Keskeiset päätelmät1.muistuttaa, että pyrkimyksiä eurooppalaistaa kansallisia vaalisääntöjä Euroopan parlamentin vaalien osalta olisi hyvä edelleen vahvistaa, erityisesti kun on kyse saavutettavuuden varmistamisesta heikommassa asemassa oleville ryhmille, ehdokaslistojen vahvistamista koskevista yhteisistä määräajoista, kahteen kertaan äänestämisen estämisestä sekä Euroopan tason poliittisten puolueiden näkyvyyden ja roolin lisäämisestä vaaliprosesseissa; palauttaa kuitenkin mieliin, että monet nykyisessä EU:n vaalisäädöksessä voimassa olevat säännökset on pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, nimittäin suhteellinen vaalitapa, viiden prosentin vähimmäisäänikynnys ja Euroopan parlamentin jäsenten kaksoismandaatin eli kansallisen parlamentin ja Euroopan parlamentin samanaikaisen jäsenyyden kielto; katsoo kuitenkin, että eurooppalaisen ”demoksen” kehittymiseen on vielä matkaa ja että politiikkatoimia on tehostettava, jotta EU:sta voidaan tehdä vähemmän byrokraattinen ja demokraattisempi;
2.toistaa, että EU-vaalit järjestetään edelleen pitkälti sellaisten kansallisten oikeudellisten ja institutionaalisten kehysten puitteissa, jotka laadittiin hyvin erilaisessa Euroopan yhdentymisen vaiheessa; korostaa, että nämä säännöt eivät enää vastaa Euroopan parlamentin vahvistettua roolia ja lainsäädäntövaltaa etenkään Lissabonin sopimuksen tultua voimaan;
3.muistuttaa, että neuvoston päätöksessä (EU, Euratom) 2018/994 on eräitä säännöksiä, jotka jäsenvaltioita joko vaaditaan tai kehotetaan panemaan täytäntöön; huomauttaa, että valinnaisia toimenpiteitä ei ole pantu täytäntöön joissakin jäsenvaltioissa ja että joitakin pakollisia toimenpiteitä on pantu täytäntöön eri tavalla joissakin jäsenvaltioissa, esimerkiksi kahteen kertaan äänestämisen estämisen kohdalla; panee merkille, että suurin osa neuvoston päätöksessä (EU, Euratom) 2018/994 vahvistetuista säännöksistä on edelleen vapaaehtoisia; katsoo, että se, että näitä ei-sitovia säännöksiä on saatettu vain rajoitetussa määrin osaksi kansallista lainsäädäntöä, on osoitus puuttuvasta poliittisesta tahdosta voittaa kansallinen vastarinta ja sitoutua sellaiseen demokraattiseen prosessiin, jossa otetaan paremmin huomioon eurooppalainen ulottuvuus;
4.toteaa jälleen, että määräajat ehdokaslistojen vahvistamiselle ennen EU-vaaleja vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden kesken ja ovat nykyään lyhimmillään 21 ja enimmillään 90 päivää, mikä asettaa ehdokkaat ja äänestäjät eri puolilla EU:ta eriarvoiseen asemaan kampanjaan tai äänestyspäätöksen harkintaan käytettävissä olevan ajan suhteen;
5.huomauttaa, että EU:n demokratian vahvistamiseksi on olennaisen tärkeää luoda eurooppalainen julkinen tila ja käydä kansalliset rajat ylittävää poliittista keskustelua, erityisesti EU-vaalien yhteydessä; korostaa, että Euroopan tason poliittiset puolueet ovat keskeinen väline tällaisen keskustelun edistämisessä; katsoo, että kaikissa äänestyslipuissa olisi oltava ehdokkaiden nimet ja sen Euroopan tason poliittisen puolueen logo, johon kukin kansallinen puolue kuuluu, ja että ehdokkaiden pitäisi saada kunnolla näkyvyyttä internetissä, televisio- ja radiokampanjalähetyksissä, julisteissa ja muussa Euroopan parlamentin vaalikampanjoissa käytettävässä aineistossa; katsoo, että nämä toimenpiteet ovat vähimmäisvaatimus, jotta äänestäjille voidaan tiedottaa heidän äänensä eurooppalaisesta ulottuvuudesta ja jotta Euroopan tason poliittisilla puolueilla on mahdollisuus täyttää SEU 10 artiklan 4 kohdan mukainen tehtävänsä; katsoo, että nämä toimenpiteet tekisivät EU-vaaleista avoimemmat, estäisivät vääristelemästä äänestäjien oikeutta saada tietoa poliittisten puolueiden EU-vaalien yhteydessä tekemistä vaaliliittosopimuksista ja antaisivat kansalaisille mahdollisuuden tietoisesti antaa äänensä heidän kannattamaansa poliittiseen ryhmään Euroopan parlamentissa kuuluvalle puolueelle; pitää valitettavana, että tämä neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2018/994 mukainen toimenpide on ainoastaan valinnainen eikä sitä ole toistaiseksi saatettu osaksi minkään jäsenvaltion lainsäädäntöä;
