1.korostaa sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä Euroopan turvallisuudelle ja puolustukselle; korostaa, että EU:n strategisten puutteiden korjaaminen ja sotilaallisen liikkuvuuden parantamista koskeviin tarpeisiin vastaaminen on käynyt entistä polttavammaksi Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi;

2.suhtautuu myönteisesti EU:n ja jäsenvaltioiden pyrkimykseen lisätä merkittävästi niiden puolustusvalmiutta, vähentää strategisia riippuvuuksia, korjata suorituskykypuutteita ja vahvistaa Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa asiaankuuluvien EU:n politiikkojen ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) yhteydessä sekä Naton puitteissa; suhtautuu myönteisesti EU:n ja Naton yhteistyöhön sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi; katsoo kuitenkin, että on aika saavuttaa kiireellisesti todellista edistystä EU:n ja Naton yhteisissä tavoitteissa;

3.panee tyytyväisenä merkille yhteiset toimet Ukrainan tukemiseksi; korostaa tarvetta hyödyntää järjestelmällisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta saatuja kokemuksia, myös kun on kyse sotilaallisesta liikkuvuudesta, erityisesti perustuen Ukrainan asevoimien kokemuksiin, ja myös kansallisista ja monikansallisista harjoituksista saatuja kokemuksia; korostaa, että on tärkeää varmistaa logistinen ennakointi ja varasuunnitelmien laatiminen sekä tunnistaa heikot ja puuttuvat yhteydet; painottaa strategisten kumppaneiden, erityisesti Naton, kanssa toteutettavan varhaisen ja tehokkaan koordinoinnin merkitystä;

4.korostaa, että Venäjä on merkittävä uhka Euroopan unionin turvallisuudelle ja että joukkojen ja sotilaallisten suorituskykyjen nopeaa lähettämistä EU:n itäiselle sivustalle koskevien valmiuksien kehittäminen on olennaisen tärkeää;

5.korostaa strategista tarvetta investoida kaikkiin jäsenvaltioihin EU:n neljällä ensisijaisella sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä – pohjoisella, itäisellä, keskisellä eteläisellä ja keskisellä pohjoisella käytävällä –, sillä parempi ja tehokkaampi sotilaallinen liikkuvuus on olennaisen tärkeää kaikkien jäsenvaltioiden ja kaikkien EU:n kansalaisten turvallisuuden kannalta;

6.korostaa, että parempi sotilaallinen liikkuvuus vahvistaa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen operaatioita; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita hyväksymään yhteisen vision siitä, miten ne edistävät sotilaallista liikkuvuutta koskevia toimiaan, ja muotoilemaan erityisiä tuotoksia, jotka olisi sisällytettävä EU:n strategiseen kompassiin; kehottaa painokkaasti varmistamaan konkreettisen sotilaallista liikkuvuutta koskevan valmiuden siirtymällä kohti kokonaisvaltaista sotilaslogistiikkaa koskevaa lähestymistapaa, joka kattaa kriittisen infrastruktuurin turvallisuuden, liikennekeskukset, ylläpidon, varastoinnin, tankkauksen, korjauksen ja ammukset;

7.korostaa, että sotilaallinen liikkuvuus ei rajoitu joukkojen, aseiden ja kaluston siirtämiseen vaan ulottuu myös humanitaariseen apuun ja solidaarisuustoimiin; korostaa, että sotilaallisen liikkuvuuden tukeminen voi myös tuoda huomattavia etuja kansalaisille, koska kyky joukkojen nopeaan lähettämiseen voi nopeuttaa humanitaarisen avun ja lääkintätuen toimittamista ja infrastruktuurin korjaamista luonnonkatastrofien, pandemioiden tai muiden kriisien sattuessa; korostaa lisäksi, että EU:n sotilaallisen liikkuvuuden infrastruktuuriin tekemät investoinnit voivat tuottaa konkreettista hyötyä paikallisyhteisöille ja yhteyksille ja lisätä tällä tavoin paikallista häiriönsietokykyä, taloudellista yhdentymistä, työpaikkojen luomista ja yleisön tukea Euroopan turvallisuusagendalle;

8.korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on jatkettava keskitetysti hallinnoitua ja kohdennettua EU:n liikennealan rahoitusvälinettä, kuten Verkkojen Eurooppa -välinettä, joka on tärkein lähde vankalle sotilaallisen liikkuvuuden rahoitukselle, ja että liikenteen kokonaismäärärahoja on lisättävä merkittävästi; suhtautuu siksi myönteisesti ehdotukseen sotilaallisen liikkuvuuden määrärahojen lisäämisestä tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jossa kohdennetaan Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa yli 50 miljardia euroa liikennettä varten vuosiksi 2028–2034, mukaan lukien yli 17 miljardia euroa sotilaalliseen liikkuvuuteen;

9.muistuttaa, että neuvosto vähensi sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä ennennäkemättömällä 75 prosentilla verrattuna parlamentin ja komission kantaan, ja korostaa, että tällainen tilanne ei saa toistua; korostaa, että Venäjän Ukrainaan tekemän täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen johdosta sotilaallisen liikkuvuuden määrärahat oli käytettävä etupainoisesti ja ne oli käytetty kokonaan vuoden 2024 alussa; vaatii, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä sotilaalliseen liikkuvuuteen osoitettuja varoja lisätään merkittävästi, jotta ne vastaisivat arvioitua tarvetta investoida vähintään 100 miljardia euroa 500:lle EU:n alueelle, joiden on todettu tarvitsevan pikaisesti parannuksia Komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteinen tiedonanto, annettu 16. lokakuuta 2025, aiheesta ”Rauhan puolesta - puolustusvalmiuden tiekartta 2030” (JOIN(2025)0027),;

10.tähdentää tämän investointitarpeen ja Draghin raportin suositusten perusteella, että monivuotisen rahoituskehyksen yleisestä enimmäismäärästä myöhemmin käytävissä neuvotteluissa on tärkeää säilyttää vähintään ilmoitettu 17 miljardin euron määrä ja turvata samalla Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) toteuttamiseen varatut määrärahat; korostaa, että neuvosto ei saa ehdottaa näiden määrärahojen leikkaamista, ja pitää tarpeellisena valvoa tarkasti näiden varojen ohjaamista sotilaalliseen liikkuvuuteen;

11.korostaa tarvetta edistää menestyksekkäästi jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja yhdenmukaistamista rajatylittävissä ja laajamittaisissa liikennehankkeissa ja kaksoiskäyttöinfrastruktuurin käyttöönotossa, jotta mahdollistetaan sotilasjoukkojen, -kaluston ja -voimavarojen laajamittainen mobilisointi ja liikkuminen nopeasti ja tehokkaasti koko EU:ssa;

12.toteaa jälleen, että sotilaallisen liikkuvuuden aloitteet ja rahoitus eivät saisi haitata älykkään, häiriönsietokykyisen, yhteentoimivan, vähähiilisen ja kestävän TEN-T-verkon valmiiksi saattamiseen liittyvien toimien yleistä toteuttamista; palauttaa mieliin tavoitteen TEN-T-ydinverkon saattamisesta valmiiksi vuoteen 2030 mennessä, mihin sisältyy Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) ottaminen käyttöön, ja laajennetun ydinverkon saattamisesta valmiiksi vuoteen 2040 mennessä;

