P10_TA(2025)0268Yritysten tuloverotusta Euroopassa koskeva kehys (BEFIT)Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. marraskuuta 2025 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yritysten tuloverotusta Euroopassa koskevasta kehyksestä (BEFIT) (COM(2023)0532 – C9-0341/2023 – 2023/0321(CNS))(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2023)0532),

–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9‑0341/2023),

–ottaa huomioon budjettivaliokunnan talousarvionäkökohtia koskevan arvion,

–ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien, Maltan parlamentin ja Irlannin parlamentin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–ottaa huomioon työjärjestyksen 84 ja 58 artiklan,

—ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A10-0194/2025),

1.hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission tekstiTarkistusTarkistus 1Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 1 kappale

(1)Unionissa ei tällä hetkellä ole yhteistä lähestymistapaa yritysten veropohjan laskemiseen. Sen vuoksi unionin yritysten on noudatettava erilaista yhteisöverojärjestelmää kussakin jäsenvaltiossa, jossa ne toimivat.

(1)Unionissa ei tällä hetkellä ole yhteistä lähestymistapaa yritysten veropohjan laskemiseen. Sen vuoksi unionin yritysten on noudatettava erilaista yhteisöverojärjestelmää kussakin jäsenvaltiossa, jossa ne toimivat. Esimerkiksi vuonna 2024 julkaistun verotusta koskevan vuosikertomuksen (Annual Report on Taxation 2024) mukaan vuonna 2023 lakisääteinen yhteisövero vaihteli jäsenvaltioissa 10 prosentista 31,5 prosenttiin (ja 9 prosentista 29 prosenttiin, kun otetaan huomioon hallitusten käyttöön ottamat finanssipoliittiset tukijärjestelmät).

Tarkistus 2Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 2 kappale

(2)Unionin 27 erilaista yhteisöverojärjestelmää aiheuttavat monimutkaisuutta verosäännösten noudattamisessa ja asettavat yritykset epätasapuoliseen kilpailuasemaan. Tämä on tullut entistä ilmeisemmäksi, kun talouden globalisaatio ja digitalisaatio ovat merkittävästi muuttaneet käsitystä maiden rajoista sekä liiketoimintamalleja. Hallitusten pyrkimykset sopeutua tähän uuteen todellisuuteen ovat johtaneet jäsenvaltioiden toimien hajanaisuuteen, mikä on vääristänyt sisämarkkinoita. Erilaiset oikeudelliset kehykset johtavat väistämättä myös verohallintojen erilaisiin käytäntöihin eri jäsenvaltioissa. Tämä merkitsee usein pitkiä menettelyjä, joille ovat ominaisia ennakoimattomuus ja epäjohdonmukaisuus sekä säännösten noudattamisesta aiheutuvat korkeat kustannukset.

(2)Unionin 27 erilaista yhteisöverojärjestelmää aiheuttavat monimutkaisuutta verosäännösten noudattamisessa, asettavat yritykset epätasapuoliseen kilpailuasemaan ja voivat johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, veron kiertämiseen ja kaksinkertaiseen verottamatta jäämiseen. Vuonna 2024 julkaistun verotusta koskevan vuosikertomuksen mukaan yritysten voittojen siirtämisestä johtuvien verotulojen menetysten arvioitiin olevan 20 prosenttia kaikista unionissa vuonna 2022 perityistä yhteisöverotuloista eli nimellisarvoltaan noin 100 miljardia euroa. Tällaiset ilmiöt ovat tulleet entistä ilmeisemmiksi, kun talouden globalisaatio ja digitalisaatio ovat merkittävästi muuttaneet käsitystä maiden rajoista sekä liiketoimintamalleja. Hallitusten pyrkimykset sopeutua tähän uuteen todellisuuteen ovat johtaneet jäsenvaltioiden toimien hajanaisuuteen, mikä on vääristänyt sisämarkkinoita. Erilaiset oikeudelliset kehykset johtavat väistämättä myös verohallintojen erilaisiin käytäntöihin eri jäsenvaltioissa. Tämä merkitsee usein pitkiä menettelyjä, joille ovat ominaisia ennakoimattomuus ja epäjohdonmukaisuus sekä säännösten noudattamisesta aiheutuvat korkeat kustannukset, mikä saattaa vaikuttaa rajatylittäviin investointeihin. Tällainen monimutkaisuus voi haitata yritysten laajentumista sisämarkkinoilla ja aiheuttaa lisää kielteisiä vaikutuksia innovointiin, kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Siksi tarvitaan yhteistä lähestymistapaa oikeudenmukaisen ja tehokkaan verotuksen varmistamiseksi mutta myös sisämarkkinoilla toimivien yritysten yhtenäisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Tarkistus 3Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 3 kappale

(3)Vaikka yhteisöverojärjestelmien yksityiskohdat vaihtelevat, niiden perusperiaatteet ovat samat – niissä vahvistetaan säännöt, joilla pyritään samaan tavoitteeseen eli määrittämään yritysten veropohjat. Näin ollen sisämarkkinoilla toimiville yrityksille olisi tärkeää, että jäsenvaltiot ottaisivat käyttöön yhteisen oikeudellisen kehyksen, jolla yhteisöverojärjestelmien perusperiaatteet yhdenmukaistettaisiin verosääntöjen yksinkertaistamiseksi ja oikeudenmukaisen kilpailun varmistamiseksi.

(3)Vaikka yhteisöverojärjestelmien yksityiskohdat vaihtelevat, niiden perusperiaatteet ovat samat – niissä vahvistetaan säännöt, joilla pyritään samaan tavoitteeseen eli määrittämään yritysten veropohjat. Näin ollen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan tukemiseksi unionin yhteisöveroympäristöä olisi muokattava noudattaen periaatetta, jonka mukaan yhtiöt maksavat oikeudenmukaisen osuutensa verosta sillä lainkäyttöalueella tai niillä lainkäyttöalueilla, joilla niiden voitot syntyvät. Sen vuoksi sisämarkkinoilla toimiville yrityksille olisi tärkeää, että jäsenvaltiot ottaisivat käyttöön yhteisen oikeudellisen kehyksen, jolla yhteisöverojärjestelmien perusperiaatteet yhdenmukaistettaisiin verosääntöjen yksinkertaistamiseksi, hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi, oikeudenmukaisen kilpailun varmistamiseksi, yli rajojen toimivien yritysten oikeusvarmuuden parantamiseksi ja veron kiertämisen torjumiseksi. Tällaisen yhdenmukaistamisen soveltamisala olisi rajattava tiukasti tässä direktiivissä tarkoitettuihin kriteereihin ja yksiköihin, kun taas verokantaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevat toimet kuuluvat edelleen jäsenvaltioille neuvoston direktiivin (EU) 2022/25231 a mukaisesti.

________________

1 a. Neuvoston direktiivi (EU) 2022/2523, annettu 15 päivänä joulukuuta 2022, monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa (EUVL L 328, 22.12.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2523/oj)

Tarkistus 4Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 3 a kappale (uusi)

(3 a) Yhteisöveropohjan yhdenmukaistaminen yhteisten sääntöjen avulla parantaa avoimuutta ja edistää siten oikeudenmukaisempaa ja terveempää veroympäristöä unionissa. Sitä tukee erityisesti maailmanlaajuisesta vähimmäisverotasosta annetun direktiivin (EU) 2022/2523 voimaantulo, ja se auttaa vahvistamaan unionin yleistä kilpailukykyä ja unionin sitoutumista kansainvälisesti sovittuihin standardeihin.

Tarkistus 5Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 4 a kappale (uusi)

(4 a) Oikeusvarmuuden varmistamiseksi ja monikansallisille konserneille aiheutuvan liiallisen hallinnollisen rasitteen välttämiseksi tällä direktiivillä olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen verotuksessa tapahtuvan kansainvälisen kehityksen kanssa, erityisesti OECD:n ja G20-maiden osallistavan kehyksen, mukaan lukien pilari 1 ja pilari 2, yhteydessä tapahtuvan kehityksen kanssa, samalla kun otetaan huomioon keskeisten kansainvälisten kumppanien ja jäsenvaltioiden kannat, mukaan lukien päätökset pitää kiinni sovituista sitoumuksista tai jättää noudattamatta niitä. Unionin olisi joka tapauksessa säilytettävä riittävästi joustovaraa määrittääkseen tarvittaessa oman jakomekanisminsa, jotta voidaan vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvaa rasitetta ja hillitä kaksinkertaisen tai moninkertaisen verotuksen riskiä.

Tarkistus 6Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 4 b kappale (uusi)

(4 b) Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tämä direktiivi on yhdenmukainen ja linjassa OECD:n/G20-maiden mallisääntöjen ja direktiivin (EU) 2022/2523 kanssa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan tulkittava tämän direktiivin käsitteitä direktiivissä (EU) 2022/2523 vahvistettujen periaatteiden ja sääntöjen valossa.

Tarkistus 7Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 5 kappale

(5)Liiketoimintaympäristöstä sisämarkkinoilla olisi tehtävä houkuttelevampi, jotta edistetään kasvua ja investointeja unionissa. Tätä varten olisi asetettava ensisijaiseksi tavoitteeksi yhteisen yhteisöverosääntökehyksen laatiminen, jotta yritysten olisi helpompi noudattaa verosääntöjä toimiessaan valtion rajojen yli ja jotta voitaisiin kannustaa niitä yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa ulkomaille, toteuttamaan laajentumisen. Kansainvälistä toimintaa koskevan yhteisen yhteisöverosäännöstön odotetaan parantavan verotuksen oikeusvarmuutta ja vähentävän veroriitoja, sillä se ehkäisisi vääristymiä ja vähentäisi kaksinkertaiseen ja liialliseen verotukseen liittyviä tapauksia. Lisäksi koska kestävät verotulot ovat avainasemassa jäsenvaltioiden talousarvioissa, jotta voidaan muun muassa investoida infrastruktuuriin, tutkimukseen ja kehitykseen sekä tuottaa julkisia palveluja, olisi ratkaisevan tärkeää varmistaa tulevaisuudessa, että tuotot kohdennetaan sellaisiin luotettaviin parametreihin perustuvan välineen avulla, joita ei voi väärinkäyttää.

