1.kehottaa komissiota esittämään ensimmäiseen sukupuolten tasa-arvostrategiaan 2020–2025 perustuvan kunnianhimoisen sukupuolten tasa-arvostrategian 2026–2030, johon sisältyy konkreettisia, mitattavissa olevia, kouriintuntuvia lainsäädännöllisiä sekä muita toimenpiteitä ja tavoitteita jäljempänä esitetyillä keskeisillä aloilla;

2.kehottaa komissiota toimittamaan neuvostolle ehdotuksen sukupuolistuneen väkivallan sisällyttämisestä uudeksi SEUT 83 artiklan 1 kohdassa mainittavaksi rikollisuuden alaksi ja kitkemään viipymättä kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan, kuten systeemisen väkivallan, joka on yksi yleisimmistä perusoikeusloukkauksista EU:ssa;

3.kehottaa komissiota julkaisemaan nopeasti suosituksensa naisiin ja tyttöihin kohdistuvien haitallisten käytäntöjen estämisestä, mukaan lukien kaikenlainen synnytysväkivalta ja gynekologinen väkivalta, väärinkäytökset lääketieteellisissä toimintaympäristöissä, pakkoabortit ja pakkosterilointi, aborttihoidon epääminen sekä naisten ja intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpominen, ja varmistamaan, että se täydentää direktiiviä (EU) 2024/1385;

4.kehottaa komissiota seuraamaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annetun direktiivin (EU) 2024/1385 saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kannustamaan siihen, että tämä tehdään nopeasti;

5.kehottaa painokkaasti komissiota määrittämään naismurhat erilliseksi ja itsenäiseksi rikokseksi ja painottaa, että on ratkaisevan tärkeää, että naismurhat käsitetään naisen tai tytön tappamiseksi hänen sukupuolensa vuoksi, jotta voidaan ymmärtää naismurhien perimmäiset syyt, jotka liittyvät sukupuoleen perustuvaan syrjintään ja vallan epätasapainoon;

6.kehottaa jälleen kerran komissiota laatimaan jäsenvaltioille ohjeet naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annetun direktiivin (EU) 2024/1385 täytäntöönpanosta, mukaan lukien selkeät ohjeet kattavasta ja ikätasolle sopivasta seksuaali- ja ihmissuhdekasvatuksesta, jossa keskitytään suostumusta koskevaan valistukseen kansainvälisten normien mukaisesti, ja kiinnittämään erityistä huomiota kiinnittämään erityistä huomiota direktiivin kaikkien artiklojen täysipainoiseen täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvomiseen, erityisesti kun on kyse 35 artiklasta, jossa käsitellään suostumusta koskevan koulutusmateriaalin jakamista ja tiedotuskampanjoiden tai -ohjelmien järjestämistä tietämyksen lisäämiseksi siitä, että muu kuin suostumukseen perustuva seksi katsotaan rikokseksi;

7.kehottaa komissiota korostamaan direktiivin (EU) 2024/1385 raportointiin liittyvää näkökohtaa, jotta voidaan varmistaa, että direktiivi toimii tehokkaasti tällaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä ja poistamisessa; kehottaa komissiota asettamaan etusijalle sukupuolistuneen väkivallan ehkäisemisen sekä verkossa että sen ulkopuolella ja tuomaan samalla esiin asianmukaisten, kohdennettujen ja oikea-aikaisten ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitystä koulutuksen, digitaalisen lukutaidon, ammattihenkilöiden koulutuksen sekä tiedotus- ja valistuskampanjoiden avulla, koska niillä on keskeinen merkitys naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjunnassa asiaa koskevan EU:n lainsäädännön säännösten mukaisesti;

8.kehottaa komissiota vastaamaan sukupuolistuneen väkivallan uhrien erityistarpeisiin, muun muassa huolehtimalla psykososiaalisen tuen, uhreille tarkoitettujen asuntojen, elinikäisen oppimisen ohjelmien ja lastenhoidon saatavuudesta, ja kehottaa suojelemaan asianmukaisesti väkivallan uhreja ja siitä selviytyneitä varmistamalla ja lisäämällä pitkän aikavälin julkisia investointeja ja takaamalla tehokkaat toimet, joiden olisi oltava rakenteellisia, intersektionaalisia ja selviytyjäkeskeisiä ja joilla olisi puututtava sukupuolistuneen väkivallan perimmäisiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin syihin;

9.kehottaa komissiota vaatimaan niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet Istanbulin yleissopimusta, ratifioimaan sen ja nopeuttamaan tätä prosessia; kehottaa komissiota varmistamaan täytäntöönpanoprosessin sekä seuraamaan ja edistämään sitä;

10.korostaa, että haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät ovat suuremmassa vaarassa joutua väkivallan uhriksi ja että syrjinnän risteävät muodot pahentavat sukupuolistuneen väkivallan ja uudelleen uhriksi joutumisen seurauksia; kehottaa tästä syystä komissiota kehittämään ja toteuttamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kaikille oikeusalan ammattihenkilöille, kuten tuomareille ja syyttäjille, suunnatun pakollisen ja kattavan koulutuksen sukupuolistuneeseen väkivaltaan, intersektionaalisuuteen ja uhrien tukemiseen liittyvistä kysymyksistä, jotta voidaan varmistaa, että oikeusalan ammattihenkilöillä on valmiudet käsitellä tapauksia, niin verkossa kuin sen ulkopuolella, sukupuolisensitiivisesti ja intersektionaaliset näkökohdat huomioiden ja että uhrit eivät joudu toissijaisiksi uhreiksi oikeudenkäynnin aikana;

11.kehottaa komissiota esittämään unionin lainsäädäntöä, jossa suostumuksen puuttuminen on kaikissa jäsenvaltioissa peruste katsoa teko raiskausrikokseksi; toteaa, että on edelleen 14 jäsenvaltiota, joissa joko edellytetään jonkinlaista väkivaltaa, jotta raiskaus voidaan luokitella rikokseksi, tai suostumusta ei mainita nimenomaisesti; palauttaa mieliin, että raiskaus ei ole ainoastaan loukkaus naisten perusoikeuksia, ruumiillista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta kohtaan vaan myös naisten ja tyttöjen seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston muoto, joka SEUT:n mukaan katsotaan rikokseksi EU:ssa92 SEUT 83 artikla.; kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka edelleen käyttävät väkivallan olettamukseen perustuvaa raiskauksen määritelmää, aloittamaan lainsäädäntömuutokset määritelmän saattamiseksi uusimpien kansainvälisten normien ja Istanbulin yleissopimuksen 36 artiklan mukaiseksi;

12.korostaa komission ja jäsenvaltioiden oikeudellista velvoitetta suojella naisten oikeuksia ja fyysistä koskemattomuutta; kehottaa komissiota varmistamaan, että tarkistettu ihmiskaupan vastainen direktiivi saatetaan nopeasti ja kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöä, koska siinä säädetään tiukemmista säännöistä, tarjotaan jämerämpiä keinoja ihmiskaupan, myös uusien seksuaalisen riiston muotojen, ja järjestäytyneiden rikollisryhmien torjumiseksi esimerkiksi parantamalla rajatylittävää viestintää ja suojelemalla erityisesti vähemmistö- ja muuttajanaisten oikeuksia; korostaa, että kysynnän vähentäminen on keskeinen keino ihmiskaupan ehkäisemisessä ja vähentämisessä, sillä se kohdistuu taloudellisiin kannustimiin; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan toimia uhrien pelastamiseksi ja kuntouttamiseksi;

13.painottaa, että se, miten yhteiskunnassa suhtaudutaan prostituutioon, vaikuttaa yhteiskunnassa vallitsevaan käsitykseen sukupuolten tasa-arvosta ja naisten oikeuksista sekä havainnollistaa niitä ja kielii normeista; kehottaa komissiota edistämään ja tukemaan jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä toteuttaa toimia, jotka liittyvät ennaltaehkäisyyn, prostituutiota harjoittavien henkilöiden ja erityisesti naisten rikollisena kohtelemisen lopettamiseen, kysynnän vähentämiseen, asiakkaiden rankaisemiseen, leimautumisen torjuntaan ja stereotypioiden poistamiseen ja varmistamaan, että niille, jotka haluavat lopettaa prostituution on tarjolla helposti saavutettavia ja laadukkaita irtautumisohjelmia, joille on varattu riittävä rahoitus; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että prostituutiota harjoittavat henkilöt otetaan aktiivisesti mukaan heidän oikeuksiaan koskevaan päätöksentekoon; kehottaa komissiota tukemaan näitä toimia;

14.tuomitsee sijaissynnytyksiä koskevat järjestelyt, joihin liittyy naisten kehojen lisääntymistarkoituksessa tapahtuvaa riistoa ja käyttöä taloudellisen tai muun hyödyn saamiseksi etenkin kolmansissa maissa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien naisten tapauksessa; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, joilla edesautetaan tämän ilmiön kitkemistä;

15.kehottaa komissiota suosittamaan EU:n tukea sukupuolistuneen väkivallan, lähisuhdeväkivallan ja syövän välistä suhdetta koskeville tutkimuksille;

