1.korostaa, että COP28-konferenssissa tehdyn ensimmäisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tuloksissa todetaan, että kehityskulut ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen tätä rajaa ylittämättä tai sen vain rajallisesti ylittäen ja 2 celsiusasteeseen edellyttävät, että maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt saavuttavat huippunsa vuoteen 2025 mennessä, ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen tätä rajaa ylittämättä tai sen vain rajallisesti ylittäen edellyttää maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää, nopeaa ja kestävää vähentämistä 43 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 60 prosentilla vuoteen 2035 mennessä vuoden 2019 tasoon nähden sekä kasvihuonekaasujen nettonollapäästöjen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä;

2.panee merkille Bakun COP29-konferenssissa joillakin osa-alueilla saavutetun suhteellisen edistyksen, erityisesti mitä tulee uuteen yhteiseen määrälliseen ilmastorahoitustavoitteeseen, menetysten ja vahinkojen korvausrahaston käyttöönoton edistämiseen ja hiilimarkkinasopimukseen; pitää kuitenkin valitettavana, ettei hillitsemistoimissa ole edistytty riittävästi;

3.panee huolestuneena merkille, että toimitettujen kansallisesti määriteltyjen panosten yhteenlasketut päästövähennykset jäävät merkittävästi Pariisin sopimuksen tavoitteen ja ensimmäisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen päätelmien noudattamiseksi vaadituista päästöjen kehityspoluista; kehottaa vahvistamaan COP30-konferenssissa 1,5 celsiusasteen tavoitteeseen sitoutumisen ja sopimaan, että on jatkettava tavoitetason vahvistamista, sekä tekemään konkreettisia päätöksiä kansallisesti määriteltyjen panosten täytäntöönpanon tukemiseksi; katsoo, että maailmanlaajuisia tilannekatsauksia olisi tehtävä useammin, ja kehottaa kaikkia osapuolia, jotka eivät ole saavuttamassa Pariisin sopimuksen tavoitetta, päivittämään ja vahvistamaan kansallisesti määriteltyjä panoksiaan joka toinen vuosi viiden vuoden tarkastelukierroksen lisäksi;

4.painottaa, että kaikkien osapuolten on toteutettava yhteisiä toimia ja lisätoimia, jotta voidaan kuroa umpeen päästökuilu ja toteuttaa ensimmäisessä maailmanlaajuisessa tilannekatsauksessa esitetyt toimet asettaen konkreettisia tavoitteita ja jotta kansallisesti määritettyjä toimia voidaan soveltaa laajemmin; korostaa, että kaikilla merkittävillä päästöjen aiheuttajilla, kuten kehittyvillä talouksilla ja G20-mailla, on erityinen vastuu osoittaa tämän suhteen johtajuutta; kehottaa EU:ta ja samanmielisiä kumppaneita johtamaan korkean tavoitetason koalitiota ja tekemään yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa, jotta varmistetaan COP30-konferenssin onnistuminen;

5.pitää erittäin valitettavana Yhdysvaltojen hallinnon päätöstä vetäytyä toistamiseen Pariisin sopimuksesta; kehottaa Yhdysvaltoja harkitsemaan uudelleen vetäytymistään ja tekemään edelleen osansa ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävissä maailmanlaajuisissa toimissa ja globaalissa ilmastorahoituksessa Pariisin sopimuksen mukaisesti, erityisesti mitä tulee sen aiempien kumulatiivisten päästöjen perusteella määriteltävään vastuuseen; kannustaa Yhdysvaltojen valtiollisia ja valtiosta riippumattomia toimijoita jatkamaan kansainvälistä ilmastoyhteistyötä, myös YK:n ilmastokokouksissa; panee merkille, että mikään muu maa ei Yhdysvaltojen lisäksi ole vetäytynyt Pariisin sopimuksesta; korostaa, että EU:lla on erityinen vastuu ja strateginen etu ottaa johtoasema ja palauttaa luottamus maailmanlaajuisiin ilmastotoimiin muun muassa toimenpiteillä, joilla estetään muiden osapuolten vetäytyminen Pariisin sopimuksesta; katsoo, että EU:n ulkoisen toiminnan kaikki osa-alueet, kauppapolitiikka ja kehityspolitiikka mukaan luettuina, voivat osaltaan edistää näiden tavoitteiden saavuttamista;

6.palauttaa mieliin kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatteen, johon EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ja jolla pyritään minimoimaan ristiriidat ja luomaan synergioita EU:n eri toimintapolitiikkojen välille; vaatii, että Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanossa toimitaan johdonmukaisesti niin sisä- kuin ulkopolitiikassakin;

7.palauttaa mieliin, että ensimmäisessä maailmanlaajuisessa tilannekatsauksessa UNFCCC:n osapuolet totesivat, että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä jyrkästi, nopeasti ja pysyvästi 1,5 celsiusasteen kehityspolun mukaisesti, ja sitoutuivat edistämään kansainvälisiä toimia, joiden tavoitteena on kolminkertaistaa uusiutuvan energian kapasiteetti maailmanlaajuisesti ja kaksinkertaistaa energiatehokkuusparannusten keskimääräinen vuotuinen määrä maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä; on edelleen huolissaan riittämättömästä edistymisestä näiden tavoitteiden saavuttamisessa; painottaa, että COP30-konferenssin on olennaisen tärkeää perustaa työnsä näihin tavoitteisiin, tehdä konkreettisia päätöksiä niiden täytäntöönpanosta ja toteuttaa lisätoimia mahdollisen tavoitetasoon liittyvän vajeen korjaamiseksi; vahvistaa olevansa sitoutunut toimimaan COP28-konferenssin ilmasto- ja terveysjulistuksessa saavutetun yhteisymmärryksen mukaisesti; panee merkille sitoumuksen vauhdittaa päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden kehittämistä; palauttaa tässä yhteydessä mieliin COP28-konferenssissa hyväksytyn ensimmäisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen 28 kohdan e alakohdan;

8.palauttaa mieliin, että ensimmäisessä maailmanlaajuisessa tilannekatsauksessa maat sitoutuivat nopeuttamaan toimia, joilla luovutaan asteittain päästövähennystekniikoita hyödyntämättömästä hiilivoimasta ja poistetaan asteittain tehottomat fossiilisten polttoaineiden tuet, sekä luopumaan asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiajärjestelmissä oikeudenmukaisella, hallitulla ja tasapuolisella tavalla, jotta kuluvan kriittisen vuosikymmenen aikana nopeutetaan toimia nettonollapäästötason saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä tieteellisen ymmärryksen mukaisesti; kehottaa kaikkia osapuolia tehostamaan tähän tähtääviä toimia ja osallistumaan fossiilisten polttoaineiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen laatimiseen; odottaa, että COP30-konferenssissa vahvistetaan sitoumusta luopua asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä, ja korostaa, että tarvitaan kiireellisesti kunnianhimoisia ja ajallisesti määrättyjä suunnitelmia lopettaa asteittain fossiilisten polttoaineiden tuet ja niiden tuotanto;

9.panee merkille, että maille vuodelle 2035 asetettujen kansallisesti määriteltyjen panosten toimittamisen määräaika umpeutui vuonna 2025, ja toteaa, että ne ovat erityisen tärkeitä, jotta voidaan tiukentaa ilmastotavoitteita, seurata edistymistä ja parantaa kestävyyttä; pitää olennaisen tärkeänä, että EU näyttää esimerkkiä, ja kehottaa EU:ta ja kaikkia osapuolia, jotka eivät vielä ole tehneet niin, toimimaan COP28-konferenssin maailmanlaajuisessa tilannekatsauksessa esitetyn mukaisesti ja esittämään mahdollisimman pian ja hyvissä ajoin ennen COP30-konferenssia 1,5 celsiusasteen tavoitteen mukaiset koko taloutta koskevat päästövähennystavoitteet, jotka ovat absoluuttisia eivätkä suhteellisia ja jotka koskevat kaikkia kasvihuonekaasuja, toimialoja ja luokkia; pitää valitettavana, että useimmat osapuolet eivät noudattaneet kansallisesti määriteltyjen panostensa toimittamisen määräaikaa, ja korostaa, että monenvälisyyden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ilmastopolitiikassa on tärkeää, että kaikkia UNFCCC:n prosesseja ja toimittamisen määräaikoja noudatetaan;

10.korostaa yksityiskohtaisen ja avoimen raportoinnin merkitystä kansallisesti määriteltyihin panoksiin liittyvän edistymisen arvioinnissa;

11.panee merkille edistymisen Pariisin sopimuksen 6 artiklan täytäntöönpanossa ja korostaa, että 6 artiklan soveltamisesta olisi aina saatava taattua nettohyötyä ilmastolle, ja kehottaa siksi kaikkia osapuolia varmistamaan, että 6 artiklan nojalla toteutettavat hankkeet eivät heikennä kansallisia päästövähennyksiä; kehottaa valvontaelintä ja kaikkia osapuolia noudattamaan Glasgow’n sopimusta ja siten varmistamaan, että kaikki puhtaan kehityksen mekanismin puitteissa hyväksytyt toimet ovat viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä 6 artiklan 4 kohdan mukaisia; kehottaa komissiota edistämään ja tukemaan sellaisen hillitsemistoimien kansainvälisesti siirrettyjä tuloksia koskevan vankan kansainvälisen tason hallintokehyksen kehittämistä, joka sisältää kaikkiin 6 artiklan nojalla toteutettaviin hankkeisiin sovellettavat, kansainvälisiä päästöhyvityksiä koskevat sitovat normit, joilla taataan ympäristö-, ilmasto- ja sosiaalisten tavoitteiden tinkimättömyys, menettelyn hillitsemistoimista saatavien hyötyjen jakamiseksi oikeudenmukaisesti, selkeät täytäntöönpanosäännöt, joilla taataan avoimuus, täydentävyys ja pysyvyys, tiukat raportointivelvoitteet ja tehokkaat valvontamekanismit, jotta voidaan poistaa kaksinkertaisen laskennan riski ja turvata järjestelmän ympäristötavoitteiden tinkimättömyys; kehottaa laatimaan seurannan ja poiston kumoutumiseen liittyvien riskien vastuunjakoa koskevat selkeät säännöt, jotta vältetään kohtuuton rasite isäntämaana toimiville osapuolille; korostaa, että tinkimättömän eheyden takaamiseksi tarvitaan yksityisiä hiilimarkkina-aloitteita;

12.kehottaa kaikkia osapuolia pyrkimään siihen, että COP30-konferenssissa edistytään merkittävästi, jotta varmistetaan, että vuonna 2026 aloitettava toinen maailmanlaajuinen tilannekatsaus perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon ja että siihen sisällytetään läpileikkaavia näkökohtia, kuten sukupuolten tasa-arvo, ihmisoikeudet ja ekosysteemien suojelu;

13.painottaa, että riittävän ilmastorahoituksen tarjoaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta Pariisin sopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa; palauttaa mieliin, että monien kehitysmaiden kansallisesti määriteltyjen panosten edellytyksenä on kansainvälinen ilmastorahoitus; korostaa, että useiden YK:n raporttien mukaan globaalissa ilmastorahoituksessa on suuri ero todellisten tarpeiden ja nykyisin tarjottavan rahoituksen välillä ja että kasvavan eron taustalla on useita tekijöitä, joita olisi kaikkia käsiteltävä asianmukaisesti;

14.korostaa, että ilmastorahoituksen saamisen viivästyminen johtaa kasvaviin kustannuksiin, kasvaviin vaihtoehtokustannuksiin ja ilmastotuottojen vähenemiseen; panee tässä yhteydessä merkille Kansainvälisen energiajärjestön arvion, jonka mukaan jokaista puhtaaseen energiaan ennen vuotta 2030 investoimatta jätettyä Yhdysvaltain dollaria kompensoimaan voidaan myöhemmässä vaiheessa tarvita neljästä viiteen dollaria;

