P10_TA(2025)0212EU:n politiikkatoimien merkitys urheilun eurooppalaisen mallin suunnittelussaEuroopan parlamentin päätöslauselma 7. lokakuuta 2025 EU:n politiikkatoimien merkityksestä urheilun eurooppalaisen mallin suunnittelussa (2025/2035(INI))Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 6 ja 165 artiklan, joissa määritellään unionin toimivalta ja toiminta urheilun alalla ja erityisesti todetaan, että unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän, sekä sen 26 ja 114 artiklan, joissa määritellään unionin toimivalta sen sisämarkkinoilla,

–ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/817 EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/817/oj. ja erityisesti sen urheilua käsittelevän IV luvun,

–ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2007 annetun komission tiedonannon ”Urheilun valkoinen kirja” (COM(2007)0391),

–ottaa huomioon 18. tammikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen” (COM(2011)0012),

–ottaa huomioon 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta EUVL C 239 E, 20.8.2013, s. 46.,

–ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sopupeleistä ja lahjonnasta urheilussa EUVL C 36, 29.1.2016, s. 137.,

–ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhtenäistetystä lähestymistavasta urheilupolitiikkaan: hyvä hallinto, saavutettavuus ja rehellisyys EUVL C 252, 18.7.2018, s. 2.,

–ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle urheilutapahtumien järjestäjien haasteista digitaalisessa ympäristössä EUVL C 15, 12.1.2022, s. 18.,

–ottaa huomioon 23. marraskuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n urheilupolitiikasta: arviointi ja mahdolliset etenemistavat EUVL C 224, 8.6.2022, s. 2.,

–ottaa huomioon parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan pyytämän tutkimuksen ”EU sports policy: assessment and possible way forward”, jonka Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosasto julkaisi kesäkuussa 2021 Tutkimus – ‘EU sports policy: assessment and possible ways forward’, Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikkö, kesäkuu 2021.,

–ottaa huomioon huhtikuussa 2022 julkaistun komission tutkimuksen ”Study on the European Sport Model” Euroopan komissio: koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto, Sennett, J., Le Gall, A., Kelly, G., Cottrill, R. ym., ”Study on the European sport model – A report to the European Commission”, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022, https://data.europa.eu/doi/10.2766/28433.,

–ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2024 annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta (1. heinäkuuta 2024–31. joulukuuta 2027) EUVL C, C/2024/3527, 3.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/3527/oj.,

–ottaa huomioon 14. helmikuuta 2024 annetun komission kertomuksen Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelman 2021–2024 täytäntöönpanosta ja merkityksellisyydestä sekä monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä annetusta suosituksesta (COM(2024)0073),

–ottaa huomioon 18. syyskuuta 2014 allekirjoitetun Euroopan neuvoston yleissopimuksen urheilukilpailujen manipuloinnista (Macolinin yleissopimus),

–ottaa huomioon Euroopan neuvoston 13. lokakuuta 2021 hyväksymän tarkistetun eurooppalaisen urheilun peruskirjan,

–ottaa huomioon YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) liikunnan ja urheilun peruskirjan (International Charter of Physical Education, Physical Activity and Sport) vuodelta 2015,

–ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaiset urheilua koskevat tuomiot, mukaan lukien asiat C-124/21 P, International Skating Union v. komissio Unionin tuomioistuimen tuomio 21.12.2023, International Skating Union v. Euroopan komissio, C-124/21 P, ECLI:EU:C:2023:1012., C-680/21, Royal Antwerp Football Club v. Union royale belge des sociétés de football association Unionin tuomioistuimen tuomio 21.12.2023, UL ja SA Royal Antwerp Football Club v. Union royale belge des sociétés de football association ASBL, C-680/21, ECLI:EU:C:2023:1010., C-333/21, European Superleague Company v. FIFA ja UEFA Unionin tuomioistuimen tuomio 21.12.2023, European Superleague Company, SL v. Fédération internationale de football association (FIFA) ja Union of European Football Associations (UEFA), C-333/21, ECLI:EU:C:2023:1011. ja C‑650/22, FIFA v. BZ Unionin tuomioistuimen tuomio 4.10.2024, Fédération internationale de football association (FIFA) v. BZ, C‑650/22, ECLI:EU:C:2024:824.,

