1.tähdentää, että jos verosäännöt olisivat yksinkertaisia ja ennakoitavissa olevia, veronmaksajien olisi helpompi maksaa veronsa ja viranomaisten hallinnoida ja kerätä tuloja; korostaa tarvetta luoda sääntöjen noudattamista edistävä ja liiketoimintaa tukeva EU, jossa tuotantoalat voivat kilpailla ja menestyä ja työntekijät saada oikeudenmukaista palkkaa ja jossa samalla tuetaan vihreää ja digitaalista siirtymää; korostaa, että liian monimutkaiset verotussäännöt saattavat estää investointeja, mutta toteaa samalla, että veropolitiikan suunnittelussa olisi vältettävä talouden toimijoiden päätöksenteon vääristymistä;

2.on erittäin huolissaan EU:n verotukselliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvasta uhasta, joka kävi ilmi Yhdysvaltain presidentin 2. huhtikuuta 2025 antamista lausunnoista EU:n jäsenvaltioiden arvonlisäverosta sekä sen käyttämisestä yhtenä perusteena määrätä tulleja tuonnille EU:sta Yhdysvaltoihin; korostaa, että kauppasodista on haittaa yrityksille, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rajoittamaan vastaavaa kaupan myllerrystä ja kuulemaan eurooppalaisia sidosryhmiä tehdessään päätöksiä, joilla tällaisiin tulleihin vastataan;

3.korostaa, että EU:ssa noudatettavat erilaiset verosäännöt ovat merkittävä este todellisten sisämarkkinoiden saavuttamiselle, kuten Draghin raportissakin todetaan; toteaa, että EU:n verokehyksessä on pidettävä tiukasti kiinni toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista samoin kuin yhteistyöstä, jotta voidaan vähentää yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia; korostaa, että jäsenvaltioilla on oikeus räätälöidä verojärjestelmänsä kansallisiin erityistarpeisiinsa kunhan yhteisiä normeja noudatetaan, sekä koordinoida toimia veropetosten ja veronkierron torjumiseksi, varmistaa oikea-aikainen tietojenvaihto ja edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä; katsoo, että näihin tuloksiin voidaan päästä erityisesti löydettäessä oikeanlainen tasapaino kansallisten toimivaltuuksien kunnioittamisen ja yhdenmukaisen tulkinnan varmistamisen välillä;

4.korostaa, että yhdenmukaistamistoimien lisäksi merkittävää edistystä voidaan saavuttaa yksinkertaistamalla verosäännösten noudattamista ja poistamalla sisämarkkinoita haittaavia hallinnollisia esteitä yhteisten täytäntöönpanovälineiden, esimerkiksi tiedonkeruuseen ja raportointiin liittyvien yhdenmukaisten mallien, komission ohjeiden sekä jäsenvaltioiden välisen vuoropuhelun ja parhaiden käytäntöjen vaihdon avulla;

5.toteaa, että EU:n yritykset, erityisesti pk-yritykset, ovat keskeisiä talouskasvun ja työllisyyden edistäjiä koko Euroopassa; muistuttaa, että pk-yrityksillä on merkittäviä verotukseen liittyviä haasteita sen vuoksi, että monimutkaiset verosäännökset ja hajanaiset verojärjestelmät aiheuttavat raskaan hallinnollisen taakan ja korkeat noudattamiskustannukset, joiden arvioidaan pk-yrityksillä olevan noin 30 prosenttia maksetuista veroista mutta suuryrityksillä vain kahden prosentin luokkaa, mikä haittaa pk-yritysten kasvua ja innovointia; kehottaa komissiota arvioimaan nykyisistä ja tulevista ehdotuksista pk-yrityksille aiheutuvia vaikutuksia ja etsimään ratkaisuja, joilla yksinkertaistetaan veromenettelyjä ja vähennetään noudattamiskustannuksia tiiviissä yhteistyössä kansallisten veroviranomaisten kanssa; kehottaa lisäksi komissiota arvioimaan, miksi ehdotettu direktiivi pk-yritysten päätoimipaikkaan perustuvan verotusjärjestelmän perustamisesta ei ole saanut kannatusta neuvostossa, ja pyytää konkreettista edistymistä ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja asian edistämiseksi; kehottaa komissiota luomaan pk-yrityksille ja startup-yrityksille kattavan ja käyttäjäystävällisen välineistön, johon sisältyy ohjeita, malleja ja automatisoituja veroilmoitusvaihtoehtoja arvonlisäveroa, yhtiöveroa, palkanmaksua ja muita velvoitteita varten ja joka on vapaasti saatavilla ja jota päivitetään säännöllisesti;

6.panee merkille Draghin raportin alakohtaisten verotusehdotusten osalta ja erityisesti suositukset sähkönkulutuksen kustannusten alentamisesta nakertamatta EU:n kilpailukykyä, estämättä investointeja, haittaamatta työpaikkojen luomista tai heikentämättä yritysten luottamusta; panee merkille EU:n valtiovarainministerien tammikuussa 2025 esittämät epäviralliset huomiot korkeista energian hinnoista ja niiden priorisoinnista; ottaa huomioon, että työ energiaverotusdirektiivin Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27. lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2003/96/oj). tarkistamiseksi on käynnissä, ja tuo tässä yhteydessä esiin ilmastotavoitteiden, nykyisten taloudellisten realiteettien, korkeiden energian hintojen sekä yhteenliitettävyyttä koskevien tarpeiden merkityksen;

