P10_TA(2025)0336Euroopan puolustusvalmius vuoteen 2030 mennessä: tarpeiden arviointiEuroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2025 Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä: tarpeiden arviointi (2025/2142(INI))Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston ja erityisesti yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevan 2 luvun 2 jakson,

–ottaa huomioon 19. maaliskuuta 2025 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan valkoisen kirjan Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä ja siinä esitetyn viisiosaisen rahoitussuunnitelman ”ReArm Europe”,

–ottaa huomioon 18. toukokuuta 2022 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon puolustusalan investointivajeiden analyysistä ja siihen perustuvista jatkotoimista (JOIN(2022)0024),

–ottaa huomioon 11. tammikuuta 2024 julkaistun tutkimuksen ”Access to equity financing for European defence SMEs” Euroopan komissio: Puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto, ”Access to equity financing for European defence SMEs”, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2024, https://data.europa.eu/doi/10.2889/698738.,

–ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2024 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Uusi Euroopan puolustusteollisuusstrategia: Puolustusvalmiuden saavuttaminen aiempaa reagoivamman ja häiriönsietokykyisemmän Euroopan puolustusteollisuuden avulla” (JOIN(2024)0010),

–ottaa huomioon 9. syyskuuta 2024 julkaistun Mario Draghin raportin Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta (Draghin raportti),

–ottaa huomioon Euroopan investointipankin (EIP) toimintakertomuksen 2024,

–ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 25. marraskuuta 2025 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan puolustusteollisuusohjelman ja puolustustarvikkeiden oikea-aikaisen saatavuuden ja toimituksen varmistamista koskevan toimenpidekehyksen perustamisesta Hyväksytyt tekstit, P10_TA(2025)0281.,

–ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2025 annetun Ranskan, Saksan, Espanjan, Viron, Luxemburgin, Alankomaiden ja Portugalin yhteisen tiedonannon Finance Europe -merkinnän käyttöönotosta,

–ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2025 annetun komission tiedonannon puolustusvalmiutta koskevasta säädöspaketista (COM(2025)0820), jolla pyritään yksinkertaistamaan asiaankuuluvia oikeudellisia ja hallinnollisia kehyksiä unionin puolustusvalmiuden vahvistamiseksi,

–ottaa huomioon EU:n ja Naton neuvostojen 6. joulukuuta 2016 ja 5. joulukuuta 2017 vahvistamien yhteisten ehdotusten täytäntöönpanosta kesäkuussa 2025 annetun kymmenennen tilanneselvityksen,

–ottaa huomioon välineen perustamisesta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi Euroopan puolustusteollisuutta vahvistamalla (SAFE) 27. toukokuuta 2025 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2025/1106 EUVL L, 2025/1106, 28.5.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/1106/oj.,

–ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2024 julkaistun Enrico Lettan raportin EU:n sisämarkkinoiden tulevaisuudesta (Lettan raportti),

–ottaa huomioon 30. lokakuuta 2024 julkaistun Sauli Niinistön raportin Euroopan siviili- ja puolustusvalmiudesta ”Safer Together – Strengthening Europe’s Civilian and Military Preparedness and Readiness” (Niinistön raportti),

–ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2025 antamansa päätöslauselman Euroopan puolustuksen tulevaisuutta käsittelevästä valkoisesta kirjasta Hyväksytyt tekstit, P10_TA(2025)0034.,

–ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2025 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin rahoitustoiminnasta – vuosikertomus 2024 Hyväksytyt tekstit, P10_TA(2025)0145.,

–ottaa huomioon 28. elokuuta 2025 annetun komission tiedonannon kestävän rahoituksen kehyksen ja yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin soveltamisesta puolustusalaan (C(2025)3800),

–ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä budjettivaliokunnan lausunnot,

–ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–ottaa huomioon turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valiokunnan mietinnön (A10‑0243/2025),

A.ottaa huomioon, että Euroopan puolustusviraston (EDA) mukaan jäsenvaltioiden puolustusmenot laskivat vuonna 2014 mutta saavuttivat vuonna 2024 343 miljardin euron tason, mikä vastaa 1,9:ää prosenttia jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja on 19 prosentin lisäys vuoteen 2023 verrattuna; ottaa huomioon, että Euroopan puolustusviraston mukaan jäsenvaltioiden puolustusmenot saattavat vuonna 2025 ylittää Naton asettaman kahden prosentin suuntaviivan;

B.ottaa huomioon, että turvallisuuteen ja puolustukseen tehtävien investointien nykyinen taso EU:ssa ei riitä kunkin jäsenvaltion voimavaroja koskevien tavoitteiden saavuttamiseen; ottaa huomioon, että yksittäisten toimien kustannukset ovat paljon suuremmat kuin yhteisten toimien kustannukset; toteaa, että varautumattomuuden ja mahdollisen sotilaallisen tappion ja siitä johtuvan itsenäisyyden menetyksen kustannukset ovat paljon korkeammat kuin jos nyt ryhdytään määrätietoisiin toimiin; toteaa, että koordinoimattomasta kansallisten puolustusmenojen lisäämisestä tarpeettomine toimineen ja huonosti yhteensovitettuine strategioineen voi olla haittaa, sillä se saattaa pahentaa joukkojen integroimiseen liittyviä haasteita ja nostaa kaikkien jäsenvaltioiden hankintakustannuksia lisäämällä niiden välistä kilpailua;

C.ottaa huomioon, että Niinistön raportin mukaan yleisen hajanaisuuden ja vuosikymmeniä jatkuneen investointivajeen poistamiseksi on ratkaisevan tärkeää lisätä puolustusyhteistyöhön käytettävissä olevaa rahoitusta; ottaa huomioon, että komission mukaan jäsenvaltioiden on puolustusvoimavarojen 800 miljardin euron suuruisen investointivajeen paikkaamiseksi vuoteen 2030 mennessä ReArm Europe -suunnitelman puitteissa lisättävä vuotuisia menoja 10 prosenttia siten, että vuonna 2030 menojen määrä on noin 575 miljardia euroa eli 3,15 prosenttia yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta; toteaa, että tämä on linjassa Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuutta koskevan Draghin raportin kanssa;

D.ottaa huomioon, että ehdotuksessaan monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosiksi 2028–2034 komissio osoittaa Euroopan kilpailukykyrahastosta puolustukseen ja avaruusalalle 115,7 miljardia euroa (vuoden 2025 hintoina), mikä on viisinkertainen määrä edelliseen kauteen verrattuna, sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa 15,7 miljardia euroa (vuoden 2025 hintoina), mikä on kymmenkertainen määrä edelliseen kauteen verrattuna ja millä pyritään tukemaan sekä siviili- että sotilastarkoituksiin soveltuvan liikenneinfrastruktuurin kehittämistä;