15.painottaa, että sopeutumistoimia ei rahoiteta riittävästi ja että uusi yhteinen määrällinen ilmastorahoitustavoite ei ole sopeutumistoimien rahoitustarpeisiin nähden riittävä; korostaa, että kaikelle rahoitukselle – sekä julkiselle että yksityiselle – on tarvetta mutta erityisesti tarvitaan kansainvälistä julkista rahoitusta, jotta voidaan vastata sopeutumistarpeisiin sekä menetyksiin ja vahinkoihin;

16.panee merkille, että EU ja sen jäsenvaltiot tarjoavat noin kolmanneksen maailmanlaajuisesta julkisesta ilmastorahoituksesta ja ne ovat siten maailmanlaajuisesti suurimmat ilmastorahoituksen antajat, ja toteaa, että vuonna 2023 ilmastorahoitusta annettiin julkisista lähteistä 28,6 miljardia euroa ja yksityistä lähteistä 7,2 miljardia euroa; toteaa jälleen, että EU:n ja kansallisia talousarvioita olisi mukautettava vastaamaan sovittua uutta yhteistä määrällistä ilmastorahoitustavoitetta, jotta EU voi tehdä osansa kansainvälisessä ilmastorahoituksessa muun muassa mobilisoimalla yksityistä ilmastorahoitusta; katsoo, että uusi yhteinen määrällinen ilmastorahoitustavoite asettaa alarajan, jonka verran ilmastorahoitusta on vähintään saatava liikkeelle;

17.katsoo, että EU:lla oli merkittävä välittäjän rooli, kun uudesta yhteisestä määrällisestä ilmastorahoitustavoitteesta pyrittiin pääsemään sopimukseen; kehottaa kaikkia osapuolia tekemään osansa uuden yhteisen määrällisen ilmastorahoitustavoitteen saavuttamiseksi ja toteaa, että tavoitteeseen olisi sisällyttävä hillitsemis- ja sopeutumistoimien sekä menetysten ja vahinkojen rahoittamista koskevia alatavoitteita; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään uutta ja täydentävää ilmastorahoitusta erityisen ja ennakoitavissa olevan EU:n julkisen rahoitusmekanismin avulla, jotta se olisi sovitun uuden yhteisen määrällisen ilmastorahoitustavoitteen mukainen; muistuttaa, että vaadittavan globaalin ilmastorahoituksen määrän saavuttamiseksi tarvitaan osapuolten kehittyviä taloudellisia valmiuksia kuvastavaa laajempaa rahoituspohjaa; odottaa, että ylemmän keskitulotason maat, joiden päästöt ovat suuret, maksavat oman osuutensa ja kasvattavat osuuksiaan nykyisiä tasoja suuremmiksi; kehottaa kaikkia osapuolia määrittämään uusia ja innovatiivisia julkisen ja yksityisen rahoituksen lähteitä; kehottaa osapuolia asettamaan uuden yhteisen määrällisen ilmastorahoitustavoitteen rahoittamisen yhteydessä etusijalle avustuksiin perustuvat ja muut kuin velkaa aiheuttavat välineet ja toimenpiteet, jotta varmistetaan, että edunsaajamaat voivat toteuttaa tarvittavat hillitsemis- ja sopeutumistoimet kasvattamatta velkataakkaansa; on huolissaan mahdollisuudesta saavuttaa uusi yhteinen määrällinen ilmastorahoitustavoite luokittelemalla muita varoja uudelleen; panee myös huolestuneena merkille epäselvyyden, joka liittyy uuden yhteisen määrällisen ilmastorahoitustavoitteen yhteydessä huomioon otettaviin eri rahoitustyyppeihin, ja erityisesti kaksinkertaiseen laskentaan liittyvän kysymyksen;

18.kehottaa kaikkia toimijoita varmistamaan, että nk. Bakusta Belémiin -etenemissuunnitelma sisältää selkeän ja toteuttamiskelpoisen ehdotuksen asiaankuuluvien resurssien hankkimiseksi; kehottaa kaikkia osapuolia edistämään vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja hankkimaan merkittäviä yksityisiä investointeja vahvistaen vastuullisia ja kestäviä investointeja koskevia sääntelykehyksiä; toteaa, että suurin osa ilmastosiirtymään maailmanlaajuisesti tarvittavista investoinneista on saatava yksityisistä investoinneista; korostaa, että etenemissuunnitelmaan on sisällyttävä vankka ja riippumaton vastuuvelvollisuusmekanismi, jolla varmistetaan avoimuus ja seurataan tehokkaasti edistymistä;

19.toteaa, että monilla ilmastonmuutokselle alttiilla mailla, joihin lukeutuu useita vähiten kehittyneitä maita, on velkaongelmia tai merkittävä velkaongelmien riski ja että ilmastorahoitus olisi sen vuoksi kohdennettava tavalla, joka ei kasvata niiden velkataakkaa ja jossa etusijalle asetetaan avustuksiin perustuva rahoitus; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan vaihtoehtojaan velkaongelman lievittämiseksi ja ryhtymään viipymättä asianmukaisiin toimiin;

20.korostaa YK:n elinten olevan yhtä mieltä siitä, että ilmastorahoitusta ei voida lisätä tasapuolisesti, ellei velkakriisiin löydetä ratkaisua; korostaa tässä yhteydessä velkahuojennusvälineiden merkitystä;

21.kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kansainvälisiä kumppaneita sisällyttämään ilmastoon liittyvän mikrorahoituksen ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevien strategioiden keskeiseksi osaksi ja tukemaan paikallisia mikrorahoituslaitoksia, jotta ne voivat kehittää ja ottaa laajamittaisesti käyttöön haavoittuvassa asemassa oleville väestöryhmille tarkoitettuja rahoitustuotteita, kuten vihreään teknologiaan tarkoitettuja mikroluottoja, ilmastoriskien kattamiseen tarkoitettuja mikrovakuutuksia ja yhteisöjen selviytymiskyvyn parantamiseen tarkoitettuja mikrosäästöjä, kiinnittäen erityistä huomiota naisiin, nuoriin ja maaseutuyhteisöihin;

22.korostaa, että ilmastorahoitusmenettelyjä on kiireellisesti yksinkertaistettava, nopeutettava ja mukautettava kehitysmaiden realiteetteihin ja on erityisesti perustettava keskitettyjä yhteyspisteitä, yhdenmukaistettava hakukriteerejä ja annettava teknistä apua hankkeiden valmisteluun, jotta varmistetaan nopean ja tehokkaan ilmastorahoituksen saatavuus ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville paikallisorganisaatioille ja -yhteisöille;

23.katsoo, että COP30-konferenssissa on olennaisen tärkeää edistyä Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan täytäntöönpanossa ja tehdä tästä pysyvä kohta COP-konferenssien asialistalla; kehottaa EU:ta osallistumaan kansainvälisiin aloitteisiin, kuten Bridgetown-aloitteeseen 3.0; kehottaa nopeuttamaan kansainvälisen rahoitusrakenteen uudistamista sekä kehottaa kaikkia tärkeimpiä kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja kansainvälisiä kehityspankkeja omaksumaan roolinsa ilmastopankkeina ja yhdenmukaistamaan sijoitussalkkunsa ja lainanantopolitiikkansa Pariisin sopimuksen kanssa pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestävällä tavalla; kehottaa myös kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusjärjestelmiä puuttumaan paremmin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin poistamalla tekijöitä, jotka estävät saamasta ilmastorahoitusta puhdasta teknologiaa varten, ja ohjaamalla julkisia ja yksityisiä rahoitusvirtoja pois päästöintensiivisestä toiminnasta;

24.katsoo, että Euroopan investointipankin (EIP) olisi toimittava unionin ilmastopankkina, ja panee merkille sen ilmastopankin etenemissuunnitelman ja ajan tasalle saatetun energia-alan lainanantopolitiikan sekä Euroopan investointirahaston lisätoimet, jotka ovat merkittäviä pyrkimyksiä johtaa ilmastoinvestointeja;

25.korostaa tarvetta tehostaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastokestävyyttä ja -valmiutta EU:ssa ja maailmanlaajuisesti, jotta voidaan minimoida ilmastonmuutoksen ja luontokadon kielteiset vaikutukset, ja käsitellä tätä kattavasti COP-konferensseissa sekä samalla painottaa paikallis- ja alueviranomaisten tärkeää roolia näiden toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa; tunnustaa maailmanlaajuisen yhteistyön sekä taitotiedon, parhaan saatavilla olevan tutkimustiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihdon merkityksen ilmastonmuutokseen sopeutumisen alalla; korostaa, että sopeutumisen kustannukset kasvavat, jos hillitsemis- ja sopeutumistoimia ei toteuteta tai niiden toteuttaminen viivästyy;

26.ilmaisee jälleen syvän huolensa äärimmäisten sääilmiöiden, kuten maastopalojen, kuivuuden, helleaaltojen ja tulvien, voimistumisesta ja yleistymisestä EU:ssa ja maailmanlaajuisesti sekä niiden vaikutuksista ihmisten terveyteen ja lisääntyvistä ihmishenkien menetyksistä; toteaa, että merenpinnan nousun odotetaan kiihtyvän koko tämän vuosisadan ajan kaikissa IPCC:n skenaarioissa, mikä aiheuttaa taloudellisia kustannuksia ja hävittää rannikkoalueita kaikkialla maailmassa;

27.painottaa, että maailmanlaajuista sopeutumistavoitetta koskeva kehys on toteutettava käytännössä COP30-konferenssissa, muun muassa ottamalla käyttöön vaikuttavia ja hallittavia indikaattoreita ja tehokkaita ja kattavia seurantajärjestelmiä sekä tarkastelemalla täytäntöönpanokeinoja, jotta voidaan seurata tehokkaasti edistymistä COP28-konferenssissa asetetuissa sopeutumistavoitteissa; huomauttaa, että hillitsemistoimien rahoituksessa ja täytäntöönpanossa on edistytty mutta sopeutumistoimet laahaavat yhä perässä ja ero niin rahoituksessa kuin myös konkreettisissa toimissa kasvaa;

28.korostaa kansallisten sopeutumissuunnitelmien merkitystä ja tähdentää, että ne on yhdenmukaistettava nk. Bakusta Belémiin -etenemissuunnitelman kanssa; kehottaa osapuolia laatimaan kansalliset sopeutumissuunnitelmansa niin pian kuin mahdollista, jos niillä ei vielä ole tällaisia suunnitelmia, ja kaikkia osapuolia saavuttamaan edistystä niiden täytäntöönpanossa vuoteen 2030 mennessä sekä painottamaan niissä luontoon perustuvia ratkaisuja; kehottaa kaikkia osapuolia sisällyttämään suunnitelmiinsa monialaisia elementtejä, kuten sukupuolten tasa-arvon ja ihmisoikeudet;

29.kehottaa lisäämään investointeja varhaisvaroitus- ja riskinhallintajärjestelmiin haavoittuvassa asemassa olevilla alueilla ja korostaa niiden keskeistä roolia ihmishenkien suojelemisessa, toimeentulon turvaamisessa ja ilmastoriskien sietokyvyn vahvistamisessa;

30.kannustaa lisäämään tukea ilmastoa ja katastrofiriskejä koskevien tietojen keräämiselle, jakamiselle ja analysoinnille sekä näihin toimiin soveltuvan teknologian käyttöönotolle, jotta voidaan parantaa riskiryhmille suunnatun tiedon saatavuutta ja laatua; suosittelee, että kaikissa EU:n tukemissa varhaisvaroitusaloitteissa osoitetaan erityisiä resursseja jatkuvaan järjestelmien ylläpitoon ja päivityksiin, erityisesti tilanteessa, jossa tieteeseen perustuvaan havainnointiin ja menettelyihin kohdistuu haasteita koko maailmassa;

31.pitää myönteisenä COP28-konferenssissa tehtyä päätöstä perustaa menetysten ja vahinkojen korvausrahasto ja odottaa, että sen täytäntöönpanossa ja rahoituksessa edistytään vielä; kehottaa kaikkia osapuolia varmistamaan tätä koskevat avoimet säännöt; korostaa, että on tärkeää tunnustaa menetysten ja vahinkojen erityinen luonne käsittelemällä niitä erillään sopeutumisesta, myös maailmanlaajuisessa tilannekatsauksessa;

