1.korostaa, että onnistunut siirtyminen kestävämpiin energialähteisiin, nykyaikaistettuihin teollisuudenaloihin ja digitaalisempaan talouteen vaikuttaa merkittävästi unionin yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla ja johtaa vääjäämättä laadukkaiden työpaikkojen syntyyn unionissa; korostaa tarvetta varmistaa, että yrityksillä ja työntekijöillä on hyvät valmiudet hyödyntää uusiin ja innovatiivisiin ratkaisuihin siirtymisen tarjoamia mahdollisuuksia ja painottaa ihmisarvoisen työn ja työehtosopimusten piiriin kuuluvien työpaikkojen merkitystä, sillä ne ovat välttämättömiä, jotta varmistetaan sosiaalisen edistyksen jatkuminen ja siirtymän hyväksyminen; katsoo, että lainsäädäntökehys, jolla puututaan oikeudenmukaisen siirtymän haasteisiin ja mahdollisuuksiin työpaikalla, on olennaisen tärkeä, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset vähimmäisvaatimukset, jotka tarjoavat selkeyttä ja jäsennellyn mallin sekä työntekijöille että työnantajille muutoksen ennakoinnissa ja hallinnassa ja viime kädessä parantavat unionin häiriönsietokykyä, kilpailukykyä ja ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta; korostaa, että alueet voivat tukea oikeudenmukaista siirtymää yhdistämällä sosiaalisen suojelun, talouden monipuolistamisen ja alueellisen koordinoinnin vähentääkseen kielteisiä vaikutuksia, vahvistaakseen paikallisia talouksia ja edistääkseen osallistavaa kehitystä;

2.korostaa, että hiilestä irtautumisen vaikutus työllisyyteen ulottuu fossiilisiin polttoaineisiin liittyvien alojen työvoimavähennyksiä pidemmälle ja että sillä on laajempi vaikutus työpaikkojen uudelleenmäärittelyyn ja yleiseen työmarkkinasiirtymään; suhtautuu siksi myönteisesti ilmoitukseen laadukkaita työpaikkoja koskevasta säädöksestä, jolla pyritään varmistamaan, että työllisyyttä koskevat käytännöt pysyvät nykyaikaisen talouden kehityksen vauhdissa; korostaa tarvetta sisällyttää tähän säädökseen sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tulevaan päivitykseen ja uuteen laadukkaita työpaikkoja koskevaan etenemissuunnitelmaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannetaan konkreettisesti työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien työehtoja, terveyttä ja turvallisuutta, työpaikkademokratiaa, työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta sekä koulutusta ja osaamista, sekä tarvetta varmistaa EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa koskevan lainsäädännön tehokas täytäntöönpano; painottaa, että tällaiset toimenpiteet tarjoavat myös mahdollisuuden tukea unionin työnantajia, erityisesti pk-yrityksiä, kilpailukyvyn säilyttämisessä ja parantamisessa tarjoamalla selkeät puitteet ja muun muassa käytännön ohjeita ja tukivälineitä muutoksen ennakoimiselle ja hallitsemiselle yhteistyössä työntekijöiden kanssa ja investoida ammatilliseen koulutukseen sekä työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, jotta voidaan puuttua paitsi tuottavuutta ja kasvua myös työntekijöiden tulevaisuudennäkymiä haittaaviin osaamisvajeeseen ja työvoimapulaan;

3.korostaa, että digitaalinen siirtymä on toteutettava ihmiskeskeisellä tavalla niin, että estetään kohtuuton työntekijöiden valvonta ja varmistetaan oikeus olla tavoittamattomissa sekä oikeudenmukaiset työaikajärjestelyt;

