1.tähdentää, että sen päätöslauselmat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta ovat keskeinen osa sen panosta EU:n ulkopoliittiseen päätöksentekoon; korostaa, että nämä päätöslauselmat ilmentävät Lissabonin sopimuksella parlamentille ulkopolitiikan osa-alueella annetun vahvistetun valvontaoikeuden käytännön vaikutuksia; muistuttaa, että sen vuotta 2025 koskeva päätöslauselma on toinen tästä aiheesta annettava päätöslauselma tällä vaalikaudella ja että sen tarkoituksena on toimia ohjenuorana EU:n toimeenpanoelimelle, kun se asettaa ulkopolitiikan painopisteitä tälle vaalikaudelle; painottaa, että jatkuvasti muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä EU:n on vastattava samanaikaisesti lukuisiin siihen suoraan tai välillisesti vaikuttaviin ulkopoliittisiin haasteisiin, kuten meneillään oleva Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, Lähi-idän konfliktit, suurvaltojen välinen lisääntynyt kilpailu, jatkuvat pyrkimykset heikentää monenvälistä sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä sekä ulkoisten ja sisäisten kriisien välinen yhä tiiviimpi yhteys; on vahvasti sitä mieltä, että voidakseen pysyä merkittävänä toimijana kansainvälisellä näyttämöllä EU:n on jatkettava sellaisen määrätietoisen, kurinalaisen ja jämäkän ulkopolitiikan harjoittamista, jolla täytetään EU:n omat strategiset tavoitteet ja jolla jatketaan sen etujen määrittelyä, puolustamista ja suojelua maailmassa; muistuttaa, että EU:n olisi noudatettava ulkoisessa toiminnassaan SEU 2 artiklassa, 3 artiklan 5 kohdassa ja 21 artiklassa vahvistettuja arvoja ja periaatteita, jotka innoittivat EU:n itsensä perustamista, kehittämistä ja laajentumista ja jotka koskevat muun muassa seuraavia aloja: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen sekä tasa-arvon ja solidaarisuuden periaatteet; katsoo lisäksi, että yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla olisi varmistettava YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano;

2.yhtyy täysin komission varapuheenjohtajan /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan raportissa esiin tuotuihin huolenaiheisiin ja on huolissaan nopeasta geopoliittisesta muutoksesta, joka johtuu autoritaaristen vallanpitäjien ja yksipuolisten toimijoiden määrätietoisesta sotilaallisesta, poliittisesta ja taloudellisesta painostuksesta; korostaa, että Euroopan ympärille on muodostunut epävakauden kaari Ukrainasta Kaukasiaan, Lähi-idästä Saheliin, arktiselle alueelle ja sitäkin kauemmas ja että tämä toimii esimerkkinä erittäin epävarmasta tilanteesta, jossa EU toimii; korostaa, että nykyistä geopoliittista tilannetta leimaa demokraattisten normien kiihtyvä rapautuminen; panee huolestuneena merkille, että monenväliset järjestöt ovat heikentyneet selvästi ja sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vakavasti rapautunut ja tämä johtaa tilanteeseen, jossa kilpailu ja protektionismi ovat korvaamassa yhteistyön ja vapaakaupan ja investointeja, tietoa ja muuttovirtoja välineellistetään yhä useammin; varoittaa, että tällainen pirstaleisuus uhkaa strategisia etujamme, turvallisuuttamme, vaurauttamme ja yhtenäisyyttämme; muistuttaa, että EU:lla ei ole varaa vetäytyä kuoreensa vaan sen on pysyttävä avoimena ja aktiivisena toimijana maailmassa, jotta se voi puolustaa demokraattisia arvojaan ja etujaan, mikä puolestaan edellyttää alueellisten ja maailmanlaajuisten kumppanuuksiemme ja liittoutumiemme aktivointia;

3.kehottaa tässä yhteydessä komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajaa kehittämään edelleen tulevaisuuteen suuntautuvaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jossa toteutuvata)sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen suojeleminen,b)yhteisiin etuihin liittyvän yhteistyön edistäminen,c)tiettyjen jäsenvaltioiden puolueettomuuden kunnioittaminen ja sen varmistaminen, että diplomaattiset toimet toteutetaan YK:n peruskirjan mukaisesti,d)selkeiden rajojen ja ehdottomien kantojen määrittäminen sekäe)EU:n ulkomailla toteuttaman toiminnan näkyvyyden ja vaikutuksen lisääminen

ja jolla siten pyritään kunnianhimoisiin tavoitteisiin ja vastataan selkeästi seuraavissa kohdissa esitettyihin keskeisiin geopoliittisiin haasteisiin;

4.muistuttaa, että sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys turvaa valtioiden suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden, suojaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisia arvoja, mahdollistaa rauhanomaisen riitojenratkaisun ja varmistaa, että valta perustuu lainsäädäntöön eikä voimankäyttöön; on huolissaan siitä, että sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestykseen kohdistuu ennennäkemätön paine sisäisen eripuraisuuden ja ulkoisten hyökkäysten yhdistelmän vuoksi; varoittaa, että sen heikentäminen johtaa epävakauteen ja konflikteihin eri puolilla maailmaa ja heikentää siten omaa turvallisuuttamme ja vaurauttamme;

5.korostaa, että Venäjän laiton, provosoimaton ja perusteeton hyökkäys Ukrainaa vastaan rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa ja on samalla laajin hyökkäys eurooppalaista rauhanjärjestystä vastaan sitten toisen maailmansodan; muistuttaa, että Venäjän hyökkäykset Ukrainaa vastaan alkoivat vuonna 2014; toistaa vakaan näkökantansa siitä, että Venäjän hyökkäyksen on lopulta epäonnistuttava ja Ukrainan on voitettava, niin että rauha saavutetaan voimalla ja osoitetaan näin, lain olevan aina voimankäytön yläpuolella, jotta ei kannusteta muita yrittämään rajojen kyseenalaistamista sotilaallisin keinoin; korostaa, että tarvitaan kiireesti Venäjään ja sen liittolaisiin sovellettava pitkän aikavälin strateginen lähestymistapa;

6.kunnioittaa ukrainalaisten rohkeutta ja lannistumattomuutta ja toteaa, että ukrainalaiset paitsi puolustavat itsemääräämisoikeuttaan ja alueellista koskemattomuuttaan myös pitävät yllä eurooppalaisia perusarvoja; vaatii välitöntä ja ehdotonta tulitaukoa, Venäjän vetäytymistä Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta ja kaikkien ukrainalaisten sotavankien, kaikkien siepattujen ja pidätettyjen siviilien ja kaikkien Venäjän ja Lukašenkan hallinnon laittomasti kaappaamien lasten palauttamista; kehottaa lisäksi palauttamaan kaikkien kaatuneiden ukrainalaissotilaiden ruumiit; kehottaa EU:ta jatkamaan ja vahvistamaan tukeaan Ukrainalle, myös poliittisen, taloudellisen, rahoituksellisen ja sotilaallisen avun kautta, jotta lisätään Ukrainan toimintamahdollisuuksia; on ilahtunut joulukuussa 2025 tehdystä Eurooppa-neuvoston päätöksestä tarjota Ukrainalle 90 miljardin euron rahoitusapupaketti EU:n tukemien lainojen muodossa; pitää kuitenkin valitettavana, ettei neuvosto pystynyt pääsemään sopimukseen kunnianhimoisemmasta rahoitusrakenteesta jäädytettyjen venäläisvarojen pohjalta, mikä lievittäisi Ukrainan kasvavaa velkataakkaa; muistuttaa kuitenkin, että 12. joulukuuta 2025 annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2025/2600 mahdollistetaan Venäjän valtion varojen pysäyttäminen määräämättömäksi ajaksi; korostaa, että Ukrainan alueelliseen puolustukseen ja sen puolustusteollisuuden perustaan tehtävät sijoitukset ovat tarpeellisia ja molempia osapuolia hyödyttäviä Euroopan kannalta mutta ne eivät ole turvatakuita sellaisinaan; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti Naton aloitteeseen Ukrainan prioriteettiluettelosta (PURL-aloite) ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita jatkamaan aseiden ja ammusten, erityisesti ilmapuolustusjärjestelmien ja kaukovaikuttamiskykyjen, toimittamista Ukrainaan ja samalla tukemaan sodan diplomaattista ratkaisua kansainvälisen oikeuden mukaisesti oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseksi;

7.toistaa pyyntönsä terrorismia tukevien valtioiden nimeämistä koskevan EU:n lainsäädäntökehyksen kehittämisestä; kehottaa neuvostoa lisäämään Venäjän federaation tällaiseen EU:n luetteloon terrorismia tukevista valtioista;

8.tuomitsee jyrkästi Lukašenkan laittoman hallinnon, joka sallii Valko-Venäjän alueen käytön Venäjän sotilasoperaatioiden tukikohtana, mikä heikentää maan suvereniteettia ja uhkaa suoraan EU:n ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta ja vakautta, ja joka samalla jatkaa Valko-Venäjän oman väestönsä sortamista; toistaa pyynnön, jonka mukaan kaikki poliittiset vangit on vapautettava välittömästi ja ehdoitta, ja vaatii rajoittavien toimenpiteiden kiristämistä; tuomitsee Valko-Venäjän EU:n jäsenvaltioita, esimerkiksi Liettuaa, vastaan masinoimat hybridi-iskut, joissa on käytetty miehittämättömien ilma-alusten ja sääpallojen ilmatilaloukkauksia, taloudellista pakottamista, salakuljetusoperaatioita, sotilaallisia provokaatioita, kyberhyökkäyksiä ja valtion tukemaa disinformaatiota; korostaa huolestuneena, että Venäjän ja Valko-Venäjän hallinnot välineellistävät muuttoliikkeen osaksi laajempaa strategiaa, jolla pyritään horjuttamaan EU:ta, jäsenvaltioiden hallituksia ja Natoa; vaatii EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään poliittista, taloudellista ja teknistä tukea Valko-Venäjällä ja sen ulkopuolella toimiville riippumattomille tiedotusvälineille, ihmisoikeuksien puolustajille ja kansalaisyhteiskunnan aloitteille;

9.suhtautuu myönteisesti Pariisissa 6. tammikuuta 2026 pidetyn nk. halukkaiden koalition tapaamisen päätelmiin, mukaan lukien poliittisesti ja oikeudellisesti velvoittavat sitoumukset, joilla määritellään yhteinen lähestymistapa Ukrainan tukemiseen, sen pitkän aikavälin sotilaallisten voimavarojen ylläpitämiseen sekä rauhan ja turvallisuuden palauttamiseen siltä varalta, että Venäjä toteuttaa tulevaisuudessa aseellisen hyökkäyksen; ilmaisee tukensa ehdotukselle monikansallisten joukkojen perustamisesta Ukrainaa varten ja kannustaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita harkitsemaan asiaankuuluvasti sitä, miten ne voivat parhaiten tukea tällaisia joukkoja; suhtautuu niin ikään myönteisesti keskusteluihin YK:n johdolla toteutettavasta tulitauon seuranta- ja todentamismekanismista; painottaa, että mihin tahansa rauhansopimukseen on sisällyttävä vankat ja uskottavat turvatakuut Ukrainalle, Ukrainan vaaleilla valitun johdon on neuvoteltava se ja sillä on oltava Ukrainan kansan tuki; varoittaa Venäjän vilpillisistä ehdotuksista, joilla pyritään pitkittämään sotaa, sekä siitä, että kaikki Venäjän sanelemat ratkaisut tai sen hyökkäyksen palkitseminen heikentäisivät Euroopan turvallisuutta; muistuttaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen välinen tiivis yhteistyö on edelleen erittäin tärkeää, jotta Ukrainaan voidaan saada aikaan ja taata oikeudenmukainen ja pysyvä rauha, ja se on siten ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa Euroopan mantereen turvallisuus, samalla kun EU pyrkii ottamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan;

10.korostaa, että alati muuttuvan turvallisuusympäristön ja Venäjän federaation aiheuttaman kasvavan uhan – myös viimeaikaisten toistuneiden Euroopan ilmatilan rikkomisten – perusteella on välttämätöntä, että EU:n jäsenvaltiot parantavat kiireellisesti pelastuspalvelumekanismejaan, mikä edellyttää koordinoituja ja tehokkaita toimia kaikkialla unionissa, ja vahvistavat siten siviilivarautumista ja nykyaikaistavat varhaisvaroitusjärjestelmiä; katsoo, että tällaiset aggressiiviset ja edesvastuuttomat teot ovat vastuuttomia ja että Venäjä kärjistää niillä tilannetta vakavasti ja uhkaa EU:n kansalaisten turvallisuutta, alueellista vakautta ja kansainvälistä rauhaa; kehottaa komissiota tutkimaan ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa, jotta tällaiset loukkaukset torjutaan jatkossa; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission ilmoitukseen EU:n etenemissuunnitelmasta ”Rauhan puolesta – puolustusvalmiuden tiekartta 2030”, johon kuuluu myös droonipuolustusaloite; kannustaa lisäksi perustamaan yhteistyömekanismeja EU:n toimielinten ja asiaankuuluvien ukrainalaisten kumppanien välille, jotta voidaan vaihtaa tietoja hybridisodankäynnin ja Venäjän informaatio-operaatioiden torjunnan parhaista käytännöistä ja siten vahvistaa keskinäistä kykyä sietää näitä muuttuvia uhkia;

11.tuomitsee Venäjän hyökkäyksen, joka aiheuttaa vakavaa epävakautta EU:n itäisessä naapurustossa, tukkii tien rauhaan ja vaurauteen ja aiheuttaa sellaisia heijastusvaikutuksia Länsi-Balkanille, jotka uhkaavat hidastaa uudistuksia ja kiihdyttää EU:n vastaisia narratiiveja; on huolestunut siitä, että Länsi-Balkanilla toimivat ja Kremliin kytköksissä olevat tiedotusvälineet ovat tehostaneet toimintaansa Venäjän hyökkäyssodan syttymisen jälkeen, mihin kuuluu muun muassa aggressiivinen sekaantuminen maiden vaaliprosesseihin ja informaatioympäristöön, ja pyrkivät edistämään Venäjälle myönteistä mielialaa ja ruokkimaan Euroopan vastaista retoriikkaa; kehottaa komissiota reagoimaan johdonmukaisemmin EU:n vastaisen retoriikan käyttöön Länsi-Balkanilla ja erityisesti Serbiassa tekemällä aktiivista yhteistyötä alueen valtioiden kanssa ja toteuttamalla määrätietoisia toimia yhteiskunnan hybridiuhkien sietokyvyn parantamiseksi; painottaa, että on erittäin tärkeää toimia Venäjän epävakauttavaa vaikutusta vastaan, jotta unionin asemaa vakauden, demokratian ja vaurauden tarjoajana voidaan vahvistaa;

12.kehottaa komissiota tukemaan aktiivisesti kansainvälisen oikeuden mekanismeja ja varmistamaan vastuuvelvollisuuden sota- ja hyökkäysrikoksista; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan erityistuomioistuimen perustamista syytteiden nostamiseksi Venäjän Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäysrikoksesta; palauttaa mieliin, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksen Vladimir Putinista ja Venäjän lapsiasiavaltuutetusta Maria Lvova-Belovasta heidän osallisuudestaan ukrainalaislasten kaappauksiin ja siirtoon Venäjälle; kannattaa kaikkia Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Kansainvälisen tuomioistuimen toimia syytteiden nostamisessa Ukrainan alueella tehdyistä rikoksista; tukee innovatiivisia ratkaisuja, joilla rahoitetaan Ukrainan puolustustoimia sekä sen miinanraivausta ja jälleenrakentamista käyttämällä ulkomailla jäädytettyjä venäläisvaroja, mukaan lukien Venäjän valtion, Venäjän paikallisviranomaisten, Venäjän valtion omistamien yritysten ja EU:n pakoteluettelossa olevien henkilöiden varat; kehottaa komissiota esittämään sotakorvauslainan muodossa oikeudellisesti ja taloudellisesti moitteetonta lisämekanismia, joka mahdollistaa näiden jäädytettyjen varojen käytön, ja jäsenvaltioita sopimaan tällaisesta mekanismista, jolloin voidaan tarjota pidemmän aikavälin näkyvyyttä Ukrainalle ja varmistaa, että se lopulta saa Venäjältä sotakorvauksia, tai vastaavan määrän, kuten kansainvälisessä oikeudessa määrätään; korostaa, että Venäjän, ei EU:n veronmaksajien, on kannettava Venäjän hyökkäyksen kustannukset; odottaa, että jäsenvaltiot tiukentavat Venäjän vastaisia pakotteitaan niin kauan kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen ja pysyvän rauhan turvaamiseksi ja kunnes vastuuvelvollisuus on varmistettu; suhtautuu tältä osin myönteisesti meneillään oleviin EU:n ja G7-ryhmän keskusteluihin, joissa selvitetään meripalvelukieltoa kaiken Venäjän öljynviennin osalta vaihtoehtona öljyn hintakatolle; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sillä välin tehostamaan tähän mennessä hyväksyttyjen pakotepakettien vaikuttavuutta ja vaikutusta ja sopimaan uusista pakotteista heti, kun tarvetta ilmenee; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita tukkimaan taloudelliset porsaanreiät, joiden avulla Venäjä kiertää pakotteita, ja kehottaa määräämään lisää rajoittavia toimenpiteitä sellaisille EU:n ulkopuolisille maille, jotka mahdollistavat Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan joko helpottamalla pakotteiden kiertämistä tai antamalla suoraa sotilaallista apua; katsoo, että pakotteita olisi määrättävä myös niille eurooppalaisyrityksille, jotka jatkavat kiellettyä liiketoimintaa Venäjän federaation kanssa; kehottaa neuvostoa, komissiota ja EUH:ta esittämään EU:n laajuisen Venäjän-strategian, jossa yhdistyvät pelotteet, rajoitteet, vastuuvelvollisuus ja tuki demokraattisille vaihtoehdoille;

