1.korostaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden tiiviitä ihmisten välisiä, historiallisia, kulttuurisia ja taloudellisia sekä uskonnollisia siteitä, jotka laskevat perustan alueiden luonnolliselle liitolle sekä vahvan ja kestävän Euroopan ja Latinalaisen Amerikan välisen rauhan, demokratian ja vaurauden alueen kehittämiselle;

2.kannattaa politiikkaa, jolla pyritään edistämään alueellista yhteistyötä ja syvempää alueellista yhdentymistä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella; korostaa uuden maailmanlaajuisen geopoliittisen tilanteen edellyttävän EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanuudelta laadullista harppausta, jotta voidaan kehittää edelleen strategista liittoa ja puolustaa monenvälisyyttä ja sen perusperiaatteita, joita ovat muun muassa vuoropuhelu, osallistaminen, kansainvälinen solidaarisuus ja YK:n peruskirjan, ihmisoikeuksien, humanitaarisen oikeuden kunnioittaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen;

3.katsoo, että EU:lla ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian mailla on luonnollisina strategisina kumppaneina historiallinen tilaisuus vahvistaa liittoaan nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa, jota leimaa strateginen kilpailu; katsoo, että niiden kumppanuus voi toimia tärkeänä puskurina kasvavia geopoliittisia jännitteitä vastaan, sillä siinä kehitetään yhteisiä politiikkoja, joilla edistetään osapuolten strategista riippumattomuutta, yhteistyötä ja keskinäistä kunnioitusta;

4.korostaa, että Euroopan ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen suhteet perustuvat myös tiiviisiin ihmisten välisiin yhteyksiin; muistuttaa, että yhä irrallisemmassa maailmassa henkinen pääoma, johon kuuluvat yhteiset kielet, yhteinen perintö ja kulttuurisiteet, on vaalimisen arvoinen strateginen voimavara;

5.korostaa, että EU on uudistanut sitoumuksensa ja lisännyt toimintaansa alueella, mistä on esimerkkinä vuonna 2023 järjestetty käänteentekevä EU–CELAC-huippukokous, jossa tapahtui selkeä käänne vuosia kestäneen vähäisen osallistumisen jälkeen; korostaa, että tarvitaan jatkuvaa sitoutumista EU:n etujen ja arvojen edistämiseen; panee merkille, että EU:n viime vuosikymmeninä hiipuneen toiminnan jättämä tyhjiö on antanut Kiinalle, Venäjälle ja Iranille tilaa kasvattaa vaikutusvaltaansa; pitää valitettavana, että tämä lähentyminen autoritaarisiin hallintoihin viime kädessä heikentää alueen demokratiaa;

6.toteaa, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen suhteita on edelleen kiireellisesti parannettava ja kehitettävä vastauksena uusiin geopoliittisiin muutoksiin, ilmastonmuutokseen, teknologian kehitykseen, kasvavaan eriarvoisuuteen ja turvallisuushaasteisiin, joita molemmilla alueilla on edessään, minkä lisäksi on lisättävä kummankin alueen strategista riippumattomuutta;

7.kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita tehostamaan diplomaattisia toimia alueella, jotta EU ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat lähentyisivät keskeisissä ulkopoliittisissa kysymyksissä ja etenkin, jotta omaksuttaisiin tiukempi kanta Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan ja kansainvälisiin ponnisteluihin pysyvän tulitauon ja jatkuvien humanitaarisen avun toimitusten aikaan saamiseksi Gazaan ja kaikkien panttivankien vapauttamiseksi ehdoitta; korostaa, että nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kumppanuus olisi perustettava yhteisen strategisen autonomian logiikkaan, ulkoisten riippuvuuksien vähentämiseen ja monenvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen puolustamiseen tämän kumppanuuden ohjaavina periaatteina;

8.kannustaa syventämään EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla monenvälisen maailmanjärjestyksen, kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien, humanitaarisen oikeuden ja niitä koskevien periaatteiden kunnioittamisen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi ja puolustamiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että EU:n on osoitettava kumppaneilleen Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa, että sillä on tarjota kumppanuudelle paremmat edellytykset kuin autoritaarisilla hallinnoilla;

9.korostaa siksi, että on tärkeää varmistaa, että EU:n toimissa keskitytään demokraattisten instituutioiden, oikeusvaltioperiaatteen ja poliittisen vastuuvelvollisuuden vahvistamiseen, ja kehottaa edistämään uudistuksia ja rauhanrakentamistoimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan turvallisuutta ja vakautta molemmilla alueilla; muistuttaa, että ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sukupuolten tasa-arvon puolustamisen on oltava monialainen edellytys kaikille EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välisille sopimuksille ja rahoitukselle, myös naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa) myönnettävälle rahoitukselle; kehottaa huolehtimaan avoimuudesta ja vastuuvelvollisuudesta, erityisesti kauppa- ja investointijärjestelyissä;

10.on huolissaan demokratian taantumisesta Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa vuodesta 2019 alkaen ja tuomitsee ihmisoikeusloukkaukset ja perusoikeuksien rajoitukset tällä alueella, erityisesti maailman autoritaarisimmin hallituissa Nicaraguassa, Kuubassa ja Venezuelassa; ilmaisee syvän huolensa hallinnon muuttumisesta yhä autoritaarisemmaksi ja populistisemmaksi Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa ja niiden demokraattisten instituutioiden, monenvälisyyden, oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja -vapauksien, kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien ja keskeisten sosiaalisten suojelutoimien yhä pahemmasta rapautumisesta; korostaa tarvetta vahvistaa tukea demokraattisille toimijoille ja kansalaisyhteiskunnalle ja vaatii vapauttamaan välittömästi kaikki poliittiset vangit;

11.tuomitsee erityisesti Kuuban hallinnon järjestelmälliset mielenosoittajien, poliittisten toisinajattelijoiden, uskonnollisten johtajien ja ihmisoikeusaktivistien ihmisoikeuksien loukkaukset sekä sen, että maan hallinto vaikeuttaa riippumattomien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen perustamista; panee merkille, että luotettavien lähteiden mukaan Kuubassa on yli tuhat poliittista vankia, joista osa on alaikäisiä, ja kehottaa maan hallintoa vapauttamaan heidät viipymättä; kehottaa käyttämään kaikkia tarvittavia käytettävissä olevia keinoja mitään kaihtamatta, jotta varmistetaan EU:n ja Kuuban välisen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen demokratia- ja ihmisoikeuslausekkeiden noudattaminen; kehottaa jälleen neuvostoa määräämään pakotteita henkilöille, jotka ovat vastuussa oikeuksien jatkuvista loukkauksista; tuomitsee kuubalaisten palkkasoturien osallistumisen Venäjän etulinjan sotatoimiin Ukrainassa;

12.tuomitsee jyrkästi Venezuelan hallinnon masinoimat vaalipetokset vuoden 2024 presidentinvaaleissa ja toukokuun 2025 valeparlamenttivaaleissa eikä hyväksy niiden tuloksia; vaatii Maduron hallitusta lopettamaan sortopolitiikkansa ja hyökkäykset kansalaisyhteiskuntaa ja oppositiota vastaan; palauttaa mieliin, että Euroopan parlamentti tunnusti 19. syyskuuta 2024 Edmundo González Urrutian Venezuelan lailliseksi ja demokraattisesti valituksi presidentiksi ja María Corina Machadon Venezuelan demokraattisten voimien johtohahmoksi; korostaa, että useat alueen ja maailman demokraattisista valtioista ovat tunnustaneet Edmundo González Urrutian maan vaaleilla valituksi presidentiksi; on tyytyväinen, että Euroopan parlamentti myönsi 17. joulukuuta 2024 vuoden 2024 Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon María Corina Machadolle ja Edmundo González Urrutialle, jotka edustavat kaikkia vapauden ja demokratian palauttamiseksi taistelevia venezuelalaisia; antaa kiitosta Venezuelan kansan sitoutumisesta demokratiaan ja demokraattisen opposition jatkuvasta lannistumattomuudesta huolimatta Maduron hallinnon voimistuvista sortotoimista;

