1.katsoo, että on olennaisen tärkeää luoda suotuisat markkinaolosuhteet eurooppalaisille yrityksille, jotta ne voivat innovoida, käynnistää toiminnan, luoda, kasvaa ja laajentaa toimintaansa Euroopassa, sillä näin EU:n markkinoiden koko potentiaali saadaan käyttöön ja talouksiemme kilpailukyky paranee; toteaa, että sääntelyn hajanaisuus on yksi este, joka estää scale-up-yrityksiä hyödyntämästä sisämarkkinoiden koko potentiaalia; toteaa, että eri jäsenvaltioissa ja alueilla pk-yritysten rahoituksen ehdot ja vaatimukset ovat erilaisia ja että tämä johtuu kullekin yritykselle, maantieteelliselle sijainnille – kuten syrjäiset alueet, syrjäisimmät alueet ja saarialueet – ja taloudelliselle toimintaympäristölle ominaisista tekijöistä, minkä vuoksi ne tarvitsevat tällaisiin erityispiirteisiin ja pienempien talouksien tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja;

2.pitää myönteisenä, että Draghin ja Lettan raporttien jälkeen on todettu, että tarvitaan kilpailukykyisemmät ja vähemmät hajanaiset sisämarkkinat, joilla on vähemmän byrokratiaa; kehottaa komissiota ottamaan huomioon näissä raporteissa esitetyt suositukset, joissa todetaan, että sekä sääntelyn että politiikan tasolla tarvitaan välittömiä ja määrätietoisia toimia; pitää tässä yhteydessä valitettavana liiallisia rasitteita, joita pk-yrityksille on aiheutunut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisten eri velvoitteiden täytäntöönpanosta; on vakuuttunut siitä, että erityiset start-up- ja scale-up-yritysten määritelmät lisäisivät mahdollisuuksia saada tukea niiden erityistarpeisiin räätälöidyillä toimenpiteillä;

3.toteaa, että unionissa pankkien luotonanto on edelleen pk-yritysten ensisijainen ulkoinen rahoituslähde; korostaa perinteisten pankkimallien, kuten pienten alueellisten pankkien, säästöpankkien, osuuspankkien ja julkisten laitosten, tärkeää roolia;

4.painottaa, että EU:n olisi pyrittävä tekemään liiketoimintaympäristöstä helpompi ja houkuttelevampi, jotta saadaan liikkeelle sekä eurooppalaisia että kansainvälisiä pääomia ja investointeja; korostaa tarvetta edistää sellaista scale-up-ekosysteemiä, joka perustuu ensisijaisesti yksityisiin investointeihin sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, jotka auttaisivat saamaan liikkeelle pääomaa ja helpottaisivat yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta; korostaa pankkien tärkeää ja hyvin kehittynyttä roolia, sillä niillä on aluekohtaista ja paikallista tietämystä rahoituksen myöntämisestä pk-yrityksille niiden toimittua pitkään tällaisten yritysten kanssa;

