A.toteaa, että täsmäiskuja koskevan suorituskyvyn laajamittainen yleistyminen on muuttanut pysyvästi nykyaikaista taistelukenttää, EU:n puolustustarpeita ja jäsenvaltioiden resilienssille asetettuja vaatimuksia;

B.toteaa, että viimeaikaiset vihamieliset droonivälikohtaukset ja alueloukkaukset EU:n jäsenvaltioissa, etenkin unionin itäisellä sivustalla, ovat osoittaneet, että kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi ja resilienssin parantamiseksi tarvitaan kiireellisesti monikerroksisia puolustusjärjestelmiä, joissa yhdistyvät kineettiset ja ei-kineettiset droonientorjuntajärjestelmät; toteaa, että drooneja käytetään nykyään moniin tarkoituksiin, kuten taktiseen tiedusteluun, harhautusoperaatioihin, maalinmääritykseen ja täsmäiskuihin, ja että niiden laajalle levinnyt käyttö todellisissa taisteluolosuhteissa Ukrainassa ja muissa meneillään olevissa konflikteissa on tuonut muutoksia ilmapuolustusvaatimuksiin ja operatiivisiin doktriineihin;

C.toteaa, että drooneista on tullut nykyaikaisen sodankäynnin ja hybridikonfliktien määräävä piirre ja taisteluvoiman moninkertaistava tekijä, sillä ne tuottavat reaaliaikaista tiedustelutietoa ja nopeuttavat päätöksentekoa; toteaa, että muitakin miehittämättömiä järjestelmiä, kuten miehittämättömiä maajärjestelmiä (UGS), miehittämättömiä pinta-aluksia (USV) ja miehittämättömiä merenalaisia ajoneuvoja (UUV), käytetään enenevässä määrin ja ne on otettava huomioon tulevassa puolustussuunnittelussa; katsoo, että Euroopan on mukautettava ilma- ja yhteisoperaatioita koskevia konseptejaan ja varmistettava, että miehittämättömien ilma-alusten kaikessa sotilaallisessa käytössä noudatetaan täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta, myös ihmisoikeussopimuksia;

D.toteaa, että vastapuolten drooninvalmistuskapasiteetin nopea kehitys ulkoisten kumppanien tuella sekä tiettyjen kolmansien maiden hallitseva markkina-asema keskeisten komponenttien, kuten anturien, akkujen, puolijohteiden ja harvinaisten maametallien, alalla lisäävät strategisia riippuvuuksia ja tuovat korostetusti esiin, että Euroopan kaksikäyttöinnovoinnin perustaa ja turvallisia toimitusketjuja on kiireellisesti vahvistettava; toteaa, että Venäjä lisää edelleen droonien tuotantoaan ja tuottaa jo useita miljoonia drooneja vuodessa, mikä on enemmän kuin Yhdysvaltojen ja Euroopan tuotanto yhteensä, ja että venäläiset ovat alkaneet kehittää myös vaanivia ampumatarvikkeita ja raskaampien järjestelmien prototyyppejä; toteaa, että Iran ja Kiina tukevat Venäjän drooniteollisuuden kapasiteettia, mikä on johtanut täsmäiskuihin kykenevien, yhä tappavampien ja kehittyneempien droonien laajamittaiseen yleistymiseen;

E.toteaa, että drooneista on tullut nykyaikaisen sodankäynnin määräävä piirre, mistä kertoo esimerkiksi se, että ne ovat aiheuttaneet Ukrainassa enemmän kuolonuhreja kuin mikään muu asejärjestelmä; toteaa, että drooneja käytetään nyt laajasti useissa konflikteissa eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Gazassa, Israelissa, Libanonissa, Iranissa, Jemenissä, Sudanissa, Myanmarissa ja Azerbaidžanin sodassa Armeniaa vastaan sekä Punaisellamerellä kansainvälisiin aluksiin kohdistetuissa hyökkäyksissä;

F.ottaa huomioon, että eurooppalainen drooniekosysteemi koostuu suurelta osin pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset) ja startup-yrityksistä, jotka ovat teknologisen innovoinnin, joustavuuden ja kilpailukyvyn kantava voima, ja että ottamalla droonijärjestelmiä strategisesti käyttöön voidaan merkittävästi parantaa tilannetietoisuutta syrjäisillä, haurailla tai konfliktialttiilla raja-alueilla, kerätä reaaliaikaista tietoa ja auttaa merkittävästi havaitsemaan ja torjumaan erilaisia uhkia;

G.toteaa, että droonijärjestelmien laajamittainen käyttö Ukrainassa on osoittanut niiden ratkaisevan merkityksen paitsi taktisen tiedustelun ja iskujen toteuttamisen välineinä myös puolustuslinjojen, lääkinnällisen evakuoinnin ja lääkintätarvikkeiden toimitusten ylläpitämisessä sekä elektronisessa sodankäynnissä ja signaalitiedustelussa, viestinvälityksessä, miinojen ja improvisoitujen räjähteiden havaitsemisessa ja neutraloinnissa, reaaliaikaisessa kartoituksessa ja valvonnassa, etsintä- ja pelastusoperaatioissa, saattueiden suojaamisessa, vaanivina ampumatarvikkeina ja täsmäiskuissa, harhautusoperaatioissa, kemiallisiin, biologisiin, säteileviin ja ydinaineisiin (CBRN) liittyvässä seurannassa ja sotarikosten dokumentoinnissa; toteaa, että droonijärjestelmät ovat kehittymässä tukivälineistä keskeisiksi taistelun mahdollistajiksi, jotka ovat toimintakykyisiä voimakkaankin laajakaistaisen häirinnän alaisena; toteaa, että merellä käytettävät droonit ovat luoneet meriturvallisuuteen uuden paradigman, joka ulottuu miinojen havaitsemisesta sotilaskohteita vastaan tehtyihin hyökkäyksiin, mistä on nähty esimerkkejä Mustallamerellä ja Itämerellä, ja että ne asettavat uuden haasteen EU:n turvallisuudelle suurilla merisotatoimialueilla, kuten Välimerellä;

H.katsoo, että avaruussijoitteisten resurssien yhdistäminen droonikuvaukseen voi tarjota jatkuvaa, ristiinvalidoitua ja luotettavaa tilannetietoisuutta, jota voidaan hyödyntää varhaisvaroitukseen, kriisinhallintaan, hybridiuhkien havaitsemiseen sekä terroristien liikkeiden ja salakuljetusreittien tarkkailuun ja raja-alueiden valvontaan;

I.toteaa, että 60 prosenttia droonien komponenteista on peräisin Yhdysvalloista ja Kiinasta, mikä aiheuttaa kriittisen haavoittuvuuden EU:n puolustusvalmiudelle vuoteen 2030 mennessä; toteaa, että kiinalaiset yritykset valmistavat suurimman osan droonien kokoamiseen tarvittavista komponenteista, kuten puolijohteista, tehotransistoreista, magneeteista, akuista ja navigointisiruista; katsoo, että strategisella yhteistyöllä olisi myös puututtava kasvavaan teknologiseen kilpailuun Venäjän ja Kiinan taholta ja turvattava drooneihin ja niiden torjuntaan liittyvien kestävien suorituskykyjen edellyttämien innovaatioiden ja materiaalien saatavuus eurooppalaisille;

J.toteaa, että Kiina on noussut johtoon droonialalla ja tuottaa monia erilaisia taisteluun ja taktiseen tiedusteluun käytettäviä järjestelmiä ja että se myös investoi merellä käytettäviin drooneihin ja autonomisten pienoisdroonien parviin; toteaa, että sen aseistettuja drooneja on viety maasta laajamittaisesti ja että kolmannet maat ovat käyttäneet niitä useilla sotatoimialueilla;

K.toteaa, että kiinalaisen DJI-yhtiön osuus kaupallisten droonien markkinoista on arviolta 74 prosenttia ja että kiinalaiset yritykset valmistavat suurimman osan droonien kokoamiseen tarvittavista komponenteista, kuten puolijohteista, tehotransistoreista, magneeteista, akuista ja navigointisiruista; toteaa, että Kiinassa valmistetaan yhdeksän kymmenestä anturista tai optisesta järjestelmästä, joita tarvitaan kohteiden tunnistamiseen ja niihin iskemiseen; toteaa, että Kiinan hallinto valvoo 85:ttä prosenttia maailmanlaajuisesta litiumakkujen tuotantokapasiteetista ja 98:aa prosenttia harvinaisten maametallien jalostuksesta, jotka ovat välttämättömiä sekä kulutuselektroniikassa että nykyaikaisissa aseissa, mikä tekee Euroopasta riippuvaisen Kiinan toimituksista; toteaa, että Kiina on alkanut rajoittaa droonien komponenttien ja materiaalien vientiä ukrainalaisille ja länsimaisille ostajille; toteaa, että Kiina, joka käytännössä säätelee tarvittavien materiaalien – raaka-aineista akkuihin ja ohjelmistoihin – saantia ja lisää toimituksiaan Venäjälle, vaikuttaa ratkaisevasti droonisodankäynnin luonteeseen;

L.toteaa, että Kiina otti 9. lokakuuta 2025 käyttöön harvinaisten maametallien ja niihin liittyvän jalostusteknologian laajan vientivalvonnan perustellen sitä kansalliseen turvallisuuteen liittyvillä huolenaiheilla;

M.toteaa, että uudet säännöt kattavat lähes kaikki droonien valmistuksen ja droonientorjuntaan liittyvien suorituskykyjen kannalta välttämättömät harvinaiset maametallit ja että niissä kiinalaiset toimittajat velvoitetaan hankkimaan vientilupa maan kauppaministeriöltä, minkä seurauksena koko EU:n drooniteollisuus on riippuvainen Kiinan viranomaisten myöntämistä vientiluvista; toteaa, että tästä syystä on strategisesti välttämätöntä tehdä drooniteollisuuden toimitusketjun loppupäästä häiriönsietokykyinen ja autonominen;

N.toteaa, että Kiinan uusissa vientirajoituksissa, joista ilmoitettiin ja jotka pantiin osittain täytäntöön 9. lokakuuta 2025, edellytetään vientilupaa tuotteille, jotka sisältävät vaikka vain pieniä määriä (yli 0,1 prosenttia) Kiinassa louhittuja tai jalostettuja harvinaisia maametalleja, ja että Kiinan hallinto on nimenomaisesti ilmoittanut, ettei lupia myönnetä ulkomaisille puolustusalan toimijoille;

O.katsoo, että EU:n on kiireellisesti kehitettävä vaihtoehtoisia hankintalähteitä, kierrätyskapasiteettia ja itsenäistä kriittisten raaka-aineiden louhintaa, jotta voidaan vähentää Kiinan vientirajoitusten ja maailmanlaajuisen toimitusketjujen keskittymisen aiheuttamia haavoittuvuuksia;

P.katsoo, että drooneihin ja droonientorjuntajärjestelmiin liittyvien suorituskykyjen hankintaa ja rahoitusta voidaan pitää palveluna, joka edellyttää koulutettua henkilöstöä, älykkäitä investointeja, yksinkertaistettuja menettelyjä, julkisen ja yksityisen rahoituksen saatavuutta, alueellisia tuotantokeskuksia ja tiivistä yhteistyötä pk-yritysten, teknologiayritysten ja tiedemaailman kanssa;

Q.katsoo, että jäsenvaltioiden täytyy pyrkiä yhdenmukaistamaan doktriineja, koulutustiloja, sertifiointimenettelyitä, kokoonpanolinjoja, taistelukentän koordinointia, reaaliaikaista kohteenmääritystä, koulutusta, häiriönsietokykyisiä johtamisjärjestelyitä ja kaiken edellä mainitun kokonaisvaltaista integrointia;

R.katsoo, että tämän yhdenmukaistamisen olisi katettava droonien käyttöä ja tuotantoa koskevat asiaankuuluvat lait ja asetukset ja varmistettava täysi yhteensopivuus Naton doktriinien ja STANAG-vaatimusten kanssa ja että siinä olisi edistettävä Ukrainan kanssa yhteistä koulutusta operatiivisen valmiuden nopeuttamiseksi;

S.katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä ottamaan johtoasema droonien alalla syventämällä yhteistyötä koulutuksessa, sertifioinnissa, teollisessa kokoonpanossa ja operatiivisessa koordinoinnissa kunnioittaen samalla täysimääräisesti kansallista itsemääräämisoikeutta, kuten SEU 4 artiklan 2 kohdassa ja 42 artiklan 2 kohdassa määrätään;

T.katsoo, että strategiset kumppanuudet ovat olennaisen tärkeitä operatiivisia vähimmäiskykyjä varten tarvittavan massan ja laadullisen etulyöntiaseman saavuttamiseksi sekä asiantuntemuksen ja raaka-aineiden saatavuuden varmistamiseksi;

U.katsoo, että tällaisilla kumppanuuksilla on vahvistettava Euroopan turvallisuus- ja puolustusalan suorituskykyjä ja niiden on pysyttävä vastavuoroisina, avoimina ja johdonmukaisina, samalla kun vältetään kriittisiä riippuvuuksia kolmansista maista puolustusteknologian, komponenttien, ohjelmistojen ja raaka-aineiden aloilla;

V.pitää erityisen tärkeänä yhteistyötä keskeisten kumppaneiden, kuten Ukrainan, kanssa, kun otetaan huomioon maan verraton kokemus taistelukentiltä, nopeat innovointi- ja mukauttamissyklit, siviili- ja sotilasalan innovaatioekosysteemien yhdistäminen ja suuri droonintuotantokapasiteetti, jotka tarjoavat ainutlaatuisia näkymiä Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan (EDTIB) vahvistamiselle;

W.toteaa, että kokemustenvaihto sellaisten kumppanien kanssa, joilla on kokemusta kehittyneiden droonientorjuntajärjestelmien kehittämisestä droonipuolustusta varten, on ratkaisevan tärkeää Euroopan resilienssin kannalta;

X.toteaa, että kumppanuudet Länsi-Balkanilla ja EU:n välittömässä naapurustossa ovat olennaisen tärkeitä myös alueellisen vakauden ja resilienssin kannalta;

Y.katsoo, että Länsi-Balkanilla, jonka mailla on yli 2 500 kilometrin pituudelta maarajoja EU:n kanssa ja joka on sen lähin naapurialue, on välitöntä strategista merkitystä EU:n turvallisuudelle, vakaudelle ja vauraudelle;

Z.toteaa, että EU:n lähialueilla on useita konflikteja, joissa on käytetty runsaasti drooneja, ja että useiden jäsenvaltioiden ilmatilaan on tunkeutunut vihamielisiä drooneja; katsoo, että drooneja koskevassa pohdinnassa on otettava huomioon Euroopan kaikkien sivustojen suojaaminen;

AA.toteaa, että alueet, joilla on yhteisiä maa- tai merirajoja EU:n jäsenvaltioiden kanssa, ovat ratkaisevassa asemassa droonien ja puolustusteknologioiden kehittämisessä ja testaamisessa, kun otetaan huomioon niiden maantieteellisestä ja geopoliittisesta asemasta Euroopan turvallisuusympäristössä johtuvat erityisvaatimukset; toteaa, että Länsi-Balkanin, Välimeren ja Mustanmeren alueet ovat kaikki alttiita pahantahtoiselle ulkomaiselle vaikuttamiselle, hybridiuhkille, disinformaatiolle ja poliittiselle sekaantumiselle, joilla pyritään heikentämään Euroopan turvallisuutta; toteaa, että nämä alueet ovat alttiita vihamieliselle droonitoiminnalle ja että EU:n kumppanit näillä alueilla muodostavat olennaisen tärkeän ensimmäisen puolustuslinjan pyrittäessä turvaamaan yhteinen turvallisuutemme;

AB.ottaa huomioon, että terroristijärjestöt käyttävät drooniteknologiaa hyökkäyksiin poliittisia henkilöitä vastaan, EU:n vankiloihin tunkeutumiseen ja räjähteiden ja aseiden kuljettamiseen;

AC.katsoo, että merellä käytettävät droonit ovat merkittävä uhka sekä kaupallisille ja sotilasaluksille että tärkeille kauppareiteille, mikä tekee puolustusvoimavarojen kehittämisestä välttämätöntä;

AD.panee merkille, että Ukraina tuottaa vuosittain 4,5 miljoonaa droonia samalla, kun siihen kohdistuu joka päivä yhä kehittyneemmillä venäläisillä drooniparvilla toteutettuja hyökkäyksiä, ja toteaa, että maa on osoittanut Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman julman hyökkäyssodan aikana, että drooniteollisuutta voidaan parantaa ja nykyaikaistaa nopeasti, mikä tuo keskeiset teknologiat kaikkien saataville ja mahdollistaa tehokkaan itsepuolustuksen;

AE.katsoo, että Ukrainan innovointi taistelukentillä ja maan kasvava tuotantokapasiteetti olisi saatava asteittain osaksi Euroopan puolustusalan teollista ja teknologista perustaa;

AF.toteaa, että Venäjä ja Kiina ovat johtavia toimijoita drooniteknologian massiivisessa kehittämisessä ja leviämisessä ja että niiden innovointisykli on kolmesta kuuteen kuukautta;

AG.pitää Euroopan valtioiden riippuvuutta kolmansista maista tällä alalla kestämättömänä strategisena haavoittuvuutena; pitää sen vuoksi olennaisen tärkeänä, että kaikilla EU:n puolustusmenoilla edistetään EU:n valtioiden riippumattomuutta puolustukseen liittyvissä asioissa;

AH.katsoo, että jäsenvaltioiden on hyödynnettävä EU:n puolustusmenoja koskevia erilaisia uusia aloitteita ja välineitä kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi droonisodankäyntiin; katsoo, että näissä ratkaisuissa olisi asetettava etusijalle Euroopan teollisuuden resilienssi, tuettava puolustusalan pk-yrityksiä ja varmistettava, että investoinnit tuottavat tulokseksi konkreettisia suorituskykyjä, jotka voidaan ottaa nopeasti käyttöön Ukrainan ja EU:n puolustuksen tueksi;

AI.toteaa, että droonijärjestelmät ovat luonnostaan kaksikäyttöisiä ja että ne ovat muuttaneet merkittävästi liikkuvuutta, logistiikkaa ja hätätilanteiden hallintaa, ja toteaa, että droonien käyttöönoton ja droonientorjuntaoperaatioiden tehokkuus riippuu häiriönsietokykyisestä rajatylittävästä infrastruktuurista, joka mahdollistaa siirrettävien laukaisujärjestelmien, komentoajoneuvojen ja huoltoyksiköiden nopean kuljetuksen; toteaa, että tarvitaan yhdenmukaistettuja kuljetusinfrastruktuuristandardeja, joiden ansiosta logistiikkaan, valvontaan ja tiedusteluun käytettävät droonit voivat toimia turvallisesti yhteisessä ilmatilassa ja liikennekäytävissä;

AJ.toteaa, että droonien kaksikäyttömahdollisuudet väestönsuojelussa, katastrofiavussa ja rajavalvonnassa ovat yhä tärkeämpiä kaikkialla EU:ssa, sillä unionissa meneillään olevat turvallisuus- ja muuttoliikekriisit ja hybridiuhkat tuovat korostetusti esiin kiireellisen tarpeen parantaa tilannetietoisuutta ja nopean toiminnan valmiuksia; toteaa, että monet puolustusalan kriittiset drooniteknologiat on alun perin kehitetty siviilikäyttöön ja että niissä käytetään kaksikäyttöisiä kriittisiä komponentteja, ja katsoo, että drooniala laajasti ymmärrettynä voi edistää merkittävästi Euroopan toimintavalmiuksia;

AK.katsoo, että droonien ja droonientorjuntajärjestelmien kehittämiseen olisi liitettävä vankat takeet siviilien suojelusta, yhteiskuntien häiriönsietokyvystä ja teknologian vastuullisesta kaksoiskäytöstä, joilla varmistetaan, että puolustukseen tehtävät investoinnit vahvistavat myös terveysalan, humanitaaristen toiminnan logistiikan ja väestönsuojelun valmiuksia; toteaa, että alojen välisellä ja kaksikäyttöinnovoinnilla on strategista arvoa, erityisesti kun niissä integroidaan miehittämättömiä ilma-, meri- ja maajärjestelmiä siviiliteknologiaan;

