(1)Edunvalvonta on unionissa kasvava ja enenevässä määrin rajatylittävä toimiala. Silloin kun siinä noudatetaan riittävää avoimuutta, se mahdollistaa kokemusten ja näkemysten vaihdon ongelmista ja ratkaisuista ja auttaa julkisen sektorin päätöksentekijöitä ymmärtämään eri lähestymistapoihin liittyviä vaihtoehtoja ja kompromisseja.

(2)Edunvalvontaa ei toteuteta ainoastaan kotimaisten sidosryhmien vaan yhä useammin myös kolmansien maiden puolesta. Kolmansista maista peräisin olevat ideat voivat vaikuttaa hedelmällisesti julkiseen keskusteluun, ja ne ovat tervetullut osa kansainvälistä vuoropuhelua. Viranomaisten tai yksityishenkilöiden ei kuitenkaan ole aina helppo havaita kolmansien maiden osallistumista edunvalvontatoimintaan päätöksentekoprosessinsa yhteydessä tai ymmärtää tällaisen toiminnan laajuutta ja suuntauksia ja sen takana olevia toimijoita. Tässä yhteydessä kolmansilla mailla tarkoitetaan maita, jotka eivät ole unionin tai Euroopan talousalueen jäseniä.

(3)Koska edunvalvontaa toteutetaan yleensä korvausta vastaan, myös silloin kun toimeksiantajana on kolmas maa, kyseessä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 57 artiklassa tarkoitettu palvelu. Edunvalvonnan markkinat käsittävät myös kolmansien maiden yhteisöjen itse toteuttaman edunvalvontatoiminnan, joka on verrattavissa palveluihin ja joka liittyy taloudelliseen toimintaan tai korvaa taloudellisen toiminnan. Tällaista toimintaa olisi kohdeltava samalla tavoin kuin edunvalvontapalveluja.

(5)Edunvalvontatoiminnan avoimuuden sääntelyä koskevat jäsenvaltioiden toimenpiteet ovat keskenään hyvin erilaisia, erityisesti edunvalvontaa toteuttaviin yhteisöihin sovellettavien, tietojen säilyttämistä ja rekisteröitymistä koskevien vaatimusten osalta. Jotkin jäsenvaltiot ovat perustaneet pakollisia rekistereitä, joilla pyritään erityisesti varmistamaan avoimuus. Toiset jäsenvaltiot ovat perustaneet vapaaehtoisia rekistereitä, kun taas joissakin jäsenvaltioissa ei ole lainkaan edunvalvontarekistereitä. Myös avoimuuden takaamiseksi vaadittujen tietojen yksityiskohtaisuus vaihtelee huomattavasti muun muassa sen suhteen, minkä tyyppisiä tietoja edustetuista eduista tai asiakkaasta vaaditaan. Joissakin jäsenvaltioissa edunvalvontaa koskevat tiedot on päivitettävä säännöllisesti, kun taas toisissa jäsenvaltioissa tiedot on päivitettävä aina kun edunvalvontatoiminnan soveltamisala muuttuu.

(6)Tällaiset erot heikentävät tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja lisäävät sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia niiden yhteisöjen kannalta, jotka haluavat toteuttaa edunvalvontatoimintaa useassa jäsenvaltiossa, mikä voi haitata uusien edunvalvontapalvelujen kehittämistä ja tarjontaa sisämarkkinoilla. Kolmannet maat todennäköisesti pyrkivät siihen, että niiden edut ovat edustettuina useammassa jäsenvaltiossa, voidakseen varmistaa itselleen suotuisan kohtelun kaikkialla unionissa. Tällaiset ehdot vaikuttavat talouden toimijoihin kielteisesti ja muodostavat esteen edunvalvonnan rajatylittävälle tarjoamiselle sisämarkkinoilla. Epätasapuoliset toimintaedellytykset myös ohjaavat edunvalvontatoimintaa pois sellaisista jäsenvaltioista, joissa on enemmän sääntelyä, ja ohjaavat sitä sellaisiin jäsenvaltioihin, joissa sääntelyä on vähemmän tai joissa sen noudattamisen valvonta on rajoitettua. Lisäksi kolmansien maiden toimijat voivat pyrkiä käyttämään tällaisia eri maiden sääntelyeroja hyväksi välttääkseen avoimuusvaatimusten noudattamisen.

(7)Koska eräiden kolmansien maiden yritykset vaikuttaa demokraattisiin prosesseihin unionissa tiedostetaan aiempaa paremmin, jotkin jäsenvaltiot pyrkivät todennäköisesti laatimaan uusia sääntöjä varmistaakseen edunvalvonnan puitteissa tapahtuvan ulkomaisen vaikuttamisen avoimuuden. Sen vuoksi on todennäköistä, että esteet tällaisten palvelujen tarjoamiselle useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa lisääntyvät kolmansien maiden puolesta toteutettavan edunvalvontatoiminnan markkinoiden hajanaisuuden seurauksena.

(8)Edunvalvonnan avoimuutta sääntelevien kansallisten toimenpiteiden nykyiset erot, jotka vaikuttavat erityisesti kolmansien maiden puolesta toteutettavaan edunvalvontaan, ja nykytilanteessa lisääntynyt tietoisuus demokraattisiin prosesseihin kohdistuvan ulkomaisen häirinnän riskeistä korostavat tarvetta toteuttaa toimia unionin tasolla edunvalvontapalvelujen tarjoamisen sääntelemiseksi niin, että voidaan kattaa kolmansien maiden puolesta toteutettava edunvalvontatoiminta kaikkialla unionissa ja varmistaa samalla tällaisen toiminnan korkea avoimuustaso.

(9)Jotta voitaisiin välttää tilanne, jossa jäsenvaltiot pyrkivät ratkaisemaan huolensa edunvalvonnan puitteissa tapahtuvan ulkomaisen vaikuttamisen avoimuudesta yksipuolisesti, ja estää uusien esteiden muodostuminen kolmansien maiden puolesta toteutettavan edunvalvontatoiminnan rajatylittävälle tarjoamiselle toisistaan poikkeavien ja epäyhdenmukaisten kansallisten lakien seurauksena, on tarpeen säätää yhdenmukaistetuista toimenpiteistä unionin tasolla.

(10)Tässä direktiivissä säädettyjen, kaikkialla sisämarkkinoilla sovellettavien yhdenmukaisten avoimuusvaatimusten tarkoituksena on luoda yhdenmukainen ja järjestelmällinen kehys, jotta voidaan varmistaa sellaisen kolmansien maiden puolesta toteutettavan edunvalvontatoiminnan avoimuus, jonka tavoitteena on vaikuttaa toimintapolitiikan tai lainsäädännön laatimiseen, muotoiluun tai täytäntöönpanoon tai julkisiin päätöksentekoprosesseihin unionissa.

(11)Vahvistamalla yhteiset avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä raportointia koskevat normit voidaan myös tukea demokraattista vastuuvelvollisuutta ja edistää yleistä tietoisuutta edunvalvontatoiminnasta, jonka tavoitteena on vaikuttaa toimintapolitiikan tai lainsäädännön laatimiseen, muotoiluun tai täytäntöönpanoon tai julkisiin päätöksentekoprosesseihin unionissa, sekä saada asiasta luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa. Tarve varmistaa kolmansien maiden puolesta toteutettavan edunvalvontatoiminnan avoimuus on oikeutettu yleisen edun mukainen tavoite, kun otetaan huomioon avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet, jotka Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 1 artiklan toisen kohdan ja 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti ohjaavat demokraattista toimintaa unionissa SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteisten arvojen mukaisesti, ja tukevat myös kansalaisten oikeuksien toteutumista.

(12)Kolmansien maiden puolesta toteutettava peitelty edunvalvontatoiminta voi vaikuttaa haitallisesti unionin sisäisten ja ulkoisten toimintapolitiikkojen laatimiseen, muotoiluun tai täytäntöönpanoon sekä sen taloudellisiin ja turvallisuusetuihin. Tämä heikentäisi laajemminkin demokratiaa, joka on unionin yhteinen arvo ja jonka turvaaminen on unionille ja sen jäsenvaltioille ensiarvoisen tärkeää. Yhdenmukaisen avoimuustason vahvistaminen tällaiselle toiminnalle kaikkialla unionissa edistäisi osaltaan kansalaisten luottamusta unionin ja jäsenvaltioiden päätöksentekoprosesseihin.

(13)Vaikka eräissä kolmansissa maissa on käytössä edunvalvontatoiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä koskevia sääntöjä, kyseiset säännöt eivät kata toimintaa, jonka tavoitteena on vaikuttaa toimintapolitiikan tai lainsäädännön laatimiseen, muotoiluun tai täytäntöönpanoon tai julkisiin päätöksentekoprosesseihin unionissa. Kyseiset säännöt eivät sen vuoksi sovellu varmistamaan sellaisen edunvalvonnan avoimuutta, jonka tavoitteena on vaikuttaa päätöksentekoon unionissa.