4.korostaa, että muutoksen ennakointi ja hallinta on ensiarvoisen tärkeää, jotta sekä työnantajat että työntekijät sekä alueelliset ja paikalliset viranomaiset ja yhteisöt voivat selviytyä menestyksekkäästi vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä ja vastata tehokkaasti haitallisten geopoliittisten tapahtumien aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin ja kääntää ne mahdollisuuksiksi; painottaa, että suunnittelemalla siirtymän etukäteen voidaan ehkäistä ennakoivasti irtisanomisia, luoda työpaikkoja, parantaa yritysten pitkäaikaista häiriönsietokykyä ja hyödyntää käytettävissä olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla; korostaa, että tällaiset suunnitelmat edellyttävät todennäköisesti merkittäviin muutoksiin työn organisoinnissa johtavia päätöksiä, minkä vuoksi niitä on kehitettävä laaja-alaisessa kumppanuudessa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen puitteissa kunnioittaen täysimääräisesti oikeutta saada tietoja ja tulla kuulluksi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota seuraamaan ja valvomaan direktiivissä 2002/14/EY säädetyn kehyksen täytäntöönpanoa kaikilta osin; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita mahdollistamaan asiaankuuluvilla tasoilla käytävän työmarkkinavuoropuhelun työpaikasta toiseen siirtymisen helpottamiseksi, erityisesti ammateissa, jotka voivat hävitä tai joissa tarvittavien työntekijöiden määrä voi vähentyä merkittävästi; muistuttaa direktiivissä (EU) 2019/1023 säädetyistä varhaisvaroitusvälineistä ja katsoo, että mukauttamalla tällaiset välineet kattamaan myös vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta merkitykselliset olosuhteet varmistettaisiin, että liiketoiminnan tulevat muutokset voidaan havaita paremmin ja niihin voidaan reagoida tehokkaammin; korostaa tarvetta tarjota yrityksille kannustimia laatia omat siirtymäsuunnitelmansa; painottaa, että sen sijaan, että sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa kuultaisiin myöhemmässä vaiheessa, ne on otettava mukaan siirtymäsuunnitteluun sen varhaisimmista vaiheista alkaen, jotta varmistetaan merkityksellinen osallistuminen;

5.korostaa, että ammattitaitoisten työntekijöiden puutetta voidaan vähentää mielekkäästi vain puuttumalla koulutuksen, (uudelleen)pätevöitymisen ja koulutusmahdollisuuksien saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä parantamalla työehtoja; painottaa, että on olennaisen tärkeää käydä työntekijöiden ja työnantajien välistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koulutusmahdollisuuksista, jotka on sovitettu yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa ja joissa kunnioitetaan työ- ja yksityiselämän tasapainoa, ja että tällaista vuoropuhelua olisi helpotettava Employment and Social Developments in Europe 2024, Euroopan komissio, s. 20.; on vahvasti sitä mieltä, että työntekijöiden yksilöllisellä oikeudella koulutukseen työaikana poistetaan suurimmat esteet koulutuksen saamiselle ja että sillä voidaan varmistaa laadukas täydennys- tai uudelleenkoulutus, työntekijöiden koulutus ja tuki urakehitystä varten niin, että työnantajille on tarjolla ennakoitavasti ja vakaasti ammattitaitoisia työntekijöitä; korostaa, että kustannusesteeseen on puututtava varmistamalla, että koulutus on työntekijöille maksutonta ja että sitä tuetaan rahoituksella, verokannustimilla ja kumppanuuksilla; painottaa, että kansalliset instituutiot ja työmarkkinaosapuolet ovat vastuussa työntekijöiden koulutuksesta, ja korostaa niiden keskeistä roolia koulutuksen saamista koskevan oikeuden täytäntöönpanossa; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita asettamaan etusijalle työntekijöiden ja heidän työnantajiensa yhdessä kehittämät koulutusohjelmat ja edistämään niitä sekä varmistamaan, että täydennys- ja uudelleenkoulutuksella vastataan todelliseen kysyntään ja edistetään urakehitystä;

6.korostaa tarvetta osallistaa nuoria merkityksellisellä tavalla reiluun ja oikeudenmukaiseen siirtymään liittyvien politiikkojen suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan; kehottaa vahvistamaan toimia nuorisotakuun panemiseksi täytäntöön lisäämällä sen rahoitusta siten, että jäsenvaltiot osoittavat vähintään 15 prosenttia ESR+ -määrärahoistaan kohdennettuihin toimiin ja rakenneuudistuksiin, joilla tuetaan nuorten laadukkaita työllistymismahdollisuuksia ja ammatillista koulutusta – erityisesti palkallisen, korkealuokkaisen harjoittelun ja oppimissopimuskoulutuksen avulla – sekä helpotetaan siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen ja uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta;