(5)Liiketoimintaympäristöstä sisämarkkinoilla olisi tehtävä houkuttelevampi, jotta edistetään kasvua ja investointeja unionissa. Tätä varten olisi asetettava ensisijaiseksi tavoitteeksi yhteisen yhteisöverosääntökehyksen laatiminen, jotta yritysten olisi helpompi noudattaa verosääntöjä toimiessaan valtion rajojen yli ja jotta voitaisiin kannustaa niitä yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa ulkomaille, toteuttamaan laajentumisen ja kannustaa yrittäjyyteen sisämarkkinoilla. Kansainvälistä toimintaa koskevan yhteisen yhteisöverosäännöstön odotetaan parantavan verotuksen oikeusvarmuutta ja vähentävän veroriitoja, sillä se ehkäisisi vääristymiä ja vähentäisi kaksinkertaiseen verotukseen ja verottamatta jättämiseen liittyviä tapauksia. Tämän myötä on myös vähemmän mahdollisuuksia käyttää väärin tiettyjä kansallisia verosäännöksiä yleiseurooppalaisessa kontekstissa. Lisäksi koska kestävät verotulot ovat avainasemassa jäsenvaltioiden talousarvioissa, jotta voidaan muun muassa investoida infrastruktuuriin, tutkimukseen ja kehitykseen, turvallisuuteen ja puolustukseen sekä vihreään ja sosiaaliseen siirtymään sekä tuottaa julkisia palveluja, erityisesti heikoimmassa asemassa oleville kotitalouksille, on olennaisen tärkeää laatia unionissa sellaiset voiton määrittämistä koskevat säännöt, jotka eivät johda jäsenvaltioiden tulojen vähenemiseen. Lisäksi olisi ratkaisevan tärkeää varmistaa tulevaisuudessa, että tuotot kohdennetaan sellaisiin luotettaviin parametreihin perustuvan välineen avulla, joita ei voi väärinkäyttää.

Tarkistus 8Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 7 kappale

(7)Vaikka kynnysarvo määriteltäisiin konsernin maailmanlaajuisten yhteenlaskettujen tuottojen perusteella, säännösten soveltamisala olisi rajoitettava sisämarkkinoilla toimiviin konsernin jäseniin, koska unionin lainsäädäntöä sovelletaan ainoastaan unionissa eikä se sido unionin ulkopuolisia valtioita. Sen vuoksi kehystä sovellettaessa olisi otettava huomioon ainoastaan konsernien unionissa sijaitsevat jäsenet. Tähän sisältyvät yritykset, joiden verotuksellinen kotipaikka on jossakin unionin jäsenvaltiossa, tällaisten yritysten jäsenvaltioissa sijaitsevat kiinteät toimipaikat sekä samaan konserniin kuuluvien kolmansien maiden yritysten kiinteät toimipaikat unionissa. Kiinteän toimipaikan käsitettä käsitellään kahdenvälisissä verosopimuksissa ja kansallisessa lainsäädännössä, ja – vaikka sitä koskevat määritelmät sisältävät joitakin yhteisiä periaatteita – käsitteessä on maailmanlaajuisesti edelleen jonkin verran eroja. Sen vuoksi olisikin käytännön kannalta järkevää noudattaa tältä osin nykyisiä kaksinkertaista verotusta koskevia sopimuksia ja jäsenvaltioiden kansallisia sääntöjä sen sijaan, että pyrittäisiin täydelliseen yhdenmukaistamiseen unionin johdetun oikeuden avulla.

(7)Vaikka kynnysarvo määriteltäisiin konsernin maailmanlaajuisten yhteenlaskettujen tuottojen perusteella, säännösten soveltamisala olisi rajoitettava sisämarkkinoilla toimiviin konsernin jäseniin, koska unionin lainsäädäntöä sovelletaan ainoastaan unionissa eikä se sido unionin ulkopuolisia valtioita. Sen vuoksi kehystä sovellettaessa olisi otettava huomioon ainoastaan konsernien unionissa sijaitsevat jäsenet. Tähän sisältyvät yritykset, joiden verotuksellinen kotipaikka on jossakin unionin jäsenvaltiossa, tällaisten yritysten jäsenvaltioissa sijaitsevat kiinteät toimipaikat, mukaan lukien merkittävä taloudellinen läsnäolo, sekä samaan konserniin kuuluvien kolmansien maiden yritysten kiinteät toimipaikat unionissa.

Tarkistus 9Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 7 a kappale (uusi)

(7 a) Unionin olisi johdettava kansainvälisiä keskusteluja, jotka koskevat kansainvälisen yhtiöverotuksen mukauttamista tulevaisuuden tarpeisiin, ja osallistuttava niihin aktiivisesti, myös edistämällä sääntöjen yhdenmukaistamista ja veropohjan kohdentamista suurille monikansallisille yrityksille.

Tarkistus 10Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 8 a kappale (uusi)

(8 a) Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joilla ulotetaan kiinteän toimipaikan määritelmä koskemaan merkittävää taloudellista läsnäoloa, jonka kautta liiketoimintaa harjoitetaan kokonaan tai osittain. Perimmäisenä tavoitteena on parantaa koko sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä, jotta voidaan vastata digitaalitalouden verotusta koskeviin haasteisiin. Palvelujen merkityksen lisääntyminen, jota talouden digitalisaatio on kiihdyttänyt, on johtanut OECD:n ja G20-maiden pilaria 1 koskevaan ehdotukseen sisältyviin viimeaikaisiin ehdotuksiin, joiden mukaan merkittävä taloudellinen läsnäolo määritellään verotukselliseksi siteeksi, joka perustuu myynnin puhtaasti määrälliseen kynnysarvoon missä tahansa maassa, jotta voidaan kattaa kaikki alat ja varmistaa yksinkertaisuus. Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa riittävällä tavalla jäsenvaltioiden toimilla, koska digitaalialan yritykset kykenevät toimimaan kansallisten rajojen yli ilman fyysistä läsnäoloa eri lainkäyttöalueilla. Siksi tarvitaan sääntöjä sen varmistamiseksi, että digitaalialan yritykset maksavat verot lainkäyttöalueilla, joilla niiden voitot syntyvät joko niiden tarjotessa palveluja tai myydessä tuotteita, jäljempänä ’myynti’.

Tarkistus 11Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 8 b kappale (uusi)

(8 b) Jotta jäsenvaltiossa toimivan yrityksen verotuksellinen side voidaan määritellä luotettavasti riippumatta siitä, onko yritys digitaalialan yritys vai ei, tällaisen määritelmän täytyy perustua kaikesta myynnistä, myös toimitetuista digitaalisista palveluista, saataviin tuloihin. Tähän direktiiviin sisältyvä määritelmä vastaa OECD:n ja G20-maiden pilarin 1 mukaisen ehdotuksen kehyksessä hyväksyttyä määritelmää, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus tämän direktiivin ja kyseisen kansainvälisen kehyksen välillä. Unionin olisi näytettävä esimerkkiä kansainvälistä verouudistusta koskevassa keskustelussa varmuuden takaamiseksi veronmaksajille. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi komissio voi lisäksi antaa suosituksia, joilla tuetaan jäsenvaltioiden unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa tekemien kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten mukauttamista sen varmistamiseksi, että kiinteän toimipaikan käsitettä, mukaan lukien merkittävä taloudellinen läsnäolo, ja siihen liittyviä voitonkohdentamissääntöjä sovelletaan kansainvälisesti sovittujen standardien mukaisesti.

Tarkistus 12Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 9 kappale

(9)Koko suunnitellun aloitteen pohjana on tavoite yksinkertaistaa nykyisiä sääntöjä. Sen vuoksi veropohjan laskentaa koskevat säännöt olisi laadittava siten, että konsernin kunkin jäsenen tilinpäätökseen sovellettavia vero-oikaisuja olisi vain rajoitettu joukko. Tähän rajalliseen joukkoon oikaisuja sisältyisi yleisiä oikaisuja, jotka ovat tarpeen tilinpäätöksen muuttamiseksi veropohjaksi. Käsillä olevan ehdotuksen on tärkeää olla linjassa direktiivin (EU) 2022/2523 kanssa, ja siksi oikaisujen olisi oltava yhdenmukaisia kyseisessä direktiivissä esitetyn kehyksen kanssa. Tämän pitäisi myös helpottaa täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden ja yritysten kannalta, sillä nämä yleiset periaatteet ovat niille jo ennestään tuttuja.

(9)Koko suunnitellun aloitteen pohjana on tavoite yksinkertaistaa nykyisiä sääntöjä ja parantaa näin sisämarkkinoiden tehokkuutta ja kilpailukykyä. Sen vuoksi veropohjan laskentaa koskevat säännöt olisi laadittava siten, että konsernin kunkin jäsenen tilinpäätökseen sovellettavia vero-oikaisuja olisi vain rajoitettu joukko. Tähän rajalliseen joukkoon oikaisuja sisältyisi yleisiä oikaisuja, jotka ovat tarpeen tilinpäätöksen muuttamiseksi veropohjaksi. Käsillä olevan ehdotuksen on tärkeää olla linjassa direktiivin (EU) 2022/2523 kanssa, ja siksi oikaisujen olisi oltava yhdenmukaisia kyseisessä direktiivissä esitetyn kehyksen kanssa. Tämän pitäisi myös helpottaa täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden ja yritysten kannalta, sillä nämä yleiset periaatteet ovat niille jo ennestään tuttuja. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon direktiivin (EU) 2022/2523 mukaisesti maksettavan täydennysveron maksaminen tai kyseisessä direktiivissä tarkoitetun ehdot täyttävän kotimaisen täydennysveron tai muun kansainvälisellä foorumilla, kuten OECD:ssä, tunnustetun vaihtoehtoisen vähimmäisveron soveltaminen.

Tarkistus 13Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 10 kappale

(10)Koska konsernin kunkin jäsenen veropohjan laskemisessa käytetään yksinkertaistamisen vuoksi lähtökohtana kirjanpitotietoja, verosäännöt on tarpeen laatia siten, että ne ovat mahdollisimman lähellä kirjanpitosääntöjä. Mikäli mahdollista, omaisuuserän tai velan kohtelu kirjanpidossa ei muuttuisi verotuksen yhteydessä, jolloin ei myöskään tarvittaisi oikaisuja. Vastaavasti on myös tarpeen, että verotuksen tarkoituksen mukaisesti muita veropohjan osia kohdellaan verotuksessa eri tavalla kuin kirjanpidossa.

