1.muistuttaa tarpeesta varmistaa, että EU:n talousarviolla saavutetaan EU:n toimintapoliittiset painopisteet, mukaan lukien kilpailukyvyn parantaminen, kestävän ja osallistavan vaurauden edistäminen ja EU:n suvereniteetin ja itsenäisyyden turvaaminen geopoliittisena toimijana; korostaa, että sääntelymuutokset ovat yhtä tärkeitä kuin rahoitustoimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi; korostaa, että EU:n varainkäytöllä olisi saatava aikaan konkreettisia tuloksia moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että sitä olisi kohdennettava aloille, joilla EU:n yhteisillä toimilla on suurempi vaikutus ja lisäarvo kuin kansallisilla tai alueellisilla politiikkatoimilla;

2.korostaa, että kilpailukykyä parantavat toimenpiteet voivat tuottaa laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä edellyttäen, että kyseisissä toimenpiteissä keskitytään edelleen tuottavuuteen, kasvuun ja työpaikkojen luomiseen; vaatii, että kaikkien EU:n talousarvion yleisten tuloksellisuuskehysten olisi ensisijaisesti tuotettava taloudellisia tuloksia ja mitattavissa olevia toimintapoliittisia tuloksia ja otettava tarvittaessa huomioon laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset heikentämättä tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita;

3.pitää välttämättömänä, että EU:n talousarviossa keskitytään enemmän tuloksiin ja että jokainen käytetty euro tuottaa mitattavaa arvoa kansalaisille ja yrityksille; toteaa jälleen, että on tarpeen vahvistaa ja käyttää täsmällisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, merkityksellisiä ja aikasidonnaisia (SMART) tulosindikaattoreita ja varmistaa, että EU:n varoja käytetään tehokkaasti, tuloksellisesti ja kestävästi, jotta voidaan seurata ja arvioida edistymistä EU:n politiikkatavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että kaikentyyppiset indikaattorit ovat olennaisia ohjelmien tuloksellisuuden arvioimiseksi, ja että tämän vuoksi olisi pyrittävä tasapainoon panos-, tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreiden välillä; korostaa, että tulosindikaattorit on johdettava nimenomaisesti kunkin ohjelman tavoitteista; korostaa, että asianmukaisia indikaattoreita valittaessa olisi otettava huomioon myös asiaan liittyvä hallinnollinen rasite, tiedonkeruun kustannukset sekä vertailukelpoisuus ja kokoaminen;

4.panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin on tarkastuksissaan toistuvasti havainnut, että useimmat EU:n rahoitusohjelmissa käytetyt tulosindikaattorit ovat panos- ja tuotosindikaattoreita, jotka eivät anna merkityksellistä tietoa edistymisestä EU:n rahoittamien toimien tavoitteiden saavuttamisessa; pitää lisäksi valitettavana, että monissa tapauksissa havaittiin, että indikaattoreita koskevat lähtötasotiedot puuttuivat ja että indikaattoreiden perustana olevat tiedot eivät olleet jäljitettävissä eivätkä luotettavia; on huolissaan siitä, että tulosindikaattoreiden määritelmät eroavat toisistaan eri rahoitusohjelmissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että EU:n rahoittamissa hankkeissa käytettävät indikaattorit ovat mitattavissa ja todennettavissa ja perustuvat luotettaviin tietolähteisiin, joilla varmistetaan perustana olevien tietojen jäljitettävyys aina sopimusten ja lopullisten edunsaajien tasolle asti, ja että niiden lähtötasot ja niitä koskevat määritelmät ovat selvät, jotta vältetään erilaiset tulkinnat;

