(1)Maatalousalalla ja erityisesti viljelijöillä, jotka varmistavat ruokaturvan, on edessään monenlaisia haasteita. Covid-19-pandemia, maailmankaupan kasvava epävakaus, yhä äärimmäisemmät sääilmiöt ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota ovat johtaneet energiaan liittyvien maatalouden tuotantopanosten kustannusten ennennäkemättömään nousuun ja pitkään jatkuneeseen korkean inflaation jaksoon, jotka vaikuttavat viljelijöiden kustannuksiin ja elintarvikkeiden hintoihin. Samaan aikaan viljelijät ponnistelevat herkeämättä tuotantonsa ympäristökestävyyden kasvattamiseksi ja kamppailevat selvitäkseen liiallisen sääntelyn aiheuttamasta huomattavasta taakasta. Monien kuluttajien elinkustannukset ovat nousseet, ja kuluttajat ovat alkaneet suosia halvempia elintarvikkeita. Kaikki edellä mainitut seikat ovat entisestään horjuttaneet lisäarvon jakautumista elintarvikeketjussa ja kasvattaneet viljelijöiden ja erityisesti pienten ja keskisuurten tilojen toimintaedellytysten epävarmuutta, mikä on synnyttänyt protesteja ja epäluottamusta. Sen vuoksi on tarpeen hyväksyä toimenpiteitä, joilla vastataan näihin haasteisiin ja palautetaan oikeudenmukaisuus ja elintarvikeketjun toimijoiden keskinäinen luottamus ja suojataan viljelijöiden tuloja sekä lisätään nuorten luottamusta kyseiseen ammattiin.

(3)Luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi ilmaisuja ”reilu”, ”oikeudenmukainen” tai vastaavia ilmaisuja olisi elintarvikeketjussa käytettävä ainoastaan viljelijän tietoisen ennakkosuostumuksen perusteella sellaisten kaupan käytäntöjen osoittamiseen, joiden avulla varmistetaan viljelijöiden ja ostajien välisten kauppasuhteiden vakaus ja avoimuus sekä osallistuvien viljelijöiden oikeudenmukaisena pitämä hinnoittelu ja joilla tuetaan ja edistetään Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita, myös tavalla, joka on yhdenmukainen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/17605 liitteen I kanssa. Siksi on olennaisen tärkeää taata läpinäkyvä hinnoittelu ja se, että arvo jakautuu oikeasuhteisesti elintarvikeketjussa ja että siinä otetaan huomioon kaikkien osapuolten, erityisesti kyseisen ketjun heikointa lenkkiä edustavien maanviljelijöiden, työ ja heidän ottamansa riskit.

__________________

5 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1760, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 ja asetuksen (EU) 2023/2859 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1760, 5.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1760/oj).

(4)Ilmaisua ”lyhyt toimitusketju” olisi käytettävä viljelijän ennakkosuostumuksen perusteella ja ainoastaan sellaisten kaupan käytäntöjen yhteydessä, joissa viljelijän tai osuuskuntien tai tuottajaorganisaatioiden ja kuluttajien välillä on suora yhteys tai vain vähäinen määrä välittäjiä, minkä ansiosta tuotantoprosessin ja tuotteen tietoja voidaan välittää, myös etäviestintävälineillä ja/tai sellaisen välittäjän avulla, joka varmistaa tällaisen tietojenvaihdon myyntihetkellä. Vaihtoehtoisesti tätä ilmaisua voidaan käyttää myös silloin, kun viljelijät ja kuluttajat ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa, myös verkkomyynnin muodossa, tai sijaitsevat maantieteellisesti lähellä toisiaan, myös rajatylittävissä tilanteissa. Maantieteellisen läheisyyden arviointiperusteena olisi pidettävä lyhyttä kuljetusmatkaa tai -aikaa. Tällä kannustetaan kuluttajia maksamaan hintoja, joilla viljelijät saavat kohtuullisen korvauksen tuotteistaan, vahvistetaan ja edistetään maaseutualueiden kehitystä sekä parannetaan avoimuutta tuotteiden alkuperästä ja tuotantomenetelmistä. Sitä olisi sovellettava sisämarkkinoilla tuotettuihin ja niille saatettuihin tuotteisiin. Tällä välineellä lisätään avoimuutta ja taloudellista oikeudenmukaisuutta ja elvytetään maaseutualueita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sisämarkkinoiden toimintaa.

(5)Kun otetaan huomioon markkinaolosuhteet, kuluttajien muuttuvat odotukset sekä kaupan pitämisen vaatimusten ja asiaan liittyvien kansainvälisten standardien kehittyminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti sellaisten vapaaehtoisten ilmaisujen käytöstä, joilla osoitetaan kaupan käytännöt, jotka liittyvät lisäarvon oikeudenmukaiseen jakautumiseen viljelijöille sekä lyhyiden toimitusketjujen luomiseen ja ylläpitämiseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti5 a. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

____________________

(7)Vaikka jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön kansallisia säännöksiä, joissa säädetään lisävaatimuksista kaupan käytäntöjä koskevien vapaaehtoisten ilmaisujen käytölle, kyseiset säännökset eivät saisi haitata, rajoittaa tai estää näiden ilmaisujen käyttöä tuotteissa, jotka on laillisesti tuotettu tai joita pidetään kaupan toisessa jäsenvaltiossa, eivätkä lisätä viljelijöille, etenkään pienille ja keskikokoisille tiloille, aiheutuvaa sääntelytaakkaa.