(10)Koska konsernin kunkin jäsenen veropohjan laskemisessa käytetään yksinkertaistamisen vuoksi lähtökohtana kirjanpitotietoja, verosäännöt on tarpeen laatia siten, että ne ovat mahdollisimman lähellä kirjanpitosääntöjä. Mikäli mahdollista, omaisuuserän tai velan kohtelu kirjanpidossa ei muuttuisi verotuksen yhteydessä, jolloin ei myöskään tarvittaisi oikaisuja. Vastaavasti on myös tarpeen, että verotuksen tarkoituksen mukaisesti muita veropohjan osia kohdellaan verotuksessa eri tavalla kuin kirjanpidossa. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus pilarin 2 mukaisten kansainvälisten verokäytäntöjen kanssa, tässä direktiivissä olisi lisättävä joustavuutta alustavan verotuloksen määrittämisessä käytettävien tilinpäätösstandardien valinnassa.

Tarkistus 14Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 10 a kappale (uusi)

(10 a) Jotta voidaan saavuttaa yksinkertaistetun verokehyksen tavoite ja jotta tällä direktiivillä voidaan asianmukaisesti täydentää neuvoston direktiiviä (EU) .../...1 a+, tässä direktiivissä vahvistetut säännöt korkojen vähennyskelpoisuudesta olisi tarvittaessa mukautettava direktiivissä (EU) .../...++ vahvistettuihin sääntöihin.

_______________

1 a+ Neuvoston direktiivi (EU) .../..., annettu ...päivänä ...kuuta ..., vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen verokohtelua tasavertaistavaa vähennystä ja korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittamista yhteisöverotuksessa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L, ..., ELI: ...).

+ EUVL: lisätään tekstiin asiakirjaan 2022/0154(CNS) sisältyvän direktiivin numero ja alaviitteeseen kyseisen direktiivin numero, nimi, päivämäärä ja EUVL-julkaisuviite.

++ EUVL: lisätään tekstiin asiakirjassa 2022/0154(CNS) olevan direktiivin numero.

Tarkistus 15Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 10 b kappale (uusi)

(10 b) Jotta varmistetaan rojaltien verotuksen mahdollisimman alhainen taso, olisi otettava käyttöön BEFIT-konsernin jäseniin sovellettava rojaltien rajoittamista koskeva sääntö OECD:n ja G20-maiden osallistavan kehyksen pilarissa 2 ehdotetun veronalaisuuden vaatimusta koskevan säännön1 a mukaisesti.

_________________

1 a OECD (2023). Tax Challenges Arising from the Digitalisation of the Economy – Subject to Tax Rule (Pillar Two): Inclusive Framework on BEPS, OECD/G20 Base Erosion and Profit Shifting Project, OECD Publishing, Pariisi, https://doi.org/10.1787/9afd6856-en.

Tarkistus 16Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 10 c kappale (uusi)

(10 c) Passiivisten tulojen oikeudenmukaisempi verotus edellyttää myös, että BEFIT-konsernin jäsenille laaditaan tiukat ulkomaisia väliyhtiöitä koskevat säännöt, jotta voitonsiirtoja voidaan torjua tehokkaammin.

Tarkistus 17Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

(11 a)Jotta voidaan kannustaa investointeihin, toteuttaa kestävä siirtymä ja parantaa unionin kykyä ehkäistä uusia uhkia ja kriisejä ja reagoida niihin, jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön kohdennettu nopeutettu poistojärjestelmä, jolla kannustetaan yrityksiä tekemään tarvittavat investoinnit vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi ja niiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Tämän väliaikaisen järjestelmän olisi edistettävä kestävää talouskasvua, luotava työpaikkoja, parannettava unionin turvallisuutta, myös digitaali- ja energia-aloilla, ja edistettävä kestävien teknologioiden innovointia. Komissiolle olisi annettava valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä näiden kannustimien käyttöönottamiseksi ja yhtenäisen lähestymistavan varmistamiseksi sisämarkkinoilla.

Tarkistus 18Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 12 kappale

(12)Yksinkertaistetun yhteisöverokehyksen luomista koskevan ydintavoitteen saavuttamiseksi konsernin kaikkien jäsenten alustavat verotulokset olisi yhdistettävä yhdeksi yhteiseksi veropohjaksi, joka sitten kohdennetaan kriteerit täyttäville konsernin jäsenille. Konsernin kunkin jäsenen alustava verotulos saataisiin tekemällä kyseisen jäsenen tilinpäätökseen tarvittavat vero-oikaisut. Nämä tulokset koottaisiin yhteen, mikä mahdollistaisi tappioiden hyvityksen rajojen yli BEFIT-konsernin jäsenten välillä. Tämän jälkeen yhdistetty veropohja kohdennettaisiin konsernin jäsenille siirtymäkauden kohdentamissäännön mukaisesti, mikä loisi pohjan pysyvälle mekanismille. Tämä pysyvä mekanismi voisi perustua kaavamaiseen jakoon, ja sen myötä BEFIT-konsernin sisäisten liiketoimien hinnoittelussa ei tarvitsisi enää noudattaa markkinaehtoperiaatetta. Tämän etuna olisi se, että menetelmässä käytettäisiin tuoreempia ilmoitettuja maakohtaisia tietoja sekä siirtymäkauden aikana kerättyjä tietoja. Tämän ansiosta voidaan myös arvioida perusteellisemmin vaikutuksia, joita kahden pilarin lähestymistavan täytäntöönpanolla odotetaan olevan kansallisiin ja BEFIT-konsernien veropohjiin. Tällä tavoin voitaisiin edelleen saavuttaa verotuksen neutraalius sisämarkkinoilla, joka on keskeinen tavoite. Tämä vähentäisi kaksinkertaiseen ja liialliseen verotukseen liittyvien tapausten määrää ja parantaisi verotuksen oikeusvarmuutta, jotta saataisiin vähennettyä veroriitojen määrää.

(12)Yksinkertaistetun yhteisöverokehyksen luomista koskevan ydintavoitteen saavuttamiseksi konsernin kaikkien jäsenten alustavat verotulokset olisi yhdistettävä yhdeksi yhteiseksi veropohjaksi, joka sitten kohdennetaan kriteerit täyttäville konsernin jäsenille. Tällaisen kehyksen olisi oltava yrityksille yksinkertainen, eikä se saisi aiheuttaa niille uusia rasitteita. Konsernin kunkin jäsenen alustava verotulos saataisiin tekemällä kyseisen jäsenen tilinpäätökseen tarvittavat vero-oikaisut. Nämä tulokset koottaisiin yhteen, mikä mahdollistaisi rajatun tappioiden hyvityksen rajojen yli BEFIT-konsernin jäsenten välillä. Tämän jälkeen yhdistetty veropohja kohdennettaisiin konsernin jäsenille siirtymäkauden kohdentamissäännön mukaisesti, mikä loisi pohjan pysyvälle mekanismille. Pysyvän mekanismin olisi perustuttava kaavamaiseen jakoon, joka sisältää muun muassa seuraavat neljä konkreettista tekijää: työvoima, omaisuuserät, myynti ja digitaalinen läsnäolo. Sen myötä BEFIT-konsernin sisäisten liiketoimien hinnoittelussa ei tarvitsisi enää noudattaa markkinaehtoperiaatetta. Tämän etuna olisi se, että menetelmässä käytettäisiin tuoreempia ilmoitettuja maakohtaisia tietoja sekä siirtymäkauden aikana kerättyjä tietoja. Tämän ansiosta voidaan myös arvioida perusteellisemmin vaikutuksia, joita kahden pilarin lähestymistavan täytäntöönpanolla odotetaan olevan kansallisiin ja BEFIT-konsernien veropohjiin, ja vähentää siten yrityksille verosäännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tällä tavoin voitaisiin edelleen saavuttaa verotuksen neutraalius sisämarkkinoilla, joka on keskeinen tavoite. Tämä vähentäisi kaksinkertaiseen verotukseen ja kaksinkertaiseen verottamatta jäämiseen liittyvien tapausten määrää ja parantaisi verotuksen oikeusvarmuutta, jotta saataisiin vähennettyä veroriitojen määrää. Kun otetaan huomioon verotuksessa tapahtuva kansainvälinen kehitys ja ensimmäisen pilarin epävarma täytäntöönpano keskeisillä lainkäyttöalueilla, on olennaisen tärkeää, että unioni säilyttää joustavuuden kehittäessään itsenäistä, oikeudenmukaista ja taloudellisesti tasapainoista kohdentamismekanismia.

Tarkistus 19Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 14 kappale

(14)Kasvun ja investointien mahdollistamiseksi jäsenvaltiot voisivat myös itse soveltaa muita oikaisuja kohdentamisen jälkeen (esimerkiksi eläkemaksujen verokohtelu) sellaisten osa-alueiden osalta, jotka eivät kuulu yhteisen kehyksen soveltamisalaan. Jäsenvaltiot voisivat myös tehdä niille kohdennettuihin osuuksiin vapaasti lisäoikaisuja ilman ylärajaa, jotta varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat tehdä omia kansallisia poliittisia valintojaan verotuksen alalla. Tärkeä seikka on direktiivissä (EU) 2022/2523 asetettu alaraja, jolla varmistettaisiin, että tosiasiallinen vähimmäisveroaste on 15 prosenttia.