13.muistuttaa, että Nicaraguassa Ortegan–Murillon hallinto hyväksyi tammikuussa 2025 perustuslakiuudistuksen, joka tekee lopun vallan kolmijaosta ja poliittisesta moniarvoisuudesta, sementoi kaikkia hallinnonaloja ja tiedotusvälineitä kontrolloivien ja presidentinvaltaa yhdessä käyttävien hallitsijoiden aseman eikä piittaa ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten yleissopimusten noudattamisesta; tähdentää Nicaraguan hallinnon ylläpitävän tiiviitä yhteyksiä muihin autokratioihin, kuten Iraniin, Venezuelaan ja Kuubaan, ja tuomitsee jyrkästi sen järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset, demokraattisen opposition vainon, katoliseen kirkkoon ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistetut tukahduttamistoimet sekä vapaiden tiedotusvälineiden ja kaikkien sellaisten ilmausten vaientamisen, joissa tehdään pesäeroa hallitukseen; kehottaa painokkaasti Nicaraguan viranomaisia palauttamaan oikeusvaltioperiaatteen, perusvapaudet ja kaikkien maanpaossa olevien nicaragualaisten oikeudet, kuten oikeuden palata maahan turvallisesti viipymättä; toistaa vaatimuksensa EU:n assosiaatiosopimuksen demokratialausekkeen soveltamisesta ja sulkee pois mahdollisuuden vuoropuhelusta kansalliskokouksen jäsenten kanssa, koska se on Nicaraguan hallinnon määräysvallassa, sekä kehottaa määräämään Ortegalle, Rosario Murillolle ja heidän sisäpiirilleen lisää pakotteita; kehottaa kumoamaan välittömästi kansainvälisiä ihmisoikeuksien seurantamekanismeja koskevan kiellon ja palauttamaan yli 3 000 kansalaisjärjestön oikeusaseman, jonka Nicaraguan hallitus peruutti vuonna 2018;

14.on syvästi huolestunut demokraattisten periaatteiden rapautumisesta ja perustuslaillisten takeiden tahallisesta kiertämisestä muissa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa, varsinkin El Salvadorissa; ilmaisee huolensa oikeuslaitoksen riippumattomuuden puutteesta, hallituksen toimien avoimuuden puutteesta, liiallisesta voimankäytöstä, perusteettomasta militarisoinnista sekä kokoontumis- ja lehdistönvapauden kasvavista rajoituksista; on erittäin huolestunut tiedoista, joiden mukaan ihmisiä pidätetään laajalti ilman asianmukaista syytä ja kidutetaan, siviilien tahdonvastaisista katoamisista ja vankiloiden hälyttävästä tilanahtaudesta; arvostelee viranomaisia siitä, että ne eivät ole saattaneet turvallisuusjoukkoja vastuuseen toimistaan ja että ne ovat jatkuvasti evänneet kansainväliset valvonta- ja tutkintatoimia koskevat pyynnöt;

15.tuomitsee jyrkästi Venäjän federaation turvautumisen hybriditaktiikkaan, joka pitää sisällään sotilas-, kyber-, tiedonhankinta- ja talousalan operaatioita, erityisesti energia-alalla, sekä pakotteiden kiertämisen, läpinäkymättömät käytännöt ja korruption, joita käytetään laajentumistarkoituksessa ja joilla heikennetään alueellista turvallisuutta, edistetään sisäistä epävakauttamista ja muodostetaan demokratiaa, rauhaa ja kansainvälistä oikeutta uhkaava blokki; on syvästi huolissaan Venezuelan ja Venäjän federaation strategisesta kumppanuudesta, joka aiheuttaa riskejä alueelliselle ja kansainväliselle turvallisuudelle; kehottaa EU:ta tehostamaan toimiaan Venäjän propagandan torjumiseksi alueella; muistuttaa, että EU:n täytyy varmistaa, että sen edustustoilla on tarvittavat keinot disinformaation torjumiseen;

16.panee merkille, että Kiina on vuodesta 2005 lähtien myöntänyt Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueelle lainoja yhteensä yli 120 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta lisätäkseen geopoliittista vaikutusvaltaansa ja tehdäkseen Latinalaisen Amerikan ja Karibian maista riippuvaisia kiinalaisesta rahoituksesta tarjoamalla investointipääomaa raakaöljyn toimittamista vastaan tai rahoittamalla energia- ja infrastruktuurihankkeita; pitää valitettavana, että nämä energia- ja infrastruktuurihankkeet johtavat usein ympäristönormien ja työelämän normien heikentymiseen; muistuttaa, että toisin kuin muut maailmanmahdit, EU ei pyri hyväksikäyttäviin tai epätasapainoisiin suhteisiin vaan kumppanuuksiin, jotka perustuvat vastavuoroisuuteen, kestävyyteen ja lisäarvon tuottamiseen; korostaa, että juuri tämä yhteistyömalli, jossa etusijalle asetetaan suvereniteetin, avoimuuden ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, tekee EU:sta alueen ensisijaisen kumppanin;

17.tukee kaikkien Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden itsenäisyyttä, alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia ja torjuu maailmanvaltojen pyrkimykset luoda poliittisia ja taloudellisia riippuvuussuhteita; korostaa, että valtioiden alueellisen koskemattomuuden kunnioittaminen on kansainvälisen oikeuden, YK:n peruskirjan ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen perusperiaate;

18.pitää myönteisenä EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen vahvaa talous- ja kauppakumppanuutta, joka perustuu yhteisiin etuihin kestävän kasvun ja inhimillisen kehityksen edistämisessä, talouden häiriönsietokyvyn vahvistamisessa ja liiallisten riippuvuuksien vähentämisessä monipuolisten kauppasuhteiden avulla;

19.korostaa EU:n pyrkimystä johtaa maailmanlaajuista vihreää siirtymää ja sitä, että se tunnustaa Latinalaisen Amerikan keskeiseksi kumppaniksi tässä pyrkimyksessä; tukee Latinalaisen Amerikan ja Karibian maita laittoman metsäkadon torjunnassa ja uudelleenmetsittämishankkeiden suunnittelussa;

20.korostaa tarvetta puuttua kasvavaan eriarvoisuuteen, edistää rauhaa ja vahvistaa demokraattisia prosesseja ja instituutioita kummallakin alueella ja korostaa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten taloudellista voimaannuttamista edistävän taloudellisen yhteistyön suurta merkitystä; on huolissaan naisten oikeuksien taantumisesta, erityisesti heidän seksuaali- ja lisääntymisterveydestään; kehottaa kuromaan umpeen sukupuolten palkkaeron ja tukee toimia, joilla lisätään naisten edustusta poliittisissa johtotehtävissä ja lainsäädäntöelimissä, ja korostaa tarvetta saattaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen taloussuhteet YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisiksi ja varmistaa parempi johdonmukaisuus taloudellisten ja toisaalta sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden välillä;

21.korostaa, että EU on Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen merkittävin investoija ja kolmanneksi suurin kauppakumppani; toteaa, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian alue on EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani; korostaa, että tämän vahvan taloudellisen yhteistyön ei pitäisi palvella pelkästään suurten rahoituslaitosten etuja vaan olisi varmistettava, että siitä hyötyvät kaikki, erityisesti pk-yritykset, työntekijät, haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ja maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden asukkaat;

22.korostaa, että sekä Lettan raportissa sisämarkkinoiden tulevaisuudesta että Draghin raportissa Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta korostetaan tarvetta tehostaa toimia EU:n kriittisten raaka-aineiden saannin turvaamiseksi, ja korostaa Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen potentiaalia nousta keskeiseksi kumppaniksi toimitusketjujen monipuolistamisessa; suhtautuu myönteisesti kriittisiä raaka-aineita koskevien yhteisymmärryspöytäkirjojen tekemiseen kumppaneiden kanssa ja painottaa, että ne ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n toimitusketjujen monipuolistamisen kannalta; katsoo, että näiden sopimusten sekä taloudellisen ja poliittisen yhteistyön syventämisen kahdenvälisiä sopimuksia tekemällä pitäisi johtaa alan investointien lisääntymiseen, mikä hyödyttää molempia alueita;