E.toteaa, että etenkin kriisiaikoina unionin kansalaiset odottavat oikeutetusti enemmän unionilta ja sen talousarviolta, esimerkiksi valmiutta vastata nopeasti ja tehokkaasti muuttuviin uhkiin ja antaa tarvittavaa tukea puolustusvoimavarojen lujittamiseen; katsoo, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi tuettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa turvallisuuteen ja rahoitettava asianmukaisesti toimenpiteitä, joilla vahvistetaan puolustusvalmiutta ja häiriönsietokykyä;

F.toteaa, että Euroopan puolustusviraston mukaan 31 prosenttia jäsenvaltioiden vuoden 2024 puolustusmenoista käytettiin investointeihin ja että tästä osuudesta 88,2 prosenttia osoitettiin uusien tarvikkeiden hankintaan ja 11,8 prosenttia tutkimukseen ja kehittämiseen (T&K); ottaa huomioon, että puolustustarvikkeiden hankintamenot olivat 88 miljardia euroa vuonna 2024, eli ne lisääntyivät 39 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna; toteaa, että tämän lisäyksen odotetaan tuottavan ReArm Europe -suunnitelman puitteissa vähintään 240 miljardin euron lisäinvestoinnit vuoteen 2030 mennessä; ottaa huomioon, että myös jäsenvaltioiden puolustusalan T&K‑menot kasvoivat 20 prosenttia vuonna 2024, ja niiden arvo oli 13 miljardia euroa;

G.ottaa huomioon, että komission mukaan 78 prosenttia jäsenvaltioiden puolustushankinnoista helmikuun 2022 ja kesäkuun 2023 välisenä aikana tehtiin EU:n ulkopuolisista maista ja että näistä hankinnoista kaksi kolmasosaa tehtiin Yhdysvalloista, ja toteaa, että 70 prosenttia Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan (EDTIB) liikevaihdosta on riippuvaista eurooppalaisista julkisista hankinnoista;

H.ottaa huomioon, että Euroopan avaruus-, turvallisuus- ja puolustusalan yhdistyksen mukaan Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan puitteissa suoraan työllistettyjen määrä oli vuonna 2023 noin 580 000 työntekijää, välillisesti työllistettyjen määrä 1,4 miljoonaa ja että sen liikevaihto oli 160 miljardia euroa (mistä kolmannes viennistä), ja toteaa, että sillä on rekrytointiin, hankintoihin ja rahoitukseen liittyviä haasteita;

I.ottaa huomioon, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat olennainen osa Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa ja että ne tarjoavat innovointia, joustavuutta ja häiriönsietokykyä koko arvoketjussa; ottaa huomioon, että komission vuoden 2024 tutkimuksessa oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuudesta korostetaan kuitenkin, että Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan piirissä toimivilla pk-yrityksillä on muita aloja enemmän vaikeuksia saada lainarahoitusta ja oman pääoman ehtoista rahoitusta, ja toteaa, että syitä tähän ovat i) julkisten hankintojen epäsäännöllisyys ja alihankkijoiden vaihtelevat maksuajat, jotka heikentävät kassatilanteen ennakoitavuutta, ii) se, että osa sijoittajista ei yrityskuvaan liittyvistä syistä sijoita puolustustoimintaan, ja iii) rajalliset mahdollisuudet irtautua Euroopan pääomamarkkinoilla puolustukseen sijoitetuista omaisuuseristä; katsoo, että tällaisiin rahoituksen saannin esteisiin puuttuminen on olennaisen tärkeää, jotta puolustusalalla toimivat pk-yritykset saavat tasapuolisen pääsyn pääomamarkkinoille ja mahdollisuuden yksityisiin investointeihin, mikä parantaisi kilpailukykyä ja talouden häiriönsietokykyä;

J.ottaa huomioon, että Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan lisärahoitustarpeiden arvioidaan vuosina 2025–2030 olevan vähintään 30–40 miljardia euroa, mistä 6–18 miljardia euroa on arvioiden mukaan katettava oman pääoman ehtoisella rahoituksella; toteaa, että tämä korostaa eurooppalaisen säästö- ja investointiunionin merkitystä pitkäaikaisen yksityisen pääoman liikkeelle saamisessa ja yhteisösijoittajien houkuttelemisessa;

K.toteaa, että puolustusala on toimialana hyvin hajanainen ja että se rakentuu suurten toimeksiantajien, hauraiden alihankintaketjujen ja alikehittyneiden Euroopan laajuisten arvoketjujen ympärille, mikä rajoittaa pienten yritysten kassavirtaa ja saattaa ne tilanteeseen, jossa niiden on usein rahoitettava käyttöpääomatarpeensa pitkän aikavälin resursseilla; toteaa, että tämä haittaa Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan vahvistamista, joka on olennaisen tärkeää puolustusvoimavarojen kehittämisen kannalta;

L.ottaa huomioon, että EIP on asettanut toimissaan etusijalle turvallisuus- ja puolustusalan, mukauttanut lainanantokriteerejään ja sisäisiä prosessejaan ja perustanut turvallisuus- ja puolustusalan rahoitustukea varten keskitetyn asiointipisteen, turvallisuuden ja puolustuksen toimiston; ottaa huomioon, että EIP sai vuonna 2024 liikkeelle lähes miljardi euroa ja vuodelle 2025 sen tavoitteena oli saada liikkeelle kaksi miljardia euroa, mutta se on jo saavuttanut kolme miljardia euroa; toteaa, että EIP on vuodesta 2017 lähtien osoittanut puolustukseen jo 13 miljardia euroa ja se aikoo vuoteen 2027 mennessä osoittaa puolustukseen vielä 6 miljardia euroa ja että se on myös laajentanut toimintaansa kattamaan kaksikäyttöhankkeet ja uudet rahoitusvälineet; toteaa, että EIP:n välineiden tuominen paremmin puolustus- ja turvallisuusekosysteemissä toimivien pk- ja midcap-yritysten ulottuville on avaintekijä, jonka avulla voidaan varmistaa osallistava ja innovatiivinen kasvu kaikkialla EU:ssa;

M.ottaa huomioon, että EIP:llä on keskeinen rooli taloudellisen yhteenkuuluvuuden, kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn edistämisessä EU:ssa; ottaa huomioon, että Euroopan puolustuksen tulevaisuutta käsittelevässä valkoisessa kirjassa ehdotettiin puolustus-, turvallisuus- ja resilienssipankin perustamista; katsoo, että EIP:n valtuuksien virallinen laajentaminen kattamaan tuki Euroopan puolustuksen teolliselle ja teknologiselle perustalle olisi tehokkaampi ja oikeasuhteisempi ratkaisu kuin uuden puolustus-, turvallisuus- ja resilienssipankin perustaminen;