13.muistuttaa, että EU:n ja kaikkien sen jäsenvaltioiden on näytettävä esimerkkiä kansainvälisen oikeuden ensisijaisuuden vaalimisesta; painottaa, että sen uskottavuus ja kyky suojella kansalaisiaan ja elintärkeitä etujaan riippuu sen sitoutumisesta omiin perusperiaatteisiinsa, kuten demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin, eikä se saa sortua kaksoisstandardeihin ja valikoivaan noudattamiseen; kehottaa siksi soveltamaan tiukasti oikeusvaltiomekanismia, jos mainittuja periaatteita ei noudateta;

14.kehottaa komissiota ja neuvostoa vaalimaan ja edistämään ulkosuhteissaan ja ulkoasioissa johdonmukaisesti kansainvälistä oikeutta ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki valtiot noudattavat sitä täysin tekemättä eroa taloudellisen tai sotilaallisen vallan perusteella;

15.korostaa tarvetta torjua rankaisemattomuutta ja vahvistaa vastuuvelvollisuutta koskevia toimia maailmanlaajuisesti, myös Kansainvälinen rikostuomioistuimen kautta; on erittäin huolestunut Kansainväliseen rikostuomioistuimeen sekä sen syyttäjiin, tuomareihin ja henkilöstöön kohdistetuista Yhdysvaltojen pakotteista, jotka ovat vakava hyökkäys kansainvälistä oikeusjärjestelmää vastaan; kehottaa komissiota kiireellisesti aktivoimaan ulkomaisen lainsäädännön vaikutukset estävän säädöksen Kansainvälisen rikostuomioistuimen suojelemiseksi ja turvaamiseksi kansainvälisen oikeusjärjestelmän välttämättömänä pilarina;

16.pitää myönteisenä äskettäistä sitoutumista Gazan sodan lopettamiseen ja panee merkille Yhdysvaltojen hallinnon ehdottaman ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2803 kannatetun 20-kohtaisen rauhansuunnitelman, joka on nyt pantava kaikilta osin täytäntöön ja suojattava alueellisten toimijoiden mahdollisilta yrityksiltä heikentää sitä; suhtautuu myönteisesti siihen, että kaikki Hamasin pitämät israelilaiset panttivangit vapautettiin ja humanitaarisen avun jakelu aloitettiin uudelleen Gazassa; korostaa, että vaikka suunnitelma on ratkaiseva ensimmäinen askel kohti konfliktin lopettamista, edessä on vielä useita haasteita, jotka liittyvät erityisesti täytäntöönpanoon, hallintoon, vastuuvelvollisuuteen ja luottamuksen säilyttämiseen; korostaa, että Hamasin täydellinen aseistariisunta, sen sulkeminen kaikkien hallintoroolien ulkopuolelle Gazassa, palestiinalaishallinnon uudistus ja voimaannuttaminen sekä Israelin joukkojen vetäytyminen ovat edelleen keskeisiä tavoitteita tulevien toimien toteuttamiselle; kehottaa EU:ta toimimaan aktiivisesti rauhan- ja jälleenrakennusprosessin muovaamisessa tiiviissä yhteistyössä keskeisten alueellisten toimijoiden kanssa; tukee Gazassa meneillään olevia vakauttamistoimia ja suhtautuu myönteisesti EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) siviilioperaatioiden EUBAM Rafahin ja EUPOL COPPSin vahvistamiseen; toistaa, että tavoitteena olisi edelleen oltava neuvotteluteitse saavutettava kansainvälisen oikeuden mukainen kahden valtion ratkaisu, sillä se on ainoa toteuttamiskelpoinen tie oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan Lähi-idässä siten, että Israelin ja Palestiinan kansat elävät rinnakkain rauhan ja turvallisuuden vallitessa;

17.panee erittäin huolestuneena merkille pitkään jatkuneen vakavan humanitaarisen tilanteen Gazassa, mukaan lukien laajalle levinnyt puutteellinen ruokaturva ja nälänhätä; panee hyvin huolestuneena merkille humanitaarisen avun perillepääsyyn liittyvät sitkeät esteet sekä sen, että komission varapuheenjohtaja /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja pitää hälyttävinä viimeaikaisia lupapäätöksiä, joilla asetetaan rajoituksia Gazassa toimiville humanitaarisille järjestöille; kehottaa kaikkia osapuolia sallimaan humanitaarisen avun nopean toimituksen; painottaa, että toimenpiteet, joilla aiheettomasti rajoitetaan humanitaaristen toimijoiden toimintaa, uhkaavat lakkauttaa välttämättömän humanitaarisen avun aikana, jona sille on akuutti tarve; on huolestunut kansainvälisen oikeuden ja asiaankuuluvien YK:n päätöslauselmien noudattamatta jättämisestä kaikkien osapuolten taholta sekä väkivallan ja terroristihyökkäysten kierteiden jatkumisesta Lähi-idässä; muistuttaa kaikkien osapuolten velvoitteesta noudattaa kansainvälistä oikeutta ja asiaankuuluvia YK:n päätöslauselmia, mukaan lukien ne, jotka koskevat siviilien, humanitaaristen työntekijöiden ja toimittajien suojelua;

18.korostaa, että Gazan konflikti aiheuttaa epävakautta EU:n eteläiseen naapurustoon ja että siinä on vaarana konfliktin leviäminen Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan, mukaan lukien radikalisoituminen, pakkosiirrot ja kasvaneet alueelliset jännitteet; painottaa, että tällainen dynamiikka vaikuttaa suoraan Euroopan turvallisuuteen ja muuttoliikkeen hallintaan;

19.ilmaisee olevansa eri mieltä siitä, että Israelin hallitus on tunnustanut Somalimaan itsenäiseksi valtioksi; toteaa jälleen, että on tärkeää kunnioittaa Somalian liittotasavallan yhtenäisyyttä, suvereeniutta ja alueellista koskemattomuutta sen perustuslain, Afrikan yhtenäisyysjärjestön peruskirjan ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaisesti, sillä ne ovat avainasemassa koko Afrikan sarven alueen rauhan ja vakauden kannalta

20.pitää lisääntyvää antisemitismiä kaikkialla maailmassa tuomittavana seurauksena Hamasin eri puolilla Israelia tekemistä raaoista ja summittaisista terrori-iskuista ja Israelin suhteettomista laajamittaisista sotilaallisista vastatoimista Palestiinassa;

21.tuomitsee mitä jyrkimmin terroristijärjestö Hamasin Israelia vastaan 7. lokakuuta 2023 tekemän terrori-iskun;

22.vahvistaa EU:n sitoutumisen Israelin valtion olemassaoloon, turvallisuuteen ja legitiimiin puolustautumisoikeuteen samoin kuin palestiinalaisten turvallisuuteen ja ihmisarvoon; muistuttaa, että Israelin oikeus itsepuolustukseen on kirjattu kansainväliseen oikeuteen, joka myös rajoittaa sitä, ja että oikeutta itsepuolustukseen on käytettävä kansainvälisiä tuomioistuimia täysimääräisesti kunnioittaen; panee huolestuneena merkille, että sodalla Gazassa on ollut tuhoisia humanitaarisia seurauksia ja se on aiheuttanut siviiliväestölle kohtuutonta kärsimystä, jota Hamas on pahentanut erityisesti käyttämällä tahallisesti väärin siviili-infrastruktuuria ja käyttämällä Gazan siviiliväestöä, myös jäljellä olevia israelilaisia panttivankeja, ihmiskilpinä; ilmaisee helpotuksensa kaikkien elossa olevien panttivankien vapauttamisesta ja kehottaa Hamasia toimittamaan viimeisenkin Hamasin hallussa yhä olevan kuolleen panttivangin ruumiin hänen omaisilleen; vahvistaa kantansa, jossa vaaditaan pysyvää tulitaukoa, humanitaarisen avun perillepääsyä kiireesti sekä avustuskäytäviä; pitää erittäin valitettavana Gazan tulitauon haurautta ja toteaa, että sen seurauksena liian suuri määrä siviilejä on joutunut hengenvaaraan;

23.muistuttaa, että EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksenEuro-Välimeri-sopimus Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä assosioinnista (EYVL L 147, 21.6.2000, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_internation/2000/384/oj). 2 artiklan noudattaminen on kumppanuuden kannalta keskeistä, ja kehottaa seuraamaan ja arvioimaan jatkuvasti, miten Israelin hallitus panee sitä täytäntöön; palauttaa mieliin, että komission puheenjohtaja ilmoitti Gazan humanitaariseen tilanteeseen liittyen 10. syyskuuta 2025 ehdotuksista, joiden mukaan assosiaatiosopimuksen tiettyjen kauppaa koskevien määräysten soveltaminen keskeytetään, ja tiettyihin Israelin ministereihin kohdistettujen toimenpiteiden tukemisesta; panee merkille Kansainvälisen rikostuomioistuimen 21. marraskuuta 2024 antaman pidätysmääräyksen; korostaa, että tällaisia toimenpiteitä olisi harkittava huolellisesti ja niihin olisi ryhdyttävä niin, että EU säilyttää kykynsä toimia uskottavana kumppanina ja edistää neuvotteluteitse saavutettavan kahden valtion ratkaisun mahdollisuuksia; katsoo, että EU:n ja Israelin välinen assosiaationeuvosto on edelleen tärkeä foorumi suoraa vuoropuhelua varten; vahvistaa, että rakentava sitoutuminen ja jatkuva vuoropuhelu ovat edelleen tehokkaimpia välineitä alueen rauhan, turvallisuuden ja pysyvän vakauden edistämiseksi; vaatii, että kahden valtion ratkaisun täytäntöönpanoa koskevan konkreettisen etenemissuunnitelman on oltava vuodeksi 2026 suunnitellun komission Lähi-idän-strategian keskiössä; pitää valitettavana EU:n maailmanlaajuiselle kuvalle aiheutuneita seurauksia, jotka johtuvat siitä, että Gazan kaistan katastrofaaliseen tilanteeseen ei ole reagoitu yhtenäisesti;

24.korostaa, että kestävä rauha edellyttää uskottavaa poliittista prosessia, jolla pyritään kahden valtion ratkaisuun, joka perustuu vuoden 1967 rajoihin, kahteen suvereeniin demokraattiseen naapurivaltioon, joiden välillä vallitsee rauha, ja Jerusalemiin jaettuna pääkaupunkina; kehottaa kaikkia osapuolia jatkamaan ponnistelujaan esteiden poistamiseksi tämän ratkaisun tieltä; tuomitsee Israelin siirtokuntien laajentamisen Länsirannalla ja palauttaa mieliin EU:n pitkäaikaisen kannan, jonka mukaan ne ovat edelleen kansainvälisen oikeuden nojalla laittomia ja niissä on kyse yksipuolisesta toimenpiteestä, joka heikentää luottamusta ja mahdollisuuksia neuvotteluratkaisuun; suhtautuu myönteisesti ääriryhmiin kuuluvien israelilaisten siirtokuntien jäsenten vastaisiin pakotteisiin; korostaa palestiinalaishallinnon roolia EU:n tärkeimpänä keskustelukumppanina Palestiinassa ja vahvistaa, että kaikissa tulevissa Gazan hallintomalleissa terroristijärjestöt on suljettava ulkopuolelle ja on varmistettava Gazan demilitarisointi; toistaa vastustavansa kaikkia Gazan tai minkä tahansa muun palestiinalaisalueen liittämistä koskevia suunnitelmia sekä laajamittaisia pakkosiirtoja;

25.edellyttää komission takaavan, että EU:n varoja ei osoiteta eikä yhdistetä minkäänlaiseen terrorismiin ja/tai uskonnolliseen ja poliittiseen radikalisoitumiseen; toistaa kantansa, jonka mukaan kaikkien EU:n varoista tuettujen koulukirjojen ja oppimateriaalien on oltava Unescon rauhan, suvaitsevaisuuden, rinnakkaiselon ja väkivallattomuuden normien mukaisia; on huolissaan antisemitismistä, vihapuheesta, jihadin edistämisestä ja väkivaltaan yllytyksestä, joita EU:n rahoittamissa palestiinalaiskoulujen oppikirjoissa opetetaan;

26.kannustaa YK:ta, Arabiliittoa, alueellisia kumppaneita ja EU:ta koordinoimaan avunantajien tukea, valvomaan rahoitusta tiukasti ja varmistamaan, että jälleenrakennusavulla tuetaan yhteiskunnallisia instituutioita ja tehokasta hallintoa; ilmaisee tässä yhteydessä syvän huolensa siitä, että terroristiryhmät väärinkäyttävät palestiinalaisalueille suunnattua humanitaarista apua; kehottaa vahvistamaan EU:n varojen jakamista koskevia valvontamekanismeja;

27.antaa tunnustusta tiettyjen arabivaltioiden ja Israelin pyrkimyksille normalisoida diplomaattisuhteet Abraham-sopimusten mukaisesti; kehottaa EU:ta tukemaan aloitteita, joilla pyritään rakentamaan laajaa alueellista ja kansainvälistä tukea arabimaiden ja Israelin suhteiden paremmalle tulevaisuudelle;

28.toteaa, että Iran ja sen liittolaiset ovat heikentyneet merkittävästi – muun muassa Assadin hallinto on kaatunut ja Teheranin sijaistoimijoita, kuten Hizbollah, Hamas, huthit ja muita puolisotilaallisia joukkoja, on kukistettu – mikä antaisi toivoa rauhasta ja alueen normalisoinnin jatkumisesta Abraham-sopimusten hengessä; on erittäin huolestunut Hizbollahin merkittävästä tuesta Venäjän sotilasoperaatioihin Ukrainassa ja sen koordinoinnista muiden Iranin tukemien puolisotilaallisten joukkojen kanssa;

29.panee tyytyväisenä merkille Libanonin positiiviset muutokset vuoden 2025 alusta alkaen ja toteaa, että ne kuvastuvat yhdeksännen EU–Libanon-assosiaationeuvoston päätelmissä ja erityisesti halukkuudessa tukea edelleen Libanonin turvallisuussektoria hyödyntämällä täysimääräisesti EU:n välineitä, mukaan lukien Euroopan rauhanrahasto ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen mukaiset ohjelmat, ja selvittää mahdollista tulevaa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaista sitoumusta; on edelleen huolissaan aseistettujen puolisotilaallisten joukkojen ja terroristijärjestöjen vaikutuksesta ja pahoittelee erityisesti sitä, ettei Hizbollahin ja muiden aseellisten ryhmien luvatussa aseistariisunnassa, joka on yksi alueellisen vakauden edellytys, ole tapahtunut edistymistä; muistuttaa kunnianhimoisen Välimeren sopimuksen ja sen tehokkaan täytäntöönpanon merkityksestä ja siitä, että Libanonille on tarjottava riittävää teknistä ja taloudellista tukea, jossa keskitytään valmiuksien kehittämiseen, energiainfrastruktuuriin ja sosiaaliseen tukeen; kehottaa komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja komissiota tukemaan Libanonin hallitusta sen uudistusohjelmassa ja sen suunnitelmassa palauttaa aseita koskeva monopoli; toistaa täyden tukensa Libanonin suvereniteetille, valtion auktoriteetille, alueelliselle koskemattomuudelle, poliittiselle riippumattomuudelle ja vakaudelle YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1701 mukaisesti;