(8)Kirjallisten sopimusten laatimisella on tärkeä merkitys toimijoiden vastuuvelvollisuudelle, markkinasignaalien merkityksen ymmärtämiselle, tarjonnan mukauttamiselle kysyntään, hintojen välittymisen parantamiselle toimitusketjussa, avoimuuden lisäämiselle ja hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen ehkäisemiselle ja niihin puuttumiselle sekä sellaisten hintojen kunnioittamiselle, joilla varmistetaan viljelijöille kohtuullinen korvaus. Samalla kirjallisten sopimusten käyttö on ratkaisevan tärkeää, sillä ne ovat keino ehkäistä toistuvia hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, kuten maksuviivästyksiä, tilausten yksipuolista peruuttamista ja sopimusehtojen muuttamista taannehtivasti. Kyseiset käytännöt vaikuttavat erityisesti pientuottajiin, joilla ei ole oikeudellisia keinoja puolustautua. Maito- ja maitotuotealan sopimussuhteita koskevat säännöt olisi sen vuoksi ulotettava koskemaan muita tuotteita kuin raakamaitoa, ja samalla olisi varmistettava yhdenmukaisuus muihin maatalouden aloihin sovellettavien sopimussuhteita koskevien sääntöjen kanssa. Näiden toimenpiteiden täytäntöönpano luo näin ollen maataloustuottajille puitteet ja tarvittavan suojan, jotta he voivat hyödyntää ja suunnitella tuotantoaan ja siten edistää paikallisen talouden kehitystä.

(9)Jotta voidaan lisätä joustavuutta jäsenvaltioiden kannalta ja yksinkertaistaa tuottajaorganisaatioiden hyväksymismenettelyä ja siten vähentää transaktiokustannuksia sekä parantaa tehokkuutta, tuottajaorganisaatioita koskevissa säännöissä olisi sallittava tuottajaorganisaatioiden hyväksyminen yhden hakemuksen perusteella, joka kattaa useita aloja ja tuotteita. Lisäksi luonnonmukaisten tuotteiden tuottajat voivat hyödyntää nykyistä mahdollisuutta perustaa ja hyväksyä tuottajaorganisaatioita yhteistyönsä tehostamiseksi. Tuottajaorganisaatioiden ja niiden perussääntöjen hyväksymistä koskevissa edellytyksissä olisi säädettävä, että tuottajaorganisaatiot perustetaan viljelijöiden aloitteesta tai, hedelmien ja vihannesten tapauksessa, tuottajien aloitteesta ja että niissä noudatetaan määräysvallan osalta sääntöjä, joilla varmistetaan, että viljelijäjäsenet voivat demokraattisesti valvoa organisaatiotaan ja sen päätöksiä.

(10)Jotta voidaan edelleen edistää kestävää kehitystä, mikä on perussopimuksen keskeinen periaate ja yksi unionin politiikkojen ensisijaisista tavoitteista, ja varmistaa viljelijöiden ja ostajien välisten kaupallisten suhteiden avoimuus, vakaus ja oikeudenmukaisuus koko toimitusketjussa, jäsenvaltioiden olisi voitava hyväksyä tuottajaorganisaatiot, joilla on kaupan käytäntöjä koskevia erityistavoitteita, joita ilmaistaan vapaaehtoisilla ilmaisuilla ”reilu”, ”oikeudenmukainen” tai vastaavat ilmaisut ja ”lyhyt toimitusketju”. Lisäksi tällaisten ilmaisujen käytön edistämisestä voisi olla apua, kun kuluttajia valistetaan kulutusvalintojen vaikutuksista sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja talouden kestävyyteen maatalouselintarvikealalla.

(11)Jotta taattaisiin viljelijöille kohtuullinen elintaso, parannettaisiin heidän neuvotteluasemaansa jalostajiin ja muihin tuotantoketjun toimijoihin nähden ja edistettäisiin lisäarvon oikeudenmukaisempaa jakautumista toimitusketjussa, mahdollisuus neuvotella sopimusehtoja jäsenten puolesta olisi laajennettava koskemaan ei-hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita, myös osuuskuntia, kansallisen lainsäädännön mukaisesti, kun sopimukset koskevat tuotannon osaa tai kokonaistuotantoa, edellyttäen, että nämä organisaatiot ovat jo aiemmin hakeneet hyväksymistä jossakin jäsenvaltiossa hyväksymishakemuksen jättämiselle määritetyn viiden vuoden enimmäisajan kuluessa. Jotta varmistettaisiin tasavertainen kohtelu hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden jäsenten kanssa, tähän mahdollisuuteen olisi sovellettava asianmukaisia rajoituksia. Tätä mahdollisuutta hyödyntävien ei-hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden olisi noudatettava unionin tasolla vahvistettuja hyväksymisedellytyksiä ja harjoitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/20137 tarkoitettuja toimintoja, myös mahdollisuutta keskittää jäsentensä tuottamien tuotteiden tarjontaa ja markkinoille saattamista.

__________________

7 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1308/oj).

(12)Jotta vahvistettaisiin hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden neuvotteluasemaa ja varmistettaisiin maataloustuotannon kestävä kehitys, hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien olisi voitava neuvotella jäsentensä puolesta sopimusehtoja, myös hinnoittelua, tuotannon osan tai kokonaistuotannon osalta, hedelmiä ja vihanneksia lukuun ottamatta, paitsi jos tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät sitä nimenomaisesti pyytävät. Tämä mahdollisuus olisi sallittava sillä varauksella, että kyseisten yhteenliittymien jäseninä olevat organisaatiot eivät ole myös toisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän jäseniä ja että yhteenliittymän toiminnan kattamien tuotteiden määrä ei ylitä 33:a prosenttia kyseisen jäsenvaltion kansallisesta kokonaistuotannosta tai viittä prosenttia koko unionin tuotannosta. Jotta markkinoilla säilyisi toimiva kilpailu, hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien ei myöskään pitäisi voida neuvotella sopimusehdoista, jos näihin yhteenliittymiin kuuluu myös ei-hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita.