N.katsoo, että EIP:n lainanantopolitiikan ja kelpoisuuskriteerien mahdollista laajentamista koskemaan puolustukseen liittyviä tarvikkeita on arvioitava ottaen huomioon tarve säilyttää EIP:n rahoitusvakaus ja sen AAA-luottoluokitus, jotka ovat edelleen olennaisia suojatoimia sen kyvylle edistää EU:n poliittisia painopisteitä, mukaan lukien puolustusvalmius ja EU:n yleinen poliittinen riippumattomuus;

O.toteaa, että vuonna 2023 ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevan EU:n yhteistyömekanismin puitteissa tutkittiin perusteellisesti noin 39 ilmoitettua ulkomaista suoraa sijoitusta, jotka liittyivät nimenomaisesti puolustus- ja ilmailualoihin Komission 17. lokakuuta 2024 julkaistu kertomus: ”Neljäs vuosikertomus unioniin tulevien ulkomaisten sijoitusten seurannasta” (COM(2024)0464).;

P.toteaa, että vaikka Eurooppaan on perustettu erityisrahastoja, eurooppalaisia puolustusalaan erikoistuneita rahastoja oli vuonna 2024 vain noin 30, joista neljällä varojen suuruusluokka oli yli 500 miljoonaa euroa, kun vastaavien rahastojen määrä Yhdysvalloissa oli yli 50 ja niistä 30 oli vastaavan suuruusluokan rahastoa, ja toteaa, että tämän tilanteen seurauksena jälkimarkkinat ovat vähemmät houkuttelevat, sijoitusten arvostus on heikompaa niitä myytäessä ja on olemassa riski siitä, että ulkomaiset sijoittajat ottavat rahastossa määräysvallan;

Q.toteaa, että heikkenevä turvallisuusympäristö ja lisääntyvät hybridiuhat ja perinteiset uhat kaikkialla EU:ssa korostavat tarvetta jatkuviin investointeihin puolustusvalmiuden, häiriönsietokyvyn ja sotilaallisen liikkuvuuden alalla; ottaa huomioon, että itäinen sivusta on Euroopan yleisen turvallisuuden kannalta strateginen alue, johon tarvitaan tehostettua infrastruktuuria, valvontavoimavaroja ja nopean vahvistamisen mekanismeja; katsoo, että rajaturvallisuuden vahvistaminen, droonien torjuntajärjestelmien ja ilmapuolustusjärjestelmien parantaminen ja alueellisen teollisen kapasiteetin kehittäminen puolustustuotantoa ja -innovointia varten ovat olennaisen tärkeitä EU:n varautumisen varmistamiseksi; katsoo, että näitä toimenpiteitä, mukaan lukien keskeisten aloitteiden, kuten eurooppalaisen droonipuolustusaloitteen, itäisen sivustan valvonnan, eurooppalaisen ilmapuolustuskilven ja eurooppalaisen avaruuskilven, täytäntöönpanoa olisi tuettava riittävällä EU:n rahoituksella; katsoo, että tällaiset toimet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan suojella kaikkein altteimpia jäsenvaltioita, säilyttää EU:n alueellinen koskemattomuus ja ylläpitää kollektiivista pelotevaikutusta ja vakautta koko mantereella;

Vakaan perustan ja pitkän aikavälin vision luominen yksityisille puolustusinvestoinneilleJäsenvaltioiden julkisten puolustusinvestointien tukeminen ja parempi kanavointi

1.katsoo, että on tullut aika uudistaa poliittinen sitoumus tehdä EU:sta uskottava turvallisuuden takaaja vahvistamalla sen puolustusvalmiutta edistämällä tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden, niiden asevoimien ja teollisuuden välillä; kehottaa jäsenvaltioita yhdistämään voimansa johdonmukaisen, kunnianhimoisen ja yhdennetyn eurooppalaisen puolustuskehyksen aikaansaamiseksi; painottaa tässä yhteydessä, että komission ja jäsenvaltioiden on valmisteltava hätämenettelyt suurten kriisien tai sotien johdosta perustettaville hankkeille, mukaan lukien julkisten varojen ja yksityisen pääoman nopeampi kohdentaminen, olennaisena keinona varmistaa valmius ja EU:n kyky reagoida nopeasti ja tehokkaasti uusiin turvallisuusuhkiin;

2.pitää huolestuttavana, että heinäkuun 2025 loppuun mennessä ReArm Europe ‑suunnitelman tavoitteista huolimatta 27 jäsenvaltiosta vain kymmenen oli ilmoittanut, että niillä on selkeä tavoite lisätä puolustusmenojaan vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2030 mennessä; kehottaa kutakin jäsenvaltiota laatimaan yksityiskohtaisen strategisen vision sotilasmenoistaan vuoteen 2030 mennessä siten, että puolustuksen kovat voimavarat ja kaksikäyttöinfrastruktuuri erotetaan selkeästi toisistaan, ja sisällyttämään siihen voimavaroja koskevat välitavoitteet, varastointiin sovellettavat mittarit, pk-yritysten osallistumista koskevat luvut ja yhteishankintojen tavoiteosuuden; korostaa, että kansallisissa puolustusbudjeteissa on korjattava voimavarapuutteet, palautettava pelotevaikutus ja varmistettava riittävä tuki Ukrainalle; korostaa, että tulevissa investoinneissa on asetettava etusijalle yhteistyö, yhteentoimivuus ja yhteishankinnat ja tehtävä EU-tason yhteistyöstä normi Euroopan puolustusteollisuudessa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta yhdenmukaistaa puolustusvalmius vuoteen 2030 mennessä Euroopan puolustusteollisuusstrategiassa asetettujen konkreettisten numeeristen tavoitteiden kanssa erityisesti varmistamalla, että vähintään 40 prosenttia puolustustarvikkeista hankitaan yhdessä vuoteen 2030 mennessä, että vähintään 35 prosenttia puolustuskaupasta on EU:n sisäistä kauppaa vuoteen 2030 mennessä ja että vähintään 50 prosenttia puolustushankinnoista koostuu EU:ssa valmistetuista tuotteista vuoteen 2030 mennessä ja että vuoteen 2035 mennessä tämä osuus on 60 prosenttia; antaa tunnustusta niille jäsenvaltioille, jotka osoittavat jatkuvasti yli kolme prosenttia BKT:stä puolustukseen; muistuttaa, että jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti päivitettävä voimavaratavoitteitaan ja sotilasdoktriiniaan, jotta ne voivat reagoida uusiin ja kehittymässä oleviin uhkiin;