30.tukee Syyrian uskonnollisesti ja etnisesti monimuotoista yhteiskuntaa, joka on kärsinyt yli vuosikymmenen Iranin ja Venäjän tukeman Assadin hallinnon ja terroristiryhmien käsissä; tukee syyrialaisjohtoista ja syyrialaisten omakseen kokemaa osallistavaa poliittista prosessia, johon sisältyy alueellinen koskemattomuus, siirtymäkauden oikeusjärjestelyt ja sovinto; kehottaa Syyrian viranomaisia tehostamaan toimia kaikkien Syyrian yhteiskunnan osien ottamiseksi mukaan päätöksentekoon, edistymään maan koillisosassa olevien Syyrian demokraattisten joukkojen kanssa tehdyn sopimuksen täytäntöönpanossa ja jatkamaan uskonnollisiin ja etnisiin yhteisöihin kohdistuvien toimien nopeaa, avointa ja riippumatonta tutkintaa sekä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet lahkojen välisen väkivallan lopettamiseksi ja rankaisemattomuuden torjumiseksi; pitää tässä yhteydessä valitettavana uskonnollisten yhteisöjen, kuten kristittyjen, jatkuvaa vainoa ja pakkosiirtoja sekä syrjintää ja niihin kohdistuvia hyökkäyksiä ja toistaa, että EU:n on suojeltava Syyrian rikasta monikulttuurista identiteettiä; ottaa huomioon maan jälleenrakentamiseksi tarvittavien taloudellisten ja inhimillisten resurssien valtavat puutteet ja tukee EU:n päätöstä poistaa alakohtaiset pakotteet Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan tavoin ja tarjota merkittävää kehitysapua humanitaarisen avun lisäksi, kuten ilmoitettiin vuonna 2025 pidetyn Syyriaa koskevan Brysselin konferenssin ensimmäisessä osassa; on ilahtunut komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan Syyriaan 8. tammikuuta 2026 tekemästä vierailusta, jonka tavoitteena oli vahvistaa poliittisia siteitä ja taloudellista kanssakäymistä; panee myönteisesti merkille Syyrian ja Israelin välillä 6. tammikuuta 2026 tehdyn sopimuksen, jolla perustetaan erillinen viestintäsolu koordinoimaan sotilaallisen eskalaation lievittämistä;

31.ilmaisee vakavan huolensa Aleppon ja Koillis-Syyrian kaltaisilla alueilla käynnissä olevista taisteluista, jotka johtavat uusiin pakkomuuttoihin ja siviiliväestön suureen kuolonuhrien määrään ja aiheuttavat vakavan turvallisuusriskin, joka johtuu erityisesti Koillis-Syyriassa pidätettyjen Da’eshin taistelijoiden pakenemisesta; kehottaa kansainvälistä koalitiota, myös Yhdysvaltoja, toteuttamaan viipymättä kaikki tarvittavat ja välittömät toimenpiteet tämän turvallisuusriskin lieventämiseksi;

32.vahvistaa, että monenvälisten järjestöjen, erityisesti YK:n, sekä toimivan Maailman kauppajärjestön, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ja alueellisten foorumien rooli on keskeinen, sillä ne ovat korvaamattomia foorumeita konfliktien ratkaisemisessa ja globaalihallinnassa; varoittaa, että ”muutaman osapuolen väliset” toimintamallit saattavat pirstoa maailmanlaajuisia normeja entisestään ja edellyttävät, että EU asettaa etusijalle laajan ja osallistavan monenvälisyyden tiiviissä yhteistyössä samanmielisten kumppaneidensa kanssa; kehottaa komissiota ja komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ottamaan maailmanlaajuisen johtoaseman monenvälisissä aloitteissa; vahvistaa sitoumuksensa YK:n roolin, tehokkuuden ja demokraattisen edustuksen lujittamiseksi tehtävien kattavien uudistusten edistämiseen;

33.kehottaa komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa arvioimaan uudelleen EU:n suhtautumistapaa BRICS-ryhmään ja sen kumppaneihin ja laatimaan erillisen BRICS+-maita koskevan EU:n politiikan; korostaa, että BRICS+ avaa Venäjälle mahdollisuuksia kiertää sen poliittiseksi eristämiseksi asetettuja pakotteita ja tarjoaa Kiinalle tilaisuuden laajentaa vaikutusvaltaansa entisestään käyttämällä vakiotoimintatapaansa eli infrastruktuurihankkeiden rahoittamista;

34.kehottaa komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa toimimaan johdonmukaisesti ja edistämään tehokasta ja varmaa demokraattista narratiivia – tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa – sellaisen autokraattisen painostuksen torjumiseksi, jolla pyritään heikentämään vallan väärinkäytön tarkastuksia, kaventamaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja heikentämään ihmisoikeuksia; kehottaa luomaan eurooppalaisen demokratian arvioinnin, jolla voidaan havaita autoritaaristen pyrkimysten ensimmäisiä merkkejä, sekä toimintavälineistön, joka on tarkoitettu demokratian tukemiseen ja autoritaaristen narratiivien torjumiseen, erityisesti kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen kansainvälisen kehitysviraston (USAID) operaatioiden valitettava lopettaminen; kannustaa tässä yhteydessä panostamaan enemmän strategiseen viestintään sekä ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuntaan; katsoo, että EU:n toimien, joita se toteuttaa tämän uhan torjumiseksi, olisi perustuttava olemassa olevaan EUH:ssa jo kehitettyyn asiantuntemukseen, ja kehottaa lisäämään johdonmukaisuutta nykyisten ja tulevien EU:n asetusten ja toimien välillä; kehottaa toteuttamaan lisätoimia, joilla EUH:n kehittämä ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän käsittelyn välineistö voidaan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön; katsoo, että EU:n olisi määritettävä digitaaliala selkeästi toiminta-alaksi ja tunnustettava digitaalinen diplomatia strategiseksi intressiksi;

35.tuomitsee jyrkästi kohdennetut pakotteet, joita on määrätty digipalvelusäädöksestäEuroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19. lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2065/oj). ja muista digitaalialan asetuksista vastanneille lainsäätäjille, erityisesti entiselle komission jäsenelle;

36.kannustaa tekemään vuosittain sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestykseen kohdistuvia uhkia koskevia strategisia arviointeja, joita koordinoi EUH ja joiden jälkeen toteutetaan aktiivisia toimenpiteitä, joilla estetään monenvälisten normien rapautuminen entisestään;

37.vahvistaa, että EU:n ulkoisessa toiminnassa tarvitaan uskottavaa arvopohjaista sitoutumista; korostaa kuitenkin, että pelkästään normatiiviseen valtaan ja periaatteisiin turvautuminen on riittämätöntä; kannustaa pyrkimään määrätietoisemmin EU:n strategisiin tavoitteisiin hyödyntäen samalla yhteisiin etuihin perustuvia kumppanuuksia ja liittoutumia; korostaa, että kumppanuuksien ja liittoutumien menestyksekkään hyödyntämisen on myös pitkällä aikavälillä perustuttava tasapuolisiin toimintaedellytyksiin kumppaneiden välillä; korostaa, että EU:n tuen ehtona olisi oltava demokratian perusperiaatteiden ja oikeusvaltion kunnioittaminen; toistaa tässä yhteydessä, että EU:n lainsäädännöstä ei neuvotella EU:n ulkopuolisten maiden kanssa;

38.kannustaa tässä yhteydessä komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa kehittämään räätälöityjä politiikkatoimia, joilla vastataan jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden odotuksiin ja joilla saadaan nopeasti aikaan poliittisia sopimuksia ja siten vahvistetaan EU:n mainetta luotettavana strategisena peruspilarina, erityisesti aikana, jolloin konfliktit lisääntyvät ja voimankäyttö normalisoidaan yhä useammin keinona pyrkiä poliittisiin tavoitteisiin;

39.painottaa, että vahva transatlanttinen kumppanuus Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa Natossa muodostaa Euroopan turvallisuusrakenteen selkärangan; ilmaisee tässä yhteydessä huolensa siitä, että tietyissä Yhdysvaltojen uuden kansallisen turvallisuusstrategian osissa on merkittäviä puutteita, siltä osin kuin on kyse Venäjän erityisesti Euroopan ja siten myös Yhdysvaltojen turvallisuudelle aiheuttaman uhan asianmukaisesta käsittelystä; pitää valitettavana myös kansallisen turvallisuusstrategian vajavaista arviota EU:sta poliittisena järjestelmänä, mukaan lukien riittämättömät kuvaukset sisäisestä poliittisesta tilanteesta EU:n jäsenvaltioissa; vahvistaa uudelleen parlamentin pitkäaikaisen tuen EU:n keskeisille demokratian ja ihmisoikeuksien arvoille; katsoo, että kansallinen turvallisuusstrategia vahvistaa entisestään Euroopan välttämätöntä tarvetta edistää strategista autonomiaansa, vähentää riippuvuuksiaan ja monipuolistaa kumppanuuksiaan;

40.pitää valitettavana Yhdysvaltojen presidentin 7. tammikuuta 2026 tekemää päätöstä vetäytyä merkittävästä määrästä kansainvälisiä järjestöjä, myös lukuisista YK:n elimistä, keskeyttää osallistuminen niiden toimintaan tai lopettaa yhteistyö niiden kanssa; ilmaisee vakavan huolensa siitä, että tällainen siirto voi horjuttaa YK:n järjestelmän rahoituksen kestävyyttä ja heikentää monenvälistä yhteistyötä aikana, jona sitä eniten tarvitaan, sekä rohkaista autoritaarisia ja revisionistisia toimijoita, jotka ovat vanhastaan pyrkineet käyttämään hyväksi mitä tahansa länsivaltojen kansainvälisistä järjestöistä vetäytymistä tai irtautumista; kannustaa Yhdysvaltojen hallintoa pohtimaan päätöstään ja vahvistamaan uudelleen sitoutumisensa YK:hon ja monenväliseen yhteistyöhön;

41.torjuu päättäväisesti kaikki yritykset heikentää Tanskan kuningaskunnan, Grönlanti mukaan luettuna, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta; muistuttaa tässä yhteydessä, että Grönlanti on Tanskan kuningaskunnan itsehallintoalue ja että sillä on valta päättää taloudellisesta kehityksestään, kansainvälisistä kumppanuuksistaan ja raaka-ainepolitiikastaan; toistaa, että vain Grönlannin kansa voi päättää tulevaisuudestaan; huomauttaa samalla, että ulkopuoliset toimijat eivät saa välineellistää tällaisia poliittisia prosesseja tai vaikuttaa niihin; korostaa erityisesti, että Kiinalla on strateginen intressi arktisen alueen suhteen ja se käyttää taloudellista vipuvoimaa saadakseen poliittista vaikutusvaltaa; panee merkille, että Yhdysvaltojen intressiä ohjaavat arktisen alueen kehittyvään strategiseen ympäristöön liittyvät turvallisuushuolet, mutta katsoo, että Tanskan kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen vuonna 1951 tekemä puolustussopimus tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia Yhdysvaltojen läsnäolon lisäämiseen Grönlannissa; muistuttaa, että Tanska, Grönlanti mukaan luettuna, on Naton jäsen ja se näin ollen kuuluu kaikilta osin liittokunnan yhteisten turvatakuiden piiriin; suhtautuu myönteisesti seitsemän EU-johtajan 6. tammikuuta 2026 antamaan julkilausumaan ja korostaa, että arktisen alueen turvallisuus voidaan saavuttaa ainoastaan yhteisvoimin yhdessä Naton kanssa; kehottaa komissiota ja Eurooppa-neuvostoa määrittelemään konkreettisia toimia Grönlannin ja Tanskan tukemiseksi EU:n periaatteiden, kansainvälisen oikeuden ja Naton peruskirjan mukaisesti;

42.pitää valitettavana, että Yhdysvallat noudattaa nyt ulkopolitiikassaan entistä enemmän transaktionaalista lähestymistapaa, jolle on ominaista heikompi sitoutuminen monenvälisyyteen ja Euroopan turvallisuuteen; korostaa, että EU:ssa on tärkeää ottaa opiksi EU:n haavoittuvuuksista ja on tärkeää toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä EU:n tasolla, jotta vältetään tilanne, jossa sitä voitaisiin pakottaa tulevaisuudessa; katsoo, että nyt on tärkeämpää kuin koskaan jatkaa yhteistyötä Yhdysvaltojen edustajien kanssa liittovaltio- ja osavaltiotasolla ja varmistaa jatkuva koordinointi turvallisuuden, teknologian ja taloudellisen häiriönsietokyvyn kaltaisilla aloilla ja osoittaa samalla yhtenäisyyttä ja sitoutumista EU:n yhteiseen kantaan; tukee täysin yhteistyön syventämistä EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttisen lainsäätäjien vuoropuhelun puitteissa ja EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokousten järjestämistä säännöllisesti, jotta tulevaa yhteistyötä voidaan vauhdittaa korkeimmalta tasolta; kehottaa syventämään EU:n ja Yhdysvaltojen välistä turvallisuus- ja puolustusvuoropuhelua, jonka kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty; muistuttaa, että voidakseen olla vahva transatlanttinen kumppani Euroopan on huolehdittava omasta puolustuksestaan ja turvallisuudestaan; toistaa tässä yhteydessä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on välittömästi pantava kaikilta osin toimeen strategisen riippumattomuuden ja puolustusvalmiuden käsite ja tehtävä tätä varten yhteisiä ja hyvin koordinoituja investointeja tarvittaviin puolustusvoimavaroihin; korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on kiireellisesti parannettava luotettavuuttaan ja riippumattomuuttaan turvallisuuden, puolustuksen ja teknologian aloilla, kun tavoitteena on vahvistaa Naton eurooppalaista pilaria;

43.vahvistaa täyden ja horjumattoman solidaarisuutensa Grönlannille osana Tanskan kuningaskuntaa; tuomitsee Tanskaan ja muihin EU:n jäsenvaltioihin kohdistuvien yksipuolisten kauppauhkausten ja taloudellisen pelottelun käytön pakottamisen muotona, joka on ristiriidassa kansainvälisen oikeuden ja Nato-liittolaisten välisen yhteistyön keskeisten periaatteiden kanssa; varoittaa yrityksistä käyttää arktisen alueen turvallisuushuolia alueellisen tai poliittisen painostuksen välineenä; tukee täysin Tanskan kuningaskunnan, Grönlanti mukaan luettuna, kantaa, jonka mukaan Grönlanti ei ole myytävänä; korostaa, että Grönlantia ei pidä käyttää Euroopan unionin jakamisen välineenä; kehottaa unionia reagoimaan päättäväisesti, kollektiivisesti ja päättäväisesti ja vastustamaan kaikkia tällaisia toimia;

44.suhtautuu myönteisesti vuonna 2025 pidetyssä EU:n ja Kanadan huippukokouksessa allekirjoitettuun EU:n ja Kanadan turvallisuus- ja puolustuskumppanuuteen, joka on ensimmäinen tällainen Amerikoissa sijaitsevan kumppanin kanssa tehty sopimus; kehottaa toteuttamaan sitä nopeasti käytännössä, mukaan lukien Kanadan osallistuminen yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioihin; tukee sellaisesta direktiivistä käytäviä neuvotteluja, jonka myötä kanadalaiset yhteisöt voivat osallistua EU:n yhteishankintoihin Euroopan turvallisuutta edistävän välineen (SAFE) puitteissa;

45.panee tyytyväisenä merkille vahvan ja rakentavan kumppanuuden Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa; suhtautuu myönteisesti Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n johtajien 19. toukokuuta 2025 pidetyn Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n huippukokouksen jälkeen antamaan yhteiseen julkilausumaan, erityisesti kattavan turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden luomiseen; kehottaa panemaan sen nopeasti ja kaikilta osin täytäntöön muun muassa siten, että i) järjestetään säännöllisiä puolivuosittaisia ulko- ja turvallisuusalan strategisia ministeritason vuoropuheluita Yhdistyneen kuningaskunnan ulko- ja puolustusministereiden ja komission varapuheenjohtajan /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan välillä, jotta voidaan koordinoida kriiseihin reagointia ja yhdenmukaistaa strategisia painopisteitä, ii) Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviili- ja sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin, jos se on oikeudellisesti mahdollista, iii) tehostetaan kyberuhkien sietokykyä, hybridiuhkien torjuntaa, kriittisen infrastruktuurin turvaamista ja laittoman rahoituksen torjuntaa koskevaa yhteistyötä, iv) tehostetaan pakotteiden täytäntöönpanon valvontaa koskevaa koordinointia ja v) toteutetaan yhteisiä toimia Venäjän varjolaivaston torjumiseksi, ja suhtautuu myönteisesti yhteiseen sitoumukseen lisätä yhteistyötä Länsi-Balkanilla erityisesti Daytonin/Pariisin rauhansopimuksen vallanjakoperiaatteen noudattamisen varmistamiseksi; panee merkille osapuolten 11. kesäkuuta 2025 ilmoittaman poliittisen sopimuksen Gibraltaria koskevan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen tulevan sopimuksen keskeisistä näkökohdista; odottaa koko sopimustekstin julkaisemista tarkastelua varten;