5.pitää valitettavana, että EU:n talousarvion tuloksellisuuskehys vuosiksi 2021–2027 on edelleen liian monimutkainen ja hajanainen; pitää valitettavana, että komission arvion Komission ehdotukseen asetukseksi talousarvion menojen seurantaa ja tuloksellisuutta koskevan kehyksen vahvistamisesta (COM(2025)0545) liittyvä vaikutustenarviointi (SWD(2025)0590). mukaan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä käytetään yli 5 000:tta epäyhtenäistä tulosindikaattoria, joita ei voida koota yhteen, minkä vuoksi EU:n varainkäytön vaikuttavuutta rahoitusvälineissä on vaikeampi arvioida kattavasti, ja että elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa on vahvistettu noin 7 000 välitavoitetta ja tavoitetta, joilla vastataan erilaisiin tarpeisiin, kuten tuloksellisuuden arviointi talousarvioesityksen yhteydessä sekä ohjelmien, jäsenvaltioiden suunnitelmien ja maksujen suorittamisen seuranta ja arviointi;

6.korostaa erityisesti, että elpymis- ja palautumistukivälineen rakenne ei varmista EU:n varojen käytön riittävää jäljitettävyyttä, avoimuutta ja tarkastettavuutta eikä tulosten vertailtavuutta suhteessa muihin EU:n rahoitusvälineisiin; kehottaa komissiota luomaan tulevia välineitä varten kattavamman, yhdenmukaisemman, avoimemman ja paremmin todennettavissa olevan tulosindikaattorikehyksen, jolla varmistetaan, että parlamentti ja tilintarkastustuomioistuin voivat huolehtia valvontavelvollisuuksistaan; kehottaa komissiota analysoimaan tulosperusteisten välineiden täytäntöönpanoa muissa maa- ja aluekohtaisissa yhteyksissä ja tunnistamaan niistä saadut kokemukset;

7.panee merkille, että komissio ehdotti tuloksellisuutta koskevassa asetusehdotuksessaan COM(2025)0545., että vuosien 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä, Euroopan kilpailukykyrahasto mukaan lukien, seurattaisiin standardoiduilla tulosindikaattoreilla, joita voidaan soveltaa kaikkiin EU:n talousarvion ohjelmiin; panee merkille, että kilpailukykyrahaston talousarviotakuiden ja rahoitusvälineiden osalta on ehdotettu tuloksellisuuskehyksen yksinkertaistettua soveltamista;

8.katsoo, että EU:n talousarvion tuloksellisuuskehystä olisi yksinkertaistettava, jotta voitaisiin mitata EU:n varainkäytön vaikutuksia yhdenmukaisesti ja oikeasuhteisesti kaikissa jäsenvaltioissa täsmällisellä tavalla, järkeistää hallinnollista kokonaistaakkaa ja raportointivelvoitteita erityisesti pk-yritysten ja paikallisviranomaisten osalta ja lisätä avoimuutta vähentämällä informaatiotulvaa mahdollistaen kuitenkin samalla kokonaiskuvan saamisen EU:n rahoituksen vaikutuksista, mukaan lukien EU:n toimien lisäarvo, jota jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa toimimalla yksin; kehottaa komissiota virtaviivaistamaan indikaattoreita, yksinkertaistamaan malleja, välttämään päällekkäisiä tietopyyntöjä ja soveltamaan yhden kerran periaatetta;

9.katsoo, että paras tapa tarkastella vaikutuksia ovat arvioinnit; korostaa, että Euroopan kilpailukykyrahastoon ja kaikkiin tuleviin välineisiin on sisällyttävä komission toteuttamat väliarvioinnit; kehottaa komissiota varmistamaan, että korjaavat toimenpiteet, myös tilintarkastustuomioistuimen tarkastustensa perusteella suosittelemat toimenpiteet, otetaan käyttöön viipymättä, jos tulokset eivät vastaa tavoitteita;

10.korostaa, että yksinkertaistamisen ei pitäisi tapahtua avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja tarkastettavuuden kustannuksella, vaan sen pitäisi auttaa järkeistämään raportointia ja tekemään EU:n rahoituksen tuloksellisuutta koskevista tiedoista helpommin saatavia ja hyödyllisempiä; korostaa lisäksi, että indikaattoreiden määrän vähentämisen yhteydessä olisi toteutettava kustannus-hyötyanalyysi ja riskianalyysi; korostaa, että varainkäytön ja mitattavissa olevien toimintapoliittisten tulosten välillä on oltava selkeämmät yhteydet;