3.toteaa, että EU:n turvallisuustilanne on heikentynyt jyrkästi, mikä on lisännyt EU:n ulkorajoihin kohdistuvia uhkia; kehottaa näin ollen EU:ta ja sen jäsenvaltioita soveltamaan puolustukseen kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja tiedostamaan, että turvallisuus ei koske pelkästään sotilaallisia voimavaroja vaan kattaa myös puolustautumisen hybridiuhkia vastaan; korostaa, että sisäinen poliittinen vakaus on uskottavan sotilaallisen vahvuuden edellytys ja että ilman kansalaisten luottamusta instituutioihin ja demokratiaan EU:n yleinen turvallisuus ja yhteenkuuluvuus jäävät hauraiksi; kehottaa ottamaan nopeasti ja solidaarisesti käyttöön EU:n taloudellista tukea erityisesti niille jäsenvaltioille, jotka ovat eniten alttiina tavanomaisille sotilaallisille uhkille;

4.pitää myönteisinä ReArm Europe -suunnitelman ehdotuksia, joilla pyritään lisäämään budjettijoustoa jäsenvaltioille ja kannustetaan lisäämään puolustusmenoja, jotta voidaan vahvistaa Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa; panee erityisesti merkille 150 miljardin euron suuruisen SAFE-välineen lainajärjestelyn ja sen, että 19 jäsenvaltiota aikoo käyttää SAFE-lainoja; pitää kuitenkin valitettavana, että komissio on valinnut välineen oikeusperustaksi SEUT 122 artiklan, mikä sulkee pois parlamentin kuulemisen, ja toteaa, että tämä puolestaan estää varojen seurannan ja valvonnan ja uhkaa lisätä jäsenvaltioiden välisiä eroja; painottaa SEUT 314 artiklan mukaista tehtäväänsä talousarvion valvojana ja pyytää siksi painokkaasti, että komissio ei tulevaisuudessa sovella SEUT 122 artiklaa muihin puolustusteollisuuteen liittyviin aloitteisiin tai muihin puolustusalan rahoitukseen liittyviin kysymyksiin; katsoo tässä yhteydessä, että on ratkaisevan tärkeää, että SAFE-välineen hankkeissa otetaan huomioon Euroopan puolustusta koskevassa valkoisessa kirjassa, voimavarojen kehittämissuunnitelmassa ja puolustusvalmiuden tiekartassa 2030 määritetyt EU:n voimavaraprioriteetit; pitää kuitenkin valitettavana, että yhden jäsenvaltion toteuttamat hankinnat voivat saada tukea SAFE-välineestä, jos sopimus allekirjoitetaan viimeistään 30. toukokuuta 2026, koska tämä ei kannusta toteuttamaan yhteishankintoja ja vähentämään markkinoiden hajanaisuutta ja saattaa viime kädessä lisätä jäsenvaltioiden välisiä eroja; korostaa tältä osin, että rahoituksen olisi myös perustuttava yksityisen pääoman saannin helpottamiseen, kansallisiin rahoitusosuuksiin, talousarvion nykyiseen liikkumavaraan tai vaihtoehtoisiin mekanismeihin, joissa varmistetaan finanssipoliittinen vastuu; kehottaa siksi komissiota edistämään monivuotisia yhteisostoja yksikkökustannusten alentamiseksi ja EU:ssa tällä hetkellä käytössä olevien asejärjestelmien hajanaisuuden vähentämiseksi;

5.toteaa, että Euroopan puolustusekosysteemi on edelleen pirstaloitunut teollisuuden, rahoituksen ja hallinnon aloilla; korostaa, että EU:n talousarvio on edelleen tehokas väline, kun halutaan kehittää integroitua suunnittelua, vakaata pitkän aikavälin rahoitusta ja tehokasta täytäntöönpanoa puolustusalalla, ja se auttaa näin vähentämään hajanaisuutta; toistaa, että kansallisten puolustusbudjettien kasvattamisen rinnalla olisi lisättävä koordinointia ja yhteisiä toimia EU:n tasolla; muistuttaa, että on tärkeää varmistaa laaja tuki julkisille puolustusinvestoinneille ja siksi kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti; pitää valitettavana, että ReArm Europe -suunnitelmassa ja erityisesti SAFE-välineessä ei ole vahvaa eurooppalaisen tuotannon suosimista koskevaa lauseketta, jolla vahvistettaisiin Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa, luotaisiin uusia työpaikkoja EU:ssa, lisättäisiin puolustustarvikkeiden yhteentoimivuutta ja vaihdettavuutta EU:ssa ja vähennettäisiin riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista, mikä vahvistaisi Euroopan pelotetta ja parantaisi sen toimitusvarmuutta; korostaa, että jotta SAFE-väline olisi taloudellisesti tehokas, sen olisi ensisijaisesti oltava väline, jolla hankitaan, ylläpidetään ja käytetään yhdessä strategisia mahdollistajia, erityisesti niitä, jotka tarjoavat tiedustelua, valvontaa ja taktista tiedustelua; kehottaa komissiota käyttämään rooliaan kaikilta osin, erityisesti SAFE-työryhmän kautta, varmistamaan, että jäsenvaltioiden kansallisissa puolustussuunnitelmissa noudatetaan SAFE-välineen tavoitetta edistää yhteishankintoja, jotta voidaan puuttua tehokkaasti voimavarapuutteisiin, ja käyttämään kaikkia käytettävissä olevia välineitä, mukaan lukien yhteistä etua koskevat eurooppalaiset puolustushankkeet ja eurooppalaista puolustusmateriaaliohjelmaa varten tarkoitettu rakenne;

6.panee merkille maakohtaisen poikkeuslausekkeen suppean ja epätasaisen käytön ja huomauttaa, että tällaisesta joustavuudesta huolimatta useiden jäsenvaltioiden rahoituskapasiteetti rajoittaa edelleen niiden kykyä täyttää vaatimukset ja vastata tehokkaasti yhteisiin painopisteisiin ja että toiset jäsenvaltiot ovat pidättäytyneet esittämästä pyyntöä maakohtaisen poikkeuslausekkeen soveltamisesta, koska ne ovat huolissaan rahoitusmarkkinoiden reaktiosta; tiedostaa, että maakohtainen poikkeuslauseke on väliaikainen väline, jolla vastataan yksittäisten maiden hätätilanteisiin, kun taas pitkäkestoinen investointien suunnittelu edellyttää pitkän aikavälin ennustettavuutta; korostaa, että ennakoitavissa olevat finanssipoliittiset ja sääntelyolosuhteet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan houkutella yksityisiä investointeja ja varmistaa julkisten varojen tehokas käyttö kaikkialla EU:ssa; katsoo, että tätä kehystä olisi tarvittaessa vahvistettava EU-tason sijoitusinstrumenteilla ja välineillä, jotka on suunniteltu minimoimaan EU:n veronmaksajille aiheutuvat kustannukset ja maksimoimaan tehokkuus EU:n julkishyödykkeiden tarjonnassa;

