A.ottaa huomioon, että Budapestin II ja III alioikeus toimitti Unkarissa valitun Euroopan parlamentin jäsenen Klára Dobrevin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön 29. elokuuta 2024 yksityisen asianomistajan Dobrevia vastaan vireille panemassa kunnianloukkausta koskevassa rikosasiassa;

B.ottaa huomioon, että asianomistajakanteen mukaan Klára Dobrev julkaisi 22. helmikuuta 2024 sosiaalisessa mediassa Unkarin pääministeriä ja yksityistä asianomistajaa esittävän valokuvan, johon liittyvässä kirjoituksessa väitettiin, että yksityinen asianomistaja oli ”myös syyllinen pedofiiliskandaalissa”, joka Unkarissa oli tuolloin meneillään;

C.ottaa huomioon, että julkaisemalla valokuvan Klára Dobrev väitetysti syyllistyi julkiseen kunnianloukkaukseen Unkarin rikoslaista vuonna 2012 annetun lain C 226 pykälän 1 momentin ja 2 momentin b kohdan nojalla; ottaa huomioon, että Unkarin rikoslain 231 pykälän 2 momentin mukaan tästä rikoksesta voidaan määrätä rangaistus ainoastaan asianomistajakanteen yhteydessä;

D.ottaa huomioon, että Klára Dobrev valittiin Euroopan parlamenttiin vuoden 2019 vaaleissa ja että hän oli Euroopan parlamentin jäsen väitetyn rikoksen tekohetkellä;

E.ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 määrätyn koskemattomuuden tarkoituksena on suojella parlamenttia ja sen jäseniä oikeudenkäynneiltä, jotka liittyvät toimintaan, jota harjoitetaan hoidettaessa parlamentin jäsenten tehtäviä ja jota ei voida erottaa kyseisistä tehtävistä;

F.ottaa huomioon, että työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan nojalla erioikeuksia ja vapauksia koskevaa toimivaltaa käyttäessään parlamentti pyrkii säilyttämään täysivaltaisuutensa demokraattisena lainsäädäntöelimenä ja varmistamaan jäsentensä riippumattomuuden heidän hoitaessaan tehtäviään;

G.ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella;

H.ottaa huomioon, että väitetty rikos ja sen johdosta esitetty Klára Dobrevin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö eivät liity Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitettuun, Klára Dobrevin Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemaan mielipiteeseen tai äänestykseen;

I.ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

J.ottaa huomioon, että Unkarin perustuslain 4 pykälän 2 momentin mukaan Unkarin parlamentin jäsenillä on parlamentaarinen koskemattomuus; ottaa huomioon, että kansallisesta parlamentista vuonna 2012 annetun lain nro XXXVI 74 pykälän 1 momentin nojalla rikosoikeudellinen menettely tai, siinä tapauksessa, että koskemattomuuden vapaaehtoisesta pidättämisestä kieltäydytään kyseisessä asiassa, rikkomusta koskeva menettely voidaan panna vireille tai toteuttaa ja pakkokeinoja soveltaa jäseneen ainoastaan Unkarin parlamentin etukäteen antamalla suostumuksella;

K.ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan parlamentilla on ”laaja harkintavalta sen osalta, minkä suuntaisen päätöksen se aikoo tehdä koskemattomuuden pidättämistä (...) koskevan pyynnön johdosta, koska tällainen päätös on luonteeltaan poliittinen” Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23, 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.;

L.ottaa huomioon, että Klára Dobrevia pidetään Unkarin hallituksen äänekkäänä vastustajana ja kriitikkona; toteaa, että yksityinen asianomistaja on myös hallitsevan poliittisen puolueen jäsenenä olevan Unkarin entisen presidentin sisar; toteaa, että tästä voidaan päätellä, että yksityisellä asianomistajalla on yhteyksiä Unkarin poliittisten viranomaisten lähimpiin piireihin;

M.ottaa huomioon, että Unkarin lainsäädäntö mahdollistaa kunnianloukkauskanteen nostamisen sekä rikos- että siviilioikeuden nojalla ja että tällaisten kanteiden mahdollisissa oikeudellisissa seurauksissa, mukaan luettuna vankeus, on merkittäviä eroja; toteaa, että käsillä olevassa tapauksessa rikosoikeudellisen toimen käynnistäminen herättää epäilyksiä varsinaisen mainehaitan oikaisemista koskevan tavoitteen suhteen ja tuo mieleen mahdollisuuden, että toimen tavoite on jokin muu kuin tämä oikeutettu tavoite ja että pyrkimyksenä on vahingoittaa Klára Dobrevin mainetta Euroopan parlamentin jäsenenä;

N.ottaa huomioon, että Klára Dobrev oli niiden tosiseikkojen tapahtumahetkellä, joiden perusteella pyyntö hänen parlamentaarisen koskemattomuutensa pidättämisestä esitettiin, jäsenenä Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, joka käsittelee rikosoikeuteen liittyviä asioita, mukaan lukien lasten suojelu ja siihen liittyvät rikokset, kuten pedofilia, ja ottaa huomioon, että Klára Dobrev otti toiminnassaan Euroopan parlamentin jäsenenä poliittisesti kantaa maansa poliittisia viranomaisia vastaan ja arvosteli säännöllisesti näitä;

O.ottaa huomioon, että näin ollen voidaan olettaa kyseessä olevan fumus persecutionis ‑tapaus, toisin sanoen olemassa on ”konkreettista näyttöä” Unionin tuomioistuimen tuomio 17.9.2020, Troszczynski v. parlamentti, C-12/19, ECLI:EU:C:2020:725, 26 kohta., jonka mukaan kyseinen kanne on pantu vireille tarkoituksena vahingoittaa koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön kohteena olevan Klára Dobrevin poliittista toimintaa;

P.ottaa huomioon, että parlamenttia ei voida rinnastaa tuomioistuimeen eikä parlamentin jäsentä voida pitää koskemattomuuden pidättämistä koskevassa menettelyssä ”syytettynä” Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.4.2019, Briois v. parlamentti, T-214/18, ECLI:EU:T:2019:266.;