16.painottaa, että terveys on perusoikeus ja siksi kaikilla on oltava mahdollisuus saada laadukkaita, kohtuuhintaisia ja helposti saatavilla olevia terveydenhuoltopalveluja, joissa otetaan huomioon yksilön tietoon perustuva suostumus ja ruumiillinen itsemääräämisoikeus; kehottaa komissiota varmistamaan sukupuoliresponsiivisen sekä laatu- ja tulosorientoituneen potilaskeskeisen ja korkeimpien standardien mukaisen terveydenhuollon yleisen saatavuuden naisille ja tytöille, heidän kaikessa moninaisuudessaan, ja erityisesti ryhmille, joihin kohdistuu intersektionaalisia syrjinnän muotoja ja joihin kuuluvat muun muassa vammaiset henkilöt ja heikommista sosioekonomisista lähtökohdista tulevat henkilöt, sukupuolistuneen väkivallan uhrit, rodullistetut henkilöt, etnisiin tai muihin vähemmistöihin kuuluvat ja muuttajataustaiset henkilöt, ikääntyneet henkilöt, hlbtiq+-henkilöt, erityisesti intersukupuoliset naiset, trans- ja muunsukupuoliset henkilöt, maaseudulla ja syrjäisillä alueilla sekä syrjäisimmillä alueilla asuvat naiset, raskaana olevat naiset ja äidit, etenkin yksinhuoltajaäidit; painottaa, että terveydenhuoltohenkilön on saatava koulutusta sukupuolisensitiivisistä terveysongelmista ja korostaa tarvetta puuttua sukupuolistuneeseen ja seksuaaliseen väkivaltaan;

17.kehottaa komissiota puututaan kiireellisesti sukupuolten terveyseroihin muun muassa käsittelemällä kaikkiin elämänvaiheisiin liittyviä sukupuolisensitiivisiä terveystarpeita ja -riskejä ja kiinnittämään samalla erityistä huomiota sairauksiin, jotka vaikuttavat suhteettomasti naisiin, puuttumalla sukupuolten välisiin eroihin ja vinoumiin lääketieteellisessä tutkimuksessa, koulutuksessa ja kliinisissä tutkimuksissa ja kannustamalla naisia hakeutumaan nykyistä aktiivisemmin lääketieteelliselle uralle; kehottaa komissiota esittämään erityisen toimintasuunnitelman näiden ongelmien ratkaisemiseksi ja suuntaamaan tulevia terveyteen liittyviä aloitteita sukupuolispesifiseen lääketieteeseen kuten WHO on esittänyt93 WHO, Gender and health (https://www.who.int/health-topics/gender#tab=tab_1).;

18.kannustaa komissiota varmistamaan, että uudessa sukupuolten tasa-arvostrategiassa painotetaan enemmän sukupuolten tasa-arvoa kansanterveyden alalla; kehottaa komissiota hyödyntämään lisääntyvää tietämystä seikoista, jotka vaikuttavat hoitotuloksiin, tukemalla uusien ja laadukkaampien eriteltyjen tietojen keruuta sellaisten terveyserojen tunnistamiseksi alaryhmissä, jotka eivät välttämättä muutoin ole havaittavissa väestössä, suunnittelemalla sellaisiin alaryhmiin keskittyviä terveystoimia, joissa eroja esiintyy, ja seuraamalla terveystuloksia suuririskisissä väestönosissa; toteaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä raskaana oleviin ja imettäviin naisiin;

19.kehottaa komissiota vastaamaan jatkuviin mielenterveyshaasteisiin, joista naiset ja tytöt sekä syrjäytyneet ryhmät kärsivät, ja kehottaa painokkaasti komissiota huolehtimaan sukupuoliresponsiivisten mielenterveyspalvelujen yleisestä saatavuudesta ja lisäämään investointeja maaseutualueiden terveydenhuoltopalveluihin sekä kehittämään mukautettavissa olevia ratkaisuja, kuten liikkuvia terveyskeskuksia;

20.kehottaa komissiota puuttumaan EU:n tasolla puutteisiin, eroihin ja esteisiin, jotka heikentävät naisten mahdollisuuksia saada terveydenhuoltoa, heidän kaikessa moninaisuudessaan, mukaan lukien haavoittuvassa asemassa olevat naiset;

21.kehottaa EU:n jäsenvaltioita varmistamaan ja takaamaan keskeisten terveydenhuoltopalvelujen ja lääkkeiden saatavuuden ja kannustaa komissiota lisäämään investointeja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen terveydenhuoltojärjestelmissä; korostaa, että kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten ja terveydenhuollon työntekijöiden koulutukseen olisi sisällyttävä sukupuolitietoinen lähestymistapa; kehottaa komissiota varmistamaan, ettei kenellekään, etenkään vammaisille naisille, tehdä haitallisia, invasiivisia ja peruuttamattomia hoitoja vastoin heidän tahtoaan ja että kaikki vammaisille henkilöille tehtävät lääketieteelliset toimenpiteet perustuvat heidän henkilökohtaiseen, vapaaseen ja kaikilta osin tietoon perustuvaan suostumukseensa;

22.kehottaa painokkaasti komissiota laatimaan kattavan EU:n strategian, jolla vastataan naisten erityisiin terveystarpeisiin kaikissa elämänvaiheissa ja puututaan naisten ja tyttöjen terveyteen vaikuttaviin seikkoihin, myös sisällyttämällä terveys eurooppalaiseen ohjausjaksoon;

23.painottaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä ja vaihtaa parhaita käytäntöjä EU:n tasolla sekä käyttää asiaan liittyviä EU:n varoja tehokkaasti, jotta voidaan vastata terveydenhuollon yhteisiin haasteisiin, ja kehottaa komissiota vahvistamaan asiasta vastaavien yksiköiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa, että sukupuolten tasa-arvo sisällytetään järjestelmällisesti terveyteen liittyviin aloitteisiin; kehottaa komissiota kannustamaan ja tukemaan jäsenvaltioita sellaisten kansallisten sairausvakuutusjärjestelmien täytäntöönpanossa tai laajentamisessa, jotka tarjoavat kattavaa ja kohtuuhintaista hoitoa;

24.kehottaa komissiota kehittämään sukupuolisensitiivisen lähestymistavan terveydenhuoltoon ja puuttumaan mielenterveyteen, syöpään, endometrioosiin tai äitiysterveydenhuoltoon koskeviin erityiskysymyksiin, joihin liittyy edelleen haasteita; kehottaa komissiota kehittämään yhteisiä äitiyshuoltoa, synnytyksen aikaisia ja sen jälkeisiä kätilöpalveluita sekä vastasyntyneen terveydenhoitoa ja äitiysterveyspalveluja koskevia EU:n laajuisia standardeja, jotta kätilöntoimea koskeva EU:n direktiivi94 Neuvoston direktiivi 80/155/ETY, annettu 21. tammikuuta 1980, kätilöntoimeen ryhtymistä ja kätilöntoimen harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 33, 11.2.1980, s. 8, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1980/155/oj). voidaan saattaa ajan tasalle kansainvälisten normien mukaisesti ja jotta terveydenhuollon ammattilaiset voivat jakaa alan parhaita käytäntöjä; kehottaa luomaan EU:n kehyksen lääkkeiden turvalliselle käytölle raskauden ja imetyksen aikana;

25.kehottaa komissiota tukemaan terveydenhuoltojärjestelmiä sukupuolisidonnaisia sairauksia koskevien ehkäisystrategioiden laatimisessa, sillä ehkäisy voi kohentaa naisten ja tyttöjen elämänlaatua; kehottaa siksi komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, jotka perustuvat ennaltaehkäisyyn ja joilla myös lisätään tietämystä oikeudesta saada terveydenhuoltopalveluja;

26.korostaa tarvetta puuttua alueellisiin eroihin terveydenhuollon saatavuudessa varmistamalla, että maaseudulla, syrjäisillä ja väestökadosta kärsivillä alueilla on saatavilla sukupuoliresponsiivisia terveyspalveluja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan liikkuviin terveydenhuollon yksiköihin, terveydenhuollon etäpalveluihin ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen ja lähettämiseen palvelujen puutteesta kärsiville alueille;

27.kehottaa komissiota luomaan kattavan ja sitovan kehyksen ja varmistamaan, että kaikilla EU:ssa on yhtäläinen mahdollisuus saada seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon palveluja, henkilön muuttaja-asemasta tai kotipaikka-asemasta riippumatta; toteaa, että näihin palveluihin ja oikeuksiin kuuluvat kunnioittava ja laadukas synnytys- ja gynekologinen hoito, äitiyshuolto, synnytyksen aikaiset ja sen jälkeiset kätilöpalvelut ja vastasyntyneen terveydenhuolto, perhesuunnittelua koskeva kattava neuvonta ja palvelut, sukupuolenkorjaushoito ja mahdollisuus päästä hedelmöityshoitoihin ja hedelmällisyyteen liittyvään hoitoon, mahdollisuus saada henkilön itse valitsemia turvallisia, kohtuuhintaisia ja nykyaikaisia ehkäisymenetelmiä ja oikeus turvallisiin ja laillisiin aborttihoitopalveluihin (lääkinnällisiin tai kirurgisiin), ikätasolle sopivaan seksuaali- ja ihmissuhdekasvatukseen, sukupuolitautien ehkäisyyn, altistuksen jälkeiseen estolääkitykseen sekä taudin havaitsemis- ja hoitopalveluihin erottamattomana osana henkilön ihmisoikeuksia, joita ilman oikeusvaltioperiaatetta ei voida noudattaa; korostaa, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä palvelut ovat helposti saatavilla, kohtuuhintaisia ja syrjimättömiä; kehottaa komissiota tunnustamaan kaikki naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien loukkaukset sukupuolistuneen väkivallan muodoiksi;