32.kehottaa kaikkia osapuolia varmistamaan menetysten ja vahinkojen rahoitusta koskevat avoimet sitoumukset ja ennakoitavat täytäntöönpanomekanismit, mukaan lukien menetysten ja vahinkojen korvausrahastosta suoritettavat aikaistetut maksut; kehottaa kaikkia osapuolia varmistamaan, että rahastoon osoitetut varat ovat lisävaroja ilmastorahoituksen nykyisiin rahoitusosuuksiin; on vahvasti sitä mieltä, että menetyksiä ja vahinkoja varten myönnettävässä rahoituksessa olisi asetettava etusijalle avustukset ja että sen olisi täydennettävä virallista kehitysapua ja oltava siitä erillistä;

33.vaatii jälleen ottamaan menetykset ja vahingot COP-konferenssien asialistan pysyväksi asiakohdaksi;

34.kehottaa kaikkia osapuolia etenemään oikeudenmukaista siirtymää koskevan työohjelman suhteen edistämällä konkreettisia toimia, joilla pureudutaan ilmastonmuutoksen pahentamaan eriarvoisuuteen; katsoo, että työohjelman on katettava ihmisarvoisen työn luomista ja kaikkien kannalta oikeudenmukaista siirtymää koskevat tavoitteet, ja kehottaa kaikkia osapuolia edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa sekä sidosryhmien osallistumista yhtenä lähtökohtana vahvan yhteiskunnallisen yhteisymmärryksen aikaansaamiseksi; kehottaa kaikkia osapuolia työskentelemään rakentavasti, jotta päästään sopimukseen työohjelman pidemmälle menevästä täytäntöönpanosta, ja tunnustamaan, että täytäntöönpanokeinot on toteutettava kiireellisesti;

35.korostaa, että ilmastonmuutos uhkaa lasten ja nuorten perusoikeuksia ja hyvinvointia; korostaa tarvetta sisällyttää lasten oikeudet ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kaikkiin ilmastopolitiikan osa-alueisiin, mukaan lukien sopeutuminen, hillitseminen, menetykset ja vahingot sekä ilmastorahoitus;

36.korostaa, että jos EU:n nykyinen ilmastolainsäädäntö pannaan täysimittaisesti täytäntöön, se vähentää EU:n kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vuoteen 2030 mennessä noin 57 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna; toteaa, että EU on parhaillaan saavuttamassa kasvihuonekaasujen nettopäästöissä vuoteen 2030 mennessä vain noin 54 prosentin vähennystä vuoden 1990 tasoon verrattuna, jos jäsenvaltiot panevat kauttaaltaan täytäntöön nykyiset ja suunnitellut kansalliset toimenpiteet ja EU:n politiikat 27. toukokuuta 2025 annettu komission tiedonanto ”Lopullisten päivitettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien EU:n laajuinen arviointi – Unionin vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen” (COM(2025)0274).; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tämän puutteen korjaamiseksi ja komissiota toteuttamaan lisätoimenpiteitä jäsenvaltioiden tukemiseksi tässä työssä; korostaa, että EU:n ilmastopolitiikassa on jatkossakin säilytettävä korkea tavoitetaso sovittujen tavoitteiden mukaisesti ja asetettava sen toimissa etusijalle kustannustehokkuus, EU:n talouden kilpailukyky, sosiaalinen osallisuus ja ympäristönsuojelun korkea taso;

37.korostaa, että on tärkeää noudattaa kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien päivitysten toimittamiselle asetettuja määräaikoja, jotta komissio voi toteuttaa arvioinnin asianmukaisesti; suhtautuu myönteisesti komission arviointiin niiden jäsenvaltioiden lopullisista vuoden 2030 kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista, jotka ovat toimittaneet ne; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan päättäväisesti kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja EU:n sitovien tavoitteiden välisen kuilun kuromiseksi umpeen, muun muassa täytäntöönpanosuunnitelmien avulla;

38.korostaa tarvetta hyväksyä tieteeseen perustuva EU:n ilmastotavoite vuodeksi 2040 eurooppalaisen ilmastolain Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30. kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1119/oj). mukaisesti ottaen huomioon sen 4 artiklan 5 kohdan kaikki näkökohdat ja ensimmäisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen päätelmien mukaisesti; palauttaa mieliin ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan suositukset ja panee merkille komission ehdotuksen vuoden 2040 ilmastotavoitteesta ja siihen liittyvistä mahdollistavista politiikkatoimista; pitää lisäksi valitettavana, ettei neuvosto pystynyt sopimaan kansallisesti määritellystä panoksesta vuodeksi 2035 ennen 23. syyskuuta 2025 asetettua määräaikaa; kehottaa neuvostoa sopimaan mahdollisimman pian sellaisesta kansallisesti määritellystä panoksesta, joka on ilmoitetun vaihteluvälin yläpäässä;

39.muistuttaa, että EU:n on pysyttävä johtoasemassa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja ilmastotoimissa, jotta edistetään maailmanlaajuisesti tasapuolisia toimintaedellytyksiä EU:n yrityksille ja vältetään niille koituva hiilivuodon riski ja jotta säilytetään julkinen tuki ilmastotoimille ja vältetään hiilivuoto;

40.korostaa ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan roolia, joka on vahvistettu eurooppalaisessa ilmastolaissa; kehottaa komissiota esittämään vaikutustenarviointiraporteissa tai muissa julkisesti saatavilla olevissa asiakirjoissa perusteluja ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan lausunnoista poikkeamiselle ja puuttumaan toimintapoliittisiin kompromisseihin; kehottaa lisäksi komissiota turvaamaan riittävän rahoituksen ilmastonmuutosta käsittelevälle eurooppalaiselle tieteelliselle neuvottelukunnalle tulevissa talousarvioehdotuksissa, jotta se voi täyttää lakisääteisen toimeksiantonsa;

41.muistuttaa, että ilmastotavoitteet on sisällytettävä kaikkiin EU:n politiikkatoimiin ja niiden täytäntöönpanotoimenpiteisiin, ja korostaa, että eurooppalaisen ilmastolain 6 artiklan 2 ja 4 kohdassa komissio velvoitetaan arvioimaan, ovatko kaikki nykyiset toimenpiteet, toimenpide-ehdotukset ja lainsäädäntöehdotukset, talousarvioehdotukset mukaan lukien, johdonmukaisia EU:n ilmastotavoitteiden kanssa; muistuttaa, että eurooppalaisen ilmastolain mukaan EU:n ja jäsenvaltioiden toimissa olisi noudatettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettuja varautumis- ja aiheuttamisperiaatteita ja että niissä olisi myös otettava huomioon energiaunionissa noudatettu energiatehokkuus etusijalle -periaate ja haittavaikutusten välttämisen periaate;

42.korostaa, että tehokas muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa Århusin yleissopimuksen mukaisesti on ratkaisevan tärkeää Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi näytettävä esimerkkiä ja sovellettava Århusin yleissopimuksen noudattamista valvovan komitean havaintoja ja suosituksia sekä noudatettava samalla omia Århusin yleissopimuksen mukaisia kansainvälisiä sitoumuksiaan ja oikeusvaltioperiaatetta;

43.kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että jäsenvaltioiden kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin ja pitkän aikavälin strategioihin sisältyy riittävät toimet ja taloudelliset resurssit vuodeksi 2030 ja sen jälkeiseksi ajaksi asetettujen EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan sen varmistamiseksi, että EU saavuttaa vuoden 2030 tavoitteensa;

44.toteaa, että aikana, jona geopoliittinen epävakaus lisääntyy ja energiamarkkinat heilahtelevat, vähähiilistäminen on EU:lle merkittävä keino edistää strategista autonomiaa ja taloudellista kilpailukykyä; muistuttaa, että tämä on todettu puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa ja sen tavoitteessa yhdistää ilmastotoimet ja kilpailukyky yhteen yleisstrategiaan;

45.panee huolestuneena merkille, että fossiilisten polttoaineiden tuet ovat kasvaneet viime vuosina ja että vuonna 2023 fossiilisten polttoaineiden kulutusta tuettiin koko maailmassa yhteensä 620 miljardilla dollarilla niin, että merkittävä osuus tuista havaittiin nousevissa ja kehittyvissä talouksissa; pitää valitettavana, että fossiilisen energian tuet pysyivät EU:ssa korkealla tasolla ja olivat 111 miljardia euroa vuonna 2023, vaikka ne vähenivät vuoden 2022 tasosta; muistuttaa, että fossiilisen tuontienergian tuet rasittavat Euroopan talouksia ja vääristävät kannustimia puhtaaseen energiaan siirtymiseen; korostaa, että on tärkeää vähentää saastuttavimpien polttoaineiden tukia kansainvälisellä tasolla ja raportoida näistä tuista avoimesti; muistuttaa, että komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava kahdeksannen ympäristöalan toimintaohjelman vaatimus ”aset[taa] fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaiselle lakkauttamiselle määräaika, joka tukee tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen”; pitää valitettavana edistymisen puutetta sen jälkeen, kun ohjelma hyväksyttiin vuonna 2022, ja kehottaa komissiota esittämään etenemissuunnitelmansa fossiilisten polttoaineiden tukien vähentämiseksi edelleen ja poistamiseksi asteittain EU:n ilmastositoumusten mukaisesti;

46.painottaa, että nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa on erittäin tärkeää lopettaa nopeasti EU:n riippuvuus fossiilisista polttoaineista ja nopeuttaa energiasiirtymää; suhtautuu myönteisesti RePowerEU-suunnitelmassa saavutettuun edistykseen ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita toimimaan nopeammin;

47.odottaa kiinnostuneena tulevaa EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa suunnitelmaa, johon sisältyy tarvittaessa lainsäädäntötoimia, jotta varmistetaan EU:n koordinoitu valmius vastata lisääntyviin ilmastoriskeihin;

48.kehottaa EU:ta tutkimaan lähemmin ja käsittelemään tapoja, joilla se vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen rajojensa ulkopuolella;

49.korostaa, että ilmastonmuutokseen, saastumiseen ja luontokatoon liittyvät kriisit ovat kytköksissä toisiinsa ja vahvistavat toisiaan ja että näihin kriiseihin on reagoitava yhdenmukaisin toimin; painottaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien, muun muassa nykyisten runsaasti hiiltä sitovien ekosysteemien, suojelun, säilyttämisen ja ennallistamisen sekä luonnonvarojen kestävän hoidon merkitystä, jotta voidaan tehostaa luontoon perustuvaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista;

50.muistuttaa maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sektorin merkityksestä EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa; muistuttaa, että luonnon ennallistamista koskeva laki on yksi EU:n välineistä sen LULUCF-asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30. toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/841/oj). mukaisten tavoitteiden ja sen kansainvälisten biologista monimuotoisuutta koskevien velvoitteiden, erityisesti Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen, saavuttamiseksi;

51.muistuttaa, että on tärkeää suunnitella ja toteuttaa ympäristöpolitiikkaa noudattaen täysin yhteinen terveys -lähestymistapaa, jolla pyritään kestävästi tasapainottamaan ja optimoimaan ihmisten, eläinten ja ekosysteemien terveyttä;

52.korostaa tarvetta tukea ja suojella ympäristön puolustajia ja saattaa heitä uhkaavat henkilöt vastuuseen;

53.korostaa, että maaperä on suurin maanpäällinen hiilivarasto ja se on merkitykseltään korvaamaton maailmanlaajuisessa ilmastosyklissä; panee tyytyväisenä merkille kaikki toimet, joilla hallitukset ja valtiosta riippumattomat järjestöt pyrkivät maksimoimaan maaperän potentiaalin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja veden saatavuuden parantamiseksi; korostaa tässä yhteydessä EU:n tasolla saavutettua sopimusta maaperän seurantaa koskevasta laista, jolla pyritään parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia ja auttamaan EU:ta täyttämään kansainväliset sitoumuksensa;