1.painottaa tarvetta yhdistää droonijärjestelmät ja droonientorjuntajärjestelmät taktisella ja operatiivisella tasolla ja toteaa, että jotta asevoimat voivat toimia tehokkaasti nykyaikaisella taistelukentällä, sotilaiden on kyettävä luomaan reaaliaikaisia droonimuureja, joissa hyödynnetään tutkia, akustisia antureita, radiotaajuusantureita, kameroita, sähköoptisia ja infrapuna-antureita sekä laserpohjaisia, fyysiseen tuhoamiseen perustuvia ratkaisuja, jotta voidaan varmistaa joukkojen taistelukestävyys, liikkuvuus, tuhoamiskyky, tilannetietoisuus ja kineettinen toimintakyky;

2.korostaa, että on varmistettava teknologinen mukautuvuus, ehkäistävä vanhenemista säännöllisillä nykyaikaistuksilla ja päivityksillä ja edistettävä innovatiivisten järjestelmien jatkuvaa integrointia kaikilla toiminta-alueilla, niin maalla, ilmassa, merellä kuin veden alla;

3.korostaa, että tällaisten teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät investointeja tutkimus- ja kehittämistoimintaan, siviili- ja sotilasalan tutkimuskumppanuuksien edistämistä sekä korkean teknologian puolustusteollisuudessa toimivien startup- ja pk-yritysten tukemista;

4.kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota integroimaan monikäyttöiset ja kuljetuksiin käytettävät ilma-alukset (kuten A400M- ja AEW&C-alustat) ilmassa toimiviksi johdon, valvonnan ja viestitoiminnan (C3) välittäjiksi, taistelujen hallintavälineiksi ja droonikuljetusten solmukohdiksi yhteyksien ja operatiivisen kattavuuden ylläpitämiseksi; kannustaa Euroopan puolustusvirastoa (EDA) ja Euroopan teollisuutta kehittämään yhteistyössä yhteentoimivia avoimen arkkitehtuurin C3-järjestelmiä, joissa yhdistyvät korkealla lentävät ja taktiset miehittämättömät voimavarat;

5.korostaa, että tarvitaan vankka, itsenäinen sotilaskäytössä oleva ilmakuljetusketju, jotta voidaan kuljettaa, saattaa toimintavalmiuteen ja tukea modulaarisia droonijärjestelmiä, varmistaa nopea joukkojen projisointi ja häiriönsietokykyinen logistiikka sekä datan, verkkojen ja operaatioiden pysyminen täysin eurooppalaisten määräysvallassa;

6.kannustaa jäsenvaltioita arvioimaan tämän siirtymän pitkän aikavälin vaikutuksia joukkojen rakenteeseen ja koulutukseen ja sodankäynnin eettisiin normeihin;

7.panee merkille, että etulinjan sotilaille voi olla vaikeaa havaita drooneja, ja suosittaa hyödyntämään jalkaväkijoukoissa droonien torjuntavälineitä, ohjuksia, torjuntadrooneja, droonien kaappausta, tykkipohjaisia CIWS-ilmatorjuntajärjestelmiä, droonien signaalin häirintävälineitä ja signaalitiedustelua, elektronisen sodankäynnin voimavaroja ja häiriönsietokykyisiä johtamisjärjestelyjä antamalla koulutusta ja sijoittamalla niihin elektronisen sodankäynnin yksikköjä, jotta voidaan luoda jalkaväkijoukoille edellytykset toimia tehokkaasti etulinjassa, maksimoida niiden suojaus- ja korjausvalmiudet ja varmistaa, että vihollisen droonit havaitaan virheettömästi ja torjutaan;

8.varoittaa, että yksikkötason droonijärjestelmien puuttuminen aiheuttaa taistelun alkuvaiheessa aikakriittisen suorituskykyvajeen, jota vastustajat voisivat hyödyntää, mikä voi aiheuttaa enemmän kuolonuhreja ja heikentää operatiivista vapautta, ja kehottaa ryhtymään kiireesti toimenpiteisiin tämän vajeen korjaamiseksi koulutuksen ja doktriinin muutosten avulla;

9.painottaa, että droonientorjunnan nykyiset kestämättömän korkeat kustannukset ovat ongelma, ja kehottaa laatimaan yhteisiä ohjelmia ja markkinalähtöisiä aloitteita, joilla edistetään kustannustehokkaiden droonientorjuntajärjestelmiin liittyvien suorituskykyjen, kuten elektronisen sodankäynnin, laserjärjestelmien, akustisten havaitsemisjärjestelmien ja tekoälyohjatun torjunnan, kehittämistä droonikohtaisten torjuntakustannusten alentamiseksi sekä kehottaa komissiota selvittämään mahdollisuuksia käyttää nykyisiä puolustusteollisuuden välineitä droonikohtaisten torjuntakustannusten alentamistavoitteen tukemiseen;

10.kehottaa tehostamaan nykyisten ilmatorjuntajärjestelmien tuotantoa ja teknistä kehittämistä Ukrainan esimerkin mukaisesti, sillä nämä järjestelmät ovat tähän mennessä osoittautuneet tehokkaimmaksi, helpoimmin siirrettäväksi ja kustannustehokkaimmaksi keinoksi torjua drooneja;

11.kehottaa painottamaan sellaisten yksinkertaisten ja edullisten droonientorjuntajärjestelmien kehittämistä, joita voidaan tuottaa ja ottaa käyttöön nopeasti välittömän operatiivisen valmiuden varmistamiseksi;

12.kannustaa asevoimia sisällyttämään droonien käytön kaikkiin taisteludoktriineihin yhtenä operatiivisen suunnittelun tasona ja yhdenmukaistamaan tämän käytön sekä keskittymään hybridisodankäynnin skenaarioihin niin, että yhteentoimivuus Naton johtamisjärjestelyjen, siviili-ilmailun hallintajärjestelmien ja EU:n U-Space-kehyksen kanssa voidaan varmistaa droonien integroinnin osalta;

13.kehottaa päivittämään voimavaratavoitteita ja suunnittelua jäsenvaltioiden asevoimien kesken sen varmistamiseksi, että Ukrainassa saadut kokemukset sisällytetään taisteludoktriiniin;

14.painottaa, että droonientorjuntaan liittyviä suorituskykyjä on integroitava jalkaväkiyksiköiden lisäksi kaikkiin tärkeimpiin sotilaallisiin alustoihin, kuten merivoimien aluksiin, panssarivaunuihin, panssaroituihin miehistönkuljetusajoneuvoihin ja logistiikka-ajoneuvoihin; kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan puolustusvirastoa varmistamaan, että tuleviin hankinta- ja nykyaikaistamisohjelmiin sisällytetään systemaattisesti droonientorjuntajärjestelmiin liittyviä moduuleja, jotka on sovitettu kulloisenkin alustan toimintaympäristöön; korostaa, että tällä integroinnilla parannetaan joukkojen suojelua ja arvokkaiden voimavarojen taistelukestävyyttä ja vahvistetaan yhteentoimivuutta maa-, ilma- ja merioperaatioissa;

15.suosittaa, että kaikkiin EU:n yhteisrahoittamiin droonikäytäviin ja niitä tukevaan infrastruktuuriin sisällytetään sisäänrakennettuja kyberresilienssi- ja varakapasiteettikerroksia, mikä vastaisi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusta vahvistaa sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman 2.0 pilaria III (”Häiriönsietokyky ja valmius”);

16.kehottaa jatkamaan EU:n välineistä ja kansallisista ohjelmista annettavaa rahoitusta nykyisen kaluston jälkiasennuksiin ja pysyvän valmiuden varmistamiseen koulutus- ja huoltosyklien avulla;

17.kannustaa perustamaan liikkuvia droonien huolto- ja tiedonsiirtoreleasemia parannettujen sotilaallisen liikkuvuuden käytävien varrelle, jotta voidaan varmistaa jatkuvat johtamisjärjestelyt ja korjausvalmiudet, myös heikentyneessä viestintäympäristössä;

18.suosittaa, että ilmavalvontadroonit integroidaan nykyisiin eurooppalaisiin liikenneinfrastruktuurin seurantajärjestelmiin (silloilla, tunneleissa ja lentokentillä), sillä näin tehostetaan sekä väestönsuojelua että puolustuksen nopeaa reagointia; kehottaa asettamaan etusijalle kaksikäyttöisten droonijärjestelmien rahoitusmallit, jotka vastaavat kilpailukykytavoitteita;

19.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan nopeasti täytäntöön yhteentoimivia droonijärjestelmäyksiköitä koskevan vaiheittaisen suunnitelman, jossa on selkeästi määritelty välitavoitteet, tuotokset ja vastuujärjestelyt, ja suosittaa, että kaikkiin EU:n yhteisrahoittamiin droonikäytäviin ja niitä tukevaan infrastruktuuriin sisällytetään sisäänrakennettuja kyberresilienssi- ja varakapasiteettikerroksia;

20.kehottaa perustamaan EU:n droonipuolustusaloitteen mukaisia kokeilukäytäviä, joissa keskitytään satama- ja energiainfrastruktuurin suojeluun ja joiden avulla voitaisiin validoida droonientorjuntajärjestelmien operatiivisia käsikirjoja ja tarjota pk-yrityksille mahdollisuus testata käyttöä todellisissa olosuhteissa;

21.myöntää, että voimankäyttösäännöt ovat droonien tapauksessa epäselvät, ja kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan yhteistyössä Nato-liittolaisten kanssa kaikentyyppisiin droonien aiheuttamiin uhkiin liittyviä voimankäyttösääntöjä, jotta voidaan varmistaa niiden käyttökelpoisuus, kun on torjuttava mitä innovatiivisimpia uhkia;

22.kannustaa jäsenvaltioita ja Ukrainaa yhdessä kouluttamaan ja sertifioimaan droonien ohjaajia samanlaisten vaatimusten mukaisesti kuin tykistön ampujia ja miehittämättömien ilma-alusten operaattoreita, investoimaan kaikilla tasoilla droonientorjuntajärjestelmiin – perustuivatpa ne fyysiseen tuhoamiseen tai ohjauksen häirintään – arvioimaan uudelleen panssarivaunujen taistelunkestävyyttä sekä varmistamaan, että panssarivaunuihin ja panssaroituihin miehistönkuljetusajoneuvoihin asennetaan droonientorjuntajärjestelmiä; laajennetaan elektronisen sodankäynnin yksikköjä sen varmistamiseksi, että kaikilla pataljoonilla on lujitetut valmiudet suojautua signaalihäirinnältä ja perustamaan droonipuolustusvyöhykkeitä kriittisen infrastruktuurin ympärille;

23.korostaa, että droonijärjestelmiä on kehitettävä ja testattava iteratiivisesti, jotta voidaan varmistaa niiden mukautettavuus ja reagoivuus uusiin uhkiin, ottaen huomioon alan nopean teknologisen kehityksen; painottaa sellaisten ohjelmistopohjaisten järjestelmien merkitystä, joita voidaan nopeasti muuttaa ja päivittää taistelukentän muuttuvien tarpeiden mukaisiksi, jotta asevoimat voivat olla askeleen edellä mahdollisia vastustajia ja säilyttää kilpailuetunsa tällä alalla;

24.korostaa, että drooneja käytetään yhä useammin kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvissa hybridi- ja terrori-iskuissa ja että tällaiset iskut voivat tuottaa epäsymmetrisiä etuja;

25.palauttaa mieliin tuntematonta alkuperää olevien droonien hyökkäykset, joilla häirittiin kriittisen infrastruktuurin toimintaa, muun muassa kansainvälisiä lentoasemia ja sotilastukikohtia, Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Belgiassa, sekä operaatio Hämähäkinverkon, Moldovan sähköverkkoon vuonna 2023 kohdistuneen sabotaasiyrityksen ja Punaisenmeren laivaliikennettä toistuvasti häirinneet huthien drooni-iskut; painottaa tällaisten tapausten todistavan, että edullisillakin järjestelmillä on mahdollista aiheuttaa häiriöitä; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään drooneja koskevat toimintaprotokollat kansallisiin resilienssisuunnitelmiinsa;

26.tuomitsee jyrkästi Venäjän viimeaikaiset raja-alueisiin, energialaitoksiin ja logistiikkakeskuksiin kohdistamat droonihyökkäykset ja epäillyt vihamieliset ylilennot useissa EU:n jäsenvaltioissa, kuten Puolassa, Romaniassa ja Baltian maissa;

27.varoittaa näiden välikohtausten osoittavan, että valtiolliset ja ei-valtiolliset toimijat kykenevät yhä useammin käyttämään edullisia miehittämättömiä järjestelmiä yleisen turvallisuuden uhkaamiseen, toimitusketjujen katkaisemiseen ja EU:n ja Naton puolustusvalmiuden testaamiseen;

28.painottaa tällaisten tapausten todistavan, että edullisillakin järjestelmillä on mahdollista aiheuttaa häiriöitä;

29.korostaa, että droonit voivat aiheuttaa sotilaallisten riskien lisäksi laajempia yleiseen turvallisuuteen kohdistuvia riskejä, esimerkiksi jos niitä käytetään väärin kansanterveyteen, ympäristönsuojeluun ja siviili-infrastruktuuriin vaikuttavissa yhteyksissä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota sisällyttämään nämä seikat kansallisiin ja EU:n tason riskinarviointeihin ja varautumisstrategioihin ja sisällyttämään drooneja koskevat toimintaprotokollat kansallisiin resilienssisuunnitelmiin;

30.toteaa, että operaatio Hämähäkinverkko ja operaatio Nouseva leijona sekä Venäjän varjolaivaston käyttö ovat näyttäneet toteen mahdollisuuden tehdä vihamielisen valtion alueelta käsin syviä iskuja strategisiin kohteisiin, ja kannustaa jäsenvaltioiden väestönsuojelun suunnittelijoita varautumaan tällaisiin skenaarioihin pelastussuunnittelun periaatteissa;

31.toteaa, että droonit ovat muokanneet nykyaikaisen sodankäynnin strategista ja operatiivista ympäristöä taktisesta tiedustelusta ja taistelukentällä kohdentamisesta strategisiin syviin iskuihin ja kyberavusteisiin operaatioihin ja että ne lisäävät epäsymmetrioita, jotka voivat sekä vahvistaa että horjuttaa EU:n puolustusasemia;

32.nostaa esiin vaaran, että EU:n infrastruktuuriin kohdistetaan ”harmaalla alueella” toiminnan lamauttamiseen tähtääviä hyökkäyksiä;

33.korostaa tarvetta suojella Euroopan energiaverkkoja, teitä, rautateitä, liikennekeskuksia ja digitaalista infrastruktuuria, koska ne ovat hybridisodankäynnin ensisijaisia kohteita, ja painottaa, että armeijan, lainvalvontaviranomaisten, pelastustyöntekijöiden, rajavartiolaitoksen ja kansalaisyhteiskunnan välillä tarvitaan synergioita, jotta pelastussuunnittelun periaatteet voidaan panna tehokkaasti täytäntöön; kehottaa perustamaan foorumin, jossa strategisten infrastruktuurien hallintaviranomaiset voivat vaihtaa hyviä käytäntöjä;

34.korostaa kiireellistä tarvetta tehostaa merivalvontaa Itämeren, Pohjanmeren ja Mustanmeren alueilla, joilla Venäjän droonitoiminta muodostaa erityisen uhkan; korostaa, että on tärkeää puuttua Venäjän varjolaivaston toimintaan, sillä sen epäillään olevan osallinen droonien tunkeutumiseen Euroopan ilmatilaan; katsoo, että hybridisodankäynnin uusi operatiivinen ulottuvuus edellyttää meriturvallisuuden ja droonientorjuntastrategioiden yhdistämistä; pitää myönteisenä Naton johtamien operaatioiden, kuten Baltic Sentry -operaation, käynnistämistä;

35.suosittaa, että laaditaan kattavat kansalliset väestönsuojelustrategiat droonihyökkäyksiltä suojautumiseksi, jotta varmistetaan varautuminen kansallisella, alueellisella ja kunnallisella sekä yhteisöjen ja kotitalouksien tasolla, ja että niissä kiinnitetään erityistä huomiota paikallisväestöille tarkoitettuihin varhaisvaroitusjärjestelmiin, selkeisiin ohjeisiin käyttäytymisestä droonihyökkäyksen sattuessa sekä suojattuihin väestö- ja infrastruktuuritiloihin (suojiin);

36.korostaa, että kansallisten droonientorjuntastrategioiden laadintaa varten on annettava yhteisiä suuntaviivoja, joissa on kunnioitettava kaikilta osin jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta ja otettava huomioon niiden sotatoimialueiden erityispiirteet, joilla droonientorjuntastrategioita on määrä soveltaa;

37.kehottaa päivittämään säännöllisesti yhteisen tutkimuskeskuksen nykyistä käsikirjaa ”Protection against Unmanned Aircraft Systems” sen varmistamiseksi, että tämän jatkuvasti kehittyvän uhkan torjuntatoimet ovat jatkossakin tehokkaita niin teknologian, doktriinien kuin käytännönkin osalta;

38.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että EU:n kriittiset infrastruktuurit ja yksiköt suojataan mahdollisilta droonihyökkäyksiltä direktiivin (EU) 2022/2557 mukaisesti;

39.kehottaa jäsenvaltioita suorittamaan nykyisen suojainfrastruktuurinsa kattavan auditoinnin ja arvioinnin ja tukee sellaisten pysyvien lentokielto- ja droonientorjunta-alueiden luomista EU:n kriittisen infrastruktuurin ympärille, joita kansalliset viranomaiset ja Frontex koordinoivat ja joita tuetaan yhteisillä johtamisjärjestelyalustoilla; suosittaa varustamaan nämä alueet monikerroksisilla havaitsemis- ja lieventämisjärjestelmillä, joita rahoitetaan sisäisen turvallisuuden rahastosta, droonientorjuntaan osoitetuista Euroopan puolustusrahaston määrärahoista ja muista asiaankuuluvista EU:n välineistä;

40.painottaa kiireellistä tarvetta ottaa käyttöön lujitettu suunnitelma kriittisen energiainfrastruktuurin suojaamiseksi droonihyökkäyksiltä ja kannustaa jäsenvaltioita selvittämään mahdollisuuksia ottaa vapaaehtoisia kansallisia puolustusalan toimijoita mukaan pelastustoiminta- ja resilienssinkehittämistoimiin; toteaa, että tällaiset toimijat voivat ratkaisevasti auttaa parantamaan paikallista varautumista, tietoisuutta ja tukivoimavaroja hybridi- ja kriisitilanteissa;

41.kannustaa jäsenvaltioita tarkistamaan droonijärjestelmillä toteutettuihin hyökkäyksiin liittyvien hätätilanteiden hallintaa koskevia kansallisia doktriineja ja operatiivisia konsepteja siten, että niihin sisällytetään riskianalyysi ja uhkien kartoitus, tehokkaiden väestönsuojanormien kehittäminen ja strategisen infrastruktuurin suojaaminen, hätäpalvelujen, paikallisviranomaisten ja yhteisöjen koulutus, teknologian integrointi, mukaan lukien C4I-järjestelmät ja tekoälyavusteinen uhka-analyysi, sekä perustamaan kansallisen hätätilanteiden hallintakeskuksen, jonka tehtävänä on laatia ja toteuttaa monivuotisia koulutusohjelmia;

42.suosittaa lisäksi, että EU:n jäsenvaltioiden vapaaehtoisia kansallisia puolustusresursseja hyödynnetään tehokkaammin pelastuspalvelutoimissa, etenkin jotta voidaan parantaa paikallisyhteisön varautumis- ja kriisinhallintavalmiuksia, ja pitää olennaisen tärkeänä, että jäsenvaltiot varmistavat, että käytössä on tehokkaat varhaisvaroitusjärjestelmät ja selkeät viestintäprotokollat, jotta voidaan säilyttää kansalaisten luottamus, vähentää paniikkia ja varmistaa määräysten noudattaminen hätätilanteissa; suosittaa, että näihin strategioihin sisällytetään psykologisten ja sosiaalisten tukipalveluiden tarjoaminen väestölle, johon vaikutukset kohdistuvat, ja paikallisväestöille annettava siviilipuolustuskoulutus, jolla parannetaan yleistä resilienssiä;

43.kehottaa EU:n rahoittamia ohjelmia edistämään puolustus-, avaruus-, väestönsuojelu- ja liikennealojen välistä yhteistyötä, jotta voidaan nopeuttaa yhteentoimivien, monialaisten miehittämättömien järjestelmien ja niiden torjuntajärjestelmien kehittämistä; katsoo, että droonien tutkimukseen myönnettävällä tuella olisi myös pyrittävä parantamaan droonien siviilikäyttöä muun muassa metsäpalojen torjuntaan ja pelastuspalveluoperaatioihin; kannustaa helpottamaan siviili- ja puolustusalan välistä vaihtoa, joka edistää tarkoituksenmukaista kaksikäyttötutkimusta, komission Droonistrategian 2.0 mukaisesti;