11.muistuttaa, että tiedonkeruumenettelyt vaihtelevat jäsenvaltioittain ja myös jäsenvaltioiden sisällä, mikä vaikeuttaa tuloksellisuustietojen kokoamista ja vertailua EU:n tasolla; kehottaa jälleen komissiota kehittämään turvallista ja yhteentoimivaa tietotekniikkainfrastruktuuria ja hyödyntämään samalla tekoälyn, koneoppimisen ja tiedonlouhinnan tarjoamia valmiuksia, jotta voidaan parantaa toimintapolitiikkojen toteuttamista ja helpottaa seurantaa, raportointia ja valvontaa; korostaa, että tekoälyn käyttöön seurannassa ja tietojenkäsittelyssä on liitettävä ihmisen suorittama tiukka valvonta ja sitä on hallinnoitava eettisillä periaatteilla, jotta estetään väärinkäyttö ja algoritminen syrjintä ja varmistetaan avoimuus ja vastuuvelvollisuus samalla kun taataan tietosuoja ja perusoikeuksien kunnioittaminen kaikilta osin;

12.vaatii, että indikaattoritiedot ja -menetelmät asetetaan julkisesti saataville reaaliaikaisesti yhteentoimivan seuranta-, raportointi- ja tarkastusjärjestelmän avulla, ja toteaa, että tämä lisää avoimuutta ja varmistaa jäljitettävyyden aina hankkeiden ja lopullisten edunsaajien tasolle asti; palauttaa mieliin, että lopullista edunsaajaa koskeva avoimuus on erittäin tärkeää EU:n varojen käytössä; korostaa, että EU:n rahoituksen, myös välillisesti hallinnoitavan rahoituksen, on oltava avointa ja mahdollistettava tehokkaiden tarkastusten tekeminen ja ehkäistävä päällekkäistä rahoitusta; painottaa lisäksi, että näiden tietojen olisi sisällettävä kattavat tiedot rahoitetuista hankkeista;

13.kehottaa komissiota vahvistamaan tuloksellisuusraportointiaan sisällyttämällä siihen EU:n varoihin liittyvät rahoitus- ja tuloksellisuustiedot ja julkaisemaan selkeät ja käyttäjäystävälliset tuloksellisuus- ja varainkäyttöyhteenvedot, mukaan lukien yhden sivun yleiskatsaukset ja interaktiiviset tulostaulut, joissa on koneellisesti luettavia tietoaineistoja, OECD:n suositusten mukaisesti OECD (2025), ”Strengthening performance reporting practices”, OECD Papers on Budgeting, N:o 2025/07, OECD Publishing, Pariisi.;

14.pitää erittäin tärkeänä, että tulosindikaattoreiden määrittämisessä käytettyjen tietojen luotettavuus tarkistetaan ja varmistetaan; panee huolestuneena merkille, että kun luodaan ja otetaan yhä enemmän käyttöön elpymis- ja palautumistukivälineen kaltaisia täytäntöönpanomalleja, jotka perustuvat kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen, jossa maksut suoritetaan ennalta asetettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen perusteella, tietojen luotettavuuden puutteet hankaloittavat EU:n taloudellisten etujen suojaamista; vaatii siksi välitavoitteiden ja tavoitteiden pakollisia ennakko- ja jälkitarkastuksia, petosepäilyjen tai vakavien sääntöjenvastaisuuksien järjestelmällistä siirtämistä Euroopan petostentorjuntavirastolle ja Euroopan syyttäjänvirastolle sekä mahdollisuutta keskeyttää maksut;