28.korostaa, että kaikissa tasa-arvostrategioissa olisi puututtava kaikkiin naisiin kohdistuvan väkivallan muotoihin, mukaan lukien naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja niitä koskevien oikeuksien taantumuksellinen heikentäminen ja loukkaukset; muistuttaa, että terveydenhuolto ja julkiset palvelut, erityisesti aborttihoidon saatavuus ja psykologinen tuki väkivallan uhreiksi joutuneille naisille, olisi asetettava etusijalle; kehottaa komissiota soveltamaan seuraamuksia tapauksissa, joissa naisten oikeudet heikkenevät, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä abortin tai seksuaalikasvatuksen saatavuutta koskevat rajoitukset, joiden on katsottava rikkovan EU:n arvoja, ja kehottaa komissiota käynnistämään oikeasuhteisia institutionaalisia toimia, mukaan lukien rikkomusmenettelyt ja rahoitusta koskevat seuraamukset; kehottaa komissiota perustamaan seuranta- ja vastuuvelvollisuusmekanismin, puuttumaan nopeasti sukupuolten tasa-arvoa ja naisten kaikkia oikeuksia, kuten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä hlbtiq+-henkilöiden oikeuksia, koskevaan taantumukselliseen kehitykseen tai näihin oikeuksiin kohdistuviin uhkiin, sekä hyödyntämään jo käytössä olevia oikeusvaltioperiaatteen tai perusoikeuksien noudattamisen arvioimismekanismeja tai erillistä mekanismia sekä sisällyttämään vuotuiseen oikeusvaltiokertomukseensa erityisen sukupuolistunutta väkivaltaa koskevan alaosion; kehottaa komissiota kannustamaan miehiä osallistumaan aktiivisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen keinona puuttua laajempaan ilmiöön, jossa nuorten naisten ja feminismin vastustus yleistyy miesten keskuudessa;

29.kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota sisällyttämään seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeudet, mukaan lukien oikeuden turvalliseen ja lailliseen aborttihoitoon, EU:n perusoikeuskirjaan, kuten parlamentin 11. huhtikuuta 2024 antamassa päätöslauselmassa esitetään;

30.korostaa EU:n kansalaisten laajaa tukea sille, että kaikilla olisi mahdollisuus turvalliseen aborttihoitoon EU:ssa riippumatta siitä, keitä he ovat tai mistä he ovat kotoisin, ja toteaa, että tuen laajuus näkyy muun muassa menestyksekkäässä EU:n kansalaisaloitteessa ”My voice, my choice”, jossa EU:ta kehotetaan hyväksymään lainsäädäntöä, jolla luotaisiin talousmekanismi auttamaan tähän politiikkaan vapaaehtoisesti liittyviä jäsenvaltioita tarjoamaan mahdollisuuden turvalliseen aborttiin kaikille niille, jotka eivät voi sitä nykytilanteessa saada; kehottaa komissiota ryhtymään ripeästi toimiin ja noudattamaan tätä kansalaisaloitteen vaatimusta sekä perustamaan jäsenvaltioiden välisen taloudellisen solidaarisuusmekanismin, jolla varmistetaan, että naiset voivat saada aborttihoitoa EU:ssa;

31.kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille suosituksia siitä, miten torjua kaikenlaista synnytysväkivaltaa ja gynekologista väkivaltaa, jotka käsittävät monenlaisia laiminlyöviä, halventavia, häiritseviä tai haitallisia käytäntöjä, josta esimerkkinä mainittakoon niin kutsuttu aviomiehen ommel; kehottaa komissiota helpottamaan jäsenvaltioiden välistä keskustelua synnytysväkivallasta ja gynekologisesta väkivallasta ja valtuuttamaan EIGEn kehittämään määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita synnytysväkivallan yleisyyden ja esiintymisen mittaamiseksi ja osoittamaan riittävästi määrärahoja sen torjumiseen;

32.kehottaa komissiota antamaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annetun direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä selkeät ohjeet seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon tarjoamisesta seksuaalisen väkivallan uhreille kansanterveyttä ja ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten normien, muun muassa raiskausten kliinistä hoitoa koskevien WHO:n normien, mukaisesti;

33.toteaa, että hedelmällisyys on keskeinen osa naisten terveyttä, ja korostaa tarvetta puuttua ennakoivasti hedelmällisyyteen liittyviin moninaisiin näkökohtiin ja haasteisiin, kuten hedelmällisyyteen liittyvän terveydenhuollon ja hedelmällisyyshoitojen puutteeseen tai riittämättömiin tieto- ja tukipalveluihin; kehottaa painokkaasti komissiota huolehtimaan siitä, että hedelmällisyyden säilyttämistä koskevat tiedot ovat kaikkien saatavilla;

34.kehottaa komissiota seuraamaan riittäviä vähimmäispalkkoja koskevan direktiivin95 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2041, annettu 19. lokakuuta 2022, riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (EUVL L 275, 25.10.2022, s. 33, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2041/oj). ja palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevan direktiivin96 Direktiivi (EU) 2023/970 (EUVL L 132, 17.5.2023, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2023/970/oj). täytäntöönpanoa, myös siltä osin kuin on kyse tiukkojen palkkaraportointivaatimusten takaamisesta, tehokkaasta oikeussuojakeinojen saatavuudesta palkkasyrjinnän uhreille ja asianmukaisista seuraamuksista, jos sääntöjä ei noudateta, sekä naisten hallintoelinpaikkoja koskevan direktiivin97 Direktiivi (EU) 2022/2381 (EUVL L 315, 7.12.2022, s. 44, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2381/oj). saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja raportoimaan näistä parlamentille; kehottaa komissiota seuraamaan näiden direktiivien asianmukaista ja oikea-aikaista täytäntöönpanoa ja varmistamaan sen, sillä niillä on ratkaiseva merkitys naisille työmarkkinoilla ja ne antavat heille mahdollisuuden nauttia yhtäläisistä oikeuksista ja ehdoista koko uransa ajan;

35.korostaa, että parlamentti vastustaa tiukasti kaikkia yrityksiä peruuttaa palkkauksen läpinäkyvyyttä koskeva direktiivi tai heikentää sitä;

36.kehottaa komissiota edistämään aktiivisesti naisten pääsyä työmarkkinoille ja niillä pysymistä, toteuttamaan toimenpiteitä sukupuolten työllisyys-, palkka- ja eläke-erojen kaventamiseksi sekä investoimaan naisille ja tytöille suunnattuihin elinikäisen oppimisen ohjelmiin; kehottaa komissiota asettamaan EU:n laajuisia tavoitteita, joilla pyritään lisäämään naisten osallistumista työmarkkinoille; pitää tervetulleena EIGEn analyysiä naisten työllistymisen suurimmista esteistä Euroopassa, kokoaikatyön esteet mukaan luettuina, ja toteaa, että analyysi tarjoaa jäsenvaltioille perustan puuttua naisten työllistymisen rakenteellisiin esteisiin; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita varmistamaan, että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä työntekijöiden oikeuksia kunnioittaviin työpaikkoihin ja saada kohtuullista palkkaa, muun muassa työehtosopimusneuvottelujen avulla; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita toteuttamaan tiukkoja toimenpiteitä, joilla asetetaan seuraamuksia yrityksille, joissa miehiä ja naisia kohdellaan eriarvoisesti ja joissa ei noudateta työlainsäädäntöä;

37.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan politiikkatoimia ja rahoitusvälineitä, joilla tuetaan äitiysloman tai hoitovelvollisuuksiin liittyvien pitkittyneiden urakatkosten jälkeen työmarkkinoille palaavia naisia; korostaa aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden, räätälöityjen uudelleenkoulutus- ja täydennyskoulutusohjelmien ja yksilöllisen työnohjauksen merkitystä, ja kehottaa komissiota edistämään työelämään palaaville naisille suunnattuja joustavia ja laadukkaita työllistymismahdollisuuksia ja tukemaan työnantajia niiden tarjoamisessa; korostaa tarvetta puuttua naisten syrjintään työpaikoilla, erityisesti sellaisten naisten syrjintään, joilla on lapsia; kehottaa komissiota varmistamaan, että raskauteen ja äitiyteen perustuvaa syrjintää torjutaan joustavilla työjärjestelyillä, jotka suunnitellaan huolellisesti ja joista tiedotetaan asianmukaisesti; kehottaa komissiota ehdottamaan viipymättä lainsäädäntöä etätyösäännöistä ja oikeudesta olla tavoittamattomissa ja varmistamaan, että tämä tehdään sukupuoliresponsiivisesti ja tavalla, joka ei eriarvoista sukupuolia entisestään; kehottaa komissiota tukemaan sukupuolisensitiivisiä työpaikkoja, jotta voidaan varmistaa, että naisilla, joilla on ei-tarttuvia tauteja, kroonisia sairauksia, vammoja tai vaihdevuodet, on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet päästä töihin ja pysyä töissä;

38.kehottaa komissiota ehdottamaan lainsäädäntökehystä, jolla torjutaan sukupuolistunutta väkivaltaa työelämässä, ja varmistamaan kaikkien työntekijöiden suojelun sukupuolistuneelta väkivallalta, mukaan lukien työpaikalla tapahtuva häirintä, pelottelu ja kaikenlainen seksuaalinen väkivalta; kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet ILO:n yleissopimusta nro 190 väkivallasta ja häirinnästä työpaikalla, ratifioimaan sen ja tunnustamaan oikeuden työelämään, jossa ei esiinny sukupuolistunutta tai muuta väkivaltaa ja häirintää;