7.pitää myönteisinä komission ehdotuksia, joilla pyritään yksinkertaistamaan, helpottamaan ja nopeuttamaan julkisia puolustushankintoja; kehottaa vahvistamaan eurooppalaisen tuotannon suosimisen periaatetta ja varmistamaan, että edunsaajilla on mahdollisuus päättää mallien ja järjestelmien määrittelystä, mukauttamisesta ja kehittämisestä niiden koko elinkaaren ajan ja että mitään komponenttia ei hankita EU:n ulkopuolisista maista tai yhteisöistä, joiden toimet ovat ristiriidassa EU:n ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa; kehottaa lisäksi yhdenmukaistamaan ReArm Europe -suunnitelman tukikelpoisuuskriteerit täysin Euroopan puolustusteollisuusohjelmassa (EDIP) vahvistettujen kriteerien kanssa, jotta voidaan vähentää hajanaisuutta, säästää kustannuksia ja lisätä tehokkuutta, edistää yhteentoimivuutta ja vaihdettavuutta sekä parantaa Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kilpailukykyä; korostaa, että hankinta- ja osallistumissääntöjen olisi oltava oikeasuhteisia ja pk-yrityksille suotuisia, ja kehottaa ottamaan käyttöön vaatimuksen, jonka mukaan pakollisen vähimmäisosuuden hankkeiden arvosta on muodostuttava pk-yritysten osallistumisesta toimitusketjuun, millä varmistetaan startup-yritysten ja pienempien toimittajien yhtäläinen mahdollisuus osallistua päätoimeksisaajien rinnalla, ja välttämään hallinnollisia rasitteita, jotka estävät pk‑yrityksiä osallistumasta; kehottaa lisäksi vahvistamaan unionin toimitusketjujen häiriönsietokykyä edistämällä yhteisiä standardeja ja eri toimijoista koostuvia toimitusketjuja, joilla vähennetään kriittisiä riippuvuuksia; toteaa, että Euroopan puolustuksen perustaksi tarvitaan vahvaa transatlanttista yhteistyötä, mutta on huolissaan ilmoituksesta lisätä merkittävästi puolustustarvikehankintoja Yhdysvalloista, koska tämä on vastoin Euroopan puolustusteollisuusstrategiassa määriteltyä tavoitetta ja aiheuttaa epävarmuutta Euroopan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan tehtävien investointien kannalta; kehottaa luomaan transatlanttisen puolustusteollisuusyhteistyön, joka perustuu tasapuolisille toimintaedellytyksille ja joka hyödyttää molempia osapuolia; painottaa, että EU:n puolustusohjelmiin osallistumisen on oltava täysin EU:n perusarvojen, turvallisuusintressien sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) tavoitteiden mukaista;

8.painottaa, että EU:n puolustusteollisuus tarvitsee ennakoitavaa, monivuotista kysyntää ja yhteisiä vaatimuksia, jotta se voi toimia nopeasti ja suurella mittakaavalla sekä tuottaa arvoa; painottaa, että yhteentoimivuus ja standardointi on sisällytettävä puolustushankintoihin ja -investointeihin EU:ssa alusta alkaen yhteisen testauksen ja sertifioinnin sekä rajatylittävän hyväksynnän avulla, jotta voidaan hillitä erilaisten versioiden määrän lisääntymistä ja markkinoiden hajanaisuutta Draghin, Lettan ja Niinistön raporttien mukaisesti; kannustaa jäsenvaltioita täydentämään talousarviositoumuksiaan avoimilla keskipitkän aikavälin puolustusalan investointinäkymillä, jotka kattavat voimavaratavoitteet, hankintojen aikataulut ja yhteistyöohjelmiin varattujen menojen osuuden; kehottaa Euroopan puolustusvirastoa kokoamaan nämä kansalliset näkymät vuotuiseksi vertailevaksi yleiskatsaukseksi, jotta voidaan helpottaa koordinointia ja tunnistaa mahdollisuuksia yhteisille hankkeille;

9.korostaa tarvetta vahvistaa Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa yhdistämällä kysyntää, yksinkertaistamalla ja yhdenmukaistamalla sääntöjä ja edistämällä avointa ja oikeudenmukaista kilpailua Euroopan teollisuudenalojen välillä, mikä johtaa kustannustehokkaampaan ja kilpailukykyisempään Euroopan puolustusteollisuuteen ja parantaa puolustustarvikkeiden saatavuutta kaikkialla EU:ssa; pitää valitettavana, että EU:n yhteistoiminnallisista tarvikehankinnoista ei ole saatavilla kattavia tietoja, minkä vuoksi on mahdotonta analysoida kattavasti EU:n yhteistoiminnallisia puolustustarvikehankintoja ja arvioida asianmukaisesti EU:n puolustusympäristön tilaa tällä alalla; kehottaa komissiota ja neuvostoa puuttumaan puolustustarvikkeiden EU:n sisäisen kaupan sitkeisiin esteisiin, kuten lisensoinnin ja sertifioinnin esteisiin, ja kehottaa lainsäätäjiä asettamaan etusijalle komission puolustusalan koontiasetusta koskevan ehdotuksen hyväksymisen ja tehokkaan täytäntöönpanon, jotta voidaan virtaviivaistaa siirtoja ja hankintoja kaikkialla EU:ssa ja tukea häiriönsietokykyisempää ja kilpailukykyisempää Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa;

10.korostaa, että synergioita Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston kaltaisten siviilialan innovointiohjelmien kanssa olisi vahvistettava vaikutusten maksimoimiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi; painottaa samalla, että teknologisen edistyksen ohella on varmistettava tarvittavat henkilöstövoimavarat; ilmaisee huolensa siitä, että aktiivisen henkilöstön määrä kasvoi vain marginaalisesti vuonna 2024, ja varoittaa, että investointien lisääminen ilman rinnakkaisia rekrytointia ja työssä pysymistä koskevia toimia saattaa luoda voimavarapuutteita uusien laitteiden käytön ja huollon yhteydessä; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle puolustusalan henkilöstön rekrytointia ja työssä pysymistä koskevat toimet, mukaan lukien EU:n tukemat vaihto- ja koulutusohjelmat, jotta voidaan varmistaa, että lisääntyneet menot johtavat todelliseen operatiiviseen valmiuteen;

EU:n talousarvion ja rahoitusvälineiden mukauttaminen turvallisuushaasteisiin ja yritysten tarpeisiin