5.kehottaa kiinnittämään huomiota EU:n scale-up-yritysten kohtaamiin erityishaasteisiin, jotka liittyvät rahoituksen saantiin myöhäisessä kasvuvaiheessa; toteaa, että monet erittäin lupaavat EU:n yritykset ovat edelleen riippuvaisia ulkomaisesta riskipääomasta ja ulkomaisista sijoittajista ja että suuri osa myöhemmistä rahoituskierroksista on Euroopan ulkopuolisten sijoittajien johtamia; korostaa tarvetta luoda unionissa houkuttelevammat olosuhteet investoinneille; korostaa, että rahoituksen saatavuuden olisi perustuttava taloudellista tehokkuutta, kannattavuutta ja toiminnan laajentamista koskeviin kriteereihin riippumatta pääoman alkuperästä, ja muistuttaa, että avoin ja globaali kilpailu investoinneista hyödyttää yrityksiä ja edistää innovointia; korostaa tässä yhteydessä äskettäin hyväksyttyä EU:n listautumissäädöstä Listautumissäädös koostuu asetusten (EU) 2017/1129, (EU) N:o 596/2014 ja (EU) N:o 600/2014 muuttamisesta unionin julkisten pääomamarkkinoiden houkuttelevuuden lisäämiseksi yritysten kannalta ja pienten ja keskisuurten yritysten pääoman saannin helpottamiseksi 23. lokakuuta 2024 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2024/2809 (EUVL L, 2024/2809, 14.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2809/oj), osakkeidensa ottamista kaupankäynnin kohteeksi monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä hakevien yritysten moniääniosakerakenteista 23. lokakuuta 2024 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä (EU) 2024/2810 (EUVL L, 2024/2810, 14.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/2810/oj) ja direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta unionin julkisten pääomamarkkinoiden houkuttelevuuden lisäämiseksi yritysten kannalta ja pienten ja keskisuurten yritysten pääoman saannin helpottamiseksi sekä direktiivin 2001/34/EY kumoamisesta 23. lokakuuta 2024 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä (EU) 2024/2811 (EUVL L, 2024/2811, 14.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/2811/oj)., jolla helpotetaan kaikenkokoisten yritysten, myös pk-yritysten, listautumista eurooppalaisiin pörsseihin;

6.panee merkille, että komissio julkaisi EU:n start-up- ja scale-up-yritysstrategian, jolla on tarkoitus edistää innovointia ja puuttua yksittäisten innovoijien, yritysten perustajien ja start-up- ja scale-up-yritysten kohtaamiin haasteisiin EU:ssa; korostaa, että vaikka strategiassa esitetty diagnoosi osuu jossain määrin oikeaan, ehdotettujen toimenpiteiden on oltava kunnianhimoisempia ja että on keskityttävä kaikkien sellaisten EU:n säädösten kumoamiseen, jotka aiheuttavat yritysten perustamista ja laajentamista haittaavia tarpeettomia hallinnollisia rasitteita; pyytää komissiota sisällyttämään maatalouden strategiassa määriteltyihin ensisijaisiin aloihin;

7.katsoo, että pk-yritysten ja scale-up-yritysten rahoituksen saannin helpottaminen riippuu i) byrokratian ja sääntelytaakan, mukaan lukien pitkäkestoiset lupamenettelyt, kalliit raportointivaatimukset ja monimutkainen ja ennakoimaton sääntely-ympäristö, merkittävästä ja jatkuvasta vähentämisestä, ii) paremmista valmiuksista saada liikkeelle yksityisiä investointeja ja säästöjä, iii) scale-up-yritysten rahoitusvajeen umpeen kuromisesta ja iv) pääomamarkkinoiden kilpailukykyisen ekosysteemin vahvistamisesta EU:ssa; korostaa, että tätä varten komission lopullisena tavoitteena on oltava sellaisen säästö- ja investointiunionin toteuttaminen, jossa kunnioitetaan jäsenvaltioiden toimivaltaa ja toissijaisuusperiaatetta;

8.muistuttaa, että monet lupaavat eurooppalaiset start-up- ja scale-up-yritykset siirtyvät EU:n ulkopuolisiin maihin EU:n raskaan, hitaan, hajanaisen ja ennakoimattoman sääntely-ympäristön vuoksi; korostaa, että ellei tätä suuntausta muuteta huomattavan yksinkertaistamisen avulla, EU menettää vastakin strategisimmassa kasvuvaiheessa olevia yrityksiä, mikä johtaa työpaikkojen menetyksiin ja hitaampaan talouskasvuun; pitää valitettavana, että verotukseen ja sääntelyyn liittyvät kynnysarvot jarruttavat yritysten kasvua, koska käsittelyistä tulee raskaampia, kun tietyt yrityksen kokoa tai liikevaihtoa koskevat kynnysarvot ylittyvät;