39.kehottaa komissiota tehostamaan toimia, joilla puututaan haavoittuvimmassa asemassa olevien naisten, tyttöjen ja intersektionaalista syrjintää kohtaavien henkilöiden syrjintään, kiellettyjä syrjintäperusteita koskevan luettelon mukaisesti, sekä niiden henkilöiden syrjintään, joihin työpaikkojen automatisointi vaikuttaa; muistuttaa, että nämä ryhmät kohtaavat todennäköisemmin erityisiä tai suhteettomia työmarkkinahaasteita, kuten korkea työttömyysaste, matala palkka ja epävarmat työpaikat, sekä vaikeuksia työsuojelun, äitiysloman ja sosiaaliturvan saamisessa; kehottaa komissiota edistämään ohjelmia, joilla varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, myös siltä osin kuin on kyse kaikkien syrjintää ja epävarmuutta työmarkkinoilla kohtaavien pääsystä johto- ja päätöksentekotehtäviin; toteaa, että tämä olisi tehtävä muun muassa varmistamalla työsyrjintädirektiivin98 Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27. marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2000/78/oj). täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa, vahvistamalla tasa-arvoelimiä direktiivin (EU) 2024/149999 Neuvoston direktiivi (EU) 2024/1499, annettu 7. toukokuuta 2024, normeista tasa-arvoelimille, jotka toimivat asioissa, jotka koskevat henkilöiden rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumatonta yhdenvertaista kohtelua, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa ja naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturvaa koskevissa asioissa ja tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan osalta sekä direktiivien 2000/43/EY ja 2004/113/EY muuttamisesta (EUVL L, 2024/1499, 29.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1499/oj). mukaisesti ja varmistamalla pääsy vähimmäispalkan piiriin yhdenvertaisesti muiden kanssa; korostaa tarvetta kehittää kohdennettuja työllisyys- ja täydennyskoulutusstrategioita yli 55-vuotiaille naisille ja maaseutualueilla tai rakenteellisesti epäedullisessa asemassa olevilla alueilla asuville naisille, joilla on vastassaan moninkertaisia esteitä; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita osallistavan työmarkkinapolitiikan suunnittelussa, muun muassa koheesiopolitiikan välineiden ja Euroopan sosiaalirahasto plussan avulla;

40.kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot pitävät sukupuoliulottuvuuden mielessä eläkejärjestelmiä uudistaessaan ja eläkeikää mukauttaessaan siten, että niissä otetaan huomioon naisten ja miesten erot työjärjestelyissä, mukaan lukien palkattoman työn järjestelyt, ja naisiin kohdistuva suurempi intersektionaalisen syrjinnän riski työmarkkinoilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään kattavan suunnitelman, jolla puututaan sukupuolten eläke-eroon, muun muassa varmistamalla riittävät lastenhoitoon liittyvät tukipalvelut ja pienentämällä ”äitiyden hintaa” sekä kehittämällä naisten taloudellista osaamista ja parantamalla erityisesti naisille annettavaa taloudellista neuvontaa, jotta voidaan kaventaa sukupuolten välistä investointikuilua;

41.kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen sosiaaliturvaa koskevaa direktiiviä 79/7/ETY100 Neuvoston direktiivi 79/7/ETY, annettu 19. joulukuuta 1978, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä (EYVL L 6, 10.1.1979, s. 24, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1979/7/oj)., jotta voidaan varmistaa, että sillä mahdollistetaan myönteisten toimien toteuttaminen ja edistetään sukupuolten eläke-eron umpeen kuromista;

42.korostaa, että nyky-EU:ssa naiset edustavat vain yhtä kolmasosaa yrittäjistä101 Eurochambres, ”Eurochambres Women Entrepreneurs Survey 2025 – Unveiling insights from the women entrepreneurs”, https://www.eurochambres.eu/publication/eurochambres-women-entrepreneurs-survey-2025-unveiling-insights-from-the-women-entrepreneurs/., ja painottaa, että tarvitaan kohdennettuja toimia, jotta sukupuolten eroja yrittäjyydessä voidaan kaventaa;

43.kehottaa komissiota laatimaan jäsenvaltioille, yksityiselle sektorille ja kansalaisyhteiskunnalle suuntaviivat, joilla autetaan asettamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteita ja laatimaan strategioita, mukaan lukien yhtäläiset johtamismahdollisuudet talouden alalla, myös naisyrittäjille, ja joilla poistetaan esteitä, joiden vuoksi naisten on vaikea perustamaa ja omistaa yrityksiä, jotta voidaan kaventaa sukupuolten välisiä eroja yrittäjyydessä; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita näissä pyrkimyksissä, edistämään sukupuolten tasa-arvoa rahoituksen saannissa ja puuttumaan sitkeään sukupuolten väliseen kuiluun yritysten johtoasemissa ja innovoinnissa;

44.muistuttaa, että sukupuolten välinen kuilu digitaali- ja tekoälyaloilla vinouttaa väistämättä algoritmejä; kehottaa siksi komissiota edistämään sukupuolten tasa-arvoa yrityksissä, joiden toiminta liittyy tekoälyyn ja TVT:hen, muun muassa rahoittamalla naisten vetämiä digitaalialan hankkeita ja kehottamalla asettamaan vähimmäismäärän naistutkijoille tekoälyyn ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvissä hankkeissa, joille haetaan rahoitusta; kehottaa komissiota esittämään kohdennettuja aloitteita, joilla tuetaan naisia STEM-tieteissä ja motivoidaan tyttöjä harkitsemaan uraa STEM-aloilla sekä TVT:hen ja tekoälyyn liittyvillä aloilla, muun muassa asettamalla tavoite naistutkijoiden osallistumiselle STEM- ja tekoälyhankkeisiin, jotta voidaan kuroa umpeen alan yleinen osaamisvaje ja kaventaa sukupuolten välisiä eroja; korostaa, että digitaalisessa siirtymässä on tarpeen tarkastella naisten ja haavoittuvien ryhmien etuja; kehottaa komissiota ja Eurostatia tehostamaan sukupuolijakauman seurantaa STEM-ammateissa, esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa;

45.korostaa, että naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteiskunnallisina ja taloudellisina toimijoina on sekä eettinen että taloudellinen välttämättömyys ja että tehokkaan ja tasapuolisen ”osaamisunionin” aikaansaamiseksi tarvitaan erityisiä toimia, jotta voidaan poistaa esteet, jotka rajoittavat nykyisellään erityisesti naisten osallistumista työmarkkinoille; kehottaa komissiota edistämään naisten taloudellista toimintaa ja varmistamaan tasa-arvon kaikilla tasoilla kaikkien työelämässä EU:ssa, sillä se hyödyttää eurooppalaista yhteiskuntaa, taloutta ja työelämää ja koska sukupuolten tasa-arvo on edellytys Euroopan menestykselle, kilpailukyvylle ja kestävälle kasvulle; kehottaa komissiota varmistamaan, että sääntelyn yksinkertaistamista koskevat ehdotukset eivät ole ristiriidassa sukupuolten tasa-arvon saavuttamista koskevan tavoitteen kanssa;

46.huomauttaa, että unionin oikeudessa vahvistettua sama palkka samasta työstä tai samanarvoisesta työstä -periaatetta on sovellettava käytännössä; kehottaa komissiota puuttumaan systeemisiin palkkaeroihin, jotka johtuvat naisvaltaisten alojen, kuten hoito-, terveydenhuolto-, koulutus- ja vähittäiskauppa-alan, työn arvostuksen puutteesta ja aliarvoinnista; kehottaa toteuttamaan sitovia EU:n toimenpiteitä, joilla varmistetaan myös sama palkka samanarvoisesta työstä ja parannetaan työoloja ja -ehtoja aliarvostetuilla naisvaltaisilla aloilla; kehottaa siksi komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa sukupuolineutraalien työn arviointivälineiden ja -kriteerien kehittämiseksi, jotta ’työn arvo’ voidaan määritellä ja sitä voidaan vertailla EU:n laajuisesti ja varmistaa naisvaltaisilla aloilla tehdyn työn oikeudenmukaisempi arvostus ja palkkaus; toteaa, että tämä olisi tehtävä varmistamalla oikeus työehtosopimusneuvotteluihin, vahvistamalla työsuojelutarkastuksia ja takaamalla naispuolisten työntekijöiden edustus työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa;

47.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan tehokkaasti sukupuolten välisiin jatkuviin palkkaeroihin, muun muassa kohdistamalla ESR+:n varoja tukemaan sukupuolistereotypioiden torjuntaa koulutuksessa ja työvoimaneuvonnassa sekä edistämällä yksityisen ja julkisen sektorin monimuotoisuutta koskevia sitoumuksia ja aloitteita;

48.kehottaa komissiota varmistamaan, että tuleva köyhyydentorjuntastrategia on sukupuoliresponsiivinen keskittymällä erityisesti naisten rakenteelliseen köyhyyteen; kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan taloudellisia ja sosiaalisia toimenpiteitä, joilla torjutaan naisten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, erityisesti siltä osin kuin on kyse säällisten asuinolojen, energian ja liikenteen kohtuuhintaisesta saatavuudesta; korostaa, että säälliset ja kohtuuhintaiset asuinolot ovat perusoikeus, jota on suojeltava ja jota on pidettävä muiden perusoikeuksien toteutumisen ennakkoedellytyksenä; muistuttaa, että asuinoloihin liittyvä eriarvoisuus pakottaa monet naiset elämään ala-arvoisissa ja vaarallisissa oloissa ja että he ovat vaarassa joutua asunnottomiksi ja väkivallan uhreiksi; kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon tulevassa kohtuuhintaista asumista koskevassa EU:n suunnitelmassaan ja kiinnittämään erityistä huomiota sukupuolistuneen väkivallan uhrien asuntotarpeisiin ja riittäviin hätämajoitusvalmiuksiin; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi turvattava tehokkaasti kaikille sosiaaliturvan ja asunnon saatavuus, ja kehottaa komissiota edistämään tätä jatkuvasti; kehottaa komissiota jatkamaan kuukautisköyhyyden torjuntaa, ja toteaa, että sillä viitataan kuukautistuotteiden ja -palvelujen riittämättömään saatavuuteen ja että se vaikuttaa arviolta kymmeneen prosenttiin EU:n väestöstä, jolla on kuukautiset, sekä huomauttaa, että se vaikuttaa kohtuuttomasti syrjäytyneisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja rajoittaa heidän osallistumistaan sosiaaliseen elämään sekä koulutukseen ja työelämään; kehottaa komissiota varmistamaan, että kuukautistuotteet ovat helposti saatavilla sekä käynnistämään ensimmäisenä toimena direktiivin 2004/113/EY tarkistamisen, ja toteaa, että tämän tarkoituksena on poistaa kuukautistuotteiden arvonlisävero ja perusteettomat hintaerot, joita kutsutaan usein ”pinkiksi veroksi” (”pink tax”) ja joiden vuoksi naisille markkinoitavat terveydenhuoltotuotteet ja -palvelut ovat kalliimpia;