(14)Kasvun ja investointien mahdollistamiseksi jäsenvaltiot voisivat myös itse soveltaa muita oikaisuja kohdentamisen jälkeen (esimerkiksi eläkemaksujen verokohtelu) sellaisten osa-alueiden osalta, jotka eivät kuulu yhteisen kehyksen soveltamisalaan. Jäsenvaltiot voisivat myös tehdä niille kohdennettuihin osuuksiin vapaasti lisäoikaisuja ilman ylärajaa, jotta varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat tehdä omia kansallisia poliittisia valintojaan verotuksen alalla, esimerkiksi edistääkseen resurssitehokkuutta, helpottaakseen investointeja ja luodakseen työpaikkoja. Tällaisia muita oikaisuja voivat olla vähennykset, avustukset, verohyvitykset tai muut kansalliset yhteisöverotoimenpiteet, mukaan lukien tutkimusta ja kehitystä tai muita politiikkatavoitteita edistävät toimenpiteet, edellyttäen, että tällaisia toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan kohdennetun veropohjan osuuteen ja että ne eivät vaikuta tämän direktiivin mukaiseen konsolidoituun veropohjaan tai kohdentamismekanismiin. Kohdentamisen jälkeisissä oikaisuissa olisi kuitenkin keskityttävä tuotantopanoksiin perustuviin verokannustimiin. Jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä tarjoamasta tuotoksiin perustuvia verokannustimia, kuten patenttibokseja ja muita teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia järjestelmiä.

Tarkistus 20Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 14 a kappale (uusi)

(14 a) Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tämä direktiivi on yhdenmukainen ja linjassa OECD:n ja G20-maiden mallisääntöjen ja direktiivin (EU) 2022/2523 kanssa, erityisesti kun on kyse tosiasiallisen veroasteen laskemisesta maakohtaisesti, johon tässä direktiivissä tarkoitettu tappioiden hyvitys rajojen yli BEFIT-konsernin jäsenten välillä voisi vaikuttaa haitallisesti. Tätä ulottuvuutta olisi arvioitava tämän direktiivin tarkistamisen yhteydessä.

Tarkistus 21Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 15 kappale

(15)Joissakin jäsenvaltioissa on käytössä yhteisöverojärjestelmiä, jotka perustuvat erilaisiin periaatteisiin kuin yleisin lähestymistapa. Tällaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi voitonjaon verotukseen perustuvat verojärjestelmät. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää säätää tarvittavista oikaisuista toimivan vuorovaikutuksen varmistamiseksi tällaisten järjestelmien kanssa. Ratkaisun voisivat tarjota tietyt kohdentamisen jälkeen tehtävät oikaisut. Tämä tarkoittaisi, että sitä osaa, joka kohdennetaan voitonjaon verotukseen perustuvan verojärjestelmän piiriin kuuluvalle konsernin jäsenelle, olisi oikaistava suhteessa kyseisen verovuoden aikana jaettuihin voittoihin. Voitonjaon verotukseen perustuvan verojärjestelmän keskeinen toiminta-ajatus toteutuisi edelleen täysin – voitonjako määrittäisi kohdennetun osuuden verotuksen ajankohdan ja sitä kautta myös sen, kuinka suurta osaa kohdennetusta osuudesta verotettaisiin. Tältä osin ehdotukseen olisi sisällytettävä siirtomekanismi, jolla varmistetaan, että kohdennetun osuuden siitä osasta, josta ei kanneta veroa kuluvana vuonna, kannettaisiin vero seuraavina vuosina.

(15)Joissakin jäsenvaltioissa on käytössä yhteisöverojärjestelmiä, jotka perustuvat erilaisiin periaatteisiin kuin yleisin lähestymistapa. Tällaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi voitonjaon verotukseen perustuvat verojärjestelmät. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää säätää tarvittavista oikaisuista toimivan vuorovaikutuksen varmistamiseksi tällaisten järjestelmien kanssa eikä luoda ristiriitaa järjestelmien välille, jolloin halukkuus perustaa yrityksiä vähenisi. Ratkaisun voisivat tarjota tietyt kohdentamisen jälkeen tehtävät oikaisut. Tämä tarkoittaisi, että sitä osaa, joka kohdennetaan voitonjaon verotukseen perustuvan verojärjestelmän piiriin kuuluvalle konsernin jäsenelle, olisi oikaistava suhteessa kyseisen verovuoden aikana jaettuihin voittoihin. Voitonjaon verotukseen perustuvan verojärjestelmän keskeinen toiminta-ajatus toteutuisi edelleen täysin – voitonjako määrittäisi kohdennetun osuuden verotuksen ajankohdan ja sitä kautta myös sen, kuinka suurta osaa kohdennetusta osuudesta verotettaisiin. Tältä osin ehdotukseen olisi sisällytettävä siirtomekanismi, jolla varmistetaan, että kohdennetun osuuden siitä osasta, josta ei kanneta veroa kuluvana vuonna, kannettaisiin vero seuraavina vuosina. Voitonjakoon perustuvien verojärjestelmien mahdollista sisällyttämistä tämän direktiivin soveltamisalaan olisi arvioitava viiden vuoden kuluttua.

Tarkistus 22Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 17 kappale

(17)Yhteistä yhteisöverokehystä varten tarvitaan välttämättä myös hallinnointijärjestelmä, jonka olisi ihannetapauksessa mahdollistettava tietynasteinen verotuksen oikeusvarmuus ja yksinkertaistaminen. Yhdenmukaisuuden edistämiseksi hallinnointijärjestelmän lähtökohtana olisi oltava keskitetty asiointipiste, jonka kautta voitaisiin hoitaa useita yhteisiä asioita, kuten tietojen ilmoittaminen koko konsernin osalta, ja jonka avulla varmistettaisiin asianmukainen koordinointi ja yhteistyö kansallisten verohallintojen välillä. Samalla hallinnointijärjestelmässä olisi kunnioitettava täysin kansallista verotuksellista itsemääräämisoikeutta, sillä paikallisten veroilmoitusten, tarkastusten ja riitojenratkaisun olisi jatkossakin kuuluttava ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan.

(17)Yhteistä yhteisöverokehystä varten tarvitaan välttämättä myös hallinnointijärjestelmä, jonka olisi ihannetapauksessa mahdollistettava tietynasteinen verotuksen oikeusvarmuus ja yksinkertaistaminen. Yhdenmukaisuuden edistämiseksi hallinnointijärjestelmän lähtökohtana olisi oltava keskitetty asiointipiste, jonka kautta voitaisiin hoitaa useita yhteisiä asioita, kuten tietojen ilmoittaminen koko konsernin osalta, ja jonka avulla varmistettaisiin asianmukainen luottamuksellisuus ja turvallisuus sekä koordinointi ja yhteistyö kansallisten verohallintojen välillä. Samalla hallinnointijärjestelmässä olisi siirtymäkauden aikana kunnioitettava täysin kansallista verotuksellista itsemääräämisoikeutta, sillä paikallisten veroilmoitusten, tarkastusten ja riitojenratkaisun olisi jatkossakin kuuluttava ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Tarkistus 23Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 18 kappale

(18)Yhteisen kehyksen sääntöjen moitteettoman täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(18)Yhteisen kehyksen sääntöjen moitteettoman täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Näiden seuraamusten olisi oltava vähintään 0,1 prosenttia BEFIT-konsernin liikevaihdosta, jos BEFIT-ilmoitusta ei toimiteta asianmukaisesti ja jos ilmoituksessa on annettu tahallisesti vääriä tietoja.

Tarkistus 24Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 18 a kappale (uusi)

(18 a) Keskeinen pilari yhteisöverosäännösten noudattamisen parantamiseksi on sellaisen kattavan keskitetyn yhden luukun järjestelmän perustaminen, jonka avulla yritykset voivat täyttää verovelvoitteensa eri jäsenvaltioissa yhden, yksinkertaistetun rajapinnan kautta, mikä vähentää hallinnollista rasitetta, varmistaa johdonmukaisen täytäntöönpanon ja parantaa oikeusvarmuutta sisämarkkinoilla.

Tarkistus 25Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 19 kappale

(19)Jotta tästä yhteisöveropohjan laskemiseksi sisämarkkinoilla tarkoitetusta yhteisestä oikeudellisesta kehyksestä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, sellaisten konsernien, myös pk-yrityskonsernien, joiden yhteenlasketut vuosituotot ovat alle 750 000 000 euroa, olisi voitava soveltaa näitä sääntöjä vapaaehtoisesti edellyttäen, että ne laativat konsolidoidun tilinpäätöksen ja niillä on veronalaista toimintaa unionissa. Mahdollistamalla sääntöjen soveltaminen myös pienemmille konserneille useammat konsernit, jolla on rajatylittäviä rakenteita ja toimintoja, voivat hyötyä yhteisen kehyksen mahdollistamasta yksinkertaistamisesta.

(19)Jotta tästä yhteisöveropohjan laskemiseksi sisämarkkinoilla tarkoitetusta yhteisestä oikeudellisesta kehyksestä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, sellaisten konsernien, myös pk-yrityskonsernien, joiden yhteenlasketut vuosituotot ovat alle 750 000 000 euroa, olisi voitava soveltaa näitä sääntöjä vapaaehtoisesti edellyttäen, että ne laativat konsolidoidun tilinpäätöksen ja niillä on veronalaista toimintaa unionissa. Mahdollistamalla sääntöjen soveltaminen myös pienemmille konserneille useammat konsernit, jolla on rajatylittäviä rakenteita ja toimintoja, voivat hyötyä yhteisen kehyksen mahdollistamasta yksinkertaistamisesta. Tätä direktiiviä vapaaehtoisesti soveltavien yritysten olisi saatava jäsenvaltiolta ja komissiolta teknistä apua uusien sääntöjen noudattamiseen ja siten rajatylittävän toimintansa edistämiseen.

Tarkistus 26Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 21 a kappale (uusi)

(21 a) BEFIT-tiimien tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi osoitettava riittävät henkilöstöresurssit BEFIT-tiimille muun muassa tarjoamalla sisältöä ja kielikoulutusta BEFIT-tiimin edustajille ja tukeutumalla Fiscalis-ohjelmaan.

Tarkistus 27Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 21 b kappale (uusi)

(21 b)Komission olisi tarvittaessa annettava lainsäädäntöehdotus yhdenmukaistetusta ja yhteisestä eurooppalaisesta verotunnisteesta. Tämä paitsi helpottaisi jäsenvaltioiden edustajien ja BEFIT-tiimin välistä viestintää myös tehostaisi verotietojen vaihtoa unionissa.