(14)Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat oikeasuhteisia ja rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen tiettyjen toimien, eli kolmansien maiden puolesta toteutettavan edunvalvontatoiminnan, avoimuuden varmistamiseksi. Toimenpiteissä asetetut vaatimukset koskevat tällaista toimintaa, eikä niissä aseteta yhteisöille vaatimuksia pelkästään sillä perusteella, että ne saavat rahoitusta ulkomailta. Tämän direktiivin keskeisenä tavoitteena on lisätä avoimuutta tilanteissa, joissa yhteisöt toteuttavat sisämarkkinoilla edunvalvontatoimintaa kolmansien maiden puolesta. Tässä direktiivissä säädettyjen velvoitteiden tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että julkisesti saataville asetettavat tiedot esitetään tosiseikkojen pohjalta ja neutraalisti ja että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset toimivat siten, että yhteisöille ei aiheudu mitään kielteisiä seurauksia – esimerkiksi leimaamista – sen vuoksi, että ne ovat rekisteröityneet tämän direktiivin säännösten mukaisesti. Direktiivissä säädetään kattavista suojatoimista, joihin sisältyy tehokas oikeudellinen valvonta yhdenmukaistettujen toimenpiteiden oikeasuhteisuuden takaamiseksi. Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat kaikilta osin perusoikeuksien ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustettujen periaatteiden mukaisia, mukaan lukien sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, tieteellisen tutkimuksen vapaus ja akateeminen vapaus, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja elinkeinovapaus. Tässä direktiivissä säädetyillä toimenpiteillä asetetaan kolmansien maiden puolesta toteutettavaa edunvalvontatoimintaa koskeva yhteinen avoimuustaso ja lujitetaan siten perusoikeuskirjassa vahvistettuja kansalaisten demokraattisia oikeuksia.

(15)Tällä direktiivillä yhdenmukaistettujen avoimuusvaatimusten ei tulisi vaikuttaa edunvalvontatoimintaa koskeviin kansallisiin sääntöihin muiden kuin kolmansien maiden yhteisöjen osalta eikä niiden tulisi vaikuttaa tällaisen toiminnan aineelliseen sisältöön eikä niihin aineellisiin sääntöihin, joita sovelletaan virkamiehiin heidän ollessaan vuorovaikutuksessa edunvalvontatoimintaa toteuttavien yhteisöjen kanssa. Niiden ei tulisi vaikuttaa myöskään kansallisen tai unionin lain nojalla annettuihin sääntöihin, joita sovelletaan rikoksiin ja niiden paljastamiseen ja tutkintaan tai rikoksiin liittyviin syytetoimiin, valvontaan ja seuraamuksiin, esimerkiksi korruptiota koskeviin sääntöihin.

(16)Avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamiseksi on tarpeen vahvistaa yhteinen edunvalvonnan määritelmä. Yhdenmukaistettujen avoimuusvaatimusten asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi edunvalvontatoiminnan käsite olisi ymmärrettävä laajasti. Sen olisi katettava toiminta, jonka tavoitteena on vaikuttaa esimerkiksi yleisen mielipiteen muokkauksen avulla toimintapolitiikan tai lainsäädännön laatimiseen, muotoiluun tai täytäntöönpanoon tai julkisen päätöksenteon prosesseihin unionissa ja sen jäsenvaltioissa, myös alueellisella ja paikallisella tasolla.

(17)Olisi voitava osoittaa selkeä ja olennainen yhteys, jonka mukaan toiminnalla voidaan todennäköisesti vaikuttaa toimintapolitiikan tai lainsäädännön laatimiseen, muotoiluun tai täytäntöönpanoon tai julkisen päätöksenteon prosesseihin unionissa. Tällaisen yhteyden määrittämistä varten olisi otettava huomioon kaikki merkitykselliset tekijät, kuten toiminnan sisältö, sen toteuttamisolosuhteet, tavoite, toteuttamiskeinot sekä se, onko toiminta osa järjestelmällistä tai jatkuvaa kampanjaa. Direktiivin soveltamista ei pitäisi rajoittaa vain toimintaan, jonka tavoitteena on edistää tietyn toimintapolitiikan, lainsäädännön tai julkisen päätöksentekoprosessin muuttamista, vaan sen olisi katettava myös toiminta, jolla pyritään vallitsevan tilanteen säilyttämiseen.

(18)Edunvalvontaa voitaisiin toteuttaa esimerkiksi järjestämällä kokouksia, konferensseja tai tapahtumia tai osallistumalla niihin, osallistumalla kuulemisiin, kuten parlamentin kuulemisiin ja muihin vastaaviin aloitteisiin, järjestämällä viestintä- tai mainoskampanjoita muun muassa tiedotusvälineiden, verkkoalustojen, sosiaalisen median vaikuttajien, verkostojen ja ruohonjuuritason aloitteiden välityksellä, laatimalla politiikka-asiakirjoja ja kannanottoja, lainsäädännön muutosehdotuksia, mielipidemittauksia ja -tutkimuksia tai avoimia kirjeitä ja muuta viestintä- tai tiedotusmateriaalia.

(19)Edunvalvonta voisi kattaa myös kolmannen maan puolesta toteutetut toimet tutkimuksen ja koulutuksen alalla, kuten ajatushautomoiden julkaisemat asiakirjat, joissa suositetaan tai puolletaan jonkin toimintapolitiikan hyväksymistä. Perusoikeuskirjan 13 artiklassa vahvistetun akateemista vapautta ja tieteellisen tutkimuksen vapautta koskevan periaatteen mukaisesti edunvalvonnan ei pitäisi kattaa tutkijoiden valitsemassaan aihepiirissä tekemää tutkimustyötä tai kyseisen tutkimuksen tulosten julkaisemista eikä opetus- ja koulutustoimintaa, joka toteutetaan akateemista vapautta koskevan periaatteen ja institutionaalisen itsemääräämisoikeuden mukaisesti, paitsi jos tällaisen toiminnan ilmeisenä tavoitteena on vaikuttaa toimintapolitiikan tai lainsäädännön laatimiseen, muotoiluun tai täytäntöönpanoon tai julkisen päätöksenteon prosesseihin unionissa ja sitä toteutetaan jonkin kolmannen maan yhteisön puolesta. Muussa tapauksessa tällaisen toiminnan toteuttamisen ei pitäisi johtaa tässä direktiivissä säädettyyn rekisteröintivaatimukseen.

(20)Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi suljettava kolmannen maan hallituksen virkamiesten toteuttama julkisen vallan käyttöön liittyvä toiminta, mukaan lukien toiminta, joka liittyy diplomaattisten suhteiden ylläpitämiseen valtioiden tai kansainvälisten organisaatioiden välillä. Tämän direktiivin ei pitäisi kattaa myöskään oikeusalan toimijan toimintaa, joka liittyy oikeudellisen neuvonnan tarjoamiseen kolmansien maiden yhteisöille tai niiden edustamiseen oikeudenkäynneissä tai sovittelu- tai välitysmenettelyissä sekä niiden perusoikeuksien suojaamiseen, mukaan lukien oikeus tulla kuulluksi, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus puolustukseen. Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi suljettava oikeudellisen neuvonnan lisäksi myös muu ammatillinen neuvonta, kuten ammatillisen tai asiantuntijatutkimuksen suorittaminen käytettäväksi todisteena oikeudenkäynnissä esitettäville väitteille; teknisen tai tieteellisen neuvonnan hankkiminen teknisen lainsäädännön noudattamista varten tai ammattihenkilön tarjoamien sovittelupalvelujen käyttäminen, vaikka tämä ei olisi laillistettu asianajaja. Tätä direktiiviä ei pitäisi soveltaa myöskään oheistoimintoihin, kuten ateriapalvelujen tai tilojen tarjoamiseen, esitteiden tai toimintapoliittisten asiakirjojen painamiseen tai asetuksessa (EU) 2022/20653 tarkoitettuihin verkossa toimiviin välityspalveluihin, kuten verkkoalustojen tarjoamiin palveluihin.

__________________

3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2065/oj).

(21)Avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamista varten on tarpeen vahvistaa yhteinen edunvalvontapalvelujen tarjoajien määritelmä. Edunvalvontapalvelujen tarjoajat voisivat olla yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä, ammattimaista edunvalvontatoimintaa itsenäisesti harjoittavia luonnollisia henkilöitä tai muita luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joiden pääasiallisena tai satunnaisena tehtävänä on vaikuttaa julkisen päätöksenteon prosesseihin, kuten lobbaus- ja suhdetoimintayritykset, ajatushautomot, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, yksityiset tutkimuslaitokset, tutkimuspalveluja tarjoavat julkiset tutkimuslaitokset, yksittäiset tutkijat ja konsultit.

(23)Jonkin yhteisön päätös pyytää edunvalvontapalveluja voi liittyä kolmannen maan hallitukseen tai viranomaisiin. Taustalla voi olla kyseisen kolmannen maan hallituksen tai viranomaisten kyseistä yhteisöä kohtaan harjoittama valvonta, erityisesti jos sillä tai niillä on ratkaiseva vaikutusvalta kyseiseen yhteisöön nähden taloudellisten oikeuksien, sopimusjärjestelyjen tai minkä tahansa muun keinon avulla. Kyse voi olla myös tilanteesta, jossa kolmannen maan hallitus tai viranomaiset ovat vaikuttaneet yhteisön päätökseen erityisesti antamalla ohjeita tai määräyksiä. Jotta voidaan ottaa huomioon tällaiset tapaukset, käsitteen ’kolmannen maan yhteisö’ olisi ymmärrettävä tarkoittavan paitsi kolmansien maiden keskushallintoa ja viranomaisia myös julkisia tai yksityisiä yhteisöjä, mukaan lukien unioniin sijoittautuneet unionin kansalaiset ja oikeushenkilöt, joiden toiminnan voidaan katsoa liittyvän kyseiseen kolmanteen maahan. Se, katsotaanko julkisen tai yksityisen yhteisön toimien liittyvän jonkin kolmannen maan hallitukseen tai viranomaiseen, olisi määritettävä tapauskohtaisesti ottaen huomioon asianomaisen yhteisön ominaispiirteet ja sen kolmannen maan oikeudellinen ja taloudellinen ympäristö, jossa yhteisö toimii, mukaan lukien valtion rooli kyseisen maan taloudessa.

