P10_TA(2025)0197EU:n sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpano ja virtaviivaistaminen sisämarkkinoiden vahvistamiseksiEuroopan parlamentin päätöslauselma 11. syyskuuta 2025 EU:n sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanosta ja virtaviivaistamisesta sisämarkkinoiden vahvistamiseksi (2025/2009(INI))Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon 11. helmikuuta 2025 annetun komission tiedonannon ”Komission työohjelma 2025 – Yhdessä eteenpäin: rohkeammin, yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva unioni” (COM(2025)0045),

–ottaa huomioon valitun komission puheenjohtajan 18. heinäkuuta 2024 esittelemät poliittiset suuntaviivat komissiolle toimikaudeksi 2024–2029,

–ottaa huomioon 11. helmikuuta 2025 annetun komission tiedonannon ”Yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva EU: tiedonanto lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta” (COM(2025)0047),

–ottaa huomioon 29. tammikuuta 2025 annetun komission tiedonannon ”EU:n kilpailukykykompassi” (COM(2025)0030),

–ottaa huomioon 29. tammikuuta 2025 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskeva vuosikertomus 2025” (COM(2025)0026),

–ottaa huomioon 9. syyskuuta 2024 julkaistun Mario Draghin raportin ”The future of European competitiveness”,

–ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2024 julkaistun Enrico Lettan raportin ”Much more than a market”,

–ottaa huomioon 30. lokakuuta 2024 julkaistun Sauli Niinistön raportin ”Safer Together – Strengthening Europe’s Civilian and Military Preparedness and Readiness”,

–ottaa huomioon 18. tammikuuta 2023 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden 30. vuosipäivästä: saavutusten juhlistaminen ja tulevan kehityksen tarkastelu EUVL C 214, 16.6.2023, s. 8.,

–ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A10‑0151/2025),

A.toteaa, että noin 450 miljoonan asukkaan EU on yksi suurimmista talousalueista maailmassa; pitää välttämättömänä kilpailukykyisen, tarkoituksenmukaisen ja yksinkertaistetun sääntely-ympäristön varmistamista, jotta voidaan lujittaa EU:n globaalia asemaa, edistää pitkän aikavälin kasvua, kuluttajien luottamusta ja suojelua sekä innovointia ja toteuttaa vihreä ja digitaalinen siirtymä;

B.ottaa huomioon, että komissio on asettanut tavoitteeksi vähentää hallintokustannuksia 25 prosenttia kaikkien yritysten ja 35 prosenttia pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) osalta vuoteen 2029 mennessä; ottaa huomioon, että komission tiedonannossa ”Yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva EU” korostetaan tarvetta saada aikaan nopeita ja näkyviä parannuksia älykkäämmän sääntelyn, tehokkaamman täytäntöönpanon ja sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön parantamisen kautta; katsoo, että tällaiset toimet olisi suunniteltava hyödyttämään yrityksiä, kuluttajia ja koko yhteiskuntaa parantamalla markkinoille pääsyä, vähentämällä tarpeettomia rasitteita ja varmistamalla toimintaedellytysten oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus samalla kun pidetään kiinni EU:n keskeisistä poliittisista tavoitteista ja korkeista sosiaali- ja ympäristönormeista;

C.ottaa huomioon, että Draghin ja Lettan raporteissa mainittiin EU:n sisämarkkinoiden kilpailukyvyn merkittävinä esteinä sisämarkkinoiden pirstaleisuus, monimutkainen sääntely ja EU:n sääntöjen epäjohdonmukainen täytäntöönpano; toteaa, että Draghin raportin mukaan EU:n kilpailukyvyn vahvistamista voisi auttaa tarvittaviin ja oikeasuhteisiin lainsäädäntötoimiin keskittyvä vakaamman ja ennakoitavamman sääntely-ympäristön edistäminen;

D.toteaa, että Niinistön raportin huomiot EU:n puolustusteollisuuden yksinkertaistamisesta ja vahvistamisesta korostavat strategista tarvetta sääntelyn virtaviivaistamiseen keskeisillä aloilla, jotta voidaan vähentää pirstoutumista, nopeuttaa julkisia hankintoja ja tehostaa toimituksia puolustusteollisuuden tukemiseksi, jolloin jäsenvaltiot pystyisivät saavuttamaan tärkeimmät puolustusmenotavoitteet ja parantamaan Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä;

E.ottaa huomioon, että sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskeva vuosikertomus 2025 ja sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn tulostaulu antavat tärkeää tietoa sisämarkkinoiden nykytilasta, liiketoiminnassa vallitsevasta mielialasta ja toimialojen kilpailukyvystä; ottaa huomioon, että palvelusektori on edelleen vähemmän yhdentynyt kuin tavarasektori; toteaa, että epäyhdenmukaisuus haittaa edelleen erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia tarjota palveluja rajatylittävästi; ottaa huomioon, että tuoreet tilastot osoittavat, että yritystoiminnan aloittamisen ja harjoittamisen lupamenettelyjen kesto on EU:ssa edelleen huomattavasti pidempi kuin kilpailevilla alueilla, mikä luo esteitä investoinneille ja innovaatioille https://single-market-economy.ec.europa.eu/publications/2025-annual-single-market-and-competitiveness-report_en; https://documents1.worldbank.org/curated/en/600621587713071010/pdf/Doing-Business-in-the-European-Union-2020-Greece-Ireland-and-Italy.pdf; https://www.weforum.org/stories/2024/09/wind-energy-permitting-processes-europe/.;

F.ottaa huomioon, että EU:n sisämarkkinoita koskevan sääntelyn hajanaisuus, monimutkaisuus, päällekkäisyys ja epäjohdonmukainen täytäntöönpano luovat perusteettomia esteitä ja tarpeettomia hallinnollisia rasitteita, jotka vaikuttavat suhteettomasti pk-yrityksiin, pieniin midcap-yrityksiin ja startup-yrityksiin, joiden osuus EU:n yrityksistä on yhteensä 99 prosenttia; toteaa, että tämä rajoittaa näiden yritysten kykyä innovoida, investoida, laajentaa toimintaansa, kilpailla tehokkaasti ja osallistua rajat ylittävään toimintaan sisämarkkinoilla ja maailmanlaajuisilla markkinoilla; katsoo, että pk-yritystesti ja EU:n sääntöjen parempi täytäntöönpano ja yksinkertaistaminen silloin, kun ne ovat tarpeen ja perusteltuja, ovat olennaisen tärkeitä oikeudellisen kehyksen oikeasuhteisuuden varmistamiseksi; ottaa huomioon, että kuten Draghin raportissa korostetaan, EU:n kilpailukykyvaje johtuu myös suurten yritysten heikosta suorituskyvystä, ja että sisämarkkinoilla menestyvät yritykset, jotka myös kerryttävät arvoa maailmanmarkkinoilta, ovat elintärkeitä vaurauden luomiseksi EU:lle ja sen kansalaisille;