(13)Jotta ostajat eivät pystyisi heikentämään tuottajaorganisaatioiden neuvotteluasemaa, olisi vahvistettava asianmukaiset suojatoimet, jotka koskevat ostajien ja kyseisten tuottajaorganisaatioiden jäsenten välistä yhteydenpitoa. Ostajat voivat olla yhteydessä tuottajaorganisaation jäseniin, kunhan tällainen yhteydenpito ei vaaranna tuottajaorganisaation tavoitteita tai mahdollisuutta keskittää tuotteiden tarjontaa ja markkinoille saattamista. Samalla suositetaan, että standardoitujen digitaalisten välineiden lisäksi viljelijöillä olisi oltava käytössään myös helposti tehtävät vakiomuotoiset sopimukset, jotka ovat saatavilla kansallisella tasolla ja jotka voidaan lähettää sähköpostitse byrokratian vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden olisi myös tarjottava helposti saatavilla olevia verkkokursseja ja ohjeita sopimusten laatimiseksi ja rekisteröimiseksi.

(15)Eräät jäsenvaltiot ovat päättäneet, että kaikista maataloustuotteiden toimituksista niiden alueella on tehtävä kirjalliset sopimukset osapuolten välillä. Niissä jäsenvaltioissa, joissa tätä mahdollisuutta ei käytetä, viljelijät, tuottajaorganisaatiot tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät voivat pyytää kirjallisten sopimusten käyttöä. Viljelijöiden heikomman neuvotteluaseman ja ostajien kaupallisten vastatoimien pelon vuoksi viljelijöiden ja heidän yhteenliittymiensä voi kuitenkin olla vaikea esittää tällaista pyyntöä. Jotta lisättäisiin luottamusta, avoimuutta ja tehokkuutta toimitusketjussa ja annettaisiin kaikille viljelijöille, tuottajaorganisaatioille ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymille mahdollisuus hyötyä kirjallisten sopimusten käytöstä, viljelijän, tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän suorittamasta maataloustuotteiden toimituksesta unionissa jalostajalle, jakelijalle tai vähittäismyyjälle olisi tehtävä kirjallinen sopimus. Jäsenvaltioiden olisi toimialakohtaisen organisaation tai sellaisen organisaation pyynnöstä, jonka katsotaan edustavan laajalti jotakin maatalousalaa, voitava päättää, onko tietyt erityisalat syytä vapauttaa kirjallisen sopimuksen tekemistä koskevasta velvoitteesta.

(16)Jotta parannettaisiin markkinasignaalien huomioon ottamista ja hintojen välittymistä, jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia, että tuottajien, jotka eivät ole viljelijöitä, tuottajaorganisaatioita tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiä, maataloustuotteiden toimituksista tehdään kirjallinen sopimus ja että tuottajat tekevät kirjalliset tarjoukset maataloustuotteiden toimituksia koskevista sopimuksista. Yksinkertaisuuden takaamiseksi ja liiketoimintakustannusten vähentämiseksi tässä asetuksessa olisi säädettävä tietyistä poikkeuksista vaatimuksiin käyttää kirjallisia sopimuksia tai kirjallisia tarjouksia ja annettava jäsenvaltioille mahdollisuus vapauttaa tietyt toimitukset vaatimuksesta käyttää kirjallisia sopimuksia tai kirjallisia tarjouksia mutta jättää samalla viljelijöille ja heidän yhteenliittymilleen mahdollisuus pyytää kirjallisten sopimusten tai kirjallisten tarjousten käyttöä, jos tällaista velvoitetta ei ole. Tätä joustavuutta olisi sovellettava viljelijöiden suojelusta tinkimättä, kun taas poikkeukset olisi määriteltävä selkeästi, jotta voidaan estää sääntöjenvastaiset tulkinnat ja sopimusvelvoitteiden kiertäminen.

(17)Vaatimuksesta käyttää maataloustuotteiden toimituksia koskevia kirjallisia sopimuksia ja niiden käyttöä koskevista perusedellytyksistä olisi säädettävä unionin tasolla ja varmistettava samalla, että osapuolten oikeutta neuvotella sopimustensa kaikista ehdoista ei rajoiteta enempää kuin on ehdottoman välttämätöntä. Jäsenvaltioita ei pitäisi kuitenkaan estää toteuttamasta tiukempia toimia hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi maataloustuote- ja elintarvikeketjussa edellyttäen, että toimet ovat asianmukaisia ja oikeassa suhteessa tavoitteisiinsa nähden ja että ne ovat direktiivin (EU) 2019/633 mukaisia. Sopimusmenettelyn yksinkertaistaminen erityisesti sähköisesti lähetettävien standardoitujen ja digitalisoitujen mallien ja muotojen avulla on keskeistä näiden sääntöjen tehokkaan ja oikeudenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi, erityisesti pientuottajien osalta, ja samalla olisi varmistettava riittävä joustavuus keinona huolehtia siitä, että maatalousalan monimuotoisuus otetaan asianmukaisesti huomioon.