9.kehottaa edelleen toteuttamaan yksinkertaistamistoimia ja kannustaa komissiota esittämään uusia ehdotuksia, jotka menevät sen yksinkertaistamiseen tähtääviä koontipaketteja pidemmälle, ja kehottaa vahvistamaan start-up-yrityksille suotuisia säännöksiä ja kehyksiä, joilla helpotetaan start-up- ja scale-up-yritysten kasvua, toiminnan laajentamista ja rajat ylittävää toimintaa ja varmistetaan samalla kuluttajansuoja, tietosuoja ja reilu kilpailu; palauttaa mieliin komission sitoumuksen vähentää byrokratiaa kaikilla osa-alueilla noudattaen horisontaalista lähestymistapaa ja kehottaa tarkastelemaan järjestelmällisesti EU:n säännöstöä pk-yritysten sääntelyesteiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi;

10.korostaa, että komission hyväksyttyä toisen koontipaketin InvestEU-ohjelman täytäntöönpanossa tarvitaan virtaviivaistettuja prosesseja sen varmistamiseksi, että pk-yritykset – myös pienimmät niistä – voivat saada helpommin rahoitustukea, jota ne tarvitsevat kasvuun ja innovointiin; pitää tärkeänä varmistaa, että sääntelykehykset ja EU:n rahoittamat välineet ovat oikeassa suhteessa pk-yritysten kokoon ja hallinnollisiin valmiuksiin ja että ne on mukautettu asianmukaisesti pk-yritysten tarpeisiin sen sijaan, että ne olisi kopioitu sellaisinaan suurempia yrityksiä koskevista vaatimuksista;

11.toteaa, että moninkertaisten sääntelyvaatimusten asettaminen pankeille voi vaikuttaa kielteisesti lainanantoon pk-yrityksille; korostaa, että on tärkeää välttää päällekkäisiä raportointivaatimuksia ja useita raportointikanavia, sillä ne aiheuttavat tarpeetonta hallinnollista rasitetta erityisesti pienille pankeille; kehottaa komissiota arvioimaan Euroopan pankkiviranomaisen ja yhteisen valvontamekanismin avustuksella nykyisten sääntelysääntöjen vaikutuksia pk-yrityksille annettaviin lainoihin; korostaa, että pankkialan sääntelyssä on sovellettava suhteellisuusperiaatetta;

12.kehottaa komissiota arvioimaan yrityksiä rasittavia nykyisiä sääntelyvelvoitteita, kuten kestävän rahoituksen kehystä, joka soveltuu huonosti eurooppalaisille pk-yrityksille, sekä muita Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta johtuvia velvoitteita, ja kehittämään oikeasuhteisuuden kynnysarvoja pk-yritysten vapauttamiseksi liiallisista velvoitteista; suhtautuu myönteisesti ehdotettuun uuteen pk-yritysten kilpailukykytarkastukseen; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki kestävyysraportointia koskevat normit ovat yksinkertaisia ja vapaaehtoisia, ja tarkastelemaan uudelleen kolmannen pilarin pankkitoimintaa koskevia julkistamisvaatimuksia, jotka voivat välillisesti aiheuttaa pk-yrityksille suhteettomia tietovaatimuksia;

13.korostaa, että ”yksi sisään, yksi ulos” -lähestymistapa, jota ei ole pantu riittävällä tavalla täytäntöön, ei riitä, ja kehottaa komissiota ehdottamaan kunnianhimoisempaa yksinkertaistamisstrategiaa, jolla varmistetaan oikeusvarmuus ja ennakoitavuus ja johon sisältyy myös toisen ja kolmannen tason lainsäädännön uudelleentarkastelu; korostaa, että raportointivelvoitteita koskevan komission 35 prosentin vähennystavoitteen on oltava mitattavissa ja tuloksia on voitava seurata selkeän aikataulun, keskeisten tulosindikaattoreiden ja tarkoituksenmukaisen seurantamenetelmän avulla;