7.korostaa, että kilpailukyky on laaja käsite, jolla viitataan sellaiseen tuottavuusasteeseen, jonka avulla kyetään edistämään kestävää kasvua ja näin ollen tuloja ja hyvinvointia kaikille; painottaa, että kilpailukykyinen talous ei ole pelkästään yritysmyönteinen vaan pikemminkin sellainen, joka synnyttää korkeaa työllisyyttä ja sosiaalista hyvinvointia, tarjoaa innovointivalmiuksia, asianmukaiset koulutusmahdollisuudet ja infrastruktuurin sekä vahvat instituutiot ja oikeusvaltionormit; toteaa, että tehokas ja toimiva verotus, mukaan lukien toimenpiteet, joilla hillitään haitallista verokilpailua ja kilpajuoksua kohti yhä alhaisempia veroasteita, on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan kerätä julkisiin ja yksityisiin investointeihin jatkuvasti tarvittavia julkisia varoja, joiden avulla parannetaan EU:n kilpailukykyä, sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta ja kasvua;

8.panee tyytyväisenä merkille Eurooppa-neuvoston päätelmät uudesta Euroopan kilpailukykyohjelmasta; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että verotuksen ala on jätetty huomiotta Euroopan kilpailukyvyn parantamisessa; kehottaa parantamaan veroyhteistyötä EU:ssa, vähentämään hajanaisuutta ja monimutkaisuutta ja edistämään samalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja luottamusta, sillä tämän on keskeisen tärkeää Euroopan talouden kilpailukyvyn parantamiseksi;

9.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan julkisten verotukien avoimuutta edistävästä koordinoidusta lähestymistavasta ja varmistamaan, että sen ansiosta EU:n yhteisten tavoitteiden ja painopisteiden mukaisia toivottuja poliittisia tavoitteita laaditaan kustannustehokkaasti, että sillä ei ole odottamattomia tai kielteisiä vaikutuksia sisämarkkinoihin ja että se ei tarjoa mahdollisuuksia harjoittaa veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua;

10.panee tyytyväisenä merkille Eurooppa-neuvoston päätelmät verosääntelyn karsimis- ja yksinkertaistamisohjelmasta; korostaa, että tulevissa verotusta koskevissa EU:n aloitteissa olisi keskityttävä ensisijaisesti hallinnon yksinkertaistamiseen, päällekkäisten verosääntöjen poistamiseen (tarpeen mukaan), selkeyden lisäämiseen ja verosääntöjen soveltamisen järkeistämiseen puuttumalla tunnistettuihin eroihin tai tehottomuuteen, jotka voivat vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan; korostaa, että komission olisi edistettävä tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kansallisten verohallintojen välillä ja kannustettava siihen, jotta välitöntä ja välillistä verotusta koskevaa lainsäädäntöä voidaan tulkita johdonmukaisemmin;

11.panee merkille komission yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2022 tekemän tutkimuksen, jonka mukaan tulot, joita kertyy paikallisiin talousarvioihin paikallista taloudellista toimintaa verottamalla, voivat toimia kunnille kannustimena toimia paikallisesti ja vauhdittaa paikallista taloudellista toimintaa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tehostamaan tällaista tutkimusta ja osallistumaan vastavuoroiseen oppimiseen liittyviin toimiin jäsenvaltioiden kanssa, jotta kuntia voidaan kannustaa huolehtimaan yrityksistään ja otetaan näin käyttöön hyödyntämättömät mahdollisuudet lisätä talouskasvua kaikkialla EU:ssa;

12.painottaa, että hyvin suunnitelluilla ja perustelluilla verokannustimilla, joihin liittyy taloudellista sisältöä ja sosioekonomisia hyötyjä, voidaan tukea taloudellista toimintaa, jolla edistetään julkisia tavoitteita, myös syrjäisillä ja muutoin maantieteellisesti epäsuotuisilla alueilla EU:ssa; toteaa, että verokannustimien olisi oltava perussopimusten ja julkisen talouden liikkumavaraan liittyvien rajoitusten mukaisia, eivätkä ne myöskään saisi johtaa sisämarkkinoiden pirstoutumiseen, ja kehottaa ottamaan käyttöön välineitä, joilla varmistetaan verokannustimia koskeva vuoropuhelu, avoimuus ja koordinointi jäsenvaltioiden välillä; suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen antaa verokannustimia koskevia ei-sitovia suuntaviivoja ja kehottaa tutkimaan tarkemmin OECD:n pilarin 2 sääntöjen täytäntöönpanon vaikutuksia verokannustimiin sekä antamaan suosituksia, jotta niiden toimivuus pilarin 2 puitteissa voidaan varmistaa; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että verokannustimet ovat jatkossakin yhdenmukaisia EU:n nykyisen valtiontukikehyksen kanssa; muistuttaa ilmastonmuutosta koskevista EU:n sitoumuksista ja parlamentin jatkuvasta tuesta näille tavoitteille ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita koordinoimaan toimia ja tarkastelemaan hyötyjä, joita verokannustimista mahdollisesti koituu vihreille investoinneille;

13.muistuttaa, että useat verotusta koskevat lainsäädäntöaloitteet eivät etene; korostaa tässä yhteydessä tarvetta taata oikeusvarmuus ja ennakoitavuus eurooppalaisille yrityksille; panee merkille komission selvennykset siitä, mitkä verotusta koskevat aloitteet peruutetaan;

14.palauttaa mieliin, että yhtenä komission painopisteenä on varmistaa liiketoiminnan yksinkertaistaminen kaikissa toimintapolitiikoissa, verotus mukaan lukien toimivaltansa rajoissa, ja tässä yhteydessä karsia raportointivaatimuksia vähintään 25 prosentilla (ja pk-yritysten osalta vähintään 35 prosentilla); kehottaakin komissiota tiiviissä ja jatkuvassa vuoropuhelussa jäsenvaltioiden kanssa suorittamaan järjestelmällisesti ennakkoarviointeja kaikkien uusien verotukseen liittyvien lainsäädäntöehdotusten vaikutuksista sekä tekemään nykyisiä toimenpiteitä koskevan kilpailukykytarkastuksen, jotta voidaan arvioida, missä määrin hallinnollisen taakan voidaan odottaa kevenevän, ja varmistaa, että uudet säännöt ovat EU:n talouskasvua ja vihreän kehityksen ohjelmaa koskevien tavoitteiden mukaisia;