(18)Jotta osapuolia kannustettaisiin pääsemään sovintoon kirjallisten sopimusten tekemistä tai tarkistamista koskevissa riita-asioissa, jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön sovittelumekanismeja. Sovittelumekanismien olisi oltava edelleen täysin vapaaehtoisia kaikille osapuolille. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että jos sopimuksen virallistamisesta, tulkinnasta tai täytäntöönpanosta ei päästä sopimukseen, osapuolet voivat pyytää sovittelua. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle alueellaan käytössä olevista sovittelun oikeudellisista kehyksistä tai sovittelumekanismeista, ja komissio voi helpottaa näitä oikeudellisia kehyksiä tai mekanismeja koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

(19)Jotta hintojen välittymisen mekanismit toimisivat sujuvammin silloin, kun maataloustuotteiden toimituksesta maksettava lopullinen hinta lasketaan yhdistämällä sopimuksessa esitettyjä eri tekijöitä, kyseisiin tekijöihin olisi sisällyttävä objektiivisia indikaattoreita, indeksejä tai laskentamenetelmiä, jotka ovat osapuolten helposti ymmärrettävissä. Jotta viljelijät eivät joutuisi myymään tuotteitaan järjestelmällisesti alle tuotantokustannustensa, indikaattorien, indeksien ja lopullisen hinnan laskentamenetelmien olisi heijasteltava toimitettuihin maataloustuotteisiin vaikuttavia markkinaolojen ja tuotantokustannusten vaihtelua. Lopullisen hinnan olisi katettava tuotannon kustannukset kokonaisuudessaan, mukaan lukien tuottajien työstään saama kohtuullinen korvaus ja lisäpalveluiden kokonaiskustannukset. EU:n maatalouselintarvikeketjun seurantakeskusta voitaisiin hyödyntää elintarvikeketjun hintoja, kustannusrakenteita sekä marginaalien ja lisäarvon jakautumista koskevien tietojen antamisessa samalla kun noudatetaan luottamuksellisuutta ja kilpailusääntöjä. Tukkumarkkinoilla voisi olla tärkeä rooli hintamekanismien kehittämisessä, sillä ne ovat akkreditoituja rakenteita, joiden avulla voidaan varmistaa hintojen läpinäkyvyys ja edistää tasapuolisempaa jakautumista arvoketjussa.

(20)Kun otetaan huomioon viljelijöiden ja heidän organisaatioidensa heikompi neuvotteluasema, maatalouden tuotantopanoskustannusten ja markkinahintojen viimeaikainen merkittävä epävakaus ja tarve tehostaa hintojen välittymistä toimitusketjussa, yli kuuden kuukauden pituisiin sopimuksiin ja 12 kuukauden pituisiin sopimuksiin aloilla, jotka käyvät kauppaa futuureilla, olisi sisällytettävä tarkistuslauseke, jonka nojalla viljelijät ja heidän organisaationsa voivat pyytää sopimuksen tarkistamista. Tällaisen lausekkeen olisi mahdollistettava se, että viljelijät voivat kuuden kuukauden kuluttua milloin tahansa pyytää sopimuksen ehtojen tarkistamista ja päättää sopimuksen, jos tarkistuksesta ei päästä yhteisymmärrykseen, tämän kuitenkaan vaikuttamatta osapuolten oikeuteen neuvotella muista mahdollisuuksista sopimuksen tarkistamiseksi. Sopimuksia olisi voitava tarkistaa ennakoimattomien olosuhteiden, kuten äärimmäisten sääilmiöiden, eläintautiepidemioiden, geopoliittisten jännitteiden tai minkä tahansa muun syyn perusteella, jonka vuoksi sovittu hinta ei kata viljelijöiden kustannuksia, mikä suojelisi viljelijöitä paremmin markkinoiden heilahtelulta ja edistäisi heidän sopeutumistaan talouden realiteetteihin.

(21)Sopimusten avoimuuden lisäämiseksi ja oikeudenmukaisempien kauppakäytäntöjen edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia perustelluissa tapauksissa maataloustuotteiden toimituksia koskevien kirjallisten sopimusten rekisteröintiä.

(22)Maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevilla tietyillä vertikaalista ja horisontaalista yhteistyötä edistävillä aloitteilla, joilla pyritään soveltamaan vaatimuksia, jotka voisivat olla eettisesti ja sosiaalisesti tiukempia kuin pakolliset vaatimukset, voi olla myönteisiä vaikutuksia yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteeseen taata maatalousväestölle kohtuullinen elintaso ja tavoitteeseen edistää maaseutualueiden sosioekonomista ja kestävää kehitystä unionissa. Sen vuoksi tällaisiin aloitteisiin ei pitäisi tietyissä olosuhteissa soveltaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa.

(23)Markkinoiden vakavan epätasapainon vallitessa yksityisten toimijoiden kollektiivisten toimien erityisluokkia voidaan käyttää tasapainottamaan aloja, joita epätasapaino uhkaa. Sen varmistamiseksi, että yksityisillä toimijoilla on tarvittavat valmiudet toteuttaa näitä toimia, komission olisi voitava asettaa saataville unionin resursseja maatalousalan varauksesta tällaisten toimien tueksi varmistaen samalla toteutettavuuden ja välttämällä suoriin tukiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Komission olisi tältä osin asetettava saataville myös muita unionin rahoituslähteitä, tarpeen mukaan. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava osoittaa kansallisia lisäresursseja.

