A.ottaa huomioon, että Belgiaan sijoittautunut Corteva Agriscience Belgium B.V. toimitti Yhdysvaltoihin sijoittautuneen Corteva Agriscience LLC:n puolesta 27. tammikuuta 2023 Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen muuntogeenistä maissia DP51291, jäljempänä ’muuntogeeninen maissi’, sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille;

B.ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi tuottaa IPD072Aa-toksiinia, jolla torjutaan maissin juurikuoriaista, fosfinotrisiiniasetyylitransferaasi (PAT) -proteiinia, jonka ansiosta se sietää glufosinaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita, ja geenitunnistimena PMI-proteiinia;

C.ottaa huomioon, että glufosinaatti, jota pidetään täydentävänä rikkakasvien torjunta-aineena, luokitellaan kategoriaan 1B kuuluvaksi lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja että näin ollen se täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädetyt poissulkemiskriteerit Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21. lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2009/1107/oj).; ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttöä unionissa koskevan hyväksynnän voimassaolo päättyi 31. heinäkuuta 2018;

D.ottaa huomioon, että IPD072Aa on Pseudomonas chlororaphis -bakteerin tuottama hyönteisiä torjuva toksiini, jota on muunneltu torjumaan maissin juurikuoriaista;

Monimutkainen geenitekninen prosessi

E.ottaa huomioon, että DP51291-maissi kehitettiin monimutkaisessa ja monivaiheisessa geeniteknisessä prosessissa, jossa aluksi luotiin eräänlainen geenialusta, minkä jälkeen toteutettiin viittä plasmidia käyttäen samanaikainen partikkelipommitus ja lopuksi geenikasettien siirtäminen geenialustaan Agrobacterium tumefaciens -bakteerin välityksellä;

F.toteaa, että bioinformatiikka-analyysin mukaan kyseisen geenimuunteluprosessin tuloksena maissin genomi-DNA:sta hävisi 113 emäsparia ja siihen syntyi useita uusia avoimia lukukehyksiä (ORF), mikä osoittaa, että muunteluprosessi on mahdollisesti saanut aikaan genomihäiriöitä; ottaa huomioon, että näistä avoimista lukukehyksistä viiden sekvenssi oli yli 35-prosenttisesti identiteettinen tunnettujen allergeenien kanssa, mikä ylittää allergeenien arvioinnissa yleisesti käytetyn kynnysarvon https://www.testbiotech.org/wp-content/uploads/2024/12/Testbiotech_comment_‌maize_DP51291.pdf.;

Puutteelliset maatalouskäytäntöjä ja ympäristötekijöitä koskevat tiedot

G.ottaa huomioon, että komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 503/2013 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 503/2013, annettu 3. huhtikuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisista muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen lupahakemuksista sekä asetusten (EY) N:o 641/2004 ja (EY) N:o 1981/2006 muuttamisesta (EUVL L 157, 8.6.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2013/503/oj). edellytetään sen arvioimista, vaikuttavatko odotetut maatalouskäytännöt tutkittavien ominaisuuksien ilmentymiseen; ottaa huomioon, että kyseisen täytäntöönpanoasetuksen mukaan tämä on erityisen tärkeää torjunta-aineille sietokykyisten kasvien tapauksessa;

H.ottaa huomioon, että ympäristön stressitekijät, kuten kuivuus tai äärimmäiset lämpötilat, voivat saada aikaan odottamattomia geenien ilmentymiä vasta lisätyissä DNA-sekvensseissä Trtikova, M., Wikmark O. G., Zemp, N., Widmer, A., Hilbeck, A., (2015) ”Transgene Expression and Bt Protein Content in Transgenic Bt Maize (MON810) under Optimal and Stressful Environmental Conditions”, PLoS ONE 10(4): e0123011, https://doi.org/10.1371/journal.pone.0123011.;

I.toteaa, että muuntogeenisen maissin koostumus- ja fenotyyppianalyysin tueksi tehdyt kenttäkokeet toteutettiin yhden kasvukauden (2021) aikana Yhdysvalloissa ja Kanadassa sääolosuhteissa, jotka eivät riittävällä tavalla kuvasta maissinviljelyalueiden monimuotoisuutta, etenkään sellaisissa maissa kuin Brasilia;