44.korostaa, että on tärkeää toteuttaa kattavia julkisia tiedotuskampanjoita ja koulutusaloitteita, joilla lisätään yhteiskunnan tietoisuutta drooniturvallisuudesta ja joita täydennetään tehostetuilla toimenpiteillä, joilla seurataan ja torjutaan miehittämättömiä järjestelmiä koskevan disinformaation levittämistä, etenkin disinformaatiota, jolla pyritään vaikuttamaan psykologisesti siviiliväestöön;

45.pitää kattavaa siviilipuolustusstrategiaa välttämättömyytenä; suosittaa, että siihen sisällytetään seuraavat seikat:a.uhkien ja tarpeiden arviointimenetelmän määrittäminen;b.operatiivisen konseptin laatiminen ja toteuttaminen, jotta voidaan varmistaa selkeä päätöksenteko, virastojen välinen koordinointi ja reaaliaikainen tiedonkulku kaikilla tasoilla;c.varautuminen ja varhaisvaroitus, joihin liittyen perustetaan varhaisen varautumisen mekanismeja, huolehditaan oikea-aikaisista varoituksista ja annetaan väestölle selkeitä ohjeita;d.pelastustoimi, jonka roolit on määritelty selkeästi, jossa toimintaa koordinoidaan pelastustyöntekijöiden, terveydenhuoltopalvelujen, siviilipuolustuksen, asevoimien ja vapaaehtoisten kesken ja jota tuetaan kehittyneillä viestintäjärjestelmillä;e.fyysinen suojaus ja jatkuvuus, jossa määritellään väestön ja kriittisen infrastruktuurin suojaustasot, jotta voidaan vähentää kuolonuhreja ja varmistaa keskeytymätön toiminta;f.kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyky, jolla pyritään takaamaan välttämättömien palvelujen kriisinkestävyys ja toiminnan jatkuvuus;g.teknisten ratkaisujen integrointi rajapuolustukseen, jotta voidaan estää soluttautuminen, ja rajapuolustuksen tukeminen tiedustelulla ja nopean toiminnan voimavaroilla;h.yhteisön resilienssin vahvistaminen tukemalla kansallista ja paikallista johtajuutta, hyödyntämällä vapaaehtoisia, tukemalla haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä ja tarjoamalla yhteisölle reaaliaikaista ohjeistusta;i.sellaisten yleisölle suunnattujen tiedotus- ja viestintäkampanjoiden tukeminen, joiden avulla ylläpidetään luottamusta ja tietoisuutta antamalla neuvoja uskottavista viestintästrategioista virallisten kanavien ja sosiaalisen median kautta;j.talouden häiriönsietokyvyn parantaminen tukemalla varmuusvarastojen ja resurssien sekä välttämättömien palvelujen jatkuvuuden koordinointia kaikilla tasoilla;k.yhteisesti toteutettavat koulutukset ja harjoitukset, joihin sisältyvissä simulaatioissa keskitytään varautumisen ja tehokkaan kriisinhallinnan varmistamiseen;

46.suosittaa, että kehitetään ja hankitaan yhdessä monikerroksisia puolustusjärjestelmiä ja huolehditaan vankasta kansallisesta varautumisesta, ja pitää erityisen tärkeinä siviilihälytysjärjestelmiä, väestönsuojia ja yleisiä valistuskampanjoita;

47.korostaa, että miehittämättömät järjestelmät ovat erityisen alttiita kyberhyökkäyksille ja tiedusteluun liittyvälle soluttautumiselle; kehottaa jäsenvaltioita ja asiaankuuluvia EU:n virastoja vahvistamaan drooniteknologian yleistä turvallisuutta, kuten kyberresilienssiä, salausnormeja, omistajuuden valvontaa ja vakoilun ja vihamielisen tiedustelutoiminnan torjuntaa, jotta voidaan varmistaa näiden järjestelmien suoja koko niiden elinkaaren ajan;

48.korostaa droonijärjestelmien jäsenvaltioille asettamia haasteita, jotka johtuvat niiden kyvystä paikantaa dynaamisesti kaupunkiympäristössä tai kätköissä olevia kohteita, taktisesta joustavuudesta ja äärimmäisestä tarkkuudesta sekä niiden tuomasta epäsymmetrisestä edusta ja soveltuvuudesta massahyökkäyskäyttöön;

49.toteaa haasteellisiksi Venäjän toteuttamat monikerroksiset droonioperaatiot, joissa reaaliaikaista tietoa tuottavia tiedusteluun, valvontaan ja taktiseen tiedusteluun (ISR) käytettäviä drooneja seuraavat välittömästi iskuihin käytettävät droonit ja joissa kansallisille puolustusvoimille jää vain vähän aikaa vahvistaa puolustusta tai organisoida suorituskykynsä torjuntaa varten;

50.tuomitsee jyrkästi Venäjän viimeaikaiset raja-alueisiin, energialaitoksiin, sotilaskohteisiin ja logistiikkakeskuksiin kohdistamat droonihyökkäykset ja epäillyt vihamieliset ylilennot useissa EU:n jäsenvaltioissa;

51.varoittaa näiden välikohtausten osoittavan, että valtiolliset ja ei-valtiolliset toimijat kykenevät yhä useammin käyttämään edullisia miehittämättömiä järjestelmiä yleisen turvallisuuden uhkaamiseen, toimitusketjujen katkaisemiseen ja EU:n ja Naton puolustusvalmiuden testaamiseen;

52.ilmaisee vakavan huolensa siitä, että Venäjä on käyttänyt kumppaniensa toimittamia drooneja sekä Ukrainan alueella että loukatessaan EU:n jäsenvaltioiden ilmatilaa;

53.kehottaa kohdistamaan lisää pakotteita venäläisiin toimitusketjuihin ja valmistuksessa käytettäviin komponentteihin sekä venäläisen teknologian siirtoon, koska näiden ansiosta muut maat voivat toimittaa Venäjälle drooniteknologiaa;

54.kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tällaisten toimien ehkäisemiseksi;

55.korostaa, että tehokkaita kansallisia siviilipuolustusstrategioita droonihyökkäysten torjumiseksi on tuettava nykyaikaistetulla kaksikäyttöisellä liikenne- ja viestintäinfrastruktuurilla, joka mahdollistaa droonientorjuntayksiköiden, siirrettävien tutkajärjestelmien ja korjausryhmien nopean liikkumisen ja varmistaa, että resilienssisuunnitelmat toteutuvat operatiivisena liikkuvuutena;

56.pitää Ukrainassa käyttöön otettuja hajautettuja, joukkuetasolla ohjattavia drooniyksiköitä erittäin pätevänä menetelmänä, joka eurooppalaistenkin kannattaisi omaksua;

57.suosittaa, että jäsenvaltioiden asevoimien prikaateihin perustetaan drooni-iskuryhmiä, joilla on itsenäinen komentoketju;

58.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään yhdessä Naton kanssa kuuden kuukauden pituisen EU:n ja Naton pilottihankkeen, jolla muodostetaan, sertifioidaan ja validoidaan ensimmäiset, liittoutuneiden prikaateissa käyttöön otettavat komppaniatason taisteludrooniyksiköt, ja johon liitetään vaatimus julkaista pilottivaiheen validointiraportti ja suositellut jatkotoimet;

59.toteaa, että droonijärjestelmien tehokkuus intensiivisissä elektronisen sodankäynnin ympäristöissä riippuu ensisijaisesti navigoinnin tarkkuudesta;

60.suosittaa, että asevoimissa droonien ohjaajat ottavat käyttöön ohjatut vastaanottokuvioantennit (CRPA) ja luotettavat maailmanlaajuisen satelliittinavigaatiojärjestelmän (GNSS) signaalit, kuten Galileo-ohjelman julkisesti säännellyn palvelun, saadakseen täsmällisen ajanmääritysviitteen ja vähentääkseen navigointivirheitä;

61.korostaa tarvetta täydentää droonihyökkäysjärjestelmiin tehtäviä investointeja droonientorjuntajärjestelmillä, elektronisilla suojaustoimenpiteillä ja GNSS-järjestelmän häiriönsietokyvyllä, jotta voidaan minimoida haavoittuvuus vihollisen signaalihäirinnälle ja interferenssille;

62.kehottaa välittömästi rahoittamaan ja ottamaan käyttöön sekä panssarien että jalkaväen torjuntaan käytettäviä taisteludrooniyksiköitä Naton ja EU:n asevoimissa niin komppania-, pataljoona- kuin prikaatitasollakin, jotta ne saadaan kiinteäksi osaksi taisteluyksiköitä kaikkialla Euroopassa; kehottaa ottamaan Ukrainan mukaan kehitys-, koulutus- ja sertifiointiprosessiin täysikelpoisena operatiivisena ja doktriinikumppanina; kehottaa komissiota ja korkeaa edustajaa laatimaan kaksivuotisen, nopeutetun hankinta-, koulutus-, ylläpito- ja sertifiointiohjelman;

63.suosittaa, että jäsenvaltiot kehittävät kansallisten puolustusstrategioidensa pohjalta yhteisen reagointitavan droonijärjestelmillä toteutettaviin hyökkäyksiin, muun muassa kehittämällä ja hankkimalla yhdessä teknisiä ratkaisuja, jotka voitaisiin ottaa yhdessä käyttöön, jotka olisivat täysin yhteentoimivia Naton johtamisjärjestelyjen kanssa ja jotka voitaisiin integroida saumattomasti siviili-ilmailun hallintajärjestelmiin ja droonien integrointia koskevaan EU:n U-Space-kehykseen, mikä mahdollistaisi varautumisen hybridisodankäynnin skenaarioihin;

64.korostaa siviilikäyttöön tarkoitettujen droonien potentiaalia ja hyötyjä ja sitä, että ne ovat muuttaneet merkittävästi muun muassa liikkuvuutta, logistiikkaa, hätätilanteiden hallintaa ja kartanpiirustusta, ja toteaa, että ne edustavat jo merkittävää edistystä EU:n turvallisuus- ja puolustushaasteisiin ratkaisemisessa;

65.kehottaa kansallisia ja kansainvälisiä hankintaviranomaisia, muun muassa komissiota ja Euroopan puolustusvirastoa, laatimaan avoimet ja läpinäkyvät luettelot kriittisten droonikomponenttien ja -alustojen etukäteen hyväksytyistä toimittajista ja määrittämään näiden komponenttien ja alustojen tärkeysjärjestyksen, jotta sopimukset voidaan kriisiaikoina tehdä nopeammin, sekä kehottaa niitä tekemään tässä asiassa tiiviistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja varmistamaan pk-yritysten tasapuoliset osallistumismahdollisuudet kautta EU:n;

66.tähdentää, että tällaisten luetteloiden olisi perustuttava avoimiin ja kilpailuun perustuviin valintamenettelyihin, joita päivitetään säännöllisesti operatiivisen – esimerkiksi Ukrainasta saadun – palautteen pohjalta, ja että niissä olisi vältettävä luomasta kilpailua mahdollisesti vääristäviä pitkän aikavälin markkinaetuja; kehottaa laajentamaan EU:n rahoitusvälineiden tuen saatavuutta ja huolehtimaan hankintamenettelyissä startup-yritysten ja tutkimuslaitosten tasapuolisista osallistumismahdollisuuksista;

67.kehottaa EU:ta laatimaan Euroopan puolustusviraston hallinnoiman luettelon droonien kriittisten osakokoonpanojen etukäteen hyväksytyistä toimittajista ja toteaa, että on tärkeää mahdollistaa pk-yritysten lisääminen luetteloon paikalla tehtävien auditointien kautta sen sijaan, että niitä vaadittaisiin tekemään kattavasti selkoa aiemmista tuloksistaan, sillä näin voidaan helpottaa niiden osallistumista Euroopan puolustusteollisuuden perustaan;

68.kannustaa jäsenvaltioita ja Euroopan puolustusvirastoa virtaviivaistamaan sertifiointi- ja lentokelpoisuusstandardeja, jotta voidaan nopeuttaa integrointia ja vähentää päällekkäisyyksiä testauksessa ja kelpoisuuden todentamisessa; kannustaa osoittamaan EDIP:stä ja muista rahoitusvälineistä rahoitusta ensisijaisesti sellaisille alueellisille droonien valmistuksen ja droonientorjuntajärjestelmien innovaatiokeskuksille, joilla on yhteistä infrastruktuuria ja joiden osalta sääntelyä on nopeutettu, erityisesti etulinjan valtioissa; tähdentää, että on tärkeää edistää oikeudenmukaisia työelämän käytänteitä, sosiaalista suojelua ja työvoiman pätevöittämistä osaamista kehittämällä sekä tukea samalla paikallisyhteisöjä ja pk-yrityksiä keskittyen kestävien työllistymismahdollisuuksien luomiseen;

69.kehottaa tukemaan kohdennetusti pk-yrityksiä rahoituksen saannissa mainituista rahoitusvälineistä, esimerkiksi yksinkertaistamalla hakumenettelyjä ja myöntämisperusteita;

70.toteaa, että pk-yrityksillä on huomattavia vaikeuksia saada rahoitusta EU:n puolustusalan rahastoista eikä niille usein suoda mahdollisuutta osallistua mittaviin hankintamenettelyihin, joita hallitsevat asemansa vakiinnuttaneet toimeksisaajat; kannustaa siksi luomaan erityisiä mekanismeja, joilla tuetaan pk-yritysten pääsyä mukaan tarjouskilpailuihin vähentämällä hallinnollista rasitetta, ottamalla käyttöön suoran rahoituksen välineitä, jotka sallivat myös epäonnistumisen, ja tarjoamalla mahdollisuuksia pk-yrityksille välttämättömien pienten avustusten ja pikarahoitusvälineiden saantiin sekä varmistamalla oikeudenmukaiset ehdot yhteenliittymille asetettujen vaatimusten oikeasuhteisuuden, kohtuullisten takuiden ja joustavien maksuehtojen avulla; kannustaa mahdollistamaan startup-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden osallistumisen hankintamenettelyihin;

71.toteaa, että kevyitä drooneja kehittävästä, valmistavasta tai käyttävästä eurooppalaisesta teollisuudesta 80 prosenttia koostuu pk-yrityksistä, jotka ovat välttämättömiä drooniteknologian tutkimuksen ja kehittämisen ja innovoinnin kannalta ja jotta alan odottamattomiin muutoksiin voidaan reagoida nopeasti – mikä on nähty Ukrainassa – ja huomauttaa, että näillä yrityksillä on vaikeuksia saada rahoitusta hankkeisiinsa;

72.kehottaa komissiota perustamaan keskitetyn yhteyspisteen, joka tiedottaa drooneja valmistaville EU:n pk-yrityksille rahoituksen saannista ja avustaa siinä, koska niiden on liiketoimintarakenteensa vuoksi vaikeaa selvitä näihin prosesseihin liittyvästä byrokratiasta;

73.suhtautuu myönteisesti komission nykyisiin aloitteisiin, etenkin Euroopan puolustusrahaston EU:n puolustusalan innovaatiojärjestelmän (EUDIS) kautta toteutettaviin aloitteisiin, joilla tuetaan EU:n puolustusalan pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä;

74.kehottaa Euroopan puolustusvirastoa ja komissiota hyödyntämään näitä toimia tutkimalla, minkälaisilla lisätoimenpiteillä voitaisiin nopeuttaa drooneja valmistavien pk-yritysten mahdollisuuksia tuoda markkinoille vaikutuksiltaan merkittäviä puolustusjärjestelmiä tavalla, joka tukee näiden pk-yritysten vientimahdollisuuksia Euroopan ulkopuolelle, jotta voidaan varmistaa niiden kaupallinen elinkelpoisuus, samalla kun kehitetään Euroopan puolustusvoimavaroja ja helpotetaan integrointia Ukrainan asevoimien kanssa ja edistetään toistuvaa osallistumista yhteisiin innovointitoimiin;

75.toteaa, että valtaosa droonialan yrityksistä on pk- ja startup-yrityksiä, minkä vuoksi on välttämätöntä yksinkertaistaa pk-yrityksiä koskevia menettelyjä ja tukitoimenpiteitä, kuten avustuksia, sääntelytukea, integrointia ja toiminnan skaalaamista;

76.kehottaa perustamaan alueellisia drooni-innovaatioklustereita, jotka tuovat yhteen pk-yrityksiä, tutkimuskeskuksia ja suurempia puolustusalan integroijia, jotta voidaan edistää teknologian siirtoa ja teollisia synergioita;

77.toteaa, että Euroopan puolustusrahastolla on potentiaalia auttaa pk-yrityksiä kehittymään keskeisiksi toimittajiksi, ja kannustaakin perustamaan ohjelmia, joilla tuetaan pk-yritysten valmiuksia hankkia komponentteja, kehittää valmistustekniikkaa ja tukea korkeatasoista automaatiota tuotannon lisäämiseksi;

78.kannustaa Euroopan puolustusrahaston ohjelmia mahdollistamaan pk-yritysten toiminnan nopeamman skaalaamisen sellaisten rahoituskierrosten avulla, joilla tuetaan varhaisvaiheen kasvua ja pääoman saatavuutta, tuotekehitystä, testausta ja arviointia, ja pohjaamaan tässä BraveTech EU -aloitteeseen;

79.kehottaa komissiota luomaan kannustimia merkittävien eurooppalaisten puolustusalan yritysten ja innovoivien droonialan pk-yritysten välisille yhteisyrityksille tuotannon lisäämiseksi; suosittaa suuntaamaan nämä kannustimet myös Ukrainan teollisuudelle;

80.on tietoinen siitä, että droonien testauksesta niiden validointiin menee pitkä aika, ja kannustaa jäsenvaltioita kumoamaan hankintarajoitukset, jotka haittaavat keskeisiä voimavaroja testaavia pk-yrityksiä;

81.kannustaa jäsenvaltioita ja neuvostoa integroimaan seuraavan sukupolven drooniteknologiat, kuten reuna-AI:n, parvien autonomian ja lujitetut johtamisjärjestely-yhteydet, Euroopan puolustusalan teolliseen ja teknologiseen perustaan (EDTIB) samalla, kun pyritään sisällyttämään siihen asteittain Ukrainan puolustusteknologia ja teollinen perusta molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla, hyödyntämään pitkän aikavälin teollisia etenemissuunnitelmia ja Euroopan puolustusrahaston lippulaivaklustereita ja nopeuttamaan EDIP:n välineitä, jotta voidaan varmistaa oikea-aikainen mukauttaminen ja säilyttää EU:n teknologinen etulyöntiasema;

82.kehottaa EU:ta luokittelemaan droonit kriittisiksi suorituskyvyiksi; korostaa, että Euroopan puolustusalan teolliseen ja teknologiseen perustaan on kiireellisesti investoitava, jotta voidaan mahdollistaa kohtuuhintaisten droonien massatuotanto, ja korostaa, että tarvitaan kustannustehokkaita järjestelmiä, jotka voidaan ottaa käyttöön suuressa mittakaavassa ja joilla voidaan varmistaa, että EU on droonisuorituskykyjen osalta autonominen; katsoo, että näitä suorituskykyjä on kehitettävä tiiviissä yhteistyössä Ukrainan kanssa, ja korostaa, että on tärkeää suunnata enemmän EU:n puolustusinvestointeja yhteisiin hankintoihin Euroopan puolustusviraston tuella;

83.kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita edistämään kiireellisesti konkreettisia hankkeita, joilla pyritään paikkaamaan suorituskykypuutteita integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen alalla, erityisesti droonisodankäynnissä ja droonientorjunnassa, jotta voidaan luoda teknologisesti kehittyneistä järjestelmistä muodostuva monikerroksinen, syvä vyöhyke, jolla on havaitsemiseen, jäljittämiseen ja neutralointiin tähtäävät yhteentoimivat droonientorjunnan suorituskyvyt; pitää yhtä lailla tärkeänä ilmaylivoimaa, kuten tulevaisuuden ilmataistelujärjestelmiä koskevaa FCAS-hanketta; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan yhteistä etua koskeviin Euroopan puolustushankkeisiin sovellettavien sääntöjen hyödyntämistä tällaisten hankkeiden alullepanossa; toteaa, että puolustus-, kyberturvallisuus- ja tutkimusyhteisöjen on tehtävä monialaista yhteistyötä, jotta voidaan kehittää kokonaisvaltaisia strategioita, joissa otetaan huomioon uusin digitaalinen ja kyberpuolustusteknologia;