7.korostaa, että jäsenvaltioiden on yhdessä alueiden kanssa tuettava yrityksiä ja työntekijöitä kehittämällä siirtymästrategioita ja -politiikkoja, jotta oikeudenmukainen siirtymä voidaan toteuttaa kansallisella tasolla paikalliset erityispiirteet huomioiden; tähdentää, että tällaisissa kansallisissa strategioissa olisi yksilöitävä siirtymien vaikutus alueisiin, yksittäisiin aloihin ja työvoimaan, johon vaikutukset kohdistuvat, ja että niissä olisi esitettävä kattava ja monialainen suunnitelma vaikutusten lieventämiseksi; painottaa, että on tärkeää kehittää pitkän aikavälin visio ja strategia paikallista ja alueellista talouden siirtymää varten ottamalla mukaan julkiset ja yksityiset toimijat, kansalaisyhteiskunta ja yhteisötalous; korostaa, että suorat investoinnit innovointiin ja alueellisen houkuttelevuuden lisäämiseen parantamalla ja tarjoamalla laadukkaita, kohtuuhintaisia ja helposti käytettävissä olevia infrastruktuureja, julkisia palveluja ja tiloja ovat tarpeen työntekijöiden säilyttämiseksi ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi;

8.pitää olennaisen tärkeänä edistää Euroopan teollisuusyritysten taloudellista elinkelpoisuutta ja mahdollisuuksien mukaan estää pahimmassa tapauksessa toiminnan lopettaminen ja pakkoirtisanomiset; korostaa, että on tärkeää tukea yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, jotta estetään pakkoirtisanomiset, esimerkiksi toteuttamalla väliaikaisia tukiohjelmia, joilla suojellaan työpaikkoja siirtymien aikana ja vältetään siten strategisen teollisen kapasiteetin ja osaavan työvoiman menettäminen; toteaa, että kun siirtyminen työpaikasta toiseen on välttämätöntä, on erittäin tärkeää, että työntekijät voivat jatkaa työntekoa samalla alueella, että heille annetaan riittävästi aikaa siirtymiseen ja että heille mahdollisesti aiheutuvia henkilökohtaisia taloudellisia menetyksiä pyritään rajaamaan; pyytää vahvempaa suojaa epäoikeudenmukaisilta irtisanomisilta ja vaatii, että työntekijöille, joihin rakenneuudistusten vaikutukset kohdistuvat, taataan mahdollisuus saada asianmukainen korvaus, uudelleenkoulutusmahdollisuuksia ja tukea uuden työpaikan saamisen varmistamiseksi;

9.korostaa, että Eurostatin alueelliset ennusteet viittaavat työikäisen väestön jatkuvaan vähenemiseen monilla alueilla 2020- ja 2030-luvuilla, erityisesti alueilla, joihin ikääntyminen ja maantieteellinen liikkuvuus ovat jo vaikuttaneet; painottaa, että tällaiset suuntaukset uhkaavat heikentää työvoiman tarjontaa ja siten pitkän aikavälin kehitystä juuri silloin, kun ammattitaitoisen työvoiman merkitys on olennaisen tärkeä vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta; korostaa, että ihmisten oikeus jäädä kotiseuduilleen tai paikallisille alueille on tärkeää ja että maaseutua ja syrjäisiä alueita varten tarvitaan kohdennettuja strategioita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan paikkalähtöisiä toimintapolitiikkoja, joilla luodaan taloudellisia mahdollisuuksia sekä maaseutualueiden ihmisille että yrityksille, houkutellaan yksityisiä investointeja ja luodaan lähityöpaikkoja; painottaa, että tällaiset strategiat ovat tarpeen, jotta voidaan vahvistaa taloudellisia mahdollisuuksia maaseudulla, tukea laadukkaiden työpaikkojen luomista, innovointia ja paikallisen teollisuuden uudistamista ja viime kädessä varmistaa, että ihmiset voivat rakentaa tulevaisuuttaan yhteisöissään;