54.korostaa metsien tärkeää roolia ilmastotoimissa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä; painottaa tässä yhteydessä maailmanlaajuisten metsäkadon torjuntatoimien merkitystä, koska metsät muodostavat yhden maailman suurimmista hiilinieluista ja biologisen monimuotoisuuden kannalta olennaisen varannon; täsmentää, että on kiireellisesti suojeltava maailman keskeisimpiä metsäalueita, joihin lukeutuu Amazonin sademetsä, myös EU:n syrjäisimmillä alueilla; vahvistaa uudelleen EU:n sitoutumisen Glasgow’ssa annettuun metsiä ja maankäyttöä koskevaan johtajien julkilausumaan (COP26); kehottaa kaikkia osapuolia asettamaan tavoitteita hiilidioksidiekvivalenttien nettopoistumien lisäämiseksi LULUCF-toimien avulla;

55.korostaa kosteikkojen, kuten turvemaiden, mangrovesoiden ja muiden rannikko- ja sisävesikosteikkojen ekosysteemien, ratkaisevaa merkitystä eräinä maapallon tehokkaimmista luonnollisista hiilinieluista; kehottaa kaikkia osapuolia laajentamaan kiireellisesti toimia, joilla voidaan säilyttää, hoitaa kestävästi ja ennallistaa kosteikkoja, sillä tämä on keskeinen strategia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, siihen sopeutumiseksi, biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi sekä tähän liittyvän sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan kestävyyden varmistamiseksi;

56.painottaa, että on tärkeää tunnistaa ja maksimoida mahdolliset synergiat biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien ja ilmastotoimien välillä, muun muassa asettamalla etusijalle hiilen kiertokulussa tärkeiden ekosysteemien ja lajien suojelu, ennallistaminen ja hoito, kuten COP16-kokouksessa Calissa, Kolumbiassa, sovittiin; korostaa, että on tärkeää panna täytäntöön Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että 55 osapuolta on toimittanut kansalliset biologista monimuotoisuutta koskevat strategiat ja toimintasuunnitelmat ja 139 osapuolta on esittänyt kansalliset tavoitteet, ja kehottaa kaikkia muita osapuolia tekemään samoin nopeasti;

57.korostaa, että on tärkeää suojella, säilyttää ja ennallistaa vesiekosysteemejä ja veteen liittyviä ekosysteemejä; kehottaa lisäämään veden kestävää käyttöä koskevia toimia, muun muassa käyttämällä innovatiivisia vesiteknologioita, erityisesti alueilla, joihin kuivuus tai veden niukkuus vaikuttaa merkittävästi; painottaa, että aavikoitumisella, kuivuudella, tulvilla ja vesien pilaantumisella on tuhoisia ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia; suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen vesiresilienssiä koskevaa strategiaan ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan sen nopeasti täytäntöön; kehottaa toteuttamaan lisätoimia per- ja polyfluoratuista alkyyliyhdisteistä aiheutuvan pilaantumisen torjumiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja varmistamaan, että vesipuitedirektiiviä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23. lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2000/60/oj). noudatetaan;

58.pitää myönteisenä avomerisopimuksen hyväksymistä ja kehottaa sopimuksen osapuolia ratifioimaan ja panemaan sen pikaisesti täytäntöön; kehottaa osapuolia kehittämään edelleen valtameriä ja ilmastonmuutosta koskevaa vuoropuhelua; korostaa, että maailmanlaajuinen ilmastojärjestelmä on riippuvainen valtamerten ja meriekosysteemien terveydestä ja että se menettää sääntelykapasiteettiaan ilmaston lämpenemisen, pilaantumisen, merten biologisen monimuotoisuuden liiallisen hyväksikäytön, happamoitumisen, rehevöitymisen, happivajeen ja rannikoiden eroosion vuoksi;

59.korostaa maailmanlaajuisten toimien merkitystä meriekosysteemien heikkenemisen torjumiseksi, koska valtameri sitoo 30 prosenttia kaikista hiilipäästöistä, ottaa talteen 90 prosenttia ylimääräisestä lämmöstä ja tuottaa yli 50 prosenttia maailman hapesta ja muodostaa biologisen monimuotoisuuden kannalta olennainen varannon; pitää myönteisenä Nizzassa järjestetyn YK:n valtamerikonferenssin lopputulosta valtamerten suojelua koskevien rahoitussitoumusten lisäämisestä; kehottaa toteuttamaan kiireellisiä toimia meriekosysteemien ennallistamiseksi ja merisuojelualueiden tehokkaan suojelun varmistamiseksi; muistuttaa Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteesta 3 suojella 30 prosenttia merialueista vuoteen 2030 mennessä;

60.korostaa tarvetta selvittää kokonaisvaltaisesti ilmastonmuutoksen, ilmansaasteiden ja kansanterveyden välisiä yhteyksiä, myös COP-konferenssissa; suhtautuu myönteisesti COP28-konferenssin ilmastoa ja terveyttä koskevaan julistukseen, jonka on allekirjoittanut yli 150 hallitusta; kehottaa sisällyttämään ilmanlaadun parannukset ilmastopolitiikkoihin ja ottamaan ne huomioon kansallisesti määritellyissä panoksissa; kehottaa kaikkia osapuolia nopeuttamaan merkityksellisiä toimia ilmanlaadun parantamiseksi; kehottaa osapuolia varmistamaan, että ilmastorahoituksessa asetetaan etusijalle puhtaan ilman ratkaisut, joilla on mitattavissa olevia hyötyjä terveydelle, oikeudenmukaisuudelle ja ilmastolle;

61.korostaa, että ilmastonmuutos lisää osaltaan antibioottiresistenssiä; toistaa tähän liittyen, että on tarpeen toteuttaa kiireellisiä toimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi, ja kehottaa kaikkia osapuolia jatkamaan työtä mikrobilääkkeiden käytön vähentämiseksi ja niiden maltillisemman käytön varmistamiseksi resistenssiriskin torjumista varten; peräänkuuluttaa tässä yhteydessä velvoittavia sitoumuksia asiaankuuluviin kansainvälisiin sopimuksiin; pitää valitettavana tähänastisten toimien puutetta;

62.painottaa tarvetta torjua muovien elinkaarenaikaisia ympäristövaikutuksia, myös niiden ilmastovaikutuksia; korostaa, että raaka-aineiden hiilen hinnoittelun on oltava tarkoituksenmukaista, jotta fossiilisia polttoaineita voidaan vähentää merkittävästi muovialalla; panee merkille, että maailmanlaajuista muovisopimusta koskeva työ on edelleen kesken, ja pitää valitettavana, etteivät osapuolet taaskaan kyenneet tekemään sopimusta Genevessä elokuussa 2025 sen soveltamisalaa koskeneiden erimielisyyksien vuoksi; kehottaa hyväksymään kunnianhimoisen sopimuksen, jossa käsitellään muovin tuotannon, kulutuksen ja jätehuollon kaikkia vaiheita;

63.pitää valitettavana kemikaalien aiheuttaman pilaantumisen korkeita kustannuksia maailmanlaajuisesti, mikä pahentaa ilmasto- ja biodiversiteettikriisejä; kehottaa osapuolia panemaan täytäntöön toimenpiteitä, joilla saavutetaan kemikaaleja koskevassa YK:n maailmanlaajuisessa kehyksessä vahvistetut strategiset tavoitteet ja päämäärät; korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on johdettava maailmanlaajuisia toimia kemikaalien aiheuttaman pilaantumisen torjumiseksi, tarvittaessa myös tarkistamalla kemikaaleja koskevia politiikkatoimiaan;

64.korostaa tarvetta suojella alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksia ja etuja alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK:n julistuksen mukaisesti; korostaa tarvetta turvata oikeus vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen; korostaa, että kaikkiin 6 artiklan mukaisiin hankkeisiin, jotka vaikuttavat alkuperäiskansojen maa-alueisiin tai alkuperäisyhteisöihin, on otettava mukaan kyseiset alkuperäiskansat ja niissä on kunnioitettava heidän oikeuksiaan;

65.korostaa, että alkuperäiskansat eivät ole vain sidosryhmiä tai haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä vaan ne ovat oikeudenhaltijoita, joiden asema tunnustetaan Pariisin sopimuksen johdanto-osassa; korostaa, että alkuperäiskansojen on osallistuttava poliittisesti COP-konferensseihin ja muihin UNFCCC:n menettelyihin, jotta voidaan edistää niiden merkityksellistä osallistumista kaikissa päätöksentekoelimissä; toteaa, että on tarpeen rahoittaa ja helpottaa alkuperäiskansojen osallistumista COP-konferensseihin ja avustavien elinten teknisiin kokouksiin;

66.toteaa, että alkuperäiskansojen maat ovat luonnon monimuotoisuuden keskittymiä ja että alkuperäiskansoilla on tärkeä rooli luonnonvarojen säilyttämisessä ja kestävässä hoidossa; palauttaa mieliin, että IPCC:n viidennen arviointiraportin mukaan alkuperäiskansoilla oleva sekä paikallinen että perinteinen tietämys ovat merkittäviä voimavaroja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta; pitää valitettavana, ettei alkuperäiskansojen tietämystä hyödynnetä tehokkaasti; korostaa erityisesti tämän tietämyksen merkitystä haittasopeutumisen välttämisessä;

67.korostaa, että alkuperäiskansoilla on oltava mahdollisuus saada suoraa ilmastorahoitusta kansainvälisistä ilmastorahastoista, kuten vihreästä ilmastorahastosta, sopeutumisrahastosta sekä menetysten ja vahinkojen korvausrahastosta;

68.toteaa, että COP-konferensseissa on kiinnitetty enemmän huomiota ilmastoa, rauhaa ja turvallisuutta koskeviin aiheisiin, jotka olivat erityisesti esillä Bakussa pidetyssä COP29-konferenssissa, jossa esitettiin vaatimus ilmastotoimista rauhan, hätäavun ja toipumisen varmistamiseksi, sekä aiemman COP27-konferenssin aloitteessa rauhaa ylläpitävistä ilmastotoimista ja COP28-konferenssin julkilausumassa ilmastosta, hätäavusta, toipumisesta ja rauhasta;

69.panee merkille, että helmikuussa 2025 julkaistussa komission edistymiskertomuksessa yhteisestä tiedonannosta ”Uusi näkökulma ilmaston ja turvallisuuden väliseen yhteyteen” tunnustetaan ilmastonmuutoksen, ympäristön tilan heikentymisen sekä rauhaan, turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien näkökohtien väliset yhteydet ja korostetaan niiden merkitystä ulkopolitiikassa;

70.korostaa, että ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikentyminen ovat uhkia voimistavia tekijöitä, jotka voivat johtaa elintarvikepulaan ja luonnonvarojen niukkuuteen, lisätä jännitteitä kansainvälisissä suhteissa ja luonnonvaroihin liittyviä konflikteja sekä aiheuttaa luonnonkatastrofeja, ja että kaikki edellä mainitut seuraukset ovat merkittäviä syitä ihmisten asuinseudultaan siirtymiseen ja muuttovirtoihin;

71.korostaa tarvetta kiinnittää enemmän kansainvälistä huomiota konfliktien ympäristövaikutuksiin; painottaa sotilaallisten hyökkäysten ja operaatioiden aiheuttamaa ympäristötuhoa eri puolilla maailmaa ja kehottaa lopettamaan nämä toimet kansainvälisen oikeuden mukaisesti; korostaa, että välittömän tuhoutumisen ja ihmishenkien menetyksen lisäksi meneillään olevat konfliktit häiritsevät ekosysteemejä, ehdyttävät luonnonvaroja, saastuttavat ympäristöä ja vaarantavat planeettamme tilan tuleville sukupolville sekä heikentävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevia toimia; painottaa erityisesti YK:n ympäristöohjelman viimeisimpiä raportteja Ukrainan YK:n ympäristöohjelma, The Environmental Impact of the Conflict in Ukraine: A Preliminary Review, 14. lokakuuta 2022. ja Gazan YK:n ympäristöohjelma, Environmental Impact of the Conflict in Gaza: Preliminary Assessment of Environmental Impacts, 18. kesäkuuta 2024. konfliktien aiheuttamien ympäristövahinkojen pelottavasta laajuudesta; muistuttaa lisäksi Yhteisen tutkimuskeskuksen raportista Yhteinen tutkimuskeskus, Status of Environment and Climate in Ukraine, 2025., joka koskee Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamia ympäristövahinkoja ja josta käy ilmi myrkyllisten saasteiden, maaperän pilaantumisen ja seurantajärjestelmien häiriöiden voimakas lisääntyminen; katsoo, että Kansainvälisen tuomioistuimen mukaan konflikteista vastuussa olevat toimijat on myös saatettava vastuuseen sodan ja miehityksen ilmasto- ja ympäristökustannuksista sekä konfliktin jälkeisestä jälleenrakennuksesta;