84.korostaa tarvetta laajentaa tällaisia voimavaroja niin, että katetaan kaikki jäsenvaltiot, erityisesti kriittisen infrastruktuurin lähistöllä sijaitsevat ja asutut alueet;

85.korostaa kuitenkin, että näiden yhteisten ohjelmien on myös oltava jäsennettyjä, jotta voidaan varmistaa nopeat kehityssyklit ja aktiivisesti edistää innovatiivisten pk-yritysten osallistumista; korostaa, että pk-yritykset ovat usein huomattavasti ketterämpiä ja kekseliäämpiä kuin perinteiset pääasialliset toimeksisaajat ja että niiden luovuuden ja nopeuden hyödyntäminen on välttämätöntä, jotta voidaan pysyä kehittyvän uhkaympäristön tahdissa ja löytää nopeasti kustannustehokkaita ratkaisuja;

86.panee merkille miehittämättömien järjestelmien ja niiden torjuntajärjestelmien teknisen kehityksen ennennäkemättömän vauhdin ja kehottaa komissiota, Euroopan puolustusvirastoa ja jäsenvaltioita nopeuttamaan innovointi- ja hankintasyklejä niin, että uudet drooni- ja droonientorjuntateknologiat saadaan nopeasti käyttöön; korostaa, että pitkät sertifiointi-, hankinta- ja testausprosessit saattavat aiheuttaa sen, että EU:n suorituskyvyt ovat käyttöön otettaessa jo vanhentuneita;

87.kannattaa komission puheenjohtajan ehdottamaa droonivalvonta- ja -puolustusjärjestelmää, jäljempänä ’droonimuuri’, jonka vankka päästä päähän -järjestelmä kattaa kehittyneen havaitsemisen, häiriönsietokykyisen johtamisjärjestelyn ja kustannustehokkaat torjuntavalmiudet, ja kehottaa laatimaan teknisen etenemissuunnitelman tiiviissä yhteistyössä Ukrainan kanssa; vaatii, että komission ehdotuksissa on hyödynnettävä merkittävästi Ukrainan etulinjan kokemuksia, jotka osoittavat, että tehokkuus ei riipu ainoastaan alustateknologiasta vaan myös integroidusta johtamisjärjestelystä, koulutetusta henkilöstöstä ja häiriönsietokykyisestä sodankäynnin ekosysteemistä, johon kuuluvat myös paikalliset valmistajat, operaattorit, innovoijat ja datan/analytiikan tarjoajat;

88.kannustaa jäsenvaltioita, Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastoa (EASA) ja Euroopan puolustusvirastoa virtaviivaistamaan sertifiointi- ja lentokelpoisuusstandardeja, jotta voidaan nopeuttaa integrointia ja vähentää päällekkäisyyksiä testauksessa ja kelpoisuuden todentamisessa; huomauttaa, että EMAR-vaatimukset ja ristiinsertifiointi täytyy hyväksyä;

89.kehottaa EASAa nopeuttamaan ”lupa ilmailuun” -hakemusten käsittelyä ja määrittämään selkeät sertifiointikriteerit HALE/MALE-luokan järjestelmille yhdessä Naton kanssa; painottaa tarvetta nimetä kiireellisesti riittävä määrä auditoijia ja yksinkertaistaa menettelyjä, jotta innovointi ei viivästyisi tarpeettomasti;

90.kehottaa hyväksymään eurooppalaisen kehyksen, joka mahdollistaa nopean luvanannon sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvään, jäsenvaltioiden väliseen droonijärjestelmien ja droonikaluston rajanylitykseen ja kauttakulkuun;

91.kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan drooneja koskevat puolustuspainotteiset sääntelytoimet, jotta sotilasdroonioperaatioille saadaan luotua sitova EU:n sääntelykehys (EASAn siviili-ilmailusääntöjen ohella); korostaa, että kehyksessä olisi selkeytettävä voimankäyttösääntöjä, sertifiointia, sotilaallista ilmatilankäyttöä, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioiden eettisiä takeita ja kansallista puolustussuunnittelua, jotta voidaan helpottaa yhteentoimivuutta ja nopeuttaa yhteisiä operaatioita YTPP:n tai Naton operaatioiden yhteydessä;

92.kehottaa komissiota yksinkertaistamaan drooneihin ja droonientorjuntaan liittyvää teknologiaa koskevien EU:n sisäisten siirtojen sääntöjä ja luomaan synergioita 6. toukokuuta 2009 yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1. ja asiaan liittyvän teknologian sekä 20. toukokuuta 2021 kaksikäyttötuotteiden vientiä, välitystä, teknistä apua, kauttakulkua ja siirtoa koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/821 EUVL L 206, 11.6.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/821/oj. välille;

93.kehottaa poistamaan tarpeettomia byrokraattisia esteitä ja byrokratiaa, jotka viivyttävät operatiivista valmiutta;

94.korostaa tarvetta täydentää droonihyökkäysjärjestelmiin tehtäviä investointeja droonientorjuntajärjestelmillä, elektronisilla suojaustoimenpiteillä ja GNSS-järjestelmän häiriönsietokyvyllä, jotta voidaan minimoida haavoittuvuus vihollisen signaalihäirinnälle ja interferenssille;

95.kehottaa siirtämään valmistusta takaisin Eurooppaan, jotta droonijärjestelmien tuotannossa voidaan välttää kohtuutonta riippuvuutta kolmansista maista, varsinkin Kiinasta;

96.kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja Euroopan puolustusvirastoa puuttumaan kiireellisesti EU:n kriittiseen riippuvuuteen Kiinan harvinaisista maametalleista, jotka ovat välttämättömiä puolustusteollisuudelle, myös droonien ja droonientorjuntajärjestelmien valmistukselle; korostaa tarvetta perustaa vaihtoehtoisia ja kestäviä harvinaisten maametallien louhinta- ja jalostuslähteitä, investoida kierrätys- ja korvausteknologioiden alan tutkimukseen ja kehittämiseen ja sisällyttää nämä painopisteet tuleviin Euroopan puolustusrahaston ja EDIP:n ohjelmiin, joilla pyritään vahvistamaan Euroopan strategista teollista häiriönsietokykyä;

97.pyytää komissiota varmistamaan, että kaikki EU:n ohjelmista ja/tai rahoitusvälineistä rahoitusta saavat droonialustat täyttävät asianomaiset EU-alkuperää koskevat tukikelpoisuuskriteerit, kun on kyse keskeisistä osakomponenteista, ja ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että tällaisten osakomponenttien tarjonta on luotettavaa ja taattua;

98.edellyttää lisäksi, että alihankkijoihin sovelletaan samoja perusteita; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että ihmisen ja koneen rajapinnat ja muut drooneihin liittyvät ohjelmistot ovat kokonaan ja suoraan eurooppalaisten valvonnassa;

99.kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki EU:n talousarviosta rahoitusta saavat droonialustat täyttävät EU-alkuperää koskevat kriteerit eikä niihin sovelleta kolmansien maiden asettamia rajoituksia, jotka koskevat puolustustarvikkeen ominaisuuksien määrittelyä, mukauttamista ja kehittämistä, ja että tällaisten rajoitusten alaisten komponenttien korvaamiseen tai purkamiseen on laillinen oikeus;

100.kehottaa luomaan kannustimia sen varmistamiseksi, että Euroopan puolustusrahastosta rahoitettavat droonialustat täyttävät EU-alkuperää koskevat kriteerit tai ovat peräisin kumppanimaista, kuten Ukrainasta, Norjasta tai Yhdistyneestä kuningaskunnasta, etenkin kun on kyse keskeisistä komponenteista;

101.suosittaa luomaan kannustimia Euroopan puolustusrahaston avustuksille, jotta voidaan varmistaa, että1)kilpailutuksissa annetaan lisäpisteitä yrityksille, jotka käyttävät EU:sta peräisin olevia komponentteja;2)tarjouskilpailuihin voivat osallistua valikoidut kolmannet maat, kuten Ukraina ja sellaiset kolmannet maat, joilla on EU:n kanssa strateginen kumppanuussopimus;3)komponenttien hankinnassa varmistetaan henkilöstön välinen vaihto;

102.kehottaa Euroopan puolustusvirastoa arvioimaan toimittajia sen perusteella, millaisia ne ovat operatiiviselta vaikutukseltaan ja kuinka kustannustehokkaasti ne toteuttavat operaatiokohtaiset tavoitteet, sen sijaan, että keskityttäisiin pelkkään yksikköhintaan;

103.kannustaa jäsenvaltioita sallimaan sellaisten järjestelmien ehdollisen käytön ja kokeilun kiireellisissä operatiivisissa tilanteissa, joita ei ole vielä täysin sertifioitu, ja arvioimaan niitä reaaliaikaisesti valvotuissa olosuhteissa;

104.kannustaa osoittamaan EDIP:stä ja muista rahoitusvälineistä rahoitusta ensisijaisesti sellaisille alueellisille droonien valmistuskeskuksille, joilla on yhteistä infrastruktuuria ja joiden osalta sääntelyä on nopeutettu, erityisesti etulinjan valtioissa;

105.kehottaa jäsenvaltioita kiireellisesti vauhdittamaan drooneja ja droonientorjuntaa koskevan eurooppalaisen kehitys- ja tuotantokapasiteetin laajentamista muun muassa Euroopan turvallisuutta edistävän välineen (SAFE-väline) avulla;

106.kehottaa komissiota ehdottamaan drooneja koskevaa EU:n lainsäädäntöpakettia, jossa keskitytään drooni- ja droonientorjuntajärjestelmiin ja lisävoimavaroihin ja johon olisi sisällyttävä strategia, joka koskee nykyisten välineiden käyttämistä tutkimuksen ja kehittämisen piristämiseen ja paikallisten kriittisten toimitusketjujen kehittämiseen, sekä ehdottamaan droonien siviili- ja sotilaskäyttöä koskevaa, nykypäivän uhkaskenaarioon soveltuvaa asetusta; kehottaa lisäämään investointeja, joissa keskitytään seuraavan sukupolven digitaaliteknologioiden integrointiin drooneja ja droonientorjuntaa käyttäviin puolustusjärjestelmiin niiden häiriönsietokyvyn, skaalattavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi;

107.kehottaa perustamaan kaikkialle EU:hun kansallisia keskuksia droonien testausta, sertifiointia ja yhteentoimivuuden varmistamista varten;

108.korostaa, että tällaiset keskukset helpottaisivat drooni- ja droonientorjuntajärjestelmien testausta ja sertifiointia EU:n ja Naton standardien mukaisesti;

109.painottaa tarvetta testata ja tuottaa drooneja ja droonientorjuntajärjestelmiä ja järjestää niitä koskevaa koulutusta, jotta voidaan vahvistaa ulkorajoja ja ehkäistä hybridihyökkäyksiä;

110.korostaa, että alueellisten droonienvalmistuskeskusten olisi sijaittava TEN-T-verkkoon yhteydessä olevissa kaksikäyttöisissä logistiikan solmukohdissa, mikä mahdollistaisi sotilas- ja siviilidroonivoimavarojen, varaosien ja droonien ohjaajien saumattoman ja integroidun liikkumisen yli valtioiden rajojen koko EU:ssa mahdollista tulevaa droonimuuria koskevan konseptin mukaisesti;

111.kannattaa huoltokeskusten perustamista samoihin tiloihin Naton laitosten kanssa, koska niissä on asianmukaiset tekniset laitteet droonientorjuntajärjestelmien nopean huollon mahdollistamiseksi;

112.korostaa, että Euroopan droonimarkkinoiden kehittämisessä olisi noudatettava oikeudenmukaisen kilpailun, innovoinnin ja pätevien valmistajien avoimen pääsyn periaatteita; toteaa, että kysynnän vakaus ja selkeät pitkän aikavälin näkymät ovat välttämättömiä eurooppalaisten droonien tuottajien elinkelpoisuudelle;

113.korostaa, että on tärkeää skaalata paikallista teollista kapasiteettia, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisen miehittämättömien järjestelmien alan kilpailukyky, häiriönsietokyky ja pitkän aikavälin elinkelpoisuus;

114.korostaa, että drooneihin liittyvän innovoinnin ja niiden valmistuksen hyötyjen olisi jakauduttava maantieteellisesti tasapuolisesti;

115.kehottaa luomaan innovaatioväyliä ja testauspaikkoja kaikille EU:n alueille, jotta voidaan varmistaa rahoituksen saatavuus ja piristää startup-yritysten, pk-yritysten ja tutkimuslaitosten paikallisia ekosysteemejä, jotka edistävät osaltaan Euroopan teknologista suvereniteettia;

116.toteaa, että drooneihin ja droonientorjunnan suorituskykyihin liittyvien toimien tapauksessa ei ole olemassa vakiintuneita, ennalta sovittuja käytäntöjä, ja kehottaakin EU:ta ja sen jäsenvaltioita hyödyntämään tätä asiantilaa varmistamalla alusta alkaen, että tällaisten suorituskykyjen suunnittelu, tutkimus, kehittäminen, hankinta ja hallinnointi tehdään yhä useammin eurooppalaisesta näkökulmasta ja että EU:ssa on saatavilla kriittistä suvereenia teknologiaa, joka liittyy droonisodankäyntiin ja droonientorjuntaan sodassa;

117.kehottaa varmistamaan, että Euroopan puolustusrahaston tukikelpoisuuskriteerejä mukautetaan, jotta varmistetaan yhteishankintojen parempi pisteytys ja jäsenvaltioiden tasapuolisempi maantieteellinen edustus sekä se, että perustettavilla konsortioilla on mahdollisuus lisätä puolustusteollista tuotantoaan;

118.kehottaa komissiota mukauttamaan puolustuspolitiikan ja puolustusteollisuuspolitiikan välineitään sen varmistamiseksi, että ne ovat tarkoituksenmukaisia drooneihin ja droonientorjuntaan liittyvien suorituskykyjen kehittämisen tukemisen kannalta;

119.kehottaa tukemaan EU:n rahoituksella kehittyneiden droonikomponenttien valmistuskeskuksen perustamista, erityisesti alueille, joilla on vahvaa tekniikan ja tietotekniikan osaamista, edistämällä sekä aluekehitystä että EU:n strategista riippumattomuutta;

120.kehottaa Euroopan puolustusrahastoa rahoittamaan monikansallisia tutkimus- ja kehittämistoiminnan klustereita, jotka keskittyvät droonien käyttövoimaan, tekoälyn autonomiaan ja lujitettuihin johtamisjärjestely-yhteyksiin;

121.korostaa, että on tärkeää suunnata strategiset investoinnit merkityksellisiin teollisiin ja teknologisiin keskuksiin kaikkialla EU:ssa ja tukea raaka-aineiden jalostusta, puolijohdetuotantoa, akkujen valmistusta, droonien kokoamista ja johtamisjärjestelyjen integrointia sekä varmistaa, että nämä investoinnit vahvistavat myös laajempaa Euroopan puolustusalan teollista perustaa;

122.suhtautuu myönteisesti Euroopan puolustusviraston käynnistämään ensimmäiseen Euroopan puolustusalan innovoinnin operatiiviseen testauskampanjaan (OPEX) ja kehottaa virastoa muuttamaan sen pysyväksi drooneja ja droonientorjuntajärjestelmiä koskevan innovoinnin vauhdittajaksi tuotteiden nopeutettua käyttöönottoa varten, jotta voidaan validoida etulinjasta saatavaa palautetta, vauhdittaa prototyyppien kehittämistä ja ottaa kehitetyt tuotteet nopeasti käyttöön lyhyiden tarjouskilpailujen kautta ja mahdollistaa siten edistys ja innovointi;

123.kehottaa Euroopan puolustusvirastoa sallimaan Indefinite Delivery/Indefinite Quantity (IDIQ) -tyyppiset sopimukset, joilla voidaan varmistaa toimitusten perustaso;

124.kehottaa Euroopan puolustusvirastoa ja muita kilpailutusvirastoja luomaan droonijärjestelmille erityisen hankintaväylän, jonka kautta kehittyneitä droonijärjestelmiä voidaan hankkia käyttövalmiina, jotta voidaan välttää perinteiset monivuotiset hankintaprosessit ja palvelusopimukset;

125.kehottaa varmistamaan, että Euroopan puolustusrahaston hankkeet ja muut puolustukseen liittyviä EU:n yhteishankintoja koskevat aloitteet ovat tärkeysjärjestyksessä ensisijaisia, sillä tämä edistää nopeita hankintamenettelyjä ja vähentää hankaluuksia hankinnoissa;

126.kannustaa kehittämään kansallista puolustusteollisuutta ja tukemaan paikallisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia tinkimättä kuitenkaan tekniikkaan sovellettavista laatu- ja turvallisuusvaatimuksista;

127.kannustaa helpottamaan muiden kuin perinteisten toimittajien markkinoille pääsyä poistamalla varhaisen testauksen ja käyttöönoton ei-kriittisiä turvallisuusvaatimuksia, jotta pk-yritykset ja muut kuin perinteiset toimittajat voivat osallistua puolustusinnovointiin;

128.kehottaa komissiota laatimaan yhdessä Naton kanssa droonien kriittisten komponenttien valmistusta koskevan toimintasuunnitelman, jossa tarjotaan kohdennettuja tukia kriittisten komponenttien, erityisesti harjattomien tasavirtamoottoreiden, litiumakkujen ja anturien, valmistamiselle sekä materiaalia lisäävälle valmistukselle EU:ssa; kehottaa kehittämään ja tuottamaan EU:ssa olennaisia ja uusia teknologioita ja materiaaleja, kuten optiikkaa, viestintämoduuleja ja materiaalia lisäävää valmistusta; korostaa tarvetta varmistaa EU:n resilienssi ja omavaraisuus droonien tuotannossa soveltamalla tiukkoja tukikelpoisuusperusteita, joilla varmistetaan toimitusketjujen häiriönsietokyky, ja tarvetta ottaa huomioon pitkän aikavälin tavoite strategisen riippumattomuuden saavuttamisesta kehittämällä alkuperältään eurooppalaista drooniteknologiaa, joka pohjautuu pääosin EU:ssa valmistettuihin komponentteihin ja jota tukevat häiriönsietokykyiset toimitusketjut;

129.korostaa, että tällaisessa toimintasuunnitelmassa on varmistettava yhteistyö eurooppalaisten pk-yritysten kanssa;

130.painottaa, että siihen on sisällytettävä mikrosirut, kehittyneet ohjelmistot ja kyberresilienssi;

131.korostaa tarvetta poistaa tarpeettomia sääntelyllisiä ja hallinnollisia rasitteita, erityisesti pk-yrityksiltä, drooniteollisuudelta ja sen toimittajilta, ja perustaa eurooppalainen droonien suvereniteetti-indeksi EU:n laajuiseksi auditointivälineeksi, jonka avulla voidaan arvioida kunkin alustan EU:n ulkopuolisin maihin liittyvien riippuvuuksien prosenttiosuutta, minkä perusteella rahoitusta voidaan ohjata ensisijaisesti sellaisille alustoille ja ohjelmille, joissa on eniten jäsenvaltioista peräisin olevia komponentteja;

132.kehottaa nopeuttamaan EU:n sisäisten poikkeuslupien myöntämistä sisäisen kaupan helpottamiseksi ja ulkoisen vientivalvonnan vahvistamiseksi;

133.kehottaa vahvistamaan sääntelyn ja vientivalvonnan yhdenmukaistamistaa.kehittämällä EU:n laajuisia vientilupia ja asetuksen (EU) 2021/821 mukaisia väyliä komponenteille, jotta eurooppalaisten droonien kilpailukykyä voidaan parantaa ulkomailla, samalla kun kunnioitetaan EU:n ja kansallisen tason vientisääntöjä, jotta eurooppalaisten droonien kilpailukykyä voidaan parantaa ulkomailla;b.sovittamalla siviilidrooneja koskevat säännökset (esimerkiksi EASAn standardit) sotilaallisten hankintojen tarpeisiin kaksikäyttöalan innovoinnin vauhdittamiseksi;

134.korostaa, että varojen osoittamisen droonien ja droonientorjuntajärjestelmien kehittämiseen ja valmistukseen olisi perustuttava yksinomaan tehokkuutta, turvallisuutta, resilienssiä ja toiminnallista suorituskykyä koskeviin kriteereihin;