10.muistuttaa, että pk-yritykset luovat eniten kestäviä paikallisia työpaikkoja; korostaa tarvetta helpottaa yksinkertaistettua, oikeasuhteista ja pk-yrityksille soveltuvaa pääsyä siirtymärahoitukseen muun muassa mahdollistamalla klusterijärjestelyt varojen saamiseksi ja raportointivelvoitteiden hoitamiseksi, digitaaliset keskitetyt asiointipisteet ja pakollisen teknisen avun hankkeiden suunnittelua ja vaatimustenmukaisuutta varten; kehottaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia perustamaan ja vahvistamaan yrityksiä tukevia ohjelmia alueilla, joihin vaikutukset kohdistuvat, jotta voidaan auttaa startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä kasvamaan ja menestymään; korostaa, että investointikannustimet yhdessä sosiaalisten ehtojen kanssa voivat auttaa houkuttelemaan yrityksiä haavoittuvassa asemassa oleville alueille samalla kun varmistetaan paikallisen talouden kestävä kehitys; korostaa tarvetta auttaa yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, jotta voidaan puuttua osaamisvajeisiin unionissa ja edistää uudelleen- ja täydennyskoulutusta, jolla autetaan ihmisiä hankkimaan tarvittava osaaminen laadukkaita työpaikkoja varten; kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että tulevassa oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksessa varataan pk-yrityksille osoitettua tukea; kehottaa lisäksi Euroopan komissiota seuraamaan pk-yritysten osallistumista oikeudenmukaisen siirtymän ohjelmiin;

11.korostaa, että yhteisötaloudella ja erityisesti työelämään integroitumista edistävillä yhteiskunnallisilla yrityksillä on keskeinen rooli osallistavien ja oikeudenmukaisten siirtymien varmistamisessa; painottaa tarvetta tukea rahoituksen saantia, valmiuksien kehittämistä ja teknistä apua;

12.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan sekä laajamittaisia että pienimuotoisia investointeja ja suunnittelemaan politiikkatoimia, joilla luodaan yksityiselle sektorille ja erityisesti pk-yrityksille taloudellisia mahdollisuuksia vähentämällä hallinnollista taakkaa, keventämällä yhteisrahoitusvaatimuksia ja yksinkertaistamalla rahoituksen saantia ja samalla kunnioitetaan työntekijöiden ja kuluttajansuojaa koskevia oikeuksia; painottaa, että tällaiset investoinnit ovat olennaisen tärkeitä Euroopan teollisen ja teknologisen perustan vahvistamiseksi, laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi ja sellaisen ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseksi, joka soveltuu paikallisiin realiteetteihin, resursseihin ja erityistarpeisiin, jotta voidaan hyödyntää täysipainoisesti alueellista potentiaalia ja edistää kilpailukykyä, kestävää kasvua ja pitkän aikavälin arvonmuodostusta; korostaa, että yrittäjät ja pienyritykset ovat keskeisiä investointien, innovoinnin ja työpaikkojen luomisen kannalta erityisesti maaseudulla ja vähemmän kehittyneillä alueilla ja että rahoitusikkunat ja tekninen apu on räätälöitävä niiden tarpeisiin, jotta ne voivat hyödyntää koko potentiaaliaan vihreässä ja digitaalisessa taloudessa sekä edistää kestävää kasvua ja pitkän aikavälin arvonmuodostusta;

13.panee merkille, että saatavilla ei ole tarkkoja eriteltyjä tietoja niiden työpaikkojen määrästä, jotka on menetetty vihreän ja digitaalisen siirtymän vuoksi, jotka on luotu sen ansiosta tai joihin se on vaikuttanut; korostaa, että on tärkeää ennustaa työmarkkinoiden muutoksia ja osaamistarpeiden suuntauksia tehokkaan toimintapolitiikan ja oikea-aikaisten toimien toteuttamista varten; painottaa tarvetta tunnistaa, vaihtaa ja edistää parhaita käytäntöjä; kehottaa vakiinnuttamaan asiaankuuluvien tietojen keruun ja siirtymää koskevien politiikkojen vaikutusten analysoinnin; korostaa, että energia- ja liikenneköyhyyden indikaattorit olisi järjestelmällisesti sisällytettävä oikeudenmukaisen siirtymän seurantarakenteisiin, jotta varmistetaan, että rahoitus ja työpaikkojen luomista koskevat toimenpiteet kohdennetaan ensisijaisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin;

14.kannustaa luomaan yhteisötason perusparannusjärjestelmiä, jotka kattavat asuinalueet tai kylät, vähentävät kustannuksia, vahvistavat yhteenkuuluvuutta ja nopeuttavat siirtymää;