46.on tyytyväinen tiiviisiin suhteisiin EU:n ulkopuolisiin Länsi-Euroopan maihin ja niiden vahvaan yhteistyöhön EU:n kanssa ulkoisen toiminnan alalla; on tästä syystä tyytyväinen siihen, että EU:n ja Sveitsin tulevia suhteita koskevasta laajasta toimenpidepaketista käydyt neuvottelut saatiin päätökseen ja tiettyjä osia sovelletaan väliaikaisesti, ja toteaa sen olevan merkittävä virstanpylväs jo ennestään tiiviiden suhteiden edistämisessä ja syventämisessä; kannustaa ratifioimaan sen nopeasti; korostaa Norjan kanssa solmittavan puolustus- ja turvallisuuskumppanuuden merkitystä ja painottaa, että on tärkeää edistää vahvempia suhteita Norjaan, kun otetaan huomioon maan ratkaiseva asema EU:n energiaturvallisuuden kannalta; kehottaa tehostamaan energia-alan häiriönsietokyvyn ja toimitusten monipuolistamisen osa-alueilla tehtävää yhteistyötä keskeisinä välineinä, joilla edistetään unionin strategista riippumattomuutta; suhtautuu myönteisesti siihen, että julkinen tuki EU:n jäsenyydelle kasvaa Islannissa ja että Islannin viranomaiset ovat ilmaisseet aikomuksen järjestää kansanäänestys EU:n liittymisneuvottelujen käynnistämisestä uudelleen vuoteen 2027 mennessä; kehottaa tällä välin tekemään ennakoivaa yhteistyötä Islannin hallituksen kanssa puolustus- ja turvallisuusyhteistyön syventämiseksi ja EU:n jäsenyyteen liittyvien etujen esiin tuomiseksi; kehottaa ratifioimaan nopeasti EU:n assosiaatiosopimuksen Andorran ja San Marinon kanssa;

47.korostaa Länsi-Balkanin strategista merkitystä ja tukee uskottavaa poliittista yhteistyötä ja turvallisuusyhteistyötä alueen maiden ansioihin perustuvassa etenemisessä kohti EU:hun yhdentymistä; katsoo, että Länsi-Balkanin maiden, Ukrainan ja Moldovan tulevaisuus on EU:ssa niiden väestön toiveiden mukaisesti; tuomitsee Venäjän sekaantumisen EU:n ehdokasvaltioiden, erityisesti Moldovan, demokraattisiin prosesseihin; panee merkille Kosovossa 28. joulukuuta 2025 pidettyjen parlamenttivaalien tuloksen; kehottaa muodostamaan pikaisesti uuden Kosovon kansalliskokouksen ja hallituksen, jotta voidaan tarttua kauan kaivattuihin EU:hun liittyviin uudistuksiin, jotka koskevat erityisesti Länsi-Balkanin kasvusuunnitelmaa, ja ottaa huomioon Kosovon ja Serbian välisten suhteiden normalisointia koskevat velvoitteet; on ilahtunut siitä, että EU:n Kosovoon kohdistuvat toimenpiteet on osittain poistettu; toteaa jälleen, että Serbian kanssa käytävissä EU-jäsenyysneuvotteluissa olisi edettävä ainoastaan perusasioiden teemaryhmässä tapahtuvan mitattavissa olevan ja kestävän edistyksen pohjalta, mukaan lukien EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan noudattaminen kaikilta osin ja etenkin Venäjän vastaisten pakotteiden suhteen; panee tyytyväisenä merkille EU:n ja sen Länsi-Balkanin kumppaneiden välisen YUTP-vuoropuhelun menestyksekkään uudelleen käynnistämisen ja korostaa näiden kumppanuuksien merkitystä rauhan ja turvallisuuden kannalta; muistuttaa, että EU:n laajentuminen on geostrateginen investointi alueelliseen turvallisuuteen ja vakauteen ja että se edellyttää sekä unionin että ehdokasmaiden sitoutumista, ja kehottaa tässä yhteydessä EU:ta parantamaan laajentumisprosessin ennustettavuutta ja poliittista näkyvyyttä alueen kansalaisille; katsoo, että EU:n on tätä varten ylläpidettävä laajentumisnostetta ja annettava ehdokasmaille riittävästi teknistä ja taloudellista apua sekä johdonmukaista poliittista tukea niiden edetessä kohti täysjäsenyyttä; painottaa kuitenkin tarvetta parantaa edelleen oikeusvaltioperiaatetta koskevaa ehdollisuutta ja varmistaa, että kaikki EU:n liittymisneuvotteluja käyville maille myöntämä rahoitus on täysin EU:n omien strategisten tavoitteiden ja etujen mukaista; korostaa samalla, että niiden eteneminen EU-jäsenyysprosessissa perustuu ansioihin ja edellyttää sitä, että ne noudattavat kaikilta osin kansainvälistä oikeutta ja EU:n säännöstöä ja mukautuvat yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, mikä tarkoittaa muun muassa pakotteiden ja EU:n viisumipolitiikan noudattamista; muistuttaa, että samalla, kun edetään laajentumisprosessissa, olisi toteutettava institutionaalisia ja päätöksentekoa koskevia uudistuksia, joilla pyritään turvaamaan unionin valmius integroida uusia jäseniä; kehottaa EU:n ehdokasmaita tukemaan aktiivisesti kansainvälisiä tuomioistuimia ja kansainvälisen oikeuden mekanismeja ja tekemään yhteistyötä niiden kanssa, jotta varmistetaan, että ne voivat tehdä työnsä asianmukaisesti ja nostaa syytteitä ja varmistaa vastuuvelvollisuuden kaikkialla maailmassa tehdyistä sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonnasta ja hyökkäysrikoksista;

48.korostaa, että yhtenä YUTP:n ja YTPP:n tärkeimmistä painopisteistä suhteessa itäisen kumppanuuden maihin on oltava se, että tuetaan vankasti niiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä; kehottaa Venäjän federaatiota vetämään kaikki joukkonsa Moldovan tasavallan Transnistrian alueelta, Georgian Abhasian ja Tskhinvalin alueelta / Etelä-Ossetiasta sekä Ukrainan laittomasti miehitetyiltä alueilta noudattaen kaikilta osin kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa;

49.vahvistaa tukevansa Euroopan poliittista yhteisöä, joka toimii eurooppalaisten kumppaneiden kanssa käytävien keskustelujen ja vuoropuheluiden foorumina sekä yhteistyöfoorumina, jossa voidaan käsitellä kohtaamiamme ulkopoliittisia haasteita ja turvallisuushaasteita ja jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan turvallisuutta ja vakautta ja tehdä yhteisiin etuihin perustuvaa poliittista yhteistyötä ja turvallisuusyhteistyötä; kehottaa parlamenttia osallistumaan tiiviisti tämän yhteisön toimintakentän ja tulevan toimenkuvan selkeyttämiseen; korostaa, että tämän formaatin tulevan menestyksen ja yhtenäisyyden kannalta on erittäin tärkeää, että demokraattiset arvot ja periaatteet ovat melko yhtenäiset; toteaa jälleen, että Euroopan poliittisesta yhteisöstä ei saa missään olosuhteissa tulla veruke sille, että laajentumismaiden liittyminen EU:hun viivästyy;

50.korostaa, että Turkin strateginen rooli Naton jäsenenä ja sen yhteistyö EU:n kanssa, erityisesti osallistuminen EU:n kriisinhallintatehtäviin ja -operaatioihin, ovat tärkeitä Euroopan vakaudelle ja turvallisuudelle; katsoo, että on tärkeää kehittää yhteistyöhön perustuva ja molempia osapuolia hyödyttävä suhde Turkin kanssa vaiheittaisella, oikeasuhteisella ja peruutettavissa olevalla tavalla siten, että noudatetaan oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista sekä hyviä naapuruussuhteita koskevia tiukkoja ehtoja; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että Turkki kiistää edelleen EU:n jäsenvaltion suvereniteetin, ja korostaa, että Turkki ei tee tarpeeksi noudattaakseen EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa; toistaa näkemyksensä, jonka mukaan merialueiden lainkäyttövallan määrittelyä Välimerellä koskeva Turkin ja Libyan yhteisymmärryspöytäkirja loukkaa kolmansien valtioiden suvereeneja oikeuksia, se ei ole YK:n merioikeusyleissopimuksen mukainen eikä sillä voi olla oikeusvaikutuksia kolmansiin valtioihin; muistuttaa tässä yhteydessä, että Turkki ja Libya ovat allekirjoittaneet kattavasta turvallisuus- ja sotilasyhteistyöstä sekä merialueiden rajaamisesta yhteisymmärryspöytäkirjat, joihin on alettu vedota; pitää lisäksi valitettavana, että Turkki kieltäytyy nimeämästä Hamasia terroristijärjestöksi; korostaa myös, että Turkin BRICS+-jäsenehdokkuus ja EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka eivät ole sovitettavissa yhteen; kehottaa Turkkia noudattamaan täysin EU:n Venäjälle asettamia pakotteita; ilmaisee lisäksi huolensa perusvapauksien tilasta ja demokratian taantumisesta Turkissa; vaatii vapauttamaan välittömästi oppositiojohtajat Ekrem İmamoğlun, Selahattin Demirtaşin ja Osman Kavalan ja kaikki muut poliittiset vangit ja vaatii lopettamaan poliittiseen oppositioon sekä lehdistön ja kansalaisyhteiskunnan edustajiin kohdistuvat jatkuvat hyökkäykset ja oikeudellisen häirinnän; tukee Armenian ja Turkin suhteiden normalisointia sovinnon, hyvien naapuruussuhteiden, alueellisen vakauden ja turvallisuuden sekä sosioekonomisen kehityksen edistämiseksi ja on tyytyväinen tähän mennessä saavutettuun edistykseen;

51.ilmaisee syvän huolensa siitä, että Turkki pitää edelleen yllä casus belli -uhkaa Kreikkaa vastaan, ja tuomitsee sen, että Turkin asevoimat miehittävät laittomasti osaa Kyproksen tasavallan alueesta; pitää valitettavana, että Turkki ei ole pannut täytäntöön lokakuussa 2005 hyväksytyn neuvottelukehyksen mukaisia velvoitteitaan EU:ta kohtaan; muistuttaa, että Kööpenhaminan kriteerien täyttäminen kaikilta osin ja suhteiden normalisointi kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin, myös Kyproksen tasavaltaan, on välttämätön osa liittymisprosessia; katsoo, että edellä mainitun seurauksena Turkin EU-jäsenyysprosessia ei nykyisissä olosuhteissa voida jatkaa;

52.kehottaa jatkamaan pikaisesti Kyproksen ratkaisua koskevia neuvotteluja YK:n sopimissa puitteissa ja varoittaa ryhtymästä yksipuolisiin toimiin, joilla ei edistetä rauhanomaista ratkaisua; kehottaa kunnioittamaan puskurivyöhykkeen asemaa ja YK:n Kyproksessa toimivien rauhanturvajoukkojen toimeksiantoa; kiinnittää huomiota siihen, että komissio on nimittänyt Johannes Hahnin Kyproksen erityislähettilääksi, mikä korostaa EU:n sitoutumista kokonaisvaltaiseen ratkaisuun sovitulta pohjalta ja sen valmiutta osallistua sovintoprosessiin YK:n puitteissa;

53.panee merkille, että itäinen kumppanuus on siirtynyt uuteen geopoliittiseen vaiheeseen, jossa jotkin kumppanit ovat etenemässä kohti EU-jäsenyyttä ja toiset jatkavat räätälöityä yhteistyötä ja Venäjän hyökkäys horjuttaa aiempaa alueellista tasapainoa; katsoo, että EU:n on siksi määriteltävä uudelleen itäisen kumppanuuden strateginen tarkoitus ja kytkettävä se häiriönsietokykyyn, demokraattiseen muutokseen ja turvallisuuteen; tunnustaa Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen itäisen kumppanuuden parlamentaariseksi ulottuvuudeksi; kehottaa neuvostoa, EUH:ta ja komissiota sisällyttämään Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen pohdinnat toimintapolitiikan suunnitteluun;

54.suhtautuu myönteisesti EU:n pitkän aikavälin strategiseen toimintamalliin Mustanmeren alueella ja sen liitettävyysohjelmaan ja toteaa niiden muodostavan alueellisen vaurauden kulmakiven, joka yhdistää Euroopan Etelä-Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan; kehottaa panemaan strategian nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön tiiviissä yhteistyössä kumppanimaiden kanssa pitäen mielessä, että ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen on edelleen oltava keskeisessä asemassa EU:n toiminnassa alueella; painottaa, että on strategisesti tärkeää saattaa keskeiset infrastruktuurihankkeet päätökseen laajennettujen Euroopan laajuisten verkkojen mukaisesti; korostaa Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen roolia tässä asiassa;

55.painottaa Etelä-Kaukasian strategista merkitystä ja kehottaa EU:ta laatimaan pitkän aikavälin vision, joka koskee sen yhteistyötä alueen kanssa;

56.tuomitsee Georgialainen unelma -puolueen autoritaariset pyrkimykset ja sen kallistumisen Venäjän etujen suuntaan huolimatta siitä, että Venäjä on pitkään miehittänyt Abhasiaa ja Tskhinvalin aluetta / Etelä-Ossetiaa; ei hyväksy parlamenttivaalien tulosten tunnustamista ja katsoo, että Georgialainen unelma -puolueen laiton hallinto on kaapannut vallan Georgiassa; kehottaa Georgian parlamenttia kumoamaan ulkomaista vaikuttamista ja perhearvoja koskevat lait; vaatii lopettamaan välittömästi poliittisen opposition, kansalaisyhteiskunnan ja riippumattomien tiedotusvälineiden poliittisiin syihin perustuvan vainon ja vapauttamaan ehdoitta kaikki poliittiset vangit; kehottaa EU:ta vihdoin vastaamaan asianmukaisesti ja päättäväisesti tähän ehdokasmaan demokraattiseen kriisiin hyödyntämällä kaikkia käytettävissä olevia keinoja ja kehottaa jälleen kerran EU:ta ja sen jäsenvaltioita määräämään kohdennettuja pakotteita Georgialainen unelma -puolueen johtajille ja toimihenkilöille, jotka ovat vastuussa demokratian taantumisesta ja poliittiseen moniarvoisuuteen kohdistuvista uhkista, sekä julkisuuden henkilöille, jotka edistävät Venäjän tukemaa narratiivia ja puuttuvat voimakeinoin poliittisiin prosesseihin; kehottaa Georgiaa palaamaan eurooppalaiselle tielle kansansa selkeän valinnan mukaisesti; muistuttaa, että Georgian olisi samanaikaisesti mukauduttava yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan muun muassa noudattamalla Venäjän vastaisia pakotteita;

57.tukee Armenian ja Azerbaidžanin elokuussa 2025 solmimaa rauhaa ja kehottaa panemaan sen täytäntöön vilpittömässä mielessä kunnioittaen kaikilta osin Armenian alueellista koskemattomuutta sekä virallistamaan ja ratifioimaan asiaan liittyvän rauhansopimuksen alkaen siitä, että Azerbaidžan vetäytyy Armeniassa miehittämältään alueelta; kehottaa EU:ta osallistumaan edelleen rakentavasti Armenian ja Azerbaidžanin kahdenvälisten suhteiden normalisointiin; vaatii jälleen Azerbaidžanin viranomaisia vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki 23 armenialaista panttivankia, jotka pidätettiin Vuoristo-Karabahin alueelle tehdyn hyökkäyksen jälkeen; vaatii jälleen toteuttamaan riippumattomat tutkinnat azerbaidžanilaisjoukkojen väärinkäytöksistä Vuoristo-Karabahissa ja vaatii Azerbaidžanin viranomaisia sallimaan armenialaisväestön turvallisen paluun Vuoristo-Karabahiin, aloittamaan aidosti kattavan ja avoimen vuoropuhelun heidän kanssaan ja tarjoamaan vahvat takeet heidän oikeuksiensa suojelusta; vaatii kunnioittamaan Armenian alueellista koskemattomuutta ja kannustaa siirtymäkauden oikeusjärjestelyihin sekä kestäviin palauttamisprosesseihin; pitää valitettavana ihmisoikeuksien ja perusvapauksien heikkenemistä entisestään Azerbaidžanissa;

58.panee tyytyväisenä merkille positiivisen nosteen EU:n ja Armenian kahdenvälisissä suhteissa ja toteaa, että Armenian viranomaiset tukevat sitä voimakkaasti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti Armenian toiveita yhteistyön lisäämisestä EU:n kanssa; tukee vahvasti Armeniassa toteutettavan Euroopan unionin operaation (EUMA) toimintaa ja korostaa sen merkittävää roolia; kehottaa EUMAa seuraamaan edelleen tiiviisti turvallisuustilanteen kehittymistä paikalla, raportoimaan tilanteesta avoimesti parlamentille ja osallistumaan aktiivisesti konfliktinratkaisutoimiin; panee tyytyväisenä merkille EUMAn toimeksiannon laajentamisen ja sen koon kasvattamisen; kehottaa neuvostoa, EUH:ta ja komissiota kartoittamaan muita tapoja tukea Armeniaa erityisesti mutta ei yksinomaan demokratian selviytymiskyvyssä;