–ottaa huomioon 12. joulukuuta 2021 annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman urheilun eurooppalaisen mallin keskeisistä piirteistä EUVL C 501, 13.12.2021, s. 1.,

–ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A10-0157/2025),

A.ottaa huomioon, että urheilu on eurooppalainen julkishyödyke, jonka arvo eurooppalaisena voimavarana kasvaa koko ajan sosiaalisesti, taloudellisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti;

B.toteaa, että urheilulla ja liikunnalla on tärkeä rooli ihmisten elämässä, sillä ne luovat yhteenkuuluvuutta yhteisöissä ja ihmisten keskuudessa sekä edistävät terveyttä ja hyvinvointia;

C.ottaa huomioon, että urheilu ja liikunta edistävät kotoutumista ja osallisuutta ja luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, erityisesti sellaisten ihmisten osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia;

D.ottaa huomioon, että urheilulla ja liikunnalla on keskeinen rooli demokratian, kunnioituksen, yhteisvastuullisuuden, monimuotoisuuden ja tasa-arvon kaltaisten EU:n arvojen edistämisessä;

E.ottaa huomioon, että urheilun eurooppalainen malli perustuu erityisesti yhteisvastuullisuuden, kestävyyden, rehellisyyden, osallistavuuden, urheilullisten ansioiden, alueellisuuden ja avoimen kilpailun periaatteisiin;

F.katsoo, että maajoukkue- ja seurajoukkuekilpailujen välillä on säilytettävä terve tasapaino;

G.ottaa huomioon, että urheilun eurooppalainen malli kattaa ammattiurheilun ja ruohonjuuritason urheilun;

H.toteaa, että urheilu on EU:n koheesiopolitiikan edistäjä varsinkin maaseutualueilla ja muita epäsuotuisammassa asemassa olevilla syrjäisillä alueilla, joiden haasteina ovat rajalliset varat, infrastruktuuri ja jäsenmäärän väheneminen;

I.ottaa huomioon, että suurin osa ruohonjuuritason urheilutuloista perustuu kansalaisten itse maksamiin maksuihin, vapaaehtoistyöntekijöiden tekemään palkattomaan työhön, paikallisten yritysten tukeen ja kuntien avustuksiin;

J.ottaa huomioon, että urheilun eurooppalaiseen malliin kuuluu naisten urheilun kehittäminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen urheilussa;

K.toteaa, että ruohonjuuritason urheilussa mukana olevien vapaaehtoistyöntekijöiden määrä on vähentynyt huolestuttavasti;

L.ottaa huomioon, että urheilijoiden sosiaaliturva on usein riittämätön ja urheiluun ja otteluihin liittyviä aikatauluja tiivistetään jatkuvasti, minkä lisäksi urheilijoilla on haasteita sovittaa opiskelu ja työnteko yhteen urheilu-uransa kanssa;

M.toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaiset tuomiot tarjoavat tilaisuuden vahvistaa entisestään urheilun eurooppalaista mallia EU:n politiikkatoimilla;

N.ottaa huomioon, että urheilumaailmassa on lukuisia haasteita, kuten hallintoon, korruptioon, sopupeleihin, dopingiin, verkkopiratismiin ja syrjintään liittyvät ongelmat;

O.toteaa, että urheilutapahtumien järjestäjät menettävät suorana lähetettävään urheilusisältöön liittyvän verkkopiratismin vuoksi tuloja, jotka voitaisiin investoida uudelleen EU:n urheiluekosysteemiin;

P.ottaa huomioon uudet ja muuttuvat omistussuhteisiin liittyvät kehityssuuntaukset, jotka ovat seurausta muun muassa urheiluun tehdyistä ulkomaisista investoinneista ja urheilualalla vallitsevista monitahoisista omistajarakenteista;

Q.ottaa huomioon, että liiallisuuksiin menevä kaupallistaminen sekä puhtaasti voiton tavoitteluun ja viihdetarkoituksiin liittyvien omistusmallien ja kilpailujen aiheuttamat uhat vaarantavat ammattiurheilun kilpailullisen tasapainon ja integriteetin;

Urheilun eurooppalainen malli: yhteiskunnan palveleminen ja osallisuuden edistäminen

1.toteaa jälleen puolustavansa horjumatta urheilun eurooppalaista mallia, jossa urheilu ja liikunta palvelevat yhteiskunnallisia tavoitteita ja edistävät EU:n keskeisiä politiikanaloja;