G.katsoo, että sisämarkkinasääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa esimerkiksi nopeampien ja tehokkaiden rikkomusmenettelyjen avulla olisi pidettävä välttämättömänä oikeudenmukaisen kilpailun ja yritysten luottamuksen varmistamiseksi ja kuluttajien suojelemiseksi markkinoiden pirstaleisuuden ja valinnanvaran kaventumisen seurauksilta; katsoo, että EU:n lainsäädäntökehyksen parantamis-, virtaviivaistamis- ja yksinkertaistamistoimissa olisi keskityttävä myös laadun, selkeyden ja johdonmukaisuuden parantamiseen, hajanaisuuden vähentämiseen EU:n sääntöjen täytäntöönpanossa sekä sen varmistamiseen, että lainsäädäntö on viranomaisten ja kaikkien sidosryhmien helposti ymmärrettävissä;

H.toteaa, että kilpailukykykompassissa ja komission työohjelmassa 2025 asetetaan kunnianhimoisia toimintapoliittisia tavoitteita, joilla pyritään vahvistamaan sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä, keventämään hallinnollista taakkaa ja mukauttamaan sääntelykehys maailmanlaajuisiin parhaisiin käytäntöihin; pitää tärkeänä, että EU:n talouden kilpailukyvyn vahvistamiseksi EU:n teollisuusstrategia kytketään tiiviimmin sisämarkkinastrategiaan muun muassa tukemalla puhtaiden ja strategisten teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa;

I.katsoo, että pyrittäessä yksinkertaistamaan EU:n sisämarkkinoiden sääntely-ympäristöä olisi otettava huomioon yritysten, ammattiliittojen, kuluttajien, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, tiedeyhteisön ja muiden asianomaisten sidosryhmien näkemykset, jotta voidaan varmistaa, että EU:n toimintapolitiikoilla tuetaan talouskasvua ja laadukkaita työpaikkoja ja luodaan suotuisa ympäristö yksityisille investoinneille ja innovoinnille sekä politiikkatavoitteiden, kuten kestävyyden, digitalisaation ja kuluttajansuojan, saavuttamiselle kattavien, avointen ja laajojen julkisten kuulemisten avulla ottaen erityisesti huomioon pk-yritysten ja startup-yritysten sekä muiden kapasiteetiltaan rajallisten sidosryhmien erityistarpeet ja näkökulmat huolehtien siitä, ettei yksinkertaistamistoimilla aiheuteta haittaa varhaisen vaiheen toimijoille tai poisteta kannustimia innovaatiovetoisilta yrityksiltä;

J.katsoo, että tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden perusteettomat kansalliset esteet heikentävät sisämarkkinoiden toimintaa ja että sen vuoksi olisi pyrittävä poistamaan ne ja ehkäisemään niitä; ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on arvioinut, että EU:n sisämarkkinoiden esteet vastaavat 45 prosentin tullitariffeja valmistusteollisuudelle ja 110 prosentin tullitariffeja palveluille; toteaa, että tällainen pirstoutuminen heikentää kilpailukykyä, rajoittaa tuottavuutta ja kasvua ja vaikuttaa suhteettomasti pk-yrityksiin;

K.pitää tarjonnan alueellisen rajoittamisen vaikutusta sisämarkkinoihin, pk-yrityksiin ja Euroopan kansalaisten ostovoimaan merkittävänä, sillä komission mukaan tarjonnan alueelliset rajoitukset aiheuttavat EU:n kuluttajille yli 14 miljardin euron kulut vuodessa;

Sisämarkkinoiden vahvistaminen EU:n kilpailukyvyn ja globaalin vaikutusvallan lisäämiseksi

1.korostaa, että EU on globaalissa kilpailukyvyssä mitattuna jäämässä muista jälkeen erityisesti tietyillä aloilla; myöntää, että täytäntöönpanon puutteet, sääntelyn pirstaleisuus ja tarpeettomat hallinnolliset rasitteet ovat osaltaan syynä siihen, että EU laahaa muiden perässä investoinneissa, innovoinnissa, työpaikkojen luomisessa ja liiketoimintamahdollisuuksissa; painottaa, että sääntöjä tunnetuksi tekemällä, virtaviivaistamalla ja yksinkertaistamalla ja yhteisten sääntöjen asianmukaisen ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon sekä sen tehokkaan valvonnan avulla vahvistetaan sisämarkkinoita ja siten edistetään kilpailukykyä, taloudellista vaurautta, työllisyyttä, osaamisen kehittämistä, laadukkaita työpaikkoja, tiukkoja ympäristövaatimuksia ja innovointia;

2.toteaa, että EU:n vaurauden turvaamiseksi on välttämätöntä parantaa sääntelyn yhtenäisyyttä ja vähentää yrityksiin – erityisesti pienempiin yrityksiin ja startup-yrityksiin – kohdistuvia hallintoon liittyviä rasitteita; painottaakin, että tämänhetkiset kasvua, työpaikkojen luomista ja investointeja haittaavat esteet olisi poistettava ja että resursseja olisi ohjattava innovoinnin edistämiseen ja kasvun vauhdittamiseen varmistaen samalla, että tasapuoliset toimintaedellytykset toteutuvat ja perustuvat tiukkoihin sosiaali- ja ympäristönormeihin; korostaa tarvetta saada liikkeelle yksityisiä investointeja; painottaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pk-yrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten alentamiseen digitaalisten välineiden ja kohdennettujen poikkeusten avulla; korostaa, että pk-yrityksille räätälöityjen säännösten lisäksi on tehtävä sellaisia uudistuksia, joilla poistetaan laajentumisvaiheessa olevien yritysten kohtaamia sitkeitä esteitä, ja että suurille yrityksille on samalla mahdollistettava rajatylittävä ja kansainvälinen toiminta ja kilpailu;