13.korostaa, että TEN-T-verkon rajatylittävien liikenneinfrastruktuurihankkeiden saattaminen valmiiksi oikea-aikaisesti on välttämätöntä, jotta Euroopassa voidaan saavuttaa tehokasta kaksoiskäyttöä ja sotilaallista liikkuvuutta koskevat tavoitteet; palauttaa mieliin, että TEN-T-koordinaattoreiden huhtikuussa 2024 julkaiseman kannanoton mukaan TEN-T-ydinverkon ja laajennetun ydinverkon valmiiksi saattamista varten tarvittavien investointien kokonaistarve on 845 miljardia euroa seuraavien 15 vuoden aikana ja että pelkästään eniten EU:n tason lisäarvoa tuottavia hankkeita varten tarvitaan investointeja vielä vähintään arviolta 210 miljardin euron arvosta;

14.muistuttaa, että sotilaallisen liikkuvuuden kannalta ratkaisevan tärkeiden suurten liikenneinfrastruktuurihankkeiden täytäntöönpano edellyttää toteutettavina olevien toimien luonteen vuoksi pitkäkestoista rahoitusta;

15.korostaa tarvetta virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa menettelyjä, jotka koskevat rahoituksen saamista kaksoiskäyttöinfrastruktuurihankkeisiin Verkkojen Eurooppa -välineen sotilaallisen liikkuvuuden toimintalohkosta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

16.panee tyytyväisenä merkille Euroopan investointipankin (EIP) aloituslainat investoinneille kaksoiskäyttöinfrastruktuurihankkeisiin, joiden tarkoituksena on parantaa sotilaallista liikkuvuutta; peräänkuuluttaa EIP:n pitkäaikaista osallistumista muiden kaksoiskäyttöinfrastruktuurihankkeiden ja suorituskykyjen rahoittamisen edistämiseen;

17.kehottaa tutkimaan mahdollisuutta kehittää lisärahoitusmekanismeja, kuten puolustus-, turvallisuus- ja resilienssipankki, jotta voidaan vastata turvallisuuden, puolustuksen ja kriisinkestävyyden rahoitustarpeisiin;

18.muistuttaa, että jäsenvaltiot voivat hyödyntää nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa käytettävissä olevaa enimmäisrahoitusta ja äskettäin käyttöön otettuja toimenpiteitä, joilla kohdennetaan uudelleen Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston varoja, sekä ohjata nopeasti elpymis- ja palautumistukivälineen käyttämättömiä varoja uudelleen puolustukseen, myös kaksoiskäyttöinfrastruktuuriin ja liikkuvaan kalustoon, tehtäviin investointeihin, jotta sotilaallista liikkuvuutta, sotilaallinen vastapuolen liikkuvuuden estäminen mukaan luettuna, voidaan edistää;

19.kehottaa varmistamaan, että EDIP-ohjelman, Euroopan puolustusrahaston, SAFE-ohjelman ja puolustusvalmiutta koskevan koontipaketin puitteissa hyväksyttyjen toimenpiteiden ja EU:n muiden puolustusaloitteiden määrärahoja voidaan käyttää tukemaan sekä fyysisen että digitaalisen kaksoiskäyttöinfrastruktuurin laajentamista ja päivittämistä sekä yhteistyössä tehtäviä ja ennakoitavissa olevia puolustuksen perusvoimavarojen hankintoja, myös sotilaallisen liikkuvuuden osalta, todellisen Euroopan puolustusunionin vahvistamiseksi;

20.katsoo, että olisi luotava sotilaallinen Schengen-alue, ja kehottaa komissiota esittämään tätä koskevan etenemissuunnitelman ilman lisäviivästyksiä;

21.toteaa jälleen olevansa syvästi huolissaan nykyisestä reagointikyvyn puutteesta ja tehottomuudesta sotilaallisessa liikkuvuudessa, jota haittaavat sääntelyn ja menettelyjen monimutkaisuus ja yhdenmukaistamisen puuttuminen, mikä johtaa hitaaseen koordinointiin ja ajanhukkaan;

22.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan sotilaalliseen liikkuvuuteen koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa, jossa osallistetaan kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, mukaan lukien julkinen ja yksityinen sektori sekä siviilisektori, tiedottamalla toteutetuista toimenpiteistä ja perustelemalla niitä;

23.vaatii, että komissio ja jäsenvaltiot panevat kiireellisesti kaikilta osin täytäntöön sotilaallista liikkuvuutta koskevan lupauksen 2024 nojalla tehdyt 13 sitoumusta keskittyen liikenneinfrastruktuuriin ja kuljetuskalustoon tehtäviin investointeihin, sääntelyn yhdenmukaistamiseen, rajatylittävää liikkumista koskevien lupamenettelyjen nopeuttamiseen ja YTPP:n sekä EU:n ja Naton välisen yhteistyön tehostamiseen;

24.kehottaa painokkaasti komissiota noudattamaan lisätoimia ehdottaessaan horisontaalista lähestymistapaa yhdenmukaistamalla ja yksinkertaistamalla säädöksiä ja menettelyjä ja pyrkimään näin kiireellisesti yhtenäistämään ja koordinoimaan EU:n lähestymistapaa, jonka tarkoituksena on poistaa kaikki nykyiset hallinnolliset, diplomaattiset, logistiset ja infrastruktuuriin liittyvät sotilaallisen liikkuvuuden esteet;

25.kehottaa perustamaan EU:n digitaalisen keskitetyn palvelupisteen puolustustarvikkeiden rajat ylittävien kuljetuslupien myöntämistä varten, mukaan lukien kodifioitu ensisijaisuusjärjestelmä ja Natolle jaettu tietokanta;

26.korostaa, että on tarpeen virtaviivaistaa monimutkaisia, pitkiä ja keskenään erilaisia kansallisia sääntöjä ja menettelyjä; vaatii, että tulevassa sotilaallisen liikkuvuuden paketissa ehdotetaan kaikkien liikennemuotojen osalta yksinkertaistettuja, yhdenmukaistettuja, yhtenäisiä ja digitalisoituja menettelyjä, jotka koskevat muun muassa tulleja, vaarallisten aineiden kuljetuksia, erikoiskuljetuksia, diplomaattisia selvityksiä ja identtisten lupien käyttöä, esimerkiksi tapauksissa, jotka liittyvät rajatylittävää liikkumista koskeviin lupiin (bids/credits) tai EU:n tai Naton lomakkeen 302 asiakirjoihin, jotka olisi hyväksyttävä ja joita olisi käytettävä kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa lisäksi kehittämään sotilastullijärjestelmän, jotta nykyisissä EU:n hankkeissa, kuten turvallisessa digitaalisessa sotilaallisen liikkuvuuden järjestelmässä, voidaan digitalisoida tullimuodollisuuksia sekä vähentää hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia;

27.korostaa, että on tärkeää poistaa hallinnolliset ja infrastruktuuriin liittyvät esteet, joita yritykset kohtaavat, kun ne tekevät maanteitse tapahtuvia sotilaskaluston ja nostureiden erikoiskuljetuksia kriittisen infrastruktuurin hankkeita varten; kehottaa siksi yhdenmukaistamaan edelleen maanteitse tapahtuvia erikoiskuljetuksia koskevia sääntöjä meneillään olevan paino- ja mittadirektiivin tarkistamisen yhteydessä;

28.korostaa, että sotavakuutusten tarjoaminen suuririskisten logistiikkapalvelujen toimittajille voi toimia yritysten kannustimena, sillä se lieventää osaltaan operatiivisia riskejä;