14.panee merkille, että komissio pyrkii toteuttamaan säästö- ja investointiunionin, johon on sisällyttävä paitsi EU:n tason toimia myös sellaisten välineiden, ratkaisujen ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen, joissa kunnioitetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia kansallisella tasolla ja joilla edistetään rajat ylittävää johdonmukaisuutta ja kriittisten erojen asteittaista poistamista;

15.kehottaa komissiota parantamaan sijoittajien tiedonsaantia ja suojaa ja hyödyntämään samalla mahdollisuuksia kanavoida yksinkertaistettujen vähittäistuotteiden avulla kotitalouksien säästöjä pääomamarkkinoille ja muistuttaa eläkerahastojen ja vakuutusyhtiöiden tärkeästä roolista tämän kanavoinnin mahdollistajina; panee merkille ”Finance Europe” -merkinnän käyttöönoton ja toteaa, että sen tarkoituksena on antaa säästäjille mahdollisuus sijoittaa halutessaan säästöjään eurooppalaisiin yrityksiin ja siten osallistua suoraan unionin talouden rahoittamiseen; korostaa, että tämä merkintä ei saisi lisätä yritysten hallinnollista rasitetta;

16.pitää valitettavana, että eurooppalaisista riskipääomarahastoista (EuVECA) annetulla asetuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 345/2013, annettu 17. huhtikuuta 2013, eurooppalaisista riskipääomarahastoista (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/345/oj). on ollut vain vähäinen myönteinen vaikutus paikallisiin riskipääomamarkkinoihin; suhtautuu myönteisesti siihen, että säästö- ja investointiunionia koskevassa komission tiedonannossa keskitytään nuorille ja innovatiivisille pk-yrityksille tarjolla olevaan riskipääomaan, mutta pitää valitettavana, että eurooppalaisia riskipääomarahastoja koskeva komission ehdotus on lykätty vuoden 2026 kolmannelle neljännekselle; kehottaa komissiota harkitsemaan 100 000 euron vähimmäisinvestointikynnyksen poistamista, jotta yksityiset säästäjät voivat investoida vaihtoehtoisiin rahastoihin; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita tarjoamaan pk-yrityksiin sijoittaville riskipääomarahastoille houkuttelevat ja vakaat verotus- ja sääntelykehykset;

17.korostaa painokkaasti tarvetta parantaa EU:n kansalaisten ja yrittäjien finanssiosaamista ja luoda säästöille ja investoinneille paremmat edellytykset, jotka mahdollistavat siirtymisen säästämisestä investoimiseen tietoisesti ja itsenäisesti; kehottaa komissiota sisällyttämään yrittäjyyden tulevan finanssiosaamista koskevan strategian soveltamisalaan ja välineistöön, jonka avulla jäsenvaltiot voivat tehostaa koordinointia tällä alalla;

18.pyytää, ettei julkista rahoitusta käytettäisi tukina vaan pikemminkin katalysaattorina, jolla saadaan liikkeelle yksityisiä investointeja ja lisätään yritysten saatavilla olevaa yksityistä rahoitusta; muistuttaa, että suurimman osan näistä investoinneista on oltava yksityisiä, ja korostaa, että tätä on edistettävä houkuttelevilla ja vakailla vero- ja sääntelykehyksillä, jotka ovat kannattavia sekä ammattimaisille sijoittajille että vähittäissijoittajille; muistuttaa nykyisestä lainoihin kohdistuvasta rakenteellisesta vinoumasta ja katsoo, että on aloitettava keskustelu omaa pääomaa koskevien verokannustimien tarpeesta ja kannustettava riskipääoman käyttöön osana perinteisen pankkitoiminnan liiketoimintamallia vaarantamatta rahoitusvakautta;