49.korostaa, että on tärkeää varmistaa tyttöjen mahdollisuuden saada laadukasta koulutusta, sillä se on edellytys sukupuolten tasa-arvolle, naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiselle ja heidän oikeuksiensa täysipainoiselle toteutumiselle; kehottaa komissiota varmistamaan sukupuolten tasapuoliset mahdollisuudet opiskella kaikilla koulutustasoilla ikään katsomatta, edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja murtamaan sukupuolistereotypioita ja haitallisia yhteiskunnallisia normeja sekä tukemaan erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia naisia, tyttöjä ja intersektionaalista syrjintää kohtaavia henkilöitä heidän koulutustaipaleellaan; kehottaa komissiota varmistamaan, että osaamisunionissa puututaan sukupuolten epätasapainoon ja tähdätään kaikkien henkilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen kaikkialla EU:ssa;

50.kehottaa komissiota panostamaan opettajien ammatilliseen kehitykseen, jotta sukupuolistereotypioiden torjuntaa tehostettaisiin aina varhaiskasvatuksesta, aikuiskoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja työssäoppimiseen kaikilla virallisilla ja epävirallisilla koulutusväylillä, sekä antamaan kustantajille ohjeita, jotta oppimateriaaleista poistettaisiin sukupuolivinoumia; kehottaa komissiota kannustamaan kaikkia koulutusalalla työskenteleviä, myös epävirallisella ja vapaaehtoisella koulutussektorilla työskenteleviä, pakollisten koulutusohjelmien sekä turvallisen infrastruktuurin, luottamuksellisten raportointimekanismien ja kurinpitotoimien käyttöönottoon;

51.kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että suostumukseen perustuva, kattava, tieteellisesti paikkansapitävä ja ikätasolle sopiva seksuaali- ja ihmissuhdekasvatus, joka perustuu ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon, on keskeinen osa sukupuolistereotypioiden murtamista ja haitalliseen käyttäytymiseen puuttumista, sekä laatimaan tällaista koulutusta koskevat EU:n suuntaviivat jäsenvaltioille; toteaa, että olisi pyrittävä antamaan nuorille tietoa ruumiillisesta itsemääräämisoikeudesta, terveistä suhteista, lisääntymisterveydestä sekä sukupuolistuneen väkivallan ja syrjinnän ehkäisemisestä; korostaa, että alaikäisiä on tärkeää suojella verkossa väkivaltaiselta ja haitalliselta pornografiselta sisällöltä;

52.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä ja kaventamaan sukupuolten välistä kuilua, erityisesti STEM-aloilla sekä tekoäly- ja digitaalialalla edistämällä yhdennettyä strategiaa, jolla vahvistetaan naisten ja tyttöjen koulutusta näillä aloilla varhaisesta iästä alkaen; korostaa, että tällaiseen strategiaan olisi sisällyttävä aloitteita, joilla pyritään motivoimaan naisia ja tyttöjä siirtymään STEM-urapoluille, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua näitä aineita koskeville ammatillisen koulutuksen kursseille, työharjoitteluihin ja tietämyksen lisäämiseen tähtääville kursseille siten, että edistetään koulutusta ja elinikäistä oppimista, levitetään onnistuneita ja osallistavia koulutusta koskevia hyviä käytäntöjä, tuetaan naispuolisia roolimalleja ja kannustetaan naisia hankkimaan tietoja ja kehittämään taitoja, jotka ovat välttämättömiä, jotta heillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä kehittymässä oleville aloille, kuten digitaalialalle, vihreän siirtymän aloille ja talouden alalle ja yleisemmin liike-elämään, ja kehottaa lisäksi asettamaan etusijalle monimuotoisuuden ja osallisuuden STEM-aineissa; toteaa, että myös poikia olisi kannustettava suuntautumaan koulutus-, terveys- ja hyvinvointialalle; korostaa, että digitaaliteknologiasta ja -alustoista on tulossa keskeisiä välineitä naisten ja tyttöjen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tarjoamisessa sekä monissa työnvalintaprosesseissa; pitää valitettavana teknologian epäyhtäläisten käyttömahdollisuuksien kielteisiä vaikutuksia, jotka voivat haitata naisten ja tyttöjen digitaalisen lukutaidon kehittymistä; kehottaa komissiota varmistamaan, että puutteet teknologian käyttömahdollisuuksissa eivät vaikuta suhteettomasti naisiin ja tyttöihin heidän kaikessa moninaisuudessaan;

53.kehottaa komissiota ylläpitämään ja kehittämään edelleen nollatoleranssipolitiikkaa kaikkia sukupuolistuneen väkivallan muotoja vastaan digitaalisessa ympäristössä; muistuttaa, että ilman suostumusta tapahtuva intiimin materiaalin jakaminen, myös siltä osin kuin on kyse syväväärennöksistä, verkkoahdistelusta, verkkohäirinnästä ja verkossa tapahtuvasta väkivaltaan tai vihaan (vihapuhe) yllyttämisestä, on kriminalisoitu naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annetun direktiivin (EU) 2024/1385 nojalla ja että näiden rikosten määritelmät olisi pantava asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä; kehottaa lisäämään EU:n laajuista yhteistyötä sukupuolistuneiden digitaalirikosten, kuten verkkohäirinnän ja manipuloidun mediasisällön suostumuksettoman levittämisen, havaitsemisessa ja niihin perustuvissa syytetoimissa; korostaa digitaalisen rikostutkinnan rajatylittävien valmiuksien ja oikeusalan koulutuksen tarvetta; kehottaa komissiota seuraamaan ja kehittämään edelleen politiikkaa, joka koskee muunlaista, erityisesti tyttöihin ja hlbtiq+-nuoriin kohdistuvaa, sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa;

54.kehottaa komissiota sisällyttämään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja suojatoimia kaikille digitaalipolitiikan aloille ja kiinnittämään erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon, sukupuolistuneeseen väkivaltaan ja ihmisoikeuksiin sekä alaikäisten suojeluun verkossa; kehottaa komissiota varmistamaan, että nykyisten välineiden, kuten digipalvelusäädöksen, mukaan lukien sen käytännesäännöt ja tekoälysäädös, mukaisia riskinarviointia ja -lieventämistä koskevia velvoitteita noudatetaan kaikilta osin, ja laatimaan samalla uusia toimintapoliittisia ehdotuksia esimerkiksi eurooppalaisen demokratian kilven ja digitaalista oikeudenmukaisuutta koskevan säädöksen puitteissa; kehottaa valvomaan julkisesti sukupuolistunutta väkivaltaa koskevia vuotuisia riskinarviointeja sekä erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden käyttöön ottamia lieventäviä toimenpiteitä, jotta voidaan helpottaa tätä ilmiötä koskevaa tutkimusta ja lisätä siihen liittyvää tietämystä;

55.kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota tapoihin, joilla algoritmit voivat toistaa ja vahvistaa seksististä tai halventavaa sisältöä, ja toteuttamaan tämän siten, että lisätään läpinäkyvyyttä ja eristetään tekoälyllä luotua dataa sukupuolen perusteella, jotta voidaan tunnistaa syrjinnän malleja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön politiikkatoimia ja toteuttamaan koulutus- ja tiedotusohjelmia, joilla pyritään ehkäisemään sukupuolistunutta väkivaltaa, tunnistamaan se ja reagoimaan siihen, erityisesti nuorten keskuudessa; kehottaa komissiota investoimaan tutkimukseen, jolla seurataan sukupuolten tasa-arvoa tiedotusvälineissä ja digitaaliteollisuudessa, myös intersektionaalisesta näkökulmasta;

56.kehottaa komissiota varmistamaan, että hoidon ja hoivan antamista ja sen saamista koskeva oikeus toteutuu käytännössä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 18 mukaisesti; korostaa, että hoivatyön arvo on tunnustettava, siitä on saatava korvaus ja sitä on tuettava, myös julkisena hyödykkeenä, ja kehottaa perustamaan laadukkaita, kohtuuhintaisia ja helposti saatavilla olevia hoitojärjestelmiä, joilla varmistetaan sekä hoidettavien että hoitotyöntekijöiden ihmisarvo;

57.kehottaa siksi komissiota kehittämään eurooppalaisesta hoito- ja hoivastrategiasta kattavan eurooppalaisen hoitoa ja hoivaa koskevan ohjelman, jossa käsitellään sekä virallisia hoitajia että omaishoitajia (molemmat enimmäkseen naisia) ja johon kuuluu sitovia lainsäädäntö- ja rahoitusvälineitä, jotta voidaan investoida helposti saatavilla oleviin, kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin lastenhoitopalveluihin, iltapäivätoiminnan koulutusohjelmiin ja pitkäaikaishoitopalveluihin ja varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus saada niitä; toteaa jälleen, että hoitoa ja hoivaa koskevaan ohjelmaan olisi sisällyttävä oikeuksiin perustuva lähestymistapa hoitoon ja hoivaan ja että hoito- ja hoivainfrastruktuurin rahoitus olisi toteutettava progressiivisen verotuksen ja julkisten varojen keinoin; korostaa, että tarvitaan EU:n ja kansallisen tason politiikkaa, joka mahdollistaa omaishoitajille taloudellisen tuen ja hengähdystauon hoitovastuista, koulutusta sekä pääsyn eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiin, jotta voidaan lieventää hoitotyön haitallisia vaikutuksia naisten urakehitykseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen; kehottaa komissiota lisäämään investointeja työolojen ja -ehtojen sekä terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi hoitoalalla, jolla suurin osa työntekijöistä on naisia;