15.kehottaa komissiota sisällyttämään tuloksellisuusraportointiinsa olennaisia tietoja tulosindikaattoreissa käytetyistä laadunvarmistustoimenpiteistä; korostaa, että indikaattoreiden merkityksellisyyden ja luotettavuuden säännöllinen ja avoin tarkastelu on olennaisen tärkeää, jotta varmistetaan niiden uskottavuus ja kansalaisten luottamus EU:n varainkäyttöön; vaatii, että jäsenvaltioiden raportoimat tuloksellisuustiedot todennetaan riippumattomasti, myös kansallisten tarkastuselinten ja tilintarkastustuomioistuimen toimesta, ja että tulokset annetaan parlamentin saataville; pyytää lisäksi, että todentamisraportit ja tietoaineistot asetetaan toimivaltaisten valvontaviranomaisten saataville helppokäyttöisessä, vertailukelpoisessa ja todennettavissa olevassa muodossa, millä varmistetaan, että kansalaiset voivat tutustua EU:n varojen käytön valvonnan tuloksiin, ja kehottaa samalla varmistamaan tietosuojaa ja luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen noudattamisen;

16.korostaa, että tuloksellisuuden tehokas hallinnointi edellyttää oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista ja EU:n taloudellisten etujen suojaamista; muistuttaa, että jos valvontajärjestelmissä on jatkuvasti vakavia puutteita, maksut on keskeytettävä ja rahoitusoikaisuja on tehtävä;

17.pitää oikeusvaltioperiaatetta olennaisena edellytyksenä EU:n kilpailukyvyn vahvistamiselle; korostaa, että oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät haasteet vaikuttavat kielteisesti sijoittajien ja kuluttajien luottamukseen sekä sisämarkkinoiden eheyteen, kuten komission vuoden 2025 oikeusvaltiokertomuksessa todetaan; katsoo näin ollen, että EU:n talousarvion tuloksellisuuskehykseen olisi sisällytettävä myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä indikaattoreita, kuten oikeusjärjestelmän toiminta, korruption torjunta ja tehokkaat keskinäiset valvontatoimet, jotka osaltaan luovat oikeusvarmuutta ja ennakoitavaa toimintaympäristöä yrityksille;

18.muistuttaa, että Draghin raportissa EU:ta kehotetaan jatkamaan perusteellisia uudistuksia kilpailukyvyn parantamiseksi keskittyen innovointiin, hiilestä irtautumiseen ja puolustukseen, ja kehottaa tekemään mittavia investointeja strategisille aloille, kuten vihreään energiaan, digitaaliseen infrastruktuuriin ja kehittyneisiin valmistusmenetelmiin, ja tukemaan niitä yksinkertaistamalla sääntelyä ja tehostamalla koordinointia EU:n tasolla; toteaa tältä osin, että luotettava tuloksellisuuskehys ja indikaattorijärjestelmä ovat olennaisen tärkeitä edistymisen seuraamiseksi ja vaikutusten mittaamiseksi EU:n kilpailukyvyn ja taloudellisen vahvuuden sekä kestävyyden ja häiriönsietokyvyn osalta ja ne liittävät tuloksellisuuden suoraan taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteisiin;

19.painottaa, että kilpailukykyyn tähtäävässä varainkäytössä olisi asetettava etusijalle tehokkuuden ja pitkän aikavälin tuottavuuden kasvu lyhyen aikavälin uudelleen jakamisen sijaan; korostaa, että EU:n varoja olisi suunnattava markkinoiden tehottomuuden korjaamiseen, yksityisten investointien edistämiseen ja sellaisten hankkeiden tukemiseen, joilla on mitattavissa olevia taloudellisia vaikutuksia ja selkeää lisäarvoa;