11.toistaa, että parlamentti on aiemmin kehottanut komissiota tarkastelemaan kaikkia vaihtoehtoja, jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden puolustusinvestointeja ja maksimoida nykyisten mekanismien synergiat EU:n puolustusvalmiuden tukemiseksi; palauttaa mieliin kehotuksensa varmistaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tuetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa turvallisuuteen riittävien ja koordinoitujen investointien avulla; suhtautuu myönteisesti vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotettuun puolustusmäärärahojen vahvistamiseen; pitää kuitenkin valitettavana, ettei komissio eritellyt puolustusmäärärahoja riittävän yksityiskohtaisesti sen ehdotuksessa vuosien 2028–2034 monivuotiseksi rahoituskehykseksi; palauttaa mieliin, että talousarvio on jaoteltava budjettikohtiin yksityiskohtaisesti sen varmistamiseksi, että budjettivallan käyttäjä kykenee tekemään merkityksellisiä ja tietoon perustuvia päätöksiä; painottaa, että oikeasuhteiset EU:n tason puolustusinvestoinnit seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja niiden tukeminen läpinäkyvällä hallinnolla voi vähentää päällekkäisyyksiä, tuottaa mittakaavaetuja ja parantaa yhteentoimivuutta; palauttaa mieliin puolustusalan erityisluonteen ja katsoo, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on säilytettävä kaikki Euroopan puolustusteollisuuden rahoitusvälineiden kriteerit ja menettelyt, erityisesti Euroopan puolustusrahastoon ja Euroopan puolustusteollisuusohjelmaan liittyvät kriteerit;

12.katsoo tässä yhteydessä, että olisi tutkittava kaikkia vaihtoehtoja jäsenvaltioiden puolustusinvestointien tukemiseksi erityisesti olemassa olevien mekanismien avulla ilman, että kasvatetaan kansallisia rahoitusosuuksia tai kansalaisten kokonaisverotaakkaa; korostaa, että tällaiset välineet eivät saa perustua yksinomaan EU:n tukemien lainojen myöntämiseen esimerkiksi SAFE-välineen kautta;

13.korostaa, että EU:n rahoituksella olisi täydennettävä jäsenvaltioiden toimia kansallisten puolustusmenojen lisäämiseksi, ei korvattava niitä; korostaa, että EU:n välineiden olisi tuotettava lisäarvoa edistämällä yhteistyötä, yhteentoimivuutta ja tehokkuutta ja että voimavarasuunnittelun ja -vaatimusten on pysyttävä asianmukaisissa institutionaalisissa kehyksissä; toistaa, että YTPP:n kiireellisiin tarpeisiin vastaamiseksi on varmistettava lisäresurssit puolustuksen alan painopisteisiin; kehottaa siksi jälleen komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että EU:lla on valmiudet kattaa suuremmat kokonaismenotarpeensa, myös hyväksymällä uusia omia varoja;

14.palauttaa mieliin, että EIP:n tavoitteena on edistää EU:n yhdentymistä ja EU:n kehitystä sekä tukea EU:n toimintapolitiikkoja SEUT 309 artiklan mukaisesti; panee tyytyväisenä merkille EIP:n proaktiivisen lähestymistavan Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen alan rahoituksen lisäämisessä; panee kuitenkin merkille, että sen investointipolitiikka sulkee edelleen aseet ja ammukset rahoituksen ulkopuolelle ja että sen tähänastiset toimet eivät ole olleet riittävän nopeita, riskinottohaluisia ja laajoja, jotta niillä olisi voitu vastata kiireellisiin puolustusvalmiutta koskeviin tarpeisiin; panee merkille EIP:n kriteerien laajentamisessa saavutetun edistyksen, mutta katsoo, että kriteerit ovat edelleen riittämättömiä, jotta voitaisiin saavuttaa puolustusvalmiutta vuoteen 2030 mennessä koskevat tavoitteet, kuten teollisuuden sidosryhmät ovat ilmaisseet tutkimuksissa ja julkisissa kuulemisissa; kehottaa johdonmukaisuuden varmistamiseksi ReArm Europe -suunnitelman kanssa jäsenvaltioita, jotka hallinnoivat EIP:tä, mukauttamaan EIP:n toimeksiantoa, jotta vahvistetaan sen valmiuksia tukea Euroopan puolustusteollisuutta, ja tarkistamaan sen investointisuuntaviivoja niin, että niissä sallitaan kansainvälisen oikeuden ja EU:n turvallisuusintressien mukaisten legitiimien ase- ja ammushankkeiden rahoittaminen; kehottaa EIP-ryhmää lisäämään riskinottohaluaan ja tavoitetasoaan investointien houkuttelemiseksi; varoittaa kuitenkin, että mukautettaessa EIP-ryhmän tukikelpoisuuskriteerejä tai rahoitusta uusiin painopisteisiin on turvattava EIP-ryhmän rahoitustilanne ja varmistettava EU:n muiden strategisten painopisteiden vaikuttava rahoitus; kehottaa EIP:tä tekemään perusteellisen määrällisen arvioinnin sen sijoittajien puolustusinvestointeja koskevasta linjasta ja toimittamaan sen parlamentille ilman, että vaarannetaan sijoittajien kanssa mahdollisesti tehtyjä luottamuksellisuutta koskevia sopimuksia;

15.ehdottaa, että EIP:n olisi jatkuvasti puntaroitava ja arvioitava rooliaan sekä tukikelpoisten sijoituskohteiden joukkoa siitä näkökulmasta, että on kiireellisesti tarpeen laajentaa Euroopan puolustussektoria ja varmistaa pitkän aikavälin turvallisuus ja strateginen riippumattomuus; ehdottaa, että EIP:n toimeksiantoa laajennetaan virallisesti niin, että siihen sisällytetään Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan tukeminen, ja että tätä varten perustetaan erityinen tytäryhtiö, jota tuetaan komission antamilla takuilla ja asiantuntijaverkostolla; katsoo, että tällainen rakenne olisi tehokkaampi ratkaisu kuin uuden puolustus-, turvallisuus- ja resilienssipankin perustaminen;

16.korostaa, että on tärkeää parantaa EU:n investointitukivarojen saatavuutta ja johdonmukaisuutta Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan yrityksille, erityisesti startup- ja pk-yrityksille, mukauttamalla ja räätälöimällä asteittain tukikelpoisuusperusteita Euroopan puolustusteollisuusstrategiassa ja Euroopan puolustusteollisuusohjelmassa vahvistetun tavoitteen mukaisesti, yksinkertaistamalla hakumenettelyjä ja yhdenmukaistamalla työohjelmien tavoitteet; korostaa, että tällaisiin varoihin sovellettavat aikataulut ja vaatimukset on tärkeää mukauttaa erityyppisten voimavarojen alojen erilaisiin innovointisykleihin ja -tahteihin; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita vahvistamaan kauppa- ja teollisuuskamariensa roolia Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan pk-yritysten tukemisessa niiden tutkimustyössä ja EU:n rahoituksen hakemisessa ja saannissa;

17.kehottaa komissiota antamaan selkeitä ohjeita ja malleja puolustusalan kilpailijoiden välisiä uusia sopimuksia, koordinointia ja yhteiskäyttöä varten, jotta voidaan helpottaa Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan yritysten T&K-investointien lisäämistä;