23.kehottaa lisäämään sääntelyä ja avoimuutta keskeisillä talouden aloilla, kuten kaivosalalla, jolla vähäinen sääntely voi johtaa konflikteihin ja hyväksikäyttöön; kehottaa kaikkia kumppaneita vahvistamaan työntekijöiden oikeuksia ja edistämään osuuskuntia ja muita aloitteita, joilla lisätään työntekijöiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia taloudessa; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että kriittisten raaka-aineiden louhinnassa, kaupassa ja jalostuksessa noudatetaan ympäristönsuojelua, yhteiskuntavastuuta ja ihmisoikeuksia koskevia tiukkoja normeja, ja tukee sellaisten vaihtoehtoisten, häiriönsietokykyisten, kestävien ja avoimien arvoketjujen kehittämistä, jotka tuottavat vaurautta kaikille asianosaisille yhteiskunnille;

24.kehottaa komissiota tehostamaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kanssa käytävää vuoropuhelua EU:n lainsäädännön vaikutuksista niiden paikalliseen talouteen;

25.panee merkille näiden kahden alueen tiiviin sopimusverkoston ja korostaa sellaisten uusien ja entistä kunnianhimoisempien sopimusten ja kumppanuuksien solmimisen perustavanlaatuista geopoliittista merkitystä, jotka ovat osallistavia, kestäviä ja molempia osapuolia hyödyttäviä ja perustuvat yhteisiin arvoihin ja ihmisoikeuksien ehdottomaan kunnioittamiseen; korostaa tällaisten sopimusten roolia taloudellisen yhdentymisen edistämisessä, jotta saadaan aikaan yhteisen vaurauden ja entistä vahvemman taloudellisen turvallisuuden alue; korostaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kahdenvälisen kaupan tärkeyttä elintarvikejärjestelmien monipuolistamisessa ja ruokaturvan vahvistamisessa;

26.muistuttaa Meksikon ja Brasilian erityisasemasta näiden kahden alueen välisissä suhteissa, sillä niillä on EU:n strategisen kumppanin asema; kannustaa voimakkaasti molempia osapuolia hyödyntämään paremmin näiden strategisten kumppanuuksien suomia mahdollisuuksia; painottaa tarvetta lunastaa lupaus järjestää kahdenvälinen huippukokous molempien edellä mainittujen maiden kanssa kahden vuoden välein;

27.pitää myönteisenä EU:n ja Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen ratifioinnin päätökseen saattamista sekä sopimuksen poliittista vuoropuhelua, yhteistyötä ja kauppaa koskevien kolmen pilarin voimaantuloa toukokuussa 2024; kehottaa ottamaan käyttöön vakaat ja osallistavat mekanismit, jotka mahdollistavat kansalaisyhteiskunnan osallistumisen EU:n ja Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoon ja seurantaan sekä demokraattisten periaatteiden, avoimuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vaalimiseen; kehottaa EU:ta ja Keski-Amerikan maita harjoittamaan aktiivista toimintapolitiikkaa ja varmistamaan asianmukaisen rahoituksen, jotta voidaan optimoida sopimuksen myönteinen vaikutus kestävän kehityksen tavoitteisiin molemmilla alueilla;

28.pitää myönteisenä EU:n ja Chilen välisen laajennetun puitesopimuksen tekemistä ja kehottaa ratifioimaan sen nopeasti ja kaikilta osin; pitää lisäksi myönteisenä neuvottelujen päätökseen saattamista EU:n ja Meksikon kokonaissopimuksesta, jolla vahvistetaan poliittista yhteistyötä, avataan uusia kaupankäyntimahdollisuuksia ja vahvistetaan siteitä digitalisaation, innovoinnin ja turvallisuuden kaltaisilla strategisilla aloilla, sekä kehottaa allekirjoittamaan ja ratifioimaan sen nopeasti; tunnustaa Meksikon keskeisen roolin Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella ja sen pyrkimyksen monipuolistaa kauppaa ja poliittisia kumppanuuksia; painottaa EU:n ja Meksikon sopimuksen vahvistavan EU:n roolia strategisena kumppanina alueella ja sen valmiuksia vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin;

29.korostaa, että on tärkeää saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksessa asetetut tavoitteet, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n ja Mercosurin sopimukseen on sisällytetty sitova lauseke sen sitoumusten noudattamisesta; korostaa, että EU:n ja Mercosurin kumppanuussopimus tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa merkittävästi EU:n ja Mercosurin alueidenvälistä yhteistyötä yhteisten haasteiden ratkaisemisessa ja samalla torjua alueen autoritaaristen toimijoiden kasvavaa vaikutusvaltaa ja auttaa EU:ta monipuolistamaan kriittisten raaka-aineiden saantiaan;

30.muistuttaa, että Euroopan ja Latinalaisen Amerikan keskinäinen liitto on kuin silta, jonka toivotaan paitsi estävän vaarallisen ajautumisen kohti sulkeutuneita ja ideologisesti polarisoituneita blokkeja myös ennen kaikkea luovan foorumin kansainväliselle vuoropuhelulle, joka vähentää jännitteitä ja edistää yhteisiä ratkaisuja;

31.painottaa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden merkittävää toimintaa monenvälisissä järjestöissä ja niiden aktiivista roolia pyrittäessä ratkaisemaan ilmastonmuutoksen, rauhan ja turvallisuuden, muun muassa naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman edistämisen, sekä kestävän kehityksen kaltaisia maailmanlaajuisia haasteita; korostaa molempien alueiden sitoutumista YK:n peruskirjan, ihmisoikeuksien, edustuksellisen demokratian ja vahvan monenvälisen hallinnon puolustamiseen; kehottaa niitä puolustamaan edelleen monenvälisyyttä, erityisesti YK-järjestelmää, ja viemään yhdessä eteenpäin globaalin hallinnon instituutioiden, myös kansainvälisten rahoituslaitosten, uudistamista osallistavamman ja edustavamman monenvälisyyden aikaansaamiseksi;

32.kehottaa edistämään viisumivapautta koskevien sopimusten tekemistä niiden maiden kanssa, joiden kanssa keskustelut ovat pisimmällä;

33.muistuttaa, että EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja pitkällä aikavälillä sen poistaminen; korostaa, että köyhyyden poistaminen, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten naisten, tyttöjen ja vammaisten henkilöiden, keskuudessa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan puuttua kasvavaan eriarvoisuuteen, joka heikentää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja rajoittaa taloudellista potentiaalia; muistuttaa, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden velkataakka aiheuttaa valtavia taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia, joilla on pitkäkestoisia vaikutuksia köyhyyteen ja eriarvoisuuteen; kannattaa velkojen uudelleenjärjestelyä; painottaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen on oltava keskeisessä asemassa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden ja EU:n välisessä yhteistyössä; muistuttaa, että kehitysavun ja rahoituksen saanti on erityisen tärkeää hauraille maille ja muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksille alttiimmille maille, erityisesti Karibian alueen pienille kehittyville saarivaltioille, sekä korkeampaan tulotasoon siirtyville maille;

34.korostaa, että EU on Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen johtava kehitysyhteistyön rahoittaja; muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa EU:n kehityspolitiikkaa ja humanitaarista apua Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa, ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vahvistamaan unionin muita ulkoisia painopisteitä, kuten turvallisuutta, kestävää kehitystä ja kauppaa, muuttoliikettä, kalastusta, maataloutta, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevia painopisteitä; kehottaa luomaan tehokkaita synergioita EU:n humanitaarisen avun kanssa noudattaen täysin yhteisen vastuunoton periaatetta ja ottaen huomioon Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kehityspoliittiset painopisteet; kehottaa käymään säännöllistä kahdenvälistä vuoropuhelua ja tarvittaessa järjestämään kuulemisia molempien alueiden paikallishallintojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa sekä muun muassa tukemaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välisiin assosiaatiosopimuksiin kirjattuja kestävän kehityksen tavoitteita, etenkin koska virallinen kehitysapu ja humanitaarinen apu ovat kaikkialla vähenemään päin;