58.kehottaa komissiota helpottamaan laillisia väyliä virallistaa sellaisten hoivatyötä tekevien muuttajanaisten asema, joihin intersektionaalinen syrjintä vaikuttaa suhteettomasti, tunnustamaan heidän pätevyytensä ja heidän merkittävän panoksensa EU:n hoitojärjestelmiin, tarjoamaan laadukkaita työpaikkoja tulevan laadukkaisiin työpaikkoihin johtavan etenemissuunnitelman mukaisesti sekä varmistamaan heille oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot edistämällä yhtäläisiä mahdollisuuksia hoitoalalla;

59.kehottaa komissiota vaatimaan jäsenvaltioita varmistamaan, että työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiivi ja siihen sisältyvät toimenpiteet saatetaan nopeasti ja kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöä; kehottaa lisäksi komissiota ottamaan käyttöön direktiivissä säädetyt vankat täytäntöönpano-, seuranta- ja vuotuiset raportointimekanismit ja käynnistämään tarvittaessa rikkomusmenettelyjä ja muita täytäntöönpanon valvontaa koskevia toimenpiteitä, joilla varmistetaan direktiivin täysipainoinen noudattaminen, ja myöntämään kohdennettua rahoitusta seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä ehdottamaan pitkäaikaishoitopalveluille EU:n tason laatustandardeja, jotka koskevat muun muassa henkilöstöä, koulutusta ja laadunvarmistusta; kehottaa komissiota tarkistamaan työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevaa direktiiviä, jotta voidaan varmistaa sen tarkoituksenmukaisuus ja vahvistaa sitä kehittämällä ja laajentamalla edelleen äitiys- ja isyysvapaata ja jaettua vanhempainvapaata sekä parantamalla toisen vanhemman kannustimia jäädä vanhempainvapaalle, ja toteaa, että tämä suojaisi vanhempia edelleen ja helpottaisi palkkatyön ja hoitovelvollisuuksien yhteensovittamista; kehottaa komissiota pidentämään palkallisia äitiys- ja isyyslomia eri jäsenvaltioissa, edistämään ei-siirrettäviä vanhempainvapaita ja hyväksymään toimenpiteitä, jotta hoitovelvollisuuksia voidaan jakaa uudelleen sekä kotitalouksissa että valtion ja perheiden välillä;

60.korostaa, että riittämätön liikenneinfrastruktuuri, julkisen liikenteen yhteyksien puute ja liian kalliit liikkuvuusvaihtoehdot muodostavat sukupuolittuneen rakenteellisen esteen naisten työllistymiselle, koulutukselle, terveydenhuollolle ja hoitopalveluille, erityisesti maaseutualueilla, syrjäisillä alueilla ja pienituloisilla alueilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle investoinnit osallistaviin, turvallisiin, kohtuuhintaisiin ja kestäviin liikennejärjestelmiin, joissa otetaan huomioon naisten erityiset liikkumismallit ja -tarpeet, osana laajempia toimia liikenneköyhyyden vähentämiseksi ja alueellisen tasa-arvon edistämiseksi;

61.korostaa, että EU:ssa on pantava täytäntöön ”tasavertainen tulonsaaja – tasavertainen huoltaja” -malli, jotta sukupuolten tasapuolisempi osallistuminen hoitovelvollisuuksiin toteutuu kaikkien EU:n jäsenvaltioiden osalta ja EU:n toimielimissä; kehottaa edistämään voimakkaasti työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevalla direktiivillä käyttöön otettua isyysvapaata sekä lisäämään tietämystä siitä, että työ- ja yksityiselämän tasapainottamistoimenpiteet sekä työllisyys-, palkka- ja eläke-eroja lisäävä hoitovastuun epätasainen jakaantuminen sukupuolten välillä ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa; korostaa, että hoitovelvollisuudet eivät saa olla este naisten urakehitykselle;

62.kehottaa viettämään työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen eurooppalaista teemapäivää vuosittain 20. maaliskuuta eli kevätpäiväntasauksena, jolloin päivä ja yökin ovat symbolisesti yhtä pitkiä;

63.korostaa ympäristön pilaantumisen haitallisia vaikutuksia naisten ja tyttöjen terveyteen, erityisesti siltä osin kuin on kyse per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) vaikutuksista, ja kehottaa komissiota lisäämään tietämystä näistä yhteyksistä ja varmistamaan koordinoidun ja kattavan lähestymistavan ilmastonmuutoksen ja sukupuolten tasa-arvon väliseen yhteyteen sen kaikessa työssä sekä panemaan täytäntöön politiikkatoimia, joilla estetään ympäristön jatkuva tuhoutuminen ja naisten, tyttöjen ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien terveyden jatkuva heikkeneminen;

64.korostaa, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa olisi tulkittava niiden laajimmassa merkityksessä ja niitä olisi tarkasteltava ihmiskeskeisestä näkökulmasta, joka kattaa sosiaaliset, koulutukselliset, ympäristöön liittyvät ja kulttuuriset ulottuvuudet sekä sosiaalisen ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden, jotka kaikki edellyttävät vahvoja demokratioita ja yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna; korostaa, että naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva toimintaohjelma on pantava täytäntöön EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) keskeisenä periaatteena, ja toteaa jälleen, että tämä on otettava huomioon kaikessa YUTP:hen liittyvässä rahoituksessa samalla, kun otetaan huomioon laajemmat turvallisuusnäkökohdat; kehottaa komissiota arvioimaan edistymistä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanossa EU:n tasolla ja esittelemään päätelmänsä neuvostolle ja Euroopan parlamentille; kehottaa komissiota esittämään kartoituksen pohjalta seurantasuunnitelman vuosien 2019–2024 naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevalle toimintaohjelmalle niin, että sitä mukautetaan ja laajennetaan koskemaan muuttuvia konflikteja ja uusia uhkia, sekä esittämään toimia, joilla saavutetaan sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen ja sukupuoliresponsiivinen johtajuus EU:n päätöksenteon tasoilla; kehottaa edistämään YK:n päätöslauselman 1325 täytäntöönpanoa naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien (NAP 1325-IV) avulla ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään naisten rekrytointia, työssä pysymistä ja urakehitystä kansallisissa asevoimissa ja siviilioperaatioissa sekä sisällyttämään sukupuolinäkökulmat turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päätöksentekoon, suunnitteluun ja täytäntöönpanoon;

65.kehottaa komissiota varmistamaan johdonmukaisen ja kestävän budjetoinnin kaikille sukupuoleen liittyville toimille EU:n puolustus- ja turvallisuusalalla naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti; korostaa, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioissa sukupuoleen liittyville toimille tarvitaan erityistä rahoitusta, mukaan lukien erityinen budjettikohta sukupuolten tasa-arvoasioiden neuvonantajille YTPP-siviilioperaatioissa;

66.korostaa, että kriisit, kuten aseelliset konfliktit, aluemiehitykset, luonnonkatastrofit ja humanitaariset kriisit, energiaköyhyys, ilmastonmuutos ja elinkustannuskriisi, lisäävät eriarvoisuutta entisestään; toteaa, että feministisiä, hlbtiq+-henkilöitä edustavia sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia ajavia ihmisoikeuksien puolustajia, jotka työskentelevät näiden kysymysten parissa, on suojeltava erityisillä mekanismeilla, erityisesti maissa, joissa demokratia taantuu; kehottaa komissiota lisäämään kriisinhallinnan, varautumisen ja turvallisuuden tulevaan vuoden 2025 jälkeiseen sukupuolten tasa-arvostrategiaan;

67.kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen nykyisen sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman (GAP III) täytäntöönpanon edistymistä ja jatkamaan sellaisen mekanismin täytäntöönpanoa, jolla voidaan jäljittää kumppanimaihin kohdennetun ja maksetun sukupuolten tasa-arvon tukemiseen liittyvän EU:n rahoituksen määrä, ja raportoimaan siitä GAP III -toimintasuunnitelman välityksellä; kehottaa komissiota pitämään yllä suunnitelman nopeaa täytäntöönpanotahtia ja korkeaa tavoitetasoa sekä aloittamaan valmistelut vuoden 2027 jälkeiselle sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevalle seuraavalle toimintasuunnitelmalle (GAP IV), jotta voidaan varmistaa sen oikea-aikainen hyväksyminen, muun muassa varaamalla suunnitelman täytäntöönpanolle riittävästi rahoitusta tulevassa monivuotista rahoituskehystä 2028–2034 koskevassa ehdotuksessa; korostaa, että GAP III:n pääperiaatteiden – ihmisoikeuksiin perustuvan lähestymistavan, joka pitää sisällään seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeudet, intersektionaalisuuden ja sukupuolijärjestystä muuttavan lähestymistavan – olisi oltava erottamaton osa GAP IV:tä ja että niiden konkreettista täytäntöönpanoa olisi vahvistettava; kehottaa komissiota lisäämään poliittista ja taloudellista tukea sukupuolten tasa-arvoa koskeville aloitteille ja YK:n järjestöille, kuten UN Women ‑järjestölle ja YK:n väestöohjelmarahastolle (UNFPA) ja keskittymään erityisesti UNFPA:n hankintakumppanuuteen;