2.panee merkille tarpeen suojella urheilun eurooppalaista mallia ja varmistaa urheilun ja liikunnan jatkuva kestävä kehitys ruohonjuuritasolta ammattitasolle sekä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla;

3.korostaa tarvetta kehittää edelleen urheilun eurooppalaista mallia kansalaisten etujen, EU:n arvojen ja poliittisten painopisteiden, kuten tasa-arvon, monimuotoisuuden, osallisuuden, kestävyyden, terveyden ja hyvinvoinnin, Euroopan sosiaalisen mallin ja EU:n kilpailukyvyn mukaisesti;

4.kehottaa kaikkia sidosryhmiä tehostamaan toimiaan kaikkien saavutettavissa olevan turvallisen, osallistavan ja tasapuolisen urheilun edistämiseksi ja keskittymään erityisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, kaikenlaisen väkivallan, syrjinnän ja häirinnän torjumiseen sekä urheiluinfrastruktuurin saavutettavuuden parantamiseen;

5.korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa vammaisten henkilöiden osallisuus kaikissa urheiluun liittyvissä asiayhteyksissä, mukaan lukien heidän osallistumisensa hallintoon ja päätöksentekoon;

6.korostaa, että urheilun eurooppalaisen mallin on perustuttava periaatteeseen, jonka mukaan urheilu on julkishyödyke, ja että sillä on varmistettava, että urheiluun tehtävät julkiset investoinnit hyödyttävät yhteiskuntaa osallisuuden, terveyden, koulutuksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden muodossa;

7.korostaa, että liikunta on erittäin tärkeää kaikille iästä riippumatta, ja painottaa sen välittömiä ja pitkäaikaisia hyötyjä fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle sekä sen merkitystä ihmisten sosiaalisten taitojen ja elämäntaitojen kehittymisessä ja ylläpitämisessä;

8.korostaa, että on tärkeää edistää lasten ja nuorten liikunnan harrastamista muun muassa osallistamalla urheilijoita ja paraurheilijoita roolimalleina, ja kehottaa lisäämään investointeja tarpeelliseen koulujen urheiluinfrastruktuurin, laadukkaaseen liikuntakasvatukseen ja opetussuunnitelman ulkopuolisiin urheiluohjelmiin;

9.painottaa urheilun ennaltaehkäisevää roolia nuorten sosiaalisen eristäytymisen, väkivallan ja radikalisoitumisen torjunnassa ja korostaa, että nuoria on suojeltava kaikenlaiselta hyväksikäytöltä urheilussa;

10.korostaa vapaaehtoisten ratkaisevaa roolia urheilussa ja kehottaa komissiota laatimaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa suosituksia, joilla tuetaan ja edistetään vapaaehtoistoimintaa urheilussa, kuten suuntaviivat vapaaehtoisten houkuttelemisesta mukaan toimintaan, heidän panoksensa tunnustamisesta ja heidän pitämisestään mukana toiminnassa sekä ruohonjuuritason urheilussa että ammattiurheilussa;

11.panee merkille, että Euroopassa ruohonjuuritason urheilulle on ominaista kansalaisyhteiskunnan vahva osallistuminen osaksi yhteisöä juurtuneisiin seuroihin ja yhdistyksiin, jotka perustuvat vapaaehtoistoimintaan;

Urheilun eurooppalainen malli: EU:n arvojen palveleminen ja yhteisvastuullisuus

12.korostaa yhteisvastuullisuuden periaatteen perustavanlaatuista merkitystä sen varmistamisessa, että urheilu palvelee ja edistää kaikkien etuja eikä hyödytä vain harvoja, ja toteaa jälleen, että ammattiurheilun ja ruohonjuuritason urheilun välistä yhteyttä on vahvistettava tehostamalla taloudellisia yhteisvastuumekanismeja, jotta urheilua voidaan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla;

13.kehottaa komissiota kannustamaan urheilun hallintoelimiä panemaan täytäntöön nuorten kehittymistä koskevia mekanismeja ja toimintapolitiikkoja, joiden tarkoituksena on palkita seuroja sellaisten pelaajien valmentamisesta, jotka myötävaikuttavat ammattilaiskilpailujen jatkuvaan menestykseen ja auttavat siten varmistamaan urheilualan pitkän aikavälin kilpailukyvyn;

