjelmaan olisi sisällytettävä erityinen maataloutta koskeva pilari, jonka tavoitteena olisi edistää tutkimusta, innovointia ja tietämyksen siirtoa maatalouselintarvikealalla;

117.korostaa tarvetta varmistaa, että innovatiivisia ja digitaalisia ratkaisuja voidaan käyttää yhdenvertaisesti kaikentyyppisillä tiloilla ja alueilla EU:ssa ja että näillä ratkaisuilla tuetaan kestävää maataloutta, autetaan maatalouden ekosysteemien monimuotoisuuden ja monimutkaisuuden hallinnassa, edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevia strategioita, parannetaan viljelijöiden tulotasoa, vähennetään hallinnollista työtaakkaa niin viljelijöiden kuin hallintojenkin kannalta, ennakoidaan tulevia tuotanto-oloja sekä vastataan kuluttajien ja yhteiskunnan odotuksiin; korostaa, että uusien teknologioiden käyttöä olisi tuettava asianmukaisella oikeudellisella kehyksellä, jotta niiden kaikkia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää, ja niistä olisi tehtävä perusteellisia riskinarviointeja;

118.kehottaa lisäämään rahoitusta soveltavalle tutkimukselle, jossa selvitetään kestäviä ja toimivia vaihtoehtoja perinteisille kasvinsuojeluaineille, ja kehottaa tarkistamaan nykyisiä hyväksymismenettelyjä; korostaa, että jos vaihtoehtoja ei vielä ole saatavilla, vahvistettujen lakisääteisten turvarajojen mukaisten kasvinsuojeluaineiden markkinoilta poistamista on vältettävä, jotta voidaan varmistaa, että maataloustuotantoa voidaan ylläpitää kestävällä ja varmalla tavalla; panee merkille biostimulanttien potentiaalin kasvien tuottavuuden parantamisessa;

119.korostaa, että on tärkeää tunnustaa AKIS-mallin rooli ja vahvistaa sitä vuoden 2027 jälkeisen YMP:ssä strategisena ja monialaisena välineenä, jolla voidaan varmistaa tietämyksen ja innovoinnin tehokas levittäminen viljelijöille; katsoo, että tehokas ja koordinoitu AKIS-malli on keskeinen kilpailukykyä, kestävää elintarviketuotantoa, ilmastokestävyyttä ja digitaalista siirtymää koskevien YMP:n keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa, ja toteaa, että se olisi sisällytettävä kokonaisuudessaan kansallisiin strategiasuunnitelmiin;

120.tunnustaa EIP-AGRI:n merkityksen ja toteaa, että sen avulla on edesautettu innovointia maatalouselintarvike- ja metsäalalla perustamalla toimijaryhmiä ja toteuttamalla innovatiivisia hankkeita, joissa pyritään kehittämään parhaiden käytäntöjen mukaisia, maatalouselintarvikealan kestävyyttä, häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä parantavia huipputason ratkaisuja; kehottaa komissiota vahvistamaan tukea tähän aloitteeseen vuoden 2027 jälkeisessä YMP:ssä;

121.toteaa, että maaseudun kehittämisen kehykseen on välttämätöntä suunnitella integroidun kestävän maatalouden periaatteisiin perustuva erityistoimenpide, jolla tehostetaan integroitua torjuntaa, mukaan lukien biotorjunta, droonit ja endoterapia, jotta voidaan optimoida kasvinsuojeluaineiden käyttöä kunnioittaen aina vahvistettuja lakisääteisiä rajoja ja turvarajoja sekä tarjoamalla viljelijöille korvausta aiheutuneista taloudellisista tappioista; korostaa, että on tärkeää vakiinnuttaa integroitu maatalous EU:ssa yleisesti tunnustetuksi järjestelmäksi ja edistyä edelleen kestävän ja luonnonmukaisen maatalouden käytäntöjen vakiinnuttamisessa ja tukemisessa;

122.korostaa yksityisen rahoituksen vipuvaikutuksen merkitystä YMP:ssä maatalouden ja maaseudun kehittämisen investointien lisäämisessä, koska siinä saadaan käyttöön entistä enemmän pitkäaikaisia resursseja viljelijäjärjestöille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä perheyrityksille;

123.panee merkille, että Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun (EPRS) vuonna 2025 tekemän tutkimuksen Tutkimus ”Animal welfare during transport: Update on the implementation of Council Regulation (EC) No 1/2005”, EPRS:n jälkiarviointiyksikkö, maaliskuu 2025, https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2025/765766/EPRS_STU(2025)765766_EN.pdf. mukaan tietyille alueille on keskittynyt pieni määrä suuria teurastamoja; korostaa siksi tarvetta tukea YMP:n varoista teurastamojen perustamista ja kehittämistä, jotta voidaan piristää paikallista taloutta, luoda työpaikkoja ja vahvistaa lyhyitä toimitusketjuja;