(26)Jotta vahvistettaisiin viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa, useita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/21158 säännöksiä olisi muutettava tiettyjen alojen interventiotyyppien osalta. Näillä muutoksilla pyritään tukemaan viljelijöitä, jotta he voivat liittyä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien jäseniksi tai pysyä niiden jäseninä, sillä nämä organisaatiot ja yhteenliittymät vahvistavat tuottajien neuvotteluvoimaa. Jotta voitaisiin lisäksi varmistaa tehokkaampi ja kohdennetumpi tuki tuottajaorganisaatioille YMP:n strategiasuunnitelmien kautta, olisi säädettävä mahdollisuudesta lisätä unionin taloudellista tukea tiettyjen alojen toimintaohjelmille samalla kun varmistetaan toteutettavuus ja vältetään suoriin tukiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.

__________________

8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/2115/oj).

(30)Jotta voitaisiin tukea asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan f alakohdassa tarkoitettujen muiden alojen interventiotyyppien perustamista, jäsenvaltioille olisi vuodesta 2025 alkaen annettava lisää joustovaraa mukauttaa varojen jakamista näille aloille käyttämällä enintään kuusi prosenttia suorien tukien määrärahoistaan, ja samalla olisi varmistettava toteutettavuus ja vältettävä suoriin tukiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.

(32)Sen varmistamiseksi, että unionin varoja maatalousalan varauksesta voidaan asettaa jäsenvaltioiden käyttöön oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla yksityisten toimijoiden kollektiivisten toimien tukemiseksi markkinoiden vakavan epätasapainon vallitessa, mahdollisuus käyttää maatalousalan varausta olisi ulotettava kollektiivisten toimien tukemiseen, kun komissio päättää, että kyseisiin toimiin ei sovelleta kilpailusääntöjä, ja samalla olisi varmistettava toteutettavuus ja vältettävä suoriin tukiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.

1.Ilmaisuja ”reilu”, ”oikeudenmukainen” tai näitä ilmaisuja vastaavia ilmaisuja saa käyttää yksin tai yhdessä muiden ilmaisujen kanssa 1 artiklan 2 kohdassa lueteltujen alojen tuotteiden merkinnöissä, esillepanossa, mainonnassa tai kaupallisissa asiakirjoissa ainoastaan viljelijöiden tai heitä edustavien järjestöjen ennakkosuostumuksella ja vain siinä tapauksessa, että näitä ilmaisuja käytetään antamaan ostajille tietoa sovellettavista tuotannon, jakelun tai markkinoille saattamisen järjestämistä koskevista käytännöistä, joilla edistetään ainakin

a)viljelijöiden ja ostajien välisten suhteiden vakautta, muun muassa tuottajien ja ostajien välisillä sopimuksilla taloudellisista epävarmuustekijöistä aiheutuvan vaikutuksen rajoittamiseksi, jäljitettävyyttä ja avoimuutta koko toimitusketjussa;

b)hintaa, jota viljelijät pitävät tuotteestaan ja työstään kohtuullisena ja kannattavana, myös EU:n elintarvikeketjun seurantakeskuksen antamien tietojen perusteella;

c)yhteisiä ja sosioekonomisia aloitteita, joilla pyritään yhteen tai useampaan Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteeseen ja joilla edistetään osaltaan maaseutuyhteisöjen kehitystä.

2.Ilmaisua ”lyhyt toimitusketju” saa käyttää yksin tai yhdessä muiden ilmaisujen kanssa 1 artiklan 2 kohdassa lueteltujen alojen sellaisten tuotteiden merkinnöissä, esillepanossa, mainonnassa tai kaupallisissa asiakirjoissa, jotka on tuotettu sisämarkkinoilla ja saatettu niille ainoastaan viljelijöiden tai heitä edustavien järjestöjen ennakkosuostumuksen perusteella ja siinä tapauksessa, että tätä ilmaisua käytetään antamaan ostajille tietoa voimassa olevista tuotannon, jakelun tai markkinoille saattamisen järjestämistä koskevista käytännöistä, joiden avulla varmistetaan, että vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

a)suora yhteys tai vain vähäinen määrä välittäjiä viljelijän, osuuskunnan tai tuottajaorganisaation ja tuotteen loppukuluttajan välillä; tai

b)läheinen yhteys ja maantieteellinen läheisyys, jolla tarkoitetaan lyhyttä etäisyyttä tai matka-aikaa, myös rajatylittävissä tilanteissa, viljelijän, osuuskunnan tai tuottajaorganisaation ja tuotteen loppukuluttajan välillä.

Komissio voi 227 artiklan mukaisesti hyväksyä delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi täsmentämällä edelleen1 kohdan a, b ja c alakohdassa ja 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä ottaen huomioon mahdolliset asiaan liittyvät kansainväliset standardit ja asiaan liittyvät laadun sertifiointijärjestelmät.

a)maidon ja maitotuotteiden toimituksesta muilta kuin 1 kohdassa tarkoitetuilta tuottajilta on tehtävä kirjallinen sopimus;

b)tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien tai viljelijöiden on tehtävä kirjallinen tarjous maidon ja maitotuotteiden toimittamisesta ensiostajille.