3.korostaa, että parempi yhdenmukaistaminen, virtaviivaistetut prosessit ja EU:n lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano, tehokas soveltaminen, noudattaminen, seuranta ja noudattamisen valvonta ovat sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja EU:n keskeisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta avainasemassa; suhtautuu myönteisesti komission tavoitteisiin parantaa kilpailukykyä, innovointia ja tuottavuutta yksinkertaistamalla ja virtaviivaistamalla EU:n sääntöjä ja parantamalla niiden täytäntöönpanoa ja valvontaa; kehottaa komissiota esittämään Draghin, Lettan ja Niinistön raporttien sisältämien suositusten pohjalta konkreettisia toimenpiteitä ja niille selkeitä aikatauluja;

Virtaviivaistetut säännöt ja niiden parempi täytäntöönpano ja tehokas valvonta ennustettavan ja kilpailukykyisen liiketoimintaympäristön tukena

4.korostaa, että sääntelyn virtaviivaistamisella ja yksinkertaistamisella pyritään helpottamaan sääntöjen noudattamista koskevia prosesseja ja samalla ylläpitämään EU:n keskeisiä toimintapoliittisia tavoitteita, varmistamaan, ettei sosiaali- ja ympäristönormeista eikä digitaalisista oikeuksista ja kuluttajansuojasta tingitä, ja varmistamaan yrityksille vakaa ja ennakoitava sääntely-ympäristö, joka tarjoaa kaikille toimijoille oikeudellista selkeyttä ja oikeusvarmuutta; korostaa, että erityisesti meneillään olevan elinkustannuskriisin yhteydessä kilpailukyvyn ja innovoinnin on tuotettava tuloksia, jotka hyödyttävät kuluttajia; korostaa, että yksinkertaistamisella olisi myös tuettava EU:n pitkän aikavälin tavoitteita, kuten talouden digitalisointia, vihreää siirtymää ja kuluttajansuojaa, samalla kun varmistetaan teknologianeutraalius;

5.katsoo, että EU:n toimielimillä ja jäsenvaltioilla on yhteinen vastuu hyvin toimivista sisämarkkinoista, joilla säännöt pannaan täytäntöön ja niiden noudattamista valvotaan asianmukaisesti, johdonmukaisesti ja tuloksellisesti; korostaa, että EU:n direktiiveissä esiintyvä ylisääntely ja EU:n sääntöjen hajanainen täytäntöönpano ovat edelleen este sisämarkkinoille ja rasittavat suhteettomasti pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä; vaatii komissiota varmistamaan, että EU:n sääntöjen noudattamista valvotaan kaikissa jäsenvaltioissa asianmukaisesti ja yhdenmukaisesti, jotta rajatylittävän toiminnan esteet voidaan poistaa; kehottaa siksi jäsenvaltioita puuttumaan ylisääntelyyn ja varmistamaan, että kansalliset täytäntöönpanotoimet julkaistaan avoimesti ja oikea-aikaisesti, ja välttämään EU:n lainsäädännön epäjohdonmukaista täytäntöönpanoa; tunnustaa samalla jäsenvaltioiden oikeuden pitää voimassa tai ottaa käyttöön kansallisia toimenpiteitä perussopimuksissa määrätyin edellytyksin; kehottaa vahvistamaan yhteistyötä eri jäsenvaltioiden olemassa olevien viranomaisten välillä sekä kansallisten ja EU:n sääntelyviranomaisten välillä; kannustaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita EU:n lainsäädännön yhdenmukaisemmassa täytäntöönpanossa ja helpottamaan entisestään jäsenneltyä vuoropuhelua ja keskinäistä oppimista muun muassa järjestämällä seminaareja, joissa käsitellään lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä kehittämällä ja käyttämällä vertailevia välineitä ja käytäntöjä;

6.pyytää komissiota varmistamaan, että nykyinen ja tuleva lainsäädäntö on oikeasuhteista eikä lisää yrityksille tarpeettomia rasitteita huolehtien kuitenkin siitä, että lainsäädännöllä saavutetaan sen tavoitteet, sekä sisällyttämään asiaan liittyviin lainsäädäntöaloitteisiin varhaista uudelleentarkastelua koskevan lausekkeen siten, ettei sillä vuorostaan lisätä hallinnollisia rasitteita; katsoo, että uudelleentarkastelulausekkeet palvelevat paitsi lainsäädännön yleistä tehokkuutta myös erityisesti lainsäädännön EU:n kilpailukykyyn kohdistuvien vaikutusten arviointia ja että niitä olisi käytettävä arvioitaessa tarvetta tarkistaa niitä säädöksiä, jotka haittaavat tarpeettomasti kilpailukykyä; suosittelee, että näissä tarkasteluissa arvioidaan myös lainsäädännön valmiutta digitaalisuuden näkökulmasta ja sen sopeutettavuutta innovointiin; kehottaa komissiota vahvistamaan selkeän menetelmän ja yksiselitteisen perustason rasitteiden vähentämistä sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisen mittaamista ja seuraamista varten ja soveltamaan niitä ja siten mahdollistamaan tehokkaat toimet ja vastuunkannon; ottaa huomioon, että hallinnollisen rasituksen keventäminen mielekkäällä tavalla on EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteisellä vastuulla ja että sitä on jatkettava noudattaen kuitenkin samalla kaikilta osin unionin keskeisiä toimintapoliittisia tavoitteita; kehottaa lainsäätäjiä varmistamaan, että EU:n lainsäädäntö on kohdennettua, oikeasuhteista ja tarkoituksenmukaista ja että paremman sääntelyn periaatteita noudatetaan toimintapoliittisen syklin kaikissa vaiheissa;

7.kehottaa komissiota laatimaan kaikista lainsäädäntöehdotuksista, myös delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä koskevista ehdotuksista, korkealaatuiset vaikutustenarvioinnit, sillä ne ovat erottamaton osa EU:n lainsäädäntöprosessia ja tärkeitä säädösten asianmukaisuuden varmistamiseksi; painottaa, että vaikutustenarvioinneissa olisi otettava huomioon säädösten kumulatiiviset vaikutukset ja niissä olisi arvioitava uusien ja voimassa olevien sääntöjen yhteentoimivuutta etenkin raportointivaatimusten osalta; tähdentää, että kaikkiin vaikutustenarviointeihin olisi sisällyttävä kilpailukykytarkastus, jossa nimenomaisesti arvioidaan pk-yrityksiin, startup-yrityksiin ja midcap-yrityksiin sekä nopeasti kasvaviin uusiin teknologioihin kohdistuva vaikutus; korostaa, että kilpailukykytarkastus olisi tehtävä järjestelmällisesti kaikille asiaankuuluville lainsäädäntöehdotuksille, että siinä olisi tarkasteltava myös niiden monialaisia vaikutuksia ja kansallisia heijastusvaikutuksia ja että sen tulokset olisi otettava huomioon, kuten myös EU:n kilpailukykykompassissa todetaan; katsoo, että sääntelyntarkastelulautakunnalla on tärkeä rooli komission vaikutustenarviointien, toimivuustarkastusten ja keskeisten arviointien laadunvarmistuksessa, ja korostaa, että lautakunnan on toimittava avoimesti, sen on oltava riippumaton ja sillä on oltava tarvittavat resurssit kaikkien komission vaikutustenarviointien ja lainsäädäntöehdotusten puolueetonta, tiukkaa ja korkealaatuista valvontaa varten ja vaikutustenarvioinnin puuttumisesta ilmoittamiseksi; suosittelee vahvistamaan lautakunnan toimeksiantoa ja sen valmiuksia riittävien resurssien avulla, jotta se voi hoitaa tehtävänsä täysipainoisesti ja tehokkaasti;