Tarkistus 28Ehdotus direktiiviksiJohdanto-osan 25 a kappale (uusi)

(25 a) Uusia omia varoja koskevan, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistetun oikeudellisesti sitovan etenemissuunnitelman ja komission vuonna 2021 antaman tiedonannon ”Uusia omia varoja koskeva mukautettu paketti” mukaisesti osa tämän direktiivin soveltamisesta saaduista tuloista voidaan kohdentaa unionin yleiseen talousarvioon neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/20531 a mukaisia sovellettavia menettelyjä noudattaen.

_______

1 a Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2020/2053/oj).

Tarkistus 29Ehdotus direktiiviksi1 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi)

e a) kiinteän toimipaikan käsitteen laajentamiseksi siten, että siihen sisältyy merkittävä taloudellinen läsnäolo, johon yrityksen toiminta perustuu kokonaan tai osittain.

Tarkistus 30Ehdotus direktiiviksi2 artikla – 8 kohta

8.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 74 artiklan mukaisesti liitteiden I ja II muuttamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon yhtiömuotoja ja yhteisöveroja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön muutokset.

8.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 74 artiklan mukaisesti liitteiden I ja II muuttamiseksi, jotta ne vastaavat tarkasti yhtiömuotoja ja yhteisöveroja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön muutoksia.

Tarkistus 31Ehdotus direktiiviksi3 aartikla (uusi)

3 a artikla

Merkittävä taloudellinen läsnäolo

1.Yhteisöverotuksen soveltamiseksi kiinteän toimipaikan katsotaan olevan olemassa, jos liiketoimintaa harjoitetaan merkittävän taloudellisen läsnäolon kautta kokonaan tai osittain.

2.Edellä oleva 1 kohta täydentää sellaisen mahdollisen muun unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisen testin soveltamista, jolla määritetään kiinteän toimipaikan olemassaolo jäsenvaltiossa yhteisöveron soveltamiseksi, vaikuttamatta kuitenkaan tällaisen muun testin soveltamiseen ja rajoittamatta sitä sekä riippumatta siitä, onko kyse erityisesti digitaalisten palvelujen suorittamisesta.

3.Merkittävän taloudellisen läsnäolon katsotaan olevan olemassa jäsenvaltiossa verokaudella, jos BEFIT-konsernin kyseisestä jäsenvaltiosta saamat yhteenlasketut tuotot ovat yli 1 000 000 euroa.

4.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset menetelmät hankintasääntöjä varten tuottojen määrittämiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.Komissio voi antaa suosituksia, joilla tuetaan jäsenvaltioiden unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa tekemien kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten mukauttamista sen varmistamiseksi, että kiinteän toimipaikan käsitettä, mukaan lukien merkittävä taloudellinen läsnäolo, ja siihen liittyviä voitonkohdentamissääntöjä sovelletaan kansainvälisesti sovittujen standardien mukaisesti.

Tarkistus 32Ehdotus direktiiviksi5 artikla – 1 kohta – a alakohta

a)yritys on joko konsernin perimmäinen emoyksikkö tai muu sellainen konserniin kuuluva yritys, jossa perimmäisellä emoyksiköllä on suoraan tai välillisesti vähintään 75 prosentin omistusoikeus tai vähintään 75 prosenttia voitonjakoon oikeuttavista oikeuksista;

a)yritys on joko konsernin perimmäinen emoyksikkö tai muu sellainen konserniin kuuluva yritys, jossa perimmäisellä emoyksiköllä on suoraan tai välillisesti vähintään 50 prosentin omistusoikeus tai vähintään 50 prosenttia voitonjakoon oikeuttavista oikeuksista;

Tarkistus 33Ehdotus direktiiviksi5 artikla – 1 kohta – b alakohta

b)kiinteän toimipaikan päätoimipaikka on joko konsernin perimmäinen emoyksikkö tai muu konsernin jäsen (yritys tai yksikkö), jossa perimmäisellä emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti vähintään 75 prosentin omistusoikeus tai vähintään 75 prosenttia voitonjakoon oikeuttavista oikeuksista.

b)kiinteän toimipaikan päätoimipaikka on joko konsernin perimmäinen emoyksikkö tai muu konsernin jäsen (yritys tai yksikkö), jossa perimmäisellä emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti vähintään 50 prosentin omistusoikeus tai vähintään 50 prosenttia voitonjakoon oikeuttavista oikeuksista.

Tarkistus 34Ehdotus direktiiviksi7 artikla – 4 a kohta (uusi)

4 a. Jos ei ole kohtuudella mahdollista määrittää konserniyksikön kirjanpidon nettotulosta tai -tappiota hyväksyttävän tilinpäätösstandardin tai sen hyväksytyn tilinpäätösstandardin perusteella, jota käytetään konsernin ylimmän emoyksikön konsolidoidun tilinpäätöksen laatimisessa, konserniyksikön tilikauden kirjanpidon nettotulos tai -tappio voidaan määrittää käyttäen toista hyväksyttävää tilinpäätösstandardia tai hyväksyttyä tilinpäätösstandardia edellyttäen, että

a)konserniyksikön kirjanpito toteutetaan kyseisen tilinpäätösstandardin mukaisesti;

b)kirjanpitoon sisältyvät tiedot ovat luotettavia; ja

c)tietyn periaatteen tai standardin soveltamisesta tuotto- tai kulueriin tai liiketoimiin johtuvat yli 1 000 000 euron pysyvät erot kyseisen periaatteen tai standardin poiketessa konsernin ylimmän emoyksikön konsolidoidun tilinpäätöksen laadinnassa käytetystä tilinpäätösstandardista on oikaistava siten, että ne vastaavat konsolidoidun tilinpäätöksen laadinnassa käytetyn tilinpäätösstandardin mukaista menettelyä kyseisen erän käsittelyn osalta.

Tarkistus 35Ehdotus direktiiviksi13 aartikla (uusi)

13 a artikla

Rojaltien rajoittamista koskeva sääntö

BEFIT-konsernin jäsenen kirjanpidon nettotulosta tai -tappiota on oikaistava sisällyttämällä siihen rojaltikustannukset ja lisenssimaksut, joiden osalta vastaanottavan BEFIT-konsernin jäsenen saamaan vastaavaan tuloon sovelletaan alle 9 prosentin tosiasiallista verokantaa, ellei asiaan liittyvistä tosiseikoista ja olosuhteista käy ilmi, että vastaanottava yksikkö harjoittaa merkittävää taloudellista toimintaa, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, omaisuuseriä ja tiloja.

Tarkistus 36Ehdotus direktiiviksi16 aartikla (uusi)

16 a artikla

Edustuskulut

BEFIT-konsernin jäsenen kirjanpidon nettotulosta tai -tappiota on oikaistava sisällyttämällä siihen 50 prosenttia edustuskuluihin käytettyjen menojen määrästä.

Tarkistus 37Ehdotus direktiiviksi20 artikla – 1 kohta – johdantokappale

BEFIT-konsernin jäsenen kirjanpidon nettotulosta tai -tappiota on oikaistava poistamalla siitä seuraavat:

BEFIT-konsernin jäsenen kirjanpidon nettotulosta tai -tappiota on oikaistava direktiivin (EU) 2022/2523 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti.

Tarkistus 38Ehdotus direktiiviksi20 artikla – 1 kohta – a alakohta

a) käyttöomaisuuteen ja velkoihin liittyvien toteutumattomien valuuttakurssivoittojen tai -tappioiden määrä;

Poistetaan.

Tarkistus 39Ehdotus direktiiviksi20 artikla – 1 kohta – b alakohta

b) toteutumattomia valuuttakurssitappioita koskevan varauksen määrä.

Poistetaan.

Tarkistus 40Ehdotus direktiiviksi21 aartikla (uusi)

21 a artikla

Ulkomaiset väliyhtiöt

1.BEFIT-konsernin jäsenen kirjanpidon nettotulosta tai -tappiota on oikaistava sisällyttämällä siihen direktiivin (EU) 2016/1164 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna ulkomaisena väliyhtiönä pidettävän yksikön tai kiinteän toimipaikan jakamattomat tulot, jotka kertyvät seuraavista luokista:

i)korot tai muut rahoitusvaroista saatavat tulot;

ii)rojaltit tai muut teollis- ja tekijänoikeuksista saatavat tulot;

iii)osingot ja osakkeiden luovutuksesta saatavat tulot;

iv)rahoitusleasingistä saatavat tulot;

v)vakuutuksista, pankkitoiminnasta ja muusta rahoitustoiminnasta saatavat tulot;

vi)tulot laskutusyrityksiltä, jotka saavat myynti- ja palvelutuloja tavaroista ja palveluista, jotka on hankittu etuyhteydessä olevilta yrityksiltä tai myyty niille ja jotka eivät tuota taloudellista lisäarvoa tai joiden tuottama taloudellinen lisäarvo on vähäinen.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos asiaan liittyvistä tosiseikoista ja olosuhteista käy ilmi, että ulkomainen väliyhtiö harjoittaa merkittävää taloudellista toimintaa, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, omaisuuseriä ja tiloja.

Jos ulkomaisen väliyhtiön kotipaikka on tai jos se sijaitsee sellaisessa kolmannessa maassa, joka ei ole ETA:n jäsenvaltio, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tätä kohtaa.

2.Veropohjaan sisällytettävä tulo on laskettava direktiivin (EU) 2016/1164 8 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 41Ehdotus direktiiviksi22 artikla – 1 kohta

1.BEFIT-konsernin jäsenen kirjanpidon nettotulosta tai -tappiota on oikaistava poistamalla siitä hankintavuonna sellainen aineellinen käyttöomaisuus, jonka kirjanpitoarvo ennen poistoja on alle 5 000 euroa.

1.BEFIT-konsernin jäsenen kirjanpidon nettotulosta tai -tappiota on oikaistava poistamalla siitä hankintavuonna sellainen aineellinen käyttöomaisuus, jonka kirjanpitoarvo ennen poistoja on alle 7 500 euroa.