20.korostaa, että Draghin raportin suositusten täytäntöönpanoa olisi seurattava merkityksellisillä, vankoilla ja avoimilla tulosindikaattoreilla, jotka kuvaavat EU:n edistymistä kilpailukykynsä parantamisessa sekä talouskasvun tukemisessa innovaatioiden, teknologisen johtoaseman ja teollisuuden häiriönsietokyvyn kautta niin, että samanaikaisesti varmistetaan myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus; korostaa, että indikaattorit on suunniteltava huolellisesti ja niiden olisi katettava tuotosten (kuten rahoitettujen hankkeiden lukumäärä) lisäksi myös tulokset ja vaikutukset (esimerkiksi tuottavuuden kasvu, päästöjen väheneminen, luodut kestävät ja turvatut työpaikat, yhteiskunnallisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden paraneminen, kauppataseen muutokset, viennin monipuolistamisen paraneminen, EU:n ohjelmien vipuvaikutus erityisesti yksityisten investointien käyttöönoton osalta ja vahvistettu strateginen riippumattomuus), jotta voidaan mitata EU:n varainkäytön tehokkuutta ja vaikuttavuutta; muistuttaa, että uudistukset ovat olennainen osa kilpailukykytavoitteiden saavuttamista ja että ne on otettava huomioon tuloksellisuuden mittauskehyksissä;

21.katsoo, että indikaattorit, joilla mitataan varojen käyttöä tai talousarvion toteutusastetta, antavat tietoa pikemminkin hallinnollisesta edistymisestä kuin EU:n varainkäytön todellisista taloudellisista tai yhteiskunnallisista vaikutuksista; korostaa, että tällaiset indikaattorit voivat luoda harhaanjohtavan käsityksen onnistumisesta, kun varat käytetään täysimääräisesti, mutta ne eivät tuota mitattavissa olevia parannuksia innovointiin, investointeihin tai työllisyyteen; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin on toistuvasti arvostellut liiallista riippuvuutta käytettyjen varojen määristä ja maksujen välitavoitteista EU:n ohjelmien tuloksellisuuskehyksessä; kehottaa siirtymään tulosindikaattoreihin ja vaikutusindikaattoreihin, jotka kuvaavat EU:n varainkäytön todellisia vaikutuksia kilpailukykyyn;

22.korostaa, että kilpailukyky riippuu johdonmukaisista mahdollistavista edellytyksistä, kuten osaavasta ja terveestä työvoimasta, tehokkaasta strategisesta infrastruktuurista, vakaasta rahoitusalasta, joka pystyy tarjoamaan räätälöityä rahoitusta innovointiin, sekä hyvin toimivista instituutioista ja markkinoista, jotka palkitsevat tuloksellisuudesta ja yrittäjyydestä; kehottaa komissiota kehittämään erityisiä tulosindikaattoreita, jotka kuvastavat näitä rakenteellisia edellytyksiä ja niiden vaikutusta tuottavuuteen ja kasvuun;

23.muistuttaa, että Draghin raportissa korostetaan, että huippuosaaminen tutkimuksen ja innovoinnin alalla on olennaisen tärkeää EU:n kilpailukyvyn kannalta ja että EU:n tutkimus- ja innovointijärjestelmässä, myös Horisontti Eurooppa -ohjelmassa, olisi oltava vain yksi valintaperuste, nimittäin huippuosaaminen; toistaa tässä yhteydessä kantansa, jonka mukaan tutkimukseen ja innovointiin myönnettävän rahoituksen olisi edelleen ohjauduttava huippuosaamisen periaatteen mukaisesti ja säilyttävä ansioihin perustuvana;

24.korostaa, että InvestEU-ohjelman kaltaisten välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvien rahoitusvälineiden tehostetun tuloksellisuusraportoinnin olisi perustuttava hanketason tietoihin; toteaa kuitenkin, että näiden tietojen olisi oltava standardoidussa muodossa ja rajattu keskeisiin tietoihin, joita tarvitaan ohjelman onnistumisen mittaamiseen, kuten sellaisten julkisten ja yksityisten investointien käyttöönotto, joita ei olisi voitu toteuttaa ilman ohjelmaa; toteaa, että rahoitusvälineet ovat luonteeltaan markkina- ja kysyntälähtöisiä, joten tämänkaltaisten ohjelmien tuloksellisuus riippuu siitä, miten markkinat hyödyntävät niitä, ja katsoo, että tämä rajoittaa komission mahdollisuuksia asettaa ennalta määriteltyjä välitavoitteita ja tavoitteita;