59.ilmaisee huolensa Venäjän ja Kiinan painostuksesta Keski-Aasiassa ja painottaa, että EU:n poliittista ja taloudellista läsnäoloa on pikaisesti lisättävä alueella; pitää huhtikuussa 2025 pidetyn ensimmäisen EU:n ja Keski-Aasian huippukokouksen tuloksia myönteisinä, myös alueen ihmisoikeustilanteen parantamisen kannalta; huomauttaa, että Keski-Aasian valtiot epäröivät antaa tukea Venäjän hyökkäyssodalle ottaen huomioon vaikutuksen, joka sodalla on alueeseen; kehottaa Keski-Aasian valtioiden, erityisesti Kazakstanin, Kirgisian ja Uzbekistanin, viranomaisia tekemään tiivistä yhteistyötä EU:n ja erityisesti sen pakotelähettilään kanssa; korostaa EU:n intressiä taloussuhteiden lujittamiseen, poliittisten suhteiden tiivistämiseen ja energiainfrastruktuuria koskevan yhteistyön tehostamiseen Keski-Aasian maiden kanssa osaksi siksi, että voitaisiin puuttua Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan poliittisten ja taloudellisten uudistusten ja jatkuvan kehityksen edistämistä sekä oikeusvaltion, demokratian, hyvän hallintotavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vahvistamista;

60.korostaa tarvetta panna EU:n Persianlahden strategia tehokkaasti täytäntöön Persianlahden yhteistyöneuvoston sekä kunkin Persianlahden maan kanssa räätälöityjen monenvälisten kumppanuuksien välityksellä; korostaa, että tiiviimmässä yhteistyössä olisi asetettava etusijalle muuttoliike, digitalisaatio, turvallisuus ja innovointi, vihreä siirtymä, energia, turvallisuus ja terrorismin torjunta; panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston ensimmäisen huippukokouksen menestyksekkään päätökseen saattamisen maailmanlaajuista ja alueellista turvallisuutta ja vaurautta edistävän kokonaisvaltaisen kumppanuuden edistämisen kannalta keskeisenä hetkenä; panee tyytyväisenä merkille Persianlahden maiden kasvavan diplomaattisen roolin kansainvälisen vakauden ja konfliktien sovittelun edistämisessä;

61.pitää valitettavana, että 30 vuotta niin sanotun Barcelonan prosessin käynnistymisen jälkeen Välimeren alueen maiden kanssa ei ole onnistuttu luomaan yhteistä vaurauden, vakauden ja vapauden aluetta; toteaa, että tehostettu vuoropuhelu Välimeren alueen maiden kanssa on strategisesti tärkeää ihmisoikeuksien ja demokraattisten normien parantamiseksi mutta myös, kun otetaan huomioon niiden rooli unionin energiatoimitusten monipuolistamisessa ja lähtö- tai kauttakulkumaista tulevien muuttovirtojen hallinnassa; tukee uutta Välimeren sopimusta kattavana kehyksenä, jolla edistetään turvallisemman, vakaamman ja vauraamman Välimeren alueen luomista; kannustaa jatkuviin toimiin, kohdennettuihin investointeihin ja tekniseen tukeen vastattaessa yhteisiin haasteisiin, kuten muuttoliikkeeseen, ilmastonmuutokseen ja turvallisuusuhkiin; korostaa lisäksi Välimeren unionin mahdollista roolia foorumina, jonka avulla tehostetaan Euroopan maiden ja Välimeren etelärannikon maiden välisiä yhteistyöohjelmia;

62.tuomitsee Iranin epävakautta lisäävän roolin Lähi-idässä ja erityisesti sen sotilaallisen tuen erilaisille ei-valtiollisille toimijoille, kuten Hamasille ja Hizbollahille, sekä hutheille, ja toteaa, että tämä heikentää alueellista turvallisuutta; kehottaa jälleen neuvostoa nimeämään islamilaisen vallankumouskaartin terroristijärjestöksi ja ulottamaan EU:n pakotteet koskemaan kaikkia sen jäseniä sekä kaikkia vakavista ihmisoikeusloukkauksista Iranissa vastuussa olevia tahoja; ilmaisee horjumattoman solidaarisuutensa Iranin kansaa kohtaan sen perusoikeuksia ja -vapauksia koskevissa pyrkimyksissä; tuomitsee Iranin turvallisuusjoukkojen järjestelmällisen ja suhteettoman voimankäytön rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan, mikä on johtanut ihmishenkien menetyksiin ja vakaviin loukkaantumisiin; tuomitsee Iranin hallinnon pyrkimykset sensuroida mielenosoituksia katkaisemalla internetyhteydet ja puhelinverkot kaikkialla maassa; kehottaa Iranin viranomaisia lopettamaan välittömästi väkivallan käytön rauhanomaisia kokoontumisia vastaan ja kunnioittamaan täysin oikeutta sananvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen; vastustaa jyrkästi Iranin panttivankidiplomatiaa ja vaatii, että kaikki Iranissa vangittuina olevat EU:n kansalaiset vapautetaan ja päästetään pois maasta; ilmaisee syvän huolensa Iranin ydinohjelman edistymisestä kaikkia siviilialaan liittyviä uskottavia perusteita laajemmalle; huomauttaa, että Iranin hallinto on selvästikin hylännyt yhteisen kattavan toimintasuunnitelman elvyttämisen ja kieltäytynyt yhteistyöstä meneillään olevassa kiistassaan Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa; pitää valitettavana, että tällä hetkellä ei ole olemassa strategiaa, jolla Iran saataisiin pidättymään sotilaalliseen käyttöön tarkoitettujen ydinteknisten valmiuksien kehittämisestä, eikä toimintasuunnitelmaa sen varalta, että Iran ylittää ydinasekynnyksen; kehottaa komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa esittämään Irania koskevan tarkistetun strategian, jossa varaudutaan kaikkiin skenaarioihin; kannattaa kaikkien aiemmin poistettujen ydinaseisiin liittyvien YK:n ja EU:n pakotteiden ja rajoitusten uudelleen asettamista Iranille, koska se ei noudata yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaisia sitoumuksiaan, ja vaatii välittömiä ja määrätietoisia toimia Iranin kansan syvään juurtuneita, järjestelmällisiä ja raakoja tukahduttamistoimia vastaan, mukaan lukien mielivaltaiset joukkopidätykset, kidutus ja poliittisten toisinajattelijoiden teloittaminen; tuomitsee erittäin jyrkästi hallinnon mielenosoittajiin kohdistaman uuden ja kiihtyvän väkivaltakampanjan, joka on johtanut tuhansien mielenosoittajien surmaamiseen, mukaan lukien tarkoituksellinen kovien panosten käyttö ja valtion hyväksymät teloitukset ja teot, jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaan rikoksia ihmisyyttä vastaan, samalla kun hallinto epää edelleen perusvapaudet väestöltä, joka vaatii jatkuvasti ihmisarvoa, vapautta ja oikeutta elää vapaassa ja demokraattisessa maassa;

63.tuomitsee jyrkästi huthien Punaisenmeren kautta kulkeviin kauppa- ja sotilasaluksiin kohdistamat epävakautta aiheuttavat hyökkäykset; korostaa, että hyökkäykset ovat aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä maailmankaupalle, koska laivayhtiöt joutuvat siirtämään suuren osan Punaisenmeren liikenteestä Afrikan eteläkärjen kiertävälle reitille; kehottaa toteuttamaan yhteisiä toimia ja kannustaa lisäämään EU:n sitoutumista ja kansainvälistä yhteistyötä; kehottaa painokkaasti jatkamaan toimia, joilla varmistetaan merenkulun vapaus yhdellä maailman kriittisimmistä vesiväylistä; vaatii lopettamaan välittömästi nämä laittomat hyökkäykset;

64.painottaa, että EU:n on tärkeää jatkaa ja lisätä tukea, jota se antaa afganilaisille, erityisesti naisille ja tytöille, ja kaikille niille, joiden oikeuksia talibanit jatkuvasti loukkaavat; vaatii, että kaikki yhteydet talibaneihin pidetään tiukasti ehdollisina siten, että ne perustuvat neuvoston asettamiin viiteen edellytykseen ja YK:n erityisraportoijan suosituksiin;

65.toteaa jälleen, että rauhanomainen, vakaa ja sääntöpohjainen indopasifinen alue on elintärkeä EU:n edun kannalta paitsi alueellisen turvallisuuden vuoksi myös siksi, että voitaisiin turvata maailmanlaajuiset kauppareitit, suojella merenkulun vapautta ja varmistaa kyky kestää taloudellista pakottamista; on huolestunut siitä, että erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen suurvaltakilpailun voimistuminen alueella rajoittaa yhä enemmän EU:n kykyä noudattaa omaa agendaansa eli edistää monenvälisyyttä ja yhteistyöratkaisuja alueella; huomauttaa tässä yhteydessä, että Venäjään liittyvät geopoliittiset jännitteet rajoittavat edelleen Aasia–Eurooppa-kokouksen toimintamahdollisuuksia; kannustaa tässä tarkoituksessa koordinoimaan tiiviimmin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa samanmielisten kumppaneiden, erityisesti Australian, Uuden-Seelannin, Etelä-Korean, Japanin, Taiwanin ja Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön (Asean) jäsenvaltioiden, kanssa; vahvistaa, että Taiwaninsalmi on kansainvälistä vesialuetta, ja tukee eurooppalaisten demokratioiden ja niiden samanmielisten kumppaneiden oikeutta merenkulun vapauteen sekä toteaa tämän tuovan korostetusti esiin, että rauha ja vakaus Taiwaninsalmessa ovat olennaisen tärkeitä maailmanlaajuisen turvallisuuden ja vaurauden kannalta;

66.muistuttaa tässä yhteydessä EU:n ja Japanin strategisesta kumppanuudesta ja toteaa, että sen olisi toimittava mallina antoisalle kahdenväliselle suhteelle, joka mahdollistaa politiikan tehokkaan muotoilun monenvälisillä foorumeilla; panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Japanin strategisen kumppanuussopimuksen (SPA) voimaantulon 1. tammikuuta 2025 nykyisen talouskumppanuussopimuksen rinnalle ja kannustaa panemaan täytäntöön turvallisuus- ja puolustusalan tiiviimpää yhteistyötä koskevat SPA:n määräykset, mukaan lukien Japanin ja EU:n välisen säännöllisen turvallisuus- ja puolustusalan vuoropuhelun käynnistäminen, yhteistyö teollisuuteen liittyvissä puolustusasioissa, molemminpuolista osallistumista puolustusaloitteisiin koskeva tarkastelu ja parhaillaan tehtävä tietoturvallisuussopimusta koskeva työ; panee tyytyväisenä merkille yhteistyön tiivistämisen merellisen turvallisuuden, kyberturvallisuuden, avaruuden ja asesulun kaltaisilla aloilla sekä konkreettisen yhteisen toiminnan digitaalisen kumppanuuden ja energiavuoropuhelun puitteissa;

67.toteaa, että Etelä-Korea on strategisesti tärkeä keskeinen demokraattinen kumppani Itä-Aasiassa ja että EU on luonut sen kanssa kokonaisvaltaisen kumppanuuden, joka kattaa poliittisen vuoropuhelun, kaupan ja turvallisuusyhteistyön; muistuttaa, että EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus, joka on ensimmäinen aasialaisen kumppanin kanssa tehty vapaakauppasopimus, on syventänyt merkittävästi talouden yhdentymistä ja että jatkuva yhteistyö ulottuu asesulkuun, kyberturvallisuuteen, terrorismin torjuntaan ja kriisinhallintaan; korostaa Etelä-Korean keskeistä roolia alueellisen vakauden ja erityisesti Korean niemimaan turvallisuushaasteisiin vastaamisen kannalta ja kehottaa vahvistamaan koordinointia monenvälisillä foorumeilla rauhan ylläpitämiseksi, provokaatioiden estämiseksi ja ydinaseriisunnan edistämiseksi; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden luomiseen; korostaa, että kumppanuus tarjoaa jäsennellyn kehyksen turvallisuus- ja puolustuskysymysten koko kirjoa koskevalle vuoropuhelulle ja yhteistyölle, mukaan lukien vuotuiset ministeritason strategiset vuoropuhelut; kannattaa pyrkimystä syventää käytännön yhteistyötä muun muassa merenkulun turvallisuuden alalla siten, että hyödynnetään Atalantaa ja muita yhteisiä operaatioita ja tutkitaan uusia toimintamahdollisuuksia koordinoitua läsnäoloa merialueilla koskevan EU:n aloitteen puitteissa; korostaa lopuksi, että tämän turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden institutionalisointi vahvistaa Etelä-Korean asemaa yhtenä EU:n merkittävimmistä kumppaneista indopasifisella alueella ja luo vahvan perustan pitkän aikavälin yhteisille toimille yhteisiin geopoliittisiin haasteisiin vastaamiseksi;

68.painottaa, että suhteita Uuteen-Seelantiin kannattaa syventää, sillä se on pitkäaikainen kumppani, jolla on politiikan, kulttuurin ja normien suhteen paljon yhteistä EU:n kanssa; huomauttaa, että Uusi-Seelanti on osoittanut johdonmukaista johtajuutta monenvälisessä diplomatiassa, ydinaseriisunnassa ja ilmastotoimissa, minkä vuoksi se on välttämätön liittolainen edistettäessä yhteisiä maailmanlaajuisia tavoitteita; suhtautuu myönteisesti EU:n ja Uuden-Seelannin vapaakauppasopimuksen tekemiseen ja pitää sitä taloudellisen yhteistyön vahvistamiseen liittyvänä virstanpylväänä; ottaa huomioon myös mahdollisuudet laajentaa yhteistä työtä turvallisuuden ja yhteyksien alalla;

69.toteaa, että Australia on samanmielinen kumppani, joka on EU:n lailla sitoutunut demokratiaan, ihmisoikeuksiin, kansainväliseen oikeuteen ja sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen, ja painottaa, että on tärkeää vahvistaa strategista yhteistyötä sen kanssa; korostaa, että Australian maantieteellinen asema ja aktiivinen rooli alueellisen turvallisuuden alalla tekevät siitä keskeisen toimijan indopasifisen alueen vakauden turvaamisessa; suhtautuu tältä osin myönteisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan, komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Australian pääministerin Anthony Albanesen Albertassa pidetyssä G7-maiden johtajien huippukokouksessa antamaan ilmoitukseen turvallisuus- ja puolustuskumppanuutta koskevien neuvottelujen aloittamisesta; painottaa, että tämä aloite ilmentää voimistuvaa käsitystä siitä, että Euroopan ja indopasifisen alueen turvallisuus kytkeytyvät yhteen, ja tarjoaa mahdollisuuden laajentaa maailmanlaajuisia turvallisuushaasteita koskevia yhteisiä toimia; korostaa, että nämä neuvottelut sekä uudistettu sitoutuminen Australian ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen tekemiseen ovat osoitus voimakkaasta nosteesta kahdenvälisessä suhteessa ja vahvistavat taloudellisten ja teknologisten siteiden lisäksi kollektiivista häiriönsietokykyä ja strategista luottamusta;

70.huomauttaa, että Oseanian maiden sekä sellaisten organisaatioiden kuin Tyynenmeren saarten foorumin poliittinen ja geostrateginen merkitys on kasvanut; muistuttaa, että vaikka Tyynenmeren alueen valtiot kuuluvat niiden maiden joukkoon, jotka ovat altteimpia globaaleille haasteille ja geopoliittisille paineille, ne ovat johtavassa asemassa monenvälisyyden edistämisessä ja edelleen keskeisiä kumppaneita sääntöpohjaisessa kansainvälisessä järjestyksessä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään diplomaattisia toimiaan alueella, mahdollisuuksien mukaan tiiviissä yhteistyössä Australian ja Uuden-Seelannin kanssa;

71.on sitä mieltä, että EU:n ja Kiinan väliset suhteet ovat ratkaiseva tekijä tulevan taloudellisen vaurautemme ja kansainvälisen turvallisuuden kannalta; katsoo tässä yhteydessä, että Kiinan kiihtyvä militarisoituminen, sen kasvava sotilaallinen läsnäolo ja aggressiivinen toiminta Etelä-Kiinan merellä ja sen perusteettomat sotilaalliset provokaatiot naapureitaan vastaan sekä sen sotilaalliset ja poliittiset kumppanuudet Venäjän, Pohjois-Korean ja Iranin kanssa ovat 2000-luvun keskeinen geopoliittinen haaste; ilmaisee huolensa Kiinan ulkopolitiikan mahdollisesta muuttumisesta voimakkaan päättäväisestä avoimen aggressiiviseksi;

72.pitää valitettavana Venäjän ja Kiinan välistä ”rajatonta” kumppanuutta ja erityisesti uudistettua sitoumusta vahvistaa niiden sotilaallisia siteitä ja siten jatkaa Venäjän sotakoneiston tukemista muun muassa viemällä kaksikäyttömateriaaleja;