29.korostaa, että menettelyjen yhdenmukaistaminen ja tehokas yhteentoimivuus vahvistaisivat jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta ja edistäisivät rajatylittäviä yhteyksiä;

30.suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen yksinkertaistaa oikeudellisia ja hallinnollisia kehyksiä, kuten puolustusvalmiutta koskevassa koontipaketissa ja tulevassa sotilaallista liikkuvuutta koskevassa vuoden 2025 yhteisessä tiedonannossa esitetään, ja kehottaa saattamaan paketin voimaan ja panemaan sen täytäntöön nopeasti;

31.vaatii komissiota esittämään ”kriisitilanteita” koskevan oikeudellisen ja operatiivisen kehyksen, jossa erotetaan selvästi toisistaan vähintään kolme ”vaihetta”, kuten ”rauhanaika”, ”kriisi” ja ”sota-aika”, ja joka sisältää kutakin vaihetta koskevat säännöt, jotta varmistetaan asevoimien yhteentoimivuus ja ensisijainen oikeus käyttää kuljetusinfrastruktuuria, liikenneverkkoja ja kuljetuskalustoa sekä sotilashenkilöstön ja -kaluston virtaviivaistettu liikkuminen sotilaallisilla käytävillä ja niiden välillä; pyytää määrittelemään tässä kehyksessä selkeästi ”varavaihtoehtotilanteet” ja ”vararatkaisut”, jotta voidaan taata sotilaskuljetusten jatkuvuus häiriötilanteissa, ja antamaan jäsenvaltioille ohjeita erilaisten turvallisuuspalvelujen tarjoajien valtuuttamisesta valvomaan ja suojelemaan kriittistä infrastruktuuria;

32.odottaa, että tulevassa oikeudellisessa kehyksessä luodaan tehokas ja selkeä sotilasviranomaisten ja julkisten viranomaisten, mukaan lukien Nato, välinen viestintä- ja koordinointijärjestelmä, jotta voidaan vaihtaa tiedonsaantitarpeen perusteella tietoja infrastruktuurin haltijoiden ja sellaisten liikenteenharjoittajien kanssa, jotka ovat päteviä tarjoamaan sotilasalan logistiikkapalveluja, jotta voidaan edistää kaikkien verkkojen kriisinkestävyyttä kussakin vaiheessa; panee erityisesti merkille satamaviranomaisten ja sotilaallisten tai asiaankuuluvien puolustusalan toimijoiden välisen yhteistyön puutteen ja vähäisen yhteydenpidon; ymmärtää tietojenvaihtokäytäntöjen arkaluonteisuuden, erityisesti mitä tulee ulkomaisessa omistuksessa oleviin eurooppalaisten satamien hallintoelimiin; korostaa kuitenkin, että erityistä tietojenvaihtoa varten tarvitaan luotettava ja turvallinen kanava;

33.korostaa tarvetta perustaa pysyvä päätöksentekomekanismi, jonka avulla valtion- tai hallitusten johtajat voisivat ryhtyä välittömästi toimiin kriisivaiheessa ja sota-aikana;

34.kehottaa komissiota perustamaan sotilaallisen liikkuvuuden työryhmän, johon kuuluu kaikkien toimivaltaisten EU:n elinten edustajia, jotta voidaan sujuvoittaa kaikkien sotilaallista liikkuvuutta koskevien aloitteiden valmistelua, täytäntöönpanoa ja seurantaa horisontaalisesti, ja kehottaa samalla nimeämään kansalliset yhteyspisteet, jotta voidaan parantaa sotilaallisen liikkuvuuden yleistä hallintoa ja koordinointia;

35.kehottaa komissiota ottamaan huomioon kaikki Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositukset, jotka koskevat hallintoa kaikissa sotilaallisen liikkuvuuden alan tulevissa aloitteissa;

36.panee merkille liikennealan työntekijöiden ratkaisevan roolin sotilaallisessa liikkuvuudessa ja toimitusketjujen helpottamisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan työvoimapulaa, investoimaan kuljetusalan työvoimaan ja parantamaan työoloja ja koulutusmahdollisuuksia, jotta työntekijät voivat oppia sotilaallista liikkuvuutta varten tarvittavat taidot, sekä lisäämään alan houkuttelevuutta;

37.pitää myönteisenä, että neuvosto on hyväksynyt lyhyellä varoitusajalla tapahtuvaa ja laajamittaista liikkumista varten EU:n neljä ensisijaista sotilaallisen liikkuvuuden käytävää, jotka on kehitetty yhteistyössä Naton kanssa, ja suhtautuu myönteisesti meneillään olevaan 500:n sellaisen alueen määrittämiseen, jotka kaipaavat pikaisesti parannuksia; korostaa, että yli 94 prosenttia näistä käytävistä on osa TEN-T-verkkoa, mikä osoittaa, että siviili- ja sotilasinfrastruktuurin välillä on vahvaa synergiaa; kehottaa arvioimaan tarkasti rahoituksen, jota näiden sotilaallisen liikkuvuuden käytävien valmiiksi saattaminen edellyttää;

38.korostaa tarvetta nopeuttaa liikenneinfrastruktuurin kehittämistä ja parantaa sen kriittisten osatekijöiden fyysistä turvallisuutta ja kyberturvallisuutta neljällä ensisijaisella sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä;

39.painottaa, että heikoimmilla yhteyksillä ja pullonkauloilla on kerrannaisvaikutuksia kokonaisten käytävien ja koko liikenneverkon toimintaan ja tehokkaaseen jatkuvuuteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan siksi riittävästi resursseja yhteyksiltään tiiviin sotilaallisen liikkuvuuden verkoston varmistamiseen, myös nykyisen infrastruktuurin ylläpitoon, nykyaikaistamiseen ja yhteentoimivuuteen tehtäviin parannuksiin;

40.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan tarpeen nimittää kullekin ensisijaiselle sotilaallisen liikkuvuuden käytävälle niiden toteuttamisen helpottamiseksi oma eurooppalainen koordinaattori, joka on sotilaallisen liikkuvuuden työryhmän jäsen;

41.muistuttaa, että myös vastapuolen liikkuvuuden estävä infrastruktuuri, mukaan lukien kaksikäyttöesteet, linnoitteet ja nopean toimintakyvyn järjestelmät raja- ja aluepuolustuksen vahvistamiseksi, ovat tärkeä osa sotilaallista liikkuvuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan ja valmistelemaan vastapuolen liikkuvuuden estävää infrastruktuuria perusteellisesti ja koordinoidusti neljällä ensisijaisella sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä siten, että priorisoidaan itäistä ja pohjoista käytävää;

42.muistuttaa, että rautatiet ovat maitse tapahtuvan liikkumisen järjestelmän selkäranka suurikokoisen, raskaan ja vaarallisen sotilaskaluston suurten määrien siirtämistä varten; vaatii asettamaan etusijalle välittömät ja lyhyen aikavälin ratkaisut, kuten sotilashenkilöstön rajatylittävän liikkumisen hallinnollisten esteiden poistamisen; kehottaa komissiota varmistamaan valmiuksien kehittämisen lisäämisen, erityisesti liikennekeskuksissa ja keskeisillä alueilla neljän ensisijaisen sotilaallisen liikkuvuuden käytävän mukaisesti;