25.korostaa, että EU:n kilpailukyvyn parantaminen edellyttää siirtymistä lyhyen aikavälin kriisinhallinnasta kohti innovointiin, tehokkuuteen, kestävyyteen, strategiseen riippumattomuuteen ja maailmanlaajuiseen avoimuuteen perustuvaa pitkän aikavälin strategiaa; vaatii sitoutumaan uudelleen sisämarkkinoiden vahvistamiseen, sääntelyn hajanaisuuden vähentämiseen ja sen varmistamiseen, että EU:n ohjelmilla tuetaan reaalitaloutta; korostaa, että eurooppalaisten kilpailukykyhankkeiden onnistuminen riippuu julkisen ja yksityisen pääoman käyttöönotosta; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön erityisiä indikaattoreita, joilla mitataan EU:n varojen vipuvaikutusta julkisten ja yksityisten investointien käyttöönotossa, julkisen ja yksityisen rahoituksen suhdetta ja saavutettua investointien tuottoa;

26.katsoo, että on luotava kattava riskien ennakkoarviointikehys erityisesti korkean riskitason ja tuottavuuden hankkeille, jotta varmistetaan, jotta varmistetaan niiden lisäarvon, kustannusten ja hyötyjen tasapainoinen arviointi; korostaa, että EU:n kilpailukykyä koskevien politiikkatavoitteiden saavuttaminen edellyttää vankkaa tarkastus- ja valvontajärjestelmää, jota tuetaan johdonmukaisilla riskinarviointimenetelmillä; painottaa, että tällaisilla menetelmillä olisi mahdollistettava oikeasuhteiset riskitasot, jotka ovat välttämättömiä innovoinnin edistämiseksi, samalla kun varmistetaan riittävät turvatoimet EU:n talousarvion suojaamiseksi erityisesti petoksilta ja muilta kuin taloudellisilta riskeiltä;

27.ehdottaa, että jotta EU:n rahoituksen vaikutusta kilpailukykyyn voitaisiin arvioida paremmin, olisi käytettävä perusteellisempaa makrotalouden mallintamista, jossa otetaan huomioon taloudellisen tutkimuksen viimeisimmät edistysaskeleet; toteaa, että mallien avulla voidaan toteuttaa kattavampi ennakkoarviointi EU:n rahoituksen vaikutuksesta tuottavuuteen, investointikäyttäytymiseen ja alueelliseen kilpailukykyyn, jos niissä otetaan huomioon kotitalouksien ja yritysten heterogeenisyys ja jakaumavaikutukset; ehdottaa, että tätä lähestymistapaa täydennetään käyttämällä mikrodataa ja alueellisia tulosindikaattoreita toimintapolitiikan suunnittelun ja varojen kohdentamisen tietopohjan parantamiseksi;

28.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön yhdenmukaistetut keskeiset indikaattorit, kuten Euroopan innovaatioiden tulostauluun jo kuuluvat indikaattorit, joiden tarkoituksena on edistää kaikkien jäsenvaltioiden kilpailukykyä, ja käyttämään niitä johdonmukaisesti koko seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ajan, jotta mahdollistetaan vertailukelpoisuus, vertailuanalyysien tekeminen ja tietojen yhteen kokoaminen EU:n tasolla, sekä mahdollistamaan tarvittaessa myös kansallisiin tai alueellisiin tarpeisiin räätälöityjen indikaattoreiden käyttö; korostaa, että indikaattoreiden määrittelyssä ja tarkistamisessa olisi kuultava kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, jotta varmistetaan, että ne ovat todellisten kilpailukykytarpeiden mukaisia ja takaavat korkeatasoisten työelämä- ja sosiaalinormien noudattamisen;