35.on huolissaan kehitysavun ja humanitaarisen avun leikkauksista eri puolilla maailmaa, erityisesti virallisen kehitysavun vähenemisestä ja Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston useimpien (jopa 83 prosentin) ohjelmien keskeyttämisestä, sekä useiden EU:n jäsenvaltioiden kansainvälisiin avustusmäärärahoihinsa tekemistä leikkauksista, sillä tämä rahoitus on ollut ratkaisevan tärkeää merkittävien sosiaalisten, taloudellisten ja poliittisten muutosten tukemisessa alueella; toteaa jälleen, että näillä leikkauksilla on kauaskantoisia vaikutuksia kehitysohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella; ilmaisee vakavan huolensa viimeaikaisten leikkausten vaikutuksesta kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen tosiasiallisiin osallistumismahdollisuuksiin ja kykyyn jatkaa toimintaansa ihmisoikeuksien, demokratian ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi alueella ja autoritaaristen hallintojen torjumiseksi; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan riittävästi kehitysapua ja humanitaarista apua Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueelle;

36.korostaa, että virallisen kehitysavun perinteiset muodot ovat osoittautuneet keskeisiksi ja tehokkaiksi köyhyyden vähentämisessä, kasvavan eriarvoisuuden torjumisessa, terveys- ja koulutustulosten parantamisessa sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella, erityisesti aliedustettujen ja marginalisoituneiden ryhmien, kuten tyttöjen, naisten, nuorten, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja afrikkalaistaustaisten ihmisten, osallistamisen osalta;

37.kehottaa kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan täysipainoisesti EU:n ohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan, jotta varmistetaan kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus;

38.korostaa EU:n, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön maiden sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppaneiden kolmenvälisen yhteistyön strategista potentiaalia kehityksen, vastavuoroisen oppimisen ja toimintapolitiikkaa koskevan innovoinnin vaikutusten tehostamiseksi; painottaa, että tällaisilla kumppanuuksilla voidaan edistää osallistavia ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin silloin, kun ne ovat paikallisten prioriteettien mukaisia ja niissä keskitytään valmiuksien kehittämiseen; kehottaa EU:ta lisäämään tukeaan kolmenvälisille yhteistyöaloitteille NDICI – Globaali Eurooppa -välineen puitteissa ja sisällyttämään ne järjestelmällisesti EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen strategiseen ohjelmaan;

39.kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita hyödyntämään Global Gateway -strategian kaltaisia merkittäviä aloitteita investointien lisäämiseksi Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueelle ja varmistamaan, että EU on edelleen kyseisten maiden vahva ja kilpailukykyinen kumppani, sillä Kiina ja Venäjä kasvattavat läsnäoloaan alueella, mistä ovat selkeänä osoituksena Kiinan 13. toukokuuta 2025 järjestetyssä Kiinan ja CELAC-maiden välisessä foorumissa antamat sitoumukset; korostaa, että EU:n investointien lisääminen Latinalaiseen Amerikkaan on sitäkin tärkeämpää, koska Uusi silkkitie -aloite valtaa alaa Latinalaisessa Amerikassa Kolumbian liityttyä siihen Kiinan ja CELAC-maiden välisessä foorumissa 13. toukokuuta 2025; kehottaa komissiota toteuttamaan Global Gateway -strategiassa suunnitellut hankkeet ja toimintasuunnitelmat, jotta voidaan muiden tavoitteiden ohella rakentaa kestävää ja korkealaatuista infrastruktuuria, jolla tosiasiallisesti edistetään paikallista arvonmuodostusta, vahvistetaan alueidenvälisiä arvoketjuja ja parannetaan molempien alueiden taloudellista turvallisuutta; vaatii, että Global Gateway -strategiassa olisi aina noudatettava EU:n perusarvoja, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamista, hyvää hallintotapaa, demokratiaa ja avoimuutta, sekä huolehdittava ympäristön kestävyydestä EU:n kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteiden mukaisesti; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että Global Gateway -strategian puitteissa tehtyihin investointeihin sisältyy tiukkoja asianmukaisen huolellisuuden prosesseja;

40.kehottaa panemaan tehokkaasti täytäntöön EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen Global Gateway -investointiohjelman edistämällä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja tukemaan näin kestävää kehitystä, osallistavaa kasvua ja työllisyyttä sekä oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää; kehottaa komissiota varmistamaan ensi vaiheista aina toteutukseen asti, että nämä investoinnit ovat kestävän kehityksen tavoitteiden ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppaneiden määrittämien kestävän kehityksen painopisteiden mukaisia, muun muassa kuulemalla säännöllisesti paikallisviranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä tekemällä vaikutustenarviointeja ja muita arviointeja, ja varmistamaan, että niillä vastataan paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin ja saadaan aikaan merkityksellisiä kehitystuloksia ja että ne ovat sukupuolisensitiivisiä;

41.korostaa, että on tärkeää luoda oikeanlaiset olosuhteet, jotta voidaan saada liikkeelle sekä julkisia että yksityisiä investointeja kestävän kehityksen tukemiseksi; painottaa tässä yhteydessä tarvetta paikata 99 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuotuista rahoitusvajetta alueen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisten infrastruktuuri- ja ilmastohankkeissa, jotta oikeudenmukainen vihreä ja digitaalinen siirtymä saadaan toteutettua; korostaa Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan (EKKR+) keskeistä roolia pyrittäessä mobilisoimaan investointeja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä Euroopan investointipankin (EIP) ja erityisesti EIP Globalin roolia EKKR+:n puitteissa pyrittäessä puuttumaan alueella vallitsevaan jatkuvaan pulaan vihreisiin investointeihin liittyvästä pitkäaikaisesta rahoituksesta ja teknisestä asiantuntemuksesta, kuten EIP:n ja Latinalaisen Amerikan kehitysrahoituslaitosten liiton (Latin American Association of Development Financing Institutions) vuoden 2024 kyselystä käy ilmi; kannattaa syvempää yhteistyötä paikallisten rahoituslaitosten ja alueellisten kehityspankkien kanssa ja kehottaa lisäämään EKKR+ -takausten käyttöä sellaisten pienimuotoisten ja vaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden tukemiseen, joihin osallistuu kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja paikallisyhteisöjä, Global Gateway -strategian ja EU:n kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevien periaatteiden mukaisesti;

42.korostaa, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välinen yhteistyö sekä kriittisten raaka-aineiden että teknologian alalla on olennaisen tärkeää oikeudenmukaisen, vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi ja strategisen riippumattomuuden vahvistamiseksi kummallakin alueella molempia osapuolia hyödyttävien kumppanuuksien avulla; korostaa, että tällaisella yhteistyöllä autetaan vähentämään Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen talouksien riippuvuutta perushyödykkeistä (maataloustuotteista ja luonnonvaroista) ja että se näyttelee tärkeää osaa arvoketjujen vahvistamisessa sellaisten kestävien uudelleenteollistamispolitiikkojen avulla, joilla luodaan ihmisarvoisia työpaikkoja sekä edistetään ympäristön kestävyyttä ja teknologista innovointia tukevaa toimintaympäristöä; suosittaa tehostamaan digitaalista koulutusta ja tutkimusta koskevaa yhteistyötä EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen yliopistojen ja innovaatiokeskusten välillä;

43.korostaa, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella tehtävissä Global Gateway -investoinneissa on asetettava etusijalle infrastruktuuriin ja eriarvoisuuteen liittyvien puutteiden, kuten digitaalisen köyhyyden ja energiaköyhyyden, korjaaminen erityisesti maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla, jotta varmistetaan, että heikosti palveluja saavat väestöryhmät pääsevät hyötymään paremmista yhteyksistä; korostaa, että tämä koskee myös nuoria ja epävirallista sektoria ja että olisi varmistettava kaikkien väestöryhmien, erityisesti syrjäytyneiden yhteisöjen, kohtuuhintainen pääsy internetiin ja parempi digitaalinen lukutaito, jotta digitaalista kuilua voidaan kuroa aktiivisesti umpeen;

44.korostaa, että nuorilla, jotka ovat rakennemuutoksen keskeisiä toimijoita, on edelleen suuria vaikeuksia saada kunnollisia työpaikkoja, ja painottaa, että Global Gateway ‑strategian prioriteeteilla on tuettava sellaisia investointeja ammatilliseen ja muuhun koulutukseen ja työllisyyspolitiikkatoimiin, jotka vastaavat tulevien työmarkkinoiden tarpeita;

45.muistuttaa lisäksi, että on tärkeää asettaa etusijalle ohjelmat, jotka kansainväliset ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat jo todenneet tehokkaiksi, kuten investoinnit terveydenhoito- ja hoivajärjestelmiin; kehottaa etenkin alueen haavoittuvuuden huomioon ottaen huolehtimaan vammaisten henkilöiden tosiasiallisesta osallisuudesta, jotta voidaan varmistaa osallistava, esteetön ja tehokas lähestymistapa terveyteen ja hoivaan;