15.kehottaa komissiota tunnistamaan ja poistamaan kaikenlaisen päällekkäisen raportoinnin ja perustamaan tehokkaan tietojenvaihtojärjestelmän verohallintojen välillä ja siten vapauttamaan verovelvolliset kaksinkertaisista raportointivelvoitteista; panee merkille, että edistystä olisi helppo saavuttaa, esimerkiksi muuttamalla julkista maakohtaista raportointia koskevaa direktiiviä (EU) 2021/2101 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/2101, annettu 24. marraskuuta 2021, direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta (EUVL L 429, 1.12.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2021/2101/oj). siten, että varmistetaan EU:n sääntöjen vastaavuus Global Reporting Initiative 207 -aloitteen veroasioita koskevan standardin kanssa; kehottaa komissiota arvioimaan tällaisesta vastaavuudesta koituvia etuja;

16.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita virtaviivaistamaan puolustusteollisuuden verovelvoitteita laajentamalla ja yksinkertaistamalla hankintoja koskevia alv‑vapautuksia EU:n yhteisten puolustusaloitteiden yhteydessä;

17.kehottaa perustamaan EU:n verotietokeskuksen verotietojen automaattisen vaihdon parantamiseksi ja hallinnollisen taakan vähentämiseksi; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään olemassa olevia välineitä, kuten alv-tietojen vaihtojärjestelmää (VIES) ja valmisteveron alaisten tuotteiden siirtojen valvontajärjestelmää (EMCS), ja tarkastelemaan niiden soveltamisen laajentamista välittömän verotuksen kaltaisille aloille; korostaa, että tällaisen keskuksen olisi mahdollistettava rajat ylittävän verotuksen valvontaprosessin kannalta merkityksellisten tietojen yhteinen analysointi, estettävä päällekkäisyydet ja toimittava yhtenä yhteyspisteenä verohallinnoille kaikkialla EU:ssa;

18.korostaa, että sähköisellä laskutuksella voi olla keskeinen merkitys lisättäessä avoimuutta, vähennettäessä hallinnollista taakkaa ja mahdollistettaessa raportoitujen tietojen käytännöllinen ja tehokas käyttö;

19.muistuttaa, että ilman luotettavaa raportointia verohallinnoilla ei olisi tarvittavia perustietoja väärinkäytösten havaitsemiseksi, tutkimiseksi ja ehkäisemiseksi; korostaa, että oikea-aikaisten ja kattavien verotietojen saatavuus on olennaisen tärkeää verojärjestelmien oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi ja julkisten tulojen suojaamiseksi;

20.toteaa, että raportointivaatimusten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten perustelemiseksi tarvitaan hyvin resursoituja ja tehokkaita verohallintoja, joissa on asianmukaisesti koulutettu henkilöstö ja nykyaikainen digitaalinen infrastruktuuri; korostaa tarvetta investoida veroviranomaisten valmiuksiin varmistaa, että nykyisiä raportointivelvoitteita hyödynnetään kaikilta osin;

21.muistuttaa, että yksinkertaiset, vakaat ja ennakoitavissa olevat verosäännöt ovat olennaisen tärkeitä kilpailukykyisen talouden kannalta ja että ne edistävät työpaikkojen luomista ja talouskasvua; kehottaa komissiota antamaan suosituksia, joilla pyritään, silloin kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, yksinkertaistettuun ja kilpailukykyiseen yritysten ja kansalaisten hallinnollista taakkaa keventävään verojärjestelmään esimerkiksi yhtenäistämällä verotunnisteen käyttöä kaikissa jäsenvaltioissa ja myös verokannustimien alalla; toteaa, että keskeisiä ratkaisuja erityisesti pk-yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi ovat verotuksellinen varmuus sekä palautusmenettelyjen ja vähennysten yksinkertaistaminen;

22.toteaa, että verotuksen yksinkertaistaminen on tärkeää kaikilla osa-alueilla; korostaa tarvetta lisätä vähittäiskaupan osallistumista pääomamarkkinoille yksinkertaistamalla säästö- ja sijoitustilejä koskevia veroilmoitusmenettelyjä erityisesti silloin, kun näihin tileihin liittyy verokannustimia; panee lisäksi merkille komission pilottihankkeet, jotka koskevat yrityksiin sovellettavaa yhteistyöpohjaista sääntöjen noudattamista ja joiden tavoitteena on vähentää tarkastuksia ja parantaa riitojenratkaisua tiukat vaatimustenmukaisuusvaatimukset täyttävien yritysten osalta;

23.korostaa niitä mahdollisuuksia, joita digitalisaatio, erityisesti tekoäly, tarjoavat välineenä, jolla vähennetään yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, koituvaa hallinnollista taakkaa ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia sekä tarjotaan tukea alv‑petosten havaitsemiseen, samalla kun ihmistä tarvitaan jatkossakin laadunvarmistuksessa ja sen varmistamiseksi, että syrjintävaaraa vastaan on olemassa suojatoimia; toteaa, että digitalisaatio voi myös parantaa julkista verohallintoa, edellyttäen että taataan automaattisen verotukseen liittyvän päätöksenteon avoimuus ja riittävä valvonta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään verohallinnon digitalisointia ja yksinkertaistamista ja lisäämään samalla yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen ja taitotiedon vaihtoa kansallisten viranomaisten välillä komission avustaessa tässä;