(24)Edunvalvontatoiminnan tulisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalaan, jos sitä toteutetaan kolmannen maan yhteisön puolesta. Tämä tarkoittaa, että direktiiviä olisi sovellettava kolmansien maiden yhteisöille tarjottaviin edunvalvontapalveluihin. Koska kolmannen maan hallitus voi toteuttaa edunvalvontapalveluihin verrattavissa olevaa taloudellista edunvalvontatoimintaa sellaisten yhteisöjen välityksellä, joiden toiminnan voidaan katsoa liittyvän kyseiseen hallitukseen, direktiiviä olisi sovellettava myös tällaiseen toimintaan. Sitä voidaan näin ollen soveltaa myös kolmansien maiden yhteisöjen sisäisesti toteuttamaan edunvalvontaan. Tätä direktiiviä olisi sovellettava kolmannen maan yhteisöjen puolesta toteutettavaan edunvalvontatoimintaan, joka on suunnattu luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille tai joka toteutetaan tai tuodaan julkisuuteen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.

(25)Tätä direktiiviä ei pitäisi soveltaa toimintaan, jolla edistetään jonkin kolmannen maan etuja tai joka on sen etujen mukaista mutta jolla ei ole yhteyksiä kyseiseen kolmanteen maahan. Tällä tarkoitetaan muun muassa toimintaa, joka perustuu sananvapauteen ja oikeuteen välittää ja vastaanottaa tietoja ja ajatuksia tai akateemiseen vapauteen, kuten toiminta, jota toteuttaa luonnollinen henkilö yksityishenkilönä tai kolmannen maan tiedotusvälineessä työskentelevä toimittaja, jonka toiminnan ei voida katsoa liittyvän kolmanteen maahan tai olevan tässä direktiivissä tarkoitettua edunvalvontaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) XXXX/XXXX4 2 artiklassa tarkoitettujen mediapalvelujen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU5 1 artiklassa tarkoitettujen audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoaminen ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluu kuitenkin siinä esitetyn määritelmän mukainen edunvalvontatoiminta, jota mediapalvelun tarjoajat toteuttavat kolmansien maiden yhteisöjen puolesta.

__________________

4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) XXXX/XXXX, annettu XXXX, mediapalvelujen yhteisestä kehyksestä sisämarkkinoilla (eurooppalainen medianvapaussäädös) ja direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta (EUVL L XX, XX.XX.XXXX, s. XX, ELI: XX).

5 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2010/13/oj).

(26)Kolmannen maan yhteisölle suoritettujen edunvalvontapalvelujen osalta kaikki kyseisen edunvalvontapalvelun toteuttamisesta saadut vastikkeet olisi katsottava tässä direktiivissä tarkoitetuiksi korvauksiksi. Tämän tulisi käsittää edunvalvontatoiminnan vastikkeena vastaanotetut taloudelliset korvaukset, kuten lainat, pääomanlisäykset, velkojen peruuttaminen, verokannustimet tai -vapautukset. Korvaukseksi voitaisiin katsoa myös edunvalvontapalvelun vastikkeena vastaanotetut luontaissuoritukset, kuten toimistotilojen tarjoaminen, rakentaminen ja ylläpito. Tällaisissa tilanteissa edunvalvontapalvelujen tarjoajan vastuulla olisi määrittää saamansa edun arvo esimerkiksi markkinahinnan perusteella.

(27)Unionin tuomioistuin on katsonut, että korvauksen olennainen piirre on se, että se on vastike kyseessä olevista palveluista. Organisaation perusrahoituksen tukemista tai vastaavaa taloudellista tukea, joka myönnetään esimerkiksi kolmannen maan lahjoittajajärjestelmän nojalla, ei tulisi pitää edunvalvontapalvelusta saatuna korvauksena, jos se ei liity edunvalvontapalveluun eli jos kyseinen yhteisö saisi tällaista rahoitusta riippumatta siitä, toteuttaako se tällaista edunvalvontatoimintaa.

(28)Jotta edunvalvontatoimintaan käytetyistä määristä saataisiin kattava ja läpinäkyvä kokonaiskuva, tässä direktiivissä tarkoitettujen vuotuisten määrien tulisi käsittää kaikki kolmannen maan yhteisöltä edunvalvontapalvelun tarjoamisesta vuoden aikana saadut korvaukset, ja jos korvausta ei ole saatu, olisi esitettävä arvio toteutetun edunvalvontapalvelun vuotuisista kustannuksista. Kyseisten määrien tulisi samasta syystä käsittää myös alihankkijoiden käytöstä ja oheistoiminnoista aiheutuneet kustannukset.

(29)Alihankkijat voidaan katsoa yhteisöiksi, jotka toteuttavat edunvalvontaa kolmannen maan yhteisöjen puolesta, minkä vuoksi niihin sovelletaan tässä direktiivissä asetettuja velvoitteita. Jotta voitaisiin vähentää hallinnollista rasitusta ja välttää korvausten laskeminen kahteen kertaan sekä varmistaa, että tiedot kattavat koko sopimusketjun, edunvalvontatoimintaa toteuttavien yhteisöjen olisi varmistettava, että niiden alihankkijoiden kanssa tekemiin sopimusjärjestelyihin sisällytetään tieto siitä, että edunvalvontatoimintaa toteutetaan kolmannen maan yhteisön puolesta, sekä velvollisuus ilmoittaa kyseinen tieto edelleen, jos alihankkija teettää toiminnan edelleen alihankintana. Tämän vuoksi alihankkijat olisi vapautettava tässä direktiivissä säädetystä velvollisuudesta rekisteröityä ja säilyttää tiedot, ja tarvittaessa velvollisuudesta nimetä oikeudellinen edustaja.

(30)Tässä direktiivissä säädettyjen rekisteröitymisvaatimusten noudattamisen helpottamiseksi edunvalvontapalvelujen tarjoajilla olisi oltava oikeus vaatia, että yhteisö, jonka puolesta palvelua tarjotaan, ilmoittaa, onko se kolmannen maan yhteisö. Edunvalvontapalvelujen tarjoajien olisi käytettävä tätä oikeutta parhaalla mahdollisella tavalla voidakseen tehdä tietoon perustuvia valintoja, niin että ne voivat toiminnassaan kaikilta osin noudattaa tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia.

(31)Edunvalvontatoimintaa kolmannen maan yhteisön puolesta toteuttavat yhteisöt olisi velvoitettava säilyttämään määrätyt tiedot, jotta voidaan tukea vastuuvelvollisuutta ja edistää tietoisuutta niistä kolmannen maan eduista, joita ne edustavat. Näiden tietojen tulisi sisältää kuvaus edunvalvontatoiminnan tarkoituksesta, erityisesti siitä päätöksentekoprosessista, johon sillä pyritään vaikuttamaan, ja tavoitellusta tuloksesta. Tietojen tulisi sisältää myös asianomaisen kolmannen maan yhteisön tunnistetiedot, ja silloin kun kyseessä on luonnollinen henkilö, kyseisen henkilön täydellinen nimi. Lisäksi tietojen tulisi sisältää jäljennökset sopimuksista ja keskeisestä yhteydenpidosta, joka on tarpeen edunvalvontatoiminnan luonteen ja tarkoituksen sekä sen taustalla olevien taloudellisten järjestelyjen ymmärtämiseksi, sekä tiedot tai materiaalit, jotka muodostavat toiminnan keskeisen sisällön, kuten virkamiehille toimitetut politiikka-asiakirjat.

(32)Yhteisöjä, jotka toteuttavat edunvalvontaa kolmansien maiden puolesta, ei pitäisi vaatia säilyttämään kyseisiin tietoihin sisältyviä henkilötietoja kauemmin kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että valvontaviranomaiset voivat suorittaa valvonta- ja täytäntöönpanotehtävänsä. Tietoja olisi säilytettävä niin kauan kuin on tarpeen, jotta valvontaviranomaiset voivat perustelluissa tapauksissa saada tiedot kyseisestä kolmannen maan yhteisöstä ja sen hyväksi toteutetusta edunvalvontatoiminnasta sekä vuosittain koostetut tiedot sen vastineeksi saaduista määristä.

(33)Tuloksellisen valvonnan mahdollistamiseksi yhteisöt, jotka toteuttavat edunvalvontatoimintaa sellaisen kolmannen maan yhteisön puolesta, joka ei ole sijoittautunut unioniin, olisi velvoitettava nimeämään unioniin sijoittautunut oikeudellinen edustaja ja varmistamaan, että niiden nimeämällä laillisella edustajalla on tarvittavat valtuudet ja resurssit tehdä yhteistyötä asiaankuuluvien viranomaisten kanssa.

(34)Jotta avoimuusvaatimukset olisivat yhdenmukaiset kaikkialla sisämarkkinoilla, kolmannen maan yhteisön puolesta edunvalvontatoimintaa toteuttavat yhteisöt olisi velvoitettava rekisteröitymään sijoittautumispaikkansa kansalliseen rekisteriin. Myös aiemmin tehdyn rekisteröinnin päivitykset olisi tehtävä kyseisessä kansallisessa rekisterissä. Jäsenvaltioiden olisi perustettava tällaiset rekisterit ja hallinnoitava ja pidettävä niitä yllä. Jäsenvaltiot voivat käyttää olemassa olevia kansallisia rekistereitään tämän direktiivin soveltamista varten edellyttäen, että tämän direktiivin vaatimuksia noudatetaan. Kansallisen toimivallanjaon huomioon ottamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava perustaa useampi kuin yksi tällainen rekisteri. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt siitä, mihin rekisteriin edunvalvontatoimintaa kolmansien maiden puolesta toteuttavien yhteisöjen olisi rekisteröidyttävä. Henkilötietojen käsittelyä kansallisissa rekistereissä koskevia lokitietoja ei pitäisi säilyttää kauemmin kuin on tarpeen sen toteamiseksi, että pääsy henkilötietoihin on tapahtunut lainmukaisesti, minkä vuoksi näitä tietoja olisi säilytettävä enintään vuoden ajan.