43.korostaa rautateiden yhteentoimivuuden ratkaisevaa merkitystä saumattoman rajatylittävän toiminnan varmistamisessa jäsenvaltioissa; ilmaisee syvän huolensa rautateiden jatkuvasti heikosta yhteentoimivuudesta, joka johtuu raideleveyksien eroista EU:ssa, esimerkiksi Baltian maissa, Suomessa ja Iberian niemimaalla, mikä vaikuttaa joukkojen, kaluston ja voimavarojen liikkumiseen yli rajojen ja tekee maantiekuljetuksista välttämättömiä; pyytää komissiota puuttumaan edelleen EU:ssa esiintyviin useisiin saumattoman rautatieliikenteen esteisiin, kuten Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) ja digitaalisen automaattisen liittämisen (DAC) hitaaseen käyttöönottoon ja raideleveyksien eroihin; palauttaa mieliin TEN-T-asetuksen vaatimuksen siitä, että asianomaisten jäsenvaltioiden on esitettävä heinäkuuhun 2026 mennessä suunnitelmansa verkostojensa muuntamisesta eurooppalaisen nimellisen standardiraideleveyden mukaisiksi; on siksi tyytyväinen Rail Baltica -hankkeeseen, jossa Baltian maat liitetään EU:n rataverkkoon mukauttamalla niiden raideleveyttä; pitää tätä hanketta strategisena sekä siviilialan että sotilaallisen liikkuvuuden kannalta, sillä se tarjoaa EU:n itäiselle sivustalle yhteentoimivia ja kestäviä suuren kapasiteetin rautatieyhteyksiä;

44.panee merkille, että rautateiden siviilikapasiteetin lisäämisen kannalta asiaankuuluvat digitaaliteknologiat, kuten ERTMS ja DAC, ovat merkityksellisiä myös sotilaallisen liikkuvuuden kannalta, ja toteaa, että niitä olisi parannettava; varoittaa, että ERTMS kehitettiin erilaisessa geostrategisessa tilanteessa, ja kehottaa arvioimaan sen vakauden ja kyberturvallisuutta koskevan häiriönsietokyvyn; korostaa, että koska järjestelmä perustuu radioteknologiaan, mahdollinen häirinnästä tai muista syistä aiheutuva verkon käytön estyminen johtaisi rautatieliikenteen välittömään keskeytymiseen; kehottaa tekemään samanlaisen arvioinnin tulevaisuuden rautatien viestintäjärjestelmän (FRMCS) kehittämisen yhteydessä;

45.panee merkille, että maantie- ja rautatieyhteydet satamiin ja rahtiterminaaliverkostoihin ovat usein avainasemassa siinä, että niitä pitkin sotilaskalustokuljetusten viimeiset osuudet saadaan suoritettua helpommin siirrettäessä kalustoa alueille, joilla sitä tarvitaan, ja toteaa, että tieverkoilla on näin ollen olennainen rooli sotilaallisen liikkuvuuden onnistumisen kannalta; muistuttaa, että kaikkia tieliikenteen strategisia paikkoja, kuten paikoitustiloja, tankkausasemia ja autonpesuasemia, olisi kiireellisesti parannettava, jotta niihin voidaan hätätilanteessa sijoittaa suuri määrä sotilaskuljetusyksiköitä ja henkilöstöä; kehottaa siksi priorisoimaan neljällä ensisijaisella sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä sijaitsevaan keskeiseen tieinfrastruktuuriin tehtäviä investointeja, jotta voidaan helpottaa sotilaallista liikkuvuutta mahdollisimman tehokkaasti;

46.kehottaa luomaan yhdenmukaistetun EU:n kehyksen, joka helpottaa valtuutettujen siviilipuolen palveluntarjoajien, kuten erikoiskuljetuksia liikennöivien ja erikoisnostureita ja raskasta kalustoa kuljettavien palveluntarjoajien, liikennöimien sotilassaattueiden liikkumista neljällä ensisijaisella sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä, samalla kun varmistetaan siviilien turvallisuus;

47.korostaa, että satamilla on strateginen merkitys sotilaallisen liikkuvuuden verkoston kriittisinä solmukohtina, jotka toimivat saapumis- ja lähtöpaikkoina laajamittaisille sotilaskuljetuksille ja mahdollistavat meri- ja maaliikenteen integroinnin, erityisesti transatlanttisen yhteistyön osalta, ja jotka ovat tärkeitä myös unionin strategisten taloudellisten etujen kriisinkestävyyden kannalta; panee merkille, että meri-infrastruktuurissa on rakenteellisia puutteita, koska EU:ssa on monia terminaaleja, joita ei ole suunniteltu sotilasrahdin käsittelyyn; korostaa tarvetta varmistaa riittävät valmiudet sotilastarvikkeille ja laatia tarvittaessa valmiussuunnitelmia siviilirahdin ohjaamiseksi muualle;

48.painottaa, että tietyn kriittisen meri-infrastruktuurin omistajuutta ja valvontaa varten tarvitaan välittömiä toimia ja tiukempia sääntöjä, kuten valkoisessa kirjassa Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä korostetaan;

49.kehottaa investoimaan satamainfrastruktuuriin ja muuttamaan rahoitusvälineiden saatavuutta koskevia vaatimuksia sekä meri- että sisävesisatamien osalta, jotta voidaan vahvistaa niiden integroimista TEN-T-käytäviin ja parantaa EU:n energiaturvallisuuspolitiikkaa; kehottaa komissiota luomaan ja panemaan täytäntöön strategioita, joilla lisätään satamien valmiuksia ja kapasiteettia; korostaa meriulottuvuuden sekä pinta- että vedenalaisia ulottuvuuksia ja kehottaa sisällyttämään ro-ro-alukset ja ro-ro-matkustaja-alukset kaksikäyttöisenä liikkuvana kalustona EU:n sotilaallisen liikkuvuuden strategian piiriin;

50.toteaa, että sisävesiväylät ovat myös tärkeä osa sotilaallista liikkuvuutta ja edustavat toimivaa ja kestävää kaksikäyttöistä liikenneinfrastruktuuria niillä käytettävissä olevan kapasiteetin, intermodaalisen täydentävyyden ja sen vuoksi, että ne ovat vähemmän alttiita opportunistiselle tiedustelutoiminnalle; panee merkille vesiliikenneverkon nykyisen kapasiteetin ylisuuren sotilaskaluston, vaarallisten aineiden ja polttoaineen säännöllisissä kuljetuksissa sekä vararatkaisujen tarjoamisessa osana valmiussuunnittelua; ehdottaa, että arvioidaan tarvetta laajentaa edelleen nykyisiä sulkuja ja lisätä nosturien ja vesiliikenteen kaluston saatavuutta;

51.korostaa, että on tärkeää perustaa neljälle ensisijaiselle sotilaallisen liikkuvuuden käytävälle uusia logistiikkakeskuksia ja uudelleenlastausterminaaleja; kehottaa mukauttamaan asianmukaisella tavalla sotilaallisen liikkuvuuden käytävillä olevia nykyisiä logistiikkakeskuksia ja kaupallisia uudelleenlastausterminaaleja ja nimeämään ne kaksoiskäyttöinfrastruktuuriksi sekä varustamaan ne käyttötarkoituksen mukaisella kalustolla, kuten suoran pääsyn mahdollistavilla lastauslaitureilla ja sotilaskalustolle soveltuvilla rampeilla;