24.korostaa, että jäsenvaltioiden olisi osoitettava riittävästi henkilöstöä ja taloudellisia resursseja kaiken uuden verolainsäädännön täytäntöönpanoa ja verohallintojen nykyaikaistamista varten erityisesti investoimalla henkilöstöön, koulutukseen ja integroituihin ja yhteentoimiviin tietoteknisiin järjestelmiin sekä järjestämällä yksityisen sektorin kuulemisia; kehottaa komissiota lisäämään tukeaan Fiscalis-ohjelman välityksellä ja tutkimaan mahdollisuutta erityiseen EU:n rahoitusohjelmaan tällaisten investointien tukemiseksi edelleen;

25.kehottaa komissiota arvioimaan ja yksinkertaistamaan toimivaltansa puitteissa ja tiiviissä ja jatkuvassa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa nykyistä alv-kehystä, jotta voidaan keventää hallinnollista taakkaa, myös yritysten ja yhteisöorganisaatioiden osalta, parantaa kilpailukykyä ja kaventaa eroa odotettavissa olevien tulojen ja tosiasiallisesti kannetun määrän välillä (alv-vaje); kehottaa jälleen ottamaan käyttöön yksinkertaistetun ja nykyaikaistetun arvonlisäverojärjestelmän, jolla rajoitetaan vapautuksia ja muita kuin yleisiä verokantoja, jotta voidaan edistää tervettä kilpailua, alentaa säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja parantaa säännösten vapaaehtoista noudattamista; panee merkille alv digiaikana -paketin ja kehottaa komissiota antamaan selkeitä ja yhdenmukaisia ohjeita direktiivin (EU) 2025/516 Neuvoston direktiivi (EU) 2025/516, annettu 11. maaliskuuta 2025, direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta arvonlisäverosääntöjen mukauttamiseksi digiaikaan (EUVL L, 2025/516, 25.3.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2025/516/oj). sujuvan täytäntöönpanon varmistamiseksi, erityisesti EU:n digitaalista raportointia koskevan vaatimuksen osalta; korostaa, että alv-säännösten noudattamisvaje vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioiden välillä, ja suhtautuu myönteisesti alv digiaikana -pakettiin välineenä, jonka avulla lisätään avoimuutta ja vähennetään petoksia; kehottaa koordinoimaan täytäntöönpanoa kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus ja se, että laajennettu arvonlisäveron erityisjärjestelmä (OSS‑järjestelmä) on tehokas ja käyttäjäystävällinen erityisesti pk-yritysten kannalta; kehottaa toteuttamaan lisää uudistuksia, joilla helpotetaan pienyritysten sähköistä alv‑rekisteröintiä ja lisätään digitalisaatiota arvonlisäveron kantamisen yhteydessä; kehottaa komissiota hyödyntämään OSS-järjestelmää ja kehittämään mallia entistä pidemmälle rajatylittävän sähköisen kuluttajakaupan yhteydessä, jotta voidaan pienentää hallinnollista taakkaa ja alv-säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia;

26.panee merkille, että ostokäyttäytymisessä on tapahtunut merkittävä muutos viime vuosikymmenen aikana ja että sähköinen kaupankäynti kiihtyi covid-19-pandemian aikana ja pitää tänä päivänäkin pintansa; toteaa, että verkko-ostosten sähköisen jäljitettävyyden ansiosta ne saattaisivat osaltaan edistää alv-sääntöjen noudattamista, mutta alv-vajetta koskevassa komission kertomuksessa vuodelta 2024 todetaan, ettei korrelaatio ole näin selkeä, sillä verkkomyynnissä on myös ongelmakohtia; kehottaa komissiota arvioimaan, onko alv-säännöstö tarkoituksenmukainen, kun otetaan huomioon sähköisen kaupankäynnin kasvava suosio;

27.kehottaa parantamaan direktiiviä 2008/9/EY Neuvoston direktiivi 2008/9/EY, annettu 12. helmikuuta 2008, yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille (EUVL L 44, 20.2.2008, s. 23, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2008/9/oj).; korostaa, että on tärkeää tutkia rajatylittävien alv-palautusten integroimista OSS-järjestelmään, jotta voidaan edelleen yksinkertaistaa rajat ylittävää kauppaa harjoittavien yritysten alv-sääntöjen noudattamista ja varmistaa samalla yhdenmukaisuus nykyisten alv-velvoitteiden kanssa kaikissa jäsenvaltioissa;

28.kehottaa soveltamaan johdonmukaisesti keskeisiä käsitteitä ja yhtenäistämään virtaviivaistamaan määritelmiä tehokkaamman alv-järjestelmän luomiseksi, esimerkiksi soveltamaan yhteisiä tulkintoja ”asennetuista ja kokoonpannuista tavaroista” alv‑direktiivin Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28. marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2006/112/oj). 36 artiklan mukaisesti sekä soveltamaan johdonmukaisesti kiinteän toimipaikan ja pysyvän tai muiden toimipaikkojen määritelmiä;

29.korostaa, että tarvitaan kestävämpi ja tasapuolisempi alv-järjestelmä ja että on pohdittava tarkemmin, miten alv-kantoja voidaan hyödyntää kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi; ehdottaa, että komissio arvioisi, voidaanko sosiaalista ja ympäristöllistä hyötyä varten maksutta luovutetuista tavaroista perittävät arvonlisäverot poistaa;

30.toteaa, että vaikka alennetuilla alv-kannoilla on legitiimi tarkoitus tuettaessa jäsenvaltioiden laajoja yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tavoitteita, mukaan lukien yhteiskunnan haavoittuvien jäsenten ja lasten tukeminen, niiden laajempi soveltaminen lisää oikeudellista epävarmuutta ja verojärjestelmän monimutkaisuutta; korostaa, että alennetut alv-kannat voivat johtaa kuluttajahintojen laskuun mutta tämä on riippuvaista myös muista tekijöistä; katsoo siksi, että yksinkertaistamisen yhteydessä on hyödyllistä tarkistaa ja arvioida säännöllisesti, mitkä alennetuista alv-kannoista ovat edelleen välttämättömiä ja tehokkaita jäsenvaltioiden toimintapolitiikoilleen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi;