73.palauttaa mieliin, että EU on sitoutunut yhden Kiinan politiikkaan yhtenä EU:n ja Kiinan suhteiden periaatteista; tuomitsee Kiinan pelottelun ja toimet, jotka uhkaavat rauhaa ja vakautta Taiwaninsalmessa ja sitä ympäröivillä kansainvälisillä vesillä, mukaan lukien laajamittaiset ilma- ja merioperaatiot, kuten Justice Mission 2025 sotaharjoituksen ja huhtikuussa 2025 järjestetyt Strait Thunder-2025A -harjoitukset, jotka vaarantavat alueen vakauden; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita viestimään yksiselitteisesti ja johdonmukaisesti ja tekemään näin selväksi, että nykyisiäpyrkimyksiä muuttaa yksipuolisesti Taiwaninsalmen nykytilannetta, erityisesti voimakeinoin tai pakottamalla, ei voida hyväksyä ja että niillä on kallis hinta; korostaa, että Taiwan on EU:n keskeinen demokraattinen kumppani indopasifisella alueella, ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tiivistämään yhteistyötä Taiwanin kanssa talous-, kauppa- ja investointisuhteiden vahvistamiseksi edelleen; kehottaa lisäksi EU:ta ja sen taiwanilaisia vastapuolia keskustelemaan säännöllisesti merkityksellisistä turvallisuuskysymyksistä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan Taiwanin mielekästä osallistumista monenvälisiin järjestöihin, kuten Maailman terveysjärjestöön, Kansainväliseen siviili-ilmailujärjestöön ja ilmastonmuutosta koskevaan YK:n puitesopimukseen; muistuttaa, että valkoisessa kirjassa Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä ilmaistaan huoli siitä, miten Kiina kiihdyttää poliittisia, taloudellisia, sotilaallisia, kyberuhkaan liittyviä ja kognitiivisia toimenpiteitään Taiwanin pelottelemiseksi; korostaa, että Kiinan Taiwaniin kohdistamilla aluevaatimuksilla ei ole perustaa kansainvälisessä oikeudessa, että kumpikaan osapuoli ei ole toista osapuolta alempiarvoinen ja että vain Taiwanin demokraattisesti valittu hallitus voi edustaa Taiwanin kansaa; suhtautuu kielteisesti siihen, että Kiinan kansantasavalta vääristelee jatkuvasti YK:n päätöslauselmaa 2758, ja vastustaa sen pyrkimyksiä estää Taiwanin osallistuminen monenvälisiin järjestöihin;

74.tuomitsee hallitusjohtoisen pakkotyöjärjestelmän ja jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset, erityisesti uiguureihin kohdistetun järjestelmällisen sorron Xinjiangin maakunnassa; panee huolestuneena merkille etnisiin vähemmistöihin kohdistetut voimakkaat tukahduttamistoimet Tiibetissä, Hongkongissa ja Macaossa sekä kiinalaisin toisinajattelijoihin kohdistetut valtion rajat ylittävät tukahduttamistoimet; kehottaa Kiinaa noudattamaan kaikkia Kansainvälisen työjärjestön pakollisia yleissopimuksia;

75.tuomitsee jälleen jyrkästi sen, että Kiina ei noudata kansainvälisiä sitoumuksiaan ja rikkoo Kiinan ja Yhdistyneen kuningaskunnan sekä Kiinan ja Portugalin yhteisiä julkilausumia, ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatetta ja Hongkongin peruslakia; vaatii Kiinaa kunnioittamaan Hongkongin autonomiaa ja takaamaan sen sekä ratifioimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen; kehottaa komissiota ja neuvostoa tarkastelemaan uudelleen Hongkongin Brysselissä sijaitsevan talous- ja kauppatoimiston asemaa sekä Hongkongin ja Macaon autonomista asemaa, kun otetaan huomioon kansallinen turvallisuuslaki ja se, että Kiinan kansantasavalta on rikkonut kansainvälisiä sitoumuksiaan; on huolissaan siitä, että Hongkong on ollut mukana avustamassa Venäjää voimassa olevien pakotteiden kiertämisessä ja aseiden tuotantoon tarvittavien kriittisten komponenttien hankinnassa; tuomitsee lisäksi erityishallintoalueen autonomiaan ja opposition edustajiin, myös kansalaisyhteiskunnan jäseniin ja heidän perheenjäseniinsä, kohdistetut tukahduttamistoimet; kehottaa EUH:ta seuraamaan tiiviisti poliittisten vankien oikeudenkäyntejä Hongkongissa ja vaatimaan kaikkien poliittisten vankien vapauttamista;

76.on huolissaan kiinalaisyritysten kasvavasta taloudellisesta asemasta EU:ssa muun muassa strategisilla toimialoilla, kuten akkutuotannossa; korostaa, että on kiireellisesti jatkettava riskien karsimista vähentämällä edelleen taloudellista riippuvuutta kriittisillä aloilla EU:n taloudellisen turvallisuuden strategian mukaisesti; korostaa, että tällaiset riippuvuudet rajoittavat EU:n ulkopoliittista toimintavalmiuksia ja lisäävät sen alttiutta poliittiselle ja taloudelliselle painostukselle; kehottaa siksi toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä riskien vähentämiseksi, monipuolistamaan toimitusketjuja ja luomaan uusia kumppanuuksia;

77.korostaa, että EU:n on edistettävä periaatteellista vuoropuhelua ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä Kiinan kanssa, jotta voidaan vastata useisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin monenvälisyydestä ja ilmastonmuutoksesta globaaliin terveyteen ja kansainväliseen kehitykseen; korostaa edellä esitetyn yhteydessä, että EU:n on hyväksyttävä moniulotteinen strategia, jossa yhdistyvät kansainvälisen oikeuden ylläpitämiseen tähtäävä periaatteellinen diplomatia ja taloudellinen toiminta, jolla turvataan tasapuoliset toimintaedellytykset ja siten EU:n edut, ja joka edellyttää Kiinaan liittyvien riskien vähentämistä; vahvistaa, että suhtautuminen Kiinaan samanaikaisesti kumppanina, taloudellisena kilpailijana ja systeemisenä kilpailijana on edelleen hyödyllinen analyyttinen kehys, mutta painottaa, että se ei ole riittävä pitkän aikavälin strategisena suuntana; kehottaa jäsenvaltioita käymään keskenään jäsenneltyä keskustelua EU:n Kiinan-suhteiden tulevaisuudesta unionin strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi; korostaa, että unioni voi suunnitella johdonmukaista, uskottavaa ja tehokasta toimintapolitiikkaa ainoastaan laatimalla pitkän aikavälin vision EU:n ja Kiinan suhteista, ja kehottaa komissiota ja neuvostoa esittämään tätä koskevia ehdotuksia;

78.panee merkille, että geopoliittiset haasteet ovat vahvistaneet EU:n ja Intian yhteisiä etuja; tukee EU:n ja Intian huippukokousta uuden strategisen ohjelman käynnistämiseksi; suhtautuu myönteisesti kesäkuussa 2025 käynnistettyyn ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevaan strategiseen vuoropuheluun ja kannustaa perustamaan EU:n ja Intian turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden, johon sisältyy muun muassa säännöllisiä yhteisiä laivastoharjoituksia Intian valtamerellä ja operatiivista yhteistyötä Intian merivoimien ja EU:n merioperaatioiden välillä; korostaa tavoitetta tehdä Intian kanssa tietoturvasopimus vuoteen 2026 mennessä; painottaa strategista mahdollisuutta vähentää Intian riippuvuutta Venäjän asetuonnista tukemalla puolustusteollisuuden yhteistyötä ja teknologian siirtoa eurooppalaisten kumppaneiden kanssa ja kehottaa Intiaa omaksumaan selkeän Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vastaisen kannan ja toteuttamaan tehostettuja toimenpiteitä EU:n pakotteiden kiertämisen estämiseksi; suhtautuu myönteisesti Intian, Lähi-idän ja Euroopan talouskäytävään ja korostaa, että tällä hankkeella voitaisiin nopeuttaa Euroopan ja Intian välistä kauppaa; kannustaa EU:ta ja Intiaa laajentamaan Global Gateway -strategian puitteissa tehtyjä investointeja nykyisen 15 miljardin euron Team Europe -salkun pohjalta siten, että etusijalla ovat uusiutuvaa energiaa, kestävää liikennettä, digitaalista infrastruktuuria ja terveysturvallisuutta koskevat hankkeet; kehottaa perustamaan EU:n ja Intian välisen yritysfoorumin, jotta vahvistetaan yksityisen sektorin yhteistyötä ja varmistetaan aloitteiden markkinoille saattaminen; kannattaa EU:n ja Intian innovaatiokeskittymien ja startup-kumppanuuksien luomista puolijohteisiin, tekoälyyn ja vihreään vetyyn liittyvän yhteistyön edistämiseksi, mukaan lukien yhteinen tutkimus Horisontti Eurooppa -puiteohjelman puitteissa; toteaa jälleen, että säännölliset ministerivuoropuhelut ja parlamentin osallistuminen ovat merkittävässä asemassa valvonnan kannalta ja yhteisten sitoumusten täyttämisen varmistamiseksi; kehottaa Intian hallitusta parantamaan naisten ja vähemmistöjen oikeuksien suojelua;

79.suhtautuu myönteisesti Brysselissä 17. heinäkuuta 2025 pidettyyn kymmenenteen EU:n ja Pakistanin väliseen poliittiseen vuoropuheluun ja korostaa, että on tärkeää panna strateginen toimintasuunnitelma kaikilta osin täytäntöön kehyksenä, jolla vahvistetaan yhteistyötä poliittisissa ja taloudellisissa sekä turvallisuuteen ja kehitykseen liittyvissä asioissa; kehottaa komissiota ja komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa hyödyntämään yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP+) ja kokonaisvaltaisen muuttoliike- ja liikkuvuusvuoropuhelun puitteissa saavutettua edistystä; kannustaa jatkamaan yhteistyötä muuttoliikkeen sekä terrorismin ja huumausaineiden torjunnan alalla;

80.ilmaisee tukensa ja myötämielisyytensä demokratiaa edistäville liikkeille Etelä-Aasiassa, erityisesti Bangladeshissa, Sri Lankassa ja Nepalissa, ja korostaa, että poliittisen johdon on toteutettava konkreettisia uudistuksia näiden väestön ilmaisemien demokratiatavoitteiden johdosta ja edettävä niiden täyttämisessä; muistuttaa EU:n pitkän aikavälin tuesta demokratialle ja kansalaisyhteiskunnalle Etelä-Aasiassa ja korostaa, että EU:n olisi pyrittävä tiiviimpään kumppanuuteen kaikkien alueen maiden kanssa, jotta voidaan tarjota toisenlainen toimintamalli kuin Kiina, joka lisää läsnäoloaan alueella;

81.tuomitsee jyrkästi sotilasjuntan Myanmarissa 28. joulukuuta 2025 järjestämät näennäiset parlamenttivaalit, joilta puuttui kaikenlainen demokraattinen legitiimiys ja jotka pidettiin järjestelmällisen pelottelun, väkivallan ja pakottamisen leimaamassa ympäristössä; korostaa, että oppositiopuolueiden lakkauttaminen ja poliittisten johtajien vangitsemisen jatkuminen Myanmarissa tekevät vaaliprosessista pätemättömän; torjuu juntan kaikki yritykset hakea näiden vilpillisten vaalien kautta kansainvälistä tunnustusta; kehottaa komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita lisäämään painetta sotilashallintoa kohtaan kohdennetuilla pakotteilla ja tukemaan edelleen Myanmarin kansan demokraattisia pyrkimyksiä ja sen ponnisteluja kohti aitoa, osallistavaa siirtymistä siviilihallintoon;

82.kehottaa komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita keskittymään vahvempien kahdenvälisten kumppanuuksien kehittämiseen samanmielisten Afrikan demokratioiden kanssa tasa-arvon, kunnioituksen ja molemminpuolisen hyödyn sekä enemmällä enemmän -periaatteen pohjalta ja vaalimaan samalla ihmisoikeuksien ja demokratian yleismaailmallisia arvoja; painottaa, että sekä EU:hun että Afrikkaan kohdistuu samoja maailmanlaajuisia haasteita; korostaa tarvetta vahvistaa maanosien välisiä suhteita ja panee tyytyväisenä merkille EU:n ja AU:n seitsemännen huippukokouksen yhteisen julkilausumanYhteinen julkilausuma – Afrikan unionin ja Euroopan unionin 7. huippukokous 25. marraskuuta 2025.; korostaa, että on tärkeää vakiinnuttaa EU:n ja AU:n tulevien huippukokousten parlamentaarinen ulottuvuus niiden kehyksen olennaisena osana, jotta voidaan varmistaa kansalaisten edustus, julkinen valvonta ja demokraattinen panos kumppanuuden puitteissa käytäviin keskusteluihin ja sen tuloksiin; toteaa jälleen, että Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden AKT-järjestö voi tuottaa lisäarvoa, ja suhtautuu myönteisesti yhteistyön laajentamiseen AKT-järjestön maiden kanssa Samoan sopimuksenEuroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön jäsenten välinen kumppanuussopimus (EUVL L, 2023/2862, 28.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_internation/2023/2862/oj). välityksellä; kehottaa laatimaan AU:n, EU:n ja alueellisten kehityspankkien johdolla erityisen EU:n ja Afrikan välisen teollistamissopimuksen, jonka avulla voidaan saada liikkeelle julkista ja yksityistä pääomaa ja siten varmistaa, että Afrikka ei ole ainoastaan raaka-aineiden lähde vaan jalostus-, valmistus- ja innovointikeskus;

83.on edelleen syvästi huolissaan jatkuvista väkivaltaisuuksista ja humanitaarisista kriiseistä useissa Afrikan osissa; on erityisen huolestunut väkivaltaisuuksien ja turvattomuuden jatkumisesta Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa, pääasiassa Pohjois-Kivussa ja Iturin maakunnassa; kehottaa EU:ta toimimaan aktiivisesti ja koordinoidusti rauhanprosessin täytäntöönpanon tukemisessa ja keskittymään osallisuuden ja naisten osallistumisen lisäämiseen sekä humanitaarisen avun perillepääsyn ja siviilien suojelun parantamiseen; kehottaa komissiota ja neuvostoa keskeyttämään välittömästi kestävistä raaka-aineiden arvoketjuista tehdyn EU:n ja Ruandan yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpanon, kunnes Ruanda lopettaa sekaantumisensa;

84.ilmaisee vakavan huolensa Sudanin tuhoisasta konfliktista, jossa on syntynyt suuri määrä siviiliuhreja ja joka on johtanut pakkomuuttoon ja laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin; tuomitsee jyrkästi kaikki sotarikokset ja ihmisoikeusloukkaukset ja vaatii humanitaarisen avun esteetöntä pääsyä, täyttä vastuuvelvollisuutta, kaikkien asevientikieltojen täytäntöönpanoa ja kohdennettuja pakotteita kaikille näihin julmuuksiin syyllistyneille henkilöille;

85.panee huolestuneena merkille vaaleihin liittyvät viimeaikaiset haasteet joissakin Afrikan mantereen osissa, kuten Tansaniassa, Kamerunissa ja Norsunluurannikolla, ja panee merkille niitä seuranneet kansalaistoiminnan ja mielenosoitukset; kannustaa tarkastelemaan avoimesti ja perusteellisesti kaikkia raportoituja vaaleihin liittyviä huolenaiheita ja kehottaa asianomaisia viranomaisia turvaamaan kansan ilmaiseman tahdon toteutumisen ja vaalimaan kaikkien poliittisten toimijoiden oikeuksia; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa, että poliittista osallistumista ja oppositiotoimintaa voidaan harjoittaa vapaasti ja ilman aiheettomia rajoituksia;

86.pitää valitettavana demokratian taantumista ja sotilasvallankaappausten lisääntymistä erityisesti Sahelin alueella, kuten Nigerissä, Burkina Fasossa ja Malissa, ja toteaa, että ne kaikki uhkaavat alueellista vakautta; tuomitsee ulkoisten toimijoiden lisääntyvät pyrkimykset heikentää valtioiden itsemääräämisoikeutta ja lietsoa Euroopan vastaisia narratiiveja käyttäen palkkasotilasjoukkoja ja kohdennettuja disinformaatiokampanjoita ja toteaa, että Venäjän ja Kiinan alueella ottama rooli pahentaa tilannetta; palauttaa mieliin, että tämä vaikuttaa suoraan Euroopan turvallisuuteen ja vaurauteen, ja painottaa siksi, että on kiireellisesti vahvistettava EU:n myönteistä panosta rauhaan, turvallisuuteen ja kehitykseen; korostaa tarvetta käyttää Global Gateway -aloitetta keskeisenä välineenä, jolla tarjotaan myönteisiä kumppanuuksia infrastruktuurin, terveyden ja digitalisaation kaltaisilla aloilla ja autetaan siten parantamaan paikallisväestön elämää ja torjumaan autoritaaristen voimien lisääntyvää läsnäoloa maanosassa; kehottaa jatkamaan hyvään hallintotapaan, valmiuksien kehittämiseen ja kumppanuuteen tehtäviä EU:n investointeja, joilla pyritään ehkäisemään valtioiden romahtamista, muuttoliikkeen heijastusvaikutuksia ja laitonta kauppaa sekä torjumaan terrorismia;