14.kehottaa komissiota esittämään tutkimuksen, jossa kartoitetaan nykyisiä taloudellisia yhteisvastuumekanismeja ja uudelleenjakojärjestelmiä, jotka kattavat eri urheilulajit ja tasot EU:ssa, sekä suosituksia niiden kehittämiseksi edelleen;

15.kehottaa tässä yhteydessä komissiota tukemaan urheilun hallintoelinten oikeusvarmuutta ja tutkimaan tarvetta uudelleenjakomekanismeille suurten ja pienten sarjojen, seurojen tai kilpailujen ja eri lajien välillä, myös nuorisourheilussa;

16.korostaa tarvetta lisätä merkittävästi urheilun ja liikunnan rahoitusta, erityisesti vuosien 2028–2034 Erasmus+ ‑ohjelmasta, nykyisten horisontaalisten painopisteiden mukaisesti ja tukea edelleen muiden ohjelmien ja rahastojen välisiä synergioita;

17.toteaa, että Erasmus+ -ohjelmalla voi olla keskeinen rooli ruohonjuuritason urheilujärjestöjen rahoittamisessa, ja panee merkille ohjelman myönteisen vaikutuksen kansalaisiin ja yhteiskuntaan;

18.kehottaa komissiota kehittämään urheiluseuroille ja -järjestöille helposti saatavilla olevia ja merkittäviä rahoitusjärjestelmiä, joissa on selkeät ja helposti käytettävissä olevat mekanismit sen varmistamiseksi, että varatut varat saavuttavat ruohonjuuritason;

19.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan investointeja turvalliseen ja esteettömään urheiluinfrastruktuuriin kaikilla tasoilla hyödyntämällä EU:n varoja, kuten Euroopan aluekehitysrahastoa, ja keskittymällä erityisesti maaseutualueisiin ja muita epäsuotuisammassa asemassa oleviin kaupunkialueisiin;

20.katsoo, että rahoituksen kestävyyttä koskevat säännökset ovat olennaisen tärkeitä urheilussa, jotta voidaan varmistaa ammattiurheilun pitkän aikavälin elinkelpoisuus ja integriteetti EU:ssa; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään johdonmukaisia rahoitushallinnon normeja kaikessa ammattiurheilussa ja korostaa tarvetta panna nämä toimenpiteet, mukaan lukien pelaajien palkkojen asianmukainen valvonta, tehokkaasti täytäntöön ja pitää ne ajan tasalla;

21.kehottaa jäsenvaltioita vaatimaan edelleen, että suurten urheilutapahtumien isännöintioikeuksien myöntämisen olisi perustuttava ansioihin ja että isäntämaat, järjestäjät ja sponsorit vaalivat urheilun eurooppalaisen mallin arvoja, kuten ihmisoikeuksia, demokraattisia arvoja ja kestävyyttä;

22.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan urheilussa ympäristövastuuseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kuten varusteiden ja urheiluinfrastruktuurin kestävään hallintaan, hiilivastuulliseen tapahtumien järjestämiseen ja urheilun avulla tapahtuvaan ympäristökasvatukseen;

23.panee merkille ulkomaisten investointien ja omistusten lisääntymisen eurooppalaisessa urheilussa ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon tämän kehityssuuntauksen vaikutuksen, kun se tukee toimia, joilla pyritään turvaamaan eurooppalaisen urheilun taloudellinen integriteetti ja kilpailullinen tasapaino;

24.panee merkille järjestäytyneestä rikollisuudesta ja talousrikollisuudesta aiheutuvat riskit urheilussa ja katsoo, että eurooppalaiseen urheiluun tehtäviä investointeja ja siihen liittyviä omistuksia on valvottava erittäin huolellisesti muun muassa saattamalla ammattiurheilu EU:n rahanpesun torjuntakehyksen piiriin;

25.tuomitsee kaikenlaiset sopupelit, jotka heikentävät integriteettiä ja reilua peliä, ja kehottaa jäsenvaltioita ja urheiluelimiä vahvistamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä parantamalla valvontaa, tiedotuskampanjoita ja yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa;

26.kehottaa neuvostoa ratkaisemaan pattitilanteen, joka estää urheilukilpailujen manipulointia koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisen ja ratifioinnin;

