1.panee merkille komission esityksen lisätalousarvioksi nro 2/2025;
2.panee merkille, että muiden kuin BKTL-perusteisten omien varojen määrän väheneminen ja menopuolen ylimääräiset maksutarpeet lisäävät BKTL-maksuosuuksien kokonaistarvetta 4,3 miljardilla eurolla; toteaa, että tämä merkitsee yhdenmukaisen BKTL-perusteen muuttamista 0,527 prosentista (lisätalousarvioesitys nro 1/2025) 0,547 prosenttiin (lisätalousarvioesitys nro 2/2025);
3.korostaa, että lisätalousarvioesityksen nro 2/2025 perusteella viiden edunsaajajäsenvaltion BKTL-maksuosuuksien kiinteämääräisten vähennysten määrä on noin 9,2 miljardia euroa (brutto); korostaa, että nämä alennukset ovat inflaatiosidonnaisia ja että ne ovat siksi kasvaneet enemmän kuin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät, joita mukautetaan vuosittain kahden prosentin deflaattorilla; korostaa, että unionin talousarviota on venytetty viime vuosina merkittävästi, jotta on kyetty vastaamaan erilaisiin kriiseihin; painottaa, että tämä alennuksiin liittyvä poikkeama lisää muiden jäsenvaltioiden taakkaa;
4.suhtautuu myönteisesti komission uusiin pyrkimyksiin esittää enemmän vaihtoehtoja unionin talousarvion uusiksi tulolähteiksi; panee tässä yhteydessä merkille 16. heinäkuuta 2025 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä; katsoo, että uudet omat varat on hyväksyttävä nopeasti, jotta talousarviota varten käytettävissä olevia varoja voidaan lisätä; painottaa, että uusien omien varojen on oltava oikeudenmukaisia ja että ne ovat olennaisen tärkeitä paitsi Next Generation EU -välineeseen liittyvän lainan takaisinmaksun mahdollistamiseksi myös sen varmistamiseksi, että unionilla on valmiudet kattaa kasvaneet menotarpeensa; palauttaa tässä yhteydessä mieliin pitkäaikaisen kantansa, jonka mukaan sakoista ja uhkasakoista saatavat satunnaistulot tai niitä vastaavat määrät olisi käytettävä unionin talousarvion lisätuloina kriisitoimia tai odottamattomia tarpeita varten eivätkä ne saisi johtaa siihen, että BKTL-maksuosuuksia supistetaan vastaavasti; korostaa, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä tällaiset määrät annetaan takaisin jäsenvaltioille;
5.painottaa, että viimeaikaisista kriiseistä – pandemiasta, energiahäiriöistä ja Ukrainan sodasta – saadut kokemukset osoittavat, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen joustavuutta on pohdittava perusteellisesti; toistaa kantansa, jonka mukaan tulevaa joustovälinettä olisi tuettava useista lisärahoituslähteistä, kuten edellisen vuoden vuotuisesta ylijäämästä, sakoista ja takaisin saaduista varoista; panee merkille monivuotista rahoituskehystä koskevan asetusehdotuksen asiaankuuluvat säännökset, joissa komissio ehdottaa tiettyjen määrien lisäämistä joustovälineeseen parlamentin useasti esittämien pyyntöjen mukaisesti; muistuttaa kuitenkin, että joustavuutta ei pitäisi luoda avoimuuden kustannuksella;
6.pitää myönteisenä, että maaseuturahaston maksumäärärahoja on mukautettu ylöspäin, mikä osoittaa, että vuosien 2023–2027 YMP:n strategiasuunnitelmien ja vuosien 2014–2020 ohjelmien toimenpiteiden täytäntöönpano on nopeutumassa, mikä kompensoi aiempien varainhoitovuosien viivästyksiä;
7.on tyytyväinen hiilirajamekanismin (CBAM) alalla käynnissä oleviin parannuksiin, mutta kyseenalaistaa sen, miksi CBAM-asetuksen yksinkertaistaminen lisäisi tarpeita noin 8 miljoonalla eurolla sen sijaan, että ne vähenisivät tehokkuushyötyjen ansiosta;
8.pitää lisäksi kyseenalaisena, että keskitettyjä tullijärjestelmiä koskevat lisätarpeet otsakkeessa 1 ja hiilirajamekanismia koskevat lisätarpeet otsakkeessa 3 kompensoidaan vähentämällä vastaavasti tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen määrärahoja otsakkeessa 4; pitää valitettavana, että nykyinen talousarviotilanne on johtanut siihen, että komissio on kohdentanut merkittävästi varoja uudelleen eri otsakkeissa, ja palauttaa mieliin pitkäaikaisen kantansa, jonka mukaan uusiin poliittisiin painopisteisiin, tehtäviin tai tarpeisiin olisi liitettävä uusia varoja; korostaa painokkaasti, että varojen kohdentaminen toistuvasti uudelleen ei ole kestävä tapa rahoittaa unionin painopisteitä, koska se on haitaksi investoinneille ja vaarantaa sovittujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen;
9.korostaa ja pitää myönteisenä, että jotkin EU:n rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstötaulukkoon tehdyt muutokset mahdollistavat sen, että virasto voi hoitaa tehtävänsä oikea-aikaisesti ja tehokkaasti; muistuttaa, että tällä tärkeällä virastolla on keskeinen rooli veronmaksajien rahojen suojaamisessa ja että Euroopan parlamentti on tukenut sitä voimakkaasti;
10.suhtautuu myönteisesti Bulgarian edistymiseen euron käyttöönotossa ja antaa täyden tukensa lisätuelle, jolla tuetaan uuteen valuuttaan siirtymistä asianmukaisilla ja kohdennetuilla viestintätoimilla; toteaa, että koska alaotsakkeessa 2 b ei ole jäljellä kohdentamatonta liikkumavaraa, joustovälineestä on otettava käyttöön varoja tätä tarkoitusta varten;
11.hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 2/2025;
12.kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 2/2025 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;
13.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.