68.kehottaa komissiota perustamaan kolmansissa maissa sijaitsevien EU:n diplomaattiedustustojen kautta erityisen tukipalvelun, jonka nimenomaisena toimeksiantona on tukea naisten oikeuksien puolustajia ja naisten oikeuksia ajavia järjestöjä maailmanlaajuisesti keinona torjua sukupuolten tasa-arvoa vastustavia liikkeitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan sitoutumisensa sukupuolten tasa-arvoon ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen maailmanlaajuisesti ja lisäämään naisjärjestöjen rahoitusta, erityisesti globaalissa etelässä ja alueilla, joilla sukupuolten tasa-arvo on uhattuna, jotta voidaan paikata naisten oikeuksia ajaville järjestöille annetussa kehitysavussa olevia puutteita, jotka johtuvat Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston (USAID) avun leikkauksista;

69.kehottaa komissiota takaamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevien sisäisten ja ulkoisten politiikkatoimien yhdenmukaisuuden, erityisesti tulevassa vuoden 2025 jälkeisessä sukupuolten tasa-arvostrategiassa (GAP III ja GAP IV), ja varmistamaan, että niitä koordinoidaan kaikkien muiden asiaankuuluvien nykyisten ja tulevien strategioiden, kehysten ja toimintasuunnitelmien, kuten EU:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian 2021–2030, romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevan EU:n strategiakehyksen, uhrien oikeuksia koskevan EU:n strategian, hlbtiq-strategian ja EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman, kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan avoimuuden lisäämisen ja sidosryhmien osallistumisen kaikkien sukupuoleen liittyvien aloitteiden täytäntöönpanoon sekä ottamaan parlamentin järjestelmällisemmin mukaan näiden toimien valvontaan ja arviointiin;

70.panee huolestuneena merkille naisiin, hlbtiq+-henkilöihin, rotuvähemmistöihin tai etnisiin vähemmistöihin ja muihin syrjäytyneisiin ryhmiin kohdistuvien viharikosten ja vihapuheen hälyttävän lisääntymisen ja korostaa oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisten normien rapautumisen ja perusoikeuksien, erityisesti naisten ja vähemmistöjen oikeuksien, loukkausten välistä yhteyttä; korostaa, että suojatoimien epäjohdonmukainen täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa johtaa riittämättömään suojeluun ja altistaa tietyt ryhmät suuremmalle syrjinnän ja väkivallan riskille; on huolissaan siitä, että joissakin jäsenvaltioissa ei ole edistytty tasa-arvoa ja syrjinnän torjuntaa koskevien lakien täytäntöönpanossa, ja kehottaa komissiota puuttumaan tähän vuoden 2025 jälkeisessä sukupuolten tasa-arvostrategiassa; suhtautuu myönteisesti horisontaalisen syrjinnän vastaisen direktiivin peruuttamista koskevan päätöksen kumoamiseen ja kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään lainsäädännön viipymättä;

71.kehottaa painokkaasti komissiota varmistamaan kattavan seuranta- ja vastuuvelvollisuusmekanismin, jotta voidaan puuttua nopeasti demokratian, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon jatkuvaan heikentymiseen, myös siltä osin kuin on kyse seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista, sekä hlbtiq+-henkilöiden oikeuksista, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa; kehottaa komissiota hyödyntämään nykyisiä mekanismeja oikeusvaltioperiaatteen tai perusoikeuksien noudattamisen arvioinnissa ja kehittämään asteittain erityismekanismin, joka sisältää kaikki SEU 2 artiklan mukaiset unionin arvot, kuten demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeudet ja ihmisoikeudet, naisten oikeudet mukaan luettuina, ja joka toimii komission, parlamentin ja neuvoston välisen toimielinten sopimuksen nojalla ja jolla varmistetaan yhtenäinen lähestymistapa vuotuiseen seurantaan kaikissa jäsenvaltioissa ja selkeä yhteys konkreettisiin unionin toimenpiteisiin tapauksissa, joissa puutteita ei ole korjattu; toteaa, että kaikissa taantumisen torjuntaan tähtäävissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon intersektionaalinen näkökulma; kehottaa komissiota tutkimaan perusteellisesti sukupuolten tasa-arvoa vastustavia liikkeitä, jotta saadaan syvällisempää tietoa niiden nykyisistä toimista ja rahoitusstrategioista; korostaa, että tämän dynamiikan ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan turvata nykyaikainen, osallistava ja suvaitsevainen Eurooppa;

72.korostaa erittäin huolestuneena niin kutsutun manosfäärin laajenemista; huomauttaa, että sosiaalisen median alustojen käyttämät algoritmit tehostavat naisvihamielisen äärisisällön leviämistä; kehottaa komissiota tutkimaan erittäin suuria verkkoalustoja, jotka eivät noudata haitallisen sisällön poistamista koskevia velvoitteitaan, ja määräämään niille seuraamuksia; kehottaa komissiota selvittämään kasvavia eroja nuorten miesten ja naisten suhtautumisessa sukupuolten tasa-arvoon, arvioimaan niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia, erityisesti verkkoympäristöissä, ja kehittämään toimenpiteitä, joilla puututaan poikien ja nuorten miesten naisvihamielisten ja äärioikeistolaisten arvojen yleistymiseen sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien suhteen ja joilla torjutaan niitä; kehottaa siksi komissiota edistämään kattavaa ja ikätasolle sopivaa seksuaali- ja ihmissuhdekasvatusta kouluissa, vahvistamaan kriittistä medialukutaitoa, torjumaan sukupuoliin liittyvää väärää tietoa ja disinformaatiota sekä puuttumaan sukupuolistereotypioihin; korostaa tarvetta syventää ymmärrystä incel-ilmiöstä ja -ideologiasta ja painottaa ennaltaehkäisyn merkitystä aktiivisemmilla politiikoilla, joilla torjutaan incel-ilmiötä ja -ideologiaa ja niiden narratiiveja sekä puututaan niiden taustalla mahdollisesti oleviin mielenterveysongelmiin ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin;

73.muistuttaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, erityisesti naisten oikeuksia ajavien järjestöjen ja naisten ihmisoikeuksien puolustajien, mukaan lukien humanitaarisen alan järjestöt, ratkaisevasta ja välttämättömästä roolista terveeseen demokratiaan kuuluvassa hallitusjärjestelmän osien keskinäisessä valvonnassa sekä sukupuolten tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien puolustamisessa ja edistämisessä erityisesti poliittisten, sosiaalisten ja institutionaalisten vastaliikkeiden aikana; kehottaa komissiota antamaan tunnustusta kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, naisten ihmisoikeuksia ajaville järjestöille ja puolustajille sekä feministisille, hlbtiq+-henkilöiden oikeuksia ajaville sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia ajaville liikkeille ja suojelemaan, turvaamaan ja tukemaan niitä, sillä ne ovat välttämättömiä edistettäessä osallistavia poliittisia uudistuksia, kyseenalaistettaessa syrjiviä käytäntöjä ja aktivoitaessa yhteisöjä puolustamaan perusoikeuksia EU:ssa ja maailmanlaajuisesti; panee merkille, että ne joutuvat yhä useammin äärioikeistolaisten ja oikeuksia vastustavien toimijoiden kohteeksi; kehottaa komissiota sisällyttämään naisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden parissa työskentelevien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden suojelua ja tukea koskevia toimia ja suosituksia horisontaalisena pilarina EU:n politiikkaan ja vuoden 2025 jälkeiseen sukupuolten tasa-arvostrategiaan;

74.kehottaa komissiota varmistamaan naisten oikeuksia ajaville järjestöille kestävän ja helposti saatavilla olevan rahoituksen, myös seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kautta, sekä ylläpitämään ja vahvistamaan sitoutumistaan kansalaisyhteiskunnan tukemiseen kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman kautta muun muassa taloudellisesti ja varmistamaan, että ohjelmalla voidaan edelleen jämäkästi torjua oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia uusia uhkia; kehottaa komissiota erityisesti säilyttämään kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman itsenäisenä suoran hallinnoinnin alaisena ohjelmana ja lisäämään merkittävästi sen rahoitusta, jotta voidaan vastata alirahoitettujen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tarpeisiin sekä kansalaistoimintaympäristöön ja EU:n arvoihin kohdistuviin kasvaviin uhkiin ja haasteisiin; kehottaa komissiota säilyttämään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia, myös seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, koskevan ohjelmaosion sekä Daphne-lohkon kaltaiset erityiset osiot, ja toteaa, että Daphnen olisi säilyttävä itsenäisenä ohjelmana, jolla on erillinen budjettikohta uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta sukupuolistunutta väkivaltaa ja syrjintää, mukaan lukien hlbtiq-henkilöihin kohdistuva väkivalta ja syrjintä, voidaan torjua;

75.huomauttaa, että merkittävä osa rahoituksesta, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa vastustavien liikkeiden kasvua kaikkialla EU:ssa, on peräisin ulkomaisilta toimijoilta; muistuttaa, että kaikessa rahoituksessa on noudatettava SEU 2 artiklassa ja perusoikeuskirjassa vahvistettuja unionin yhteisiä arvoja ja varmistettava, että taloudellinen tuki vahvistaa EU:n demokraattisia arvoja; kehottaa komissiota tarkistamaan ja arvioimaan kaikkea nykyistä rahoitusta sukupuoliresponsiivisella tavalla ja vahingon välttämisen periaatetta noudattaen, jotta voidaan varmistaa, että EU:n varoja ei käytetä demokratian ja sukupuolten tasa-arvon vastaisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti sellaisten yhteistyössä hallinnoitavien varojen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, joilla on tarkoitus edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tukea kansalaisyhteiskuntaa, myös naisten oikeuksia ajavia kansalaisjärjestöjä, jotta voidaan varmistaa, että tällaisten varojen saamista koskevia ehdotuspyyntöjä ei keskeytetä tai evätä tahallaan;