(35)Tässä direktiivissä säädettyjä rekisteröintivelvoitteita ja -muodollisuuksia koskevat tiedot ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/17246 nojalla saatavilla yhteisen digitaalisen palveluväylän kautta, joka tarjoaa Your Europe -verkkoportaaliin perustettavan keskitetyn palvelupisteen välityksellä yrityksille ja kansalaisille tietoa sisämarkkinoiden säännöistä ja menettelyistä kaikilla hallinnon tasoilla sekä suoran, keskitetyn ja ohjatun pääsyn neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin ja monenlaisiin täysin digitalisoituihin hallinnollisiin menettelyihin. Lisäksi rekisteröinti tapahtuu kokonaan verkossa, ja tietojen uudelleenkäytön helpottamiseksi se toteutetaan noudattaen periaatetta, jonka mukaan tiedot tarvitsee toimittaa vain kerran.

__________________

6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1724/oj)

(36)Jos edunvalvontatoimintaa kolmannen maan yhteisön puolesta toteuttava yhteisö on sijoittautunut useaan jäsenvaltioon, sen olisi rekisteröidyttävä ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, jossa sen päätoimipaikka sijaitsee. Yhteisön päätoimipaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa yhteisön pääkonttori tai sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee ja jossa pääasiallinen taloudellinen toiminta ja toiminnan valvonta tapahtuvat.

(37)Tiedot, jotka rekisteröinnin yhteydessä olisi ilmoitettava tämän direktiivin soveltamista varten, olisi rajattava siihen, mikä on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa kolmansien maiden puolesta toteutettavan edunvalvontatoiminnan avoimuus ja tämän direktiivin tuloksellinen täytäntöönpano. Näiden tietojen tulisi sisältää tiedot yhteisöstä, joka toteuttaa edunvalvontatoimintaa, kolmannesta maasta, jonka puolesta toimintaa toteutetaan, tässä direktiivissä määritellyistä alihankkijoista, jotka toteuttavat edunvalvontatoimintaa, sekä tiedot toteutettavasta edunvalvontatoiminnasta. Tarvittaessa olisi ilmoitettava myös se, minkä mediapalvelujen tarjoajien tai verkkoalustojen välityksellä edunvalvontatoimintaan liittyvät mainokset on julkaistu. Rekisteröinnin yhteydessä ei pitäisi ilmoittaa sellaisen taloudellisen tuen määriä tai alkuperää, joka ei liity edunvalvontatoimintaan.

(38)Sen varmistamiseksi, että kansallisista rekistereistä vastaavat viranomaiset voivat rekisteröintiä varten toimitettavien tietojen perusteella jatkuvasti määrittää oikein ja täsmällisesti ne kolmannet maat, joiden puolesta edunvalvontaa toteutetaan, ja tällaiseen toimintaan käytettävät määrät, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla näitä vakiotietoja muutetaan.

(39)Yhteisöjen, jotka toteuttavat edunvalvontatoimintaa kolmansien maiden puolesta ja jotka ovat rekisteröityneet johonkin kansalliseen rekisteriin, olisi päivitettävä rekisterissä olevat tiedot vähintään kerran vuodessa. Koska tämän direktiivin soveltamisen ja noudattamisen valvonnan kannalta on tärkeää, että tällaisissa kansallisissa rekistereissä olevat tiedot ovat oikein, kaikista rekisteröidyn yhteisön yhteistietojen muutoksista ja lisäyksistä olisi ilmoitettava nopeammin ja joka tapauksessa kohtuullisen ajan kuluessa.

(41)Edunvalvontatoimintaa kolmansien maiden puolesta toteuttavien yhteisöjen olisi voitava osoittaa, että ne ovat täyttäneet rekisteröintivaatimukset. Rekisteröinnin jälkeen yhteisölle olisi annettava jäljennös kansallisessa rekisterissä olevista tiedoista ja yksilöllinen eurooppalainen edunvalvojanumero, jäljempänä ’EIRN-tunnus’. EIRN-tunnuksen tarkoituksena on helpottaa tämän direktiivin nojalla rekisteröityjen yhteisöjen tunnistamista kaikkialla unionissa. EIRN-tunnuksen avulla olisi sen vuoksi voitava yksilöidä jäsenvaltio ja kansallinen rekisteri, jossa yhteisö on rekisteröity. Kansallisen rekisterin osoittava tunnus olisi valittava niin, että se on asianomaisen jäsenvaltion organisaatioon perehtyneille henkilöille looginen.

(42)Kun yhteisö on rekisteröity siinä jäsenvaltiossa, jossa sen päätoimipaikka sijaitsee, sitä ei pitäisi vaatia rekisteröitymään muissa jäsenvaltioissa edes silloin kun se aloittaa edunvalvontatoiminnan niiden alueella. Jotta voitaisiin helpottaa viranomaisten pääsyä sellaisten edunvalvontatoimintaa toteuttavien yhteisöjen tietoihin, joihin ne voivat joutua ottamaan yhteyttä, sellaisten muiden jäsenvaltioiden, joiden alueella tällaista toimintaa toteutetaan, olisi sisällytettävä omiin kansallisiin rekistereihinsä tällaisten rekisteröityjen yhteisöjen nimi ja EIRN-tunnus sekä linkki rekisteröitymisjäsenvaltion kansallisessa rekisterissä oleviin julkisiin tietoihin.

(43)Jos valvontaviranomaiset ovat saaneet esimerkiksi väärinkäytösten paljastajan tekemän ilmoituksen perusteella luotettavia tietoja, joiden mukaan jokin yhteisö on laiminlyönyt rekisteröitymisvelvoitteensa, niiden olisi rekisteröitymisvelvoitteen noudattamisen varmistamiseksi voitava vaatia kyseistä yhteisöä esittämään tiedot, jotka välttämättä tarvitaan sen toteamiseksi, kuuluuko yhteisö tämän direktiivin soveltamisalaan. Tällaisten tietojen ei tulisi yleensä sisältää muuta kuin tiedot, jotka suoraan osoittavat, kuuluuko yhteisö tämän direktiivin soveltamisalaan. Niitä voivat olla esimerkiksi tietojen säilyttämistä koskevan velvoitteen piiriin kuuluvat tiedot, kuten ilmoitukset siitä, onko yhteisö, jonka puolesta edunvalvontapalvelua toteutetaan, kolmannen maan yhteisö. Tietopyyntö olisi mahdollisuuksien mukaan rajoitettava tietoihin, joiden voidaan olettaa olevan yhteisön hallussa. Jos valvontaviranomaisilla on luotettavaa tietoa mahdollisesta rekisteröintivelvollisuuksien laiminlyönnistä, niiden olisi lisäksi voitava pyytää yhteisöä toimittamaan tiedot, joiden avulla voidaan selvittää, onko tällainen laiminlyönti tapahtunut. Tällaisten tietojen ei pitäisi yleensä sisältää muuta kuin tiedot, jotka suoraan osoittavat, ovatko rekisteröitymistä ja tietojen päivittämistä koskevan velvollisuuden perusteella toimitetut tiedot täydellisiä ja oikein. Tietopyyntö olisi mahdollisuuksien mukaan rajoitettava tietoihin, joiden voidaan olettaa olevan rekisteröidyn yhteisön hallussa. Tällaisissa pyynnöissä olisi aina ilmoitettava, miksi ja mitä tietoja pyydetään ja miksi kyseiset tiedot ovat merkityksellisiä, sekä annettava tiedot käytettävissä olevista oikeudellisista muutoksenhakumenettelyistä. Tällaiset pyynnöt eivät saisi rajoittaa kansallisten viranomaisten valtuuksia tutkia toimintaa, joka voi kansallisen lainsäädännön ja unionin oikeuden mukaan olla rikos.

(44)Demokraattinen vastuuvelvollisuus on toimivien demokratioiden tukipilari. Koska tässä direktiivissä säädetään kansalaisten oikeudesta saada tietoa yhteisöistä, jotka toteuttavat sisämarkkinoilla edunvalvontaa kolmansien maiden puolesta, sekä niiden edustamista kolmansien maiden yhteisöistä, se antaa kansalaisille ja muille asiaankuuluville sidosryhmille mahdollisuuden käyttää demokraattisia oikeuksiaan ja demokraattista vastuutaan, mihin sisältyy mahdollisuus toteuttaa demokraattista valvontaa täysin tietoisina siitä, kenen etuja se edunvalvontatoiminta, jonka kanssa he tai heidän vaaleilla valitut edustajansa voivat joutua tekemisiin, palvelee. Julkinen valvonta, jota kansalaiset ja asiaankuuluvat sidosryhmät toteuttavat demokraattiseen toimintaan vaikuttavissa kysymyksissä, tukee osaltaan demokraattisen hallitusjärjestelmän osien keskinäistä valvontaa. Demokraattinen vastuuvelvollisuus tukee myös kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamista ja auttaa heitä ilmaisemaan ja toteuttamaan demokraattisia valintoja muun muassa äänestämällä. Kansalaiset ovat äänestäjinä tärkeitä päätöksentekijöitä ja voivat tässä ominaisuudessa myös olla tietyntyyppisten edunvalvontapalvelujen kohde.