8.kehottaa tekemään vaikutustenarviointeja olennaisista muutoksista, joita parlamentti ja neuvosto esittävät komission ehdotuksiin, kuten lainsäädäntövallan käyttäjät jo vuonna 2016 sopivat Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus, tehty 13. huhtikuuta 2016, paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_interinstit/2016/512/oj).; jos se katsotaan lainsäädäntöprosessin kannalta asianmukaiseksi ja tarpeelliseksi, myös lainsäädäntöprosessin aikataulu huomioon ottaen; kehottaa panemaan parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten sopimuksen tehokkaasti täytäntöön ja ehdottaa, että komissiolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille kehitetään entistä parempia vaikutustenarviointien ja kilpailukykytarkastusten menetelmiä ja että niitä käytetään; korostaa, että asianmukaisessa vaikutustenarvioinnissa olisi esitettävä mahdolliset lyhyen ja pitkän aikavälin kustannukset ja hyödyt ja arvioitava kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia käyttäen apuna sekä laadullisia että määrällisiä analyyseja;

9.katsoo, että on erittäin tärkeää välttää päällekkäisyyttä ja korjata epäselvät määritelmät ja epäjohdonmukaisuudet eri säädösten välillä, varsinkin kun on kyse tavaroita, palveluja ja digitaaliteknologioita koskevasta sisämarkkinalainsäädännöstä, ja pitää mielessä niihin liittyvät erityispiirteet, jotta voidaan parantaa oikeudellista selkeyttä ja tehokkuutta; kehottaa komissiota asettamaan näihin osa-alueisiin keskittyvät arvioinnit etusijalle, jotta voidaan varmistaa ennustettava ja johdonmukainen oikeudellinen kehys, jonka avulla yritykset voivat tehdä pitkän aikavälin suunnittelua ja investointeja; korostaa, että voimassa olevan lainsäädäntökehyksen tuloksellinen täytäntöönpano, täytäntöönpanon valvonta ja yhdenmukainen soveltaminen on asetettava uuden lainsäädännön ehdottamisen edelle;

10.kehottaa komissiota varmistamaan, että sidosryhmien kuulemisprosessi on jäsennellympi, avoimempi ja kattavampi, ja tarkastelemaan myös uudelleen asiantuntijaryhmiin perustuvaa järjestelmää; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan pk-yritysten ja startup-yritysten edustusta, ja mukauttamaan kuulemisia pk-yritysten ja muiden kapasiteetiltaan rajallisten sidosryhmien tarpeisiin antamalla riittävästi vastausaikaa ja parantamalla saatavuutta, jotta varmistetaan osallistavat ja tietoon perustuvat päätöksentekoprosessit ja parannetaan sisämarkkinasääntöjen laatua; korostaa, että on välttämätöntä vahvistaa sidosryhmien osallistumista ja saavuttaa riittävä maantieteellinen edustus, jotta voidaan syventää sisämarkkinoita sekä varmistaa niiden tehokas toiminta ja edustavuus; korostaa lisäksi kansalaisyhteiskunnan ratkaisevaa asemaa päätöksentekoprosessissa, sillä se varmistaa näkemysten moninaisuuden sekä oikeudenmukaisen ja tasapainoisen edustuksen; tukee säännöllisten täytäntöönpanovuoropuhelujen aloittamista muun muassa työmarkkinaosapuolten kanssa;

11.kehottaa komissiota kehittämään mekanismin, jolla asetetaan selkeät määräajat suuntaviivojen ja täytäntöönpanotoimenpiteiden julkistamiselle ennen kuin jokin säädös tulee voimaan, jotta voidaan välttää sääntelyyn liittyvää epävarmuutta ja täytäntöönpanon viivästyksiä; vaatii, että tällaiset suuntaviivat olisi myös laadittava osallistavalla ja tasapainoisella tavalla ja että niiden olisi helpotettava vaatimusten noudattamista lisärasitteiden aiheuttamisen sijasta; korostaa lisäksi, että niiden olisi oltava ytimekkäitä ja selkeitä erityisesti pk-yritysten kannalta; vaatii, että toisen tason lainsäädännön, kuten delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten, käyttö rajoitetaan teknisiin seikkoihin, että niillä varmistetaan selkeät aikataulut ja riittävät ilmoitusajat talouden toimijoille ja että ne ovat lainsäätäjien toimeksiannon mukaisia;

12.korostaa startup-yritysten ja scale-up-yritysten merkitystä innovoinnin edistämisessä ja EU:n johtaja-aseman turvaamisessa kriittisillä aloilla tulevaisuudessa; kehottaa komissiota ja lainsäätäjiä varmistamaan, että uudet säädökset suunnitellaan tukemaan innovointia ja että niissä sovelletaan aina tiukimpia vaatimuksia; ehdottaa, että innovatiivisiin aloihin vaikuttaviin tuleviin säädöksiin sisällytettäisiin tarvittaessa sääntelyn testiympäristöjä ja että näissä keskityttäisiin erityisesti pk- ja startup-yrityksille koituviin hyötyihin; kannattaa nk. EU:n innovaatiokeskusten perustamista jäsenvaltioihin;