18.pyytää kehittämään välineen, jolla tuetaan julkisia ja yksityisiä investointeja puolustukseen EU:n talousarviosta maksettavien takuiden pohjalta InvestEU-ohjelman tarjoaman esimerkin mukaisesti; suhtautuu lyhyellä aikavälillä myönteisesti komission ehdotukseen delegoiduksi säädökseksi strategisia investointeja puolustusalalla koskevista InvestEU-rahaston investointisuuntaviivoista Komission delegoitu asetus (EU) 2025/1774, annettu 28. elokuuta 2025, delegoidun asetuksen (EU) 2021/1078 muuttamisesta InvestEU-rahaston investointisuuntaviivoissa vahvistettujen puolustusalan strategisten investointien osalta (EUVL L, 2025/1774, 18.12.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2025/1774/oj)., jossa kehotetaan poistamaan talousarviotakuiden ja rahoitusvälineiden käyttöön liittyvä tarpeeton hallinnollinen rasite puolustusinvestointien tukemisen yhteydessä, mikä lisää yksinkertaistamista ottaen samalla huomioon tarpeen suojella EU:n ja jäsenvaltioiden turvallisuutta; katsoo, että yhdessä näillä toimenpiteillä varmistettaisiin sekä rahoituksen nopea käyttöönotto että vakaan ja skaalautuvan investointikehyksen luominen Euroopan puolustusteollisuudelle;

19.katsoo, että lainoihin, takuisiin ja laadukkaisiin likviditeettisalkkuihin sijoitetut pankkivarat ovat olennaisen tärkeitä pitkäaikaisten luottojen myöntämiselle puolustusmenoihin, millä lisätään ennustettavuutta ja vakautta; muistuttaa, että eurooppalaisen säästö- ja investointiunionin valmiiksi saattamisen nopeuttaminen auttaisi saamaan liikkeelle yksityistä pääomaa ja parantaisi rahoituksen saatavuutta;

Esteiden poistaminen yksityisiltä puolustusinvestoinneiltaLyhytaikaisen rahoituksen saannin yksinkertaistaminen Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan yrityksille

20.kehottaa EU:n maksujen seurantakeskusta tekemään tutkimuksen maksumääräaikojen noudattamisesta Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan piirissä muihin toimialoihin verrattuna sekä laatimaan luokituksen maksumääräaikoja säntillisimmin noudattavista yrityksistä;

21.pyytää EIP:tä, että se pyrkisi saavuttamaan jäsenvaltioiden tuella lyhytaikaisten lainojen osalta 4 miljardin euron määrän, joka taataan enimmillään 50 prosentin riskitakuilla, ja kehottaa keventämään ja yksinkertaistamaan vaatimuksia, joita EIP soveltaa puolustusalan rahoitukseen osallistumiseen, ja ulottamaan tukikelpoisuuden koskemaan myös välillisiä alihankkijoita;

Yksityisten sijoittajien puolustusalaan liittyvän rahoituskyvyn parantaminen varmistamalla, että ala sopii yhteen kestävän rahoituksen kanssa

22.panee merkille, että Ukrainan sodan alkamisen jälkeen toteutetuista toimista huolimatta monet sijoittajat ovat edelleen haluttomia rahoittamaan puolustusalaa esimerkiksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien normien soveltamiseen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi ja että rahoitusmarkkinoilla vältellään edelleen Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan rahoittamista yrityskuvalle aiheutuvaa riskiä koskevan virheellisen oletuksen vuoksi; muistuttaa, että monet puolustusteknologiat ovat luonteeltaan kaksikäyttöisiä, joten heijastusvaikutuksena ne tuottavat merkittäviä hyötyjä myös siviilialan innovoinnille ja EU:n taloudelle laajemminkin; korostaa tarvetta puuttua erityisesti pankkisektorilla itsepintaisesti ilmeneviin kielteisiin näkemyksiin, jotka koskevat puolustuksen rahoitusta; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tiedotusta ja parantamaan tietämystä Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan rahoituksesta, jotta voidaan auttaa rahoitusalan toimijoita kehittämään puolustusalan rahoituksen analysointiin ja käsittelyyn liittyvää asiantuntemustaan; kannustaa komissiota lisäämään tiedotusta ja parantamaan tietämystä Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan rahoituksesta;

23.panee merkille osana puolustusvalmiutta koskevaa koontiasetusta 28. elokuuta 2025 hyväksytyn komission delegoidun asetuksen (EU) 2025/1775 delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 muuttamisesta kiellettyjen aseiden määritelmän osalta EUVL L, 2025/1775, 30.12.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2025/1775/oj. ja sen, että siinä kiistanalaisten aseiden käsite korvataan kiellettyjen aseiden käsitteellä; korostaa, että kyseinen määritelmä rajoittuu aseisiin, jotka on nimenomaisesti kielletty sitovissa kansainvälisissä yleissopimuksissa; panee tyytyväisenä merkille puolustusvalmiutta koskevaan koontiasetukseen sisältyvät oikeudelliset selvennykset ja toteaa, että ne ovat tärkeitä, jotta voidaan saavuttaa EU:n puolustusalan rahoituksen tavoitteet; kehottaa yksityisiä rahoitusalan toimijoita karsimaan pois sulkemiaan rahoituskohteita niin, että ne vastaavat kyseistä konsolidoitua luetteloa, ja julkaisemaan tiedot investointipolitiikastaan; ehdottaa, että tarkastellaan tapauskohtaisesti sellaisten toimijoiden ottamista mukaan EU:n rahoitustoimintaan, joiden investointipolitiikka on kyseistä poissuljettujen kohteiden luetteloa tiukempi;

24.muistuttaa, että EU:n kestävän rahoituksen kehys on suunniteltu ohjaamaan pääomavirtoja kestäviin toimintoihin rajoittamatta puolustusalan rahoitusta, kuten komissio vahvisti 18. elokuuta 2025 antamassaan tiedonannossa, jonka mukaan puolustukseen liittyvien toimintojen jättäminen EU:n luokitusjärjestelmän ulkopuolelle ei estä yksityisiä tai julkisia sijoittajia investoimasta puolustusalaan; kehottaa komissiota vahvistamaan julkisesti ja yksiselitteisesti, että EU:n vihreässä luokitusjärjestelmässä ei kielletä, rajoiteta tai kehoteta välttämään investointeja puolustukseen; korostaa, että puolustus ja turvallisuus ovat kestävän kehityksen edellytyksiä;

Puolustukseen sijoitetuista omaisuuseristä irtautumisen helpottaminen rahoitusmarkkinoilla yksityistä pääomaa hankkimalla