29.katsoo, että innovointia ja strategisia teknologioita tukevissa hankkeissa voitaisiin käyttää seuraavia tuotosindikaattoreita: käyttöön otetun EU:n ja yksityisen sektorin rahoituksen määrä, rahoitettujen hankkeiden määrä aloittain (tekoäly, kvantti- ja bioteknologia jne.) ja EU-rahoitusta saaneiden, EU:ssa perustettujen tai laajennettujen yksisarvisyritysten ja startup- ja scale-up-yritysten lukumäärä, mitaten tarvittaessa myös rahoitettujen naisjohtoisten startup-yritysten prosenttiosuus; katsoo, että tulosindikaattoreita voisivat olla EU:n rahoittamissa hankkeissa haettujen patenttien määrä, EU:n investointien tuotto aloittain, työllisyysasteen muutos, EU:n rahoittamien yritysten selviytymisaste kolmen vuoden jälkeen, eurooppalaisten listautumisantien määrän kasvu, vientiyritysten määrän kasvu ja sellaisten yritysten määrä, joilla on suuri digitaalinen intensiteetti; katsoo, että on tarpeen seurata vaikutusindikaattoreita, kuten syvä- ja digitaaliteknologian valmistuskapasiteetin (vuosituotos) kasvua (esimerkiksi tietyt laitetyypit), EU:hun sijoitetun riskipääoman määrän kasvua, EU:n yritysten markkina-arvon kasvua sekä EU:n rahoittamiin innovaatioihin liittyvää käyttöönottoa markkinoilla ja tulojen kasvua, ja raportoida niistä;

30.katsoo, että teollisuuden siirtämistä ja omavaraisuutta kriittisten raaka-aineiden osalta olisi tuettava, jotta voidaan vähentää EU:n strategisia riippuvuuksia; ehdottaa, että edistymistä voitaisiin mitata tuotosindikaattoreilla, kuten EU:hun takaisin siirrettyjen hankkeiden ja pk-yritysten lukumäärällä, perustettujen tai laajennettujen startup- ja scale-up-yritysten lukumäärällä – mitaten tarvittaessa myös naisvetoisten startup- ja scaleup-yritysten prosenttiosuutta – ja teollisuuden työpaikkojen luomistasolla kohdealueilla; toteaa, että tulosindikaattoreita voisivat olla uusilta strategisilta kumppaneilta tuotujen tai EU:sta hankittujen kriittisten raaka-aineiden osuuden kasvu ja kierrätettyjen kriittisten raaka-aineiden määrän (tonnia) kasvu, korkeampi tuottavuus ja bruttoarvonlisäys kohdearvoketjuissa, tarjonnan häiriönsietokyvyn paraneminen ja kaupan suorituskyvyn paraneminen;

31.korostaa tarvetta investoida älykkäisiin verkkoihin, energian varastointiin ja vetykäytäviin häiriönsietokykyisen ja kilpailukykyisen energiajärjestelmän edistämiseksi; painottaa, että tätä koskevat toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä energian hintojen epävakauden vähentämiseksi, teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja Euroopan siirtymän turvaamiseksi kohti kestävää ja vähähiilistä taloutta;

32.katsoo, että olisi jatkettava teollisuuden yhteisiä energianhankintoja ja teollisuuden hiilestä irtautumista energiakustannusten alentamiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi samalla kun varmistetaan, että tuloksena olevat toimenpiteet eivät vaikuta kohtuuttomasti minkään jäsenvaltion energiaturvallisuuteen; ehdottaa, että edistymistä voitaisiin mitata tuotosindikaattoreilla, kuten osallistuvien yritysten lukumäärällä, energiahankintojen määrällä ja uusiutuvan energian osuudella yhteissopimuksissa; toteaa, että lisäksi voitaisiin käyttää tulosindikaattoreita, kuten sähköntuotantoon asennettua lisäenergiakapasiteettia (MW); katsoo lisäksi, että vaikutusindikaattoreita voisivat olla muutokset energian keskihinnoissa kohdealoilla, toimitusten keskeytysten vähentäminen, puhtaan energian käytön lisääminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (esim. hiilidioksidiekvivalenttitonneina);