31.toistaa parlamentin kannan ehdotettuun pk-yrityksiä koskevaan päätoimipaikkaverotukseen perustuvaan järjestelmään, ehdotettuun Unshell-direktiivin ja ehdotettuun vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen verokohtelua tasavertaistavaan vähennykseen (DEBRA);

32.korostaa, että kansallisten verojärjestelmien välisen vuorovaikutuksen monimutkaisuus ja erot voivat luoda epätasapuolisia toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa kielteisesti sisämarkkinoiden toimintaan; huomauttaa, että tämä voi hillitä rajatylittäviä investointeja, mikä voi olla erityisen haitallista pk-yrityksille ja puhtaasti kotimaisille yrityksille, joilla ei ole resursseja osallistua monimutkaiseen verosuunnitteluun ja joilla on siten epäoikeudenmukainen kilpailuympäristö, joka ei edistä laajentumista;

33.panee merkille työn, joka liittyy ehdotukseen yritysten tuloverotusta Euroopassa koskevasta kehyksestä (BEFIT); palauttaa mieliin komission BEFIT-kehystä ehdottaessaan asettamat tavoitteet vähentää verosääntöjen monimutkaisuutta ja rajat ylittävää toimintaa harjoittaville EU:n yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia; panee merkille kehykseen liittyvät mahdollisuudet vähentää hajanaisuutta ja luoda yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla; korostaa, että kaikkien EU:n aloitteiden on tuotettava lisäarvoa sekä oikeudellisessa että taloudellisessa mielessä, ja kehottaa soveltamaan tehokasta ja tasapainoista lähestymistapaa, joka hyödyttää kaikkia jäsenvaltioita, noudattaa toissijaisuusperiaatetta ja on yhdenmukainen OECD:n pilarin 2 sääntöjen täytäntöönpanon kanssa;

34.toteaa jälleen, että EU on vahvasti sitoutunut OECD:n ja G20-maiden osallistavan kehyksen kahden pilarin lähestymistapaan, ottaen samalla huomioon pilarin 2 sääntöjen nykytilanteen, muun muassa Yhdysvaltain presidentin 20. tammikuuta 2025 antaman presidentin asetuksen, jossa todetaan, että OECD:n maailmanlaajuinen verosopimus ei päde Yhdysvalloissa; kehottaa komissiota asettamaan etusijalle sopimuksen ylläpitämiseksi ja suojaamiseksi tehtävän työn, jotta estetään paluu haitalliseen verokilpailuun julkisten tulojen ja EU:n etujen kustannuksella; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille valmiussuunnitelmista ja ryhtymään nopeisiin ja kohdennettuihin toimiin pilaria 2 koskevan direktiivin Neuvoston direktiivi (EU) 2022/2523, annettu 14. joulukuuta 2022, monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa (EUVL L 328, 22.12.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2523/oj). eheyden ja tehokkuuden turvaamiseksi, EU:n etujen suojelemiseksi ja vastatoimien estämiseksi; panee merkille mahdollisuuden yksinkertaistaa pilaria 2 koskevan direktiivin täytäntöönpanoa;

35.korostaa, että pilarin 2 avulla olisi varmistettava monikansallisia konserneja ja suuria kotimaisia konserneja koskeva maailmanlaajuinen vähimmäisverotaso EU:ssa; suhtautuu myönteisesti sen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä; edellyttää oikeudellista selkeyttä, kun otetaan huomioon erot OECD:n pilarin 2 säännöissä ja siinä, miten jäsenvaltiot panevat ne täytäntöön, erityisesti merenkulkutoiminnan osalta, jotta vältytään sellaisten ristiriitaisten verotusjärjestelmien luomiselta, jotka voivat aiheuttaa sekaannusta; odottaa, että hallinnollisten ohjeiden neuvottelu- ja julkaisuprosessi saadaan pian päätökseen ja että se tarjoaa pilarin 2 soveltamisalaan kuuluville yrityksille tarvittavan varmuuden; odottaa, että nykyisiä safe harbour -järjestelyjä kehitetään edelleen sääntöjen noudattamisen helpottamiseksi, mistä esimerkkinä on pysyvän safe harbour -järjestelmän kehittäminen;

36.korostaa, että Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) ja Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF)on ollut merkittävä rooli veropetosten ja veronkierron tunnistamisessa ja tutkinnassa, ja korostaa, että näiden elinten ja kansallisten veroviranomaisten on tehtävä tehokasta yhteistyötä;

37.panee merkille OECD:n lokakuussa 2023 julkaiseman monenvälisen yleissopimuksen, jossa määrätään pilarin 1 määrän A täytäntöönpanoa koskevista teknisistä säännöistä, sekä käynnissä olevat neuvottelut; kehottaa komissiota arvioimaan digitaalisten palvelujen verosta mahdollisesti koituvia vaikutuksia;