19.korostaa, että julkisella sektorilla voi olla keskeinen rooli yksityisen pääoman liikkeelle saamisessa erityisesti aloilla, joilla vallitsee epäsymmetrinen informaatio, tai alueilla, joilla rahoitusmarkkinat ovat alikehittyneet; pyytää suunnittelemaan julkiset välineet siten, että ne ovat tehokkaita, että varmistetaan kilpailuneutraliteetti ja että niissä painotetaan vaikutusta, jotta voidaan maksimoida niiden yksityisiä investointeja lisäävä houkutteluvaikutus; korostaa siksi, että Euroopan investointipankkiryhmän (EIP-ryhmä) potentiaalia on hyödynnettävä kattavasti yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja että sen on osoitettava enemmän resursseja pk-yritysten innovointihankkeisiin, startup-yrityksiin ja scale-up-yrityksiin; korostaa lisäksi aluekehitysrahaston roolia erityisesti alueilla, joilla mahdollisuudet saada luottoja ovat vähäiset, kun otetaan huomioon, että lainakustannukset vaihtelevat eri puolilla EU:ta, mikä haittaa pk-yrityksiä joissakin jäsenvaltioissa;

20.panee merkille arvopaperistamiskehyksen uudelleentarkastelun julkistamisen ja kehottaa komissiota tekemään siitä joustavamman, jotta luottolaitokset voivat tarjota lisärahoitusta yrityksille, myös pk-yrityksille, ja tukea niiden kasvua heikentämättä avoimuutta ja luottojen laatua; korostaa tässä yhteydessä, että merkittävää riskinsiirtoa koskevan kehyksen vakautta on parannettava lisäämällä riskiherkkyyttä ja parantamalla valvontaa, mikä edistää yksinkertaistamista;

21.panee merkille komission tavoitteen laatia hahmotelma EU:n sijoitussäästötiliksi, johon olisi sisällyttävä i) yksinkertaistettu veroilmoitusmenettely ja ii) siihen liittyviä verokannustimia ja iii) jossa ei saisi olla investoinnin maantieteellistä sijaintia tai talouden alaa koskevia rajoituksia, talletusrajoituksia eikä vähimmäissijoitusaikoja;

22.tunnustaa yksityisen sektorin keskeisen roolin EU:n talouskasvun ja vaurauden kannalta; korostaa, että pääomamarkkinoiden yhdentämisen edistymisen on aina perustuttava taloudellisen vapauden, kilpailun ja oikeusvarmuuden periaatteisiin;

23.korostaa, että jälkikauppojen eurooppalainen markkinapaikka, joka mahdollistaisi kaupankäynnin myöhäisvaiheessa ja listautumisantia edeltävässä vaiheessa olevien startup-yritysten osakkeilla, parantaisi unionin rahoitusekosysteemiä, kunhan siinä varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden välillä, estetään rahoitustoiminnan keskittyminen vain muutamille lainkäyttöalueille ja kunnioitetaan kaikilta osin kansallista toimivaltaa;

24.toteaa, että uudelleenlaaditussa rahoitusmarkkinadirektiivissä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15. toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/65/oj). (MiFID II) säädetään pk-yritysten kasvumarkkinoiden erityisluokasta, jonka on tarkoitus vastata pienten yritysten erityistarpeisiin; kehottaa komissiota kehittämään tätä välinettä edelleen tarjoamalla joustavamman sääntelyjärjestelmän, jolla vastataan pienten yritysten ja midcap-yritysten tarpeisiin;