27.korostaa, että EU:n tasolla on puututtava kasvavaan doping-ongelmaan urheilun kaikilla tasoilla valistus- ja tiedotuskampanjoiden avulla;

28.kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia verkkopiratismin torjumiseksi ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen kohdennetuksi säädökseksi, jolla puututaan urheilu- ja muuhun suorana lähetettävään sisältöön liittyvään verkkopiratismiongelmaan muun muassa vahvistamalla digitaalisia täytäntöönpanomekanismeja, soveltamalla yritysasiakkaan tuntemista koskevia velvoitteita, edistämällä yhteistyötä verkkoalustojen kanssa ja lisäämällä kuluttajien tietoisuutta;

29.korostaa lippujen dynaamisen hinnoittelun yleistymistä, mikä voi heikentää urheilun saavutettavuutta Euroopassa, ja kehottaa seuraamaan tarkasti, että markkinatoimijat noudattavat EU:n lainsäädäntöä;

Urheilun eurooppalainen malli: kollektiivisen hallintotavan, urheilijoiden oikeuksien ja kannattajien kuulluksi tulemisen edistäminen

30.toteaa, että urheilun riippumattomuus edellyttää hyvää hallintotapaa, ja kehottaa kansainvälisiä, eurooppalaisia ja kansallisia urheilujärjestöjä sekä sidosryhmiä edustavia järjestöjä panemaan täytäntöön korkeimmat hallintoa, integriteettiä ja avoimuutta koskevat normit ja asianmukaiset valvontajärjestelmät vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi;

31.kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen EU:n nykyisten toimenpiteiden tehokkuuden ja johdonmukaisuuden näillä aloilla ja kehittämään kohdennettuja toimenpiteitä ja politiikkatoimia jatkuvien haasteiden ratkaisemiseksi;

32.peräänkuuluttaa urheilujärjestöjen ja viranomaisten yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa näiden normien ylläpitämiseksi ja sen varmistamiseksi, että urheilumaailma säilyy kaikkien osallistujien kannalta luotettavana, turvallisena ja eettisenä toimintaympäristönä;

33.korostaa, että on tärkeää varmistaa, että kaikki instituutiot, urheilun hallintoelimet ja sidosryhmät noudattavat Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettuja periaatteita urheilun alalla;

34.on tyytyväinen hallintoelinten kollektiivista hallintotapaa koskeviin toimiin ja kannustaa toteuttamaan lisätoimia, joilla vahvistetaan sidosryhmien edustusta päätöksenteossa, ja sitoutumaan erityisesti urheilijoiden ja kannattajien osallistumisen varmistamiseen;

35.kehottaa urheilun hallintoelimiä toteuttamaan lisää tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja osallisuutta edistäviä toimia ja puuttumaan erityisesti naisten edelleen vähäiseen määrään johtopaikoilla;

36.korostaa, että edustavuutta koskevat vaatimukset ja tarkastukset ovat edellytys sille, että sidosryhmäorganisaatiot voivat osallistua hallintoprosesseihin;

37.kehottaa komissiota edistämään sosiaalista vuoropuhelua urheilun alalla keskeisenä päätöksentekoprosessina hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisesti ja parantamaan urheilun edustavuutta ja mahdollisuuksia osallistua siihen;

38.ehdottaa, että komissio kuulee asiaankuuluvia sidosryhmiä ammattiurheilua käsittelevän EU:n alakohtaisen työmarkkinaosapuolten neuvottelukomitean perustamisesta;

39.kehottaa EU:n toimielimiä suojelemaan ja edistämään urheilijoiden ja muiden urheilualan työntekijöiden perusoikeuksia ja jäsenvaltioita panemaan ne täytäntöön, mukaan lukien sosiaaliset oikeudet ja sosiaalinen suojelu, kuten yhdistymisvapaus, keskitetty sopiminen, syrjimättömyys, kunnolliset työolot, turvatoimet ja työterveys, erityisesti raskauden ja äitiysloman osalta;

40.korostaa, että työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien politiikkojen laatimisessa ja valvonnassa on hallittava ennakoivasti riskitekijöitä, joita ovat esimerkiksi matkustus, ottelujen aikataulut ja päällekkäiset kilpailut;