72.korostaa, että ilmastodiplomatian vahvistaminen UNFCCC:n puitteissa on avainasemassa monenvälisyyden vahvistamisessa, erityisesti geopoliittisten jännitteiden kasvaessa ja maailmanlaajuiseen yhteistyöhön kohdistuvan luottamuksen heikentyessä; korostaa COP30-konferenssin symbolista merkitystä Pariisin sopimuksen kymmenvuotispäivänä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan COP30-konferenssin puheenjohtajavaltiota sen sitoutumisessa monenvälisyyteen; korostaa, että Brasilia voi sekä BRICS-ryhmän että COP30-konferenssin puheenjohtajana hyödyntää tilaisuutta ajaa vahvempaa ja koordinoidumpaa asialistaa taloudellisten, poliittisten ja ympäristöön liittyvien kysymysten edistämiseksi;

73.painottaa, ettei ilmastotavoitteita voida saavuttaa ilman kansalaisten tukea ja osallistumista; kehottaa kaikkia osapuolia lisäämään tietoisuutta ja kansalaisten ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä kysymyksistä ja tekemään yhteistyötä kansalaisten edustajien kanssa, jotta hillitsemis- ja sopeutumistoimille saadaan kansalaisten tuki; on huolissaan siitä, että ilmastoon liittyvä virheellinen tieto ja disinformaatio leviää yhä enemmän, myös valtiollisten toimijoiden harjoittamana, ja kehottaa kaikkia hallituksia puuttumaan tähän kiireellisesti, koska se uhkaa sekä merkityksellisiä ilmastotoimia että demokratiaa; korostaa tieteeseen perustuvan tiedon saatavuuden ja riippumattomien tiedotusvälineiden turvaamisen merkitystä; korostaa IPCC:n tekemän työn merkitystä luotettavan tieteellisen neuvonnan ja tiedon tarjoamiseksi; kehottaa UNFCCC:tä tehostamaan toimia ilmastoon liittyvän disinformaation torjumiseksi; kehottaa komissiota liittymään ilmastonmuutokseen liittyvään tietojen eheyttä koskevaan maailmanlaajuiseen aloitteeseen ilmastodisinformaation torjumiseksi;

74.painottaa, että kaikkien alojen on osallistuttava päästöjen vähentämiseen ja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen Pariisin sopimuksen mukaisesti;

75.panee tyytyväisenä merkille, että lähes 160 maata on allekirjoittanut maailmanlaajuisen metaanisitoumuksen; kehottaa niitä EU:n jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä liittyneet sitoumukseen, tekemään niin ennen COP30-konferenssia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään lisätoimiin metaanisitoumuksen tavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa kaikkia osapuolia asettamaan erityisiä metaanin vähentämistavoitteita ja sisällyttämään ne kansallisesti määriteltyihin panoksiinsa; peräänkuuluttaa kvantifioitua, tieteeseen perustuvaa arviointia edistymisestä, jota on saavutettu sen jälkeen, kun sitoumus hyväksyttiin COP26-konferenssissa;

76.muistuttaa, että metaanilla on hiilidioksidiin verrattuna yli 80-kertainen lämmittävä vaikutus niiden 20 ensimmäisen vuoden aikana, jona sitä on ilmakehässä, ja korostaakin, että metaanin vähentämistä on tärkeää nopeuttaa; panee huolestuneena merkille IEA:n vuonna 2025 julkaiseman raportin havainnot, joiden mukaan metaanipäästöt kasvavat jatkuvasti, maailmanlaajuisen metaanisitoumuksen täytäntöönpano on ollut heikkoa ja maat ovat aliarvioineet huomattavasti energia-alansa metaanisaasteen, ja huomauttaa, että IEA:n arvion mukaan päästöt ovat noin 80 prosenttia hallitusten raportoimaa kokonaismäärää suuremmat; palauttaa mieliin, että energia-alan metaanipäästöt ovat edelleen yksi niistä päästöluokista, joissa päästöjen vähentäminen on maailmanlaajuisesti helpointa ja taloudellisesti hyödyllisintä; peräänkuuluttaa EU:n tukea, jotta voidaan perustaa metaanin vähentämiseen tähtäävä ostajien ryhmä yhdessä fossiilisten polttoaineiden muiden merkittävien maahantuojien kanssa First Movers Coalition -hankkeen innoittamana, hyväksyä yhteinen metaani-intensiteetin enimmäisarvo asetuksen (EU) 2024/1787 mukaisesti ja siten kiihdyttää maailmanlaajuisesti metaanin vähentämistä;

77.palauttaa mieliin metaanipäästöjen vähentämisestä energia-alalla annetun asetuksen (EU) 2024/1787, jota sovelletaan 1. tammikuuta 2027 alkaen myös tuojiin, jotka tuovat unioniin raakaöljyä, maakaasua ja hiiltä; korostaa tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanon ratkaisevaa merkitystä, kun halutaan edistää metaanin vähentämistä tuotantoketjun alkupäässä, turvata sijoittajien luottamus ja asettaa maailmanlaajuisia normeja;

78.panee huolestuneena merkille, että liikenneala on ainoa ala, jolla päästöt ovat lisääntyneet EU:n tasolla vuoden 1990 jälkeen, ja että tarvitaan merkittävämpiä vähennyksiä, jotta EU:n ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa; korostaa, että on tärkeää toteuttaa lisätoimenpiteitä, joilla tuetaan tieliikenteen sähköistämistä keinona vähentää tieliikenteen päästöjä, yhdessä liikennemuotosiirtymää, intermodaalisia kuljetuksia ja ylipäätään julkista liikennettä tukevien lisätoimenpiteiden kanssa; kehottaa komissiota sisällyttämään kansallisesti määriteltyihin panoksiin kansainvälisen liikenteen päästöt; on huolissaan siitä, että komission vuonna 2025 julkaisema kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien arviointikertomus osoitti, että joissakin jäsenvaltioissa on yhä tukijärjestelmiä fossiilisia polttoaineita käyttäville ajoneuvoille, ja kehottaa kyseisiä jäsenvaltioita luopumaan niistä;

79.kehottaa jälleen komissiota huolehtimaan siitä, että liikenteen hiilestä irtautumista koskevat toimenpiteet toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla muun muassa sisällyttämällä superjahtien, yksityisten suihkukoneiden ja liikelentokoneiden päästöt EU:n ilmastopolitiikkaan; kehottaa lisäksi jälleen kerran kaikkia osapuolia, myös EU:n jäsenvaltioita, toteuttamaan toimenpiteitä, jotta yksityisten suihkukoneiden käyttö vähenisi; korostaa yksityisten suihkukoneiden suhteettoman suurta ilmastovaikutusta, sillä ne saastuttavat jopa 14 kertaa enemmän matkustajaa kohti kuin kaupalliset lennot; korostaa esimerkillisen toiminnan merkitystä ja kehottaa kaikkia COP30-konferenssin osallistujia, myös EU:n toimielimiä edustavia henkilöitä, pidättäytymään yksityisten suihkukoneiden käytöstä ja valitsemaan vähiten saastuttavan kuljetusvaihtoehdon määränpäähän pääsemiseksi Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2024 YK:n ilmastokokouksesta 2024 Bakussa, Azerbaidžanissa (COP29) (EUVL C, C/2025/808, 11.2.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/808/oj).;

80.on ilahtunut siitä, että kansainvälisellä tasolla on edistytty hiilimaksujen määräämisessä kansainväliselle merenkululle; katsoo silti, että Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) saavutetun sopimuksen ja IMO:n asettamien pitkän aikavälin tavoitteiden välillä vallitsee yhä kuilu; korostaa tässä yhteydessä EU:n päästökauppajärjestelmää, jota sovelletaan meriliikenteeseen asteittain vuodesta 2025 alkaen;

81.kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille kertomuksen, kun IMO:n meriympäristön suojelukomitean 83. istunnossa hyväksytyt hiilestä irtautumista koskevat toimenpiteet on virallisesti hyväksytty, arvioimaan niiden yleistä ympäristötavoitteiden tinkimättömyyttä ja niiden vaikutusta Pariisin sopimuksen tavoitteisiin sekä vertaamaan niitä EU:n päästökauppajärjestelmän säännöksissä säädettyyn ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden tasoon;

82.suhtautuu myönteisesti komission 18. maaliskuuta 2025 julkaisemaan analyysiin COM(2025)0110., joka osoittaa, ettei ole olemassa näyttöä siitä, että EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalan ulkopuolella olevien pienempien alusten käyttö tai alusten väliset siirrot olisivat lisääntyneet yhtenä keinona kiertää EU:n päästökauppajärjestelmän äskettäistä laajentamista koskemaan merikuljetuksia; palauttaa mieliin EU:n päästökauppajärjestelmän vuoden 2026 uudelleentarkastelulausekkeen, jossa säädetään mahdollisuudesta ulottaa soveltamisala koskemaan pienempiä aluksia, mukaan lukien offshore-alukset, joiden bruttovetoisuus on 400–5 000;

83.toteaa, että maatalousalan osuus ihmisen toiminnasta aiheutuvista maailmanlaajuisista päästöistä oli 10–12 prosenttia ja EU:n kokonaispäästöistä 11 prosenttia vuonna 2020; toteaa, että maatalousalalla on merkittävästi mahdollisuuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen; korostaa, että viljelijät ja maatalousala ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutokselle ja että ilmastonmuutos on merkittävä uhka ruokaturvalle koko maailmassa; korostaa, että maatalousalan päästövähennysten saavuttamiseen tähtäävillä toimintapoliitikoilla olisi pyrittävä kaikin keinoin takaamaan ruokaturva; korostaa tarvetta panna täytäntöön toimintapoliittinen kehys, jolla kannustetaan kestäviin viljelykäytäntöihin ja tuetaan viljelijöitä, erityisesti pienviljelijöitä, siirtymässä häiriönsietokykyä edistäviin käytäntöihin ja jolla palkitaan niitä viljelijöitä, jotka tukevat hillitsemistoimia ja suojelevat biologista monimuotoisuutta; korostaa ympäristöhyötyjä, joita saadaan ojitettujen turvemaiden uudelleenvesittämisestä ja muista toimenpiteistä, joilla edistetään maatilojen biologista monimuotoisuutta, maaperän terveyttä ja veden laatua sekä edesautetaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista;

84.pitää myönteisenä, että Maailmanpankin mukaan maailmanlaajuisista päästöistä 28 prosenttia kuuluu nyt hiilen hinnoittelun piiriin Maailmanpankki, State and Trends of Carbon Pricing 2025, Maailmanpankki, Washington DC, toukokuu 2025.; pitää kuitenkin valitettavana, että sekä kattavuus että keskimääräinen hinnoittelutaso ovat edelleen aivan liian alhaiset Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; korostaa, että hiilen hinnoittelu kasvattaa tuloja, jotka olisi käytettävä ilmastotoimiin ja oikeudenmukaiseen siirtymään;

85.on ilahtunut siitä, että Brasilia on ottamassa käyttöön päästökauppajärjestelmän ja että useat EU:n kauppakumppanit ovat ottaneet tai suunnittelevat ottavansa käyttöön hiilikauppamekanismin tai muita hiilen hinnoittelumekanismeja, myös vastauksena CBAM-mekanismin käyttöönottoon; kehottaa komissiota edelleen kannustamaan muita osapuolia ottamaan käyttöön tai parantamaan hiilen hinnoittelumekanismeja ja tukemaan niitä näissä pyrkimyksissä sekä tarkastelemaan yhteyksiä ja muita mahdollisuuksia yhteistyöhön EU:n ulkopuolella käytössä olevien hiilen hinnoittelumekanismien kanssa; kehottaa komissiota tässä yhteydessä varmistamaan, että kaikki yhteydet EU:n päästökauppajärjestelmään tuottavat jatkossakin täydentävän ja pysyvän panoksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen eivätkä vaaranna EU:n sisäisiä kasvihuonekaasupäästöjä koskevia sitoumuksia;