38.panee merkille Lettan raportin ja viittauksen vapaaehtoisesta 28. järjestelmästä, jonka avulla innovatiivisia startup-yrityksiä pyritään houkuttelemaan asettumaan EU:hun; toteaa, että EU:n hajanaisesta verotusympäristöstä seuraa monimutkaisuutta, epävarmuutta ja korkeat säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset EU:n yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, ja kehottaa komissiota tutkimaan ja arvioimaan 28:tta järjestelmää koskevan vaihtoehdon hyötyjä ja haittoja; korostaa tarvetta puuttua rajatylittäviin investointeihin kohdistuviin verotuksellisiin esteisiin, jotta voidaan vähentää liiallista velkaan tukeutumista ja lisätä yritysten oman pääoman ehtoista rahoitusta; palauttaa tässä yhteydessä mieliin Draghin raportin, jossa korostetaan, että EU:n kansalaisten olisi voitava investoida muihin jäsenvaltioihin ilman monimutkaisia verotusmenettelyjä, jotka johtavat käytännössä kaksinkertaiseen verotukseen; korostaa, että näiden periaatteiden noudattaminen on keskeisen tärkeää, jotta EU:sta voidaan tehdä kilpailukykyinen ja innovaatiovetoinen investointikeskus; korostaa, että on tärkeää tutkia tapoja yksinkertaistaa ja standardoida siirtohinnoitteluun sovellettavat dokumentointisäännöt kaikkialla EU:ssa, mihin kuuluu myös nykyisten kynnysarvojen ja vaikuttavuuskriteerien huolellinen ja tasapainoinen arviointi, samalla kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden erityispiirteet, jotta voidaan vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia liiketoiminnan yhteydessä tavalla, joka ei vaaranna avoimuusnormeja eikä tee aggressiivisesta verosuunnittelusta ja veronkierrosta helpompaa;

39.pitää valitettavana, että komission kilpailukykykompassista puuttuvat konkreettiset ohjeet, jotka koskevat rajatylittävien investointien verotuksellisten esteiden poistamista; kehottaa komissiota tekemään kohdennettuja tutkimuksia, joissa arvioidaan tämän hajanaisuuden taloudellisia vaikutuksia ja kilpailuvaikutuksia ja keskitytään tunnistamaan eniten kärsineet alat sekä ehdottamaan konkreettisia toimenpiteitä verojärjestelmien yksinkertaistamiseksi ja jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi, mikä mahdollistaa etenkin pk-yritysten tukemisen;

40.suhtautuu myönteisesti hiljattain voimaan tulleeseen FASTER-direktiiviin Neuvoston direktiivi (EU) 2025/50, annettu 10. joulukuuta 2024, liikaa perittyjen lähdeverojen nopeammasta ja turvallisemmasta huojentamisesta (EUVL L, 2025/50, 10.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2025/50/oj)., joka koskee lähdeveron perimistä, tärkeänä ensimmäisenä askeleena kohti rajatylittävien veromenettelyjen nykyaikaistamista ja virtaviivaistamista EU:ssa; panee merkille Draghin raportin suositukset ja palauttaa mieliin omat suosituksensa, jotka se antoi päätöslauselmassaan Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. maaliskuuta 2022, eurooppalaisesta lähdeverokehyksestä (EUVL C 347, 9.9.2022, s. 172). lähdeverokehyksestä, jonka käyttöönotto on olennaisen tärkeää monimutkaisuuden vähentämiseksi, sijoittajien oikeusvarmuuden lisäämiseksi ja sopimuskeinottelun estämiseksi; huomauttaa lisäksi, että veropolitiikan uudistus voisi myös helpottaa EU:n pääomamarkkinoiden yhdentymistä säästö- ja investointiunionin yhteydessä;

41.kehottaa komissiota kartoittamaan sisämarkkinoiden yhdentymisen nykyisiä veropohjaisia esteitä ja laatimaan toimintasuunnitelman niiden torjumiseksi;

42.kehottaa laatimaan ohjaavia periaatteita veronmaksajien oikeuksista, jotta voidaan yksilöidä sisämarkkinoita edelleen haittaavat verotukselliset esteet ja suositella eri puolilta EU:ta kerättyjä parhaita käytäntöjä veronmaksajien hyödyksi, samalla kun varmistetaan, etteivät tällaiset ohjaavat periaatteet rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuuksia ottaa käyttöön väärinkäytösten vastaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan niiden verolainsäädäntöjen asianmukainen täytäntöönpano; panee merkille komission haluttomuuden esittää suunniteltu tiedonanto, joka koskee kansalaisten oikeuksia veronmaksajina ja josta ilmoitettiin komission vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa;

43.suhtautuu myönteisesti säästö- ja investointiunionista annettuun komission tiedonantoon ja erityisesti halukkuuteen poistaa kansallisten verotusmenettelyjen eroavaisuudet, jotka aiheuttavat hallinnollista taakkaa ja esteitä rajatylittäville investoinneille, sekä tukea jäsenvaltioiden toimia tätä tarkoitusta varten;

44.toteaa, että erot pääomatulojen verokohtelussa voivat aiheuttaa monimutkaisuutta ja oikeudellista epävarmuutta rajatylittäville sijoittajille; ottaa huomioon, että Draghin kattavassa raportissa tunnustetaan myös tarve poistaa rajatylittävien investointien verotukselliset esteet EU:ssa pääomamarkkinoiden hajanaisuuden vähentämiseksi; korostaa tasapainoisemman veroyhdistelmän merkitystä talouden häiriönsietokyvyn kannalta ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan, mitä hyötyjä koordinoinnin ja yksinkertaistamisen lisäämisestä saadaan rajatylittävien investointien edistämisen kannalta;

45.muistuttaa, että pantaessa pilarin 2 säännöt täytäntöön on tärkeää seurata mahdollisia uusia haitallisen verokilpailun muotoja;