15.pitää valitettavana, ettei ehdotus monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2028–2034 sisällä erillistä välinettä oikeudenmukaisen siirtymän käsittelemiseksi; korostaa, että kohdennettu rahoitus on edelleen tarpeen, jotta voidaan tukea niitä alueita, joihin vaikutukset kohdistuvat, vihreästä siirtymästä johtuviin haasteisiin vastaamisessa; vaatii siksi laajennettua ja suurempaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa vuoden 2027 jälkeistä ohjelmakautta varten ja kehottaa varmistamaan, että rahasto toimii yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin ja kumppanuuden periaatteiden mukaisesti koheesiopolitiikan puitteissa ja että sen määrärahoja lisätään; korostaa, että uudella rahastolla olisi tuettava työnantajia niiden tarjotessa työntekijöille oikeuden koulutukseen sekä siirtymäsuunnitelmien käyttöönotossa yritystasolla; painottaa, että koulutuksen olisi oltava korkealaatuista ja työmarkkinoiden tarpeiden mukaista ja johdettava tutkintoihin ja pätevyyksiin, jotka tunnustetaan jäsenvaltioiden välillä tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen mahdollistavien, läpinäkyvien ja selkeiden tunnustamis- ja hyväksyntäjärjestelmien avulla; kehottaa sisällyttämään siirtymärahoitukseen sosiaalisia ehtoja osallisuuden tukemiseksi;

16.muistuttaa, että JTF-rahastolla on muutostavoitteistaan huolimatta ollut merkittäviä haasteita tavoitteidensa saavuttamisessa, erityisesti tasapuolisten tulosten varmistamisessa ja rahaston hyödyntämismahdollisuuksien tarjoamisessa pienille ja keskisuurille yrityksille Just Transition in the World of Work, EPRS, syyskuu 2025, https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2025/774668/EPRS_BRI(2025)774668_EN.pdf.; kehottaa yksinkertaistamaan pk-yritysten pääsyä JTF-rahaston piiriin tarjoamalla teknistä apua ja vähentämällä hallinnollista taakkaa;

17.korostaa, että on tärkeää kehittää työntekijöiden digitaalisia taitoja sekä perustasolla että edistyneellä tasolla; korostaa tarvetta huolehtia siitä, että kansalaisilla on keskeinen digitaalinen lukutaito, tietoa koskeva tietämys ja valmiudet käyttää verkkotyökaluja turvallisesti heidän työllistymis- ja sopeutumismahdollisuuksiensa säilyttämiseksi ja että samalla edistetään edistyneempää osaamista;

18.korostaa, että oppilaitosten on lisättävä koulutuksensa merkityksellisyyttä kilpailukykyisten työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi ja valmisteltava oppijoita, kouluttajia ja opettajia asiaankuuluvilla tiedoilla ja osaamisella toimimaan aktiivisina muutoksentekijöinä oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti ympäristön kannalta kestäviä talouksia ja yhteiskuntaa kaikille; korostaa, että tehokas koulutus riippuu sellaisten opettajien ja kouluttajien saatavuudesta, joilla on nykytietämystä kestävästä ja vihreästä taloudesta, energiatehokkuudesta sekä vihreästä ja digitaalisesta teknologiasta; painottaa, että heillä on ratkaiseva rooli edistettäessä sekä nuorempien että vanhempien työntekijäsukupolvien oikeanlaisia taitoja ja oikeanlaista osaamista sekä asianmukaista uudelleen- ja täydennyskoulutusta henkilöille, joihin vihreä siirtymä vaikuttaa; korostaa, että tällaisten opettajien ja kouluttajien koulutuksen olisi siksi oltava etusijalla kaikissa osaamisstrategioissa EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

19.painottaa, että tarvitaan suoria julkisia ja yksityisiä investointeja puhtaaseen infrastruktuuriin, uusiutuvan energian hankkeisiin ja kiertotalouden toimiin, jotta voidaan elvyttää paikallistalouksia ja edistää työpaikkojen luomista; painottaa tarvetta hyödyntää alueellisia voimavaroja investoimalla aloihin, joilla alueilla on jo vahvuuksia tai suhteellisia etuja; katsoo, että alueellinen erikoistuminen voi muodostaa perustan vihreille teollisuusklustereille; painottaa, että tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen sekä yliopistojen ja yritysten väliseen yhteistyöhön kannustaminen voivat edistää uusia kestäviä liiketoimintamalleja;