52.korostaa, että on tärkeää perustaa neljän ensisijaisen sotilaallisen liikkuvuuden käytävälle strategisesti sijoitettujen logistiikkakeskusten, myös sisävesisatamien, verkosto, joka kykenee tarjoamaan tarvittavan infrastruktuurin ylläpitoa, varastointia ja korjausta varten, jotta varmistetaan nopeat intermodaaliset siirtymät maantie-, rautatie-, meriliikenne-, sisävesiväylä- ja lentoasemaintrastruktuurien ja sotilaslaitosten välillä; korostaa tässä yhteydessä, että tällaisten keskusten olisi tarjottava tarvittava kaksikäyttöinen energiainfrastruktuuri, kuten tankkaus- ja latausasemia, jotta voidaan tukea liikkuvuuteen liittyviä tarpeita ja toimitusvarmuutta;

53.korostaa, että logistiikkakeskusten olisi tarjottava kuljetettavia joukkoja varten tila, kapasiteetti ja infrastruktuuri, erityisesti mitä tulee suojaan, elintarvikkeisiin ja polttoaineisiin;

54.kehottaa tukemaan logistiikkakeskusten kehittämistä myös asiaankuuluvien EU:n teollisuusohjelmien puitteissa, jotta voidaan vahvistaa Euroopan teollisen ja teknologisen perustan häiriönsietokykyä; muistuttaa tarpeesta ryhtyä toimiin logistiikkaprosessien digitalisoimiseksi, jotta varmistetaan strategisen infrastruktuurin kriisinkestävyys ja turvallisuus;

55.katsoo, että on äärimmäisen tärkeää laajentaa liikennekäytäviä, myös sotilaallisen liikkuvuuden käytäviä, Ukrainaan, Moldovan tasavaltaan ja Länsi-Balkanille, jotta voidaan parantaa yhteentoimivuutta, lisätä operatiivista reagointikykyä, tukea tarvittaessa kumppaneita niiden vastarinnassa Venäjän hyökkäystä ja muita alueen hybridiuhkia vastaan ja ehkäistä tulevia hyökkäyksiä EU:n alueelle; panee merkille sotilaallisen liikkuvuuden solidaarisuuskaistojen käytön ja pitää tärkeänä niiden vahvistamista, jotta voidaan parantaa Ukrainan turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä;

56.korostaa, että tarkka, turvallinen ja ajantasainen digitaalinen mallintaminen, digitaaliset kartat, maantieteelliset tietojärjestelmät ja paikkatietopalvelut ovat välttämättömiä siviili- ja sotilasinfrastruktuurin suunnittelun, rajatylittävän koordinoinnin sekä joukkojen ja kaluston nopean lähettämisen kannalta; korostaa, että tietojen ja viestinnän suojaaminen sotilaskuljetusten aikana on äärimmäisen tärkeää siviilien ja sotilashenkilöstön turvallisuuden ja suorituskykyjen suojelemisen kannalta; korostaa, että kaikki sotilaallisiin ja puolustustarkoituksiin käytettävät kuljetustietopalvelut olisi turvattava asianmukaisesti ja suojattava oikeudellisesti, jotta vältetään sotilaallisen liikkuvuuden operaatioita koskevien arkaluonteisten tietojen ja taloudellisten tietojen digitaaliset vuodot; kehottaa komissiota koordinoimaan digitaalisia ja sähköisiä turvatoimenpiteitä neljällä ensisijaisella sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä;

57.korostaa, että koko unioni on altis kyberhyökkäyksille ja digitaaliselle tunkeutumiselle; korostaa, että fyysisiä liikenneinfrastruktuureja ja -resursseja valvovat digitaaliset järjestelmät ovat kyberhyökkäysten ensisijaisia kohteita; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita näin ollen tukemaan EU:n innovatiivisen ja itsenäisen digitaaliteknologian, mukaan lukien Galileo, kehittämistä ja käyttöönottoa näiden infrastruktuurien ja resurssien kyberturvallisuuden ja häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi; painottaa tässä yhteydessä tekoälyn potentiaalia ja kannustaa lisäämään tutkimus- ja kehitystoimia seuraavan sukupolven digitaalisten valmiuksien kehittämiseksi;

58.ilmaisee vakavan huolensa siitä, että Venäjä on lisännyt navigointijärjestelmiin kohdistuvia kyberhyökkäyksiään Itämeren alueella; kehottaa komissiota sisällyttämään tulevaan koontiasetukseensa hybridiuhat sekä maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) häirinnän ja manipuloinnin meri- ja lentoliikenteeseen kohdistuvana hybridihyökkäyksenä ja puuttumaan niihin;

59.korostaa tarvetta nopeuttaa NIS 2 -direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555, annettu 14. joulukuuta 2022, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (NIS 2 ‑direktiivi) (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 80, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2555/oj). saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa sekä parantaa alakohtaisten liikenneviranomaisten, toimivaltaisten kyberturvallisuusvirastojen, tietoturvaloukkauksiin reagoivien ja niitä tutkivien yksiköiden (CSIRT-yksiköiden) ja Euroopan kyberkriisien yhteysorganisaatioiden verkoston (EU-CyCLONe) välistä yhteistyötä; korostaa, että on tärkeää sisällyttää EU:n ja jäsenvaltioiden kyberturvallisuusriskien arviointeihin konkreettisia toimenpiteitä, jotka koskevat sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien näkökohtien käsittelyä;

60.korostaa, että on tärkeää suojella ja parantaa kriittisen liikenneinfrastruktuurin kykyä kestää muun muassa kyberhyökkäyksiä ja hybridiuhkia, jotka vaarantavat siviililiikenteen ilmassa, merellä ja maalla; muistuttaa, että kriittinen energia- ja viestintäinfrastruktuuri (ilmassa, maan pinnalla tai veden alla sijaitseva infrastruktuuri GNSS mukaan luettuna) vaikuttaa myös suoraan sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien toimintojen onnistumiseen;

61.kehottaa perustamaan tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa kehitettävän eurooppalaisen mekanismin, jolla seurataan kriittiseen liikenne-, energia- ja viestintäinfrastruktuuriin kohdistuvia kyber- tai hybridihyökkäyksiä ja reagoidaan niihin nopeasti;

62.pyytää komissiota toteuttamaan kiireellisesti toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan ja nopeutetaan menettelyitä, jotka koskevat sotilaallista liikkuvuutta edistäviä investointeja, ja erityisesti ottamaan kiireellisesti käyttöön kohdennettuja poikkeuksia nykyisiin julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin, kun on kyse sotilaallisen liikkuvuuden infrastruktuurista ja kalustosta, jolla on merkittävä sotilaallinen tai kaksikäyttöinen komponentti; korostaa, että Euroopan strategisen edun mukaiset hankkeet on toteutettava ilman liiallisia viivästyksiä ja samalla on varmistettava avoimuus, oikeudenmukainen kilpailu ja oikeus asianmukaiseen menettelyyn;

63.panee merkille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien merkityksen sotilaallisessa liikkuvuudessa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita helpottamaan sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvää siviili-sotilasyhteistyötä ja kannustamaan siihen; korostaa ennakoitavuuden merkitystä sotilaallisen liikkuvuuden suorituskykyjen kysynnän osalta yhdessä riittävän rahoituksen ja yksinkertaistettujen hankintasääntöjen kanssa, sillä se mahdollistaisi tuotannon lisäämisen ja ylläpitämisen tavarantoimitusalalla;