(45)Julkisesti saataville asetettavat henkilötiedot olisi oikeasuhteisuuden varmistamiseksi rajattava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, jotta kansalaiset, heidän edustajansa ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät voivat saada tietoa kolmansien maiden puolesta toteutettavasta edunvalvontatoiminnasta. Myös tiedot ilmoitetuista vuotuisista määristä olisi julkistettava, mutta vähemmän yksityiskohtaisesti kuin kansallisiin rekistereihin toimitettavissa ilmoituksissa, niin että voidaan varmistaa kansalaisille, heidän edustajilleen ja muille asiaankuuluville sidosryhmille tarkoitetun tiedottamisen riittävä tarkkuus. Tietoja, joilla on merkitystä ainoastaan valvontaviranomaisten kannalta, kuten rekisteröidyn yhteisön vastuuhenkilöiden yhteystiedot, ei pitäisi asettaa julkisesti saataville.

(47)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että valvontaviranomaiset voivat pyynnöstä rajoittaa kansalliseen rekisteriin tallennettujen tietojen tai niiden osan julkaisemista, jotta voidaan suojella henkilöitä, jotka voisivat joidenkin tietojen julkaisemisen vuoksi joutua alttiiksi perusoikeuksiensa loukkauksille, kuten kostotoimille, joita voitaisiin kohdistaa kolmannessa maassa toimivalle rekisteröidylle yhteisölle työskentelevään henkilöön. Rekisteröidyn yhteisön olisi osoitettava, että kun otetaan huomioon kaikki yksittäisiin tapauksiin liittyvät merkitykselliset olosuhteet, julkaisemista olisi rajoitettava oikeutettujen etujen vuoksi, joihin kuuluu vakava riski siitä, että julkaiseminen asettaisi henkilön alttiiksi perusoikeuksiensa loukkauksille, erityisesti sellaisina kuin niitä suojataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 artiklassa (oikeus ihmisarvoon), 2 artiklassa (oikeus elämään), 3 artiklassa (oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen), 4 artiklassa (kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kielto) tai 6 artiklassa (oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, johon kohdistuu sieppauksen, kiristyksen, kiskonnan, häirinnän, väkivallan tai uhkailun riski), taikka liikesalaisuuksien paljastamiselle. Olosuhteiden analysoinnissa olisi otettava huomioon riskit, jotka kohdistuvat rekisteröidyn yhteisön työntekijöiden tai sille työskentelevien tai siihen liittyvien henkilöiden fyysiseen koskemattomuuteen. Oikeutettujen etujen olisi katettava myös riskit, jotka kohdistuvat rekisteröidyn yhteisön toiminnasta hyötyviin henkilöihin. Kaikissa valvontaviranomaisen päätöksissä olisi otettava huomioon tämän direktiivin tavoitteet, ja niihin olisi sovellettava oikeudellisia ja hallinnollisia muutoksenhakumenettelyjä rekisteröintijäsenvaltiossa. Valvontaviranomaisen päätökset ja mahdolliset tuomioistuimen päätökset olisi tehtävä viipymättä. Kun julkaisurajoitus hyväksytään, asianomainen kansallisen rekisterin tietokenttä olisi korvattava maininnalla, jonka mukaan sen julkaisemista on rajoitettu oikeutetun edun vuoksi, niin että yleisö saa tiedon siitä, että rekisteröity yhteisö on noudattanut tässä direktiivissä säädettyä rekisteröintivaatimusta.

(50)Julkisesti saataville asetettavat tiedot olisi esitettävä tosiseikkojen pohjalta ja neutraalisti, jotta voidaan välttää rekisteröityjen yhteisöjen leimautuminen. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi niille tämän direktiivin nojalla annettuja tehtäviään suorittaessaan lisäksi varmistettava, että rekisteröidyille yhteisöille ei aiheudu mitään kielteisiä seurauksia pelkästään sen vuoksi, että ne on rekisteröity. Tietojen julkistamisen yhteydessä olisi erityisesti vältettävä esittämästä sellaisia lausuntoja tai liittämästä tietoihin määräyksiä, jotka voisivat synnyttää epäluottamusta rekisteröityjä yhteisöjä kohtaan ja jotka olisivat omiaan estämään jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä toimimasta niiden kanssa tai antamasta niille taloudellista tukea. Esimerkkejä tällaisesta leimaamisesta ovat kielteisten ilmausten käyttäminen rekisteröidyistä yhteisöistä tai pyrkimykset heikentää niiden uskottavuutta ja legitiimiyttä esittämällä mustamaalaavia lausuntoja, joissa vihjataan, että niiden tavoitteena on vaikuttaa laittomasti demokraattisiin prosesseihin.

(51)Jos jokin kolmas maa käyttää edunvalvontaan erityisen suuria summia tai jos jokin yhteisö saa yhdeltä tai useammalta kolmannen maan yhteisöltä erityisen suuria korvauksia, tämä lisää todennäköisyyttä, että kyseinen edunvalvontatoiminta voisi onnistua vaikuttamaan jonkin jäsenvaltion tai koko unionin poliittisiin valintoihin. Valvontaviranomaisten olisi tällaisissa tapauksissa voitava pyytää lisätietoja yhteisöiltä, jotka toteuttavat edunvalvontatoimintaa tällaisten kolmansien maiden puolesta, jotta voidaan noudattaa suurempaa varovaisuutta.

(52)Tämän direktiivin oikeasuhteisen täytäntöönpanon varmistamiseksi valvontaviranomaisten olisi voitava pyytää yhteisöä, joka toteuttaa edunvalvontatoimintaa kolmansien maiden yhteisöjen puolesta, toimittamaan tarvittavat tiedot, joiden avulla voidaan tutkia tässä direktiivissä säädetyn rekisteröintivaatimuksen mahdollista noudattamatta jättämistä. Tätä varten valvontaviranomaisten olisi voitava toimia omasta aloitteestaan tai väärinkäytösten paljastajan tai toisen jäsenvaltion valvontaviranomaisen tekemän ilmoituksen perusteella.

(53)Valvontaviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä sekä kansallisella että unionin tasolla. Tällaisen yhteistyön odotetaan helpottavan nopeaa ja suojattua tietojenvaihtoa. Valvontaviranomaisten olisi voitava valvontatehtäviensä hoitamista varten pyytää rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaiselta valvontaviranomaiselta rekisteröinnin yhteydessä annettuja tietoja, myös muita kuin julkisia tietoja, sekä erityistapauksissa yhteisön säilyttämiä tietoja ja suoritettuja analyyseja. Valvontaviranomaisten ja komission olisi tehtävä yhteistyötä direktiivin täytäntöönpanon varmistamiseksi, jotta saadaan parempi käsitys kolmansien maiden puolesta toteutettavan edunvalvontatoiminnan laajuudesta ja jakautumisesta unionissa yleensä. Komission olisi voitava pyytää valvontaviranomaisilta koostettuja tietoja, jotka perustuvat edunvalvontaa kolmansien maiden yhteisöjen puolesta toteuttavien yhteisöjen rekisteröintihakemuksessaan toimittamiin tietoihin. Jotta voitaisiin valvoa kattavasti unionissa kolmansien maiden puolesta toteutettavaan edunvalvontatoimintaan liittyviä olosuhteita ja ominaispiirteitä, tällaisiin koostettuihin tietoihin voi sisältyä myös muita kuin rekistereissä julkisesti saatavilla olevia tietoja, myös henkilötietoja, siltä osin kuin se on tarpeen tuloksellisen valvonnan varmistamiseksi.

(54)Hallinnollisen taakan keventämiseksi edelleen hallinnollinen yhteistyö ja tietojenvaihto kansallisten viranomaisten sekä valvontaviranomaisten ja komission välillä toteutetaan sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän, jäljempänä ’IMI-järjestelmä’, kautta. IMI-järjestelmä on perustettu asetuksella (EU) N:o 1024/20127 sisämarkkinoihin liittyvillä politiikanaloilla tehtävää EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä varten. IMI-järjestelmän ja kansallisten rekisterien yhteentoimivuus olisi varmistettava eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden mukaisesti.

__________________

7 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä ja komission päätöksen 2008/49/EY kumoamisesta (IMI-asetus) (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1), ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2012/1024/oj).

(55)Jotta voitaisiin avustaa komissiota sen tehtävässä varmistaa tuloksellinen yhteistyö toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä sekä tämän direktiivin täydellinen ja tuloksellinen täytäntöönpano, olisi perustettava neuvoa-antava ryhmä. Neuvoa-antavassa ryhmässä olisi oltava kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaisen edustaja. Neuvoa-antavan ryhmän olisi annettava neuvoja direktiivin täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien vaatimuksesta, jonka mukaan on vältettävä kielteisten seurauksien aiheutumista pelkästään siitä syystä, että yhteisö on rekisteröity tässä direktiivissä asetettujen vaatimusten nojalla. Neuvoa-antavan ryhmän olisi annettava lausuntoja, suosituksia ja kertomuksia, ja jäsenvaltioiden nimeämien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi asetettava ne julkisesti saataville. Jotta voitaisiin taata oikeusvarmuus niiden yhteisöjen kannalta, jotka mahdollisesti kuuluvat direktiivin soveltamisalaan, neuvoa-antavan ryhmän olisi annettava komissiolle neuvoja erityisesti mahdollisista ohjeista, jotka koskisivat direktiivin soveltamisalaa, kolmannen maan yhteisön käsitettä ja toimintaa, jonka tavoitteena tai tuloksena on tässä direktiivissä säädettyjen velvoitteiden kiertäminen. Olisi varmistettava tarvittava yhteistyö Euroopan korruptiontorjuntaverkoston kanssa.