Tarkistus 42Ehdotus direktiiviksi22 artikla – 2 kohta – a alakohta

a)kaikki liiketoimintakäytössä olevat rakennukset ja kaikenlainen muu liiketoimintakäytössä oleva kiinteä omaisuus: 28 vuotta;

a)kaikki liiketoimintakäytössä olevat rakennukset ja kaikenlainen muu liiketoimintakäytössä oleva kiinteä omaisuus, lukuun ottamatta teollisuusrakennuksia ja -rakenteita: 30 vuotta;

Tarkistus 43Ehdotus direktiiviksi22 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)

a a)teollisuusrakennukset ja -rakenteet: 25 vuotta;

Tarkistus 44Ehdotus direktiiviksi22 artikla – 2 kohta – b alakohta

b)kaikki muu aineellinen käyttöomaisuus: 7 artiklassa tarkoitetun unionissa hyväksyttävän tilinpäätösstandardin mukaisesti arvioitu vaikutusaika;

b)kaikki muu aineellinen käyttöomaisuus: 7 artiklassa tarkoitetun unionissa hyväksyttävän tilinpäätösstandardin mukaisesti arvioitu vaikutusaika, jonka on kuitenkin oltava vähintään kymmenen vuotta;

Tarkistus 45Ehdotus direktiiviksi22 aartikla (uusi)

22 a artikla

Nopeutettuja poistoja koskevat säännöt

1.Poiketen siitä, mitä 22 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on tehtävä nopeutetut poistot BEFIT-konsernin jäsenten seuraavista luokista hankkimaan aineelliseen käyttöomaisuuteen:

a)omaisuuserät, jotka edistävät suoraan unionin ilmastotavoitteita ja sosiaalisia tavoitteita, erityisesti puhtaan teknologian, energiatehokkuuden ja digitalisaation parantamista;

b)omaisuuserät, jotka edistävät suoraan YK:n vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista;

c)omaisuuserät, jotka edistävät suoraan unionin puolustuksen parantamista, erityisesti sen kykyä ehkäistä uusia uhkia ja kriisejä ja reagoida niihin varautumisunionistrategian mukaisesti.

2.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä tarvittavat puitteet ja kriteerit 1 kohdan toteuttamiseksi käytännössä, myös sellaisten omaisuusluokkien osalta, joista voidaan tehdä nopeutettuja poistoja. Komissio arvioi joka viides vuosi 1 kohdassa tarkoitettua nopeutettua poistojärjestelmää ja analysoi erityisesti sitä,

a)soveltuvatko toimenpiteet tarkoitukseensa

b)ovatko ne kustannustehokkaita tavoitteisiinsa nähden

c)onko niillä kielteisiä tai odottamattomia vaikutuksia.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin jälkeen komissio saattaa täytäntöönpanosäädöksen ajan tasalle viiden vuoden välein, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tämän artiklan nojalla annetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kolmen kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista kansallisella tasolla olemassa olevista nopeutettuja poistoja koskevista säännöistään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun velvoitteen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on myös toimitettava komissiolle kaikki tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin suorittamiseksi tarvittavat tiedot.

4.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle uusista nopeutettuja poistoja koskevista säännöistään kuusi kuukautta ennen niiden voimaantuloa kansallisella tasolla ja 48 artiklan 2 kohdassa säädetyn velvoitteen mukaisesti.

Tarkistus 46Ehdotus direktiiviksi23 artikla – 5 a kohta (uusi)

5 a.Jäsenvaltiot eivät saa myöntää BEFIT-konsernin jäsenelle lisää poisto-oikeuksia tässä jaksossa mainittujen poisto-oikeuksien lisäksi.

Tarkistus 47Ehdotus direktiiviksi25 artikla – 1 kohta

1.Kutakin käyttöomaisuutta koskevat hankinta-, valmistus- ja perusparannusmenot on merkittävä erikseen käyttöomaisuusrekisteriin yhdessä hankinta-, valmistus- tai perusparannuspäivämäärän kanssa.

1.Kutakin käyttöomaisuutta koskevat hankinta-, valmistus- ja perusparannusmenot on merkittävä erikseen BEFIT-konsernin sisäiseen käyttöomaisuusrekisteriin yhdessä hankinta-, valmistus- tai perusparannuspäivämäärän kanssa.

Tarkistus 48Ehdotus direktiiviksi25 artikla – 3 kohta – johdantokappale

3.Käyttöomaisuusrekisteriä on pidettävä tavalla, joka tarjoaa riittävät tiedot, poistoja koskevat tiedot mukaan lukien, alustavan verotuloksen laskentaa varten, ja siihen on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot:

3.Käyttöomaisuusrekisteriä on pidettävä tavalla, joka tarjoaa riittävät tiedot, poistoja koskevat tiedot mukaan lukien, alustavan verotuloksen laskentaa varten. BEFIT-konsernin on säilytettävä jäljennöstä käyttöomaisuusrekisteristä viisi vuotta siitä päivästä, jona poistojen tekeminen kyseisestä omaisuuserästä päättyi. Käyttöomaisuusrekisteriin on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot:

Tarkistus 49Ehdotus direktiiviksi38 artikla

Yrityksen tai kiinteän toimipaikan, joka liittyy BEFIT-konserniin, on vähennettävä sille BEFIT-veropohjasta III luvun mukaisesti kohdennetusta osuudesta mahdolliset vähentämättömät tappiot, jotka ovat syntyneet ennen liittymispäivää, sen jäsenvaltion yhteisöverolainsäädännön mukaisesti, jossa yrityksen verotuksellinen kotipaikka on tai jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee.

Yrityksen tai kiinteän toimipaikan, joka liittyy BEFIT-konserniin, on vähennettävä sille BEFIT-veropohjasta III luvun mukaisesti kohdennetusta osuudesta mahdolliset vähentämättömät tappiot, jotka ovat syntyneet enintään viisi vuotta ennen liittymispäivää, sen jäsenvaltion yhteisöverolainsäädännön mukaisesti, jossa yrityksen verotuksellinen kotipaikka on tai jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee.

Tarkistus 50Ehdotus direktiiviksi41 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Sen estämättä, mitä 9 artiklassa säädetään, jos BEFIT-konsernin jäsen poistuu BEFIT-konsernista omistusoikeuksien luovutuksen seurauksena ja kyseinen BEFIT-konsernin jäsen on kuluvan tai edellisen verovuoden aikana saanut BEFIT-konsernin sisäisessä liiketoimessa yhden tai useamman käyttöomaisuushyödykkeen, näiden käyttöomaisuushyödykkeiden BEFIT-konsernin sisällä tapahtuneesta luovutuksesta saatua voittoa tai syntynyttä tappiota vastaava määrä on sisällytettävä sen BEFIT-konsernin jäsenen kirjanpidon nettotulokseen tai -tappioon, joka omisti hyödykkeet ennen konsernin sisällä tapahtunutta luovutusta.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 51Ehdotus direktiiviksi41 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos asianomainen BEFIT-konsernin jäsen osoittaa, että BEFIT-konsernin sisäinen liiketoimi suoritettiin pätevistä kaupallisista syistä.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos asianomainen BEFIT-konsernin jäsen osoittaa, että BEFIT-konsernin sisäinen liiketoimi suoritettiin direktiivin 2009/133/EY 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista pätevistä kaupallisista syistä .

Tarkistus 52Ehdotus direktiiviksi42 artikla – 2 kohta – b alakohta

b)negatiivinen, tappio on siirrettävä eteenpäin ja kuitattava seuraavaa positiivista BEFIT-veropohjaa vastaan.

b)negatiivinen, tappio on kuitattava perimmäisen emoyksikön verotettavaa tuloa vastaan ja siirrettävä enintään viisi vuotta eteenpäin ja kuitattava seuraavaa positiivista BEFIT-veropohjaa vastaan. Vähennys on tehtävä suhteessa siihen osuuteen, joka perimmäisellä emoyksiköllä on 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa vaatimukset täyttävissä tytäryhtiöissä, ja täysimääräisesti kiinteiden toimipaikkojen osalta. Unionissa verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen veropohjan vähennys ei saa johtaa negatiiviseen määrään.

Tarkistus 53Ehdotus direktiiviksi43 artikla – 1 a kohta (uusi)

1 a. Komissio esittää selkeät ja yhdenmukaiset kriteerit tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan määrittämiseksi. Näillä kriteereillä pyritään varmistamaan vapautusjärjestelmän johdonmukainen soveltaminen, vähentämään oikeudellista epävarmuutta ja estämään väärinkäytökset. Kriteerit laaditaan jäsenvaltioita kuullen ja yhdenmukaistetaan tarvittaessa kansainvälisten standardien kanssa.

Tarkistus 54Ehdotus direktiiviksi45 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

BEFIT-veropohja kohdennetaan BEFIT-ryhmän jäsenille kunakin verovuonna 1 päivän heinäkuuta 2028 ja 30 päivän kesäkuuta 2035 välisenä aikana, jäljempänä ’siirtymäkausi’, perustason määrittävän kohdentamisprosentin mukaisesti.

BEFIT-veropohja kohdennetaan BEFIT-ryhmän jäsenille kunakin verovuonna 1 päivän heinäkuuta 2028 ja 30 päivän kesäkuuta 2033 välisenä aikana, jäljempänä ’siirtymäkausi’, perustason määrittävän kohdentamisprosentin mukaisesti.

Tarkistus 55Ehdotus direktiiviksi45 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Niiden konsernien osalta, joihin tätä direktiiviä aletaan soveltaa sen ensimmäisen verovuoden päätyttyä, jona tätä direktiiviä aletaan soveltaa, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu siirtymäkausi päättyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2035.

Niiden konsernien osalta, joihin tätä direktiiviä aletaan soveltaa sen ensimmäisen verovuoden päätyttyä, jona tätä direktiiviä aletaan soveltaa, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu siirtymäkausi päättyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2033.

Tarkistus 56Ehdotus direktiiviksi45 artikla – 3 kohta – a alakohta

a)Vähäinen riski: BEFIT-konsernin jäsenelle BEFIT-konsernin sisäisistä liiketoimista aiheutuneet kulut tai sen niistä saamat tulot verovuoden aikana ovat alle kymmenen prosenttia suuremmat kuin BEFIT-konsernin sisäisistä liiketoimista kolmena viimeksi kuluneena verovuonna aiheutuneiden kulujen tai saatujen tulojen keskiarvo.

a)Vähäinen riski: BEFIT-konsernin jäsenelle BEFIT-konsernin sisäisistä liiketoimista aiheutuneet kulut tai sen niistä saamat tulot verovuoden aikana ovat alle 15 prosenttia suuremmat kuin BEFIT-konsernin sisäisistä liiketoimista kolmena viimeksi kuluneena verovuonna aiheutuneiden kulujen tai saatujen tulojen keskiarvo.

