A.ottaa huomioon, että komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2015/684 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/684, annettu 24. huhtikuuta 2015, muuntogeenisen maissin NK603 (MON-ØØ6Ø3-6) markkinoille saattamisen sallimisesta ja olemassa olevien NK603 (MON-ØØ6Ø3-6) -maissituotteiden luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL L 112, 30.4.2015, s. 6, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2015/684/oj). sallittiin muuntogeenistä maissia NK603, jäljempänä ’muuntogeeninen maissi’, sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen saattaminen markkinoille; ottaa huomioon, että kyseisen luvan soveltamisala kattaa myös sellaista muuntogeenistä maissia NK603 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden markkinoille saattamisen, jotka eivät ole elintarvikkeita ja rehuja ja joita käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin mitä tahansa muuta maissia, lukuun ottamatta viljelyä;

B.ottaa huomioon, että Belgiaan sijoittautunut Bayer Agriculture B.V. toimitti 11. maaliskuuta 2024 Yhdysvaltoihin sijoittautuneen Bayer CropScience LP:n puolesta komissiolle hakemuksen kyseisen luvan uusimiseksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 ja 23 artiklan mukaisesti;

C.ottaa huomioon, että EFSA antoi 20. kesäkuuta 2025 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan tieteellisen lausunnon, jossa se totesi, että uusimista koskevassa hakemuksessa ei ole näyttöä sellaisista uusista vaaroista, muutoksista altistumisessa tai uusista tieteellisistä epävarmuustekijöistä, jotka muuttaisivat muuntogeenistä maissia koskevan alkuperäisen riskinarvioinnin päätelmiä, jotka EFSA oli hyväksynyt vuonna 2009 Muuntogeenisiä organismeja käsittelevä EFSAn lautakunta, 2009. Muuntogeenisiä organismeja käsittelevän lautakunnan tieteellinen lausunto hakemuksista (EFSA-GMO-NL-2005-22 ja EFSA-GMO-RX-NK603), jotka koskevat glyfosaattia sietävän muuntogeenisen maissin NK603 markkinoille saattamista viljely-, elintarvike- ja rehukäyttöä sekä tuontia ja jalostusta varten ja maissille NK603 olemassa olevana tuotteena myönnetyn luvan uusimista. EFSA Journal, 7(6), 1137.https://doi.org/10.2903/j.efsa.2009.1137.; ottaa huomioon, että EFSA katsoo monien laajempien ympäristöön liittyvien, sosioekonomisten ja kumulatiivisten vaikutusten jäävän sen toimivallan ulkopuolelle, minkä vuoksi se ei käsitellyt niitä lausunnossaan;

D.ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi on kehitetty sietämään glyfosaattia;

E.ottaa huomioon, että EFSAn tekemiin riskinarviointeihin ei sisältynyt pitkän ajan toksikologisia tutkimuksia eikä yksityiskohtaista analyysia kumulatiivisista ja yhteisvaikutuksista, kuten mahdollisesta vuorovaikutuksesta maissinviljelyssä yleisesti käytettyjen torjunta-aineiden jäämien kanssa;

F.ottaa huomioon, että suurinta osaa muuntogeenisistä viljelykasveista, muuntogeeninen maissi mukaan lukien, on muunnettu geneettisesti siten, että ne ovat sietokykyisiä yhdelle tai useammalle ”täydentävälle” rikkakasvien torjunta-aineelle, jota voidaan käyttää koko muuntogeenisen viljelykasvin viljelyn ajan ilman, että viljelykasvi kuolee, kuten käy niiden viljelykasvien tapauksessa, jotka eivät siedä torjunta-aineita; toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on erinäisissä tutkimuksissa osoitettu lisäävän täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä, mikä johtuu etenkin siitä, että yhä useammat rikkakasvit sietävät rikkakasvien torjunta-aineita Ks. esimerkiksi Bonny, S., ”Genetically Modified Herbicide-Tolerant Crops, Weeds, and Herbicides: Overview and Impact”, Environmental Management, tammikuu 2016;57(1), s. 31–48, https://doi.org/10.1007/s00267-015-0589-7 ja Benbrook, C. M., ”Impacts of genetically engineered crops on pesticide use in the U.S. – the first sixteen years”, Environmental Sciences Europe; 28. syyskuuta 2012, osa 24(1), https://doi.org/10.1186/2190-4715-24-24.;