41.kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tukemaan edelleen aloitteita, jotka liittyvät urheilijoiden kaksoisuriin, elinikäiseen oppimiseen, eläkkeelle siirtymisen jälkeiseen aikaan, henkilökohtaiseen kehitykseen ja mielenterveyteen, yhteistyössä asiaankuuluvien järjestöjen, kuten urheilukomiteoiden ja -yhdistysten, kanssa;

42.korostaa, että urheilulajien aikatauluja on tiivistetty entisestään eurooppalaisten ja kansainvälisten ottelujen ja kilpailujen määrän lisääntymisen vuoksi, ja kehottaa osallistamaan kaikkia sidosryhmiä aikatauluja koskeviin päätöksentekoprosesseihin päällekkäisyksien välttämiseksi;

43.kanttaa urheilijoiden oikeutta edustaa vapaasti kotimaataan ja korostaa, että seuroja olisi vaadittava antamaan urheilijoiden osallistua maajoukkueisiin;

44.kehottaa urheilun hallintoelimiä estämään sen, että kotimaisten kilpailujen otteluja pelattaisiin ulkomailla;

45.panee merkille kansainvälisten elinten merkityksen sille, että voidaan varmistaa avoin ja oikeudenmukainen siirtojärjestelmä EU:n lainsäädännön ja eurooppalaisten erityispiirteiden mukaisesti, ja kehottaa painottamaan voimakkaasti urheilijoiden oikeuksien turvaamista kaikissa urheilulajeissa kiinnittäen erityistä huomiota alaikäisiin;

46.kiinnittää huomiota urheiluagenttien tai -välittäjien merkittävään rooliin sekä niiden ja nuorten urheilijoiden välillä mahdollisesti olevaan epätasapainoiseen suhteeseen ja korostaa sääntöpohjaisen lähestymistavan tarvetta;

Urheilun eurooppalainen malli: miten EU:n politiikkatoimilla voidaan vahvistaa ja suojella

47.kehottaa komissiota esittämään jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten vahvaa poliittista tahtoa noudattaen urheilu- ja liikuntapolitiikkaa koskevan pitkän aikavälin strategian, jossa keskitytään urheilun eurooppalaisen mallin keskeisiin piirteisiin, ja ehdottamaan konkreettisia toimia tässä yhteydessä;

48.suhtautuu myönteisesti urheilupolitiikkaa koskevaan nykyiseen vuoropuheluun ja kehottaa komissiota varmistamaan aktiivisen osallistumisen keskusteluihin EU:n tasolla sekä kansallisella ja ruohonjuuritasolla ja ottamaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan pitkän aikavälin strategioiden laatimiseen;

49.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tiedonkeruuta ja näyttöön perustuvaa päätöksentekoa, jotta voidaan vahvistaa urheilun roolia yhtenä EU:n poliittisten tavoitteiden edistäjänä;

50.kehottaa komissiota täyttämään tehtävänsä perussopimusten valvojana yhdellä EU:n tärkeimmistä sosiaali- ja talousaloista seuraamalla aktiivisesti arvopohjaiseen urheilun eurooppalaiseen malliin kohdistuvia uhkia kaikilla tasoilla, mukaan lukien koko urheiluekosysteemin vaarantavat uudet kilpailut, ja puuttumalla näihin uhkiin;

51.kannustaa komissiota käyttämään kaikkia käytettävissään olevia asianmukaisia välineitä, jotta se voi suojella Euroopan urheilualaa kaikilta aloitteilta, joilla pyritään heikentämään urheilualaa ja siirtämään sen luoma arvo Euroopan ulkopuolelle;

52.vahvistaa urheilualan olevan luonteeltaan erityinen mutta edellyttää silti EU:n oikeuden noudattamista ja toteaa, että urheilun eurooppalaista mallia ei voida soveltaa samalla tavoin kaikkiin eri urheilulajeihin;

53.korostaa tässä yhteydessä tarvetta suojella urheilun eurooppalaisen mallin vertikaalisuutta, joka ilmenee siten, että sarjanousu ja -putoaminen tapahtuvat kansallisella tasolla ja kotimaisten liigojen vuotuiset tulokset ovat ainoa kriteeri hyväksymiselle eurooppalaisiin kilpailuihin;

54.kehottaa komissiota antamaan selkeät suuntaviivat EU:n lainsäädännön, myös kilpailulainsäädännön, soveltamisesta urheilualaan ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon myös Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaiset tuomiot;

° °

55.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.