135.kehottaa asettamaan etusijalle varaosat, modulaarisen korjattavuuden ja moottorin nopeaa vaihtamista koskevat valmiudet sen varmistamiseksi, että yksiköt pysyvät toimintakunnossa taisteluolosuhteissa; korostaa, että tarvitaan johdonmukaista teollisuus- ja toimitusketjupolitiikkaa, jolla kannustetaan Euroopan teollisuutta tuottamaan skaalattavia ja helposti korjattavia järjestelmiä ja ylläpitämään riittävän suuria kriittisten komponenttien varastoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita poistamaan hankintojen pullonkauloja, jotka haittaavat välttämättömien puolustustarvikkeiden oikea-aikaista tuotantoa ja käyttöönottoa;

136.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle EU:n aseyritysten ja Euroopan puolustusteollisuuden laitosten vahvistamisen ja suojelun, jotta voidaan vähentää niiden tuotantolinjoihin mahdollisesti kohdistuvia hybridiuhkia tai suoria drooniuhkia;

137.kehottaa komissiota ehdottamaan drooneja koskevaa EU:n lainsäädäntöpakettia, jossa keskitytään droonijärjestelmiin ja droonientorjuntajärjestelmiin ja lisävoimavaroihin ja johon sisältyy strategia, joka koskee nykyisten välineiden käyttämistä tutkimuksen ja kehittämisen edistämiseen ja paikallisten kriittisten toimitusketjujen kehittämiseen, sekä ehdottamaan droonien siviili- ja sotilaskäyttöä koskevaa, nykypäivän uhkaskenaarioon soveltuvaa asetusta;

138.kehottaa lisäämään investointeja, joissa kohteena on seuraavan sukupolven digitaaliteknologian integrointi drooneja ja droonien torjuntaa käyttäviin puolustusjärjestelmiin niiden resilienssin, skaalattavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi;

139.kehottaa yhdenmukaistamaan droonijärjestelmiä hyödyntävien hyökkäysten voimankäyttösääntöjä kaikissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien vientivalvonta ja oikeudelliset kehykset, ja varmistamaan, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta noudatetaan kaikilta osin;

140.kehottaa komissiota laatimaan työsuunnitelman, jotta voidaan kehittää kriittisten komponenttien, kuten räjähteiden, ajoaineiden, sytyttimien, hiilikuiturunkojen, elektroniikan, moottoreiden, mikrosirujen ja muiden droonijärjestelmien, miehittämättömien pinta-alusten ja miehittämättömien vedenalaisten kulkuvälineiden kehittämisen kannalta keskeisten materiaalien, strategisia varastoja, jotta voidaan vähentää riippuvuuksia kolmansista maista ja lisätä Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan resilienssiä;

141.korostaa, että näitä varastoja olisi hallinnoitava Naton koordinoimana, jotta voidaan varmistaa niiden yhteentoimivuus ja välttää niiden päällekkäisyys;

142.korostaa droonien uuden lankaohjausteknologian merkitystä, sillä se on tarkoitettu estämään interferenssiä ja elektronista sodankäyntiä;

143.kehottaa eurooppalaisia yrityksiä valmistamaan tähän tarvittavat valokuitukaapelit EU:ssa tai Naton jäsenmaassa, jotta voidaan välttää vähemmän avointen teknologioiden käyttö ja vahvistaa droonien teknisten komponenttien turvallisuutta;

144.korostaa tarvetta varmistaa nykyisissä välineissä ja seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä drooneihin liittyvän puolustusinnovoinnin, osaamisen, sertifiointistandardien, testauksen ja koulutusinfrastruktuurin jatkuva kehittäminen kaikkialla unionissa;

145.kehottaa hyödyntämään Ukrainan pääsyä SAFE-mekanismiin niin, että siihen voidaan sisällyttää investoinnit Ukrainan droonijärjestelmiä koskeviin suorituskykyihin;

146.kehottaa hyväksymään nopeasti komission kesäkuussa 2025 esittämän puolustusalan koontipaketin, jolla pyritään vähentämään puolustusalan yrityksille, organisaatioille ja jäsenvaltioille aiheutuvia hallinnollisia ja byrokraattisia rasitteita (esimerkiksi lupamenettelyt) ja pullonkauloja (esimerkiksi rahoituksen saanti) ja helpottamaan siten innovatiivisten drooniratkaisujen ja droonien tuotannon kehittämistä;

147.kehottaa komissiota hyödyntämään SAFE-mekanismin kaltaisia rahoitusohjelmia sen korostamiseen, että EU:n jäsenvaltioiden on kehitettävä drooniteollisuuttaan, ja suosittelee, että jäsenvaltiot kiinnittävät tähän huomiota ja priorisoivat sitä asianmukaisella tavalla;

148.korostaa droonientorjuntajärjestelmien teknologisten voimavarojen suurta merkitystä; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan asianmukaisesti sekä drooneja että droonientorjuntajärjestelmiä koskeviin suorituskykyihin;

149.muistuttaa, että drooneihin liittyvät investoinnit olisi sopeutettava vastaamaan puolustusteollisuuden perustaa tukevia unionin välineitä, esimerkiksi tarvittaessa kriittisiä raaka-aineita koskevaa säädöstä, EU:n sirusäädöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1781, annettu 13. syyskuuta 2023, Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2021/694 muuttamisesta (sirusäädös) (EUVL L 229, 18.9.2023, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/1781/oj)., Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälinettä (STEP) ja muita kehyksiä, sen varmistamiseksi, että kaksikäyttöinnovaatiot edistävät merkityksellisesti operatiivista varautumista;

150.kehottaa Euroopan puolustusvirastoa sisällyttämään tulevaan EU:n suorituskykyjen kehittämissuunnitelmaan erityisiä drooneihin liittyviä suorituskykyjä koskevia tavoitteita, joita seurataan puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun (CARD) avulla ja joita tuetaan pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) hankkeilla;

151.suhtautuu myönteisesti SAFE-mekanismin ja puolustusalan pääomarahoitusvälineen käyttöön, jotta voidaan lisätä tuotantoa, turvata toimitusketjut ja tukea pk-yritysten osallistumista miehittämättömien järjestelmien alalla;

152.kannustaa komissiota vahvistamaan Euroopan puolustusrahaston pisteytyskannustimia siten, että ne suosisivat monikansallisia konsortioita, yhteisiä alustoja ja EU:sta peräisin olevan sisällön suurta osuutta; painottaa, että tällaiset toimenpiteet ovat elintärkeitä kysynnän vakauttamiseksi, resilienssin parantamiseksi ja Euroopan autonomisten drooneihin liittyvien suorituskykyjen lisäämiseksi; kannattaa sellaisen suvereniteetti-indeksin kehittämistä, jolla mitataan riippuvuuksia EU:n ulkopuolisista lähteistä droonien koko arvoketjussa ja kannustetaan vähentämään niitä;

153.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan paikallis- ja aluehallinnot mukaan EU:n puolustusalan hankkeiden hallinnointiin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;

154.kannustaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle kriittisiin komponentteihin liittyvien toimintojen siirtämisen takaisina.yhteisrahoittamalla jäsenvaltioihin sijoittuneita harjattomien tasavirtamoottoreiden, litiumioniakkujen, puolijohteiden ja sähköoptisten antureiden tuotantolaitoksia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta;b.tarjoamalla jäsenvaltioiden takaamia tukia ja verokannustimia yrityksille, jotka haluavat sijoittaa tuotantoa EU:hun, ja varmistamalla, että tätä koordinoidaan EU:n tasolla, jotta varmistetaan paras mahdollinen tehokkuus ja hillitään kilpailun vääristymiä sisämarkkinoilla;c.hyödyntämällä EU:n sirusäädöstä, jotta puolustussovellukset voidaan asettaa etusijalle puolijohteiden strategisen rahoituksen kohdentamisessa;

155.korostaa, että koko EU:n on pyrittävä varmistamaan kriittisten raaka-aineiden, kuten litiumin, harvinaista maametallia sisältävien magneettisten materiaalien ja puolijohteiden, luotettava saatavuus ja investoimaan tehokkaisiin akkuihin, antureihin ja turvallisiin tietoyhteyksiin;

156.kehottaa laajentamaan yhteisiä turvallisuussopimuksia strategisten kumppanien kanssa toimitusketjujen häiriönsietokyvyn ja strategisen teknologian vastavuoroisen saatavuuden vahvistamiseksi;

157.kehottaa luomaan varavaihtoehtoja sisältäviä ja monipuolisia toimitusketjuja, jotkaa.kannustavat noudattamaan droonien olennaisten komponenttien hankinnassa kahden toimittajan strategioita, joissa hankinnat tehdään useammasta EU:n jäsenvaltiosta ja useammalta samanmieliseltä kumppanilta;b.tukevat kotimaisia harvinaisten maametallien louhinta- ja jalostustoimia kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen mukaisesti ja kehittävät litiumin, koboltin ja neodyymimagneettien kierrätysvalmiuksia;c.edistävät droonien kriittisten komponenttien varmuusvarastojen perustamista geopoliittisten toimitushäiriöiden varalta;d.varmistavat, että drooneja tuotetaan hajautetusti koko EU:ssa toimitusketjujen riskien vähentämiseksi ja droonien toimitusvarmuuden parantamiseksi;

158.korostaa tarvetta panostaa työvoimaan ja tuotantoinfrastruktuuriina.standardoimalla avoimia järjestelmiä ja rajapintoja yhteentoimivuuden osalta;b.edellyttämällä avoimien modulaaristen standardien noudattamista kaikissa EU:n rahoittamissa droonijärjestelmissä, jotta komponentteja (esimerkiksi antureja tai radioita) on mahdollista vaihtaa plug-and-play -periaatteella toisten toimittajien komponentteihin; pyrkimällä yhdenmukaistamaan standardeja ja yhteentoimivuustarpeita koordinoidusti Naton kanssa;

159.muistuttaa Grönlannin pääministerin Jens-Frederik Nielsenin Euroopan parlamentille 8. lokakuuta 2025 pitämästä puheesta ja korostaa EU:n ja Grönlannin välisen tiiviimmän yhteistyön kehittämisen strategista merkitystä, jotta eurooppalaiset yritykset voivat saada kestävien käytäntöjen pohjalta hankittuja raaka-aineita yhteistyössä Grönlannin hallituksen kanssa;

160.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että drooneja ja uusia teknologioita on tärkeää testata suurissa avoimissa ympäristöissä, jotta voidaan varmistaa näiden innovaatioiden turvallisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vähentämään tarpeetonta byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa, virtaviivaistamaan testausmenettelyjä ja helpottamaan uusien drooniteknologioiden nopeaa käyttöönottoa ja arviointia;

161.kannustaa yhteisiin aloitteisiin, joilla varmistetaan nopea pääsy testausinfrastruktuuriin poistamalla vanhentuneita sääntelyesteitä tai ulkoistamalla testaus, jotta kokeilut voidaan toteuttaa operatiivisia ympäristöjä jäljittelevissä olosuhteissa;

162.pitää droonijärjestelmien elektroniseen sodankäyntiin, pitkän matkan lentoihin ja epätavallisiin taajuuksiin liittyviä testausvaatimuksia merkittävinä esteinä jäsenvaltioiden asevoimien laadullisen sotilaallisen edun kannalta ja kannustaa parantamaan drooneihin liittyviä suorituskykyjä tuottavien hyväksi havaittujen innovoijien mahdollisuutta päästä käyttämään testausalueita usein ja helposti;

163.kannustaa jäsenvaltioita tukemaan pysyviä innovointiyksiköitä ja koulutusta kansallisissa turvallisuuspalveluissa, joissa loppukäyttäjät testaavat kaupallista teknologiaa todellisissa operatiivisissa ympäristöissä;

164.kehottaa EU:n sotilasesikuntaa (EUSE) ja Euroopan puolustusvirastoa varmistamaan tekoälyä hyödyntävien droonijärjestelmien yhteisen koulutuksen jäsenvaltioissa ja tukemaan tekoälyä hyödyntävien droonijärjestelmien hankintaa, jotta ne voidaan kouluttaa ja niitä voidaan testata operatiivisesti merkityksellisissä olosuhteissa niin, että ne toimivat tehokkaasti todellisissa tilanteissa;

165.kannustaa jäsenvaltioita perustamaan yhteistyössä Naton kanssa innovaatioalueita, joita asevoimat ja toimittajat voivat käyttää testaukseen vuoden ympäri;

166.ehdottaa EU:n mekanismin perustamista valittujen miehittämättömien järjestelmien ja miehittämättömien alusten torjuntajärjestelmien integroinnin ja yhteentoimivuuden testausta varten, esimerkiksi kyber-, elektronisen sodankäynnin ja voimankäyttösääntöjen skenaarioiden osalta, tuottamaan etenkin todennettuja integrointiprofiileja pelkkien teknisten demonstraatioiden sijaan;

167.kehottaa komissiota sisällyttämään kestävien investointien helpottamista koskevien sopimustensa kehykseen Euroopan drooniteollisuuden ja jäsenvaltioiden velvoitteen huolehtia droonijärjestelmien kehittämisen kannalta keskeisten materiaalien ja komponenttien riittävistä varastoista;

168.kehottaa Euroopan puolustusvirastoa kehittämään droonien ohjaajille monikielisiä ja standardoituja sertifiointipolkuja kaikissa jäsenvaltioissa;

169.kannustaa käyttämään modulaarisia järjestelmäarkkitehtuureja, jotta komponentteja (esimerkiksi hyötykuormat, radiot ja kamerat) voidaan päivittää itsenäisesti ilman alustan täydellistä uudelleensertifiointia;

170.kehottaa Euroopan puolustusrahastoa vakiinnuttamaan tutkimus- ja kehitysprosessiensa kaikkien kehitysmallien standardiksi prototyyppien nopean valmistuksen, modulaarisen suunnittelun ja diginatiivin johtamisjärjestelyn;

171.kehottaa komissiota varmistamaan, että tulevat säännökset mahdollistavat suojatun, turvallisen ja skaalautuvan droonien hyödyntämisen, jossa keskitytään kyberturvallisuuteen, vikasietoisiin järjestelmiin ja kaksikäyttötuotteiden standardointiin;

172.kannustaa ottamaan droonijärjestelmien osalta käyttöön kaupallisia vaihtoehtoja suosivan lähestymistavan, jossa etusijalle asetetaan hankinnat suoraan kaupallisilta tarjoajilta, jotta voidaan testata uusia hankintamalleja, joita voidaan myöhemmin skaalata muille suorituskykyalueille;

173.kehottaa asettamaan droonijärjestelmille kohdennetun rahoituksen ehdoksi laajat operaatioperusteiset luokat, jotta voidaan mahdollistaa nopea ongelmanratkaisu ja tukea kaupallista innovointia;

174.kehottaa Euroopan puolustusvirastoa perustamaan kaupallisen sektorin kanssa tehtävän kokonaisvaltaisen yhteistyön hallinnointia varten yhtenäisen digitaalisen alustan, joka mahdollistaa reaaliaikaisen viestinnän ja ehdotusten ja edistymisen seurannan;

175.panee merkille miehittämättömien järjestelmien nopeiden havaitsemis-, tunnistamis- ja neutralointivoimavarojen ratkaisevan merkityksen ja kehottaa luomaan EU:n yhteisen kehyksen rajatylittävälle tietojen jakamiselle, yhteentoimivalle tilannetietoisuudelle ja yhteisille kohdentamisprotokollille, joilla ehkäistään hyökkäyksiä ja reagoidaan niihin; korostaa, että tällaiseen yhteistyöhön olisi sisällyttävä yhteisiä standardeja antureille ja johtamisjärjestelyille, tarvittaessa koordinoituja hankintoja sekä telemetria- ja vaaratilanneilmoitusten turvallisia ja reaaliaikaisia vaihtomekanismeja, jotta voidaan toteuttaa koordinoituja toimia jäsenvaltioissa ja Naton eurooppalaisten jäsenten kanssa; korostaa tarvetta laatia EU:n laajuinen yhteentoimivuusstandardi tekemällä avoimista modulaarisista standardeista pakollisia droonientorjuntajärjestelmissä Euroopan puolustusrahastosta rahoitetuissa ohjelmissa, jotta voidaan varmistaa plug-and-play -periaatteen mukainen yhteensopivuus ja vähennetään riippuvuutta yksittäisistä toimittajista; panee merkille, että on tärkeää standardoida luokkien I–III drooneja koskevat operatiiviset vaatimukset kaikkialla EU:ssa yhteishankintojen ja yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi sellaisen suorituskykyihin keskittyvän luokituksen pohjalta, jossa otetaan huomioon eri operatiivisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen droonien operatiiviset standardit;

176.kehottaa päivittämään ilmailun sääntelykehystä lentoturvallisuuden varmistamiseksi tilanteessa, jossa droonien ja droonien torjuntainfrastruktuurin käyttö lisääntyy;

177.kehottaa komissiota ottamaan huomioon uusien teknologioiden strategisen merkityksen eurooppalaiselle drooniteollisuudelle erityisesti tekoälyn alalla ja edistämään niiden käytön lisäämistä; muistuttaa operaatio Hämähäkinverkosta ja ukrainalaisten droonien käyttämästä teknologiasta, jonka ansiosta nämä miehittämättömät järjestelmät pystyivät itsenäisesti tunnistamaan sotilaskohteet ja hyökkäämään niihin; kannustaa Euroopan puolustusrahastoa jatkamaan AIR-D-EPE:n kaltaisten ohjelmien tukemista ja kehittämistä, jotta voidaan edistää droonien autonomista toimintaa ja navigointia koskevien tekoälypohjaisten ratkaisujen tutkimusta, testausta ja käyttöönottoa;

178.suosittelee lisäksi suunnittelemaan skaalautuvia valvonta-algoritmeja, joilla testataan parvistrategioita ja syntetisoidaan ympäristöjä;

179.on tietoinen nopeudesta, jolla droonit kehittyvät, kun niihin integroidut tekoälyalgoritmit mahdollistavat reaaliaikaisen päätöksenteon, esteiden kiertämisen ja operaatioiden optimoinnin, mikä tekee niistä autonomisempia, tarkempia ja monipuolisempia; tiedostaa myös, että taistelukentällä käyttöön otetut täysin autonomiset droonit vaikeuttavat merkittävästi sotilas- ja siviilipelastussuunnittelijoiden työtä kaikilla tasoilla, mikä saattaa lisätä entisestään droonijärjestelmien aiheuttamia uhkia, kuten täysin autonomisia drooniparvia, syviä iskuja ja kohdennettuja salamurhia;

180.kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että uusien sodankäyntijärjestelmien, mukaan lukien autonomisilla valmiuksilla varustettujen droonien, kehittämisessä ja käyttöönotossa sovelletaan tiukasti kansainvälistä oikeutta, kuten kansainvälistä humanitaarista oikeutta, ja ihmisen osallistumisen periaatetta, jolla varmistetaan ihmisen merkityksellinen valvonta tappavan voiman käytössä;

181.kehottaa asettamaan etusijalle kiinteäelektrolyyttisten akkujen kehittämisen ja tuotannon, sillä ne ovat yksi seuraavan sukupolven drooni- ja puolustusteknologioiden keskeisistä mahdollistajista;

182.panee merkille, että näiden akkujen energiatiheys on suurempi, käyttöikä on pidempi ja latausnopeus on suurempi; korostaa, että näiden akkujen syttymättömät kiinteät elektrolyytit parantavat merkittävästi turvallisuutta ja vähentävät tulipalon tai räjähdyksen riskiä ja siksi kiinteäelektrolyyttiset akut ovat elintärkeitä EU:n teknisen riippumattomuuden ja operatiivisen resilienssin vahvistamisen kannalta;

183.kehottaa komissiota, Euroopan puolustusvirastoa ja Euroopan puolustusrahastoa asettamaan etusijalle kehittyneiden sähköisten sodankäyntijärjestelmien ja suunnatun energian aseiden teknologioiden tutkimuksen ja kehittämisen, jotta voidaan torjua jäsenvaltioihin mahdollisesti kohdistettavia hybridiuhkia ja droonihyökkäyksiä;

184.kehottaa lisäksi edistämään sellaisten torjuntateknologioiden ja suojatoimenpiteiden kehittämistä, joilla voidaan hillitä tällaisten suunnatun energian aseiden vaikutuksia;