64.katsoo, että eurooppalaisen tuotannon suosimisen periaatteen olisi oltava etusijalla EU:n pyrkimyksissä vahvistaa strategista riippumattomuuttaan ja häiriönsietokykyään, mutta toteaa kuitenkin samalla, että jäsenvaltioilla on oikeus kehittää sotilaallisia valmiuksiaan, jotta ne voivat vastata uhkiin lyhyellä aikavälillä; muistuttaa, että tätä periaatetta olisi sovellettava sen varmistamiseksi, että puolustukseen ja turvallisuuteen, erityisesti kriittiseen kaksoiskäyttöinfrastruktuuriin liittyviin teknologioihin, SAFEn, EDIPin ja EDIRPAn kaltaisten ohjelmien kautta investoiduilla EU:n varoilla tuetaan Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa;

65.toistaa, että kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyky edellyttää yhdenmukaisempaa ja perusteellisempaa ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa EU:ssa; korostaa, että ulkomaisten suorien sijoitusten seurannasta annetun asetuksen (EU) 2019/452 tarkistaminen on merkittävä askel kohti johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa eurooppalaista kehystä turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelemiseksi siten, että samalla säilytetään avoimuus ja läpinäkyvyys; suhtautuu siksi myönteisesti komission ehdotukseen tarkistaa ulkomaisten suorien sijoitusten seurannasta annettu asetus (EU) 2019/452, jolla olisi pyrittävä tasapainottamaan asianmukaisesti investointitarpeet ja olennaisten turvallisuusintressien ja EU:n puolustuskyvyn suojeleminen;

66.korostaa, että vaikka liikennealan hiilestä irtautumista koskevia pyrkimyksiä edistetään, fossiilisten polttoaineiden ja esimerkiksi sähködieselveturien ja polttomoottoreilla varustettujen veturien käyttö sotilaallisessa liikkuvuudessa on seuraavan vuosikymmenen aikana edelleen ratkaisevan tärkeää, koska polttoaineiden käyttö on ainoa toimiva ratkaisu, jos sähkövoimasta on laajamittainen pula;

67.kiinnittää huomiota tarpeeseen laajentaa asevoimien polttoaineen toimitusketjuja neljällä ensisijaisella sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä; korostaa, että itäisen sivustan energiainfrastruktuuria on kehitettävä sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien toimintojen tukemiseksi, ja kehottaa komissiota puuttumaan polttoainepulaan; kannustaa luomaan energian varmuusvarastoja, jotka voivat olla erityisen hyödyllisiä alueilla, joilla putki-infrastruktuuri ja polttoainevarastot ovat riittämättömät; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tarkistamaan öljyvarastodirektiiviä Neuvoston direktiivi 2009/119/EY, annettu 14. syyskuuta 2009, jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa (EUVL L 265, 9.10.2009, s. 9, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2009/119/oj). viimeaikaisten geopoliittisten muutosten pohjalta, jotta voidaan parantaa energiaturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä uusiin uhkiin nähden;

68.muistuttaa, että koska rautatiejärjestelmä on riippuvainen sähkövoimasta junien liikkumisen mahdollistamiseksi, rautatieliikenteen kannalta on välttämätöntä parantaa energiaverkkojen kriisinkestävyyttä ja palauttaa sähkö nopeasti sähkökatkojen tai sähköpulan sattuessa;

69.panee huolestuneena merkille, että EU on erittäin riippuvainen raakaöljyn ja öljytuotteiden tuonnista; kehottaa komissiota tunnustamaan, että EU:n vahva sotilaallisen liikkuvuuden strategia edellyttää häiriönsietokykyistä ja pääasiassa EU:ssa toimivaa tavallisten ja vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotanto- ja jalostamokapasiteettia myös strategisen riippumattomuuden edistämiseksi; kehottaa kehittämään välittömästi kattavan polttoaineen jakelu- ja varastointiverkon ja monipuolistamaan energiahuoltoa energiaturvallisuuden takaamiseksi; korostaa, että vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1804, annettu 13. syyskuuta 2023, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta (EUVL L 234, 22.9.2023, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/1804/oj). (AFIR) säännösten ja tavoitteiden oikea-aikaisella täytäntöönpanolla voidaan myös lisätä merkittävästi vaihtoehtoja energian toimittamiseksi sotilaallista liikkuvuutta varten ja edistää EU:n yleisten liikennealan hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamista;

70.kehottaa siksi komissiota ottamaan huomioon sotilaallisen liikkuvuuden suorituskyvyt ja tarpeet EU:n energiajärjestelmää kehitettäessä sekä hiilestä irtautumista koskevat tavoitteet ja strategisen riippumattomuuden ja kriisinkestävyyden tarpeen;

71.korostaa, että Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi EU:n itäiseen sivustaan on toistuvasti kohdistettu kyberhyökkäyksiä, hybridiuhkia ja sabotaasia, joihin sisältyy myös liikenteenharjoittajille aiheutettuja häiriöitä; kehottaa siksi EU:ta tehostamaan toimia jäsenvaltioiden tukemiseksi, jotta varmistetaan, että itäisen sivustan kriittinen liikenneinfrastruktuuri on täysin suojattu ja kriisinkestävä, muun muassa nopeilla mekanismeilla, joilla vahvistetaan ja tehostetaan rautateiden, maanteiden, satamien ja energiatoimitusten solmukohtien kyberpuolustusta; korostaa tässä yhteydessä Baltian maiden äärimmäistä haavoittuvuutta erityisesti Suwalkin käytävän vuoksi ja sitä, että reagoinnin on oltava nopeampaa ja joukkoja on pystyttävä siirtämään nopeammin, jos Venäjä hyökkää;

72.muistuttaa, että neljällä sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä on ratkaiseva rooli EU:n turvallisuudessa ja puolustuksessa; katsoo, että Venäjän aiheuttamille uhille tällä hetkellä altteimpien jäsenvaltioiden turvallisuus voidaan taata tehokkaasti mahdollistamalla kaikkien määritettyjen sotilaallisen liikkuvuuden käytävien nopea ja tehokas toiminta; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että EU:n neljällä ensisijaisella sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä varmistetaan myös, että Nato kykenee nopeasti vahvistamaan ja tehokkaasti puolustamaan itäistä sivustaa, joten niiden avulla parannetaan koko liittouman yhteistä turvallisuutta, pelotetta ja kriisinkestävyyttä;

73. toteaa, että sotilaallinen liikkuvuus Puolassa ja Puolaan on olennaisen tärkeää koko itäisen sivustan turvallisuuden kannalta; korostaa Länsi-Euroopassa sijaitsevien multimodaalisten logistiikkakeskusten lisäarvoa eurooppalaisten ja liittoutuneiden joukkojen ja raskaan kaluston nopean liikkuvuuden varmistamisessa;

74.suhtautuu myönteisesti komission äskettäin ilmoittamaan itäisten alueiden sopimusaloitteeseen, jolla pyritään tarjoamaan EU:n itärajalla sijaitseville jäsenvaltioille räätälöityä tukea infrastruktuurin ja kriisinkestävyyden parantamiseen raja-alueilla; korostaa, että niin kutsuttu itäinen kilpi on keskeisen tärkeä strateginen hanke, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan turvallisuutta muun muassa suojaamalla keskeisiä sotilaallisia käytäviä reagointikyvyn säilyttämiseksi, ja panee merkille sen sisällyttämisen Euroopan puolustusvalmiudesta laadittuun valkoiseen kirjaan; kehottaa tarjoamaan riittävät rahoitusvarat sen täytäntöönpanon varmistamiseksi;