46.muistuttaa, että kauppa- ja assosiaatiosopimukset antavat molemmille alueille mahdollisuuden kauppavaihtoon ja investointeihin monenlaisilla aloilla, ja korostaa, että eriarvoisuuden vähentämisen, terveydenhuollon, koulutuksen ja veden saatavuuden edistämisen sekä ihmisarvon ja perusoikeuksien vaalimisen on oltava edelleen keskeisessä asemassa EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kumppanuudessa SEUT 208 artiklan ja NDICI – Globaali Eurooppa ‑välineen mukaisesti;

47.korostaa avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja paikalliskeskeisyyden lisäämisen merkitystä ja pitää myönteisenä, että on perustettu komission verkkosivu, jolla on tietoa nykyisistä Global Gateway -aloitteista; kehottaa komissiota julkaisemaan lisätietoja, mukaan lukien molempien alueiden paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kuulemisten tulokset, sekä tietoja kestävän kehityksen tavoitteiden ja sekä EU:n että kumppanimaiden painopisteiden noudattamisesta vertailuarvoineen ja indikaattoreineen; kehottaa hyödyntämään komission eriarvoisuusindikaattoria (I-Marker) mahdollisimman laajasti, erityisesti Global Gateway -strategian osalta, sillä siinä olisi aina noudatettava ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa ja siihen olisi yhdistettävä inhimillisen kehityksen indikaattoreita; korostaa lisäksi sosiaalisen suojelun ja ympäristönsuojelun merkitystä EU:n ja CELACin välisessä vuoropuhelussa;

48.painottaa, että Global Gateway -strategiaa on tarkasteltava jatkuvasti sen vaikuttavuuden ja strategisen suunnan arvioimiseksi; kehottaa tässä yhteydessä vahvistamaan Euroopan parlamentin roolia Global Gateway -aloitteen valvonnassa ja sen strategisessa ohjauksessa, erityisesti sen täytäntöönpanossa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa, jotta voidaan varmistaa avoimuus, demokraattinen vastuuvelvollisuus, yhdenmukaisuus EU:n arvojen kanssa ja resurssien tehokas käyttö;

49.kehottaa komissiota varmistamaan kansalaisyhteiskunnan täysipainoisen osallistumisen EU:n ohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan, jotta taataan kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus ja luodaan tehokkaita synergioita kaikkien Global Gateway -strategiaan liittyvien hankkeiden ja EU:n humanitaarisen avun kanssa;

50.korostaa, että Global Gateway -aloitteen rinnalla on säilytettävä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa perinteiset yhteistyökanavat; kehottaa EU:ta lisäämään rahoitusta alueen ihmisoikeus-, demokratia- ja kansalaisyhteiskuntaohjelmille ja varmistamaan, että NDICI – Globaali Eurooppa -välineestä Amerikan ja Karibian maantieteelliselle ohjelmalle suunnatut määrärahat – joiden määrä on nykyään kaikista alueista alhaisimmalla tasolla – vähintäänkin säilytetään;

51.kehottaa komissiota ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maita lisäämään toimia, joilla puututaan ihmisten aiheuttamien katastrofien ja luonnonkatastrofien taustalla oleviin syihin vahvistamalla ennaltaehkäisyä, varautumista, selviytymiskykyä ja avustustoimia sekä yhteistyötä; suhtautuu myönteisesti Barbadosissa 15. toukokuuta 2024 allekirjoitettuun alueidenväliseen yhteisymmärryspöytäkirjaan yhteistyöstä yhdennetyn katastrofiriskien hallinnan alalla ja kehottaa niitä kumppaneita, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet sitä, tekemään niin mahdollisimman pian;

52.toteaa, että Euroopan tason yhteistyöllä ja investoinneilla edistetään paitsi alueen taloudellista kehitystä myös rauhaa luomalla taloudellisia vaihtoehtoja Latinalaisen Amerikan alueen nuorille; toteaa, että viimeksi mainitulla on olennainen merkitys järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa; painottaa, että on tärkeää vahvistaa alueidenvälistä turvallisuusalan yhteistyötä sen laajimmassa merkityksessä, muun muassa ilmaston, elintarvikkeiden, terveyden ja sosiaaliturvan aloilla, ja ottaa käyttöön yhteiset valmius-, ehkäisy- ja reagointimekanismit sekä sisällyttää ihmisoikeudet ja humanitaariset periaatteet kaikilta osin EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen turvallisuusyhteistyöhön väkivallan ja syrjäytymisen kierteen katkaisemiseksi Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella;

53.pitää myönteisenä EU:n pyrkimystä johtaa maailmanlaajuista vihreää siirtymää ja toteaa, että se tunnustaa Latinalaisen Amerikan keskeiseksi kumppaniksi tässä pyrkimyksessä; korostaa tarvetta edistää yhdessä maailmanlaajuisia vihreitä aloitteita, joilla vastataan ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskeviin maailmanlaajuisiin tavoitteisiin; korostaa tarvetta edistää oikeudenmukaista ja osallistavaa ekologista siirtymää molemmilla alueilla, muun muassa tehostamalla ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen yhteistyötä, ja reagoida äärimmäisiin ilmastoilmiöihin keskittyen erityisesti kriittisiin aloihin, kuten biologisen monimuotoisuuden suojeluun, ekosysteemien ennallistamiseen, hiilestä irtautumiseen ja kestävään maatalouteen sekä kaikkein haavoittuvimpiin ihmisiin ja yhteisöihin;

54.korostaa, että ilmastonmuutos heikentää Latinalaisen Amerikan elintarvikejärjestelmiä ja painottaa agroekologian merkitystä, joka on havaittu keskeiseksi ilmastonmuutoksen kestäväksi viljelyjärjestelmäksi;

55.muistuttaa, että EU:n ja Amazonin altaan alueen yhteistyöohjelmalla parannetaan merkittävästi Amazonin altaan maiden kykyä torjua metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä;

56.kehottaa sitoutumaan voimakkaammin alkuperäiskansojen oikeuksien vaalimiseen ja sisällyttämään nämä oikeudet vuoropuheluun ja kaikkiin Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kanssa tehtävän yhteistyön ulottuvuuksiin, kuten YK:n julistuksessa alkuperäiskansojen oikeuksista edellytetään;

57.muistuttaa, että on tärkeää edistää kestävää ja vastuullista kaivostoimintaa, jolla turvataan paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksia ja toimeentuloa, vältetään vakavia haitallisia sosiaalisia vaikutuksia ja ympäristövaikutuksia ja vähennetään riippuvuutta hyödykkeiden viennistä, sekä tukea sellaisia kestäviä uudelleenteollistamispolitiikkoja, joilla luodaan ihmisarvoisia työpaikkoja ja edistetään ympäristön kestävyyttä mineraalivarojen tehokkaan hallinnan avulla;

58.korostaa tarvetta tukea sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa kehitysyhteistyötä ja ehdottaa, että toteutetaan kohdennettuja toimenpiteitä, joilla puututaan miesten ja naisten väliseen eriarvoisuuteen ja vähennetään sitä, muun muassa edistämällä naisten mahdollisuuksia saada ihmisarvoista työtä, käyttää rahoituspalveluja, päästä johtotehtäviin ja ryhtyä yrittäjäksi, erityisesti maaseutualueilla ja epävirallisilla sektoreilla; tähdentää, että mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset ovat usein paikallisen talouden liikkeellepaneva voima monilla alueilla maailmassa ja että yhä useammat niistä ovat naisten johtamia; painottaa, että mikro- ja pk-yritysten osuus yrityksistä on 90 prosenttia, työllisyydestä 60–70 prosenttia ja BKT:stä 50 prosenttia maailmanlaajuisesti; korostaa mikro- ja pk-yritysten ratkaisevaa roolia Agenda 2030:n edistämisessä ja erityisesti köyhyyden poistamista ja ihmisarvoisia työpaikkoja koskevien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa;