185.kannustaa jäsenvaltioita tutkimaan edelleen edullisia vaihtoehtoja, kuten materiaalia lisäävää valmistusta, ja kehottaa rahoittamaan Euroopan puolustusrahastosta droonijärjestelmiin liittyvän taistelukärkikapasiteetin tutkimusta ja kehittämistä, jonka tavoitteena on luoda uusia taistelukärkiä ja kehittää niissä käytettäviä kemiallisia yhdisteitä aseistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

186.ottaa huomioon EUDIS-järjestelmän yrityskiihdyttämön roolin drooneihin ja droonientorjuntajärjestelmiin liittyvien suorituskykyjen kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttamisessa kaikissa jäsenvaltioissa prototyyppien nopean valmistuksen, yhteistestauksen ja uusien teknologioiden nopeutetun sertifioinnin avulla, jotta voidaan pysyä taistelukenttien kehittyvien vaatimusten tahdissa;

187.kehottaa EUDIS-järjestelmää laajentamaan elävien laboratorioiden toimintaa vähintään kolmeen jäsenvaltioon Ukrainan ollessa assosioitunut kumppani;

188.kehottaa komissiota käynnistämään puolustusteknologian vastuullista käyttöä, pelastustoimintaa ja niihin liittyviä oikeudellisia vastuumekanismeja käsittelevän julkisen koulutuskampanjan, jotta voidaan lisätä legitimiteettiä ja varmistaa poliittinen tuki droonien käytön laajentamiselle;

189.kehottaa toteuttamaan jäsenvaltioissa Naton ja Euroopan puolustusviraston kanssa koordinoituja opiskelijoiden koulutusohjelmia, joilla tuetaan droonien lennättämiseen liittyvää koulutusta, mukaan lukien tekniset taidot ja suunnitteluosaaminen, ja lisätään yleistä kiinnostusta alaan;

190.kannustaa jäsenvaltioita, Ukrainaa ja komissiota kehittämään ja panemaan täytäntöön toimia, joilla pyritään parantamaan taitoja, jotka liittyvät droonien kehittämiseen ja käyttöön, mukaan lukien sekä ohjelmistoihin että laitteiston komponentteihin liittyvät taidot, sekä houkuttelemaan osaajia muilta syväteknologian aloilta ja tukemaan sellaisten ketterien ryhmien perustamista, jotka kykenevät suunnittelemaan, valmistamaan ja ohjelmoimaan asiaankuuluvia ohjelmistoja; katsoo, että tähän olisi kuuluttava STEM-aineiden (luonnontieteet, matematiikka, tekniikka ja teknologiat) opettamista koskevia aloitteita, kuten droonien rakentamistyöpajoja, webinaareja ja hackathon-tapahtumia, joissa koulutetaan ihmisiä rakentamaan ja käyttämään drooneja; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission jo toteuttamiin aloitteisiin, kuten EUDIS Hackathon -tapahtumiin ja BraveTechEU-aloitteeseen, joilla pyritään helpottamaan innovatiivisten puolustusratkaisujen kehittämistä ja edistämään sidosryhmien välistä yhteistyötä;

191.kehottaa etulinjan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön strategisia kehityssuunnitelmia ja investointikehyksiä sekä määrittelemään strategiset ohjelmat ja hankkeet, joilla ne pyrkivät kehittämään ja varmistamaan kattavat drooneja ja droonientorjuntajärjestelmiä koskevat suorituskyvyt alueellaan ja jotka kattavat suorituskykyjen koko syklin tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä testauksesta ja sertifioinnista tuotantoon, käyttöönottoon ja koulutukseen; korostaa, että tällaisia toimia olisi tarvittaessa tuettava EU:n välineistä, kuten Euroopan puolustusrahastosta, Euroopan puolustusteollisuusohjelmasta ja EU:n nopean toimintakyvyn avulla;

192.painottaa, että nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa riittävä, koordinoitu ja oikea-aikainen reagointi Euroopan ja erityisesti sen itäisen ja eteläisen sivustan kohtaamiin muuttuviin hybridimuotoisiin ja tavanomaisiin turvallisuushaasteisiin;

193.kehottaa soveltamaan kaikkialla EU:ssa droonien torjuntaa koskeviin suorituskykyihin räätälöityä ja riskiperusteista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon erilaiset operatiiviset tarpeet: panee merkille, että siinä missä itäisellä sivustalla tarvitaan aktiivista droonien torjunnan ja hyökkäysluonteisten täsmäiskuvaihtoehtojen yhdistelmää, jolla voidaan estää hyökkäysyritykseen liittyvät maanpinnalta lähtöisin olevat uhkat ja ehkäistä niitä, muissa valtioissa, esimerkiksi Välimerellä, etusijalla voivat olla toisenlaiset suorituskykytarpeet; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan vastuunjaon; pyytää komissiota arvioimaan suorituskykypaketteja alueellisten uhkaprofiilien perusteella, jotta voidaan maksimoida niiden tehokkuus ja toimitusnopeus heikentämättä kuitenkaan yleistä eurooppalaista yhteentoimivuutta;

194.kehottaa jäsenvaltioita olemaan valmiita aktivoimaan SEU 42 artiklan 7 kohdan, jos tällaiset aggressiiviset toimet voidaan luokitella aseelliseksi hyökkäykseksi tai niitä käytetään aseellisen hyökkäyksen valmistelussa;

195.kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita määrittelemään operatiiviset menettelyt ja mekanismit, joita käytetään, jos jokin jäsenvaltio aktivoi SEU 42 artiklan 7 kohdan;

196.korostaa, että tällaisen aktivoinnin olisi käynnistettävä EU:n yhteinen reagointimekanismi, johon kuuluvat koordinoidut puolustustoimet, nopea tiedustelutietojen vaihto, keskinäinen avunanto sekä yhtenäinen strateginen viestintä, millä varmistetaan koko EU:n pelotevaikutus, solidaarisuus ja yleinen resilienssi;

197.kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa esittämään konkreettisia suunnitelmia keskinäistä avunantoa koskevan SEU 42 artiklan 7 kohdan panemiseksi täytäntöön esimerkiksi droonien aiheuttamiin uhkiin reagoinnin yhteydessä, jotta voidaan varmistaa solidaarisuus jäsenvaltioiden välillä ja erityisesti maantieteellinen sijaintinsa vuoksi välittömille uhille ja haasteille suoraan alttiiksi joutuvia jäsenvaltioita kohtaan;

198.tukee Naton pyrkimyksiä vahvistaa Euroopan pelotetta sekä puolustusta itäisellä sivustallaan muun muassa käynnistämällä Eastern Sentry -operaatio ja kehittämällä sen yhteydessä kattavasti toimia; kannustaa toteuttamaan pelotetoimia tiiviissä yhteistyössä Naton ja kumppanimaiden kanssa ja kehottaa EU:ta varmistamaan, ettei yksikään EU:n jäsenvaltio jää tapauskohtaisen EU:n ja Naton puolustus- ja turvallisuusyhteistyön ulkopuolelle;

199.pyytää komissiota, Euroopan puolustusvirastoa ja jäsenvaltioita perustamaan droonien avulla tapahtuvaan puolustautumiseen keskittyvän eurooppalaisen akatemian, jotta voidaan kouluttaa insinöörejä, droonien ohjaajia ja teknikoita sekä komentorakenteiden päätöksentekijöitä; ehdottaa, että akatemia voisi tarjota yhteisiä tutkintoja, ammatillista koulutusta ja droonien ohjaajien sertifiointia yhteistyössä teollisuuden toimijoiden ja johtavien teknisten yliopistojen kanssa; korostaa tarvetta sisällyttää opinto-ohjelmiin tekoälyä, robotiikkaa, elektronista sodankäyntiä, joukkojen omasuojaa ja kyberresilienssiä koskevia pakollisia moduuleja, jotta voidaan vastata operatiivisiin vaatimuksiin;

200.kehottaa perustamaan tutkimuslaitoksiin, teknisiin yliopistoihin ja sotilasakatemioihin erityisiä koulutusyksiköitä koordinoimaan drooneihin liittyviä koulutusohjelmia keskenään, yliopistojen kanssa sekä EU:n ja Naton jäsenvaltioiden välillä ja varmistamaan parhaiden käytäntöjen vaihdon ja sellaisten opetussuunnitelmien yhteentoimivuuden, joissa keskitytään muun muassa pelastuspalvelumoduuleihin ja kaksikäyttösovelluksiin;

201.kannustaa perustamaan Euroopan puolustusviraston alaisuuteen EU:n drooneja ja droonientorjuntaa koskevan innovointimekanismin, jolla varmistetaan jatkuva hyökkäys- ja puolustusvoimavarojen välinen yhteiskehittäminen; korostaa, että tällainen kehä parantaisi Euroopan resilienssiä epäsymmetrisiä uhkia vastaan ja varmistaisi, että eettisiä, oikeudellisia ja toiminnallisia normeja kehitetään yhdessä teknologisen innovoinnin kanssa;

202.korostaa, että tukeutuminen pelkästään suuriin keskitettyihin tuotantolaitoksiin lisää alttiutta strategisille iskuille ja toimitushäiriöille; huomauttaa, että Ukrainassa kehitettyjen kaltaiset hajautetun valmistuksen mallit ovat todistettavasti parantaneet operatiivista resilienssiä sodan aikana, kun yksittäisiä vikakohtia on vähemmän;

203.kannustaa kehittämään kansallisia ja EU:n politiikkoja, joilla tuetaan teollisuuden yhdistelmää, jossa vakiintuneiden puolustusalan valmistajien strategiset valmiudet yhdistyvät ketteriin, pienikokoisiin tuotantoklustereihin, pk-yritysten verkostoihin ja siviili- ja sotilasalan yhteistyöhön, mikä mahdollistaa suuria teollisuusohjelmia täydentävästi nopean paikallisen tuotannon, modulaariset toimitusketjut, maantieteellisesti hajautetun huollon ja nopeat kenttäkorjaukset;

204.korostaa, että EU:n rahoitusvälineissä ja puolustukseen liittyvissä rahoitusmekanismeissa, kuten Euroopan puolustusrahastossa ja EDIP:ssä, olisi otettava tällaiset hajautetut ja hybridimallit huomioon suunniteltaessa tukikelpoisuusperusteita ja hanketukea ja varmistettava, että teollisuuden kapasiteetin lisäksi palkitaan joustavuudesta, resilienssistä ja skaalautuvuudesta;

205.muistuttaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätelmästä, jonka mukaan komissio ei ollut laatinut kunnollista tarvearviointia eikä määritellyt infrastruktuuripuutteita ennen rahoituspyyntöjen käynnistämistä; vaatii siksi, että Verkkojen Eurooppa -välineen tuleviin puuteanalyyseihin sisällytetään nimenomaisesti droonien kannalta merkitykselliset liikenteen solmukohdat ja energiahuolto- ja viestintäpaikat, jotta voidaan varmistaa, että kaksoiskäyttöinfrastruktuuria suunnitellaan saadun näytön eikä tapauskohtaisten kriteerien pohjalta;

206.kannustaa nopeaan drooneja koskevan doktriinin yhdenmukaistamiseen ja droonien kysynnän yhdistämiseen Ukrainan kanssa, jotta voidaan nopeuttaa droonien kehittämistä ja integrointia;

207.kehottaa tehostamaan merkittävästi puolustusyhteistyötä Ukrainan kanssa erityisesti sekä drooniteknologian että vastatoimien osalta, mihin kuuluu myös teollisen yhteistyön kehittäminen jäsenvaltioiden ja Ukrainan välillä;

208.korostaa, että hankintaprosesseja on nopeutettava ja yksinkertaistettava, jotta voidaan varmistaa suorituskykyjen oikea-aikainen toimittaminen huolimatta miehittämättömien järjestelmien äärimmäisen lyhyistä teknologiasykleistä, jotka edellyttävät jatkuvaa innovointia ja mukauttamista;

209.korostaa, että yhteistyö ja kokemusten vaihto Ukrainan kanssa on erittäin tärkeää, mutta doktriinien yhdenmukaistamisessa olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion erilaiset operatiiviset realiteetit ja puolustusrakenteet;

210.kehottaa kehittämään PRY:n puitteissa EU:n laajuisen drooneihin liittyviä suorituskykyjä koskevan etenemissuunnitelman kansallisten talousarvioiden yhdenmukaistamiseksi ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi;

211.pitää myönteisinä EU:n lippulaivahankkeita, kuten Eurodrone-hanketta, INTERACT-hanketta, kuudennen aallon PRY-toimia, Euroopan puolustusviraston parvirobotiikan demonstraatioita ja U-space/SESAR-kehyksiä, koska ne ovat Euroopan drooniekosysteemin olennaisia osatekijöitä; korostaa niiden merkitystä tulevien suorituskykyjen valmistelussa ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yhteistä kehittämistä, lujittamaan toimia ja pysyttelemään uusien uhkien kehityksen tahdissa;

212.toteaa, että yhteistyössä toteutettavia suorituskykyjen kehittämisohjelmia, joilla pyritään vaikuttaviin ja kustannustehokkaisiin droonientorjuntajärjestelmiä koskeviin ratkaisuihin, on jo käynnistetty Euroopan puolustusrahaston (Joint European sYstem for Countering Unmanned Aerial Systems (JEY-CUAS) ja European Counter Unmanned Aerial Systems (E-CUAS)) ja PRY:n (droonientorjuntajärjestelmä) puitteissa;

213.kehottaa arvioimaan näitä hankkeita sen varmistamiseksi, että niiden tavoitteet ja odotetut tulokset vastaavat droonisodankäynnin uutta todellisuutta, erityisesti Ukrainan sodasta saatujen kokemusten valossa;

214.korostaa, että haluttujen tulosten saavuttamiseksi uusimpien droonientorjuntajärjestelmiä koskevien teknologioiden kehittämiseen tähtäävien hankkeiden on saatava riittävästi rahoitusta kaikkiin vaiheisiin tutkimuksesta ja kehittämisestä teolliseen tuotantoon ja hankintoihin;

215.on tyytyväinen yhteisten eurooppalaisten droonijärjestelmäalustojen, kuten Medium Altitude Long Endurance Remotely Piloted Aircraft System -järjestelmän (Eurodrone), tai mahdollisten droonientorjuntajärjestelmiin liittyvien laitteiden, kuten Airborne Electronic Attack -laitteen, kehittämiseen osana PRY:n mukaisia uusimpia Euroopan puolustusyhteistyön hankkeita; kannustaa tutkimaan vastaavia puolustusalan hankkeita, kuten meridrooneja, kannettavia droonientorjuntalaitteita tai integroituja elektronisen sodankäynnin moduuleja;

216.pitää valitettavana Eurodrone-hankkeen huolestuttavaa viivästymistä;

217.kehottaa syventämään Euroopan puolustusviraston ja Horisontti Eurooppa -ohjelman välistä yhteistyötä kaksikäyttöinnovaatioiden ja ohjelmien kehittämisen edistämiseksi;

218.kehottaa varastoimaan kaikissa jäsenvaltioissa droonien komponentteja ja kriittisiä raaka-aineita täydellisten järjestelmien sijaan ja perustamaan eteensijoitettuja korjaus- ja uudistamiskeskuksia Naton varikkojen yhteyteen, jotta voidaan varmistaa parannettujen komponenttien jatkuva operatiivinen valmius ja nopea kierto; kehottaa komissiota sisällyttämään nämä toimet kokonaisvaltaiseen raaka-ainestrategiaan, jolla turvataan toimitusketjut vähentämällä strategista riippuvuutta Kiinasta raaka-aineiden ja mineraalien merkittävänä toimittajana;

219.korostaa, että kriittisten komponenttien, kuten moottoreiden, akkujen ja puolijohteiden, toimitusketjujen häiriöt ovat rajoittaneet eurooppalaisten pk-yritysten valmiuksia osallistua tehokkaasti EU:n puolustusteollisuuden perustaan; kehottaa perustamaan komponenttivarastojen saatavuusmekanismin, jonka avulla Euroopan puolustusviraston sertifioimat pk-yritykset ja jäsenvaltiot voisivat hankkia näitä komponentteja EU:n strategisista varastoista sovittuun hintaan ja korvata ne luontoissuorituksina, kun ne ovat saaneet tuotantonsa toimimaan; vaatii, että näiden varastojen olisi oltava myös Ukrainan käytettävissä;

220.toteaa, että tämä toimintamalli vastaa täysin ReArm Europe -suunnitelmaa ja EU:n sirusäädöksen tavoitteita, sillä se vahvistaa koko EU:n teollisuuden varautumista ja resilienssiä;

221.panee merkille, että Ukrainan sota on osoittanut, että miehittämättömien järjestelmien teknologiasyklit ovat äärimmäisen lyhyitä, mikä edellyttää jatkuvaa innovointia ja mukauttamista; korostaa, että yhteistyö ja kokemusten vaihto Ukrainan kanssa on erittäin tärkeää, mutta doktriinien yhdenmukaistamisessa olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion erilaiset operatiiviset realiteetit ja puolustusrakenteet;

222.kehottaa kehittämään modulaarisia järjestelmiä, joissa on vaihdettavia komponentteja, jotta voidaan pysyä massatuotettujen droonien innovaatiosyklin nopeassa tahdissa ja mukautua ilmapuolustuksen vaatimusten jatkuvaan kehitykseen erittäin intensiivisissä tilanteissa;

223.korostaa kuitenkin, että tällaisen varautumisen ja varastointikapasiteetin ylläpitäminen aiheuttaa teollisuudelle merkittäviä kustannuksia ja että yritykset eivät todennäköisesti ylläpidä kriittisten komponenttien varastoa ilman selkeää julkista ohjausta ja taloudellista tukea; ehdottaa, että kansalliset toimitusvarmuusvirastot voisivat toimia keskeisten komponenttien maahantuojina ja tukkumyyjinä ja varmistaa siten riittävät varastot, mahdollistaa säännöllisen varastojen kierron ja keventää yksittäisille yrityksille koituvaa taloudellista taakkaa; korostaa, että tämä malli edellyttäisi julkisen ja yksityisen sektorin koordinoitua kumppanuutta ja kohdennettuja rahoitusmekanismeja sekä kansallisella että EU:n tasolla, jotta voidaan varmistaa häiriönsietokyky ja toimitusten jatkuvuus;

224.kehottaa ottamaan käyttöön ”pankkirahoituspaketin”, jolla parannetaan puolustusrahoituksen tehokkuutta julkaisemalla Euroopan investointipankin / Euroopan puolustusrahaston vakiolainapakettimalleja – mukaan lukien välitavoiteaikataulut, takuumääräykset ja immateriaalioikeuslausekkeet –, jotta voidaan vähentää oikeudellista kitkaa puolustukseen liittyvien luottojärjestelyjen jakamiseen osallistuvien jäsenvaltioiden pankkien kanssa;

225.kehottaa komissiota sisällyttämään kestävien investointien helpottamista koskevien sopimustensa kehykseen toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että Euroopan drooniteollisuus ja jäsenvaltiot huolehtivat droonijärjestelmien kehittämisen kannalta keskeisten materiaalien ja komponenttien riittävistä varastoista;

226.kehottaa komissiota sisällyttämään nämä toimet kokonaisvaltaiseen raaka-ainestrategiaan, jolla turvataan toimitusketjut vähentämällä strategista riippuvuutta Kiinasta, ja suosittelee jäsenvaltioita turvaamaan droonien toimitusvarmuuden määrittelemällä kriittiset komponentit ja osaamisen, jotka on hankittava paikallisista lähteistä;

227.kehottaa Eurooppa-neuvostoa antamaan Euroopan puolustusvirastolle valtuudet luoda droonijärjestelmille kohdennettu ja joustava talousarvio, joka kattaa suorituskyvyn koko elinkaaren, mukaan lukien tutkimus ja kehitys, prototyyppien valmistus, koulutus, käyttöönotto ja huolto, ja jonka vaatimuksia ja määrärahoja voidaan mukauttaa hankintojen ja käyttöönoton nopeuttamiseksi;

228.katsoo, että eurooppalaista puolustusmateriaaliohjelmaa varten tarkoitetut rakenteet (SEAP-rakenteet) voisivat olla hyödyllinen väline droonijärjestelmien kehittämisessä, koska ne kattavat suorituskyvyn koko elinkaaren ja nopeuttavat riittävien suorituskykyjen hankintaa tai tuotantoa ja niiden saatavuutta;

229.kehottaa komissiota, komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön yhteistyössä Naton kanssa erityistä EU:n rahoitusta taisteluissa käytettävien droonijärjestelmäyksiköiden nopeaa hankintaa, koulutusta, ylläpitoa ja varaosien toimittamista varten;