Tarkistus 57Ehdotus direktiiviksi45 artikla – 3 kohta – b alakohta

b)Suuri riski: BEFIT-konsernin jäsenelle BEFIT-konsernin sisäisistä liiketoimista aiheutuneet kulut tai sen niistä saamat tulot verovuoden aikana ovat vähintään kymmenen prosenttia suuremmat kuin BEFIT-konsernin sisäisistä liiketoimista kolmena viimeksi kuluneena verovuonna aiheutuneiden kulujen tai saatujen tulojen keskiarvo.

b)Suuri riski: BEFIT-konsernin jäsenelle BEFIT-konsernin sisäisistä liiketoimista aiheutuneet kulut tai sen niistä saamat tulot verovuoden aikana ovat vähintään 15 prosenttia suuremmat kuin BEFIT-konsernin sisäisistä liiketoimista kolmena viimeksi kuluneena verovuonna aiheutuneiden kulujen tai saatujen tulojen keskiarvo.

Tarkistus 58Ehdotus direktiiviksi45 artikla – 5 kohta

5.Sen estämättä, mitä 13 artiklan 2 kohdassa säädetään, BEFIT-konsernin jäsenten välisestä liiketoimesta aiheutuvien neuvoston direktiivin (EU) 2016/1164 2 artiklassa tarkoitettujen ylimenevien vieraan pääoman menojen määrää ei oteta huomioon sen BEFIT-konsernin jäsenen perustason määrittävän kohdentamisprosentin laskennassa, jolle nämä menot ovat aiheutuneet.

5.Sen estämättä, mitä 13 artiklan 2 kohdassa säädetään, BEFIT-konsernin jäsenten välisestä liiketoimesta aiheutuvien neuvoston direktiivin (EU) 2016/1164 2 artiklassa tarkoitettujen ylimenevien vieraan pääoman menojen määrää ei oteta huomioon sen BEFIT-konsernin jäsenen perustason määrittävän kohdentamisprosentin laskennassa, jolle nämä menot ovat aiheutuneet. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kannustaakseen yrityksiä vähentämään näitä riskejä.

Tarkistus 59Ehdotus direktiiviksi45 artikla – 9 kohta

9. Komissio laatii siirtymäsäännöstä kattavan arvioinnin, jonka osana se tekee tutkimuksen valittujen laskukaavan tekijöiden mahdollisesta koostumuksesta ja painotuksesta, sekä toimittaa neuvostolle kertomuksen 1 kohdassa tarkoitetun siirtymäkauden kolmannen verovuoden loppuun mennessä. Komissio voi antaa siirtymäkauden aikana lainsäädäntöehdotuksen tämän direktiivin muuttamiseksi siten, että otetaan käyttöön menetelmä BEFIT-veropohjan kohdentamiseksi tekijäperusteisen kaavan mukaan, jos se katsoo tällaisen ehdotuksen aiheelliseksi kyseisen kertomuksen päätelmät huomioon ottaen.

Poistetaan.

Tarkistus 60Ehdotus direktiiviksi45 artikla – 10 kohta

10.Edellä 1–8 kohdassa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan siihen saakka, kunnes niihin mahdollisesti tehtävät muutokset tulevat voimaan.

10.Edellä 1–8 kohdassa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan siihen saakka, kunnes 77 artiklan 1 b kohdan nojalla mahdollisesti esitetyt muutokset tulevat voimaan.

Tarkistus 61Ehdotus direktiiviksi48 artikla – 2 kohta

2.Edellä 1 kohdassa lueteltujen oikaisujen lisäksi jäsenvaltio voi sallia myös muiden erien lisäämisen niille BEFIT-konsernin jäsenille kohdennettuihin osuuksiin, joiden verotuksellinen kotipaikka sijaitsee kyseisessä jäsenvaltiossa tai jotka sijaitsevat kyseisessä jäsenvaltiossa kiinteän toimipaikan muodossa, tai muiden erien vähentämisen tällaisten jäsenten osuuksista.

2.Jollei direktiivistä (EU) 2022/2523 muuta johdu, 1 kohdassa lueteltujen oikaisujen lisäksi jäsenvaltio voi sallia myös muiden erien lisäämisen niille BEFIT-konsernin jäsenille kohdennettuihin osuuksiin, joiden verotuksellinen kotipaikka sijaitsee kyseisessä jäsenvaltiossa tai jotka sijaitsevat kyseisessä jäsenvaltiossa kiinteän toimipaikan muodossa, tai muiden erien vähentämisen tällaisten jäsenten osuuksista.

Tarkistus 62Ehdotus direktiiviksi48 artikla – 2 a kohta (uusi)

2 a.Jos jäsenvaltio tarjoaa kannustimia tutkimukseen ja kehitykseen, sen on pidättäydyttävä tarjoamasta tuotoksiin perustuvia kannustimia, kuten patenttibokseja, jotka pienentäisivät BEFIT-konsernin niille jäsenille kohdennettuja osuuksia, joiden verotuksellinen kotipaikka sijaitsee kyseisessä jäsenvaltiossa tai jotka sijaitsevat kyseisessä jäsenvaltiossa kiinteän toimipaikan muodossa.

Tarkistus 63Ehdotus direktiiviksi48 artikla – 2 b kohta (uusi)

2 b. Jotta vältettäisiin tämän direktiivin ja kolmansien maiden kanssa tehtyjen kahdenvälisten verosopimusten välisestä vuorovaikutuksesta johtuva kaksinkertaisen verotuksen syntyminen, jäsenvaltioiden on tarvittaessa tehtävä vastaavat mukautukset sopimusvelvoitteidensa mukaisesti. Komissio voi helpottaa koordinointia ja tarvittaessa antaa suuntaviivoja johdonmukaisen soveltamisen edistämiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. 

Tarkistus 64Ehdotus direktiiviksi57 artikla – 2 kohta

2.BEFIT-ilmoitus on toimitettava ilmoitusviranomaiselle neljän kuukauden kuluessa verovuoden päättymisestä.

2.BEFIT-ilmoitus on toimitettava ilmoitusviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa verovuoden päättymisestä.

Tarkistus 65Ehdotus direktiiviksi57 artikla – 3 a kohta (uusi)

3 a.Edellä olevan 3 kohdan d alakohdan ii alakohdan soveltamiseksi kaikki mainitussa säännöksessä tarkoitetun BEFIT-veropohjan muodostamiseen käytetyt todisteasiakirjat on säilytettävä kymmenen vuoden ajan, jotta ne voidaan asettaa toimivaltaisten viranomaisten saataville kaikissa jäsenvaltioissa, joissa BEFIT-konsernin jäsenillä on verotuksellinen kotipaikka tai joissa ne sijaitsevat kiinteän toimipaikan muodossa.

Tarkistus 66Ehdotus direktiiviksi57 artikla – 4 a kohta (uusi)

4 a.BEFIT-tiimien on käytettävä kaikkia direktiivin 2011/16/EU1 a tarjoamia nykyisiä menettelyjä ja järjestelyjä varmistaakseen tehokkaan yhteistyön ja tietojenvaihdon kansallisten verohallintojen välillä.

__________

1 a Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2011/16/oj).

Tarkistus 67Ehdotus direktiiviksi58 artikla – 1 kohta

1.Ilmoittavan yksikön on ilmoitettava ilmoitusviranomaiselle BEFIT-ilmoituksessa olevista virheistä kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen toimittamisesta määräajassa.

1.Ilmoittavan yksikön on ilmoitettava ilmoitusviranomaiselle BEFIT-ilmoituksessa olevista virheistä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen toimittamisesta määräajassa.

Tarkistus 68Ehdotus direktiiviksi60 artikla – 2 a kohta (uusi)

2 a. Jäsenvaltioiden on osoitettava BEFIT-tiimille asianmukaiset henkilöresurssit, myös tarjoamalla sisältöä ja kielikoulutusta BEFIT-tiimin edustajille.

Tarkistus 69Ehdotus direktiiviksi60 artikla – 3 kohta

3.BEFIT-tiimin jäsenten on toteutettava keskinäinen tietojenvaihtonsa mahdollisuuksien mukaan sähköisesti käyttäen BEFIT-yhteistyövälinettä.

3.BEFIT-tiimin jäsenten on toteutettava keskinäinen tietojenvaihtonsa mahdollisuuksien mukaan sähköisesti suojatun yhteyden tai suojatun verkon kautta käyttäen BEFIT-yhteistyövälinettä.

Tarkistus 70Ehdotus direktiiviksi60 artikla – 4 kohta

4.BEFIT-tiimin toiminnan ja viestinnän helpottamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä yhdenmukaistaakseen BEFIT-tiimin jäsenten välisen tietojenvaihdon BEFIT-yhteistyövälineen avulla. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.BEFIT-tiimin toiminnan ja viestinnän helpottamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä yhdenmukaistaakseen BEFIT-tiimin jäsenten välisen tietojenvaihdon BEFIT-yhteistyövälineen avulla ja tukeakseen suojattua tietojen toimittamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistus 71Ehdotus direktiiviksi63 artikla – 1 kohta

1.BEFIT-konsernin jäsenen on ilmoitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa sillä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa, yksilöllisessä veroilmoituksessa olevista virheistä kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen toimittamisesta määräajassa.

1.BEFIT-konsernin jäsenen on ilmoitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa sillä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa, yksilöllisessä veroilmoituksessa olevista virheistä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen toimittamisesta määräajassa.

Tarkistus 72Ehdotus direktiiviksi65 artikla – 1 kohta

1.Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi käynnistää sellaisten BEFIT-konsernin jäsenten tarkastuksia, joilla on verotuksellinen kotipaikka tai jotka sijaitsevat kiinteän toimipaikan muodossa kyseisessä jäsenvaltiossa, ja koordinoida niitä.