46.sitoutuu torjumaan sekä yritysten että yksityishenkilöiden harjoittamaa aggressiivista verosuunnittelua, jotta voidaan edistää oikeudenmukaista Euroopan taloutta, ottaen huomioon pk-yritysten sekä pieni- ja keskituloisten kotitalouksien erityistilanteen ja intressit; toteaa, että aggressiivinen verosuunnittelu vaikuttaa merkittävästi tuloihin ja että se saa talouden toimijoiden toimintaedellytykset vinoutumaan, uhkaa heikentää veromoraalia ja heikentää jäsenvaltioiden veropohjaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä puututtaessa aggressiiviseen verosuunnitteluun, erityisesti tehostamalla tiedonvaihtoa, koordinoimalla tarkastuksia ja parantamalla täytäntöönpanon valvontaa; palauttaa mieliin antamansa päätöslauselmat verotietojen vaihtoa koskevien EU:n vaatimusten täytäntöönpanosta Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. syyskuuta 2021, verotietojen vaihtoa koskevien EU:n vaatimusten täytäntöönpanosta: edistyminen, saadut kokemukset ja esteet (EUVL C 117, 11.3.2022, s. 120)., veroparatiiseja koskevan EU:n luettelon uudistamisesta Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 21. tammikuuta 2021, EU:n veroparatiiseja koskevan luettelon uudistamisesta (EUVL C 456, 10.11.2021, s. 177). ja haitallisia verokäytäntöjä koskevan EU:n politiikan uudistamisesta; korostaa, että verojärjestelmien monimutkaisuuden lisääntyessä saatetaan luoda vääristyneitä, mahdollisesti vaikeaselkoisia kannustimia aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veronkiertoon; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota soveltamaan veropetosten ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunnassa riskiperusteista ja asianmukaista lähestymistapaa;

47.korostaa hallinnollista yhteistyötä koskevaan direktiiviin Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15. helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2011/16/oj). (DAC), veronkiertodirektiiviin Neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164, annettu 12. heinäkuuta 2016, sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 193, 19.7.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2016/1164/oj). (ATAD) ja monenväliseen toimivaltaisten viranomaisten sopimukseen (MCAA) sisältyvien nykyisten mekanismien merkitystä, sillä ne ovat merkittävästi parantaneet avoimuutta ja rajatylittävää yhteistyötä veroviranomaisten välillä ja mahdollistaneet tehokkaamman reagoinnin aggressiiviseen verosuunnitteluun; korostaa, että verohallintojen ja veronmaksajien hallinnollinen taakka ja säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset lisääntyvät DAC- ja ATAD-direktiivien vuoksi, ja suhtautuu myönteisesti niiden tarkistamiseen ja yksinkertaistamiseen säilyttäen kuitenkin edelleen nykyiset normit;

48.korostaa tarvetta puuttua veronkiertodirektiivin ja OECD:n pilari 2 -lähestymistavan välisiin epäjohdonmukaisuuksiin yhtenäisyyden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kaikkialla EU:ssa, mukaan lukien harkitsemalla jäsenvaltioille annettujen vaihtoehtojen ja niille myönnettyjen poikkeusten virtaviivaistamista; panee merkille komission ilmoituksen, että se aikoo arvioida veronkiertodirektiiviä pilarin 2 perusteella ja esittää toimenpiteistä kattavan kertomuksen vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä pilari 2 ‑sopimuksen mukaisesti; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeita veronkiertodirektiivissä säädetyn yleisen väärinkäytöksiä koskevan säännön tulkinnasta ja kehottaa tarkistamaan veronkiertodirektiiviä, jotta sen täytäntöönpanoa voidaan yksinkertaistaa ja tehokkuutta lisätä;

49.panee merkille hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin (DAC) roolin veropetosten vähentämisessä ja avoimuuden lisäämisessä mutta korostaa samalla sen mukanaan tuomaa monimutkaisuutta ja hallinnollista taakkaa, etenkin DAC 6:n myötä Neuvoston direktiivi (EU) 2018/822, annettu 25. toukokuuta 2018, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 139, 5.6.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2018/822/oj).; painottaa, että DAC6-direktiiviä on tarkistettava, ja kehottaa komissiota arvioimaan tämän direktiivin noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia sekä lisäämään ohjeistusta, tehostamaan riskianalyysiä ja hyödyntämään teknologiaa tiedonkeruun parantamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että verotuksen avoimuutta edistetään tehokkaasti ja välttää suhteettomat kustannukset ja hallinnollinen taakka; toteaa, että tässä uudelleenarvioinnissa olisi harkittava pk-yritysten suojaamista tarpeettomilta raportointivelvoitteilta ja selkeytettävä raportoitaviin rajatylittäviin järjestelyihin sovellettavia vertailuarvoja; ehdottaa, että DAC 7 -direktiivin Neuvoston direktiivi (EU) 2021/514, annettu 22. maaliskuuta 2021, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta (EUVL L 104, 25.3.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2021/514/oj). mahdollisessa uudelleentarkastelussa harkitaan, voidaanko tietojenvaihtoa vähentää ottamalla käyttöön reaaliaikainen raportointi alv digiaikana -paketin mukaisesti;

50.panee erityisesti merkille tarpeen, hyödyntää uudelleentarkastelua, jotta voidaan puuttua nykyisiin päällekkäisiin sääntöihin sekä yhtenäistää ja yksinkertaistaa yhteisten sääntöjen ja käsitteiden soveltamista; huomauttaa, että termien ja käsitteiden standardointi on ratkaisevan tärkeää vaatimusten noudattamisen yksinkertaistamiseksi, koska erilaiset kansalliset tulkinnat voivat aiheuttaa hajanaisuutta ja monimutkaisuutta;

51.kehottaa tehostamaan EPPOn ja Eurofiscin välistä yhteistyötä, jotta voidaan vahvistaa tiedustelutietojen jakamista, koordinoituja täytäntöönpanotoimia ja rajatylittäviä tutkimuksia alv-petosten ja muiden veropetosmuotojen sekä veronkierron torjumiseksi; korostaa tarvetta virtaviivaistaa näiden elinten välistä yhteistyötä, jotta varmistetaan EU:n tehokkaammat ja yhtenäisemmät toimet rajatylittäviin veropetoksiin vastaamiseksi hyödyntämällä niiden toimeksiantoja ja asiantuntemusta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan tätä yhteistyötä parantamalla tiedonvaihtomekanismeja, varmistamalla riittävät resurssit ja edistämällä yhteisiä tutkintatoimia; korostaa, että rajatylittävän taloudellisen toiminnan edistämiseksi veronkierron ja verovilpin torjunnassa on parannettava verotuksen koordinointia jäsenvaltioiden välillä; toteaa, että EU:n on varmistettava, että kaikkiin tuontituotteisiin sovelletaan asianmukaisia tulleja;