230.katsoo, että lukuisat venäläiset droonihyökkäykset useiden jäsenvaltioiden ilmatilaan osoittavat, että EU:ta ei enää pelkästään uhata vaan sitä provosoidaan;

231.katsoo, että hävittäjien tai sotilasdroonien ylilennot suvereenin valtion ilmatilassa eivät ole hybriditoimi vaan tahallinen suvereniteetin loukkaus;

232.kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kehittämään valmiuksia ehkäistä tällaisia hyökkäyksiä, havaita ne nopeasti, tunnistaa ja pysäyttää ne ja olla valmiita neutraloimaan ne;

233.suosittelee, että jäsenvaltiot ja erityisesti etulinjan valtiot ajantasaistavat merkittävästi tai ottavat käyttöön uusia ohjusten laukaisemisen ja droonien lähettämisen havaitsevia järjestelmiä, jotka voivat välittää tietoa kaikkialle EU:ssa ja toimivat Euroopan monikerroksisten ilmapuolustusvoimavarojen ”kilpenä”;

234.kehottaa varmistamaan kokonaisvaltaisen integroinnin Naton ilma- ja avaruuspuolustusrakenteiden kanssa mahdollisimman suuren yhteentoimivuuden saavuttamiseksi;

235.kehottaa integroimaan European Sky Shield -aloitteeseen droonientorjuntajärjestelmiä koskevat suorituskyvyt osana Euroopan yhdennetyn ilma- ja ohjuspuolustuksen (IAMD) laajempaa rakennetta ja tukee EU:n laajuista varhaisvaroitus- ja tiedonjakoverkkoa, jossa hyödynnetään havaitsemistelemetriaa ja joka laukaisee hälytyksen EU:n ja jäsenvaltioiden ilmapuolustuksen komentojärjestelmissä;

236.muistuttaa, että EU voi suojella rajojaan tehokkaasti vain kaikki suunnat kattavilla järjestelmillä;

237.kehottaa kohdentamaan EU:n yhteisrahoitusta droonien torjuntaan keskittyville puolustusjärjestelmille, jotta voidaan suojella kriittistä energia- ja liikenneinfrastruktuuria etulinjan jäsenvaltioissa;

238.suosittelee, että jäsenvaltiot ottavat kriittisten infrastruktuurien, kuten energiajärjestelmien, liikenteen solmukohtien, tietoliikenneverkkojen ja maassa sijaitsevien avaruussegmenttien, suojaamiseksi käyttöön perustason monikerroksisen droonientorjuntajärjestelmän, joka perustuu yhteentoimiviin rajapintoihin ja yhteisiin teknisiin eritelmiin ja johon kuuluu yhdenmukaistettu vaaratilanteiden raportointi ja selkeä siviili- ja sotilastoiminnan yhteensovittaminen, mitä tuetaan oikeudellisesti valtuutetulla ja turvallisesti konfliktivapaalla elektronisen sodankäynnin koulutuksella ja testauksella;

239.suosittelee yhteisrahoituksen antamista säännölliselle koulutukselle ja teknisen asiantuntemuksen kehittämiselle kaikissa sotakorkeakouluissa ja sotilasoppilaitoksissa Euroopan puolustusviraston kautta siten, että sitä koordinoi Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemia, joka tukee teknisten suorituskykyjen kehittämistä yhteisen koulutuksen avulla niin, että etusijalle asetetaan parven rajapinnat, parviälyalgoritmit, reunalaskenta, turvalliset tietoyhteydet, monikäyttöiset ohjelmat/alustat, tekoälyn taktisen kehittämisen kokeilualustojen simulointi ja simulaatiot, joissa optimoidaan uhkien sekvensointi ja aseiden tehokkuus, jotta voidaan varmistaa, että nämä toimet sovitetaan yhteen Naton koulutusstandardien kanssa ja että ne edistävät yhteisiä eurooppalaisten suorituskykyjen kehittämistä ja yhteentoimivuutta koskevia tavoitteita, kuten tekoälyn, robotiikan ja ilmailu- ja avaruusteknologioiden integrointia, jotta voidaan parantaa kilpailukykyä;

240.suosittelee, että droonientorjuntajärjestelmät sisällytetään yhteisiin koulutusharjoituksiin ja EU:n tason pelastustoiminnan suunnitteluun, jotta poliisi, lentoasemaviranomaiset ja energia-alan toimijat voivat saada EU:n laajuista koulutusta ja standardoituja droonientorjuntajärjestelmiä koskevia valmiuksia, ja että tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota kriittiseen infrastruktuuriin;

241.kannustaa vahvistamaan teollisuuden osallistumisen periaatteella toteutettuja kokeiluja ja iteratiivisia kenttäkokeita, jotta uudet droonien torjuntateknologiat ja operatiiviset konseptit voidaan validoida nopeasti;

242.kannustaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle johtamis- ja valvontajärjestelmien hyödyntämisen pelastustyöntekijöiden, pelastustoiminnan ja droonijärjestelmiltä puolustautumisen doktriineissa, jotta varmistetaan siviilivalmiuden, väestönsuojien, varhaisvaroituksen ja teknologisen integroinnin mahdollisimman suuri optimointi;

243.katsoo, että kriittisten yksiköiden häiriönsietokykyä koskevan direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2557, annettu 14. joulukuuta 2022, kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 164, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2557/oj). täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon droonien laittoman käytön aiheuttamat uhkat, ja kehottaa komissiota perustamaan sääntelykehyksen, jolla annetaan valtion turvallisuuselimille, kuten poliisille, rajavartijoille ja muille sisäisille joukoille, lupa hankkia ja käyttää droonientorjuntajärjestelmiä; korostaa, että tällaisen luvan antamiseen olisi sovellettava tiukkoja valvontaa ja vastuuvelvollisuutta koskevia säännöksiä, jotka ovat verrattavissa tappamiseen tarkoitettuja aseita koskeviin säännöksiin ja joilla varmistetaan siviili-infrastruktuurin tehokas suojelu samalla kun noudatetaan EU:n turvallisuusnormeja;

244.kehottaa standardoimaan droonijärjestelmiä EU:n laajuisesti, tekemään jatkuvasta lentokelpoisuudesta lopulta pakollista ja tekemään Open-Earth-Monitor -kyberinfrastruktuurista ja EMAR-vaatimuksesta välttämättömiä sekä kunnioittamaan täysin jäsenvaltioiden suvereniteettia ja varmistamaan, että nämä vaatimukset eivät aiheuta tarpeetonta hallinnollista taakkaa tai estä innovointia tai pk-yritysten kasvua;

245.kehottaa komissiota valvomaan EU:n kauppavälineiden avulla sellaisten droonien valmistajien yleistymistä, jotka soveltavat läpinäkymättömiä tietojenkäsittelykäytäntöjä; kehottaa kehittämään sääntelykehyksen, jolla varmistetaan EU:ssa käytettävien droonien sisältämien laitteisto- ja ohjelmistoteknologioiden täydellinen jäljitettävyys;

246.kehottaa laajentamaan sertifioituja testausalueita drooneihin liittyviä suorituskykyjä koskevaa koulutusta ja niiden integrointia varten, jotta teollisuuden toimijat ja asevoimat voivat nopeasti yhdessä kehittää, testata ja iteroida drooniratkaisuja operatiivisissa olosuhteissa;

247.kehottaa komissiota tarjoamaan riittävää rahoitusta näiden kohteiden kapasiteetin ja infrastruktuurin kehittämiselle, jotta ne voivat saavuttaa optimaalisen innovointipotentiaalinsa; kannustaa pk- ja startup-yritysten ottamista mukaan tutkimuksen ja kehittämisen nopeuttamiseksi sekä Euroopan teknologisen edun vahvistamiseksi;

248.ottaa huomioon, että drooneihin liittyvien suorituskykyjen asteittainen integrointi monikansallisiin yksiköihin, kuten äskettäinen droonien torjuntaelementin sisällyttäminen Naton eteentyönnetyn läsnäolon prikaatiin Latviassa, on esimerkki asevoimien tulevasta kehityksestä; kehottaa käyttämään koulutukseen ja integrointiin nykyistä enemmän sertifioituja testausalueita; korostaa, että droonien ohjaajat tarvitsevat pääsyn turvallisille alueille, simuloituihin ympäristöihin ja kovilla ammuksilla suoritettaviin harjoituksiin, jotta he voivat harjoitella parvitaktiikoita, droonijärjestelmien torjuntaa ja autonomista kohdentamista; katsoo, että yhteiset eurooppalaiset keskukset, jotka hyödyntävät Kanadan johtaman eteentyönnetyn läsnäolon (eFP) pataljoonan operatiivista kokemusta droonien käytöstä itäisellä sivustalla, parantaisivat maiden välisiä koulutusvaihtoehtoja, yhteentoimivuutta, doktriinien lähentämistä ja tehokkuutta kaikkialla EU:ssa;

249.kannustaa komissiota yksinkertaistamaan jäsenvaltioita kuullen asuttamattomia testausalueita koskevia säännöksiä, jotta testejä voidaan tehdä yhteisten turvallisuusnormien mukaisesti; kannustaa yhdistämään tekoälyä hyödyntäviä simulaatioita ja todellisia harjoituksia, jotta voidaan varmistaa teknologinen varautuminen ja merkityksellisyys doktriinien kannalta;

250.kannustaa komissiota tarvittaessa vähentämään hallinnollista rasitetta menettelyjen nopeuttamiseksi puolustusvalmiuden koontipaketin säännösten mukaisesti;

251.toteaa, että Euroopassa valmistetut droonit on testattava todellisissa sotaolosuhteissa, esimerkiksi Ukrainassa;

252.kehottaa rahoittamaan ja luomaan Euroopan puolustusviraston hallinnoiman ”puolustuksen metaversumin”, jossa voidaan simuloida droonitaisteluita (merellä ja ilmassa) alkaen partikkelipohjaisista simulaatioista ja edeten sitten korkean resoluution ympäristöihin;

253.suosittelee drooniparvien älykkäiden koordinointistrategioiden kehittämistä ja toistuvaa arviointia, jossa käytetään suurteholaskennalla tuettuja simuloituja ympäristöjä;

254.toteaa, että drooniparvien testaamiseen ja syntetisoimiseen tarvitaan suurteholaskentainfrastruktuuria, grafiikkasuoritinklustereita ja rinnakkaiskäsittelyä ja että skaalautuvuus edellyttää skaalautuvaa laskentaa; suosittelee siksi asettamaan tämän alan koulutuksen etusijalle Euroopan puolustusviraston rahoituksessa;

255.korostaa, että siviili- ja sotilasilmatilan koordinointia on vahvistettava erityisesti integroimalla droonit U-space-käytäviin yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen puitteissa; kannattaa sellaisten yhteisten simulaatio- ja torjuntaharjoitusten laajentamista, joihin osallistuu siviili-, lainvalvonta- ja sotilastoimijoita, jotta voidaan parantaa varautumista monitahoisiin uhkiin; korostaa, että tällaiset harjoitukset olisi toteutettava vuosittain jatkuvan valmiuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi;

256.suosittelee perustamaan miehittämättömille järjestelmille eurooppalaisen hybridiuhkien seurantafoorumin, jota isännöi EU:n hybridianalyysikeskus ja jota koordinoidaan EUSEn kanssa EU:n yhtenäisen tiedustelun analysointikyvyn puitteissa;

257.korostaa, että foorumin olisi toimitettava neuvoston poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle strategisia varoituksia, jotka sisältävät neuvoston Euroopan unionin sotilaskomitean ja EU:n sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran sotilaallista tietoa, ja oltava yhteentoimiva Naton, sen kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen ja jäsenvaltioiden varhaisvaroitusjärjestelmien kanssa ja hyödynnettävä niiden asiantuntemusta; korostaa tarvetta pitää parlamentin sidosryhmät säännöllisesti ajan tasalla, jotta voidaan taata asianmukainen valvonta ja mahdollistaa näyttöön perustuva päätöksenteko;

258.korostaa, että etulinjassa olevien EU:n jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä alueellista asiantuntemustaan ja strategista asemaansa tilannetietoisuuden ja operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi;

259.kehottaa ottamaan käyttöön EU:n laajuisia tilannetietoisuusrakenteita rahoittamalla integroitua droonijärjestelmien jäljitys- ja uhkatietokantaa, joka perustuu Naton integroituihin ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmiin, joiden tarkoituksena on parantaa havaitsemista, koordinointia ja pelastustoimintaa yli rajojen;

260.kehottaa jäsenvaltioita nimeämään kansallisen droonientorjuntajärjestelmän operaatiokeskuksen, jotta varmistetaan ympärivuorokautinen koordinointi ja yhteentoimiva tietojen jakaminen toimivaltaisten viranomaisten välillä, mukaan lukien siviili-ilmailu- ja lennonvarmistuspalvelut, lainvalvonta, puolustusvoimat, tiedustelu, raja- ja rannikkovartiostot, pelastuspalveluviranomaiset ja kriittisen infrastruktuurin haltijat, ja muiden jäsenvaltioiden kanssa yhteisten tai avointen rajapintojen, yhdenmukaistettujen raportointimuotojen sekä vankkojen oikeus- ja yksityisyyden suojaa koskevien kehysten pohjalta;

261.pitää nk. Tanskan mallia parhaana käytäntönä, jonka avulla jäsenvaltiot voivat lisätä edistyksellisten asejärjestelmien hankintaa mahdollisimman edulliseen hintaan ja tukea Ukrainan taloutta sekä vauhdittaa tutkimusta ja kehitystä yrityksissä, joilla on parhaat valmiudet innovoida taistelukentän todellisuus huomioiden;

262.korostaa, että jäsenvaltioiden on mahdollista tuottaa puolustusvoimavaroja yhteisten hankintojen kautta ja teollisessa yhteistyössä ukrainalaisten yritysten kanssa;

263.kannustaa EUSEa ja Ukrainan asevoimia suorittamaan yhteisiä droonijärjestelmien kokeiluja, jotka mahdollistavat nopean väylän Euroopan tason integroinnille, jossa otetaan huomioon skaalattavuus ja yhteentoimivuus ja hyödynnetään Ukrainan vahvuuksia modulaarisissa ja edullisissa ratkaisuissa, diginatiiveja johtamisjärjestelyjä ja kenttälähtöistä innovointia;

264.toteaa, että elektronisen sodankäynnin kiihtyminen Ukrainassa on aiheuttanut kilpajuoksun laajakaistaisen häirinnän suorituskykyjen hankinnassa, mikä osoittaa, että asevoimien on ratkaistava tämä haaste kehittämällä yhdessä elektronisen sodankäynnin suorituskykyjä, joilla voidaan vastustaa kannettavia droonien torjuntalaitteita, taajuushyppelyä, offline-toimintatiloja ja muita kiertotoimia;

265.kannustaa investoimaan tehokkaiden, vaikuttavien ja elektronisen sodankäynnin kestävien langattomien tiedonsiirtomenetelmien luomiseen, jotta voidaan mahdollistaa tehokkaat johtamisjärjestelyt taistelukentällä, jolla odotetaan käytettävän lukuisia lentäviä miehittämättömiä ilma-aluksia ja miehittämättömiä maa-aluksia, joiden toiminta edellyttää tehokasta langatonta tiedonsiirtoa;

266.kehottaa komissiota ja Euroopan puolustusvirastoa asettamaan etusijalle GOVSATCOM- ja IRIS²-ohjelmien integroinnin, jotta EU:n puolustusoperaatioita ja droonien johtamisyhteyksiä voidaan tukea luotettavalla, turvallisella ja kustannustehokkaalla satelliittiviestinnällä;

267.kannustaa kohdentamaan Euroopan puolustusrahaston investointeja lyhyen vasteajan ja suuren kaistanleveyden satelliittiasemiin ja häiriönsietokykyisiin viestinnän hyötykuormiin, joilla varmistetaan reaaliaikainen tiedonsiirto ja suojaus interferenssiltä, kaappauksilta ja signaalihäirinnältä;

268.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan yhteentoimivia C3-standardeja, joihin on integroitu miehitetyt ja miehittämättömät järjestelmät EU:n ja Naton kehyksissä;

269.kannustaa Euroopan puolustusrahastoa ja EDIP:tä tukemaan tekoälyä ja pilvipohjaista datan yhdistämistä hyödyntäviä yhtenäisiä ja turvallisia arkkitehtuureja, joilla mahdollistetaan koordinoidut ja reaaliaikaiset monialustaiset operaatiot ja varmistetaan ihmisen suorittama valvonta ja kyberturvallisuus;

270.kehottaa perustamaan EU:n ja Naton yhteisen droonialan huippuyksikön johonkin etulinjassa olevaan valtioon, jossa Nato on jatkuvasti tehostetusti läsnä ja jossa on toiminnassa testauslaitoksia ja droonien valmistuskeskus, jotta voidaan virtaviivaistaa yhteisiä harjoituksia ja vaihdettavuutta kaikissa jäsenvaltioissa;

271.kehottaa EU:n ja Naton droonialan osaamiskeskusta tekemään yhteistyötä PRY:n sotilaallista liikkuvuutta koskevan hankkeen ja Euroopan ilmakuljetusjohtoportaan kanssa, jotta voidaan kehittää yhteiset normit miehittämättömien järjestelmien kuljetukselle, tankkaukselle ja käyttöönotolle sotilaallisen liikkuvuuden käytävien kautta;

272.korostaa, että tällaisessa keskuksessa on noudatettava kaikki suunnat kattavaa lähestymistapaa, vältettävä päällekkäisyyksiä Naton nykyisten rakenteiden kanssa ja keskityttävä Ukrainasta saatujen kokemusten nopeaan siirtämiseen;

273.ehdottaa, että vuoteen 2027 mennessä perustetaan EU:n droonioperaatioiden osaamiskeskusten verkosto, jossa jokainen keskus on erikoistunut johonkin alaan (esim. vaanivat ammukset, parvet, emoalukset, taktiset droonijärjestelmät, merellä käytettävät droonit ja droonientorjuntajärjestelmät), joka kokoaa yhteen kansallista asiantuntemusta ja on yhdenmukainen Naton osaamiskeskusten ja Euroopan puolustusviraston yhdenmukaistetun sertifiointijärjestelmän kanssa;

274.kehottaa vakiinnuttamaan Ukrainan, Naton ja EU:n väliset ohjelmat osaamisen siirtämiseksi Ukrainan asevoimien henkilöstön kanssa toteutettavien kiertävien henkilöstövaihtojen avulla ja laajentamalla yhteisiä koulutusohjelmia EUSEn ja sen SHAPEen sijoitetun EU-yksikön puitteissa; suosittelee perustamaan johonkin etulinjan valtioon pysyvän, yhteisesti rahoitetun EU:n, Naton ja Ukrainan välisen koulutus- ja logistiikkakeskuksen, jotta voidaan virtaviivaistaa operatiivista suunnittelua, logistiikkaa ja huoltoa keskittyen droonikestävyyteen ja eri ratkaisuista saatuihin kokemuksiin todellisissa olosuhteissa;

275.kehottaa EU:ta ja Natoa tekemään yhteistyötä, jotta Ukrainan taistelukenttien opetukset saataisiin pysyvästi osaksi toimintatapoja, ja ottamaan doktriiniin liittyvät ja teknologiset innovaatiot huomioon valmistautuessaan nykyaikaisiin taisteluolosuhteisiin yhteistyössä Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian ja EUSEn kanssa;

276.kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan osallistumista koulutusoperaatioihin Ukrainassa, jotta voidaan hyödyntää kaikilta osin Ukrainan asevoimien asiantuntemusta ja innovatiivisia tekniikoita;

277.suosittelee, että tähän yhteistyöhön olisi sisällyttävä myös operatiivisten kokemusten vaihto drooniyksiköiden integroimisesta asevoimien riippumattomiksi yksiköiksi, mistä Ukraina antoi äskettäin esimerkin perustamalla miehittämättömien järjestelmien joukot;

278.kehottaa luomaan synergioita EU:n ja Ukrainan välisen yhteistyön ja Naton ja Ukrainan innovaatioyhteistyön etenemissuunnitelman välille keskeisenä keinona tiivistää tutkimuslaitosten ja puolustusteollisuuden välisiä yhteyksiä, virtaviivaistaa innovaatiojatkumoita ja mahdollistaa drooneihin liittyvien järjestelmien nopea prototyyppien valmistus ja käyttöönotto;