(58)Tietoinen ja tarkoituksellinen osallistuminen toimiin, joiden tavoitteena tai seurauksena on tässä direktiivissä säädettyjen velvoitteiden ja erityisesti rekisteröintivaatimusten kiertäminen, olisi kiellettävä. Tällaiseen toimintaan kuuluisivat muun muassa edunvalvontapalvelusta suoritetut peitellyt korvaukset, yritysten perustaminen tarkoituksena hämärtää yhteyksiä kolmansien maiden hallituksiin tai toimintojen keinotekoinen jakaminen usealle eri yhteisölle tarkoituksena välttää tässä direktiivissä vahvistettujen kynnysarvojen ylittyminen.

(59)Jotta voitaisiin estää tässä direktiivissä säädettyjen vaatimusten laiminlyönti ja määrätä siitä seuraamuksia, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tässä direktiivissä säädettyjen velvoitteiden rikkomisesta voidaan määrä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia sakkoja. Seuraamukset eivät saisi olla rikosoikeudellisia. Seuraamuksissa olisi otettava huomioon rikkomisen luonne, toistuvuus ja kesto sekä kyseessä oleva yleinen etu, toteutetun toiminnan soveltamisala ja luonne sekä edunvalvontatoimintaa toteuttavan yhteisön taloudelliset valmiudet. Seuraamusten olisi kussakin yksittäistapauksessa oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niitä määrättäessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon perusoikeudet, kuten sananvapaus, yhdistymisvapaus, akateeminen vapaus ja tieteellisen tutkimuksen vapaus, menettelylliset takeet ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuus, mukaan lukien oikeus tulla kuulluksi. Ennen seuraamusten määräämistä valvontaviranomaisen olisi annettava varoitus, paitsi silloin kun rikkomisella loukataan velvoitteiden kiertämistä koskevaa kieltoa.

(60)Jotta voidaan muuttaa lisätietojen pyytämiselle asetettuja kynnysarvoja ja mukauttaa luetteloa rekisteröintihakemuksen yhteydessä toimitettavista tiedoista sekä luetteloa jäsenvaltioiden julkaisemissa kertomuksissa esitettävistä tiedoista, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa9 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

__________________

9 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_interinstit/2016/512/oj

(63)Unionin järjestelmä tukisi toimivaltaisia viranomaisia niiden valvontatehtävissä, auttaisi muita sidosryhmiä hoitamaan tehtäväänsä demokraattisessa prosessissa ja parantaisi unionin demokratioiden yleistä kykyä torjua unioniin kohdistuvaa kolmansien maiden häirintää. Kolmansien maiden puolesta toteutettavan edunvalvontatoiminnan avoimuuden varmistaminen unionin tasolla tuo lisäarvoa, koska kyseinen toiminta on luonteeltaan todennäköisesti rajatylittävää ja edellyttää sen vuoksi koordinoitua lähestymistapaa eri tasoilla ja aloilla. Tekemällä yhteistyötä ja jakamalla tietoa keskenään jäsenvaltiot voivat saada paremman käsityksen ilmiön laajuudesta, mikä auttaa välttämään sitä, että kolmannet maat pystyisivät hyödyntämään sääntelyeroja tai -aukkoja.

(64)Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä minimoimaan asianomaisille yhteisöille aiheutuva hallinnollinen rasitus. Tämä koskee erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU10 3 artiklassa tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

__________________

10 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 17, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2013/34/oj).

(65)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2016/67911 ja (EU) 2018/172512 sovelletaan tämän direktiivin puitteissa suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn, mukaan lukien henkilötietojen käsittely kolmansien maiden yhteisöjen puolesta edunvalvontatoimintaa toteuttavia yhteisöjä koskevien kansallisten rekistereiden ylläpitämiseksi, pääsy tällaisissa kansallisissa rekistereissä oleviin henkilötietoihin ja henkilötietojen vaihto tämän direktiivin mukaisen jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon yhteydessä, mukaan lukien IMI-järjestelmän käyttö, sekä tietojen säilyttäminen tässä direktiivissä säädettyjen velvoitteiden mukaisesti. Henkilötietojen käsittelyssä tällaisia tarkoituksia varten olisi noudatettava muun muassa tietojen minimointia, täsmällisyyttä ja säilyttämisen rajoittamista koskevia periaatteita sekä tietojen eheyttä ja luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava toimenpiteet, joilla varmistetaan niiden kansallisiin rekistereihin sisältyvien henkilötietojen lainmukainen ja suojattu käsittely sovellettavan henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön mukaisesti.

__________________

11 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj).

12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj).

(69)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon XXXX15,

__________________

Kohde ja tarkoitus

Tässä direktiivissä vahvistetaan yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat kolmannen maan yhteisön puolesta toteutettavaan edunvalvontaan liittyvää taloudellista toimintaa, jotta voidaan parantaa sisämarkkinoiden toimintaa saavuttamalla yhteinen avoimuustaso kaikkialla unionissa.

Tämän direktiivin tarkoituksena on tällaisen avoimuuden saavuttaminen niin, että vältetään sellaisen epäluottamuksen ilmapiirin syntyminen, joka olisi omiaan estämään jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden luonnollisia tai oikeushenkilöitä toimimasta sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka toteuttavat edunvalvontaa kolmannen maan yhteisön puolesta, tai antamasta niille taloudellista tukea.

(1)’edunvalvontatoiminnalla’ toimintaa, jonka tavoitteena on vaikuttaa toimintapolitiikan tai lainsäädännön laatimiseen, muotoiluun tai täytäntöönpanoon tai julkisen päätöksenteon prosesseihin unionissa ja jota voidaan toteuttaa erityisesti järjestämällä kokouksia, konferensseja tai tapahtumia tai osallistumalla niihin, osallistumalla kuulemisiin tai parlamentin kuulemistilaisuuksiin, järjestämällä viestintä- tai mainoskampanjoita, perustamalla verkostoja ja käynnistämällä ruohonjuuritason aloitteita, laatimalla politiikka-asiakirjoja ja kannanottoja, lainsäädännön muutosehdotuksia, mielipidemittauksia ja -tutkimuksia tai avoimia kirjeitä, tai tutkimukseen ja koulutukseen liittyvää toimintaa, jos toimet toteutetaan erityisesti kyseistä tavoitetta varten;

(2)’edunvalvontapalvelulla’ edunvalvontatoimintaa, josta tavallisesti maksetaan korvaus, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 57 artiklassa määrätään;

(4)’kolmannen maan yhteisöllä’

(b)julkista tai yksityistä yhteisöä, jonka toimien voidaan kaikki merkitykselliset seikat huomioon ottaen katsoa liittyvän a alakohdassa tarkoitettuun yhteisöön;

(a)sen vuotuisen korvauksen kokonaismäärää, joka kolmannen maan yhteisöltä saadaan edunvalvontapalvelun tarjoamisesta ja jonka arvo muun kuin rahallisen korvauksen tapauksessa ilmaistaan arvion perusteella; tai

(9)’kansallisesta rekisteristä vastaavalla viranomaisella’ viranomaista tai elintä, joka vastaa 9 artiklassa tarkoitetun kansallisen rekisterin ylläpidosta ja tähän direktiiviin perustuvien rekisteröintihakemusten käsittelystä;

(a)edunvalvontapalvelu, jota toteutetaan kolmannen maan yhteisölle;

(b)edunvalvontatoiminta, jonka toteuttaja on 2 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kolmannen maan yhteisö ja joka liittyy luonteeltaan taloudelliseen toimintaan tai korvaa sen ja joka on siten verrattavissa tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettuun edunvalvontapalveluun.

(a)edellä 2 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kolmannen maan yhteisön suoraan toteuttamat toimet, jotka liittyvät julkisen vallan käyttöön, mukaan lukien toimet, jotka liittyvät valtioiden tai kansainvälisten organisaatioiden välisiin diplomaatti- tai konsulisuhteisiin;

i)kolmannen maan yhteisölle annettava neuvonta sen varmistamiseksi, että sen toiminta on voimassa olevien lakisääteisten vaatimusten mukaista;

ii)kolmansien maiden yhteisöjen edustaminen sovittelu- tai välitysmenettelyssä, jonka tarkoituksena on estää riita-asian vieminen tuomioistuimen tai hallintoelimen käsittelyyn tai ratkaistavaksi;

iii)kolmansien maiden yhteisöjen edustaminen oikeudenkäynneissä;

Jäsenvaltiot eivät saa pitää voimassa tai ottaa käyttöön tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa edunvalvontatoimintaa koskevia säännöksiä, jotka poikkeavat tässä direktiivissä vahvistetuista säännöksistä, mukaan lukien tiukemmat tai sallivammat säännöt kyseisen toiminnan erilaisen avoimuustason varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edunvalvontapalvelujen tarjoajilla on mahdollisuus vaatia yhteisöä, jonka puolesta palvelu toteutetaan, ilmoittamaan, onko se kolmannen maan yhteisö.