25.pitää valitettavana, että koska EU:n markkinoilla ei ole tarjolla houkuttelevia rahoitusvaihtoehtoja scale up -yrityksille eikä sääntely-ympäristö ole kilpailukykyinen, monet eurooppalaiset yritykset päätyvät käyttämään EU:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneita pääomasijoittajia ja sijoittautumaan EU:n ulkopuolisten maiden markkinoille laajentaakseen liiketoimintaansa; on huolissaan siitä, että EU:ssa kaatuu yhä enemmän pk-yrityksiä Katsinis, A., Lagüera-González, J., Di Bella, L., Odenthal, L., Hell, M., ym., ”Annual Report on European SMEs 2023/2024”, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2024, https://single-market-economy.ec.europa.eu/document/download/2bef0eda-2f75-497d-982e-c0d1cea57c0e_en?filename=Annual%20Report%20on%20European%20SMEs%202024.pdf.; pitää ensisijaisen tärkeänä puuttua taustalla oleviin syihin, kuten pitkäaikaisen pääoman puutteeseen, veropaineeseen toiminnan laajentumisen aikana ja suhteettomaan hallinnolliseen rasitteeseen;

26.on tietoinen siitä, että eurooppalaisten institutionaalisten sijoittajien, erityisesti vakuutusyhtiöiden, pankkien ja eläkerahastojen, liikkeelle saaminen on avainasemassa kasvuvajeen kaventamisessa; toteaa, että riskipääomarahastojen osuutta on lisättävä Euroopassa, jotta voidaan tarjota lisää rahoitusta scale-up-yrityksille, ja että niitä varten tarvitaan suotuisampi kehys riskipääomarahoitukselle ja turvallisille ulkomaisille suorille sijoituksille EU:ssa; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita, joiden eläkejärjestelmät ovat alikehittyneet, kehittämään täydentäviä (toisen pilarin) eläkejärjestelmiä, joilla voitaisiin auttaa rakentamaan riskipääomamarkkinoita, ja kehottaa sitä luomaan sääntely-ympäristön, joka edistää institutionaalisten sijoittajien pääomasijoituksia; muistuttaa, että komissio on sitoutunut kehittämään riskinvähentämistoimenpiteitä, jotta voidaan houkutella yksityistä rahoitusta liikepankeilta ja sijoittajilta sekä riskipääomaa;

27.kannustaa komissiota vahvistamaan yhteissijoitusalustoja, mukaan lukien alueellisesti toimivat sijoitusvälineet ja enkelisijoitttajien verkostot, yksityisen pääoman houkuttelemiseksi ja varhaisvaiheen sitkeiden rahoitusvajeiden paikkaamiseksi nopeasti kasvaville ja innovaatiovetoisille pk-yrityksille; kehottaa pääomittamaan tulevaa eurooppalaista European Tech-Champions Initiative 2.0 -aloitetta asianmukaisesti ja perustamaan erityisiä EU:n rahoitusjärjestelmiä, joilla tuetaan teknologia-alan startup- ja scale-up-yritysten varainkeruuta ja listautumista; korostaa EIP-ryhmän tehtävää tukea pk-yrityksiä ja kehottaa sitä hyväksymään joustavamman riskinarviointikehyksen ja varmistamaan, että uusi TechEU-foorumi on laajasti käytettävissä kaikissa jäsenvaltioissa yksinkertaistettujen menettelyjen avulla; on yhtä mieltä säästö- ja investointiunionia koskevan tiedonannon kanssa EU:n tason julkisen rahoituksen merkityksestä ja kannattaa siksi EU:n varojen uudelleensuuntaamista harvempiin mutta joustavampiin ohjelmiin, joissa resursseja voidaan siirtää painopisteiden välillä ajan mittaan;

28.korostaa, että on tärkeää luoda asianmukaiset edellytykset, jotta kansalaisten säästöjä voidaan ohjata tuottaviin sijoitusvälineisiin, jotka voivat hyödyttää pk-yrityksiä ja scale-up-yrityksiä; kannustaa komissiota poistamaan sääntelyyn liittyviä esteitä vähittäissijoitustuotteilta ja varmistamaan, että vähittäissijoittajia suojellaan asianmukaisesti niiden tehdessä sijoituspäätöksiä; toteaa, että joukkorahoitus ja älysopimusten ja hajautetun rahoituksen kaltaiset teknologiat voivat laajentaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada suoraa rahoitusta, ja kehottaa komissiota tarkistamaan sääntelykehystään noudattaen innovointiin keskittyvää ja oikeasuhteista lähestymistapaa riskeihin;