76.kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen että Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa erityisesti sukupuolten tasa-arvoon, syrjimättömyyteen ja vähemmistöjen oikeuksiin liittyvissä tuomioissa ja varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat kansainvälisiä velvoitteitaan;

77.kehottaa myöntämään riittävästi rahoitusta EU:n tutkimuksille, joissa käsitellään sukupuolten tasa-arvoa, muun muassa EIGElle ja EU:n perusoikeusvirastolle, ja hyödyntämään välineitä, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta rahoitettavien sukupuolten tasa-arvoa koskevien suunnitelmien hankkeita; kehottaa parantamaan menetelmiä, joiden avulla voitaisiin tunnistaa EU:n varojen edunsaajien lisäksi myös ohjelmien muutospotentiaali; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n varoja myönnetään ainoastaan hankkeisiin, jotka ovat EU:n perusoikeuksien ja periaatteiden mukaisia, myös siltä osin kuin on kyse sukupuolten tasa-arvosta, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien saavutettavuudesta ja sukupuolistuneen väkivallan poistamisesta; kehottaa komissiota varmistamaan oikeudenmukaisen ja sosiaalisesti tasapuolisen siirtymän, joka toimii kaikkien hyväksi, laatimalla sukupuoleen perustuva intersektionaalinen strategia keskeisten kysymysten käsittelyyn, ja korostaa tarvetta lisätä merkittävästi investointeja keskeisiin sosiaalipalveluihin, jotta voidaan edistää naisten riippumattomuutta, tasa-arvoa ja emansipaatiota;

78.toteaa, että monet naiset kohtaavat risteävää eriarvoisuutta ja syrjintää EU:ssa, ja kehottaa komissiota kehittämään edelleen intersektionaalisuuden soveltamista monialaisena periaatteena vuoden 2025 jälkeisessä uudessa sukupuolten tasa-arvostrategiassa sekä kaikissa lainsäädännöllisissä ja muissa toimenpiteissä;

79.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään intersektionaalisuutta kaikissa sukupuolten tasa-arvoon liittyvässä politiikassa ja ottamaan huomioon, että sukupuolistunutta väkivaltaa ja syrjintää pahentavat myös esimerkiksi ikä, rotu, etninen tausta, vähemmistöasema, vammaisuus, sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen, ja että näiden seikkojen risteävyys luo moninkertaisia, yksilöllisiä syrjinnän muotoja, jotka edellyttävät kohdennettuja ja tilannekohtaisia toimenpiteitä;

80.kehottaa komissiota varmistamaan, että toimenpiteet kattavat koko EU:n alueen ja että niillä voidaan tehokkaasti puuttua sukupuolten tasa-arvon alueellisiin eroihin sekä EU:n jäsenvaltioiden että niiden alueiden välillä ja niiden sisällä; korostaa, että näiden toimenpiteiden olisi oltava mukautettavissa ja niihin olisi varattava riittävät resurssit sukupuolten välisten erojen torjumiseksi niin, että kunkin alueen käytettävissä olevat resurssit, saavutettavuus ja edistymisen taso otetaan huomioon;

81.pitää valitettavana, että vaikka naiset ovat maaseudulla keskeisessä asemassa yhteisöjensä ylläpitämisessä ja maatalouden elinkelpoisuuden säilyttämisessä, heidän panostaan ei useinkaan arvosteta ja he kohtaavat edelleen monia haasteita, kuten rajalliset työllistymismahdollisuudet, palvelujen heikompi saatavuus, kehittymättömämpi infrastruktuuri ja aliedustus päätöksenteossa; kehottaa komissiota luomaan ja toteuttamaan maaseutualueiden naisille suunnattuja alaohjelmia ja toimia;

82.kehottaa neuvostoa vahvistamaan ja tukemaan sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän neuvoston kokoonpanoa, jossa kokoontuvat sukupuolten tasa-arvosta ja naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa koskevien kysymysten käsittelystä vastaavat ministerit ja valtiosihteerit, jotta voidaan toteuttaa yhteisiä ja konkreettisia toimenpiteitä, myös neuvoston puheenjohtajavaltioiden kautta, ja varmistaa, että sukupuolten tasa-arvoa koskevista kysymyksistä keskustellaan korkeimmalla poliittisella tasolla;

83.kehottaa komissiota seuraamaan ja edistämään tasa-arvoelimiä koskevista normeista annetun direktiivin (direktiivi (EU) 2024/1499) nopeaa täytäntöönpanoa sekä antamaan jäsenvaltioille suosituksen niiden toimintaa ja tehtäviä koskevista normeista, jotta voidaan helpottaa direktiivin asianmukaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja varmistaa tasa-arvoelinten yhdenmukainen rakenne kaikkialla unionissa; korostaa, että EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen on tärkeää, ja kehottaa komissiota toteuttamaan toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja pyytämään Euroopan unionin tuomioistuimelta oikeudellista lausuntoa;

84.antaa EIGElle tunnustusta rakentavasta yhteistyöstä ja omistautuneesta työstä, joka on ratkaisevan tärkeää asianmukaisen tietojen keräämisen, vertailukelpoisten eriteltyjen tietojen analysoinnin, EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille tarjottavan tutkimuksen ja ohjauksen sekä sukupuolten tasa-arvon kannalta merkityksellisen EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon seurannan kannalta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota varmistamaan, että EIGEllä on riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit ja valmiudet, jotta se voi hoitaa tehtävänsä tuloksellisesti; muistuttaa, että EIGEllä on ollut jatkuvia henkilöstövajeeseen liittyviä ongelmia, joita on pahentanut entisestään teknistä apua koskevien pyyntöjen jyrkkä lisääntyminen; kehottaa siksi osoittamaan EIGElle uusia väliaikaisia toimihenkilöitä;

85.kehottaa komissiota aktiivisesti kuulemaan naisia ja tyttöjä heidän kaikessa moninaisuudessaan ja ottamaan heidät mukaan, myös heitä edustavien organisaatioiden kautta, vuoden 2025 jälkeisen sukupuolten tasa-arvostrategian valmisteluun ja täytäntöönpanoon;

86.kehottaa komissiota ottamaan huomioon kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja eri tasojen toimijoiden, kuten maaseutuyhteisöjen, paikallisten toimintaryhmien, alueiden ja kuntien sekä tiedeyhteisön ja alueiden komitean kaltaisten instituutioiden, tärkeän roolin sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa; kehottaa siksi komissiota noudattamaan osallistavaa lähestymistapaa ja ottamaan kaikki nämä sidosryhmät tiiviisti mukaan edistämään vuoden 2025 jälkeisen sukupuolten tasa-arvostrategian tavoitteiden saavuttamista;

87.korostaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä alan asiantuntijoiden kanssa; kehottaa komissiota myös varmistamaan, että sukupuolten tasa-arvoa koskevaa politiikkaa rahoitetaan asianmukaisesti ja tuetaan paikallisella ja alueellisella tasolla ja että EU:n koheesio- ja elpymisrahastoihin sisältyy vaatimuksia selkeistä sukupuolten tasa-arvoa koskevista tavoitteista, jotta voidaan varmistaa, että aluekehitys auttaa vähentämään sukupuolten eroja sen sijaan, että se pahentaisi eriarvoisuutta, koska sillä on suora vaikutus moniin sukupuolten tasa-arvoon vaikuttaviin kysymyksiin, kuten työllisyyteen, koulutukseen, hoitoinfrastruktuuriin, terveydenhuoltoon, väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten tukemiseen sekä sukupuolisensitiiviseen kaupunkisuunnitteluun ja liikenteeseen;

88.kehottaa komissiota varmistamaan ja parantamaan yhteistyössä EIGEn ja Eurostatin kanssa vertailukelpoisten sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen säännöllistä, luotettavaa ja riittävää keräämistä, raportointia ja analysointia EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla; kehottaa komissiota kehittämään yhteisen seurantamenetelmän tietojen keräämistä varten, jos sellainen puuttuu, ja korostaa tarvetta kehittää horisontaalisia EU:n määritelmiä, jotta sukupuolivaikutusten arviointia unionin politiikan aloilla voidaan helpottaa; kehottaa komissiota parantamaan erityisesti tietojen keräämistä sukupuolistuneen väkivallan, mukaan lukien naismurhat, raiskaukset ja muu seksuaalinen väkivalta, ehkäisemisestä, syytteeseenpanosta ja seuraamuksista siten, että kerätään kattavia ja vertailukelpoisia tietoja sekä uhreista että rikoksentekijöistä jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, uhrin ja rikoksentekijän välisen suhteen ja rikoksen tyypin mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annetun direktiivin mukaisesti sekä mahdollisuuksien mukaan sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, rodun tai etnisen alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoliominaisuuksien, vammaisuuden ja kansalaisaseman mukaan, sekä varmistamaan, että tietoja tarkistetaan säännöllisesti ja että niitä käytetään päätöksenteossa, resurssien kohdentamisessa ja muissa toimenpiteissä, joilla pyritään ehkäisemään ja puuttumaan seksuaaliseen ja muuhun sukupuolistuneeseen väkivaltaan; kannustaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta voidaan varmistaa uhrien oikeudet ja suunnitella erityistoimia tätä varten;

89.korostaa, että sukupuolten tasa-arvoa koskevan politiikan kehittämisen edellytyksenä on riittävien resurssien osoittaminen ja vuoden 2025 jälkeisen sukupuolten tasa-arvostrategian täytäntöönpano;

90.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.