Jäsenvaltioiden on perustettava sovittelumekanismi sellaisia tapauksia varten, joissa ei päästä yhteisymmärrykseen 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen virallistamisesta, tulkinnasta tai täytäntöönpanosta tai tällaisen sopimuksen tarkistamisesta. Mekanismin on oltava puolueeton ja sen käytön on oltava sopimuspuolille vapaaehtoista, ja siihen voi kuulua viljelijöitä edustavien organisaatioiden edustajia.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle alueellaan saatavilla olevien sovittelumekanismien oikeudellisista kehyksistä.

b)tehtävä kirjallisesti joko paperilla tai digitaalisessa muodossa; ja

i)toimituksesta maksettava hinta, jossa mainitaan nimenomaisesti kaikki maksut, myös sovellettavat alennukset,

–joka on laskettava yhdistämällä sopimuksessa mainittuja eri objektiivisia sekä todennettavissa ja muuntelemattomissa olevia tekijöitä, joihin kuuluvat objektiiviset indikaattorit, indeksit ja lopullisen hinnan laskentamenetelmät, jotka ovat helposti saatavilla ja ymmärrettäviä ja jotka heijastelevat markkinaolojen vaihtelua, inflaatio, tuotannon kokonaiskustannukset, mukaan lukien viljelijöiden palkkio, lisäpalveluiden kokonaiskustannukset, toimitettu määrä ja toimitetun maidon ja maitotuotteiden laatu tai koostumus.

iii)sopimuksen kesto, jolloin sopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva siten, että sopimukseen sisällytetään irtisanomislauseke. Kun kyseessä on vähintään kuusi kuukautta voimassa oleva sopimus ja siihen on sisällyttävä tarkistuslauseke, johon viljelijä, tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä voi vedota ennakoimattomien olosuhteiden, esimerkiksi äärimmäisten sääilmiöiden, eläintautien leviämisen, geopoliittisten jännitteiden tai muiden sellaisten syiden perusteella, joiden vuoksi sovittu hinta ei kata enää viljelijöiden kustannuksia;

iv)yksityiskohtaiset tiedot maksuajoista, -menettelyistä ja ajankohdasta, jolloin omistusoikeuden ja riskin siirto on tehty,

a)tuottajaorganisaation tai osuuskunnan jäsen toimittaa maidon tai maitotuotteet tuottajaorganisaatiolle tai osuuskunnalle, jonka jäsen se on, edellyttäen, että kyseisen tuottajaorganisaation tai osuuskunnan perussäännöt tai perussäännöistä johdetut säännöt ja päätökset sisältävät määräyksiä, joilla on vastaavat tavoitteet kuin 4 kohdan säännöksillä;

Poistetaan.

Poistetaan.

a)toimitus koskee tuotteita, joiden arvo on yhtä suuri tai pienempi kuin jäsenvaltion määrittämä kynnysarvo, joka saa olla enintään 4 000 euroa;

7.Jos kirjallista sopimusta tai kirjallista tarjousta sopimuksen tekemisestä ei 5 kohdan d alakohdan tai 6 kohdan nojalla vaadita, viljelijä, tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä voi vaatia, että maidon tai maitotuotteiden toimituksesta tehdään kirjallinen sopimus tai kirjallinen tarjous sopimuksen tekemisestä. Sopimuksen tai tarjouksen sopimuksen tekemisestä on täytettävä tämän artiklan 4 kohdassa ja 8 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetut edellytykset.

Kaikista viljelijöiden, tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien ja kerääjien, jalostajien, jakelijoiden tai vähittäismyyjien välisten maidon tai maitotuotteiden toimitussopimusten ehdoista, myös 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista ehdoista ja niiden osatekijöistä, voidaan vapaasti neuvotella osapuolten kesken, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden käyttöön ottamiin lisävaatimuksiin.

10.Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät tässä artiklassa tarkoitettuja vaihtoehtoja, on ilmoitettava komissiolle, miten niitä sovelletaan.

a)muodostuvat yhden tai useamman 1 artiklan 2 kohdassa luetellun alan tuottajista ja joissa viljelijäjäsenillä tai – hedelmä- ja vihannesalan tapauksessa – tuottajilla on määräävä asema 153 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti;

b)on perustettu viljelijöiden tai – hedelmä- ja vihannesalan tapauksessa – tuottajien aloitteesta ja jotka harjoittavat ainakin yhtä seuraavista toiminnoista:

1 a.Poiketen siitä, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohdassa määrätään, tämän artiklan 1 kohdan nojalla hyväksytty tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatio, myös osuuskunta, tai mikä tahansa muu vastaava kansallisen lainsäädännön mukaisesti rekisteröity oikeudellinen muoto, jota jäsenvaltio ei ole hyväksynyt tuottajaorganisaatioksi mutta joka täyttää tämän artiklan 1 kohdassa ja 154 artiklassa säädetyt vaatimukset, voi suunnitella tuotantoa, optimoida tuotantokustannuksia, saattaa markkinoille maataloustuotteita ja neuvotella maataloustuotteiden tarjontaa koskevia sopimuksia jäsentensä puolesta niiden kokonaistuotannon tai tuotannon osan osalta.

Poiketen siitä, mitä 1 a kohdassa ja ensimmäisessä alakohdassa säädetään, myös 156 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytty tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä voi toteuttaa 1 a kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja toimia, lukuun ottamatta hedelmä- ja vihannesalaa, paitsi jos jokin tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä sitä nimenomaisesti pyytää, edellyttäen, että

d)edellä 1 a kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen toimintojen piiriin kuuluvien tuotteiden määrä on enintään 33 prosenttia kyseisen jäsenvaltion kansallisesta kokonaistuotannosta tai viisi prosenttia koko unionin tuotannosta.