29.korostaa, että yritysten toiminnan laajentamisessa keskeisessä asemassa on yhdentyneempi innovaatioekosysteemi, johon kuuluu yliopistojen, start-up-yritysten, suurten yritysten ja pääomasijoittajien verkostoja ja jota tuetaan testauslaitosten ja teknologiainfrastruktuurin hyödyntämismahdollisuuksilla; korostaa myönteistä roolia, joka yrittäjäfoorumeilla, yksityisillä kiihdyttämöillä ja mentorointiverkostoilla voi olla startup-yritysten kasvun tukemisessa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkokehittämään sellaisia aloitteita kuin luotettavien sijoittajien verkosto, jonka tavoitteena on saada liikkeelle yksityistä pääomaa Euroopan innovaatiotavoitteiden tukemiseksi;

30.katsoo, että EU:n kilpailukykyisen ekosysteemin on koostuttava sekä vahvoista kansallisista markkinoista että vahvoista sisämarkkinoista ja että jäsenvaltioiden välinen terve kilpailu erityisesti taloudellisten ja sääntelyyn liittyvien lähestymistapojen osalta kannustaa niitä pitämään taloutensa dynaamisina ja houkuttelevina, mutta muistuttaa, että jäsenvaltiot eivät saa luoda esteitä pääoman tehokkaalle rajatylittävälle kohdentamiselle tai asettaa painopisteitä yksinomaan rahoituksen maantieteellisen alkuperän perusteella; kehottaa ottamaan komission aloitteissa huomioon jäsenvaltioissa jo hyväksi koetut parhaat käytännöt ja hyödyntämään niitä;

31.kehottaa komissiota keskittymään toissijaisuusperiaatteen mukaisesti markkinoiden kannalta suotuisiin edellytyksiin, jäsenvaltioiden yhteisiin relevantteihin nimittäjiin sekä vapaaehtoisiin ja täydentäviin kehyksiin, joilla pyritään vähentämään asteittain markkinoiden hajanaisuutta;

32.kehottaa komissiota selventämään, mistä 28. oikeusjärjestys muodostuisi, ja muistuttaa, että jos se otettaisiin käyttöön, sen olisi oltava vapaaehtoinen, siinä olisi kunnioitettava kaikilta osin jäsenvaltioiden järjestelmiä ja sitä olisi kehitettävä tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa, jotta voidaan tarjota yksinkertaistettu kehys, joka houkuttelee yksityisiä sijoittajia eurooppalaisiin startup-, scale-up- ja pk-yrityksiin ja auttaa eurooppalaisia startup-yrityksiä kehittymään maailmanlaajuisiksi teknologiajohtajiksi;

33.kehottaa komissiota kehittämään jäsenvaltioiden viranomaisten tuella pk-yrityksille ja scale-up-yrityksille yksinkertaistettuja ohjausvälineitä ja keskitettyjä asiointipisteitä, jotta niitä voidaan auttaa toimimaan erilaisten oikeusjärjestelmien piirissä eri puolilla EU:ta esimerkiksi yhtiöoikeuden, työlainsäädännön, maksukyvyttömyyslainsäädännön, verolainsäädännön, teollis- ja tekijänoikeuksien ja kansallisten rahoitusmahdollisuuksien saroilla; kehottaa lisäksi komissiota parantamaan pk-yritysten rahoituksen saannin seurantavälineitä, mukaan lukien sellaisten EU:n laajuisten indikaattorien ja tulostaulujen kehittäminen, jotka voivat auttaa niitä tunnistamaan mahdollisuuksia eri jäsenvaltioissa mutta jotka eivät aiheuta uusia raportointivelvoitteita eivätkä lisää hallinnollista rasitetta;

34.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.