52.kehottaa komissiota esittämään tutkimuksen ja tarvittaessa toimenpidepaketin, joiden aiheena ovat keinot verosääntöjen yksinkertaistamiseksi ja rajatyöntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien verotuksen hajanaisuuteen puuttumiseksi, jotta voidaan parantaa kilpailukykyä syventämällä sisämarkkinoita ja suojella verotuloja luomalla tasapuoliset toimintaedellytykset; toteaa, että toisistaan eroavista kansallisista verojärjestelmistä aiheutuu merkittäviä esteitä, hallinnollista taakkaa, oikeudellista epävarmuutta ja kaksinkertaista verotusta, mikä haittaa työvoiman liikkuvuutta ja rajatylittävää yrittäjyyttä;

53.toteaa, että yksilöiden liikkuvuus rajojen yli lisääntyy ennennäkemättömällä vauhdilla ja että näin mittava maailmanlaajuinen liikkuvuus vaikuttaa merkittävästi verojärjestelmiin; korostaa, että tällaista liikkuvuutta ja sen vaikutusta verojärjestelmiin on tarkasteltava huolellisesti päätöksenteossa, mutta samalla liikkuvuutta ja työllistymismahdollisuuksia EU:ssa ei kuitenkaan pidä estää; panee tässä yhteydessä merkille, että jäsenvaltiot käyttävät verokannustimia työvoiman liikkuvuuden ja rajatylittävän yrittäjyyden edistämiseen; korostaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden on myös estettävä haitalliset verokäytännöt, jotka kiinnostavat yksittäisiä veronmaksajia, sekä kilpailun vääristyminen, käyttämällä selkeitä varoituksia ja suojatoimia;

54.toteaa, että korkean osaamistason työntekijöiden ja muiden henkilöiden rajatylittävä liikkuvuus lisääntyy vapaan liikkuvuuden ja joidenkin jäsenvaltioiden veroetuusjärjestelmien vuoksi; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että sisämarkkinoiden veropolitiikka pysyy oikeudenmukaisena, avoimena ja julkisen talouden kestävyyden mukaisena kaikkialla EU:ssa; kehottaa jälleen neuvostoa tarkistamaan yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän toimeksiantoa;

55.muistuttaa, että veroseuraamukset johtuvat veronalaisen toiminnan tai kiinteän toimipaikan riskistä rajatyöntekijöiden harjoittaessa työmatkojen tai etätyön kaltaista toimintaa; toteaa, että etätyöhön sovellettava safe harbour -sääntö, jota koordinoidaan jäsenvaltioiden kesken, voisi tarjota työnantajille verotuksellista varmuutta ja vähentää hallinnollista taakkaa yksinkertaistamalla henkilöverotusta;

56.korostaa, että innovointi on talouskasvun, maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin keskeinen moottori ja että OECD:n mukaan verokannustimet ovat laajalti käytetty ja taloudellisesti merkittävä innovointia tukeva ohjauskeino; katsoo, että hallitusten olisi varmistettava, että tutkimuksen ja kehityksen (T&K) verokannustinjärjestelmät tarjoavat vastinetta rahalle, arvioimalla säännöllisesti ja ottamalla käyttöön kohdennettuja kannustimia, jotka edistävät investointeja ja kasvua, ja että ne parantavat EU:n kilpailukykyä maailmanlaajuisesti Draghin raportin ehdotusten mukaisesti;

57.kehottaa komissiota tekemään lisätutkimuksia erilaisten T&K- ja innovaatiokannustimien kustannustehokkuudesta EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi maailmanlaajuisesti Draghin raportin ehdotusten mukaisesti ja varmistamaan, että nämä kannustimet on suunniteltu siten, että niiden avulla on mahdollista saavuttaa asetetut toimintapoliittiset tavoitteet heikentämättä verotuloja ja lisäämättä veronkierron riskiä; kehottaa komissiota tutkimaan erilaisia startup-yritysten ja T&K-toiminnan tukemiseen soveltuvia ratkaisuja ja mekanismeja, kuten siirtokelpoisia verohyvityksiä, koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa ja yhteisten kriteerien pohjalta, jotta tällaisten toimenpiteiden saatavuutta ja tehokkuutta voidaan parantaa; kehottaa komissiota arvioimaan edelleen tällaisten kannustimien rajatylittäviä vaikutuksia muissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien veronkierron riskit; korostaa, että verokannustimia, mukaan lukien verohelpotukset, hyvitykset, nopeutetut poistot ja ylimääräiset vähennykset, on oltava laajemmin saatavilla; kehottaa tässä yhteydessä komissiota antamaan suosituksia ja huomioimaan asianmukaisesti verokannustimet, erityisesti tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät niiden ollessa tarpeen, pahentamatta taloudellisia epäsymmetrioita EU:ssa; korostaa, että olisi järkevää sovittaa yhteen innovointia ja T&K-toimintaa koskevat kannustimet ja räätälöidyt investointikannustimet; kehottaa vahvistamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja luottamusta, jotta voidaan edistää sähköisen kaupankäynnin, digitaalisten palvelujen ja muiden nopeasti kasvavien alojen tasapuolisia toimintaedellytyksiä;

58.korostaa, että on tärkeää varmistaa, että verokannustimet ovat jatkossakin täysin yhdenmukaisia EU:n nykyisen valtiontukikehyksen kanssa; korostaa, että EU:n valtiontukikehyksellä on tärkeä merkitys reilun kilpailun säilyttämisessä sisämarkkinoilla sekä oikeusvarmuuden ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisessa kaikille jäsenvaltioille;

59.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.