87.muistuttaa uhasta, jonka islamilainen terrorismi aiheuttaa Afrikassa, varsinkin uskonnollisille yhteisöille, kuten kristityille, ja panee merkille tehostetun terrorisminvastaisen yhteistyön Yhdysvaltojen ja Nigerian välillä, mukaan lukien äskettäiset toimet Islamilainen valtio -ryhmään yhteydessä olevia ryhmiä vastaan; varoittaa ulkopuolisten sotilaallisten toimien tahattomista seurauksista, mukaan lukien riski siitä, että ruokitaan ääriliikkeiden narratiiveja, mielikuvia ulkomaisesta väliintulosta ja paikallista kaunaa, jotka saattavat horjuttaa vakautta ja konfliktinratkaisua; tähdentää, että EU:n ja Yhdysvaltojen olisi tehostettava yhteisiä toimia, joilla tuetaan hallinto- ja turvallisuusvalmiuksia, ehkäistään radikalisoitumista, torjutaan terrorismia ja suojellaan uskonnollisia vähemmistöjä;

88.korostaa, että EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat ovat samanmielisiä ja niillä on yhteiset arvot sekä yhteinen historia, kulttuuri ja uskonto ja niissä puhutaan samoja kieliä, minkä vuoksi ne voisivat muodostaa luonnollisia kumppanuuksia nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa; panee merkille, että EU:n toiminta alueella on viime vuosikymmeninä vähentynyt olemattomiin ja että tästä aiheutunutta tyhjiötä täyttävät nyt Kiinan ja Venäjän kasvava vaikutusvalta; kehottaa komissiota ja komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa varmistamaan, että kumppanuudessa Latinalaisen Amerikan ja Karibian kanssa siirrytään sanoista tekoihin, esittämällä etenemissuunnitelman, jolla vahvistetaan molempien alueiden valmiuksia toimia kilpailun leimaamassa maailmanjärjestyksessä; suhtautuu myönteisesti Santa Martan huippukokouksessa marraskuussa 2025 hyväksyttyyn yhteiseen julkilausumaanVuoden 2025 CELAC–EU-huippukokouksen yhteinen julkilausuma, Santa Marta, Kolumbia, 9. marraskuuta 2025.; painottaa, että tämän uudistetun toimintaohjelman on vastattava kansalaisten toiveisiin edistämällä osallistavaa kasvua, vähentämällä eriarvoisuutta ja tukemalla alueellista yhdentymistä esimerkiksi varmistamalla, että Global Gateway -strategia tuottaa konkreettisia hyötyjä paikallisyhteisöille avointen investointien avulla; muistuttaa, että EU:n uskottavuus kumppanina on riippuvainen sellaisen yhteistyömallin tarjoamisesta, joka eroaa selvästi muiden maailmanlaajuisten toimijoiden ja kestämättömiin liiketoimintakäytäntöihin turvautuvien monikansallisten yhtiöiden lähestymistavoista, jotka perustuvat hyväksikäyttöön; kehottaa komissiota ja komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa lisäämään EU:n geopoliittista vaikutusvaltaa alueella, vahvistamaan suhteita ja tehostamaan kansainvälisiä diplomaattisia toimia vastauksena autoritaaristen hallintojen nousuun; suhtautuu tältä osin myönteisesti äskettäiseen EU–CELAC-huippukokoukseen; kehottaa jälleen lisäämään huomattavasti kahdenvälistä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden ja erityisesti huumekaupan torjumiseksi;

89.on erittäin huolestunut autoritaaristen hallintojen Kuubassa ja Nicaraguassa käyttämistä taktiikoista, erityisesti opposition edustajiin kohdistetuista tukahduttamistoimista, riippumattomiin tiedotusvälineisiin kohdistuvista rajoituksista ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumisesta; tuo esiin erityisesti Nicaraguan katoliseen kirkkoon kohdistetut tukahduttamistoimet; vaatii kaikkia Latinalaisen Amerikan maita ja kansainvälistä yhteisöä välttämään konflikteja ja tekemään yhteistyötä näiden hallintojen painostamiseksi diplomatian keinoin; kehottaa komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja komissiota käyttämään kaikkia tarvittavia käytettävissä olevia välineitä, mitään niistä pois sulkematta, varmistaakseen näiden maiden kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten demokratia- ja ihmisoikeuslausekkeiden noudattamisen, mikä voisi tarkoittaa myös sopimusten tarkistamista erityisesti Kuuban osalta, joka on lisäksi Venäjän ja Valko-Venäjän hallintojen läheinen kumppani ja antaa niille poliittista tukea ja vaikuttaa kielteisesti Euroopan turvallisuuteen muun muassa edistämällä satojen kuubalaisten palkkasotilaiden osallistumista Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan; korostaa, että kyseiset hallinnot eivät voi enää hyötyä EU:n kanssa tehtävästä etuoikeutetusta yhteistyöstä, kuten poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen nojalla tehtävästä yhteistyöstä; on syvästi huolestunut demokraattisten periaatteiden rapautumisesta ja perustuslaillisten takeiden tahallisesta kiertämisestä El Salvadorissa, erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuden puutteesta ja hallituksen toimien avoimuuden puutteesta, liiallisesta voimankäytöstä, perusteettomasta militarisoinnista sekä kokoontumis- ja lehdistönvapauden kasvavista rajoituksista;

90.kehottaa kiinnittämään huomiota parlamentin ja neuvoston Venezuelan poliittisesta kriisistä aiemmin hyväksymiin kantoihin; palauttaa mieliin, että EU on johdonmukaisesti todennut, että Nicolás Madurolta puuttui demokraattisesti valitun presidentin legitiimiys, eikä häntä sen vuoksi tunnustettu sellaiseksi; odottaa viimeaikaisen kehityksen avaavan mahdollisuuksia demokraattiseen edistykseen Venezuelan kansalle ja kansalaisyhteiskunnalle; korostaa kuitenkin, että tapa, jolla poliittinen muutos tapahtuu, on olennaisen tärkeä, ja panee erittäin huolestuneena merkille, että laillisten monenvälisten kehysten ulkopuolella toteutetut Yhdysvaltojen yksipuoliset sotilaalliset toimet herättävät merkittäviä kysymyksiä kansainvälisen oikeuden nojalla ja ne uhkaavat horjuttaa aidon, osallistavan ja rauhanomaisen demokraattisen siirtymän legitiimiyttä ja kestävyyttä; painottaa, että kansainvälisen oikeuden periaatteita ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa – mukaan lukien suvereeniuden kunnioittaminen, alueellinen koskemattomuus ja voimankäytön kielto – täytyy vaalia kaikissa olosuhteissa, ja huomauttaa, että YK:n turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenillä on tässä erityinen vastuu; tukee nopeaa, rauhanomaista ja Venezuelan johdolla tapahtuvaa siirtymistä demokratiaan, jotta voidaan vakauttaa maa ja mahdollistaa maanpaossa elävän väestön paluu; on ilahtunut siitä, että poliittisia vankeja on alettu vapauttaa, ja pitää tätä myönteisenä signaalina; palauttaa mieliin, että heitä on pidetty vangittuina oikeudettomasti epäinhimillisissä ja julmissa oloissa; vaatii vapauttamaan ehdoitta kaikki poliittiset vangit ja muut mielivaltaisesti pidätetyt henkilöt; tähdentää, että myös EU:n painopisteenä on torjua kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumekauppaa, jotka aiheuttavat merkittäviä turvallisuushaasteita, mutta korostaa, että näihin haasteisiin täytyy puuttua jatkuvalla yhteistyöllä kansainvälistä oikeutta kaikilta osin kunnioittaen; painottaa, että Venezuelan uuden demokraattisesti valitun hallinnon olisi käytettävä Venezuelan öljy- ja luonnonvaroja hyvin hoidetulla tavalla siten, että se hyödyttää Venezuelan kansaa ja nostaa sen pois köyhyydestä ja edistää maan kestävää kehitystä;

91.korostaa, että Venezuelan kansan täytyy päättää omasta tulevaisuudestaan vapaissa ja rehellisissä vaaleissa;

92.on ilahtunut myönteisistä puheluista presidentti Trumpin ja presidentti Petron sekä presidentti Trumpin ja presidentti Sheinbaumin välillä keinona edistää rakentavaa ja diplomaattista yhteistyötä;

93.korostaa arktisen alueen kasvavaa geostrategista merkitystä ja toteaa jälleen, että tarvitaan johdonmukaista ja ajantasaista EU:n arktista politiikkaa; ilmaisee kasvavan huolensa Venäjän sotilaallisesta varustautumisesta arktisella alueella sekä sen harjoittamasta laittomasta merenkulun vapauden rajoittamisesta Koillisväylällä; panee yhä huolestuneempana merkille Kiinan kasvavan kiinnostuksen arktista aluetta kohtaan ja korostaa, että EU:n on pyrittävä löytämään tähän asianmukainen vastaus; tähdentää, että arktisen alueen on pysyttävä rauhan, vakauden ja rakentavan yhteistyön vyöhykkeenä; korostaa tarvetta vahvistaa alueellista vuoropuhelua ja koordinointia arktisen alueen kumppaneidemme, kuten Norjan, Yhdysvaltojen ja Kanadan, kanssa, jotta voidaan varmistaa turvallisuus, kestävä talouskehitys ja kyky selviytyä geopoliittisista ja ilmastoon liittyvistä haasteista; korostaa, että on tärkeää sisällyttää arktisen alueen ilmastonmuutosennusteet EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja pelastuspalvelua koskevaan suunnitteluun; kehottaa vahvistamaan arktisia kysymyksiä käsittelevän EU:n erityislähettilään toimeksiantoa ja resursseja, jotta voidaan parantaa politiikan koordinointia, kehityksen seurantaa ja yhteistyötä arktisen alueen kumppaneiden kanssa; kehottaa huolehtimaan siitä, että vuoden 1996 Ottawan julistuksen mukaisesti EU:n ja jäsenvaltioiden toiminta arktisella alueella edistää eikä heikennä alkuperäisyhteisöjen hyvinvointia ja oikeuksia; suhtautuu myönteisesti kaikkiin Grönlannin hallituksen mahdollisiin aloitteisiin, joilla vahvistetaan sen poliittisia, institutionaalisia ja taloudellisia suhteita EU:hun; kehottaa panemaan täytäntöön vuonna 2023 allekirjoitetun EU:n ja Grönlannin yhteisymmärryspöytäkirjan, jotta voidaan edelleen lujittaa tasavertaista ja kumpaakin osapuolta hyödyttävää kumppanuutta; korostaa, että tätä yhteistyötä olisi tuettava huomattavilla EU:n investoinneilla kestäviin infrastruktuurihankkeisiin raaka-aineiden arvoketjussa sekä muihin aloihin, kuten koulutukseen, jotta voidaan synnyttää pitkän aikavälin lisäarvoa sekä EU:lle että Grönlannille samalla, kun tuetaan Grönlannin omia painopisteitä, talouskehitystä ja sen kansan hyvinvointia;

94.kehottaa komissiota ja EUH:ta tehostamaan jäsenneltyä yhteistyötä alueellisten järjestöjen, kuten Aseanin, Afrikan unionin, Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön ja Persianlahden yhteistyöneuvoston, kanssa, jotta voidaan kehittää osallistavia alueellisia turvallisuusrakenteita ja koordinoida monenvälisiä poliittisia toimia, joita ovat muun muassaa)terveysturvallisuutta koskevat monialaiset kumppanuudet;b)yhteiset monipuolistamistoimet ja häiriönsietokykyiset arvoketjut luotettavien kumppaneiden kanssa;c)muuttoliikkeen hallintaan, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamiseen ja turvapaikkaoikeuden suojeluun liittyvä tehostettu yhteistyö;d)tehostettu yhteistyö ilmastonmuutoksen rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten käsittelemiseksi; korostaa, että ilmastonmuutos on yksi EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkittävistä haasteista; kehottaa EU:ta pitämään ilmastonsuojelua ja ilmastodiplomatiaa merkittävänä osana ulkopolitiikkaansa;e)maailmanlaajuisten toimien nopea elvyttäminen seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä;f)naisten oikeuksien puolustaminen maailmanlaajuisesti nyt kun sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia halutaan ajaa alas eri puolilla maailmaa;g)kollektiivisen tuen antaminen YK:lle, erityisesti Kansainväliselle tuomioistuimelle ja kaikille muille kansainvälisille järjestöille, jotka ovat olennaisen tärkeitä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen ylläpitämiseksi;

95.muistuttaa, että EU:n ulkoista toimintaa ohjaavat SEU 2 artiklassa, 3 artiklan 5 kohdassa ja 21 artiklassa vahvistetut arvot ja periaatteet, jotka innoittivat itse EU:n perustamista, kehittämistä ja laajentumista;

96.muistuttaa, että EU:n uskottavuus on riippuvainen sen kyvystä toimia johdonmukaisesti etenkin ulkoisen edustuksensa suhteen sekä sen kyvystä toimia päättäväisesti sen suojellessa kansalaisiaan ja turvatessa etujaan; korostaa, että kynnys määrätietoisten toimien toteuttamiselle olisi tehtävä johdonmukaisesti selväksi ja että näihin toimiin olisi kuuluttava yksiselitteisiä vastatoimia vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, järjestelmälliseen sortoon, myös parlamenttien jäsenten ja poliittisen opposition vastaiseen sortoon, ja vakavaan korruptioon sekä kleptokratiaan; kannattaa EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän (Magnitski-tyyppisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän) laajentamista kattamaan järjestelmällinen sorto ja korruptio; korostaa, että korruptio mahdollistaa ihmisoikeusloukkauksia ja -rikkomuksia sekä demokratian periaatteiden ja oikeusvaltion rapautumisen ja pahentaa niitä; kehottaa EU:ta kehittämään lainsäädäntöä, joka vastaa Yhdysvaltojen ulkomaisia korruptiokäytäntöjä koskevaa lakia;

97.kannustaa syvempään koordinointiin G7-ryhmän ja muiden demokraattisten kumppaneiden, kuten G20-ryhmän, kanssa, jotta maailmanlaajuisten normien rikkomiseen voidaan vastata yhdenmukaisella tavalla;

98.korostaa, että on tärkeää varmistaa, että EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ohjaavat sukupuolten tasa-arvoa ja naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaa toimintaohjelmaa tukevat periaatteet; kehottaa säilyttämään ne EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisinä periaatteina; kehottaa EUH:ta ja komissiota säilyttämään EU:n johtavan aseman naisten oikeuksien maailmanlaajuisessa edistämisessä panemalla perusteellisesti ja kunnianhimoisesti täytäntöön sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kolmannen EU:n toimintasuunnitelman; ilmaisee vakavan huolensa hlbtiq+ -henkilöiden oikeuksien kasvavasta vastustuksesta eri puolilla maailmaa;

99.kehottaa soveltamaan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa lapset huomioon ottavaa lähestymistapaa ja korostaa tarvetta vahvistaa AU:n, EU:n ja YK:n välistä koordinointia sodasta, pakkomuutoista ja/tai humanitaarisista kriiseistä kärsivien lasten ja nuorten suojelemiseksi;

100.kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota kaikkien vähemmistöjen, myös uskonnollisten vähemmistöjen, kuten kristittyjen, vainoon; tuomitsee jyrkästi kaiken uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvan väkivallan ja ilmaisee solidaarisuutensa uhreille ja heidän perheilleen; muistuttaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapautta ei voida erottaa muista perusoikeuksista ja että sitä olisi edistettävä keskinäisesti vahvistavalla tavalla; kehottaa sisällyttämään ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden sekä monimuotoisuuden suojelun EU:n ulkoiseen toimintaan; kehottaa siksi komissiota nimeämään uudelleen uskonnon- ja vakaumuksenvapautta EU:n ulkopuolella edistävän EU:n erityislähettilään;

101.korostaa tarvetta tukea sananvapauden puolustamista maailmanlaajuisesti, myös verkossa, sekä tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja arvopohjaista journalismia, erityisesti tutkivaa journalismia;

102.kehottaa EUH:ta ja komissiota kehittämään selkeitä ja avoimia vertailuarvoja EU:n pakotteiden tehokkuuden ja kokonaisvaikutuksen arvioimiseksi ja tiedottamaan niistä säännöllisesti parlamentille; korostaa, että pakotteiden täytäntöönpanoa on vahvistettava, ja painottaa, että on tärkeää tiedottaa pakotteiden tarkoituksesta ja vaikutuksista sekä EU:n kansalaisille että kumppanimaille yleisen luottamuksen ja kansainvälisen uskottavuuden säilyttämiseksi; muistuttaa, että rajoittavien toimenpiteiden johdonmukainen ja yhtenäinen toteuttaminen kaikissa jäsenvaltioissa on EU:n ulkoisen toiminnan tehokkuuden ja uskottavuuden edellytys;

103.korostaa, että on tärkeää reagoida kriiseihin oikea-aikaisesti ja koordinoidusti, ja tähdentää, että tehokas kriisinhallinta perustuu nopeaan päätöksentekoon, resurssien nopeaan käyttöönottoon ja kykyyn sopeutua muuttuviin tilanteisiin, ei pelkästään suunnitteluun tai narratiiveihin;