1.Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi käynnistää sellaisten BEFIT-konsernin jäsenten tarkastuksia, joilla on verotuksellinen kotipaikka tai jotka sijaitsevat kiinteän toimipaikan muodossa kyseisessä jäsenvaltiossa, ja koordinoida niitä. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille BEFIT-tiimin jäsenille kuukauden kuluessa tällaisen tarkastuksen aloittamisesta.

Tarkistus 73Ehdotus direktiiviksi67 artikla – 1 kohta

1.BEFIT-konsernin jäsen voi hakea 64 artiklan nojalla tehdyn yksilöllisen verotuspäätöksen sisältöön muutosta sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa kyseisellä BEFIT-konsernin jäsenellä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa, kahden kuukauden kuluessa siitä, kun verotuspäätös annettiin sille tiedoksi. Muutoksenhaku on käsiteltävä hallintoelimessä, joka on kyseisen BEFIT-konsernin jäsenen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti toimivaltainen käsittelemään muutoksenhakuja ensimmäisessä oikeusasteessa. Hallinnolliseen muutoksenhakuun sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa BEFIT-konsernin jäsenellä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa. Jos jäsenvaltiossa, jossa BEFIT-konsernin jäsenellä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa, ei ole tällaista hallintoelintä, kyseinen BEFIT-konsernin jäsen voi hakea muutosta suoraan tuomioistuimessa.

1.BEFIT-konsernin jäsen voi hakea 64 artiklan nojalla tehdyn yksilöllisen verotuspäätöksen sisältöön muutosta sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa kyseisellä BEFIT-konsernin jäsenellä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun verotuspäätös annettiin sille tiedoksi. Muutoksenhaku on käsiteltävä hallintoelimessä, joka on kyseisen BEFIT-konsernin jäsenen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti toimivaltainen käsittelemään muutoksenhakuja ensimmäisessä oikeusasteessa. Hallinnolliseen muutoksenhakuun sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa BEFIT-konsernin jäsenellä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa. Jos jäsenvaltiossa, jossa BEFIT-konsernin jäsenellä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa, ei ole tällaista hallintoelintä, kyseinen BEFIT-konsernin jäsen voi hakea muutosta suoraan tuomioistuimessa.

Tarkistus 74Ehdotus direktiiviksi68 artikla – 1 kohta

1.Sen jälkeen, kun 66 artiklan nojalla tehty päätös BEFIT-ilmoituksen vahvistamisesta tai muuttamisesta on tehty, ilmoittavalla yksiköllä on oikeus hakea muutosta suoraan sen jäsenvaltion tuomioistuimilta, jossa sillä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa, kahden kuukauden kuluessa hallinnollisen muutoksenhakuelimen päätöksen vastaanottamisesta. Oikeudelliseen muutoksenhakuun sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa ilmoittavalla yksiköllä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa.

1.Sen jälkeen, kun 66 artiklan nojalla tehty päätös BEFIT-ilmoituksen vahvistamisesta tai muuttamisesta on tehty, ilmoittavalla yksiköllä on oikeus hakea muutosta suoraan sen jäsenvaltion tuomioistuimilta, jossa sillä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa, kolmen kuukauden kuluessa hallinnollisen muutoksenhakuelimen päätöksen vastaanottamisesta. Oikeudelliseen muutoksenhakuun sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa ilmoittavalla yksiköllä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa.

Tarkistus 75Ehdotus direktiiviksi69 artikla – 1 kohta

1.Sen jälkeen, kun 67 artiklassa tarkoitettu päätös verotuspäätöksen vahvistamisesta tai muuttamisesta on tehty, BEFIT-konsernin jäsenellä on oikeus hakea muutosta sen jäsenvaltion tuomioistuimilta, jossa sillä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa, kahden kuukauden kuluessa siitä, kun 67 artiklassa tarkoitettu hallinnollisen muutoksenhakuelimen päätös annettiin sille tiedoksi. Oikeudelliseen muutoksenhakuun sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa BEFIT-konsernin jäsenellä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa.

1.Sen jälkeen, kun 67 artiklassa tarkoitettu päätös verotuspäätöksen vahvistamisesta tai muuttamisesta on tehty, BEFIT-konsernin jäsenellä on oikeus hakea muutosta sen jäsenvaltion tuomioistuimilta, jossa sillä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun 67 artiklassa tarkoitettu hallinnollisen muutoksenhakuelimen päätös annettiin sille tiedoksi. Oikeudelliseen muutoksenhakuun sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa BEFIT-konsernin jäsenellä on verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa.

Tarkistus 76Ehdotus direktiiviksi70 artikla – 1 kohta

Kun hallinnollisen tai oikeudellisen muutoksenhaun lopputulos aiheuttaa muutoksia BEFIT-konsernin yhden tai useamman jäsenen yksilölliseen verotuspäätökseen, jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että mahdolliset jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä asetetut määräajat eivät rajoita tällaisten muutosten tekemistä.

Kun hallinnollisen tai oikeudellisen muutoksenhaun lopputulos aiheuttaa muutoksia BEFIT-konsernin verotuspäätökseen tai BEFIT-konsernin yhden tai useamman jäsenen yksilölliseen verotuspäätökseen, jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tällaisten muutosten tekeminen on mahdollista kymmenen vuoden ajan.

Tarkistus 77Ehdotus direktiiviksi72 artikla – 1 kohta

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan varmistamiseksi. Seuraamusten ja muiden säännösten noudattamista koskevien toimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan varmistamiseksi. Seuraamusten ja muiden säännösten noudattamista koskevien toimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Seuraamusten on oltava vähintään 0,1 prosenttia BEFIT-konsernin liikevaihdosta, jos BEFIT-ilmoitusta ei toimiteta 59 artiklan mukaisesti ja jos BEFIT-ilmoituksessa on annettu tahallisesti vääriä tietoja.

Tarkistus 78Ehdotus direktiiviksi77 artikla – 1 a kohta (uusi)

1 a.Osana 1 kohdassa tarkoitettua BEFIT-kehyksen arviointia komissio tarkastelee kattavasti siirtymäsääntöä ja kehittää pysyvän menetelmän BEFIT-veropohjan kohdentamista varten. Ennen pysyvän menetelmän kehittämistä on tehtävä kattava vaikutustenarviointi ja järjestettävä sidosryhmien asianmukainen kuuleminen komission paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti.

Tarkistus 79Ehdotus direktiiviksi77 artikla – 1 b kohta (uusi)

1 b.Komissio antaa ennen siirtymäkauden päättymistä lainsäädäntöehdotuksen, jolla muutetaan tätä direktiiviä ja otetaan käyttöön BEFIT-veropohjan kohdentamista koskeva pysyvä menetelmä, joka korvaa siirtymäkauden jakokaavan. BEFIT-veropohjan kohdentamisessa käytettävässä pysyvässä menetelmässä on otettava huomioon kattavan vaikutustenarvioinnin päätelmät, ja siihen on sisällyttävä seuraavat neljä tekijää: myynti, työvoima, omaisuuserät ja digitaalinen läsnäolo.

Tarkistus 80Ehdotus direktiiviksi77 artikla – 2 kohta

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle direktiivin arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot 3 kohdan mukaisesti, mukaan lukien yhdistetyt tiedot niistä BEFIT-konsernin jäsenistä, jotka toimivat ja joilla on verotuksellinen kotipaikka tai joiden kiinteä toimipaikka sijaitsee niiden oikeudenkäyttöalueella, jotta voidaan asianmukaisesti arvioida siirtymäkauden kohdentamissäännön ja direktiivin (EU) 2022/2523 vaikutuksia sekä arvioida tilannetta OECD:n ja G20-maiden veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan osallistavan kehyksen kahden pilarin ratkaisusta talouden digitalisaatiosta johtuviin verotuksellisiin haasteisiin vastaamiseksi 8 päivänä lokakuuta 2021 hyväksymän julistuksen ensimmäisen pilarin osalta.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava Euroopan parlamentille ja komissiolle direktiivin arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot 3 kohdan mukaisesti, mukaan lukien yhdistetyt tiedot niistä BEFIT-konsernin jäsenistä, jotka toimivat ja joilla on verotuksellinen kotipaikka tai joiden kiinteä toimipaikka sijaitsee niiden oikeudenkäyttöalueella, jotta voidaan asianmukaisesti arvioida

i)siirtymäkauden kohdentamissäännön vaikutuksia;

ii)yhteyttä muihin yhteisöverotuksen alan säädöksiin, kuten direktiiviin (EU) 2022/2523, sekä tilannetta veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan OECD:n ja G20-maiden osallistavan kehyksen kahden pilarin ratkaisusta talouden digitalisaatiosta johtuviin verotuksellisiin haasteisiin vastaamiseksi 8 päivänä lokakuuta 2021 hyväksymän julistuksen ensimmäisen pilarin osalta;

iii)tämän direktiivin soveltamisalan merkitystä ja erityisesti merkitystä, joka sen mahdollisella laajentamisella direktiivin 2013/34/EU 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuihin suuriin konserneihin on;

iv)sen merkitystä, että merenkulusta saatavat tulot jätetään pois alustavasta verotulosta;

v)vaikutuksia kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin;

vi)kahden verojärjestelmän, unionin ja kansallisen tason, rinnakkaiselon vaikutuksia yrittäjille ja verohallinnoille II luvun 5 jakson soveltamisesta aiheutuvaan hallinnolliseen rasitukseen;

vii)veropohjan kohdentamisen vaikutuksia jäsenvaltion tuloihin;

viii)49 artiklassa tarkoitettujen voitonjaon verotukseen perustuvien verojärjestelmien ja perinteisten, yritysten voittojen vuosiverotukseen perustuvien yhteisöverojärjestelmien rinnakkaiselon vaikutuksia;

ix)liittymistä edeltävien kahdenvälisten verosopimusten ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tämän direktiivin säännöksistä poikkeamisen vuorovaikutusta.

Tarkistus 81Ehdotus direktiiviksi77 artikla – 4 kohta

4.Komissio pitää sille 2 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot luottamuksellisina unionin toimielimiin sovellettavien säännösten ja tämän direktiivin 76 artiklan mukaisesti.

4.Euroopan parlamentti ja komissio pitävät niille 2 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot luottamuksellisina unionin toimielimiin sovellettavien säännösten ja tämän direktiivin 76 artiklan mukaisesti.