59.suhtautuu myönteisesti alueidenvälistä hoito- ja hoiva-alan sopimusta koskevaan aloitteeseen, jonka tavoitteena on edistää kokonaisvaltaisia hoito- ja hoivajärjestelmiä ja julkisia politiikkoja koskevaa yhteistyötä näiden alueiden maiden välillä, muun muassa luomalla yhteistyö- ja rahoitusmekanismeja, jotta voidaan edetä kohti oikeudenmukaisempaa ja osallistavampaa taloutta;

60.kehottaa tehostamaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välistä yhteistyötä sukupuolistuneen väkivallan torjumiseksi kattavan valistuksen, tiedotuskampanjoiden ja oikeussuojan vahvistamisen avulla; tukee NDICI – Globaali Eurooppa -välineen ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kolmannen toimintasuunnitelman mukaisia aloitteita, joilla edistetään nuorten työllisyyttä, koulutusta ja naisten poliittista osallistumista;

61.korostaa kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia osallistavan sosiaalipolitiikan muotoilussa ja seurannassa, laadukkaan koulutuksen tasapuolisen saatavuuden edistämisessä sekä kestävän ja osallistavan talouskasvun edistämisessä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa; ilmaisee vakavan huolensa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumisesta monissa Latinalaisen Amerikan maissa; kehottaa tässä yhteydessä lisäämään EU:n tukea kansalaisyhteiskunnan järjestöille, ihmisoikeuksien puolustajille, ympäristöaktivisteille ja toimittajille, jotka joutuvat kokemaan yhä enemmän uhkauksia ja väkivaltaa, ja varmistamaan, että heillä on mahdollisuus tehdä työnsä turvallisesti ja riippumattomasti; kehottaa asettamaan etusijalle heidän turvallisuutensa, oikeussuojan saatavuuden ja sananvapauden sekä vahvistamaan EU:n kumppanuutta kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, sillä ne ovat keskeisellä sijalla suurimpien huolenaiheiden ratkaisemisessa ja rakentavan vuoropuhelun edistämisessä ihmisoikeuksista ja demokratiaan siirtymisestä ja toiminnassaan erittäin riippuvaisia avustusohjelmista;

62.korostaa, että EU:n on tärkeää tukea Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen sosiaalisen suojelun järjestelmien vahvistamista, muun muassa yhdennettyjen sosiaalialan rekistereiden, järjestelmien paremman koordinoinnin ja yhteisten pilottihankkeiden avulla, erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten kanssa, sillä ne edistävät merkittävästi osallisuutta ja köyhyyden vähentämistä EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanuuden puitteissa;

63.on tietoinen järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan lisääntymisestä sekä EU:ssa että Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa ja panee merkille Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueelta EU:hun, etenkin sen satamien kautta, suuntautuvan laittoman huumekaupan ennennäkemättömät määrät; on erityisen huolissaan kasvavasta haasteesta, jonka Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa ja EU:ssa toimivien rikollisjärjestöjen kansainvälinen koordinointi aiheuttaa molempien alueiden turvallisuudelle; korostaa tarvetta vahvistaa yhteistyötä paitsi huumausaineiden tuottajamaiden myös kauttakulkumaiden kanssa Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella sekä tehostaa monenvälistä yhteistyötä näiden uhkien torjumiseksi; kehottaa vahvistamaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen oikeus- ja turvallisuusasioiden kumppanuutta, EL PAcCTO 2.0 -ohjelmaa, COPOLAD-ohjelmaa, EUROFRONT-ohjelmaa, maailmanlaajuista laittomien virtojen ohjelmaa (GIFP) ja eurooppalaista satama-allianssia;

64.toteaa Latinalaisen Amerikan sisäisen turvallisuuden komitean (CLASI) suuren merkityksen yhteisen turvallisuusrakenteen rakentamisessa Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueelle; painottaa, että CLASI on keskeinen keino lisätä rikollisuuden torjunnan integrointia ja tehokkuutta alueella; pitää myönteisenä jatkuvaa strategista yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden sisä- ja/tai turvallisuusministerien ja CLASIn jäsenvaltioiden turvallisuusasioista vastaavien ministerien välillä sekä teknisellä tasolla, jotta voidaan vahvistaa operatiivista lainvalvontayhteistyötä EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välillä; on tyytyväinen annettuun yhteiseen julistukseen ja operatiivisen yhteistyön prioriteetteja vuosina 2025–2026 koskevaan etenemissuunnitelmaan; kehottaa aloittamaan vastaavanlaisen yhteistyön oikeuden ja rajaturvallisuuden aloilla;

65.kehottaa komissiota vahvistamaan ja laajentamaan tukea Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanimaiden ja asiaankuuluvien EU:n virastojen, kuten Europolin, Eurojustin ja EUDAn, väliselle yhteistyölle ja vahvistamaan niiden työjärjestelyjä; on tyytyväinen ajatukseen luoda kumppanuus Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen satamien ja eurooppalaisen satama-allianssin välille; korostaa, että on tärkeää edistyä tekoälyteknologian käytössä ja vahvistaa satamien ja viranomaisten välistä yhteistyötä huumekaupan torjunnassa; kehottaa toteuttamaan yhteisiä täytäntöönpanoaloitteita ja operatiivisia kumppanuuksia ja vaihtamaan tiedustelutietoja; panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden konkreettiset toimet tällä saralla;

66.pitää myönteisinä pyrkimyksiä vahvistaa alueellista turvallisuusyhteistyötä laajentamalla CLASIa ja päätöstä tehdä AMERIPOLista virallinen lainvalvontaelin, sillä se helpottaa rajat ylittävää koordinointia; korostaa, että AMERIPOLin perustamissopimus pitää ratifioida, jotta se olisi kaikin puolin voimassa, ja kehottaa allekirjoittajamaita aloittamaan perustuslailliset ratifiointimenettelynsä;

67.korostaa tarvetta puuttua järjestäytyneen rikollisuuden perimmäisiin syihin, kuten korruptioon, heikkoon hallintoon ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen, ja kannattaa toimintamallia, jossa lainvalvonta yhdistetään pitkän aikavälin sosiaalipolitiikkaan ja muihin monialaisiin strategioihin, jotta voidaan varmistaa koko hallinnon ja koko yhteiskunnan osallistava lähestymistapa kansalaisten turvallisuuteen; korostaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välisten assosiaatiosopimusten ja muiden kahdenvälisten sopimusten hyötyjä olennaisina välineinä, joiden ansiosta kumppanimaiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden perimmäisten syiden ratkaisemiseksi ja laittomien huumausaineiden kaupan torjumiseksi;

68.korostaa tarvetta varmistaa, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden oikeuslaitoksen uudistuksissa kunnioitetaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja noudatetaan kansainvälisiä oikeusvaltionormeja; kehottaa varmistamaan, että tällaiset uudistukset vahvistavat osaltaan demokraattista hallintotapaa ja auttavat säilyttämään oikeuslaitoksen lahjomattomuuden; korostaa, että on tärkeää torjua poliittisia yhteyksiä korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen; kehottaa viranomaisia vaalimaan oikeusvaltioperiaatetta ja oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen, kunnioittamaan menettelyn asianmukaisuutta ja takaamaan oikeuslaitoksen jäsenten ja vankien turvallisuuden ja koskemattomuuden; sitoutuu tukemaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian maita näissä pyrkimyksissä;

69.pitää myönteisenä EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden jatkuvaa yhteistyötä demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallintotavan ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä poliittisen vakauden vahvistamiseksi; korostaa, että vaaliprosessien koskemattomuus ja avoimuus ovat EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanuuden peruspilareita;

70.korostaa, että EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat ovat keskeisessä asemassa oikeudenmukaisten vaalien tukemisessa ja avoimuuden varmistamisessa, kuten Guatemalaan, Paraguayhin ja Ecuadoriin hiljattain tehdyt valtuuskuntamatkat osoittavat ja kuten kaavaillaan Boliviaan, Guyanaan ja Hondurasiin vuonna 2025 sekä Peruun ja Kolumbiaan vuonna 2026 tehtävien matkojen osalta;