279.kehottaa toteuttamaan vuosittain yhteisiä droonidoktriinien integraatioharjoituksia YTPP-operaatioissa ja EU:n taisteluosastoissa sekä koordinoimaan niitä sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran välityksellä ja arvioimaan niitä yhteistyössä Naton yhteisoperaatiojohtoportaan ja yhteisen analyysi- ja koulutuskeskuksen kanssa, jotta voidaan varmistaa doktriinien yhteensopivuus ja operatiivinen realismi;

280.suosittelee käynnistämään EU:n ja Naton yhteisiä harjoituksia, jotka liittyvät drooniparvia koskevaan puolustukseen, elektronisen sodankäynnin resilienssiin, halpoihin kineettisiin voimankäytön välineisiin ja suunnatun energian järjestelmiin monikansallisilla testausalueilla ja joissa EU:lla on jäsennelty tarkkailijan asema ja Natolla vastavuoroinen pääsy EU:n johtamiin aloitteisiin;

281.kannustaa sisällyttämään droonijärjestelmä- ja droonientorjuntajärjestelmäteknologiat EUSEn ja jäsenvaltioiden pysyvien sotaharjoitusten rakenteeseen;

282.kehottaa perustamaan EU:n ja Naton pysyvän droonialan koordinointiyksikön doktriineissa ja operatiivisella tasolla olevien EU- ja Nato-operaatioiden välisten eroavaisuuksien poistamiseksi ja toteuttamaan tämän siten, että EUSEen perustetaan pysyvä yhteinen koordinointiyksikkö, jonka tehtävänä on synkronoida drooneja koskeva doktriini, priorisoida suorituskykyjen integrointia ja helpottaa reaaliaikaista tiedonvaihtoa EU:n YTPP-operaatioiden ja Naton operaatioiden välillä;

283.kehottaa laatimaan yhtenäisen EU:n ja Naton droonijärjestelmien yhteentoimivuusstandardin, joka koskee yhteisiä viestintäprotokollia, droonijärjestelmien/droonientorjuntajärjestelmien luokitusjärjestelmiä ja tiedonjakomuotoja ja joka on suunniteltu sitovaksi kaikissa YTPP-operaatioissa ja synkronoitu droonientorjuntajärjestelmiä koskevan Naton doktriinin kanssa, jotta varmistetaan saumaton koordinointi yhteisissä operaatioissa; korostaa sen merkitystä, että Nato ja EU tekevät tiiviistä yhteistyötä ja että EU hyödyntää molempien organisaatioiden toisiaan täydentäviä tehtäviä Euroopan puolustuksen ja pelotteen vahvistamiseksi; kehottaa erityisesti komissiota ehdottamaan oikeudellisesti sitovia välineitä, joilla varmistetaan Naton standardien noudattaminen;

284.vaatii, että Euroopan puolustusrahaston sekä EDIP- ja ReArm Europe -rahoituksen edellytyksenä on oltava näiden standardien tiukka noudattaminen, jotta vältetään riippuvuus yhdestä toimittajasta ja maksimoidaan plug-and-play -periaatteen yhteensopivuus; kannustaa seuraamaan Preparatory Action for Defence Research 2019 INTERACT – INTERoperability Standards for Unmanned Armed Forces Systems -hankkeen tuloksia parasta käytäntöä edustavana vertailukohtana;

285.kehottaa vakiinnuttamaan droonien hyödyntämisen YTPP-operaatioissa, luomaan yhteiset yhteentoimivuusstandardit Naton kanssa ja ottamaan käyttöön monitasoisen puolustautumista koskevan lähestymistavan droonijärjestelmien uhkien torjumiseksi;

286.suosittelee droonientorjuntajärjestelmien yhteisen testauksen vakiinnuttamista YTPP:n ja Naton laitoksissa ja innovaatioiden testausalueilla;

287.esittää, että European Sky Shield -aloitteessa integroitaisiin droonientorjuntajärjestelmiin liittyvät suorituskyvyt osaksi Euroopan yhdennetyn ilma- ja ohjuspuolustuksen (IAMD) laajempaa rakennetta;

288.kehottaa laatimaan Euroopan unionin perusoikeusviraston avustuksella YTPP:n puitteissa puolustusteknologioiden vastuullista käyttöä koskevan kehyksen, jossa keskitytään siviileille aiheutuvien haittojen lieventämiseen, tietosuojaan ja vastuuvelvollisuusmekanismeihin;

289.kehottaa EU:ta ja Natoa tekemään yhteistyötä pantaessa täytäntöön Naton RAAP-toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään nopeuttamaan kansallisia hankintaprosesseja; kannustaa jäsenvaltioita uudistamaan hankintasyklejä, esimerkiksi kehittämään mahdollisia malleja droonien hankkimiseksi palveluna, testausprotokollia ja sertifiointikehyksiä ja varmistamaan, että sotilasalan innovointityötä tehdään uhkaympäristön edellyttämällä tahdilla; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti tulevaan ehdotukseen EU:n muuttuvan puolustuksen tiekartasta;

290.kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita yhdistämään Naton nopeaa käyttöönottoa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon EU:n sotilaallisen liikkuvuuden infrastruktuurihankkeisiin ja varmistamaan, että viimeaikoina kehitetyt droonijärjestelmät voidaan siirtää nopeasti ja integroida yhteisiin operaatioihin;

291.tukee EU:n yhteistyötä kansainvälisen droonikoalition kanssa, jotta sotilashankinnat voidaan sovittaa Euroopan puolustusrahaston tavoitteisiin; kehottaa komissiota tutkimaan yhteisrahoitusta keskeisten kumppaneiden kanssa drooneihin liittyvän tuotannon vauhdittamiseksi synergiassa EU:n teollisten ja teknologisten aloitteiden kanssa;

292.toteaa, että droonikoalitio näyttelee keskeistä osaa droonijärjestelmien standardoinnissa, antaa Ukrainalle kriittistä apua ja varmistaa, että jäsenvaltiot pysyvät taistelukentän nopeasti muuttuvien vaatimusten tasalla; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään tätä kumppanuutta vähentääkseen aikaa vieviä hankinta-, lupa-, kehitys- ja testausvaatimuksia, jotta voidaan helpottaa droonijärjestelmien nopeaa hankintaa;

293.tukee EU:n yhteistyötä kansainvälisen droonikoalition kanssa ja rohkaisee jäsenvaltioita liittymään ja osallistumaan aktiivisesti kansainväliseen droonikoalitioon, joka jatkaa droonien hankintaa ja tukee innovatiivista kehitystä Ukrainan joukkojen taistelusuorituskykyjen parantamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan sotilashankintansa droonikoalition tavoitteiden kanssa; kehottaa komissiota tutkimaan yhteisrahoitusmahdollisuuksia keskeisten kumppaneiden kanssa drooneihin liittyvän tuotannon vauhdittamiseksi ja teollisuuden yhteistyön edistämiseksi synergiassa EU:n teollisten ja teknologisten aloitteiden kanssa;

294.kannustaa hyödyntämään EU:n uusia strategisia kumppanuuksia sekä turvallisuus- ja puolustusalan kumppanuussopimuksia sellaisen sääntely-ympäristön ja sellaisten hankintaprosessien toteuttamiseksi, jotka on koordinoitu eurooppalaisen ekosysteemin kanssa ja asettuvat osaksi sitä ja joiden ansiosta strategiset kumppanit tarjoavat tarvittavia kriittisiä voimavaroja ja raaka-aineita ja joissa painotetaan yhteistä kehitystyötä käyttövoiman, signaalitiedustelun, elektronisen sodankäynnin, kinetiikan, laserin kehittämisen ja operaatioiden kannalta kriittisten ohjelmistojen aloilla;

295.korostaa, että on tärkeää ottaa mukaan Euroopan drooneihin liittyvien suorituskykyjen kehittämiseen sellaiset EU:n ehdokasmaat, jotka noudattavat täysin EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa;

296.suosittelee, että EU:n ulkopuolisten strategisten kumppanien kanssa tehdään kahdenvälisiä sopimuksia, jotka koskevat turvallista yhteistuotantoa ja teknologian siirtoa ja joissa käytetään yhteiskehittämis- ja yhteisrahoitusmalleja, jotta voidaan hyödyntää hyväksi havaittuja järjestelmiä ja samalla kehittää tuotantokapasiteettia;

297.korostaa, että näiden sopimusten on sisällettävä tiukat teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat takeet ja suojeltava Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja teknologista suvereniteettia sekä varmistettava yhteentoimivuus EU:n ulkopuolisten Nato-joukkojen ja etenkin EU:n ulkopuolisten Länsi-Euroopan maiden kanssa;

298.kehottaa komissiota ottamaan halukkaat Länsi-Balkanin maat mukaan droonimuurihankkeeseen ja syventämään yhteistyötä turvallisuuden ja puolustuksen alalla, mukaan lukien voimavarojen kehittäminen, hybridiuhkien torjunta ja kriittisten infrastruktuurien suojelu;

299.kannustaa asettamaan etusijalle droonikohtaisen avun Euroopan rauhanrahaston ja muiden asiaankuuluvien EU:n ulkoisen toiminnan välineiden kehyksessä, jotta kumppanimaat voivat reagoida tehokkaasti epäsymmetrisiin uhkiin ja olla paremmin varustautuneita terrorismintorjuntatoimiin;

300.panee merkille indopasifisen alueen samanmielisten demokraattisten kumppanimaiden merkittävän edistyksen ja asiantuntemuksen drooni- ja uusissa teknologioissa sekä kaksikäyttötutkimuksessa; kehottaa tehostamaan turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ja kumppanuuksia EU:n indopasifisen alueen kumppanien, kuten Taiwanin, kanssa erityisesti drooniteknologian ja siihen liittyvien teollisuudenalojen osalta; korostaa, että turvallisuuden ja resilienssin vahvistamiseksi on tärkeää rakentaa turvallisia, avoimia toimitusketjuja, jotka perustuvat demokraattisiin arvoihin;

301.suosittelee käyttämään samanmielisten kumppaneiden kanssa sellaisia yhteiskehittämis- ja yhteisrahoitusmalleja, jotka eivät vaaranna EU:n ja sen jäsenvaltioiden turvallisuusetuja, jotta EU voi saada pääsyn hyväksi havaittuihin järjestelmiin ja kehittää omaa tuotantokapasiteettiaan;

302.kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n uudet kauppasopimukset tai poliittiset sopimukset muiden maiden kanssa tai mahdolliset muutokset nykyisiin sopimuksiin eivät vaaranna droonien kehittämisen kannalta keskeisten teknologioiden saatavuutta tai luo haavoittuvuuksia aiheuttavia riippuvuuksia;

303.korostaa, että tällä hetkellä eniten kokemusta droonisodankäynnistä on kahdella valtiolla, Venäjällä ja Ukrainalla;

304.kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään kaikissa drooneihin liittyvissä aloitteissaan yhteistyötä Ukrainan kanssa, jotta voidaan sekä nopeuttaa droonien kehittämistä EU:ssa että lisätä Ukrainalle annettavaa tukea; kehottaa erityisesti jäsenvaltioita harkitsemaan osallistumista drooneja ja droonien torjuntaa käsitteleviin koulutusoperaatioihin Ukrainassa, jotta voidaan hyödyntää kaikilta osin Ukrainan asevoimien asiantuntemusta ja innovatiivisia tekniikoita;

305.suosittelee Ukrainasta peräisin olevan tietämyksen jakamisen vakiinnuttamista kehittämällä ukrainalaisten droonien ohjaajien ja EU:n ja Naton kouluttajien välisiä virallisia vaihto-ohjelmia, joita koordinoidaan Naton yhteisen analyysi- ja koulutuskeskuksen, Naton Ukrainalle antaman turvallisuusavun keskuksen ja Euroopan puolustusviraston kautta sen varmistamiseksi, että taistelukentillä testatut taktiikat sisäistetään nopeasti;

306.suosittelee perustamaan Ukrainan kanssa jatkuvan ja järjestelmällisen parhaiden käytäntöjen ja koulutuksen vaihdon, jossa hyödynnetään ukrainalaisten operatiivista ja taktista sotilaskokemusta useilla tasoilla, esimerkiksi strategisen johtamisen tasolla;

307.kehottaa sisällyttämään ukrainalaisia asiantuntijoita johtokuntiin, testiryhmiin ja pilottikoulutusvaihtoon;

308.kehottaa perustamaan kokemus- ja koordinointitietokannan, johon Ukraina osallistuu, jotta voidaan kerätä taistelukenttätietoa, julkaista validoituja taktiikoita ja päivittää doktriineja nopeasti;

309.kehottaa Euroopan puolustusvirastoa perustamaan Ukrainaan toimiston, joka hyödyntää nykyistä EU:n puolustusalan innovaatiotoimistoa, ja lähettämään sinne Euroopan puolustusviraston attasean, joka on valtuutettu osallistumaan Ukrainan ja jäsenvaltioiden välisiin työryhmiin, parhaiden käytäntöjen jakamisen helpottamiseksi Ukrainan ja jäsenvaltioiden välillä;

310.kannustaa Ukrainaa lähettämään lisää droonien ohjaajia EU:n ja Naton oppilaitoksiin ja koulutusohjelmiin, jotta niiden jäsenvaltioiden, joiden kanssa Ukraina voi tehdä yhteistyötä, määrä kasvaa;

311.on tietoinen siitä, että Ukrainassa droonien tuotantoa haittaa vakavasti pääomainvestointien puute, ja vaatii käyttämään Venäjän jäädytettyjä varoja Ukrainan tukemiseen droonien kehittämisessä;

312.kehottaa komissiota sekä jäsenvaltioita ja niiden puolustusteollisuutta investoimaan Ukrainan puolustusteollisuuteen, tukemaan sitä ja tekemään yhteistyötä sen kanssa, jotta nk. Tanskan mallin mukaisesti voidaan hyödyntää Ukrainan tuotantokapasiteetin koko potentiaalia mahdollisimman tehokkaasti;

313.kannustaa syventämään teollisuusyhteistyötä ukrainalaisten droonien valmistajien kanssa, koska ne tuottavat taisteluissa testattuja, kohtuuhintaisia ja hyvin toimivia drooneja; kehottaa jäsenvaltioita ja niiden puolustusteollisuutta tekemään lisäinvestointeja, perustamaan yhteisyrityksiä ja kehittämään kumppanuuksia Ukrainan kanssa puolustustuotteiden kehittämiseksi EU:ssa, erityisesti droonijärjestelmien ja droonientorjuntajärjestelmien aloilla;

314.korostaa, että on kehitettävä pitkän aikavälin strategia, jolla edistetään drooneihin liittyviä suorituskykyjä koskevaa innovointia ja kehittämistä Ukrainan sodan päättymisen jälkeen, koska droonien käyttö tulee jatkumaan maailmanlaajuisesti muissa konflikteissa ja kapea-alainen keskittyminen Euroopan sotatoimialueisiin aiheuttaisi vaaran, että EU jää jälkeen drooniteknologian etenevästä maailmanlaajuisesta kehityksestä;

315.kannustaa jäsenvaltioita kehittämään sääntely-ympäristöä ja hankintaprosesseja, joilla koordinoidaan ja integroidaan nykyistä eurooppalaista ekosysteemiä strategisten kumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Kanadan, Australian ja Japanin kanssa, erityisesti kun niillä on tarjota tarvittavia kriittisiä suorituskykyjä ja raaka-aineita, sekä painottamaan yhteistä kehitystyötä käyttövoiman, elektronisen sodankäynnin, laserin kehittämisen ja operaatioiden kannalta kriittisten ohjelmistojen aloilla;

316.ottaa huomioon EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliset erot sääntelykehyksissä ja kannustaa yhteistyöhön muiden merkittävien drooneja tuottavien valtioiden kanssa, jotta voidaan tehostaa sääntelyn yhdenmukaistamista ja tukea maailmanlaajuista turvallisempaa droonijärjestelmien integrointia;

317.korostaa, että sirusäädöksellä luodun puolijohde-ekosysteemin avulla olisi myös tuettava eurooppalaisten droonikäytävien ja sotilaallisen liikkuvuuden infrastruktuurin digitaalista runkoa, mikä mahdollistaisi turvallisen tiedonvaihdon, anturitietojen yhdistämisen ja tekoälyyn perustuvan liikenteen koordinoinnin sekä sotilas- että siviilikäytössä olevissa miehittämättömissä järjestelmissä;

318.kehottaa analysoimaan toimitusketjuja ja siirtämään takaisin EU:hun sellaisten kriittisten komponenttien tuotantoa, joita tarvitaan pitkällä aikavälillä droonien tuotantokapasiteettia varten;

319.korostaa, että on tärkeää ylläpitää yhteistyötä ja teknisen ja operatiivisen kokemuksen vaihtoa miehittämättömien järjestelmien suunnittelussa, tuotannossa ja toiminnassa myös EU:n ja Naton ulkopuolisten kumppaneiden kanssa;

320.korostaa, että tähän yhteistyöhön olisi sisällyttävä myös insinöörien, mekatroniikka-asiantuntijoiden, tietotekniikan asiantuntijoiden, elektroniikan ja optoelektroniikan ammattilaisten tasolla tehtävä yhteistyö, jotta innovointia, yhteentoimivuutta ja teknologista kehitystä voidaan tehostaa laajemmassa puolustusekosysteemissä;

321.kehottaa lisäämään synergiaa sirusäädöksen ja EU:n puolustusalan rahoitusaloitteiden välillä hyödyntämällä säädökseen kuuluvan Siruja Euroopalle -aloitetta ja Euroopan puolijohdeneuvostoa puolijohteiden valmistuksen kehittämiseksi edelleen jäsenvaltioissa;

322.kehottaa laatimaan terrorismintorjuntayksiköille droonientorjuntajärjestelmiä koskevan modulaarisen koulutussuunnitelman, joka kattaa droonien havaitsemisen, estämistekniikat ja red team -simulaatiot;

323.kehottaa sisällyttämään droonientorjuntajärjestelmiä koskevan doktriinin EU:n yhteisiin terrorismintorjuntaharjoituksiin Euroopan puolustusviraston ja Frontexin puitteissa; korostaa tiedustelutietojen jakamisen merkitystä Naton ja strategisten kumppanien kanssa, jotta voidaan ennakoida droonien käyttöä terroristisiin tarkoituksiin;

324.kannustaa käyttämään drooneja EU:n operaatioissa ja Frontexin rajaoperaatioissa epäiltyjen terroristien liikkeiden, salakuljetus- ja ihmiskauppareittien sekä muuttopaineen alaisten alueiden tarkkailuun; panee merkille, että droonijärjestelmien korkean resoluution kamerat, lämpö-, monispektri- ja synteettisen apertuurin tutka-anturit ovat toimintakykyisiä myös pilvipeitteen läpi tai pimeydessä, mikä mahdollistaa epäilyttävien liikkeiden tai ajoneuvojen havaitsemisen; panee merkille, että konflikteista kärsivillä tai syrjäisillä raja-alueilla droonit voivat tarjota jatkuvia, vähäriskisiä tiedustelun, valvonnan ja taktisen tiedustelun suorituskykyjä paljon enemmän kuin mitä nykyisillä miehitetyillä tai maassa liikkuvilla alustoilla voidaan saavuttaa, ja toteaa, että droonien tiedot edistävät suoraan tiedustelutietojen yhdistämistä, rajavalvontaa ja nopeaa päätöksentekoa;

325.korostaa valvontadroonien tärkeää asemaa EU:n rajaturvallisuuden kannalta, mutta varoittaa myös siitä, että drooneja voidaan käyttää salakuljetusoperaatioiden korvaamattoman tärkeänä välineenä; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään drooneja koskevat toimintaprotokollat kansallisiin resilienssisuunnitelmiinsa; kehottaa ottamaan raja- ja lainvalvontaviranomaiset mukaan droonioperaatioihin ja järjestämään droonientorjuntakoulutusta;

326.kehottaa rahoittamaan miehittämättömien ilma-alusten torjuntajärjestelmien yhteishankintoja, tutkimusta ja kehittämistä Euroopan puolustusrahaston kautta siten, että etusijalle asetetaan nopeasti käyttöön saatavat siirrettävät ratkaisut, jotka soveltuvat pyynnöstä toteutettaviin nopeisiin terrorismintorjuntatoimiin;

327.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komission puheenjohtajalle ja toimivaltaisille komission jäsenille, YK:n pääsihteerille, Naton pääsihteerille, Naton parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle, EU:n turvallisuus- ja puolustusvirastoille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.