G.toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien käyttö sitoo viljelijät rikkakasvien hallintajärjestelmään, joka on suurelta osin tai kokonaan torjunta-aineiden varassa, sillä kalliimpien muuntogeenisten siementen käyttöä voidaan pitää perusteltuna vain, jos niitä ostavat viljelijät myös ruiskuttavat täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita; ottaa huomioon, että lisääntynyt riippuvuus täydentävistä rikkakasvien torjunta-aineista muuntogeenistä maissia viljelevillä tiloilla nopeuttaa näille torjunta-aineille sietokykyisten rikkakasvien ilmaantumista ja leviämistä, mikä johtaa noidankehään, jossa rikkakasvien torjunta-aineita on käytettävä jatkuvasti enemmän; toteaa, että tämän seurauksena rikkakasvien torjunta-aineiden liiallisesta käytöstä aiheutuu yhä haitallisempia vaikutuksia maaperän terveyteen, veden laatuun sekä maanpäälliseen ja -alaiseen biologiseen monimuotoisuuteen ja lisäksi ihmisten ja eläinten altistuminen lisääntyy, mahdollisesti myös sen kautta, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämät elintarvikkeissa ja rehuissa lisääntyvät Ks. esimerkiksi: https://doi.org/10.1002/ps.8105, https://doi.org/10.1016/j.geoforum.2009.03.009.;

H.toteaa, että glyfosaatin karsinogeenisyydestä on tuotu esiin vakavia kysymyksiä, jotka ovat edelleen vailla vastausta; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole syöpää aiheuttava aine, ja että Euroopan kemikaalivirasto totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; ottaa huomioon, että Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos, joka on Maailman terveysjärjestön syöväntutkimukseen erikoistunut virasto, sen sijaan luokitteli glyfosaatin vuonna 2015 todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi; ottaa huomioon, että monissa viimeaikaisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä tutkimuksissa vahvistetaan glyfosaatin syöpää aiheuttavat vaikutukset Ks. esimerkiksi:https://doi.org/10.1016/j.mrrev.2019.02.001,https://doi.org/10.1093/ije/dyz017,https://doi.org/10.1371/journal.pone.0219610 jahttps://doi.org/10.1186/s13045-019-0767-9.;

I.ottaa huomioon, että Espanjassa ja Ranskassa raportoitu riski geenivirrasta maissista luonnonvaraisiin sukulaislajeihin, kuten teosinttiin, herättää huolta siirtogeenin pysyvyydestä ja ympäristövaikutuksista;

J.ottaa huomioon, että biologiseen monimuotoisuuteen, maaperän terveyteen, pölyttäjiin ja muihin kuin kohdeorganismeihin kohdistuvien mahdollisten haitallisten vaikutusten riippumatonta seurantaa ja valvontaa ei ole edelleenkään varmistettu riittävällä tavalla;

K.katsoo, että tapauksissa, joissa tieteellistä varmuutta ei ole, olisi sovellettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklassa tarkoitettua ennalta varautumisen periaatetta;

L.ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaan muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön;

M.toteaa, että muuntogeeniselle maissille myönnetyn unionin luvan uusiminen ei olisi torjunta-aineiden vähentämistä koskevien kansainvälisten sitoumusten Joulukuussa 2022 pidetyssä biologista monimuotoisuutta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sopimuspuolten 15. konferenssissa hyväksyttiin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys, joka sisältää maailmanlaajuisen tavoitteen vähentää torjunta-aineista aiheutuvia riskejä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_7834 mukainen, kun otetaan huomioon ihmisten, eläinten ja ympäristön lisääntynyt altistuminen glyfosaatille, dikamballe ja glufosinaatille maissa, joissa viljellään kyseistä torjunta-aineita sietävää muuntogeenistä kasvia, sekä siihen mahdollisesti liittyvät vakavat terveysvaikutukset;

N.toteaa, että komission täytäntöönpanopäätös sallisi edelleen sen, että unioniin tuodaan tuotteita, jotka eivät ole EU:n sääntöjen mukaisia, mikä asettaisi unionin viljelijät epäedulliseen kilpailuasemaan;

O.ottaa huomioon, että EU:n maatalouden tulevaisuudesta käytävän strategisen vuoropuhelun https://commission.europa.eu/topics/agriculture-and-rural-development/strategic-dialogue-future-eu-agriculture_fi. päätelmissä kehotetaan komissiota arvioimaan uudelleen lähestymistapaansa tuotavien ja vietävien maatalouselintarvikkeiden markkinoille pääsyyn, kun otetaan huomioon unionin ja sen kauppakumppanien toisistaan poikkeavien normien aiheuttama haaste; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisemmat kauppasuhteet, jotka ovat johdonmukaisia terveellistä ympäristöä koskevien tavoitteiden kanssa, olivat yksi viljelijöiden keskeisistä vaatimuksista vuosien 2023 ja 2024 mielenosoituksissa;

P.toteaa korostaneensa toistuvasti, että jatkuvan demokratiavajeen korjaamiseksi komission ei pitäisi antaa lupaa muuntogeenisille organismeille silloin, kun jäsenvaltiot eivät saavuta määräenemmistöä pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa tai muutoksenhakukomiteassa;

Q.toteaa, että komissio jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille, vaikka se itse myöntää demokraattisuuden puutteen, ja huolimatta jäsenvaltioiden tuen puuttumisesta ja parlamentin vastustuksesta;

R.ottaa huomioon, että yhteinen terveys -mallissa edellytetään ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveyden keskinäisen riippuvuuden huomioon ottamista arvioitaessa muuntogeenisten organismien kestävyyttä ja turvallisuutta pitkällä aikavälillä;