13.on tyytyväinen siihen, että komissioon on nimitetty lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta vastaava jäsen; kehottaa antamaan komissiolle riittävästi resursseja ja toimivaltaa, jotta yhdessä komission jäsenten kollegion kanssa voidaan varmistaa EU:n lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano ja sen valvonta sekä alakohtainen yksinkertaistaminen; kehottaa kaikkia komission jäseniä arvioimaan systemaattisesti virtaviivaistamis- ja täytäntöönpanotarpeita omilla toiminta-aloillaan ja tekemään tiivistä yhteistyötä ja koordinointia yksinkertaistamis- ja virtaviivaistamistoimien johdonmukaisuuden ja kouriintuntuvien tulosten saavuttamisen varmistamiseksi; kehottaa komissiota jatkossakin esittämään ehdotuksia sisämarkkinalainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja virtaviivaistamiseksi, kun tällaiset ehdotukset ovat tarpeen ja kun vaikutustenarvioinnit antavat niihin aihetta; korostaa, että uusien yksinkertaistamisehdotusten olisi parannettava sääntelyn johdonmukaisuutta ja pidettävä lainsäädäntö ennustettavana yritysten kannalta, eikä niillä pitäisi heikentää sovittuja toimintapoliittisia tavoitteita;

14.toteaa, että komissio on edistynyt EU:n lainsäädännön rikkomisten havaitsemisessa ja korjaamisessa, mutta EU:n sääntöjen noudattamisen valvomiseen ja rikkomisten korjaamiseen sisämarkkinoilla kuluu yhä liikaa aikaa; kehottaa komissiota pitämään kiinni roolistaan perussopimusten valvojana ja käyttämään kaikkia täytäntöönpanovaltuuksiaan ja tarvittaessa myös panemaan vireille rikkomismenettelyjä, jotta varmistetaan sisämarkkinasääntöjen noudattamisen oikea-aikainen, johdonmukainen ja tuloksellinen valvonta, ja tarkistamaan rikkomismenettelyjään nopeampien, automaattisempien ja ennustettavampien tulosten saamiseksi; suosittelee laajentamaan rikkomismenettelyjä sisämarkkinasääntöjen järjestelmällisiin rikkomisiin puuttumiseksi; korostaa tarvetta torjua sääntelyn pirstaleisuutta, joka heikentää tasapuolisia toimintaedellytyksiä, mutta toteaa samalla, että jäsenvaltioilla on perussopimusten nojalla harkintavaltaa direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä;

Sisämarkkinoiden koko potentiaalin hyödyntäminen

15.kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään nykyistä sääntöjen noudattamista ja yhteistyötä koskevaa välineistöä tehokkaammin ja johdonmukaisemmin; kehottaa tältä osin komissiota vahvistamaan olemassa olevia täytäntöönpano- ja yhteistyövälineitä, kuten SOLVITia, tuoteyhteyspisteitä ja sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevää työryhmää, jotta voidaan puuttua sisämarkkinoiden toimintaan liittyviin ongelmiin; kehottaa komissiota lisäksi laatimaan luettelon välineistä, mekanismeista ja prosesseista, joita käytetään lainsäädäntö- ja muiden aloitteiden laatimiseen, sekä seuraamaan ja valvomaan EU:n lainsäädännön noudattamista, jotta voidaan lisätä niiden yhdenmukaisuutta, poistaa niistä päällekkäisyyksiä ja konsolidoida ja virtaviivaistaa niitä, ja harkitsemaan kyseisen luettelon pohjalta nykyisten verkostojen ja välineiden laajentamista; kehottaa jäsenvaltioiden täytäntöönpanoviranomaisia ja toimivaltaisia elimiä lisäämään yhteistyötä ja keskinäistä tukea, jotta voidaan torjua lainsäädännön perusteetonta pirstaloitumista ja varmistaa, että sisämarkkinasäännöt pannaan täytäntöön virtaviivaisemmin, tarkoituksenmukaisemmin ja yhdenmukaisemmin; ilmaisee tukensa kansallisen tason koordinointialustojen perustamiselle tarkoituksena varmistaa EU:n sääntöjen tehokas ja yhdenmukainen täytäntöönpano ja saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä;

16.korostaa palvelujen vapaan liikkuvuuden keskeistä roolia talouden potentiaalin hyödyntämisessä, mutta toteaa samalla, että yhdentyminen ei tällä sektorilla ole niin pitkällä kuin tavarasektorilla ja että sisämarkkinoilla tarjottavia palveluita ei tarjota tarpeeksi yli rajojen; korostaa sen vuoksi, että on tarpeen varmistaa palveludirektiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12. joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2006/123/oj). johdonmukainen soveltaminen, sillä sen täytäntöönpanolla on saavutettu sille asetettu tavoite vain osittain johtuen sitkeistä ja perusteettomista esteistä, jotka kohdistuvat erityisesti pk-yrityksiin ja jotka monessa eri muodossa esiintyvinä rajoittavat näiden yritysten mahdollisuuksia tarjota palveluja rajatylittävästi; toteaa, että palveluala on merkittävässä osassa äskettäin julkaistussa sisämarkkinastrategiassa; peräänkuuluttaa sisämarkkinoiden keskeisille aloille uusia aloitteita sekä kohdennettuja ja tehokkaita toimia, joilla poistetaan sitkeät ja perusteettomat esteet ja parannetaan markkinoiden yhdentymistä sosiaalinormeista tinkimättä samalla kun pidetään lainsäädäntö yhdenmukaisena ja ehkäistään sisämarkkinasääntöjen pirstaloitumista;

17.pitää valitettavana, ettei palveludirektiivin mukaista ilmoitusmenettelyä ole käytetty riittävästi; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan palveludirektiivin ja sisämarkkinoiden avoimuutta koskevan direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9. syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2015/1535/oj). mukaisten ilmoitusmenettelyjen järjestelmällisen, oikea-aikaisen ja avoimen soveltamisen;

18.kehottaa komissiota ehdottamaan tarvittaessa ja perustelluissa tapauksissa tehokkaita säädöksiä ja muita välineitä, joilla estetään uusien sisämarkkinaesteiden syntyminen;

19.kehottaa komissiota kartoittamaan eri menetelmiä, joilla poistetaan alueellisia toimitusrajoitteita, mukaan lukien muut kuin lakisääteiset rajoitteet, kuten tuotemerkintöjen suhteettomat kielivaatimukset, sillä nämä ovat pysyviä esteitä, jotka vähentävät kilpailua ja vaikuttavat elinkustannuksiin;

20.toteaa, että hallinnollisten menettelyjen, kuten lisensointi- ja sertifiointimenettelyjen, yksinkertaistaminen ja sääntöjen noudattamiseen liittyvien menettelyjen virtaviivaistaminen on välttämätöntä, jotta voidaan vähentää kustannuksia ja oikeudellista epävarmuutta etenkin pk-yritysten tapauksessa; korostaa, että virtaviivaistettujen prosessien myötä pk-yritykset voisivat toimia sisämarkkinoilla tehokkaammin;