”2 a. Tuottajaorganisaation perussäännössä on varmistettava, että tarjonnan keskittämistä koskeva tavoite saavutetaan varsinkin takaamalla, että tuottajaorganisaatio neuvottelee ja määrittää myynnin olennaiset osat, esimerkiksi hinnan, laadun ja määrän. Perussäännössä voidaan määrätä jäsenten mahdollisuudesta olla suoraan yhteydessä ostajiin edellyttäen, että tällainen suora yhteys ei vaaranna tuottajaorganisaation tavoitteita tai tuottajaorganisaation mahdollisuutta keskittää tuotteiden tarjontaa ja markkinoille saattamista. Tarjonnan keskittämisestä ja tuotteiden markkinoille saattamisesta katsotaan huolehditun, jos tuottajaorganisaatio neuvottelee ja määrittää myynnin olennaiset osat, kuten hinnan, laadun ja määrän.

Poistetaan.

a)maataloustuotteiden toimituksesta muilta kuin 1 kohdassa tarkoitetuilta tuottajilta on tehtävä kirjallinen sopimus;

b)tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien tai viljelijöiden on tehtävä kirjallinen tarjous maataloustuotteiden toimittamista ensiostajille koskevan sopimuksen tekemisestä.

Jäsenvaltioiden on perustettava sovittelumekanismi sellaisia tapauksia varten, joissa ei päästä yhteisymmärrykseen 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen virallistamisesta, tulkinnasta tai täytäntöönpanosta tai tämänkaltaisesta sopimuksesta. Mekanismin on oltava puolueeton ja sen käytön on oltava sopimuspuolille vapaaehtoista. Mekanismiin voi osallistua viljelijöitä edustavien organisaatioiden edustajia.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle alueellaan saatavilla olevista sovittelun oikeudellisista kehyksistä tai sovittelumekanismeista.

b)tehtävä kirjallisesti joko paperilla tai digitaalisessa muodossa; ja

i)toimituksesta maksettava hinta, jossa mainitaan nimenomaisesti kaikki maksut, myös sovellettavat alennukset,

–joka on laskettava yhdistämällä sopimuksessa mainittuja eri objektiivisia sekä todennettavissa ja muuntelemattomissa olevia tekijöitä, joihin kuuluvat objektiiviset indikaattorit, indeksit ja lopullisen hinnan laskentamenetelmät, jotka ovat helposti saatavilla ja ymmärrettäviä ja jotka heijastelevat markkinaolojen vaihtelua, inflaatio, tuotannon kokonaiskustannukset, mukaan lukien viljelijöiden palkkio, lisäpalveluiden kokonaiskustannukset, toimitettu määrä ja toimitettujen maataloustuotteiden laatu tai koostumus; tätä varten jäsenvaltiot tai alueviranomaiset voivat määrittää indikaattoreita, jotka julkaistaan verkossa sopimuksissa käytettäväksi, tuotantoa ja elintarvikeketjua koskeviin tutkimuksiin perustuvien objektiivisten kriteereiden, 157 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden toimittamien tietojen tai EU:n elintarvikeketjun seurantakeskuksesta saatavien tietojen mukaisesti. Sopimuspuolet voivat vapaasti viitata kyseisiin tai muihin merkityksellisiksi katsomiinsa indikaattoreihin;

iii)sopimuksen kesto, jolloin sopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva siten, että sopimukseen sisällytetään irtisanomislauseke. Kun kyseessä on vähintään kuusi kuukautta voimassa oleva sopimus ja vähintään 12 kuukautta voimassa oleva sopimus aloilla, jotka käyvät kauppaa futuureilla, sopimukseen on sisällyttävä myös tarkistuslauseke, johon viljelijä, tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä voi vedota ennakoimattomien olosuhteiden, esimerkiksi äärimmäisten sääilmiöiden, eläintautien leviämisen, geopoliittisten jännitteiden tai muiden sellaisten syiden perusteella, joiden vuoksi sovittu hinta ei kata enää viljelijöiden kustannuksia;

iv)yksityiskohtaiset tiedot maksuajoista, -menettelyistä ja ajankohdasta, jolloin omistusoikeuden ja riskin siirto on tehty;

a)tuottajaorganisaation tai osuuskunnan jäsen toimittaa maataloustuotteet tuottajaorganisaatiolle tai osuuskunnalle, jonka jäsen se on, edellyttäen, että kyseisen tuottajaorganisaation tai osuuskunnan perussäännöt tai perussäännöistä johdetut säännöt ja päätökset sisältävät määräyksiä, joilla on vastaavat tavoitteet kuin 4 kohdan a, b ja c alakohdan säännöksillä;

Poistetaan.

Poistetaan.

a)toimitus koskee tuotteita, joiden arvo on yhtä suuri tai pienempi kuin jäsenvaltion määrittämä kynnysarvo, joka saa olla enintään 4 000 euroa;

7.Jos kirjallista sopimusta tai kirjallista tarjousta sopimuksen tekemisestä ei 5 kohdan d alakohdan tai 6 kohdan ja 6 a kohdan nojalla vaadita, viljelijä, tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä voi vaatia, että mistä tahansa maataloustuotteiden toimituksesta jalostajalle, jakelijalle tai vähittäismyyjälle tehdään osapuolten välinen kirjallinen sopimus tai kirjallinen tarjous sopimuksen tekemisestä. Sopimuksen tai tarjouksen sopimuksen tekemisestä on täytettävä tämän artiklan 4 kohdassa ja 8 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetut edellytykset.

Kaikista viljelijöiden, tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien ja jalostajien, jakelijoiden tai vähittäismyyjien välisten maataloustuotteiden toimitussopimusten ehdoista, myös 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista ehdoista ja niiden osatekijöistä, voidaan vapaasti neuvotella osapuolten kesken, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden käyttöön ottamiin lisävaatimuksiin.