20.korostaa, että oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteiden saavuttaminen edellyttää johdonmukaista ja yhdennettyä politiikkatoimien yhdistelmää; kehottaa ottamaan EU:n ilmasto- ja teollisuustoimissa huomioon osallisuutta, sosiaalista suojelua ja osaamista koskevat tavoitteet; pitää tärkeänä varmistaa, että unionin ja jäsenvaltioiden varoja käytetään helpottamaan vihreää ja digitaalista siirtymää, muun muassa edistämällä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja; vaatii mukauttamaan EU:n rahoituksen ja jäsenvaltioiden valtiontuen EU:n teollisuuspolitiikkaan, jotta voidaan tarjota laadukkaita työpaikkoja, edistää työehtosopimusneuvotteluja, kunnioittaa EU:n työntekijöiden oikeuksia ja työnormeja, parantaa EU:n yritysten kilpailukykyä ja varmistaa paremmat työehdot;

21.kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan riittävän rahoituksen laadukkaita taitoja ja ammatillista koulutusta koskeville ohjelmille pitkän aikavälin investointina työntekijöiden ja yritysten tuottavuuteen, kasvuun ja kilpailukykyyn; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään komission tuella strategisesti nykyisiä unionin välineitä osaamisunionin ja erityisesti taitotakuun täytäntöönpanemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään kansallisen päästökauppajärjestelmän tulojen käyttöä työntekijöiden koulutukseen ja työvoiman uudelleenkohdentamiseen ja keskittymään tässä erityisesti hiili-intensiivisten alueiden työntekijöihin; kehottaa komissiota selvittämään, miten jäsenvaltioiden ja yritysten välisillä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla voidaan rahoittaa työntekijöiden koulutusta, uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta, erityisesti yksittäisten työntekijöiden oikeutta koulutukseen, ja antamaan ohjeita siitä;

22.muistuttaa, että on tärkeää huomioida vammaisuus kattavasti ja soveltaa intersektionaalista lähestymistapaa nuoriin, ikääntyneisiin, matalan osaamistason työntekijöihin ja naispuolisiin työntekijöihin kaikissa vihreää ja digitaalista siirtymää koskevissa politiikkatoimissa, kuten kohtuullisten mukautusten tarjoamisessa koulutuksessa;

23.muistuttaa roolista, joka työttömiksi jääneille työntekijöille tarkoitetulla Euroopan globalisaatiorahastolla (EGR) on vihreän ja digitaalisen siirtymän vaikutusten kohteeksi joutuneiden työntekijöiden tukemisessa sen jäljellä olevalla ohjelmakaudella ja kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään rahastoa täysimääräisesti komission tuella; suhtautuu myönteisesti nykyiseen EGR:ään ehdotetun tarkistuksen tavoitteeseen antaa etukäteen tukea työntekijöille, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen, ja nopeuttaa hakemusten hyväksymismenettelyä; korostaa kuitenkin, että on tärkeää varmistaa, että rakenneuudistuksen kohteena olevat yritykset, jotka haluavat hakea tukea rahastosta, tekevät sen kuullen kattavasti työntekijöitä ja heidän edustajiaan, myös yksilöllisen toimenpidepaketin suunnittelussa; pitää huolestuttavana, että vuosien 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa luovutaan EGR:stä; korostaa aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden ja sosiaalisen suojelun toimenpiteiden merkitystä suurten rakenneuudistusten seurauksena työttömiksi jääneiden työntekijöiden integroimisessa uudelleen työmarkkinoille; kehottaa komissiota varmistamaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä jatkuvan kohdennetun tuen työntekijöille, jotka ovat vaarassa joutua kärsimään suurten rakenneuudistusten vaikutuksista tai jotka ovat joutuneet siirtymään niiden vuoksi;

24.muistuttaa, että on tärkeää varmistaa työntekijöiden työterveyden ja -turvallisuuden korkea taso; korostaa, että on tärkeää puuttua ennakoivasti työtehtäviin, työskentelymalleihin ja työpaikkoihin liittyviin muuttuviin työterveys- ja -turvallisuusriskeihin, erityisesti ympäristöriskeihin ja psykososiaalisiin riskeihin, vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä; kehottaa komissiota tarkastelemaan kattavasti nykyistä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa strategista kehystä ja nykyistä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa lainsäädäntökehystä, jotta voidaan tunnistaa jäljellä olevat puutteet ja varmistaa, että EU:n säännöstö on edelleen tarkoituksenmukainen, ja ottamaan ne huomioon vuoden 2027 jälkeisen strategisen kehyksen suunnittelussa;