86.korostaa, että maailmanlaajuisessa tilannekatsauksessa painotetaan, että on tärkeää siirtyä kestäviin elämäntapoihin sekä kestäviin kulutus- ja tuotantotapoihin, muun muassa edistämällä kiertotaloutta; korostaa tarvetta tehostaa toimia EU:n kiertotalouden kehittämiseksi ja parantamiseksi; kehottaa komissiota ehdottamaan mahdollisimman pian vaikutustenarvioinnin jälkeen vuoteen 2030 ulottuvaa tavoitetta EU:n materiaali- ja kulutusjalanjäljille kahdeksannen ympäristöohjelman sitoumuksen mukaisesti;

87.korostaa, että on puututtava tekstiilialan ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin, jotka aiheuttavat noin 8–10 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä ja kuluttavat huomattavasti luonnonvaroja, erityisesti vettä ja energiaa; toteaa jälleen, että tekstiiliteollisuudella on oltava tärkeä rooli siirtymässä kiertotalouteen ja että sen täytyy puuttua haasteisiin, jotka liittyvät jätteen syntymisen ehkäisemiseen, jätehuoltoon, mikromuovien irtoamiseen, veden käyttöön, liikatuotantoon, ultrapika- ja pikamuodin käytäntöihin, tuotantoprosessin yleiseen kestävyyteen ja myrkyttömyyteen sekä kierrätettävyyteen tekstiilialalla; korostaa tässä yhteydessä EU:n jätepuitedirektiivin äskettäisen muuttamisen merkitystä; korostaa, että ihmisoikeusnormeja on kiireellisesti parannettava koko tekstiilialan arvoketjussa;

88.korostaa ilmastonmuutoksen vaikutusta matkailualaan, joka myötävaikuttaa ilmastonmuutokseen ja on myös sille altis ala, ja korostaa, että matkakohteiden on mukauduttava ilmastoriskeihin ja kehitettävä ilmastokestävää matkailua; kehottaa edistämään siirtymistä kestävämpään matkailuun, jossa sovelletaan ekologisesti vastuullisia ja vähähiilisiä käytäntöjä;

89.panee merkille kasvavan tieteellisen ja poliittisen kiinnostuksen auringon säteilyn muokkaamista (Solar Radiation Modification, SRM) kohtaan ja toteaa, että tässä on kyse ehdotetuista ilmastonmuokkauskeinoista, kuten aerosolien ruiskuttamisesta ilmakehään, millä pyritään heijastamaan auringonvaloa keinotekoisesti pois maapallolta ja viilentämään sitä; korostaa, että SRM:llä ei puututa millään tavoin ilmastonmuutoksen perimmäisiin syihin, ja toteaa, ettei sen vaikutuksista ole minkäänlaista tieteellistä varmuutta ja että se vaarantaa ilmastollisen ja geopoliittisen vakauden mahdollisesti katastrofaalisella tavalla; muistuttaa, että globaalia hallintaa koskevan YK:n päätöslauselman käsittely on pysähdyksissä; korostaa, että turvallisuutta, vaikuttavuutta ja hallintaa koskevan vahvan tieteellisen näytön puuttuessa mitä tahansa ilmastonmuokkaukseen liittyviä pyrkimyksiä on ohjattava ennalta varautumisen periaatteen pohjalta;

90.palauttaa mieliin joulukuussa 2024 julkaistut komission johtavien tieteellisten neuvonantajien ryhmän suositukset ja kehottaa vastaavasti komissiota omaksumaan ennakoivan roolin neuvotteluissa globaalin hallinnan kehyksestä SRM:ää varten sellaisen päättäväisen kannan pohjalta, jonka mukaan SRM:ää ei pidä ottaa käyttöön, ja lujittamaan valmiuksia havaita ja kvantifioida mahdollinen SRM:n ilmoittamaton käyttöönotto; kehottaa edelleen komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan SRM:n käyttöä koskevasta EU:n laajuisesta moratoriosta ja varmistamaan, että mahdollinen julkinen rahoitus vastuulliseen tieteelliseen tutkimukseen ja kattaviin kansainvälisiin arviointeihin, jotka koskevat tämän teknologian riskejä ja mahdollisia vaikutuksia, ei korvaa sopeutumista ja hillitsemistä koskevaan tutkimukseen annettavaa julkista rahoitusta;

91.korostaa sukupuolinäkökulmien ja osallistavien toimintamallien merkitystä UNFCCC-prosessissa, oikeudenmukaista siirtymää koskeva työohjelma mukaan lukien; kehottaa kaikkia osapuolia, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, tehostamaan pyrkimyksiä sisällyttää sukupuolten tasa-arvo niiden tarkistettuihin kansallisesti määriteltyihin panoksiin ja kansallisiin sopeutumissuunnitelmiin sekä niiden ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan, erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen sekä menetyksiin ja vahinkoihin liittyviin politiikkatoimiin; painottaa, että kaikilta osapuolilta, myös EU:lta ja sen jäsenvaltioilta, tarvitaan konkreettisempia toimia, jotta voidaan täyttää COP25-konferenssissa hyväksytyn uudistetun sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman mukaiset sitoumukset; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tehostamaan toimia sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa kolmannessa EU:n toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

92.kehottaa laatimaan COP30-konferessin edellä uuden kunnianhimoisen sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman, joka on intersektionaalinen, osallistava, mitattavissa oleva, ihmisoikeuksiin perustuva ja yhtenäinen kaikilla ilmastotoimien aloilla; kehottaa osapuolia varmistamaan, että ilmastorahoituksesta tulee sukupuoliresponsiivista ja että sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyy asianmukainen ja erillinen suunnitelma rahoitusta varten; kehottaa kaikkia osapuolia tukemaan tällaisen uuden toimintasuunnitelman hyväksymistä COP30-konferenssin aikana;

93.toteaa jälleen, että sopeutumiskyky ja haavoittuvuus vaihtelevat sukupuolen, iän, toimintakyvyn, rodun ja ammatin mukaan; kehottaa siksi kaikkia osapuolia arvioimaan haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien tarpeet, vastaamaan niihin ja priorisoimaan ne kansallisissa sopeutumissuunnitelmissaan, sopeutumista koskevissa tiedonannoissaan ja kansallisesti määritellyissä panoksissaan;

94.toteaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa naisiin ja tyttöihin suhteettomasti, sillä se pahentaa vallitsevaa sukupuolten eriarvoisuutta ja uhkaa erityislaatuisella tavalla heidän toimeentuloaan, terveyttään ja turvallisuuttaan; toteaa jälleen, että on nopeutettava toimia, joilla edistetään katastrofiriskin vähentämistä sukupuoliresponsiivisella tavalla ja siten Sendain kehyksen sukupuoliresponsiivista täytäntöönpanoa; kehottaa toteuttamaan lisätoimia, jotta sukupuolinäkökulma voidaan asettaa etusijalle ja ottaa huomioon katastrofivalmiudessa, erityisesti käyttämällä katastrofiriskin vähentämistä koskevia eriteltyjä tietokokonaisuuksia;

95.katsoo, että naisten mahdollisuuksia saada osallistavaa ilmastorahoitusta on lisättävä ja helpotettava, ja toteaa, että naisten saatavilla on suhteettomassa määrin vähemmän rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskeviin hankkeisiin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita raportoimaan niiden ilmastorahoitusosuuksien sukupuoliresponsiivisuudesta ja parantamaan yhtenäisyyttä tasa-arvo- ja ilmastotuen välillä ulkoisen toiminnan välineiden ja Euroopan investointipankin avulla;

96.toteaa jälleen, että on tärkeää lisätä naisten osallistumista päätöksentekoon ilmastodiplomatian yhteydessä, myös COP-valtuuskunnissa ja johtotehtävissä kaikilla ilmastotoimien tasoilla; kehottaa kaikkia osapuolia pyrkimään sukupuolten tasapuoliseen edustukseen valtuuskunnissaan ja kaikilla ilmastonmuutosta koskevilla päätöksenteko- ja neuvottelutasoilla; kehottaa kaikkia osapuolia nimeämään kansallisen sukupuolten tasa-arvoa ja ilmastonmuutosta käsittelevän yhteyspisteen ja lisäämään tähän liittyviä resursseja, koulutusta ja tukea, myös EU:n sisällä;

97.palauttaa mieliin, että on tärkeää, että kaikki osapuolet otetaan täysimittaisesti mukaan UNFCCC:n päätöksentekoprosesseihin vilpittömän yhteistyön hengessä, ja toteaa, että vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden kannalta on olennaisen tärkeää suojella ilmastohallintoon liittyviä kansalaisyhteiskunnan sekä paikallis- ja aluetason toimijoiden toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia; toteaa, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen osallistumiselle COP-konferensseihin on monia esteitä; korostaa, että kansalaisyhteiskunnalla sekä paikallis- ja aluetason toimijoilla on keskeinen rooli kansallisesti määriteltyjen panosten täytäntöönpanon edistämisessä, sillä ne varmistavat, että toimet ovat vaikuttavia ja paikallisesti räätälöityjä ja vastaavat yhteisön tarpeisiin;

98.kehottaa COP30-konferenssin puheenjohtajavaltiota ja tulevia puheenjohtajavaltioita mahdollistamaan paremmin kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden valtuuskuntien jäsenten osallistumisen ja osoittamaan tähän lisäresursseja; kannustaa osapuolia ottamaan niiden valtuuskuntiin mukaan nuoria sen varmistamiseksi, että tulevilla sukupolvilla on aktiivinen rooli niiden tulevaisuuteen vaikuttavien päätösten tekemisessä; pitää myönteisenä, että COP28-konferenssissa perustettiin nuorten ilmastotoimijan tehtävä, ja toteaa, että se on askel kohti nuorten vahvempaa osallistamista UNFCCC-prosessiin; kehottaa vakiinnuttamaan COP30-konferenssissa lasten ja nuorten merkityksellisen osallistumisen, muun muassa jäsenneltyjen vuoropuhelumekanismien ja virallisen edustuksen avulla; kehottaa lisäämään virtuaalialustojen käyttöä COP-konferensseissa, jotta voidaan lisätä maailmanlaajuista osallistavuutta sekä valtuuskuntien jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistumista;

99.vaatii COP-konferenssien järjestäjiä varmistamaan, että ihmisoikeudet, perusvapaudet, myös sananvapaus, kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen täysimittainen ja rajoittamaton osallistuminen, mukaan lukien oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen, sekä tasapuolinen pääsy tähän ja tuleviin COP-konferensseihin vahvistetaan ja taataan kaikilta osin isäntämaasopimuksessa, joka olisi julkistettava mahdollisimman pian sen allekirjoittamisen jälkeen; kehottaa UNFCCC:n sihteeristöä seuraamaan tällaisten ihmisoikeuskriteerien noudattamista ja ryhtymään toimiin, jos niitä rikotaan;

100.katsoo, että tulevien COP-kokousten isäntäkaupunkien valinnassa olisi otettava huomioon tietyt ennalta määritellyt ehdot, mukaan lukien logistiset ja organisatoriset valmiudet, turvallisuus ja turvatoimet sekä tapahtuman järjestämisen ympäristöön liittyvät, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset; korostaa COP30-konferenssin kestävän järjestämisen merkitystä; pahoittelee kaikkia kielteisiä vaikutuksia, joita COP30-konferenssilla saattaa olla Belémin paikalliseen ekosysteemiin ja paikallisyhteisöön; vaatii toteuttamaan varotoimenpiteitä näiden riskien lieventämiseksi;