J.toteaa, että joissakin koepaikoissa ilmoitettiin äärimmäisten sääilmiöiden esiintymisestä; toteaa, että meneillään olevasta ilmastonmuutoksesta johtuvien tulevien olosuhteiden arvioimiseksi ei tehty erityisiä tutkimuksia;

K.ottaa huomioon, että glufosinaattia käytettiin kenttäkokeiden aikana vain kerran EFSAn annostelusuositusten mukaisesti; toteaa kuitenkin, että käytännössä rikkakasvien torjunta-aineiden käyttömäärissä ja -tiheydessä on maataloudessa usein huomattavia aluekohtaisia eroja ja käyttömäärät voivat olla suurempia tai käyttö voi olla toistuvaa, minkä vuoksi kenttäkoetiedot eivät välttämättä kuvasta riittävästi kaikkia niitä ympäristöön ja maatalouteen liittyviä olosuhteita, joissa muuntogeenistä maissia todennäköisesti viljellään tai tuodaan maahan;

Glufosinaatin puutteellinen arviointi

L.ottaa huomioon, että glufosinaattiin liittyy merkittäviä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemien pitkän aikavälin terveyteen kohdistuvia sekä myrkyllisyyteen liittyviä riskejä;

M.ottaa huomioon, että suurinta osaa muuntogeenisistä viljelykasveista on muunnettu geneettisesti siten, että ne ovat sietokykyisiä yhdelle tai useammalle ”täydentävälle” rikkakasvien torjunta-aineelle, jota voidaan käyttää koko muuntogeenisen viljelykasvin viljelyn ajan ilman, että viljelykasvi kuolee, kuten käy niiden viljelykasvien tapauksessa, jotka eivät siedä torjunta-aineita; toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on erinäisissä tutkimuksissa osoitettu lisäävän täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä, mikä johtuu etenkin siitä, että sen seurauksena yhä useammat rikkakasvit sietävät rikkakasvien torjunta-aineita Ks. edsim. Schulz, R., Bub, S., Petschick, L. L., Stehle, S., Wolfram, J., (2021) ”Applied pesticide toxicity shifts toward plants and invertebrates, even in GM crops”, Science 372(6537), s. 81–84, https://doi.org/10.1126/science.abe1148; Bonny, S., ”Genetically Modified Herbicide-Tolerant Crops, Weeds, and Herbicides: Overview and Impact”, Environmental Management, tammikuu 2016; 57(1), s. 31–48, https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26296738; sekä Benbrook, C. M., ”Impacts of genetically engineered crops on pesticide use in the U.S. – the first sixteen years”, Environmental Sciences Europe, 28. syyskuuta 2012, Vol. 24(24), https://doi.org/10.1186/2190-4715-24-24.;

N.toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien käyttö sitoo viljelijät rikkakasvien hallintajärjestelmään, joka on suurelta osin tai kokonaan torjunta-aineiden varassa, sillä kalliimpien muuntogeenisten siementen käyttöä voidaan pitää perusteltuna vain, jos niitä ostavat viljelijät myös ruiskuttavat täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita; ottaa huomioon, että lisääntynyt riippuvuus täydentävistä rikkakasvien torjunta-aineista muuntogeenisiä viljelykasveja viljelevillä tiloilla nopeuttaa näille torjunta-aineille sietokykyisten rikkakasvien ilmaantumista ja leviämistä, mikä johtaa noidankehään, jossa rikkakasvien torjunta-aineita on käytettävä jatkuvasti enemmän;

O.toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineiden liiallisesta käytöstä aiheutuvat haitalliset vaikutukset heikentävät maaperän terveyttä ja veden laatua, köyhdyttävät maanpäällistä ja -alaista biologista monimuotoisuutta ja lisäävät ihmisten ja eläinten altistumista, mahdollisesti myös sen kautta, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämät elintarvikkeissa ja rehuissa lisääntyvät;

P.ottaa huomioon, että muuntogeenisistä kasveista löydettyjen rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja metaboliittien arvioinnin ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä;