75.muistuttaa, että osana puolustuspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa sotilaallisen liikkuvuuden infrastruktuurihankkeita on arvioitava jatkuvasti uudelleen ja pidettävä ajan tasalla viimeisimpien sotilaallisten uhkien ja suorituskykyjen mukaisesti, ja katsoo, että hankkeiden on ulotuttava satamien alueellista laajentamista pidemmälle siten, että niihin sisällytetään henkilöstön koulutus ja meriliikenteen hallinnan parantaminen sekä häiriönsietokykyyn liittyvät valmiudet, joiden avulla voidaan suojautua nopeasti kehittyviltä uhkilta, kuten vedenalaisten droonien havaitseminen;

76.tukee eurooppalaista droonipuolustusaloitetta, kun otetaan huomioon, että droonit ovat viime aikoina toistuvasti loukanneet Euroopan ilmatilaa; kehottaa parantamaan ja lisäämään drooneihin liittyviä suorituskykyjä kaikissa jäsenvaltioissa yhteistyössä Naton kanssa ja Ukrainan asevoimien taistelukentältä saamien kokemusten perusteella; korostaa, että näiden eurooppalaisten droonivalmiuksien olisi perustuttava Ukrainasta saatuihin kokemuksiin, joiden mukaan on keskeisen tärkeää luoda innovatiivisia droonien ja niiden torjunnan ekosysteemejä, joissa yhdistetään tutkimus ja kehittäminen tuotantoon sekä tukeudutaan skaalautuvaan tuotantokapasiteettiin ja jatkuvaan teknologiseen kehittämiseen ja jotka kattavat muun muassa vedenalaiset droonit, tiedustelu- ja taisteludroonit sekä puolustukseen ja droonientorjuntaan liittyvät suorituskyvyt;

77.muistuttaa, että droonientorjuntaverkosto olisi mukautettavissa kaksikäyttötarkoituksiin ja auttaisi torjumaan myös muita kuin puolustukseen liittyviä uhkia tai kaikille EU:n rajoille yhteisiä vaaroja, jotka liittyvät muun muassa rajavalvontaan, muuttoliikkeen välineellistämiseen, kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen ja kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen;

78.toteaa jälleen, että maaliikennejärjestelmät ovat pääasiallisia liikennemuotoja sellaisen sotilaskaluston siirtämiselle, joka on yleensä raskasta ja ylisuurta tai sisältää vaarallisia aineita;

79.panee huolestuneena merkille, että tällä hetkellä on pulaa tietyistä sotilaallisen liikkuvuuden kalustoista, kuten avovaunuista, ja että niiden tuotanto on vähentynyt kylmän sodan jälkeen; kehottaa tukemaan niiden kehittämistä Euroopan teollisuusohjelmissa; korostaa, että julkisten ja yksityisten sidosryhmien on ehdottomasti tehtävä yhteistyötä, jotta voidaan hyödyntää ja maksimoida käytettävissä olevien rautatiealan resurssien potentiaali sotilaallista liikkuvuutta varten, ja kannustaa valmiussopimusten käyttöön;

80.korostaa tarvetta puuttua kiireellisesti pulaan liikkuvasta kalustosta Euroopan rautatiealan organisaatioissa; painottaa, että on tärkeää ottaa käyttöön Euroopan rautatieviraston (ERA) hallinnoima liikkuvaa kalustoa koskeva yhdenmukaistettu lupamenettely; muistuttaa, että kansalliset säännöt on korvattava yhteentoimivuuden teknisillä eritelmillä (YTE), jotta voidaan parantaa rajatylittävän liikkuvan kaluston saatavuutta sotilas- ja siviilitarkoituksiin;

81.kehottaa soveltamaan rautateiden liikkuvan kaluston hankintaan koordinoitua lähestymistapaa, jotta voidaan maksimoida käytettävissä olevan valmistuskapasiteetin tehokas käyttö; painottaa, että tällaisten ajoneuvojen yhteishankintoihin olisi kannustettava;

82.toteaa, että maakuljetusten lisäksi lentokuljetukset ovat nopein tapa siirtää ensimmäiset sotilaalliset voimavarat ja logistiset materiaalit; korostaa tarvetta kehittää eurooppalaista strategista ilmakuljetusvalmiutta ja vahvistaa sotilaallisen ilmaliikenteen liikkuvuuden strategisia edellytyksiä, kuten raskaita kuljetuslentokoneita;

83.panee merkille autonomisten ajoneuvojen lisääntyvän käytön sotilastarvikkeiden toimittamisessa, mikä tarjoaa ratkaisun sotilaslogistiikan yksiköiden nykyiseen henkilöstöpulaan ja minimoi konfliktiaikoina ihmishenkien menetykset; kehottaa mukauttamaan EU:n ja kansallista lainsäädäntöä ja määräyksiä, jotta sotilaallisen liikkuvuuden käytävillä voidaan sallia puoliautonomiset logistiset ratkaisut;

84.kehottaa pohtimaan EU:n suorituskykyjen saatavuutta ja riittävyyttä useiden loukkaantuneiden työntekijöiden lääkintäkuljetusten kannalta, jotta varmistetaan heidän oikea-aikainen evakuointinsa ja asianmukainen hoitonsa;

85.korostaa tarvetta arvioida jäsenvaltioiden tarpeita ja laatia niistä yhteenveto, jotta varmistetaan kaksikäyttöisten voimavarojen, kuten veturien, alusten, kuorma-autojen, epätavallisille kuormille soveltuvien perävaunujen, strategisten kuljetuslentokoneiden, ilmatankkausjärjestelmien sekä kiinteiden ja liikkuvien nostureiden, jatkuva saatavuus ja tarjonta;

86.korostaa, että edellä mainittu kuljetuskalusto on tärkeää rekisteröidä siviili- ja sotilasalan yhteisvastuureserviin, jotta kalustoa voidaan käyttää tarpeen tullen missä ja milloin tahansa mahdollisimman tehokkaasti ja jotta voidaan hyödyntää EU:n kriisitoimintavalmiuksien rescEU-varmuusvarastoja; kehottaa komissiota varmistamaan EU:n tason koordinoinnin jäsenvaltioiden kanssa, mikä mahdollistaa ennakoitavuuden ja suunnittelun toimitusalalla;

87.korostaa tarvetta varmistaa johdonmukaisuus sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman painopisteiden ja EDIP-ohjelman ohjelmasuunnittelun välillä ja turvata näin, että suorituskykyjen puutteiden arvioinnit (voimavarojen kehittämissuunnitelma ja puolustuksen koordinoitu vuosittainen tarkastelu (CARD)) ohjaavat rahoituksen painopisteiden määrittelyä; pyytää komissiota kannustamaan Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa korjaamaan nämä puutteet; panee merkille tarpeen tukea investointeja kuljetuskaluston ostamiseen, korjaamiseen, huoltoon ja jakamiseen EU:n laajuisten rahoitusvälineiden avulla; korostaa ennakoitavuuden merkitystä sotilaallisen liikkuvuuden suorituskykyjen kysynnän osalta yhdessä riittävän rahoituksen ja yksinkertaistettujen hankintasääntöjen kanssa, sillä se mahdollistaisi tuotannon lisäämisen ja ylläpitämisen tavarantoimitusalalla;

88.kehottaa investoimaan tutkimukseen ja kehittämiseen kaksikäyttöisten suorituskykyjen edistämiseksi; korostaa, että EU:n on tärkeää tukea kaksikäyttöajoneuvojen teknologiaan liittyvän innovoinnin edistämistä, mukaan lukien modulaariset alustat, jotka voidaan mukauttaa sekä siviili- että sotilaskäyttöön, sekä siviilialan telakka- ja ilmailuteollisuuteen liittyvän innovoinnin edistämistä, jotta voidaan kehittää uusia teknologioita;