33.katsoo, että EU:n olisi investoitava strategisten ja kriittisten alojen osaamiseen, jotta sen pitkän aikavälin kilpailukykyä voidaan parantaa ammattitaitoisen työvoiman avulla, muun muassa tukemalla osallistumista ammatilliseen koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen; ehdottaa, että edistymistä voitaisiin mitata tuotosindikaattoreilla, kuten vuosittain koulutettujen määrällä (painottaen erityisesti sukupuolten tasapuolista edustusta ja sosiaalista osallisuutta), luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) yliopistotutkinnon suorittaneiden määrällä tai STEM-painotteisia ammatillisia opintoja ja kursseja suorittaneiden määrällä, aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen ohjelmien osallistumisasteella ja kumppaniyritysten ja työmarkkinaosapuolten tyytyväisyysasteella; katsoo, että tulosindikaattoreita voisivat olla työllisyysasteen muutokset, koulutuksesta tai määräaikaisista työsuhteista vakituisiin työsuhteisiin siirtymisaste, täyttöaste, palkkakehitysaste ja työmarkkinoilla pysymisen aste kohdealoilla;

34.panee huolestuneena merkille, että liiallinen sääntely- ja hallintotaakka heikentää edelleen EU:n yritysten kilpailukykyä muihin globaaleihin talousalueisiin verrattuna; korostaa, että tällaiset taakat lisäävät toimintakustannuksia, vähentävät alakohtaista tuottavuutta ja luovat esteitä uusien yritysten pääsylle markkinoille, mikä estää kilpailua ja innovointia; toteaa lisäksi, että tällainen tehottomuus voi myös johtaa kuluttajahintojen nousuun;

35.katsoo, että vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota innovatiivisiin pk-yrityksiin, joiden kannalta yksinkertaistaminen on olennaisen tärkeää; korostaa, että yksinkertaistamisessa olisi keskityttävä pk-yritysten tarpeettoman byrokratian ja hallinnollisten kustannusten vähentämiseen; korostaa, että yksinkertaistaminen on toteutettava siten, että samalla varmistetaan oikeasuhteinen ja tehokas sääntelykehys ja taataan sääntelyvarmuus sekä asianmukainen vaikutustenarviointi; ehdottaa, että hallinnollisen taakan vähentämisessä tapahtuvaa edistymistä voitaisiin mitata sellaisilla indikaattoreilla kuin vuosittain hyväksyttyjen ja loppuun saatettujen pk-yritysten hankkeiden määrä, hakumenettelyihin liittyvien muutoksenhakujen tai kiistojen määrän väheneminen ja EU:n rahoituksen saamiseen kuluvan ajan lyheneminen hakemuksesta maksun suorittamiseen;

36.kehottaa komissiota tehostamaan edelleen toimia sääntelytaakan vähentämiseksi ja varmistamaan, että EU:n lainsäädäntö on oikeasuhteista, näyttöön perustuvaa ja tuottaa selkeää lisäarvoa kansalaisille ja yrityksille; katsoo, että nykyinen ”yksi sisään, yksi ulos” -lähestymistapa on tältä osin riittämätön; kehottaa siksi soveltamaan ”yksi sisään, kaksi ulos” -periaatetta, jossa kaikkien uusien kustannusten käyttöönotto sääntelyvelvoitteiden kautta korvataan vähentämällä muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvia sääntelykustannuksia vähintään kaksi kertaa vastaava määrä, jotta saavutetaan sääntelytaakan nettovähennys samalla kun yrityksiin ja julkishallintoon kohdistuvaa rasitetta käsitellään erikseen.

37.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.