6.muistuttaa, että vaaliprosessin osallistavuuden parantamisessa on yhä edistyttävä, jotta voidaan varmistaa, että kaikilla kansalaisilla heidän olosuhteistaan riippumatta on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua demokraattiseen prosessiin; huomauttaa, että joidenkin jäsenvaltioiden kansallisissa säännöissä ei sallita vammaisten äänestäjien vaihtaa heille osoitettua äänestyspaikkaa toiseen, joka olisi paremmin mukautettu heidän tarpeisiinsa, eivätkä vaalitiedot ole saavutettavassa muodossa; korostaa, että kaikki vammaisten henkilöiden äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden esteet ovat ristiriidassa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdystä YK:n yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden kanssa ja ne olisi poistettava, jotta voidaan taata saavutettavuus kaikille koko vaaliprosessin ajan;
7.panee merkille, että postiäänestys ja sitä täydentävät keinot esitetään neuvoston päätöksessä (EU, Euratom) 2018/994 valinnaisena toimenpiteenä, jolla pyritään parantamaan saavutettavuutta vammaisille henkilöille; korostaa, että vaikka tämä tavoite on olennaisen tärkeä, postiäänestyksellä on myös laajempi rooli, kun vaaleihin osallistumisesta pyritään tekemään joustavampaa ja osallistavampaa; korostaa, että postiäänestyksen tarjoaminen taattuna vaihtoehtona kaikissa jäsenvaltioissa hyödyttäisi vammaisten henkilöiden lisäksi myös niitä kansalaisia, jotka eivät poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi voi äänestää vaaleissa henkilökohtaisesti; katsoo, että varmistamalla postiäänestyksen laajempi saatavuus parannettaisiin erityisesti liikkuvien EU:n kansalaisten ja nuorten äänestäjien osallistumista ja lisättäisiin yleistä äänestysaktiivisuutta;
8.muistuttaa, että EU:n kaksoiskansalaisten tilannetta ei ole vielä ratkaistu, sillä on edelleen mahdollista, että EU:n kaksoiskansalainen on automaattisesti useamman kuin yhden jäsenvaltion vaaliluettelossa eikä hänellä ole mitään keinoa poistaa rekisteröintiä; huomauttaa, että jos EU:n kaksoiskansalainen on automaattisesti rekisteröity useampaan kuin yhteen vaaliluetteloon mutta hän äänestää vain yhdessä jäsenvaltiossa, hänen voidaan kuitenkin katsoa jättäneen äänestämättä toisessa jäsenvaltiossa ja hänelle voi aiheutua siitä seuraamuksia;
9.suhtautuu myönteisesti parlamentin aloitteeseen ottaa käyttöön valtakirjalla äänestämistä koskevat järjestelyt äitiyslomatapauksissa muuttamalla EU:n vaalisäädöstä ja toteaa, että tämä on tasapainoinen ja käytännöllinen ratkaisu, jolla tuetaan parlamentin jäseniä ja samalla varmistetaan edustuksen jatkuvuus;
10.korostaa, että neuvoston päätös (EU, Euratom) 2018/994 ei ole vielä voimassa, sillä ratifiointiprosessi on yhä kesken yhdessä jäsenvaltiossa; huomauttaa, että Saksa on ratifioinut neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2018/994, mutta EU-vaaleja koskevaa Saksan vaalilakia ei ole muutettu, koska kahden prosentin äänikynnystä ei voida sisällyttää Saksan lainsäädäntöön niin kauan kuin se ei ole EU:n lainsäädännössä pakollinen;