89.katsoo, että sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen vahvistaisi sekä YTPP:tä että transatlanttista liittoumaa; korostaa, että Nato on riippuvainen EU:n jäsenvaltioiden infrastruktuurista, kun joukkoja ja kalustoa siirretään; panee tyytyväisenä merkille, että koska EU:n ja Naton yhteistyö on edistynyt muun muassa EU:n ja Naton sotilaallisesta liikkuvuudesta käymän jäsennellyn vuoropuhelun avulla, asiaankuuluvat EU:n sotilaalliset vaatimukset ovat noin 95-prosenttisesti Naton teknisten ja maantieteellisten vaatimusten mukaisia;

90.kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötään Naton kanssa, erityisesti nykyisen Keski-Euroopan putkijärjestelmän ja Naton turvallisuusinvestointiohjelman puitteissa, jotta voidaan varmistaa yhteentoimivuus, kyberturvallisuus ja riittävä kuljetus- ja varastointikapasiteetti EU:n ja Naton sotilasoperaatioita varten;

91.pitää valitettavana, että Naton ja EU:n välillä on edelleen poliittisia ja menettelyihin liittyviä esteitä, jotka rajoittavat salaisiksi luokiteltujen tietojen jakamista, kun on kyse logistiikkaverkostoista, ja kehottaa pääsemään asiasta yhteisymmärrykseen, jotta voidaan saavuttaa synergioita; korostaa, että nämä esteet, erityisesti se, ettei Naton kanssa ole tehty sopimusta turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihdosta EU:n, heikentävät merkittävästi kummankin organisaation puolustustoimien tehokkuutta; kehottaa EU:n jäsenvaltioita ponnistelemaan voimakkaasti poistaakseen poliittiset esteet, jotka estävät salaisiksi luokiteltujen tietojen vaihtoa koskevan sopimuksen solmimisen; kehottaa perustamaan pysyvän EU:n ja Naton välisen tiedonvaihtoalustan, jotta voidaan tukea Naton yhteisoperaatioiden tuen johtoportaan työtä;

92.kehottaa järjestämään säännöllisiä EU:n ja Naton yhteisiä harjoituksia ja stressitestejä, joissa ovat mukana asevoimat, pelastuspalvelu, infrastruktuurin haltijat ja liikenteenharjoittajat, jotta voidaan parantaa viestintää ja koordinointia, sujuvoittaa menettelyjä sekä tunnistaa ja poistaa sotilaallisen liikkuvuuden esteitä;

93.kehottaa komissiota ja Natoa syventämään meriliikenteen koordinointia ja varmistamaan merikuljetuksia, satamaan pääsyä ja merireittien suojelua koskevat yhteentoimivuusstandardit sekä kiinnittämään tässä yhteydessä erityistä huomiota Atlanttiin, Välimereen ja syrjäisimpiin alueisiin; kehottaa EU:ta ja Natoa tekemään tiivistä yhteistyötä puolustuskaluston ja -tarvikkeiden transatlanttisten meri- ja ilmakuljetusten turvaamiseksi niiden tärkeyden vuoksi; toteaa, että Turkilla on tärkeä rooli liikennereittien turvaamisessa ja EU:n ja Naton yleisessä sotilaallisessa liikkuvuudessa, ja pitää tärkeänä erityisesti sen helmikuussa 2022 tekemää päätöstä sulkea Turkin salmet, mikä esti Venäjää vahvistamasta merivoimien läsnäoloaan Mustallamerellä;

94.panee merkille, että Naton operatiivisen tason suunnitteluaikataulu on kolme päivää; vaatii siksi noudattamaan sitoumuksia siitä, että asiaankuuluvat rajanylitysmenettelyt ja ylisuurten ja ylipainoisten kuljetusten lupamenettelyt saatetaan tavoitteen mukaisesti päätökseen enintään 3–5 päivässä virtaviivaistettujen, yhdenmukaistettujen ja digitaalisten menettelyjen avulla; kehottaa lyhentämään tätä aikaa nopean toiminnan yksiköiden osalta rauhanaikana kolmeen päivään ja kriisitilanteissa 24 tuntiin; kehottaa jälleen yhdistämään Naton ja EU:n käyttämät kaksi 302-lomaketta tarpeettomien päällekkäisyyksien vähentämiseksi ja rajatylittävän liikkumisen nopeuttamiseksi; kehottaa ottamaan käyttöön lupamenettelyiden nopeuttamiseksi teitä ja siltoja koskevien arviointien automaattisen tunnustamisen jäsenvaltioissa ja yli rajojen sekä nopeutetun ilmoituspohjaisen järjestelmän sotilasalan tai hätätilanteisiin liittyviä kuljetuksia suorittavia sertifioituja toimijoita varten osana sotilaallisen liikkuvuuden pakettia;

95.kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kiireellisesti sotilaallisiin kuljetuksiin tarvittavia puolustusvoimavaroja, myös laajentamalla Naton putkistoja ja strategisia ilmakuljetuksia koskevia valmiuksia, puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun havaintojen ja vuotta 2023 koskevien EU:n voimavarojen kehittämisen prioriteettien perusteella; pitää tärkeänä, että sotilaalliset vaatimukset täytetään, tarvittaessa Natoa kuullen, ja että teknisiä ja maantieteellisiä eroja kurotaan umpeen;

96.korostaa lisäarvoa, jota saadaan Yhdysvaltojen, Kanadan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Norjan, Sveitsin ja muiden samanmielisten kumppaneiden poikkeuksellisesta osallistumisesta pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) sotilaallista liikkuvuutta koskevaan hankkeeseen; kehottaa panemaan täytäntöön suorituskykytavoitteet ja ottamaan mukaan strategisia kumppanimaita, kuten Ukrainan ja Moldovan tasavallan, pysyvän rakenteellisen yhteistyön sääntöjen mukaisesti;

97.korostaa yhteentoimivuuden tarvetta myös Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Länsi-Balkanin maiden kaltaisten keskeisten alueellisten kumppaneiden ja ehdokasmaiden kanssa; kehottaa antamaan Moldovan tasavallalle erityistä apua, jotta se selviytyisi paremmin hybridiuhista ja sillä olisi paremmat yhteydet EU:n liikenne- ja turvallisuusjärjestelmiin; painottaa, että on tärkeää vahvistaa koordinointia alueellisten kumppaneiden kanssa teknisistä standardeista, kriittisen infrastruktuurin turvallisuudesta ja verkkojen suojaamisesta hybridiuhilta ja -hyökkäyksiltä; katsoo, että yhteentoimivuuteen kolmansien maiden kanssa on liitettävä säännöllisiä arviointeja;

98.korostaa, että parlamentilla on suuri merkitys sekä lainsäädäntövallan käyttäjänä sotilaallista liikkuvuutta koskevassa politiikassa osana EU:n tavoitetta saavuttaa puolustusvalmius vuoteen 2030 mennessä että sen roolissa EU:n toimien demokraattisessa valvonnassa; kehottaa siksi komissiota toteuttamaan järjestelmällisempää seurantaa ja tiukentamaan raportointia sotilaallisen liikkuvuuden toimenpiteistä, täytäntöönpanosta ja rahoituksesta, myös EU:n Nato-yhteistyön ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta;

99.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Natolle, Naton parlamentaariselle yleiskokoukselle, EU:n turvallisuus- ja puolustusvirastoille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.