101.on huolissaan siitä, että COP29-konferenssissa oli akkreditoituina osallistujina yli 1 770 fossiilisten polttoaineiden lobbaajaa; kehottaa UNFCCC:tä ja osapuolia varmistamaan, että päätöksentekoprosessi suojataan intresseiltä, jotka sotivat Pariisin sopimuksen tavoitteita vastaan; kehottaa UNFCCC:tä ottamaan johtoaseman ja ehdottamaan kunnianhimoista vastuuvelvollisuuskehystä, jolla suojeltaisiin UNFCCC:n työtä asiattomalta vaikuttamiselta, tupakoinnin torjuntaa koskevaan Maailman terveysjärjestön puitesopimukseen tupakkateollisuuden osalta sisällytetyn mallin pohjalta; kehottaa kaikkia osapuolia sopimaan tämän sopimuksen puitteissa ”eturistiriitojen” määritelmästä julkistamisvaatimusten lujittamiseksi;

102.vaatii asettamaan tarkkailijoiden akkreditoinnin ehdoksi sen, että yleisölle avoimeen UNFCCC:n rekisteriin toimitetaan virallinen ilmoitus heidän edustamistaan intresseistä, jotta voidaan lisätä vaikuttamiseen liittyvää avoimuutta COP-konferensseissa;

103.pitää myönteisenä, ettei komissio myöntänyt fossiilisten polttoaineiden lobbaajille akkreditointia COP29-konferenssiin, ja kehottaa jatkamaan tätä käytäntöä; pitää valitettavana, että 113 fossiilisten polttoaineiden lobbaajaa sai akkreditoinnin EU:n jäsenvaltioilta COP29-konferenssiin, ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita olemaan myöntämättä akkreditointia fossiilisten polttoaineiden lobbaajille COP30-konferenssiin tai mihinkään tulevaan COP-konferenssiin;

104.pitää COP30-konferenssia keskeisenä virstanpylväänä nyt, kun Pariisin sopimuksesta on kulunut kymmenen vuotta, ja korostaa, että ilmastonmuutoksen torjunnan olisi oltava vahva kasvun moottori, vähennettävä energiaköyhyyttä ja parannettava teollisuuden sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) häiriönsietokykyä, kestävyyttä ja kilpailukykyä; kehottaa päättäjiä kaikkien sopimuksen osapuolten keskuudessa panemaan täytäntöön kunnianhimoisia, oikea-aikaisia ja kohdennettuja toimia vakaassa, ennustettavassa ja tukea tarjoavassa siirtymäkehyksessä yhteisen mutta eriytyneen vastuun periaatteen mukaisesti;

105.korostaa, että hyvin suunnitelluilla ja täytäntöönpanokelpoisilla mahdollistavilla politiikkatoimilla voidaan varmistaa, että vähähiilistämis- ja ilmastotavoitteet voidaan yhdistää teollisuuden kasvuun, työpaikkojen luomiseen ja innovointiin; palauttaa mieliin, että investoimalla kestäviin ja puhtaisiin teknologioihin myötävaikutetaan ympäristöä koskeviin sekä taloudellisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin;

106.katsoo, että on äärimmäisen tärkeää, että EU varmistaa oikeudenmukaisen siirtymän ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, takaa yleisön tuen ilmastotoimille ja näyttää muille esimerkkiä, millä pitäisi varmistaa ensimmäisen toimijan etu puhtaiden teknologioiden ja kestävän teollisuuden alalla; peräänkuuluttaa vahvoja ja kohdennettuja toimenpiteitä EU:n teollisuuden suojaamiseksi hiilivuodon riskiltä ja epäreilulta globaalilta kilpailulta niin, että varmistetaan maailmanlaajuisesti tasavertaiset toimintaedellytykset; korostaa, että on kiireellisesti puututtava itsepintaisen korkealla tasolla pysyneisiin energianhintoihin, jotka horjuttavat EU:n teollisuuden kilpailukykyä, esimerkiksi tekemällä investointeja puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, verkkoihin ja joustavuuteen;

107.myöntää, että EU:n tavoite ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä samalla, kun se parantaa kilpailukykyään, merkitsee syvällistä teollista muutosta, joka edellyttää valtavia ja kohdennettuja julkisia ja yksityisiä investointeja, jotka räätälöidään jäsenvaltioiden ja teollisuudenalojen vaihteleviin olosuhteisiin, sekä puhtaisiin teknologioihin, innovointiin, osaamiseen ja infrastruktuuriin annettavan tuen laajentamista; painottaa, että puhtaiden teknologioiden teollisuuden arvoketjuihin investoiminen on myös avainasemassa EU:n uudelleenteollistamisessa ja strategisen autonomian parantamisessa;

108.kehottaa tukemaan EU:n teollisuusyrityksiä, mukaan lukien pk-yritykset ja pienet midcap-yritykset, jotta voidaan säilyttää niiden maailmanlaajuinen johtoasema samalla, kun ne irtautuvat hiilestä ja siirtyvät kohti nettonollataloutta; korostaa tarvetta tarjota toimivia ratkaisuja niiden tukemiseksi tässä siirtymävaiheessa, jotta voidaan edistää niiden innovointikykyä ja varmistaa kilpailukyky, tarjota niille ennustettavia ja yksinkertaistettuja hallinnollisia menettelyjä, esimerkiksi verkkopohjaisia lupaprosesseja ja rahoitusmahdollisuuksia, sekä helpottaa niiden osallistumista julkisiin hankintoihin;

109.kehottaa kiihdyttämään hiilestä irtautumista kilpailukyvyn lujittamisen rinnalla; suhtautuu myönteisesti nettonollateollisuussäädökseen Komission 26. helmikuuta 2025 antama tiedonanto ”Puhtaan teollisen kehityksen ohjelma: kilpailukykyyn ja vähähiilistämiseen tähtäävä yhteinen etenemissuunnitelma” (COM(2025)0085)., puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaan Ibid. ja kohtuuhintaista energiaa koskevaan toimintasuunnitelmaan Komission 26. helmikuuta 2025 antama tiedonanto ”Kohtuuhintaista energiaa koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2025)0079)., sillä ne ovat keskeisiä askeleita kohti häiriönsietokykyistä ja ilmastoneutraalia taloutta, sekä tulevaan teollisuuden vähähiilistämistä vauhdittavaan säädökseen; suhtautuu myönteisesti laajennettuun EU:n innovaatiorahastoon, josta tuetaan uusien innovaatioiden ja teknologioiden laajentamista Euroopassa vähähiilistämistä ja toimitusketjujen kehittämistä varten;

110.tukee hiilenhallintaa osana teollisuuspäästöjen vähentämistoimenpiteitä ja korostaa keskeistä roolia, joka on hiilidioksidin talteenotolla, käytöllä ja varastoinnilla niiden teollisuuspäästöjen vähähiilistämisessä, joita on vaikea vähentää, sekä vähähiilisten tuotteiden, kuten vähähiilisen vedyn, tuotannolla; palauttaa mieliin teollisen hiilenhallintastrategian Komission 6. helmikuuta 2024 antama tiedonanto ”Kohti kunnianhimoista teollista hiilenhallintaa EU:ssa” (COM(2024)0062). hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin, käytön ja poiston laajentamiseksi; on ilahtunut edistymisestä maailmanlaajuisten hiilimarkkinoiden perustamisessa ja toteaa, että tämän pitäisi edesauttaa teollisuuden vähähiilistämistä maailmanlaajuisesti ja varmistaa tasavertaiset toimintaedellytykset yrityksille ympäri maailman; palauttaa tässä yhteydessä mieliin EU:n päästökauppajärjestelmään ja CBAM-mekanismiin vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2025 energiaintensiivisistä teollisuudenaloista (EUVL C, C/2025/4369, 9.9.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/4369/oj); Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. kesäkuuta 2025 puhtaan teollisen kehityksen ohjelmasta, Hyväksytyt tekstit, P10_TA(2025)0137., jossa se suhtautui myönteisesti ensimmäiseen koontipakettiin sisältyvään ehdotukseen CBAM-mekanismin yksinkertaistamisesta ja piti sitä tärkeänä askeleena sen vaikuttavuuden lisäämiseksi entisestään hiilivuotojen torjunnassa sekä kehotti luomaan toimivan vientiratkaisun, jolla puututaan EU:sta EU:n ulkopuolisiin maihin vietäviin CBAM-tavaroihin liittyvään hiilivuodon riskiin;

111.kehottaa parantamaan Euroopan teollisuusyritysten rahoituksen saantia, jotta ne voivat irtautua hiilestä Pariisin sopimuksen mukaisesti; korostaa, että vähähiilistämisen tukemiseksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tarvitaan riittävät taloudelliset resurssit, myös sellaisten erityisten rahoitusvälineiden avulla, joilla vastataan tehokkaasti Euroopan teollisuuden rahoitustarpeisiin;

112.toteaa pk-yritysten ja pienten midcap-yritysten, erityisesti mikro- ja startup-yritysten, olevan ratkaisevassa asemassa innovoinnin, työpaikkojen luomisen ja talouskasvun vauhdittamisessa ja toteuttamisessa sekä digitaalisen ja vihreän siirtymän edelläkävijöinä innovoinnin ja huippuluokan teknologisten ratkaisujen avulla; korostaa tältä osin tarvetta laatia ennustettavia sääntöjä ja parantaa rahoituksen saantia;

113.painottaa, että kaikilla osapuolilla on jatkuvasti oltava turvatut ja kilpailukykyiset mahdollisuudet saada kriittisiä raaka-aineita, myös uusioraaka-aineita; suhtautuu myönteisesti kriittisiä raaka-aineita koskevaan säädökseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1252, annettu 11. huhtikuuta 2024, puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi ja asetusten (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1724 ja (EU) 2019/1020 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1252, 3.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1252/oj). ja komission aikomukseen ehdottaa uutta kiertotaloussäädöstä ja kehottaa monipuolistamaan toimitusketjuja, joissa noudatetaan EU:n tasoa vastaavia normeja; katsoo, että tarvitaan ennustettava sääntelykehys, jolla mahdollistetaan kiertoajatteluun perustuvat liiketoimintamallit, erityisesti jätteen syntymisen ehkäisemiseen, uudelleenkäyttöön ja laadukkaaseen kierrätykseen perustuvat mallit, jotta varmistetaan kriittisten raaka-aineiden saanti;

114.korostaa, että on välttämätöntä uudelleen- ja täydennyskouluttaa työvoimaa ja tehdä investointeja luonnontieteisiin, teknologiaan, insinööritieteisiin ja matematiikkaan (STEM-aineet) sekä nettonollateollisuuden alan koulutusyhteenliittymiin, jotta voidaan korjata työvoimapula ja osaamisvaje Euroopan teollisuuden vähähiilistämisessä; peräänkuuluttaa yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta voidaan puuttua osaamisvajeeseen ja tuleviin työvoimatarpeisiin puhtaiden teknologioiden alalla;

115.korostaa, että on tärkeää luopua fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian, ja toteaa jälleen, että on tarpeen kehittää toimenpiteitä, joilla varmistetaan kaasun toimitus kohtuullisin kustannuksin niillä aloilla, joilla ei ole mahdollista toteuttaa merkittävää sähköistämistä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä; toteaa, että EU:n olisi pyrittävä saavuttamaan maailmanlaajuinen yhteisymmärrys tällaisista polttoaineista luopumisesta COP30-konferenssissa mutta sen olisi myös edelleen vähennettävä riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista, lisättävä energiantoimittajiensa monimuotoisuutta ja kehitettävä energiatehokas ja hiilestä irrotettu talous, jotta se voi parantaa energiaturvallisuuttaan ja teollisuutensa kilpailukykyä, sekä tarjottava kotitalouksille ja yrityksille mahdollisuus saada kohtuuhintaista energiaa; kehottaa EU:ta kiireellisesti lopettamaan fossiilisten polttoaineiden, myös maakaasun, tuonnin Venäjältä EU:hun, sillä tämä tuonti tukee Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan; suhtautuu tältä osin myönteisesti äskettäiseen REPowerEU-etenemissuunnitelmaan Venäjän tuontienergiasta irtautumiseksi Komission 12. toukokuuta 2025 annettu tiedonanto ”Etenemissuunnitelma Venäjän tuontienergiasta irtautumiseksi” (COM(2025)0440).; kehottaa G7-maita näyttämään esimerkkiä energiasiirtymässä ja kehottaa kaikkia COP-osapuolia irrottamaan energiajärjestelmänsä hiilestä ja keskeyttämään kaikki uudet investoinnit fossiilisten polttoaineiden tuotantoon;