71.kehottaa tehostamaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välistä yhteistyötä, jolla torjutaan disinformaatiokampanjoita ja hybridiuhkia – erityisesti Venäjän, Kiinan ja Iranin kaltaisten autoritaaristen valtioiden suunnalta – joilla pyritään heikentämään demokraattisia instituutioita, vaalien eheyttä ja kansalaisten luottamusta kummallakin alueella; pitää erityisen tärkeänä vahvistaa digitaalisen lukutaidon ohjelmia vastauksena kasvaviin hybridiuhkiin ja väärän tiedon levittämiseen, jotta kansalaisille voidaan antaa tarvittavat taidot arvioida kriittisesti verkossa olevaa tietoa;

72.korostaa, että lisääntyvät sortotoimet, heikentyvät olosuhteet autokraattisten hallintojen alaisuudessa sekä taloudellisen epävakauden syveneminen joissakin Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen osissa pakottavat monet pakenemaan suojelun, taloudellisten mahdollisuuksien ja perusoikeuksien toivossa; panee huolestuneena merkille laajamittaisen pakkomuuton, erityisesti Haitista, Nicaraguasta ja Venezuelasta, ja rajat ylittävän muuttoliikkeen alueella; korostaa tämän aiheuttavan demokraattisille maille, joissa on huomattava määrä maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita, yhä suurempaa humanitaarista, sosiaalista ja institutionaalista painetta; korostaa siksi lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaiden välisen kattavan yhteistyön ja solidaarisuuden tarvetta ja pitää tärkeänä toteuttaa koordinoituja toimia kaikkien muuttajien ja pakolaisten oikeuksien, ihmisarvon ja turvallisuuden varmistamiseksi; pitää tärkeinä myös osallistavia toimia maahanmuuttajien kotouttamiseksi vastaanottaviin yhteisöihin ja painottaa alueelta tulevien maahanmuuttajien myönteistä panosta yhteiskuntaan ja talouteen;

73.korostaa, että ihmisoikeuksien suojelua koskeva yhteistyö on olennaisen tärkeää EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen suhteiden kannalta; korostaa tarvetta kehittää strategioita Latinalaisen Amerikan ja Karibian afrikkalaistaustaisen väestön ja alkuperäiskansojen oikeuksien takaamiseksi; panee merkille naismurhien hälyttävän lisääntymisen Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa; korostaa tarvetta torjua kiireellisesti naismurhia vahvistamalla sukupuolistuneen väkivallan torjuntatoimia, helpottamalla maanomistusta ja työllistymistä sekä takaamalla pääsyn koulutukseen; korostaa tarvetta jatkaa yhteistyötä näissä asioissa;

74.kantaa syvää huolta siitä, että merkittävää osaa Haitista hallitsevat edelleen aseistetut järjestäytyneet rikollisryhmät, jotka ovat vastuussa laajalle levinneestä väkivallasta ja vakavista ihmisoikeusloukkauksista; kehottaa laatimaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppaneiden, EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen välisen koordinoidun strategian, jolla puututaan tähän kriisiin ja tuetaan Haitin kansaa vakauden, demokraattisen hallinnon ja oikeusvaltion palauttamisessa; pitää olennaisen tärkeänä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, myös kansalaisjärjestöjen, osallistumista tähän prosessiin; kehottaa EU:ta vahvistamaan kiireellisesti poliittista, humanitaarista ja taloudellista tukeaan Haitille EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanuuden puitteissa ja tunnustamaan, että nykyiset toimet eivät ole riittäviä kriisin laajuuteen nähden ja Haitin kansan tukemiseksi vakauden, demokraattisen hallinnon ja oikeusvaltion palauttamisessa;

75.painottaa kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen suhteissa; tuomitsee jyrkästi ihmisoikeuksien puolustajien murhat ja lehdistönvapauden järjestelmälliset loukkaukset; ilmaisee syvän huolensa opposition edustajien, alkuperäiskansojen, opiskelijoiden, kansalaisjärjestöjen ja uskonnollisten johtajien kohtaamasta vainosta, toiminnan kriminalisoinnista, mielivaltaisesta vangitsemisesta ja järjestelmällisestä sorrosta useissa maissa; tuomitsee rikosoikeuden väärinkäytön toisinajattelijoiden vaientamiseen ja oikeutetun kritiikin tukahduttamiseen;

76.korostaa, että ihmisoikeuksia koskevaan yhteistyöhön on sisällyttävä myös instituutioiden ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistaminen ja oikeussuojan yleisen saatavuuden varmistaminen, mukaan lukien ihmisoikeuksien puolustajien, ympäristöaktivistien ja toimittajien suojelu ja heidän työnsä turvaaminen molemmilla alueilla; tuomitsee joissakin Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa vastikään annetut kansalaisjärjestöjen vastaiset lait, jotka rajoittavat niiden toimintaa, rahoitusta ja riippumattomuutta;

77.kehottaa EU:ta soveltamaan EU:n maailmanlaajuista ihmisoikeuspakotejärjestelmää ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneisiin tahoihin ja käyttämään edelleen EU:n rajoittavia toimenpiteitä seuraamusten määräämiseksi henkilöille, jotka vähitellen salaa heikentävät demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta; kehottaa lisäksi EU:ta edellyttämään erityisiä takeita ihmisoikeuksien noudattamisesta, kun EU:n varoja myönnetään, myös monenvälisten instituutioiden ja rahoituslaitosten kautta, ja varmistamaan, ettei näiden varojen avulla vahvisteta hallintojen autoritaarista otetta; kehottaa komissiota soveltamaan kumppanuussopimusten ihmisoikeuslausekkeita aina, kun se havaitsee räikeitä ihmisoikeusloukkauksia;

78.pitää myönteisenä EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen parlamentaarisen yhteistyön syventämistä, erityisesti sellaisissa foorumeissa kuin EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous (Eurolat), kahdenväliset edustajakokoukset muun muassa Chilen ja Meksikon kanssa sekä aluetasoa pienemmät yhteiset parlamentaariset edustajakokoukset, sillä näin edistetään vuoropuhelua keskeisistä kysymyksistä, kuten kaupasta, turvallisuudesta ja kestävästä kehityksestä; toteaa, että Eurolat on EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen suhteiden strateginen osatekijä ja sillä on keskeinen rooli tämän kumppanuuden vahvistamisessa; pitää myönteisenä Limassa Perussa 1.–3. kesäkuuta 2025 pidetyn Eurolat-edustajakokouksen 16. täysistunnon tuloksia;

79.kehottaa tehostamaan Euroopan parlamentin ja Latinalaisen Amerikan kansallisten ja alueellisten parlamenttien välistä koordinointia, jotta ne voivat käsitellä yhdessä valtioiden rajat ylittäviä aiheita, jotka vastaavat alueidenvälisen yhteistyön painopisteitä ja ovat kestävän kehityksen kannalta keskeisiä;

80.korostaa parlamentaarisen diplomatian ratkaisevaa roolia alueidenvälisten suhteiden vahvistamisessa, sillä se helpottaa suoraa vuoropuhelua kansallisten ja alueellisten parlamenttien kanssa; kehottaa vahvistamaan parlamentaarista diplomatiaa, jotta voidaan tukea demokratiaan siirtymisen prosesseja ja vahvistaa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden parlamenttien lainsäädäntövalmiuksia; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Euroopan parlamentin paikallistoimiston avaamista Panamassa;

81.kehottaa lisäämään tukea kansalaisyhteiskunnan verkostojen merkittävälle työlle, molempien alueiden maahanmuuttajayhteisöille, ihmisten välisille aloitteille, nuorten liikkuvuudelle ja EU–LAC-säätiölle niiden pyrkiessä vahvistamaan alueidenvälisiä suhteita sekä kehottaa panostamaan niihin enemmän;

82.kannustaa huomioimaan nuorten näkökannat EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanuudessa edistämällä koulutusalan vaihtoa, nuorisojohtoisia aloitteita ja foorumeja, joiden avulla nuoret voivat osallistua mielekkäällä tavalla alueidenvälisiin päätöksentekoprosesseihin;

83.suhtautuu myönteisesti vuonna 2023 pidettyyn EU:n ja CELACin kokoukseen ja EU:n ja CELACin etenemissuunnitelman 2023–2025 mukaisten aloitteiden täytäntöönpanoon; pitää kiitettävänä tavoitetta järjestää säännöllisiä huippukokouksia kahden vuoden välein; painottaa tähän liittyen, että Santa Martassa Kolumbiassa 9.–10. marraskuuta 2025 pidettävässä vuoden 2025 huippukokouksessa on tärkeää hyväksyä sellainen uusi, kunnianhimoinen etenemissuunnitelma, jolla kumppanuutta vahvistetaan edelleen, joka on selkeästi kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen ja jossa otetaan huomioon alueidenvälisen yhteistyön tehostuminen;