25.katsoo, että on olennaisen tärkeää tukea erikoistuneiden sijoittajien eurooppalaisia markkinoita, jotka tarjoavat kattavasti rahoitusta (lainat, yksityinen velka ja pääomarahoitus) Euroopan ja Ukrainan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan yrityksille, erityisesti startup-, pk- ja midcap -yrityksille; pitää myönteisenä komission ja EIP:n aloitetta, jonka tarkoituksena on perustaa puolustusalan pääomarahoitusväline, jolle on osoitettu 175 miljoonan euron määrärahat vuosille 2024–2027; pitää tätä rahastoa kuitenkin täysin riittämättömänä suhteessa rahoitustarpeisiin ja kehottaa EIP:tä noudattamaan jäsenvaltioiden neuvoston päätelmissä esittämiä toiveita ja kasvattamaan tätä budjettia miljardiin euroon, jotta voidaan vastata paremmin Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan ja sen arvoketjun pääomatarpeisiin kiinnittäen erityistä huomiota pienempiin toimijoihin, joiden rahoitusvaje on suurin; kannustaa EIP:tä ulottamaan tämän välineen Ukrainan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan ja suunnittelemaan sen siten, että sillä edistetään Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan ja Ukrainan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan yritysten välisiä kumppanuuksia ja yhteisyrityksiä;

26.kehottaa komissiota ja EIP-ryhmää saattamaan tuen toimintavalmiiksi kaksikäyttöhankkeille parantamalla varhaisvaiheen yritysten ja pk-yritysten tuen saantia, yksinkertaistamalla menettelyjä, tarjoamalla sijoittajille selkeää neuvontaa ja raportoimalla säännöllisesti käytöstä ja maantieteellisestä jakautumisesta; kehottaa tehokkaaseen täytäntöönpanoon kohdennettujen ehdotuspyyntöjen ja hallintoviranomaisille tarjottavan selkeän ohjeistuksen keinoin, jotta nämä mahdollisuudet ovat tarjolla alueille, joiden puolustusekosysteemit ovat kehityksessä jäljessä; pyytää jäsenvaltioita ottamaan nämä mahdollisuudet huomioon ohjelmasuunnittelussa ja koordinoimaan alueellisten investointialustojen kehittämistä komission ja EIP:n kanssa, jotta voidaan varmistaa täydentävyys ja välttää päällekkäinen rahoitus;

27.kehottaa komissiota ottamaan kilpailupolitiikassaan huomioon puolustusvalmiuden, toimitusvarmuuden, innovointia edistävän potentiaalin ja riippuvuuksien vähentämisen EU:n ulkopuolisista maista; kehottaa samalla jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden puolustustarvikkeiden hankinnat ovat avoimia ja kilpailuun perustuvia koko Euroopan puolustuksen teolliselle ja teknologiselle perustalle; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan kolmansien maiden toimijoiden suorien sijoitusten valvontaa;

28.kehottaa komissiota vahvistamaan teollisuuden yhteistyöohjelmia ja kansainvälisiä kumppanuuksia, mukaan lukien toimitusketjualustat ja yhteiskehittämishankkeet, jotta voidaan integroida tuotantoketjut, hyödyntää kansallista asiantuntemusta, edistää mittakaavaetuja ja parantaa Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan maailmanlaajuista kilpailukykyä;

29.korostaa hyvin toimivien pääomamarkkinoiden merkitystä puolustusalan rahoitukselle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan pääomamarkkinaunionin ja säästö- ja investointiunionin edistymistä, erityisesti parantamalla oman pääoman, riskipääoman ja rahoituksen saatavuutta puolustusalan pk-yrityksille; painottaa, että pääomamarkkinaunioni ja säästö- ja investointiunioni ovat olennaisen tärkeitä puolustusrahoituksen lisäämisessä;

30.painottaa, että on tärkeää vauhdittaa säästö- ja investointiunionin valmistumisen edistymistä ja pyrkiä tukemaan syvempää, likviditeetiltään parempaa ja yhdentyneempää EU:n rahoitusjärjestelmää, joka kanavoi säästöt tehokkaammin tuottaviksi investoinneiksi, kuten esimerkiksi investoinnit EU:n puolustusteollisuuteen; painottaa, että EU:n puolustusteollisuuden on lisättävä kapasiteettiaan merkittävästi, jotta se voi vastata sotilastuotteiden kysynnän valtavaan kasvuun;

31.suhtautuu myönteisesti Finance Europe -merkinnän käyttöönottoon; toteaa, että merkinnän avulla pyritään kanavoimaan yksityisiä säästöjä Euroopan reaalitalouteen tehtäviin investointeihin ja että se edistää yritysten oman pääoman ehtoista rahoitusta; kannustaa komissiota tukemaan tätä aloitetta ehdottamalla eurooppalaisen säästö- ja investointiunionin puitteissa eurooppalaista merkintää sekä samalla varmistamaan, että siitä ei aiheudu ylimääräistä hallinnollista rasitetta;

32.suhtautuu myönteisesti komission suositukseen säästö- ja sijoitustileistä Komission 30. syyskuuta 2025 antama suositus (EU) 2025/2029 yksinkertaistetun ja edullisen verokohtelun piiriin kuuluvien säästö- ja sijoitustilien saatavuuden parantamisesta (EUVL L, 2025/2029, 8.10.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2025/2029/oj).; korostaa, että säästö- ja sijoitustilien tarkoituksena on lisätä vähittäissijoittajien osallistumista EU:n pääomamarkkinoille ja edesauttaa näin markkinoiden vahvistamista ja mahdollistaa EU:n sijoittajapohjan laajeneminen, mikä auttaisi rahoittamaan EU:n strategisia painopisteitä, kuten puolustusta; kannustaa komissiota tukemaan tätä aloitetta jatkossakin; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan komission suositusta säästö- ja sijoitustilien saatavuuden parantamisesta;

33.suhtautuu myönteisesti käynnissä olevaan työhön, jonka tavoitteena on käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja Ukrainan puolustuksen rahoittamiseen samalla kun otetaan huomioon taloudellista vakautta ja oikeuskäsittelyä koskevat huolenaiheet;

34.kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan yhtenäisesti puolustusmenojen lisäämiseen vuonna 2025 pidetyn Naton Haagin huippukokouksen tulosten mukaisesti, joissa Nato-liittolaiset sitoutuivat investoimaan vuosittain 5 prosenttia BKT:stä keskeisiin puolustustarpeisiin sekä puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviin menoihin vuoteen 2035 mennessä; kehottaa jäsenvaltioita edistämään eurooppalaisia puolustusaloitteita, parantamaan yhteentoimivuutta ja investoimaan yhteisiin hankintoihin, jotka ovat yhteisten strategisten painopisteiden mukaisia, mukaan lukien ammusten tuotanto;

° °

35.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.