21.huomauttaa, että epäjohdonmukaisuus EU:n sääntöjen täytäntöönpanossa, niiden valvonnassa ja koordinoinnissa haittaa sisämarkkinoiden tuloksellista toimintaa ja että sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden ja ammattihenkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen; korostaa, että hallinnolliset esteet ja pätevyyksien epäjohdonmukainen tunnustaminen uhkaavat pahentaa työvoima- ja taitovajetta ja heikentää EU:n kilpailukykyä; kehottaa komissiota jatkamaan arviointia ammattipätevyysdirektiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7. syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2005/36/oj). soveltamisesta eri jäsenvaltioissa ja määrittämään toimenpiteitä, joilla voidaan puuttua tunnustamisprosessien epäjohdonmukaisuuksiin; korostaa, että tarvitaan virtaviivaistettuja, automaattisia menettelyjä ja nopeutettuja mekanismeja, joilla helpotetaan ammattipätevyyden tunnustamista erityisesti aloilla, joilla on työvoimapulaa; kehottaa komissiota varmistamaan, että työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevat sisämarkkinasäännöt noudattavat jäsenvaltioissa voimassa olevia sosiaalinormeja, ja korostaa, että perusteettomat esteet on tärkeää saada poistettua; kannattaa painokkaasti asetuksen (EY) N:o 883/2004 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29. huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2004/883/oj). edellyttämän A1-lomakkeen digitalisointia kaikissa jäsenvaltioissa rajatylittäviä palveluja koskevien menettelyjen virtaviivaistamiseksi;

22.katsoo, että sisämarkkinat ovat kriisiaikoina keskeinen väline, jos jäsenvaltiot toimivat koordinoidusti; pitää äskettäin hyväksyttyä sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskevaa säädöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/2747, annettu 9. lokakuuta 2024, sisämarkkinoiden hätätilaa ja sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä koskevan toimenpidekehyksen perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2679/98 muuttamisesta (sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskeva säädös) (EUVL L, 2024/2747, 8.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2747/oj). tärkeänä tällaisen koordinoinnin varmistamisessa puutteiden ehkäisemiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi, mukaan lukien keskeisten tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus koko EU:ssa;

23.muistuttaa yhteisten standardien merkityksestä sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta; painottaa, että on tärkeää turvata EU:n standardointijärjestelmä, korjata siinä havaittuja ongelmia ja säilyttää sen toiminnan eheys;

24.kehottaa komissiota kartoittamaan tarpeettomat raportointirasitteet ja vähentämään niitä panemalla täytäntöön kohdennettuja toimenpiteitä, esimerkiksi pidentämällä raportointivälejä, poistamalla turhia velvoitteita ja varmistamalla oikeasuhteisuuden alakohtaisissa vaatimuksissa, vaarantamatta kuitenkaan niiden toimintapoliittisten tavoitteiden toteutumista, joita vaatimuksilla pyritään saamaan aikaan; toteaa jälleen pitävänsä tarpeellisena varmistaa, että EU:n eri säädöksistä johtuvat raportointivelvoitteet ovat johdonmukaisia; tähdentää sellaisten seikkojen merkitystä kuin ”pienet ensin” -periaate, pk- ja startup-yrityksille räätälöidyt toimintatavat ja digitaalisen liiketoimintaympäristön edistäminen, ja toteaa, että viimeksi mainitun mahdollistavat luotettavat digitaaliset identiteetit, turvallinen tietojenvaihto ja oikeudellisesti tunnustetut digitaaliset ilmoitukset; painottaa, että on tärkeää pitää kiinni yhden kerran periaatteesta, jotta voidaan virtaviivaistaa vaatimustennoudattamismenettelyjä, ja muistuttaa, että on tärkeää yhdenmukaistaa raportointimuotoja ja digitaalisia rajapintoja kaikissa jäsenvaltioissa, jos se on mahdollista; korostaa, että perustellut ja oikeasuhteiset raportointivaatimukset ovat tarpeen hyväksyttyjen sääntöjen asianmukaisen seurannan ja noudattamisen takaamiseksi, sillä siten varmistetaan tehokas täytäntöönpano ja tulevia poliittisia aloitteita hyödyttävä parempi tiedonkeruu;

25.korostaa, että uuden lainsäädäntökehyksen tavoitteena on parantaa tavaroiden sisämarkkinoiden toimintaa ja vahvistaa monien erilaisten tuotteiden EU:n markkinoille saattamisen edellytyksiä; kehottaa komissiota tarkistamaan sitä, jotta se vastaa myös tulevaisuuden vaatimuksiin, ja varmistamaan sen mukautuvuuden muuttuviin geopoliittisiin haasteisiin sekä digitaalisen ja vihreän siirtymän vaatimuksiin, jotta voidaan parantaa sisämarkkinoiden kilpailukykyä kokonaisuudessaan;

26.suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen ehdottaa uutta EU:n laajuista oikeusjärjestystä, nk. 28. oikeusjärjestystä, joka tukee pk-yritysten, myös pienempien ja innovatiivisten yritysten, kasvua ja toiminnan laajentamista ja siten edistää EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä; toteaa, että uusi oikeusjärjestys voisi helpottaa tulevan eurooppalaisen yrityslompakon kehittämistä ja käyttöönottoa;

Digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen kasvua ja hallintoa varten