25.korostaa, että työpaikoilla vihreän ja digitaalisen siirtymän aikana tehtävät muutokset ja rakenneuudistukset voivat aiheuttaa psykososiaalisia riskejä, joihin kuuluvat esimerkiksi stressi, epävarmuus ja uhka työpaikan menettämisestä; korostaa tarvetta suojella työntekijöiden mielenterveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia siirtymien aikana muun muassa työpaikan riskinarviointien ja tukipalvelujen avulla; kehottaa sisällyttämään yritysten tason siirtymäsuunnitelmiin mielenterveyden tukiohjelmia, joihin kuuluu muun muassa neuvontaa, stressinhallintaa sekä työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevia järjestelyjä;

26.korostaa, että on tärkeää tukea työntekijöitä heidän muutoksenhallinta- ja perustaitojensa sekä kognitiivisten taitojensa, kuten luovan ja kriittisen ajattelun, ennakoinnin, häiriönsietokyvyn, joustavuuden ja muutosjoustavuuden, motivaation ja itsetuntemuksen, uteliaisuuden ja elinikäisen oppimisen, vahvistamisessa, sillä työntekijöiden on tärkeää pystyä sopeutumaan rikkonaisiin työuriin, toimimaan omatoimisesti ja luomaan uusia ratkaisuja, joita vihreä ja digitaalinen siirtymä edellyttävät;

27.suhtautuu myönteisesti Cedefopin toimintapoliittiseen selvitykseen eurooppalaisen tutkintokartan laatimisesta, mikä lisää tutkintojen avoimuutta, vertailtavuutta ja siirrettävyyttä kaikkialla Euroopassa; korostaa, että tällainen kartta ei saa rajoittua pelkästään akateemiseen toimintaan ja että sen on toimittava käytännön välineenä kilpailukyvyn, työmarkkinarelevanssin ja liikkuvuuden kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys on tiiviisti sidoksissa taloudellisiin tarpeisiin, teollisuuspolitiikkaan ja osaamisinvestointeihin, ja kartoittamaan perusteellisesti ja järjestelmällisesti nykyisen osaamisvajeen alueellisella tasolla sekä laatimaan ennusteita tulevista osaamistarpeista; korostaa, että tällaiseen kartoitukseen olisi sisällyttävä vaikutustenarviointi ja sen olisi johdettava alakohtaisiin ja alueellisiin toimenpiteisiin vihreän siirtymän potentiaalin hyödyntämiseksi kaikilla alueilla;

28.korostaa, että vahvat sosiaaliset turvaverkot ja sosiaalisen suojelun järjestelmät ovat olennaisen tärkeitä työntekijöiden tukemiseksi ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi siirtymäaikoina; kehottaa jäsenvaltioita työmarkkinaosapuolia ja asiaankuuluvia kansalaisjärjestöjä kuullen nykyaikaistamaan ja vahvistamaan sosiaalisen suojelun järjestelmiään ja keskeisiä julkisia palvelujaan sekä varmistamaan samalla niiden pitkän aikavälin kannattavuuden lisäämättä pk-yrityksiin kohdistuvaa taloudellista rasitetta keskittyen erityisesti terveydenhuoltoa, liikennettä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskeviin politiikkatoimiin, tulotukeen ja kohtuuhintaiseen asumiseen sekä voittoa tavoittelemattomien sosiaalipalvelujen tarjoajien tukemiseen, jotta voidaan varmistaa kyky selviytyä häiriöistä, jotka johtuvat työmarkkinoihin vaikuttavasta vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä, ja se, että työpaikan menetys vaikuttaa mahdollisimman vähän työpaikkansa menettäneiden työntekijöiden elintasoon;

29.kehottaa jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön neuvoston suosituksen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaalisesta suojelusta; kehottaa komissiota seuraamaan riskejä ja edistymistä tällaisten toimien toteuttamisessa sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun ja sosiaalisen lähentymisen kehyksen avulla; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että kansalliset julkiset työvoimapalvelut pysyvät työmarkkinoiden muuttuvan kehityksen mukana, jotta voidaan varmistaa, että siirtymien vuoksi työpaikkaa vaihtavia ihmisiä tuetaan ja heidän elämäänsä helpotetaan;