104.toteaa, että yksimielisyysvaatimus pakottaa jäsenvaltiot työskentelemään sinnikkäästi kompromissin ja yhtenäisyyden saavuttamiseksi ja että EU:n poliittinen vaikutusvalta maailmanpolitiikassa perustuu olennaisesti tähän; huomauttaa kuitenkin, että kompromissia yhtäältä yhtenäisyyden ihanteen ja toisaalta yksimielisyyden huomattavien kustannusten välillä olisi arvioitava huolellisesti;

105.pitää valitettavana, että käytännössä yksittäiset jäsenvaltiot ovat toisinaan käyttäneet veto-oikeuttaan sopimusten heikentämiseen, päätöksenteon viivyttämiseen tai yhteisten politiikkojen hyväksymisen estämiseen; toteaa, että mahdollisuudesta nopeisiin, tehokkaisiin ja vaikuttaviin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimiin määrätään muun muassa SEU-sopimuksen yhdyskäytävälausekkeissa, ja pitää valitettavana, ettei tätä mahdollisuutta ole edelleenkään hyödynnetty;

106.kehottaa jälleen neuvostoa siirtymään asteittain määräenemmistöpäätöksiin niillä YUTP:n osa-alueilla, joilla ei ole sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, ja erityisesti EU:n pakotejärjestelmän yhteydessä; panee merkille joidenkin jäsenvaltioiden huolenaiheet, jotka koskevat niiden vaikutusmahdollisuuksien koettua heikentymistä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa EU:n tasolla; muistuttaa, että komission varapuheenjohtajan /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tehtävänä on, kuten hänen toimeksiantokirjeessään todetaan, käynnistää niiden perussopimuksen määräysten soveltaminen, jotka mahdollistavat määräenemmistöpäätöksen YUTP:ssä, ja odottaa näin ollen komission varapuheenjohtajan /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan käyvän rakentavaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa tätä varten; kannustaa hyödyntämään kattavasti kaikkia nyt tarjolla olevia keinoja parantaa päätöksentekokykyä tässä suhteessa ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään enemmän ja avoimemmin rakentavaa äänestämästä pidättymistä SEU 31 artiklan 1 kohdan mukaisesti tilanteissa, joissa ne eivät voi tukea päätöstä mutta joissa ne eivät halua estää unionin yhteistä toimintaa; tähdentää, että tällä toimintatavalla vahvistetaan EU:n kykyä reagoida nopeasti ja yhdenmukaisesti kansainvälisiin kriiseihin ja kunnioitetaan samalla kansallista itsemääräämisoikeutta sekä osoitetaan, että yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka voi toimia tehokkaammin jo nyt ilman perussopimukseen tehtävää muutosta; toteaa, että määräenemmistöpäätösten käyttöönotossa voidaan edetä vain asteittain ja EU:n strategisen kulttuurin muodostumisen pohjalta;

107.pitää valitettavana, että EU:n maailmanlaajuinen näkyvyys ja poliittinen vaikutusvalta eivät useinkaan vastaa sen kaupallista, taloudellista ja diplomaattista jalanjälkeä; pitää valitettavana, että tämä näkyvyyden puute johtuu toisinaan EU:n ulkoisen edustuksen selkeyden puutteesta; korostaa tarvetta määritellä selkeästi komission varapuheenjohtajan /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, komission puheenjohtajan ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan toimivalta EU:n ulkoisen toiminnan ja edustuksen suhteen, jotta EU:n viesti olisi yhtenäinen ja myös sen kumppanit mieltäisivät sen sellaiseksi; kehottaa komissiota tehostamaan koordinointiaan EUH:n kanssa ulkoisessa toiminnassa myös varmistamalla, että toiminnassa noudatetaan kaikilta osin EUH:sta tehdyn päätöksenNeuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26. heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2010/427/oj). 3 artiklan 2 kohtaa ja 9 artiklaa, ja toteaa, että päätöstä on mahdollisesti tarpeen päivittää;

108.kehottaa neuvostoa ja komissiota puhumaan yhdellä äänellä; toteaa, että YUTP:n suhteen voidaan edistyä jonkin verran hyödyntämällä nykyisten perussopimusten määräyksiä, kuten yhdyskäytävälauseketta; korostaa, että perussopimuksissa olisi määrättävä nimenomaisesti mahdollisuudesta perustaa Euroopan puolustusunioni ja että komission varapuheenjohtajan /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan pyrkimyksiä tulla EU:n pääasialliseksi ulkoiseksi edustajaksi kansainvälisillä foorumeilla olisi tuettava;

109.on tyytyväinen Euroopan diplomaattikoulun toimiin, joilla edistetään EU:n diplomaattikuntaa ja diplomatiakulttuuria; kehottaa diplomaattikoulua ottamaan toimintaansa mukaan myös sellaisia EU:n kansalaisia, jotka eivät ole jäsenvaltioiden diplomaatteja; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että diplomaattikoululle osoitetaan riittävät resurssit, myös henkilöresurssit;

110.kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään pikaisesti ehdotuksia EU:n ulkoisen toiminnan tulevasta operatiivisesta rakenteesta ja ottamaan tätä varten kaikilta osin huomioon parlamentin 15. maaliskuuta 2023 antaman suosituksen EUH:n toiminnan tarkastelemisesta ja entistä vahvemmasta EU:sta maailmassaEuroopan parlamentin suositus 15. maaliskuuta 2023 neuvostolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EUH:n toiminnan tarkastelemisesta ja entistä vahvemmasta EU:sta maailmassa, EUVL C, C/2023/410, 23.11.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/410/oj).;

111.kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ehdottamaan johdonmukaista ja strategista viestintästrategiaa, jossa tuodaan esiin EU:n ulkoisen toiminnan hyötyjä ja jolla tuetaan EU:n tavoitteita ja torjutaan samalla EU:n ulkopuolisten maiden järjestämiä disinformaatiokampanjoita; kannustaa EUH:ta vahvistamaan EU:n poliittista läsnäoloa kumppanimaissamme ja muokkaamaan ulkoista toimintaamme kyseisissä maissa siten, että yleisö saa siitä paremmin tiedon, muun muassa monikielisillä kampanjoilla, kulttuuridiplomatialla ja paikallisten vaikuttajien ja tiedotusvälineiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla; tukee viestinnän sisällyttämistä EUH:n ohjelmasuunnitteluun suorituskykyperusteena; korostaa, että tällä strategialla olisi myös vahvistettava unionin rahoittamien hankkeiden näkyvyyttä selkeillä merkinnöillä, muun muassa sanoilla ”Euroopan unioni” ja EU:n lipulla, erityisesti ehdokasmaissa, jotta voidaan torjua pahantahtoisten toimijoiden pyrkimyksiä heikentää EU:n aloitteita;

112.kannattaa EU:n näkyvämpää läsnäoloa maailmanlaajuisissa huippukokouksissa, alueellisissa foorumeissa ja konfliktien sovittelufoorumeissa paitsi jäsenvaltioiden välityksellä myös näkyvän EU:n lipun alla;

113.kehottaa edistämään EU:n ja jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen lähentymistä, jotta voidaan parantaa kansallisen brändin rakentamisen ja EU:n viestinnän yhteisvaikutuksia Team Europe -lähestymistavan mukaisesti;

114.korostaa, että budjettirajoitukset muodostavat merkittävän esteen EU:n ulkoisen toiminnan näkyvyyden ja vaikutuksen lisäämiselle; korostaa, että ilman selkeää maantieteellistä ja temaattista priorisointia strategisia vaikutuksia ei ehkä saada aikaan, koska rajallisia resursseja joudutaan venyttämään liikaa; kehottaa komissiota ja EUH:ta asettamaan ulkoiset toimet tosiasialliseen tärkeysjärjestykseen, jotta voidaan määrittää, millä EU:n ulkoisilla toimilla voidaan saavuttaa parhaat poliittiset ja strategiset tulokset; muistuttaa tässä yhteydessä, että komission on voitava varmistaa, että varat todella hyödyttävät aiottua vastaanottajaa eikä niitä käytetä väärin;

115.kehottaa vahvistamaan EUH:ta – sekä sen päätoimipaikkaa että EU:n edustustoja – antamalla sille asianmukaiset taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta EU voi paremmin valmistautua nykyisiin ja uusiin maailmanlaajuisiin haasteisiin; peräänkuuluttaa EUH:lle mahdollisuutta valita ja rekrytoida pysyvän EU:n diplomaattihenkilöstönsä, Euroopan diplomaattikoulusta valmistuvat mukaan lukien, ja huolehtia siitä, että EUH:ssa vallitsee kaikilla tasoilla oikeudenmukaisempi sukupuolijakauma ja maantieteellinen tasapaino jäsenvaltioiden välillä;

116.korostaa Global Gateway -aloitteen strategista potentiaalia toimia paitsi investointialustana myös välineenä vahvistaa EU:n läsnäoloa ja näkyvyyttä maailmanlaajuisesti; pitää myönteisenä, että komissio on asettanut Global Gateway -hankkeiden täytäntöönpanon etusijalle; on huolissaan raporteista, joiden mukaan useiden Global Gateway -hankkeiden toteuttajina on kiinalaisyrityksiä, mikä on suoraan vastoin aloitteen tavoitteita tarjota vaihtoehto Kiinan Uusi silkkitie -aloitteelle ja luoda aitoa kansallista arvoa kumppanimaissa; kehottaa siksi suorittamaan välittömästi kaikkia Global Gateway -strategiassa mukana olevia kiinalaisyrityksiä koskevan tutkinnan; muistuttaa, että Global Gatewayn olisi edistettävä maailmanlaajuista vakautta ja turvallisuutta ja vahvistettava samalla Euroopan häiriönsietokykyä; korostaa lisäksi, että poliittisten sitoumusten ja geopoliittisten tavoitteiden yhdenmukaistamiseksi on uusittava sitoutuminen oikea-aikaiseen täytäntöönpanoon, varmistettava vahvempi paikallistason vastuunotto hankkeiden määrittelyssä ja määriteltävä tarkkaan yksityisen sektorin osallistuminen; kehottaa komissiota nopeuttamaan hankkeiden toteuttamista ja järkeistämään lippulaivahankkeiden määrää aloitteen vaikutuksen maksimoimiseksi; katsoo lisäksi, että Global Gateway -hankkeet edellyttävät parempaa julkista viestintää, erityisesti silloin, kun on kyse välillisestä hallinnoinnista täytäntöönpanokumppaneiden kanssa, kuten Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan sekarahoitetuista toimista, joihin osallistuu useita sidosryhmiä; kehottaa siksi komissiota ja EUH:ta vahvistamaan järjestelmällisesti EU:n rahoittamiin toimiin liittyvää viestintää, jotta varmistetaan johdonmukainen viestintä unionin johtajuudesta ja lisäarvosta, niiden osoittaminen selkeästi sekä niiden konkreettinen näkyvyys; huomauttaa, että tähän aloitteeseen osoitetut 300 miljardin euron määrärahat ovat alle kolmanneksen Kiinan vastaavan yhteyksiin ja infrastruktuuriin keskittyvän Uusi silkkitie -aloitteen jo käynnissä olevien hankkeiden koosta; suosittelee vahvistamaan parlamentin valvontaroolia, jotta voidaan varmistaa suurempi vastuuvelvollisuus ja avoimuus Global Gateway -hankkeiden rahoitusprosessissa, ja toteaa tämän tarkoittavan muun muassa komission ja EUH:n säännöllistä raportointia, hankkeiden valinnan ja täytäntöönpanon tehostettua parlamentaarista valvontaa sekä tulosten ja vaikutusten järjestelmällistä arviointia;

117.vahvistaa, että EU:n erityisedustajien tehtävänä on edistää EU:n politiikkatoimia ja intressejä tietyillä alueilla ja tietyissä maissa, ja toteaa, että erityisedustajat ovat tärkeässä asemassa kehitettäessä vahvempaa ja tehokkaampaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sillä he mahdollistavat EU:n aktiivisen poliittisen läsnäolon keskeisissä maissa ja keskeisillä alueilla ja antavat EU:lle kasvot ja äänen; korostaa olevan tärkeää, että EU:n erityisedustajilla on laaja ja joustava toimeksianto, jota voidaan mukauttaa muuttuviin geopoliittisiin olosuhteisiin niin, että voidaan edistää EU:n politiikkoja ja etuja tietyillä alueilla ja tietyissä maissa; on vakaasti sitä mieltä, että uudet EU:n erityisedustajat olisi nimitettävä vasta parlamentin kuulemisen jälkeen;

118.kehottaa omaksumaan uuden lähestymistavan ehkäisevään diplomatiaan ennakoivana ulkopolitiikan välineenä, jolla ehkäistään, sovitellaan ja ratkaistaan rauhanomaisesti osapuolten välisiä konflikteja; kehottaa EUH:ta yhdistämään EU:n ehkäisevän diplomatian välineet rakenteellisiin ehkäiseviin mekanismeihin ja toimiin, kuten konflikteihin osallistuvien eri toimijoiden välisiin poliittisiin sopimuksiin, sovintoa, rauhanrakentamista ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyjä koskeviin kansallisiin vuoropuheluihin sekä totuus- ja sovintokomissioihin;

119.muistuttaa, että parlamentille kuuluva talousarviotehtävän hoitaminen liittyy erottamattomasti sille osoitettuun tehtävään huolehtia demokraattisesta valvonnasta ja tulla kuulluksi; korostaa, että parlamentti hoitaa budjettitehtäväänsä yhdessä neuvoston kanssa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta, joka käsittää myös yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan; muistuttaa, että parlamentti huolehtii myös näiden politiikkojen poliittisesta valvonnasta ja sitä kuullaan niistä SEU 36 artiklan mukaisesti;

120.korostaa, että YUTP:n talousarviossa sekä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä ja liittymistä valmistelevaa tukivälinettä koskevassa talousarvion osassa tarvitaan yksityiskohtaisempaa budjettinimikkeistöä, jonka avulla budjettivallan käyttäjä voi asettaa poliittiset ja maantieteelliset painopisteet vuotuisen talousarviomenettelyn puitteissa;

121.kehottaa jälleen edistämään sellaisen järjestelmän perustamista, jossa unionin ulkopuolella ilmeneviä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä koskevat tiedustelutiedot kulkevat jäsenvaltioista EUH:hon automaattisesti ja jatkuvasti; kehottaa tässä mielessä vahvistamaan EU:n tiedusteluanalyysikeskusta, EUH:n kriisinhallintakeskusta ja EU:n satelliittikeskusta myöntämällä niille lisää henkilöstöä ja taloudellisia resursseja sekä parantamalla niiden valmiuksia; kehottaa parantamaan tiedustelun ja/tai arkaluonteisten tietojen parissa työskentelevien yksiköiden turvallisuusprotokollia;

122.muistuttaa, että parlamentilla on erityinen rooli EU:n ulkoisen toiminnan näkyvyyden ja vaikutuksen tehostamisessa ja näin ollen se täydentää EU:n ja jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen toimia;

123.katsoo, että EU:n ulkoisen toiminnan parlamentaarista valvontaa on vahvistettava, mikä tarkoittaa muun muassa säännöllistä ja oikea-aikaista mutta kuitenkin suojattua pääsyä luottamuksellisiin tietoihin ja jäsenneltyjä vuoropuheluita SEU 36 artiklan mukaisesti; korostaa, että komission varapuheenjohtajalta /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealta edustajalta ja EUH:lta on saatava enemmän tietoa toimista, joita on toteutettu ulkoasioita koskevissa päätöslauselmissa esitettyjen parlamentin suositusten noudattamiseksi, ja aikaansaaduista vaikutuksista; korostaa, että demokraattinen valvonta ei voi olla tehokasta ilman tosiasiallista pääsyä turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja arviointeihin, ja kehottaa parantamaan vuoden 2002 toimielinten sopimusta, jotta se soveltuisi nykyiseen turvallisuustilanteeseen;

124.korostaa, että jokainen edellä mainittu pyyntö edellyttää komission varapuheenjohtajalta /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealta edustajalta asianmukaista kirjallista vastausta; kehottaa komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa vastaamaan nopeasti ja kirjallisesti parlamentin esittämiin kehotuksiin ja pyyntöihin ja sen ilmaisemiin huolenaiheisiin; katsoo, että valiokunnassa tai täysistunnossa annetut suulliset lausumat voivat olla riittäviä vain poikkeuksellisissa tai kiireellisissä tapauksissa; tähdentää, että nykyisessä haastavassa geopoliittisessa tilanteessa parlamentin ja komission varapuheenjohtajan /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan välinen tiivis yhteistyö ja kumppanuus ovat strategisesti tärkeitä; korostaa, että YUTP:tä tai YTPP:tä koskevat päätökset, joista aiheutuu menoja, ovat näiden politiikkojen osalta aina perusvalintoja ja niiden on kuuluttava parlamentaarisen valvonnan piiriin; odottaa järjestelmällisempää keskustelua ennen valtuutusten ja YUTP-strategioiden hyväksymistä sekä parempaa tiedonkulkua neuvotteluista ja kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanosta sekä ja yhteisymmärryspöytäkirjoista;

125.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.