124.kehottaa hyväksymään ja ottamaan nopeasti käyttöön CRISPR/Cas-menetelmän kaltaisia uusia jalostustekniikoita sekä pienissä että suurissa yrityksissä, jotta voidaan edistää entistä sietokykyisempien, resurssitehokkaampien ja ympäristön kannalta kestävämpien viljelykasvien kehittämistä;

125.kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että viljelijät säilyttävät täyden omistusoikeuden ja määräysvallan tietoihinsa, ja turvaamaan siten heidän oikeutensa ja edistämään avoimuutta maataloustietojen hyödyntämisessä ja jakamisessa kehittyvien digitaalisten ja tekoälylähtöisten innovaatioiden yhteydessä;

126.panee merkille hiilenpoiston sertifiointia koskevan vapaaehtoisen EU:n laajuisen kehyksen mahdolliset hyödyt ja kehottaa komissiota parantamaan näiden mahdollisuuksien saatavuutta maatalousalalla; korostaa, että hiili- ja luontohyvitykset voisivat tarjota viljelijöille, erityisesti nuorille viljelijöille, myönteisen kannustimen ja lisäkorvauksia, sillä niiden avulla viljelijöitä voitaisiin palkita oikeudenmukaisesti peltometsäviljelyn ja uudistavan maaperän hoidon kaltaisista käytännöistä, jotka edistävät hiilidioksidin talteenottoa ja päästöjen vähentämistä tiloilla; korostaa, että tällaisen sertifiointikehyksen on oltava avoin ja kaikkien sellaisten viljelijöiden saatavilla, jotka ovat halukkaita ylläpitämään tai lisäämään maaperän hiilen varastointikapasiteettia, ja kehottaa komissiota luomaan edellytykset, joilla voidaan varmistaa tällaisten sertifiointien markkinakysyntä asianmukaisilla kannustimilla ja markkinoiden pitkän aikavälin ennustettavuus yksityisen sektorin sijoittajille; korostaa, että hiiliviljelyllä olisi täydennettävä aktiivista ja kestävää maataloustuotantoa sen korvaamisen sijaan;

127.kehottaa komissiota edistämään aurinkoenergian tuotantoa tiloilla tavalla, jolla varmistetaan, että laitteistojen omistajuus ja niistä kertyneet hyödyt säilyvät maanomistajalla ja paikallisyhteisöllä, ja joka on yhteensopiva maataloustoiminnan kanssa, jotta voidaan parantaa viljelijöiden kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja edistää viljelijöiden tulojen vakautta ja monipuolistamista;

128.kehottaa komissiota noudattamaan Niinistön raportin suosituksia ja ottamaan huomioon, että strategisten elintarvikevarastojen perustaminen on tärkeää; kehottaa ottamaan yleisesti käyttöön strategiset elintarvikevarastot Suomessa ja Saksassa saadun vankan kokemuksen pohjalta sekä sisällyttämään sisäänrakennetun kaksoiskäytön konseptin biopolttoaineiden tuotannon kehittämispolitiikkaan; katsoo, että ruokasuvereniteettia ei voi olla ilman strategisia elintarvikevarastoja;

129.korostaa, että on tärkeää vahvistaa nimenomaisesti koko hamppukasvin viljelyn, korjuun, jalostuksen ja kaupan pitämisen laillisuus hyväksyttyjä teollisia tarkoituksia varten kaikkialla EU:ssa, jotta viljelijöille, jalostajille, sääntelyviranomaisille ja kuluttajille voidaan taata oikeusvarmuus; toteaa, että hampunviljelyssä tarvitaan suhteellisen vähän tuotantopanoksia, kuten etenkin lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja vettä; korostaa, että se edistää myös maaperän terveyttä ja biologista monimuotoisuutta ja tarjoaa maaseutualueille uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja lisätuloja sekä edistää innovointia, sillä se tarjoaa raaka-aineita tekstiilikuituihin ja muihin teollisiin sovelluksiin sekä muihin, esimerkiksi terveyteen, elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyviin käyttötarkoituksiin; kehottaa komissiota vahvistamaan EU:n laajuisen yhteisen 0,5 prosentin tetrahydrokannabinolin (THC) kynnysarvon teollisuushampun oikeudellista luokittelua varten sekä varmistamaan kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamisen Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

130.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.