30.korostaa, että kohdennetut politiikkatoimet ovat keskeisessä asemassa tuettaessa ihmisiä, joihin vihreä ja digitaalinen siirtymä vaikuttaa eniten, ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä; painottaa, että tarvitaan aktiivista tukea ja varhaisia toimia, jotta voidaan estää haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten joutuminen pitkäaikaistyöttömiksi tai luopuminen työnhausta; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi laadukkaiden työpaikkojen aktiivista tukemista, erityisesti tukemalla laadukkaiden työpaikkojen saamista ja säilyttämistä sekä edistämällä yrittäjyyttä ja laadukkaiden työpaikkojen luomista; korostaa työelämään integroitumista koskevien ohjelmien, kohdennettujen hankintojen ja paikallisten julkisten töiden merkitystä siirtymäkauden työpaikkojen luomisessa; korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksia on kehitettävä, jotta investoinnit saadaan onnistuneesti liikkeelle, kohderyhmät saadaan mukaan sosiaalisen tuen järjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen ja jakaumavaikutuksia voidaan mitata;

31.korostaa tarvetta tukea SURE-välineestä saatujen myönteisten kokemusten pohjalta työajan lyhentämisjärjestelyjä ja kohdennetun tuen merkitystä työntekijöille, joihin siirtymät vaikuttavat; kehottaa komissiota ehdottamaan vahvistettua SURE-tukimekanismia vihreää ja digitaalista siirtymää varten, sillä tukemalla tällaisia väliaikaisia työsuhdesuojelun välineitä kriisiaikoina voidaan vakauttaa työllisyyspolitiikkoihin ja oikeudenmukaisiin siirtymätoimenpiteisiin kohdennettuja julkisia menoja, jotta lievennetään EU:n talouden välttämättömän muutoksen välittömiä vaikutuksia työpaikkoihin oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteiden mukaisesti;

32.korostaa, että työllisyysvaikutukset vaihtelevat alueittain ja väestöryhmittäin; korostaa tässä yhteydessä tarvetta saada paikallisväestö ja paikalliset sidosryhmät, mukaan lukien asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan järjestöt, mukaan toimintaan ja antaa niille vaikutusmahdollisuuksia siirtymän aktiivisina toimijoina; painottaa, että paikallis- ja alueviranomaiset olisi otettava suoraan mukaan hankkeiden suunnitteluun, valintaan ja seurantaan, jotta varmistetaan, että rahoituksella vastataan paikallisiin erityistarpeisiin ja tuetaan alueellisten talouksien monipuolistamista; korostaa, että viranomaisten on osallistuttava strategiseen kuulemiseen ja yhteistyöhön työmarkkinaosapuolten kanssa siirtymän hallinnoinnin aikana; korostaa, että mielekäs osallistuminen voidaan varmistaa varhaisvaiheen kuulemisilla ja työmarkkinaosapuolten, pk-yritysten, kansalaisyhteiskunnan, yhteisötalouden ja nuorten selkeillä valtuuksilla ja äänioikeuksilla alueellisissa koordinointielimissä;

33.korostaa, että työehtosopimusneuvottelut ovat keskeisen tärkeitä oikeudenmukaisten palkkojen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työpaikkademokratian kannalta, mutta niiden kattavuus on edelleen epätasainen; muistuttaa, että niiden jäsenvaltioiden, joissa työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on alle 80 prosenttia, on laadittava kansalliset toimintasuunnitelmat selkeine aikatauluineen ja erityistoimenpiteineen kattavuuden lisäämiseksi; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjausta ja tukea neuvottelujärjestelmien vahvistamiseksi, erityisesti alakohtaisella tasolla, ja varmistamaan työmarkkinaosapuolten täysipainoisen osallistumisen; korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tuettava työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämisen rahoittamista, erityisesti alueellisella tasolla, osana oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa, jotta ne voivat osallistua työmarkkinaosapuolten jäsenneltyyn vuoropuheluun ja työehtosopimusneuvotteluihin yritystason siirtymäsuunnitelmista;

34.katsoo, että pyydetyn ehdotuksen rahoitusvaikutukset on katettava olemassa olevista talousarviomäärärahoista;

35.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat suositukset komissiolle ja neuvostolle.