27.suhtautuu myönteisesti komission suunnittelemaan toimivuustarkastukseen, joka koskee digitaalipolitiikan alan lainsäädäntöä; vaatii komissiota arvioimaan ja selventämään lainsäädäntökehystä ja vuorovaikutusta niin voimassa olevien EU:n säädösten, kuten digipalvelusäädöksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19. lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2065/oj)., yleisen tietosuoja-asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj)., tekoälysäädöksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13. kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös) (EUVL L, 2024/1689, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj)., poliittisen mainonnan läpinäkyvyyttä ja kohdentamista koskevan asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/900, annettu 13. maaliskuuta 2024, poliittisen mainonnan avoimuudesta ja kohdentamisesta (EUVL L, 2024/900, 20.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/900/oj)., tuotevastuudirektiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/2853, annettu 23. lokakuuta 2024, tuotevastuusta ja neuvoston direktiivin 85/374/ETY kumoamisesta (EUVL L, 2024/2853, 18.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/2853/oj). sekä sähköisen kaupankäynnin ja kyberturvallisuussääntöjen välillä kuin myös näiden säädösten ja tulevien lainsäädäntöaloitteiden välillä ennen niiden hyväksymistä komissiossa; vaatii ottamaan tähän prosessiin mukaan lainsäätäjät, kansallisten viranomaisten verkostot ja sidosryhmät ja painottaa, että tämän kartoituksen tulosten pitäisi auttaa havaitsemaan mahdolliset päällekkäisyydet, ristiriitaiset säännökset ja mahdolliset täytäntöönpanon esteet sekä korjaamaan nämä puutteet; lisäksi niiden olisi autettava parantamaan jäsenvaltioiden täytäntöönpanoviranomaisten ja komission yksiköiden välistä koordinointia ja kehittämään yritysten kykyä investoida ja innovoida EU:ssa; painottaa, että komission olisi varmistettava kaikkien komission toimikaudella 2019–2024 hyväksyttyjen ja täytäntöönpantujen säädösten asianmukainen ja johdonmukainen täytäntöönpano ja soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota sisällyttämään kaavailtuun digipakettiin yksinkertaistamisehdotuksia, joilla pyritään lisäämään johdonmukaisuutta, oikeudellista selkeyttä ja ennakoitavuutta kaikkien sidosryhmien hyväksi heikentämättä kuitenkaan sovittuja toimintapoliittisia tavoitteita, kun tällaiset ehdotukset ovat tarpeen ja kun vaikutustenarvioinnit antavat niihin aihetta;

28.toteaa, että komissio aikoo antaa kertomuksen digipalvelusäädöksen ja muiden säädösten välisestä vuorovaikutuksesta ja kannustaa komissiota selventämään tällä kertomuksella sitä, miten tämä säädös vaikuttaa muihin säädöksiin ja miten mahdollisiin päällekkäisyyksiin voidaan puuttua, jotta voidaan tehostaa EU:n digitaalisen säännöstön täytäntöönpanoa ja valvontaa ja tuottaa oikeusvarmuutta palveluntarjoajille, käyttäjille, kuluttajille ja sääntelyviranomaisille;

29.korostaa, että digitaalipolitiikassa, erityisesti uusien teknologioiden tai erittäin monimutkaisten teknologioiden yhteydessä, olisi noudatettava iteratiivista lähestymistapaa ottaen huomioon myös sellaiset välineet kuin jäsennelty vuoropuhelu yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, yhteissääntely ja sääntelyn testiympäristöt, jotta varmistetaan, että säännöt ovat käytännössä toimivia, oikeasuhteisia ja tulevaisuuden vaatimukset täyttäviä, ja jotta samalla vältetään tahattomat seuraukset ja arvioidaan äskettäin hyväksyttyjen säädösten vaikutuksia ennen uusien velvoitteiden ehdottamista; muistuttaa yhteisten standardien merkityksestä digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuudelle; korostaa EU-johtoisen digitaaliteknologioiden standardisoinnin merkitystä sekä transatlanttisen ja kansainvälisen yhteistyön ratkaisevaa asemaa tällä saralla sen kannalta, että voidaan taata teknologinen suvereniteetti ja globaali kilpailukyky erityisesti tekoälyn ja pilvipalvelujen kaltaisilla kehittyvillä aloilla;

30.tunnustaa digitalisaation ja tekoälyn potentiaalin keskeisinä välineinä, joiden avulla voidaan tehostaa EU:n kilpailukykyä, keventää hallinnollista taakkaa ja virtaviivaistaa ja automatisoida hallinnollisia menettelyjä, mukaan lukien raportointiin, lupamenettelyihin ja sääntöjen noudattamiseen liittyvät vaatimukset, sekä helpottaa markkinoille pääsyä ja arvioida sovellettavaa lainsäädäntöä; korostaa, että sääntelyn tehokkuuden parantamiseksi sekä sisämarkkinalainsäädännön paremman täytäntöönpanon ja seurannan tukemiseksi on edistettävä näiden keskeisten välineiden käyttöönottoa; toteaa, että erot jäsenvaltioiden hallintojen digitalisaation tasossa muodostavat esteen rajatylittävälle toiminnalle;

31.katsoo, että sähköisten välineiden ja portaalien olisi oltava normi kaikissa raportointiin liittyvissä ja hallinnollisissa vaatimuksissa, ja ehdottaa niiden integroimista digitaaliseksi keskitetyksi asiointipisteeksi; kehottaa komissiota selvittämään mahdollisuutta toteuttaa tällainen digitaalinen keskitetty asiointipiste laajentamalla yhteistä digitaalista palveluväylää, jotta voidaan virtaviivaistaa tiedon saatavuutta, hallinnollisia menettelyitä ja yrityksille tarjottavia avustavia palveluja ja tarjota sekä kansalaisille että yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, enemmän palveluja verkossa hyödyntämällä digitaalista julkista infrastruktuuria, kuten EU:n digitaalisen identiteetin lompakkoja ja tulevaa eurooppalaista yrityslompakkoa, ja varmistaa johdonmukaisuus ottamalla tällaiset välineet käyttöön kaikissa asiaa koskevissa säädösehdotuksissa;

32.korostaa yhteentoimivuuden merkitystä hallinnollisten rasitteiden vähentämisessä ja erityisesti tarvetta tehdä raportointivelvoitteista johdonmukaisia ja helppoja täyttää, ja kehottaa komissiota jatkamaan sen selvittämistä, miten raportointimenettelyjä voidaan kehittää ja digitalisoida, jotta parannetaan tiedonvaihtoa ja vaatimusten noudattamista kuormittamatta yrityksiä liikaa, ja mainitsee esimerkkinä yritysten automatisoidun viranomaisraportoinnin; suhtautuu myönteisesti yhden kerran tekniseen järjestelmään, joka on rajatylittävän tiedonvaihdon automatisoinnin ja yritysten moninkertaisen raportoinnin vähentämisen kannalta keskeinen väline; korostaa, että kaikki tiedonvaihtoa ja raportointia koskevat uudet vaatimukset olisi suunniteltava digitalisaatio huomioon ottaen ja varmistaen, että tiedonvaihtoa ja raportointia koskevat vaatimukset voivat olla datavetoisia ja automatisoituja;