11.panee merkille komission roolin välittäjänä parlamentin ja neuvoston välillä käytävissä institutionaalisissa keskusteluissa EU:n vaalisäädöksen uudistusta koskevasta uudesta ehdotuksesta; katsoo, että on olennaisen tärkeää käydä rakentavaa vuoropuhelua neuvoston kanssa, jotta voidaan arvioida parlamentin vuoden 2022 ehdotusta ja edistyä asiassa; korostaa, että edistyksen puute ei johdu teknisistä tai oikeudellisista esteistä vaan siitä, että jäsenvaltioilta puuttuu poliittinen tahto käsitellä parlamentin ehdotuksia; on vakuuttunut siitä, että tämän mietinnön olisi annettava viipymättä uutta pontta toimielinten välisten neuvottelujen aloittamiselle vuoden 2022 ehdotuksesta, ja kehottaa tulevia neuvoston puheenjohtajavaltioita noudattamaan keskinäisen ja vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisia velvoitteitaan;
Suositukset12.katsoo, että vaaliprosessin avoimuus ja luotettavien tietojen saatavuus ovat olennaisia osatekijöitä, jotta voidaan lisätä eurooppalaista poliittista tietoisuutta ja varmistaa riittävän korkea äänestysaktiivisuus niin, että sitä voidaan pitää valitsijakunnan antamana mandaattina; korostaa, että ehdokkailla olisi oltava samat mahdollisuudet kampanjointiin ja että kansalaisille olisi annettava hyvissä ajoin etukäteen tietoa EU‑vaaleihin osallistuvista ehdokkaista; korostaa, että siksi on tärkeää yhdenmukaistaa ehdokaslistojen toimittamisen määräajat kaikissa jäsenvaltioissa, kuten parlamentti on useaan otteeseen pyytänyt;
13.painottaa, että on olennaisen tärkeää helpottaa äänestämistä EU-vaaleissa ja taata, että kaikki äänioikeutetut pystyvät käyttämään tätä oikeutta postiäänestyksellä tai muilla täydentävillä keinoilla; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan yhtäläisen mahdollisuuden saada tietoa ja osallistua vaaliprosessiin kaikille kansalaisille, myös vammaisille henkilöille, erityisesti silloin, kun julkiset rakenteet eivät ole täysin esteettömiä; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita takaamaan vammaisten henkilöiden äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden antamalla säännöksiä, joilla yhdenmukaistetaan äänestysjärjestelyjen, äänestyspaikkojen, vaaliprosessien ja vaaliaineiston saavutettavuus vammaisille henkilöille ja annetaan heille mahdollisuus äänestää itsenäisesti ja vaalisalaisuuden säilyttäen; toteaa, että vastuu saavutettavuuden sääntelystä on edelleen yksinomaan jäsenvaltioilla, ja kehottaa niitä tekemään yhteistyötä vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa, jotta voidaan arvioida ja poistaa oikeudellisia ja käytännön esteitä, jotka estävät heitä osallistumasta vaaleihin sekä äänestäjinä että ehdokkaina;
14.kehottaa kaikkia jäsenvaltioita panemaan täytäntöön kaikki neuvoston päätökseen (EU, Euratom) 2018/994 sisältyvät valinnaiset toimenpiteet ja erityisesti parantamaan näkyvyyttä, siltä osin kuin on kyse vaaliliitoista EU-vaaleissa, kansallisten ja Euroopan tason poliittisten puolueiden välisistä yhteyksistä, Euroopan tason valitsijayhdistyksistä ja muista Euroopan tason vaaliyhteisöistä, toteuttamalla mediakampanjoita, jakamalla yhdenmukaisia äänestyslippuja, joissa ilmoitetaan selkeästi eurooppalaiset vaaliliitot kussakin jäsenvaltiossa, ja ilmoittamalla tiedot kaikessa muussa vaaliaineistossa; katsoo, että kansallisten puolueiden ja valitsijayhdistysten olisi soveltuvin osin ilmoitettava vaalikampanjan aikana, myös äänestyslipuissa, mihin Euroopan tason poliittiseen puolueeseen tai muuhun Euroopan tason vaaliyhteisöön ne kuuluvat;
15.kehottaa kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimia ehdokkuusvaatimusten yhdenmukaistamiseksi, jotta voidaan varmistaa kaikkien poliittisten toimijoiden tasapuolinen ja yhtäläinen mahdollisuus osallistua vaaliprosessiin terveen kilpailun ja demokraattisen moniarvoisuuden periaatteiden mukaisesti;
16.korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on ratifioitava neuvoston päätös (EU, Euratom) 2018/994, jotta se voi tulla voimaan; kehottaa siksi vielä jäljellä olevaa jäsenvaltiota käynnistämään ratifiointimenettelyn;
°
° °
17.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.