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteisöt sisällyttävät alihankkijoiden kanssa tekemiinsä sopimusjärjestelyihin tiedon siitä, että kyseinen edunvalvontatoiminta kuuluu 3 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, sekä velvollisuuden ilmoittaa kyseinen tieto edelleen mahdollisille muille alihankkijoille. Jos alihankkijat ovat saaneet kyseisen tiedon, niiden ei tarvitse noudattaa 7, 8, 10 ja 11 artiklassa säädettyjä vaatimuksia sen edunvalvontatoiminnan osalta, jota toteutetaan kyseisen tiedon sisältävän sopimuksen nojalla.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos alihankkija teettää edunvalvontapalvelun edelleen alihankintana, sen on ilmoitettava pääsopimuskumppanille tai tarvittaessa sille alihankkijalle, jolta se sai edunvalvontatoimintaa koskevan sopimuksen, että edunvalvontatoiminta on siirretty toteutettavaksi edelleen alihankintana, ja varmistettava, että sopimusjärjestelyissä on tieto siitä, että kyseinen edunvalvontatoiminta kuuluu 3 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että alihankkija antaa pääsopimuskumppanille tai tarvittaessa alihankkijalle tiedot, jotka ovat tarpeen 10 artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattamista varten.

7 artikla

Tietojen säilyttäminen

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laillinen edustaja voidaan asettaa vastuuseen siitä, että sen edustama yhteisö ei ole noudattanut tämän direktiivin mukaisia velvollisuuksiaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastuuta ja oikeudellisia toimia, joihin voidaan ryhtyä yhteisöä vastaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteisöt antavat lailliselle edustajalleen tarvittavat valtuudet ja riittävät resurssit, jotta varmistetaan toimiva ja oikea-aikainen yhteistyö jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja niiden päätösten noudattaminen.

2.Tällaista kansallista rekisteriä tai tarvittaessa kansallisia rekistereitä ylläpitävät kansallisista rekistereistä vastaavat viranomaiset. Nämä viranomaiset toimivat henkilötietojen käsittelyn osalta asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuina rekisterinpitäjinä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueelle sijoittautuneet 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteisöt rekisteröityvät kansalliseen rekisteriin viimeistään silloin kun edunvalvontatoiminta alkaa.

3.Jos 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisö ei ole sijoittautunut unioniin, sen on rekisteröidyttävä siinä jäsenvaltiossa, johon sen 8 artiklan nojalla nimetty laillinen edustaja on sijoittautunut, tai jos edustajalla ei ole sijoittautumispaikkaa, siinä jäsenvaltiossa, jossa edustajalla on kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisön tarvitsee toimittaa rekisteröintiä varten ainoastaan liitteessä I vahvistetut tiedot.

(a)kohtuullisessa ajassa muutokset tai lisäykset tietoihin, jotka on toimitettu liitteessä I olevan 1 kohdan a ja b alakohdan sekä f alakohdan i ja ii alakohdan nojalla;

Viranomaisen on käsiteltävä pyyntö viiden työpäivän kuluessa ja poistettava rekisteröity yhteisö kansallisesta rekisteristä, jos se katsoo, että yhteisö ei enää täytä 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, tai tarvittaessa että yhteisön ei pitäisi enää olla rekisteröitynä siinä rekisterissä, josta viranomainen on vastuussa. Asianomaisesta kansallisesta rekisteristä vastaavan viranomaisen päätökseen on voitava soveltaa oikeudellisia ja hallinnollisia muutoksenhakumenettelyjä rekisteröintijäsenvaltiossa.

8.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rekisteröinti, päivitykset, rekisteristä poistamista koskevat pyynnöt ja 12 artiklan 3 kohdan nojalla tehtävät pyynnöt on mahdollista tehdä sähköisesti ja maksutta.

2.Jos rekisteröintiä varten toimitetut tiedot ovat puutteelliset tai niissä on ilmeisiä virheitä, kansallisesta rekisteristä vastaava viranomainen pyytää yhteisöä täydentämään tietoja tai oikaisemaan ne. Kansallisesta rekisteristä vastaavan viranomaisen on viiden päivän kuluessa siitä, kun se on saanut kyseiseltä yhteisöltä vastauksen, joko lisättävä kansalliseen rekisteriin asiaa koskeva tietue tai kieltäydyttävä lisäämästä tällaista tietuetta ja ilmoitettava asianomaiselle yhteisölle, miksi toimitetut tiedot ovat edelleen puutteelliset tai ilmeisen virheelliset.

3.Kun tietue on lisätty kansalliseen rekisteriin, rekisteröidyn yhteisön on välittömästi tai viimeistään viiden työpäivän kuluessa saatava rekisteröinnistä vahvistus kansallisesta rekisteristä vastaavalta viranomaiselta sekä yksilöllinen EIRN-tunnus ja digitaalinen jäljennös kansalliseen rekisteriin sisältyvistä tiedoista. EIRN-tunnuksen on oltava liitteessä II esitetyn mallin mukainen.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rekisteröintijäsenvaltion kansallisesta rekisteristä vastaava viranomainen ilmoittaa jokaisesta uudesta rekisteröinnistä niiden jäsenvaltioiden, jotka rekisteröinnin yhteydessä on ilmoitettu liitteessä I olevan 2 kohdan e alakohdan nojalla, 15 artiklan 1 kohdan nojalla nimetyille kansallisille viranomaisille välittömästi tai viimeistään viiden työpäivän kuluessa siitä kun tietue on lisätty kansalliseen rekisteriin. Tällainen ilmoitus on tehtävä myös aina kun rekisteröity yhteisö 10 artiklan 6 kohdan nojalla ilmoittaa liitteessä I olevan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin tehdystä muutoksesta tai lisäyksestä. Ilmoituksessa on oltava rekisteröidyn yhteisön nimi, EIRN-tunnus ja linkki siihen kansalliseen rekisteriin, johon yhteisö on rekisteröity.

5.Jäsenvaltioiden on säädettävä, että viranomaisten, jotka vastaavat kansallisten rekisterien ylläpidosta 4 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottavassa jäsenvaltiossa, on tallennettava kyseisessä ilmoituksessa olevat tiedot asianomaiseen rekisteriin välittömästi tai viimeistään viiden työpäivän kuluessa. Rekisteröityä yhteisöä koskevia tietoja ei saa julkistaa, jos niihin sovelletaan rekisteröintijäsenvaltion asianomaisessa kansallisessa rekisterissä julkistamista koskevaa poikkeusta 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

9.Jos valvontaviranomaisella on luotettavaa tietoa siitä, että yhteisö, joka on rekisteröitynyt sen toimivallan piiriin 15 artiklan 3 kohdan nojalla kuuluvaan rekisteriin, on mahdollisesti rikkonut 10 artiklan nojalla hyväksytyissä kansallisissa säännöksissä säädettyjä velvollisuuksia, esimerkiksi toimittamalla rekisteröintiä varten virheellisiä tietoja, se voi pyytää kyseistä yhteisöä toimittamaan 7 artiklassa tarkoitetut tiedot siltä osin kuin ne ovat tarpeen mahdollisen rikkomisen tutkimista varten.

(c)tiedot saatavilla olevista oikeudellisista muutoksenhakumenettelyistä.

11.Yhteisön, jolle pyyntö on osoitettu, on toimitettava 8 ja 9 kohdan nojalla pyydetyt täydelliset ja täsmälliset tiedot kymmenen työpäivän kuluessa.

12.Edellä 8 ja 9 kohdassa tarkoitettuihin pyyntöihin on voitava soveltaa oikeudellisia ja hallinnollisia muutoksenhakumenettelyjä sen valvontaviranomaisen jäsenvaltiossa, joka esitti pyynnön.

(a)tiedot, jotka rekisteröity yhteisö on toimittanut liitteessä I olevan 1 kohdan a ja e alakohdan, f alakohdan i ja ii alakohdan, h, i, j ja k alakohdan sekä 2 kohdan a alakohdan i alakohdan ja b–h alakohdan mukaisesti;

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteisöt voivat pyytää 1 kohdassa tarkoitettuun julkistamisvelvoitteeseen poikkeusta asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä. Valvontaviranomaisen on tehtävä päätös, jolla tietojen julkisuutta rajoitetaan osittain tai kokonaan, jos pyynnön esittänyt yhteisö osoittaa kyseisen tapauksen olosuhteet huomioon ottaen, että rajoittaminen on perusteltua oikeutetun edun vuoksi, mukaan lukien vakava riski siitä, että tietojen julkistaminen voisi johtaa henkilön perusoikeuksien loukkaamiseen, erityisesti sellaisina kuin niitä suojataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1, 2, 3, 4 tai 6 artiklan nojalla. Muussa tapauksessa valvontaviranomainen tekee päätöksen pyynnön hylkäämisestä.

4.Edellä olevan 3 kohdan nojalla tehtyihin päätöksiin on voitava soveltaa oikeudellista muutoksenhakumenettelyä rekisteröintijäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki muutoksenhakumenettelyt, myös oikeudellinen muutoksenhaku, toteutetaan kohtuullisen ajan kuluessa ja että lopullinen päätös tehdään viipymättä.

6.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun 3 kohdassa tarkoitettu päätös on saanut lainvoiman, siihen kansallisessa rekisterissä olevaan tietueeseen, jota päätös koskee, merkitään tarvittaessa tieto siitä, että tietojen julkisuutta on rajoitettu osittain tai kokonaan.