33.kehottaa komissiota virtaviivaistamaan talouden toimijoiden ja asianomaisten kansallisten viranomaisten tällä hetkellä käytettävissä olevia tietoteknisiä välineitä, jotta ne voivat ilmoittaa ja välittää asiaankuuluvia tietoja, kuten tietoja onnettomuuksista tai korjaavista toimenpiteistä ja muita tietoja sisämarkkinoilla olevien tuotteiden turvallisuudesta; korostaa, että olisi kehitettävä yksi yhteinen tietotekninen väline, jolla säästetään aikaa ja vähennetään kustannuksia sekä lisätään sääntöjen noudattamista ja sen valvontaa;

34.kehottaa komissiota parantamaan sääntöjen noudattamista koskevien välineiden, kuten käytännesääntöjen, kehittämistä ja varmistamaan, että ne vastaavat pohjanaan olevia oikeudellisia velvoitteita, että ne ovat käytännön tasolla täytäntöönpanokelpoisia kaikenkokoisille yrityksille ja että niiden laatimisessa kuullaan sidosryhmiä merkityksellä ja oikea-aikaisella tavalla;

35.korostaa, että EU:n digitalisaatiota ja pioneeriteknologioita koskevien tavoitteiden edistäminen edellyttää nykyaikaista ja vankkaa digitaalista infrastruktuuria; kehottaa jatkamaan investointeja nk. digitaalisten valtateiden kehittämiseen, joihin sisältyy rajatylittäviä suuren kapasiteetin laajakaistaverkkoja, 5G-käytäviä, suojattu pilvi- ja reunainfrastruktuuri sekä yhteentoimivia digitaalisia julkisia palveluja;

36.kehottaa ottamaan digitaaliset merkinnät ja digitaalisen tuotepassin yhdenmukaisesti käyttöön EU:n tuotelainsäädännössä; korostaa niiden mahdollisuuksia keventää vaatimusten noudattamisesta aiheutuvaa rasitetta, parantaa kuluttajien mahdollisuuksia saada täsmällistä tietoa ja tukea monikielistä yhteentoimivuutta samalla kun säilytetään mahdollisuus liittää kuluttajatuotteisiin olennaisia turvallisuustietoja paperimuodossa; kehottaa komissiota helpottamaan yhdenmukaisten standardien ja yksityiskohtaisten ohjeiden kehittämistä, jotta vältetään pirstaloituminen ja helpotetaan pk-yritysten osallistumista rajatylittävään kauppaan;

Kuluttajansuojan parantaminen digiaikana

37.korostaa, että kuluttajansuojalainsäädännön virtaviivaistamisen yhteydessä ei saisi madaltaa kuluttajansuojan nykyistä korkeaa tasoa EU:ssa; panee merkille merkittävän edistymisen kuluttajansuojasääntöjen vahvistamisessa ja niiden mukauttamisessa teknologian kehityksen ja kestävyysvaatimusten tuottamiin uusiin realiteetteihin; korostaa tarvetta vahvistaa kuluttajansuojaa edelleen esimerkiksi sähköisessä kaupankäynnissä väärien tai harhaanjohtavien tuotetietojen osalta; korostaa, että on tärkeää valvoa kuluttajansuojalakien noudattamista tehokkaasti ja arvioida niiden vaikutuksia perusteellisesti; vaatii keskittymään uusissa lainsäädäntöaloitteissa nykyisen lainsäädännön puutteiden korjaamiseen tai sellaisiin todennettuihin uusiin haasteisiin puuttumiseen, joihin nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa ratkaisua;

38.korostaa, että digitaalisten alustojen ja sähköisen kaupankäynnin nopea laajeneminen on muuttanut markkinadynamiikkaa ja luonut käyttäjille uudenlaisia mahdollisuuksia, haasteita ja riskejä; toteaa, että digimarkkinasäädös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1925, annettu 14. syyskuuta 2022, kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla ja direktiivien (EU) 2019/1937 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (digimarkkinasäädös) (EUVL L 265, 12.10.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/1925/oj). ja digipalvelusäädös ovat keskeisiä lainsäädäntövälineitä, joilla varmistetaan reilu kilpailu, kilpailullisuus ja oikeudenmukaisuus digitaalisilla alustoilla ja edistetään myös turvallisempaa, luotettavampaa ja avoimempaa digitaalista ympäristöä ja kuluttajansuojaa digitaalitaloudessa, ja kehottaa panemaan nämä teknologiasäädökset asianmukaisesti täytäntöön, jotta varmistetaan kuluttajille mahdollisuus tehdä aito, itsenäinen ja tietoon perustuva valinta sekä taataan suojelu ja oikeudenmukainen kilpailu;

39.vahvistaa, että kuluttajansuojalainsäädännön olisi pysyteltävä pääasiassa periaatteiden tasolla ja johdonmukaisena eri säädöksissä, mutta sen olisi myös mahdollistettava yksityiskohtaisemmat säännökset silloin, kun se on tarpeen sekä yritysten että kuluttajien oikeusvarmuuden kannalta; korostaa, että on tärkeää välttää liiallisia tai tarpeettomia tiedotusvelvoitteita, jotka voivat aiheuttaa yrityksille tarpeettomia rasitteita parantamatta kuluttajien tietoisuutta; peräänkuuluttaa kuluttajille tiedottamiseen liittyviä oikeasuhteisia ja tarkoitusvetoisia velvoitteita; toteaa, että vuoden 2025 kuluttajatulostaulun mukaan useimmat kuluttajat eivät ole tietoisia oikeuksistaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään kampanjoita kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi;

40.kehottaa komissiota käyttämään digitaalisia välineitä avoimuuden ja kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi rajatylittävissä liiketoimissa; kehottaa tehostamaan kuluttajien muutoksenhakumekanismeja, mukaan lukien kollektiivisia oikeussuojakeinoja, ja varmistamaan, että kuluttajien oikeudet toteutuvat kaikilta osin EU:ssa, myös tarkistamalla kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annettua asetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2394, annettu 12. joulukuuta 2017, kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 kumoamisesta (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/2394/oj). keskittyen noudattamisen rajatylittävän valvonnan parantamiseen; korostaa lisäksi, että on tärkeää tarkistaa kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annettua asetusta, jotta voidaan parantaa noudattamisen valvontaa rajatylittävästi ja puuttua erityisesti EU:n ulkopuolisten elinkeinonharjoittajien epäoikeudenmukaisiin käytäntöihin; toteaa, että on tärkeää vahvistaa jäsenvaltioiden eri toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä muun muassa koordinoitujen yhteisvalvontahankkeiden ja tietojenvaihdon virtaviivaistamisen avulla;

° °

41.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.