9.Jäsenvaltiot voivat perustelluissa tilanteissa vaatia, että maataloustuotteiden ostaja rekisteröi 1 kohdassa tarkoitetut kirjalliset sopimukset ennen kuin viljelijä, tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä toimittaa kyseiset maataloustuotteet jalostajalle, jakelijalle tai vähittäismyyjälle jäsenvaltion alueella, kausiluonteisia ja helposti pilaantuvia tuotteita lukuun ottamatta.

10.Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät tässä artiklassa tarkoitettuja vaihtoehtoja, on ilmoitettava komissiolle, miten niitä sovelletaan.

d)pien- ja perhetilojen taloudellisen elinkelpoisuuden tukeminen, kun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/200911 2 artiklan 8 alakohdassa määritelty standardituotos on enintään 100 000 euroa;

__________________

11 Neuvoston asetus (EY) N:o 1217/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, maatalouden kestävyyden tietoverkon perustamisesta (EUVL L 328, 15.12.2009, s. 27, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2009/1217/oj).

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tuottajat voivat [..] päivästä [...]kuuta [voimaantulopäivä + 2 vuotta] pyytää komissiolta lausuntoa 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen yhteensopivuudesta tämän artiklan kanssa siltä osin kuin on kyse sellaisten kestävyysvaatimusten täytäntöönpanosta, joilla pyritään yhteen tai useampaan 3 kohdan d–f d alakohdassa vahvistettuun tavoitteeseen.

a)niiden tuotteet poistetaan markkinoilta tai annetaan ilmaisjakeluun, muun muassa hyväntekeväisyyttä harjoittaville yhteisöille;

g)tilapäinen tuotannonsuunnittelu tuotantosyklin erityisluonteen mukaisesti etenkin pilaantuvien tuotteiden osalta.

Kun komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä tämän artiklan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, se voi päättää asettaa asetuksen (EU) 2021/2116 16 artiklassa tarkoitetusta maatalousalan varauksesta maksettavan unionin tuen asianomaisten jäsenvaltioiden saataville, jolloin kyseinen tuki voidaan ottaa käyttöön välittömästi kriisitilanteessa, edellyttäen, että se on ensin arvioinut kyseisen tuen toteutettavuuden. Tällaisen taloudellisen tuen on tarjottava tarvittavat varat, jotta asianomaiset toimijat voivat panna nämä sopimukset ja päätökset täytäntöön. Komissio varmistaa, että varojen käyttö kyseisten täytäntöönpanosäädösten mukaisten toimien tukemiseen ei vaaranna suoria tukia. Komissio asettaa tarvittaessa saataville muuta unionin rahoitusta tämän alakohdan nojalla tuettaviin toimiin.

2.Toimitussopimus voi olla monivuotinen.

Hinta on laskettava yhdistämällä sopimuksessa mainittuja eri objektiivisia sekä todennettavissa ja muuntelemattomissa olevia tekijöitä, joihin kuuluvat objektiiviset indikaattorit, indeksit ja lopullisen hinnan laskentamenetelmät, jotka ovat helposti saatavilla ja ymmärrettäviä ja jotka heijastelevat markkinaolojen vaihtelua, inflaatio, tuotannon kokonaiskustannukset, mukaan lukien viljelijöiden palkkio, lisäpalveluiden kokonaiskustannukset, toimitettu määrä ja toimitettujen maataloustuotteiden laatu tai koostumus. Tätä varten jäsenvaltiot tai alueviranomaiset voivat määrittää indikaattoreita, jotka julkaistaan verkossa sopimuksissa käytettäväksi, tuotantoa ja elintarvikeketjua koskeviin tutkimuksiin perustuvien objektiivisten kriteereiden, 157 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden toimittamien tietojen tai EU:n elintarvikeketjun seurantakeskuksesta saatavien tietojen mukaisesti. Sopimuspuolet voivat vapaasti viitata kyseisiin tai muihin merkityksellisiksi katsomiinsa indikaattoreihin.

5 a.Edellä 1 kohdassa säädettyä 50 prosentin rajaa korotetaan 70 prosenttiin 46 artiklan a, b tai c alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvien menojen osalta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

b)edellä a alakohdassa tarkoitetut investoinnit tehdään näiden asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon ensimmäistä kertaa liittyvien nuorten viljelijöiden tai uusien viljelijöiden tiloissa tai hedelmä- ja vihannesalan tapauksessa tuottajien tiloissa osana heidän ensimmäistä toimintaohjelmaansa ja seitsemän vuoden aikana laskettuna siitä päivästä, jolloin nuori viljelijä tai uusi viljelijä liittyi tuottajaorganisaatioon.

Jäsenvaltiot voivat vuodesta 2025 alkaen tarkistaa 6 kohdassa tarkoitettuja päätöksiään osana 119 artiklan mukaisesti tehtyä YMP:n strategiasuunnitelmansa muutospyyntöä ja päättää käyttää enintään kuusi prosenttia liitteessä V esitetyistä suorien tukien määrärahoistaan, kun tapauksen mukaan on ensin vähennetty liitteessä VIII vahvistetut puuvillan määrärahat, III osaston III luvun 7 jaksossa tarkoitettuihin muiden alojen interventiotyyppeihin edellyttäen, että tällainen päätös ei vaikuta kielteisesti kestävyysperusteisen perustulotuen tasoon.