1.Kunkin jäsenvaltion on 31 päivästä maaliskuuta [vuosi kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle asetetun määräajan jälkeen] alkaen ja kunkin seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä julkaistava ja toimitettava komissiolle kertomus, joka perustuu niiden kansallisissa rekistereissä olevien yhteisöjen antamiin tietoihin. Kertomuksessa on esitettävä ainoastaan seuraavat:

(a)koostetut tiedot vuotuisista määristä edeltävän tilivuoden ajalta, jaoteltuna kunkin kolmannen maan mukaan. Näiden koostettujen tietojen olisi perustuttava liitteessä I olevan 2 kohdan b ja c alakohdan nojalla toimitettuihin tietoihin;

(b)koostetut tiedot vuotuisista määristä kutakin organisaatioryhmää kohti edeltävän tilivuoden ajalta, jaoteltuna kunkin kolmannen maan mukaan. Näiden koostettujen tietojen olisi perustuttava liitteessä I olevan 1 kohdan h alakohdan ja 2 kohdan b ja c alakohdan nojalla toimitettuihin tietoihin;

(c)kuhunkin kolmanteen maahan liittyvien yhteisöjen kokonaismäärä. Näiden koostettujen tietojen olisi perustuttava liitteessä I olevan 2 kohdan b alakohdan nojalla toimitettuihin tietoihin;

5.Jos jäsenvaltio nimeää useamman kuin yhden valvontaviranomaisen, sen on varmistettava, että niiden tehtävät määritellään selkeästi ja että ne tekevät tehtäviään suorittaessaan yhteistyötä tiiviisti ja tuloksellisesti. Jäsenvaltioiden on nimettävä valvontaviranomainen, jolle voidaan toimittaa kaikki asianomaiselle viranomaiselle lähetettäväksi tarkoitetut tiedonannot kyseisessä jäsenvaltiossa.

6.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valvontaviranomainen hoitaa tehtäviään riippumattomasti. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että valvontaviranomaisen henkilöstön jäsenet, jotka hoitavat tehtäviään tähän direktiiviin perustuvien toimivaltuuksiensa nojalla,

(a)pystyvät hoitamaan tehtävänsä poliittisesta ja muusta ulkoisesta vaikutusvallasta riippumattomasti eivätkä pyydä eivätkä ota vastaan ohjeita hallitukselta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä taholta;

7.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan mukaisesti nimetyillä kansallisilla viranomaisilla on kaikki tarvittavat keinot niille tämän direktiivin nojalla osoitettujen tehtävien hoitamiseksi, mukaan lukien riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöstöresurssit.

8.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan nojalla nimetyt kansalliset viranomaiset varmistavat niille tämän direktiivin nojalla osoitettuja tehtäviä hoitaessaan, että yhteisöille ei aiheudu mitään kielteisiä seurauksia, kuten leimaamista, pelkästään sen vuoksi että ne ovat rekisteröityjä yhteisöjä tai että niille on esitetty tietopyyntö 16 artiklan 3 kohdan nojalla.

3.Edellä 11 artiklan 8 ja 9 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta tietopyyntö voidaan esittää ainoastaan seuraavissa tapauksissa, ja se saa koskea ainoastaan 7 artiklan mukaisesti säilytettäviä tietoja:

(a)rekisteröidyn yhteisön yhdeltä kolmannelta maalta edeltävän tilivuoden aikana saama vuotuinen määrä on yli 1 000 000 euroa;

sen kolmannen maan yhteisön toimien, jonka puolesta rekisteröity yhteisö toimii, voidaan katsoa liittyvän sellaiseen kolmanteen maahan, jonka käyttämä yhteenlaskettu vuotuinen määrä on ollut jonkin viiden edeltävän tilivuoden aikana – kun otetaan huomioon kaikki sen puolesta toimivat kolmannen maan yhteisöt, joiden toimien voidaan katsoa liittyvän kyseiseen kolmanteen maahan – suurempi kuin jompikumpi seuraavista:

(c)tiedot saatavilla olevista oikeudellisista muutoksenhakumenettelyistä.

5.Jos muu valvontaviranomainen kuin rekisteröintijäsenvaltion valvontaviranomainen katsoo, että jokin 3 kohdassa säädetyistä edellytyksistä täyttyy, se voi pyytää rekisteröintijäsenvaltion valvontaviranomaista pyytämään kyseiseltä rekisteröidyltä yhteisöltä 7 artiklan mukaisesti säilytettäviä tietoja.

Vastaanotettuaan 5 kohdan mukaisen pyynnön rekisteröintijäsenvaltion valvontaviranomaisen on esitettävä 3 kohdan mukainen pyyntö, jos se katsoo, että 3 kohdassa esitetyt perusteet täyttyvät, ja toimitettava saamansa tiedot pyynnön esittäneelle valvontaviranomaiselle. Jos rekisteröintijäsenvaltion valvontaviranomainen on esittänyt edeltävien 12 kuukauden aikana 3 kohdan mukaisen pyynnön, joka koskee samojen tietojen saamista samalta rekisteröidyltä yhteisöltä, sen on toimitettava tiedot niitä pyytävälle valvontaviranomaiselle esittämättä uutta pyyntöä rekisteröidylle yhteisölle.

8.Edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin pyyntöihin on voitava soveltaa oikeudellisia muutoksenhakumenettelyjä sen valvontaviranomaisen jäsenvaltiossa, joka esitti pyynnön.

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden valvontaviranomaiset tekevät tarvittaessa yhteistyötä kaikkien muiden jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten kanssa.

(b)kuvaus asiaa koskevista tosiseikoista ja siihen liittyvät tämän direktiivin säännökset sekä syyt, joiden vuoksi ilmoituksen tekevä valvontaviranomainen epäilee tätä direktiiviä rikotun.

5.Jos päätoimipaikan valvontaviranomaisella ei ole riittävästi tietoja, jotta se voisi toteuttaa toimia 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen perusteella, se voi pyytää ilmoituksen tehneeltä toimivaltaiselta viranomaiselta lisätietoja.

6.Hallinnollinen yhteistyö ja tietojenvaihto 15 artiklan 1 kohdan nojalla nimettyjen kansallisten viranomaisten välillä sekä valvontaviranomaisten ja komission välillä 2, 4 ja 5 kohdan sekä tämän direktiivin 11 artiklan 4 kohdan, 16 artiklan 5 ja 6 kohdan sekä 18 artiklan nojalla on toteutettava asetuksella (EU) N:o 1024/2012 perustetun sisämarkkinoiden tietojärjestelmän (IMI) kautta.

18 artikla

Rajatylittävä tietojenvaihto valvontaviranomaisten välillä

(b)direktiivin 2013/34/EU 3 artiklassa tarkoitettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeita koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon ja jakamisen helpottaminen;

(d)tämän direktiivin soveltamisessa mahdollisesti ilmenevistä eroavuuksista ilmoittaminen komissiolle;

4.Euroopan parlamentin tai Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) valtioiden, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen17 sopimuspuolia, edustajia voidaan kutsua osallistumaan neuvoa-antavan ryhmän kokouksiin tarkkailijoina.

__________________

17 Sopimus Euroopan talousalueesta (EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_internation/1994/1/oj).

Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt seuraamuksista, jotka rajoittuvat hallinnollisiin sakkoihin ja joita määrätään, jos 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteisöt tai tapauksen mukaan niiden lailliset edustajat rikkovat 6, 7, 8, 10, 11, 14, 16 ja 20 artiklan täytäntöönpanemiseksi annettuja kansallisia säännöksiä. Kyseisten sääntöjen on oltava 2–6 kohdan mukaisia.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun rahallisen seuraamuksen enimmäismäärä on yritysten tapauksessa 1 prosentti niiden edellisen tilivuoden vuotuisesta maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, muiden oikeushenkilöiden tapauksessa 1 prosentti niiden edellisen päättyneen tilivuoden mukaan määritellystä vuotuisesta talousarviosta ja luonnollisten henkilöiden tapauksessa 1 000 euroa.

3.Seuraamusten on kussakin yksittäistapauksessa oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niissä on otettava erityisesti huomioon kyseisten toimenpiteiden kohteena olevan rikkomisen luonne, toistuvuus ja kesto sekä tarvittaessa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun, rikkomiseen syyllistyneen yhteisön taloudelliset, tekniset ja toiminnalliset valmiudet.

4. Ennen seuraamusten määräämistä valvontaviranomainen voi antaa asianomaiselle yhteisölle varoituksen tai huomautuksen siitä, että se todennäköisesti rikkoo tai on rikkonut tämän direktiivin säännöksiä, paitsi jos kyseessä on 20 artiklan rikkominen.

2.Siirretään komissiolle [direktiivin voimaantulopäivä] alkaen määräämättömäksi ajaksi 10 artiklan 9 kohdassa, 13 artiklan 3 kohdassa ja 16 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 10 artiklan 9 kohdan, 13 artiklan 3 kohdan tai 16 artiklan 9 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

1.Lisätään 2 artiklan 1 kohdan a alakohtaan uusi xi alakohta seuraavasti:

2.Lisätään liitteessä olevaan I osaan uusi K kohta seuraavasti:

Arvioinnissa arvioidaan direktiivin vaikuttavuutta ja oikeasuhteisuutta. Siinä on arvioitava muun muassa tarvetta mukauttaa direktiivin soveltamisalaa sekä siinä säädettyjen suojatoimien vaikuttavuutta. Arviointiin voidaan tarvittaessa liittää lainsäädäntöehdotuksia.

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [kahdeksantoista kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

(a)seuraavat tiedot kustakin kolmannen maan yhteisöstä, jonka puolesta yhteisö toteuttaa edunvalvontatoimintaa;

ii)osoite, jossa kolmannen maan yhteisö harjoittaa liiketoimintaa, tai luonnollisten henkilöiden osalta osoite, jossa heidän vakinainen asuinpaikkansa on;

iii) kuvaus yhteisön tärkeimmistä tavoitteista, tehtävistä ja toiminta-aloista;

iv)kolmannen maan yhteisön kaupparekisterinumero tai muu vastaava tunnistekoodi, jos saatavilla;

(b)minkä kolmannen maan puolesta kolmannen maan yhteisö toimii;