84.korostaa, että tuleva EU–CELAC-huippukokous tarjoaa merkittävän tilaisuuden esitellä maailmalle EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian näkemyksiä yhteiseltä arvopohjalta sekä tilaisuuden uudistaa poliittiset sitoumukset korkeimmalla tasolla ja laatia kunnianhimoinen, toimiva alueidenvälinen toimintaohjelma;

85.odottaa EU–CELAC-huippukokouksen lujittavan EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen liittoa, jotta voidaan sopia monenvälisellä tasolla korkeimmista mahdollisista kestävän kehityksen normeista ja vahvistaa yhteinen sitoumus tukea monenvälisten instituutioiden uudistamista niin, että ne olisivat osallistavampia ja tehokkaampia, ja erityisesti rahoituslaitosten uudistamista, sillä niillä on keskeinen rooli velan hallinnassa ja suunniteltaessa kestävämpää kansainvälistä rahoitusmallia, johon sisältyy kehitysyhteistyön rahoitus, jota käsiteltiin Sevillassa Espanjassa järjestetyssä neljännessä kansainvälisessä kehitysrahoituskonferenssissa; pitää tärkeänä, että EU tukee edelleen Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen alueellista yhdentymistä ja toimia, joilla vastataan alueen kestävään kehitykseen liittyviin pitkäaikaisiin rakenteellisiin haasteisiin;

86.odottaa, että EU–CELAC-huippukokouksessa edetään sellaisen pysyvän sidosryhmäjärjestelmän perustamisessa, jolla on riittävä rahoitus, jotta voidaan kuulla säännöllisesti kansalaisyhteiskuntaa, ammattiliittoja, paikallishallintoja ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä molemmilta alueilta; panee merkille EU–LAC-säätiön työn hallitustenvälisenä järjestönä ja sen mahdollisen panoksen pysyvään sidosryhmäjärjestelmään;

87.tähdentää tältä osin, että on tärkeää vaalia oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteita, ja kehottaa huippukokouksen kaikkia osallistujia noudattamaan näitä periaatteita; huomauttaa, että tämä ei ole mahdollista ilman aidosti avointa, kattavaa ja merkityksellistä kansalaisyhteiskunnan osallistumista; kehottaa ottamaan huippukokouksen asialistalle keskustelun demokratiasta ja ihmisoikeuksista, kuten oikeudesta osallistua oikeudenmukaisiin ja vapaisiin vaaleihin, sekä sisällyttämään huippukokouksen päätelmiin voimakkaan kehotuksen puolustaa ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta; kehottaa EU:ta puolustamaan voimakkaasti demokratian ja ihmisoikeuksien asiaa;

88.kehottaa osapuolia vahvistamaan marraskuussa 2025 pidettävässä huippukokouksessa yhteisen sitoutumisensa rauhaan, demokratiaan, monenvälisyyteen, sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen, valtioiden alueelliseen koskemattomuuteen, oikeusvaltioperiaatteeseen, kansainväliseen oikeuteen, demokratiaan, ihmisoikeuksiin, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, kestävään kehitykseen ja vapaakauppaan, jotta voidaan asteittain luoda eurooppalaisten ja latinalaisamerikkalaisten transatlanttinen rauhan, demokratian ja vaurauden alue;

89.kehottaa osapuolia tuomitsemaan jyrkästi Venäjän meneillään olevan hyökkäyssodan ja erityisesti sen kaikki vakavat kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset sekä antamaan Ukrainalle diplomaattista, taloudellista ja sotilaallista tukea; kehottaa osapuolia yhdistämään voimansa, jotta Gazaan saataisiin pysyvä tulitauko ja humanitaarista apua ja jotta kaikki panttivangit vapautettaisiin;

90.kehottaa EU:ta ja CELACia edistymään konkreettisissa sitoumuksissa, joilla vähennetään köyhyyttä ja eriarvoisuutta, edistetään yhteenkuuluvuutta, institutionaalisia valmiuksia ja hallintoa ja suojellaan työntekijöiden oikeuksia, sekä tukemaan jatkossakin koulutuksen ja terveydenhuollon yleistä saatavuutta; korostaa tarvetta saada nämä kaksi aluetta sitoutumaan alueidenväliseen hoito- ja hoiva-alan sopimukseen, jotta voidaan lujittaa kokonaisvaltaisten hoito- ja hoivajärjestelmien asemaa sosiaalihuollon pilarina ja rahoittaa niitä ja jotta hoito ja hoiva tunnustettaisiin oikeudeksi, yhteiseksi velvollisuudeksi ja keskeiseksi edellytykseksi sukupuolten tasa-arvolle, sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja kestävälle kehitykselle EU:ssa ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa;

91.kehottaa EU–CELAC-huippukokousta jatkamaan sinnikkäästi yhteistyötä ilmastokestävyyteen, biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja metsäkadon torjuntaan liittyvissä asioissa ja varmistamaan, että ympäristöä ja hiilestä irtautumista koskevia politiikkatoimia pannaan täytäntöön oikeudenmukaisesti, että paikallinen väestö osallistuu ekologiseen siirtymään ja hyötyy siitä ja että kaikkein heikoimmassa asemassa olevia yhteisöjä tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa;

92.kehottaa vahvistamaan sitoumuksia alkuperäiskansojen oikeuksien ylläpitämiseksi EU:n ja CELACin yhteistyön kaikissa ulottuvuuksissa;

93.pitää tärkeänä, että EU ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat sitoutuvat yhdessä edistämään maailmanlaajuisia, sosiaalisesti oikeudenmukaisia vihreitä aloitteita, kuten neuvottelemaan kansainvälisen sopimuksen muovin aiheuttaman pilaantumisen lopettamisesta tai hyödyntämään yhteisymmärryspöytäkirjaa yhdennetystä katastrofiriskien hallinnasta, ja että EU ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat kannustavat luonnonvarojen kestävään käyttöön; kehottaa osapuolia vahvistamaan yhteisen sitoutumisensa Pariisin sopimuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon;

94.kannustaa jatkamaan vahvaa yhteistyötä digitaaliasioissa EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian digitaalisen allianssin kautta, jotta voidaan edistää ihmiskeskeistä digitalisaatiota molemmilla alueilla; kehottaa yhdenmukaistamaan digitaalialan sääntelykehykset, erityisesti tietosuojaa, alustojen sääntelyä, tekoälyn etiikkaa ja kyberturvallisuutta koskevan vuoropuhelun avulla;

95.kehottaa jälleen lisäämään huomattavasti alueidenvälistä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan torjumiseksi osana kansalaisia turvaavaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa;

96.kehottaa sitoutumaan vahvemmin koulutusalan yhteistyöhön, etenkin laajentamalla Erasmus+ -ohjelman vaihto-ohjelmia;

97.korostaa tarvetta tarjota enemmän institutionaalista tukea, resursseja ja teknistä asiantuntemusta säännöllisten EU–CELAC-huippukokousten järjestämistä varten; kehottaa luomaan pysyvän institutionaalisen tilan, joka mahdollistaa paremman koordinoinnin ja valmistautumisen, nopeamman viestinnän ja tulosten seurannan huippukokousten välillä;

98.kehottaa järjestämään Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen paikallishallintojen ja kansalaisyhteiskunnan ja komission välisiä säännöllisiä sidosryhmien kuulemisia, etenkin ennen jokaista EU–CELAC-huippukokousta ja aina tällaisen kokouksen jälkeen, jotta voidaan varmistaa, että Global Gateway -hankkeet edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja ovat paikallisten ja alueellisten kehitysprioriteettien mukaisia; kehottaa lisäksi perustamaan seurantaa varten pysyvän sidosryhmämekanismin, jolla seurataan EU:n ja CELACin suhteita ja edistymistä sitoumusten täytäntöönpanossa; korostaa, että on tärkeää varmistaa sekä EU:n että Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kansalaisyhteiskunnan merkityksellinen osallistuminen ja kuuleminen huippukokouksessa;

99.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.