116.korostaa, että maalämpöenergiaan liittyy vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia Pariisin sopimuksen ja EU:n energiapolitiikan tavoitteiden kannalta, erityisesti lämmityksen ja teollisen prosessilämmön alalla; kehottaa jakamaan parhaita käytäntöjä, innovaatioita ja teknologioita;

117.palauttaa mieliin Yhdistyneissä arabiemiraateissa pidetyn COP28-ilmastokokouksen päätösasiakirjan mukaisen ensimmäisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen keskeiset lopputulokset, kuten uusiutuvan energian kolminkertaistamisen ja energiatehokkuuden kaksinkertaistamisen vuoteen 2030 mennessä sekä puhtaaseen energiaan tehtävien investointien vauhdittamisen; on ilahtunut siitä, että 2023 oli ennätysvuosi uusiutuvan sähkön kapasiteetin kasvun kannalta IEA, ”Renewables”, https://www.iea.org/energy-system/renewables#tracking., ja vaatii seuraamaan ja jäljittämään edistymistä jatkuvasti niin EU:n kuin globaalillakin tasolla; panee huolestuneena merkille, että nykyiset investointisuuntaukset eivät ole linjassa niiden tasojen kanssa, jotka tarvitaan, jotta maailma saavuttaisi nämä tavoitteet IEA, World Energy Investment 2024: Overview and key findings, 2024., ja korostaa, että tämän aukon paikkaaminen edellyttää politiikkatoimia ja vahvempaa julkisen ja yksityisen sektorin koordinointia;

118.korostaa, että on tärkeää vähentää metaanipäästöjä fossiilisten polttoaineiden toimitusketjuissa maailmanlaajuisesti siirryttäessä puhtaisiin energiajärjestelmiin, jotta voidaan saavuttaa metaanipäästöjen maailmanlaajuinen 75 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä IEA:n nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä -skenaarion mukaisesti; kehottaa maailmanlaajuisen metaanisitoumuksen allekirjoittaneita tahoja tehostamaan toimiaan, sillä nykyinen vähennystahti on yhä riittämätön IEA, ”Tracking pledges, targets and action”, https://www.iea.org/reports/global-methane-tracker-2024/tracking-pledges-targets-and-action. ja maailmanlaajuiset päästöt ylittävät edelleen 120 miljoonaa metristä tonnia vuodessa; suhtautuu myönteisesti metaanin vähentämiseen tähtäävän kumppanuuden etenemissuunnitelmaan, jonka komissio julkisti COP29-konferenssissa, ja kehottaa panemaan sen ripeästi täytäntöön, myös tuomalla esiin onnistuneita esimerkkejä COP30-konferenssissa;

119.tukee maailmanlaajuista tavoitetta nostaa energian varastointikapasiteetti kuusinkertaiseksi 1 500 GW:hen vuoteen 2030 mennessä ja laajemminkin lisätä järjestelmän joustoa G7-ryhmän tavoitteiden mukaisesti; korostaa kasvihuonekaasuja vähentäviin teknologioihin liittyvän innovoinnin tarvetta; varoittaa, että ilmastonmuutos häiritsee energiajärjestelmiä, mukaan lukien vesi- ja lämpövoimaloiden tehokkuus; korostaa tarvetta muuhun kuin fossiiliseen energiaan liittyvän jouston ja varastoinnin kehittämiseen, jotta voidaan paremmin integroida ja hallinnoida uusiutuvia energialähteitä;

120.korostaa EU:n energialainsäädännön perusteellista tarkistamista nk. 55‑valmiuspaketissa, jossa sitä on mukautettu EU:n korotettuun tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä niin, että ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa viimeistään vuoteen 2050 mennessä, ja toteaa, että tämä tavoite on nyt käytännössä pantava täytäntöön; katsoo, että muiden osapuolten olisi toteutettava samankaltaisia ja asiaankuuluvia toimia;

121.korostaa puhtaan energian ja uusiutuvien energialähteiden, energiatehokkuuden ja järjestelmän monipuolistamisen merkitystä ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa; suhtautuu tältä osin myönteisesti EU:n sähkömarkkinoiden markkinarakenteen viimeaikaiseen uudistukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1711, annettu 13. kesäkuuta 2024, direktiivien (EU) 2018/2001 ja (EU) 2019/944 muuttamisesta unionin sähkömarkkinoiden rakenteen parantamisen osalta (EUVL L, 2024/1711, 26.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1711/oj)., jonka tavoitteena on tehostaa uusiutuvan energian tuotantoa ja voimaannuttaa ja suojella kuluttajia; katsoo, että sähkömarkkinoiden markkinarakennetta koskevien sääntöjen täytäntöönpanemiseksi tarvitaan lisätoimia; painottaa, että on tarpeen hyväksyä käytännönläheisiä, selkeitä ja mahdollistavia edellytyksiä vähähiilisen ja uusiutuvan vedyn käytön laajentamiseksi, jotta voidaan edistää energiasiirtymää, erityisesti niillä aloilla, joilla päästöjä on vaikea vähentää;

122.muistuttaa EU:n sitoutumisesta energiatehokkuus etusijalle -periaatteeseen, jossa otetaan huomioon kustannustehokkuus, järjestelmän tehokkuus, varastointikapasiteetti, kysyntäpuolen jousto ja toimitusvarmuus; korostaa sen roolia päästöjen vähentämisessä, energialaskujen pienentämisessä, energiaturvallisuuden parantamisessa ja haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien suojelemisessa;

123.korostaa tarvetta laajamittaisille julkisille ja yksityisille investoinneille EU:n energiaverkkoon ja siihen liittyvään infrastruktuuriin niiden nykyaikaistamiseksi, mukaan lukien digitalisointi ja laajentaminen, myös rajatylittävät yhteenliitännät, sekä puhtaiden ja uusiutuvien energialähteiden, tehokkuustoimenpiteiden ja varastointiratkaisujen pidemmälle menevälle ja joustavalle integroinnille, jotta EU:n kansalaisille ja teollisuudelle voidaan tarjota puhdasta, riittävää, turvattua ja kohtuuhintaista energiaa; painottaa, että on erityisesti tarpeen parantaa EU:n sähköverkkoa osana tulevaa Euroopan verkkopakettia;

124.korostaa, että tarvitaan maailmanlaajuista koordinointia kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden kanssa sekä tukea niille, jotta voidaan saavuttaa nettonollapäästöt ja kehittää valmiuksia rajatylittävän yhteistyön avulla päätöksenteon sekä tieteen ja teknologian siirron aloilla;

125.korostaa, että on edistettävä energiapolitiikan ulkoisia ulottuvuuksia koskevia kumppanuuksia luotettavien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa; panee merkille EU:n pyrkimykset muodostaa energia-alliansseja kestävän kehityksen näkökulmasta, myös ottamalla huomioon niiden asukkaiden ja paikallisyhteisöjen edut;

126.panee merkille julkilausuman Julkilausuma ydinenergian kolminkertaistamisesta, joulukuu 2023. maailmanlaajuisen ydinenergiakapasiteetin kolminkertaistamisesta vuoteen 2050 mennessä ja toteaa, että julkilausuma annettiin COP28-konferenssissa ja sen oli COP29-konferenssiin mennessä allekirjoittanut 31 maata, mukaan lukien 12 EU:n jäsenvaltiota ja Ukraina; palauttaa tässä yhteydessä mieliin ydinvoima-allianssin käynnistämisen, jota useat EU:n jäsenvaltiot ovat esittäneet, sekä pieniä modulaarisia reaktoreita käsittelevän eurooppalaisen teollisen allianssin;

127.korostaa paikallisyhteisöjen ja kansalaisten keskeistä roolia oikeudenmukaisessa ja osallistavassa energiasiirtymässä; korostaa EU:n oikeudellista kehystä, jolla mahdollistetaan energiayhteisöt, ja sen mahdollisuuksia toimia yhtenä mallina kansainvälisille kumppaneille;

128.tunnustaa Copernicus-ohjelman ja EU:n maanhavainnoinnin tietokeskuksen merkityksen ilmastotoimissa ja ilmaston havainnoinnissa; korostaa satelliittiseurannan merkitystä ilmastopolitiikassa, myös metaanipäästöjen, metsien ja hiilinielujen seurannassa; kehottaa tekemään avaruus- ja ilmastoteknologiaa koskevaa yhteistä tutkimusta, vahvistamaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia sekä lisäämään investointeja EU:n avaruustalouteen strategista autonomiaa ajatellen;

129.korostaa tutkimuksen ja innovoinnin (T&I) kriittistä roolia Pariisin sopimuksen ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa; pitää valitettavana, että EU on yhä jäljessä tavoitteestaan kasvattaa tutkimuksen ja kehityksen (T&K) investoinnit 3 prosenttiin BKT:stä, ja peräänkuuluttaa strategioita, joilla vauhditetaan teollisuuden T&K-toimintaa;

130.on ilahtunut Horisontti Eurooppa -ohjelman ja sen kumppanuuksien, kuten yhteisyritysten sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen, roolista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön vauhdittamisessa ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä kestävän, saavutettavan ja kohtuuhintaisen innovoinnin varmistamisessa;

131.korostaa, että EU:n täytyy tehdä yhteistyötä teknologiaan, teollisuuteen ja innovatiiviseen tieteeseen keskittyvän tutkimuksen alalla, sillä näin voidaan tehdä merkittäviä panostuksia Pariisin sopimuksen hyväksi, ja kehottaa toteuttamaan pikaisesti uuden eurooppalaisen elämäntieteiden strategian ja biotalousstrategian uudelleentarkastelun; on ilahtunut Valitse Eurooppa elämäntieteissä -aloitteesta, jolla parannetaan tutkimuksen rahoitusmahdollisuuksia EU:ssa; kehottaa komissiota edistämään strategisia tutkimuskumppanuuksia tasapuolisten toimintaedellytysten mahdollistamiseksi Euroopassa; kannattaa lisätoimia, joilla turvataan ilmastoon liittyvän datan pitkäaikainen saavutettavuus kansainvälisessä tutkimusyhteisössä;

132.korostaa digitalisoinnin keskeistä merkitystä energialähteiden integroinnin, markkinoiden yhteenliitettävyyden ja päästöjen vähentämisen kannalta; painottaa digitaaliteknologioiden ja tekoälypohjaisten välineiden merkitystä, kun halutaan saavuttaa puhdas teollinen muutos, sillä ne tarjoavat muun muassa sähköistämiseen, joustoon ja energiatehokkuuteen liittyviä mahdollisuuksia; odottaa kiinnostuneena EU:n strategista etenemissuunnitelmaa energia-alan digitalisointia ja tekoälyä varten; on huolissaan tieto- ja viestintäteknologia-alan hiilijalanjäljestä ja peräänkuuluttaa kestäviä käytäntöjä datakeskuksiin; palauttaa mieliin EU:n digitaalistrategian tavoitteen toteuttaa ilmastoneutraalit ja erittäin energiatehokkaat datakeskukset ja sähköiset viestintäverkot ja -palvelut vuoteen 2030 mennessä;

133.katsoo, että parlamentin olisi oltava kiinteä osa COP30-konferenssiin lähetettävää EU:n valtuuskuntaa, koska sen on annettava hyväksyntänsä kansainvälisten sopimusten tekemiselle ja sillä on EU:n lainsäätäjänä keskeinen asema Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa unionissa; odottaa näin ollen, että parlamentin annetaan osallistua EU:n koordinointikokouksiin COP30-konferenssissa Belémissä ja että sille taataan oikeus tutustua kaikkiin valmisteluasiakirjoihin hyvissä ajoin; sitoutuu toimimaan riippumattomasti ja ilman eturistiriitoja;

134.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä UNFCCC:n sihteeristölle ja pyytämään, että se välitetään kaikille EU:n ulkopuolisille ilmastonmuutossopimuksen sopimuspuolille.