IPD072Aa-toksiiniin liittyvät avoimet kysymykset

Q.ottaa huomioon, että täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 503/2013 edellytetään toksikologista arviointia sen osoittamiseksi, että geneettisen muuntamisen tarkoitetuilla vaikutuksilla ei ole haitallisia vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen;

R.toteaa, että IPD072Aa on uusi proteiini, mikä tarkoittaa, että sen maatalouskäytössä ja tuomisessa elintarvikeketjuun ei voida täysin nojautua aiemmin saatuihin kokemuksiin;

S.toteaa, että eroista huolimatta IPD072Aa- ja Bt-toksiinien välillä havaitut yhtäläisyydet korostavat tarvetta huolelliseen tarkasteluun riskinarviointiprosessissa; toteaa, että useiden tutkimusten mukaan Bt-toksiineilla voi olla immuunijärjestelmään liittyviä sivuvaikutuksia, mukaan lukien mahdolliset adjuvanttiominaisuudet Katsaus aiheeseen, ks. Rubio-Infante, N., Moreno-Fierros, L., ”An overview of the safety and biological effects of Bacillus thuringiensis Cry toxins in mammals”, Journal of Applied Toxicology, toukokuu 2016, 36(5), s. 630–648, https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/jat.3252., mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden proteiinien allergeenisuutta joutuessaan kosketuksiin niiden kanssa;

T.toteaa, että eräässä tieteellisessä tutkimuksessa havaittiin, että Bt-toksiinien toksisuus saattaa lisääntyä myös vuorovaikutuksessa ruiskuttamisesta rikkakasvien torjunta-aineilla aiheutuvien jäämien kanssa, ja todettiin, että tarvitaan lisätutkimuksia useiden muunnostapahtumien yhteisvaikutuksista (muuntogeeniset viljelykasvit, jotka on muunnettu sietämään rikkakasvien torjunta-aineita ja tuottamaan hyönteismyrkkyjä Bt-toksiinien muodossa) Bøhn, T., Macagnan Rover, C., Semenchuk, P. R., ”Daphnia magna negatively affected by chronic exposure to purified Cry-toxins”, Food and Chemical Toxicology, toukokuu 2016, osa 91, s. 130–140, https://doi.org/10.1016/j.fct.2016.03.009.; ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja niiden metaboliittien mahdollista vuorovaikutusta Bt-toksiinien kanssa koskevan arvioinnin ei kuitenkaan katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana riskinarviointia;

U.ottaa huomioon, että IPD072Aa:n myrkyllisyyden arvioinnissa ei oteta huomioon mahdollisia synergia- tai kumulatiivisia vaikutuksia, jotka johtuvat vuorovaikutuksesta kasvin metaboliittien tai rikkakasvien torjunta-ainejäämien kanssa;

V.toteaa, että IPD072Aa:n kertymisestä ravintoverkkoihin, sen leviämisestä ympäristöön, erityisesti jäteveden ja lannan kautta maaperään ja vesiekosysteemeihin, tai sen vaikutuksista muihin kuin kohdeorganismeihin ei ole toimitettu tietoja;

W.ottaa huomioon, että Espanjassa ja Ranskassa on raportoitu mahdollisesta geenivirrasta luonnonvaraisiin sukulaislajeihin, kuten teosinttiin, mikä herättää huolta siirtogeenin jäämisestä ympäristöön ja sen mahdollisista ekologisista vaikutuksista Trtikova, M., Lohn, A., Binimelis, R., Chapela, I., Oehen, B., Zemp, N., Widmer, A., Hilbeck, A., (2017), ”Teosinte in Europe – Searching for the Origin of a Novel Weed”, Scientific Reports, 7:1560, https://doi.org/10.1038/s41598-017-01478-w.;

X.toteaa, että täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 503/2013 säädettyjä seurantavaatimuksia ei ole pantu riittävällä tavalla täytäntöön eikä Corteva Agriscience LLC:n toimittamia tietoja ole todennettu riippumattomasti;

Maailmanlaajuisesti tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen ja unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen

Y.ottaa huomioon, että muuntogeenisen maissin viljely ei ole sallittua unionissa; toteaa, että komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2025/1898 hyväksyminen mahdollistaa sellaisen unioniin suuntautuvan tuonnin, joka ei ole unionin viljelijöiden noudattamien normien mukaista, mikä asettaisi heidät epäedulliseen kilpailuasemaan;

Z.ottaa huomioon, että EU:n maatalouden tulevaisuudesta käytävän strategisen vuoropuhelun päätelmissä ”Strategic Dialogue on the Future of EU Agriculture – A shared prospect for farming and food in Europe”, syyskuu 2024, https://agriculture.ec.europa.eu/document/download/171329ff-0f50-4fa5-946f-aea11032172e_en?filename=strategic-dialogue-report-2024_en.pdf. kehotetaan komissiota arvioimaan uudelleen lähestymistapaansa tuotavien ja vietävien maatalouselintarvikkeiden markkinoille pääsyyn, kun otetaan huomioon unionin ja sen kauppakumppanien toisistaan poikkeavien normien aiheuttama haaste; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisemmat kauppasuhteet, jotka ovat johdonmukaisia terveellistä ympäristöä koskevien tavoitteiden kanssa, olivat yksi viljelijöiden keskeisistä vaatimuksista vuosien 2023 ja 2024 mielenosoituksissa;

AA.ottaa huomioon, että oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan vuonna 2017 julkaistussa raportissa todettiin, että vaarallisilla torjunta-aineilla on katastrofaalisia vaikutuksia terveyteen erityisesti kehitysmaissa https://www.ohchr.org/en/documents/thematic-reports/ahrc3448-report-special-rapporteur-right-food.; toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoitteessa 3.9 pyrkimyksenä on vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia https://www.un.org/sustainabledevelopment/health/.;

AB.ottaa huomioon, että Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys, josta sovittiin biologista monimuotoisuutta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (YK:n biodiversiteettisopimus) sopimuspuolten 15. konferenssissa joulukuussa 2022, sisältää maailmanlaajuisen tavoitteen vähentää torjunta-aineista aiheutuvia riskejä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_7834.;

AC.panee merkille, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan; katsoo, että tällaisiin perusteltuihin tekijöihin olisi sisällyttävä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja YK:n biodiversiteettisopimuksesta johtuvat unionin velvoitteet;

Riippuvuuden vähentäminen tuontirehuista

AD.ottaa huomioon, että yksi covid-19-kriisistä ja Ukrainassa edelleen jatkuvasta sodasta saatu opetus on se, että unioni ei saa enää olla riippuvainen eräistä kriittisistä materiaaleista; ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyysi komission jäsenelle Christophe Hansenille osoitetussa toimeksiantokirjeessä häntä tarkastelemaan keinoja vähentää kriittisten hyödykkeiden tuontia https://commission.europa.eu/document/2c64e540-c07a-4376-a1da-368d289f4afe_en.;

Epädemokraattinen päätöksenteko

AE.ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että parlamentti antoi yhdeksännellä vaalikaudella 38 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista, ja on nykyisellä kymmenennellä vaalikaudella antanut jo 11 tällaista päätöslauselmaa;

AF.toteaa, että komissio jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille, vaikka se itse myöntää demokraattisuuden puutteen, ja huolimatta jäsenvaltioiden tuen puuttumisesta ja parlamentin vastustuksesta;

AG.ottaa huomioon, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa, jotta komissio voi olla antamatta lupaa muuntogeenisille organismeille, kun jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla luvan myöntämistä Asetuksen (EU) N:o 182/2011 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio ”voi hyväksyä” luvan – eikä ”hyväksyy” luvan –, jos jäsenvaltiot eivät muutoksenhakukomiteassa anna määräenemmistöllä puoltavaa lausuntoa.;

AH.ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa 13. kesäkuuta 2025 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei tukenut luvan myöntämistä https://food.ec.europa.eu/document/download/ee1a5aed-5303-4c32-bb59-813143a1df47_en?filename=sc_modif-genet_20250613_sum.pdf.; ottaa huomioon, että muutoksenhakukomiteassa 15. heinäkuuta 2025 toimitetussa äänestyksessä päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa;