1.korostaa, että Euroopan teknologisessa suvereniteetissa on kyse EU:n kyvystä kehittää valmiuksia, parantaa häiriönsietokykyä ja luoda turvallisuuden tunnetta vähentämällä strategisia riippuvuuksia, ehkäisemällä riippuvuutta ulkomaisista toimijoista ja yksittäisistä palveluntarjoajista ja turvaamalla kriittinen teknologia ja infrastruktuuri; kehottaa kehittämään kattavan riskinarviointikehyksen, jolla seurataan ja puututaan riippuvuuksiin digitaalisen arvoketjun kaikissa vaiheissa; korostaa, että kehyksen olisi toimittava perustana EU:n varautumisen ja häiriönsietokyvyn varmistamiselle tehostamalla Euroopan teollisuuspolitiikkaa ja tehostamalla strategiseen teknologiaan liittyvää kansallista T&K- ja valmistuskapasiteettia;

2.katsoo, että teknologinen suvereniteetti merkitsee kykyä suunnitella, kehittää ja laajentaa digiteknologiaa, jota tarvitaan EU:n talouden kilpailukykyä, ihmisten hyvinvointia ja EU:n avointa strategista riippumattomuutta varten globalisoituneessa maailmassa; katsoo, että tähän sisältyy sen varmistaminen, että EU voi tehdä itsenäisiä päätöksiä, olla yhteydessä luotettuihin EU:n ulkopuolisiin maihin ja yhteisöihin, monipuolistaa ja vahvistaa toimitusketjuja ja edistää avoimuutta ja yhteentoimivuutta, jotta voidaan varmistaa EU:n säilyminen houkuttelevana investointikeskuksena;

3.toteaa, että valta on keskittynyt yhä enemmän EU:n ulkopuolisille yrityksille, mikä vähentää EU:n kykyä innovoida ja kilpailla ja heikentää sen mahdollisuuksia hallita digitalouttaan, yhteiskuntaansa ja demokratiaansa; on huolissaan liiallisesta riippuvuudesta EU:n ulkopuolisista toimijoista kriittisillä osa-alueilla, joita ovat muun muassa pilvipalveluinfrastruktuuri, puolijohteet, tekoäly ja kyberturvallisuus, joilla markkinoiden keskittyminen ja ulkomainen valvonta uhkaavat heikentää Euroopan kilpailukykyä, demokratian toimintakykyä ja turvallisuutta;

4.vahvistaa, että EU:n on pysyttävä suvereenina, erityisesti digitaalialaa koskevien, lakiensa täytäntöönpanossa; tuomitsee jyrkästi Yhdysvaltojen määräämät matkustuskiellot kansalaisyhteiskunnan johtohahmoille Imran Ahmedille, Clare Melfordille, Anna-Lena von Hodenbergille ja Josephine Ballonille, jotka pyrkivät työllään edistämään kaikkien kannalta turvallisempaa digitaalista ympäristöä ja asettamaan digitaaliset alustat vastuuseen, ja tuomitsee niin ikään Yhdysvaltojen määräämän matkustuskiellon entiselle EU:n komission jäsenelle Thierry Bretonille, jolla oli keskeinen rooli EU:n digitaalisten sääntöjen laatimisessa, ja vaatii näiden matkustuskieltojen kumoamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita reagoimaan päättäväisesti näihin ennennäkemättömiin hyökkäyksiin; panee merkille digipalvelusäädöksenEuroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19. lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2065/oj). nojalla hiljattain toteutetut täytäntöönpanotoimet, jotka koskevat avoimuus- ja riskinvähentämisvelvoitteiden rikkomista, kuten X:lle määrätty 120 miljoonan euron sakko; muistuttaa, että EU:n digitaalilainsäädännön täytäntöönpanon valvonnalla pyritään varmistamaan EU:n lainsäädännön noudattaminen ja perusoikeuksien suojelu, ja tähdentää, ettei niiden tarkoituksena siis ole säännellä poliittisia mielipiteitä; korostaa, että erittäin suurten verkkoalustojen käyttöön ottamiin uusiin toimintoihin, muun muassa generatiiviseen tekoälyyn perustuviin toimintoihin, on liitettävä asianmukaiset suoja- ja riskinvähentämistoimenpiteet, jotta voidaan varmistaa EU:n lainsäädännön noudattaminen kaikilta osin, erityisesti siltä osin kuin sillä pyritään estämään laittoman tai manipuloidun sisällön levittäminen; tuomitsee tiettyjen poliittisten puolueiden, kuten AfD:n, Reconquêten, Fideszin tai Konfederacjan, antaman tuen, sillä ne toistavat EU:n ulkopuolelta peräisin olevia narratiiveja ja heikentävät toiminnallaan EU:n digitaalista lainsäädäntöä ja demokraattisten arvojen toteutumista;

5.katsoo, että EU:n teollisuusteknologiatavoitteissa olisi keskityttävä tulevaisuuden keskeiseen strategiseen teknologiaan, kuten puolijohde- ja kvanttiteknologiaan, jotka edistävät EU:n avointa strategista riippumattomuutta ja ovat erittäin tärkeitä EU:n vihreän, digitaalisen ja puolustusalan siirtymän toteutumisen kannalta;

6.panee merkille geopoliittisen toimintaympäristön muutoksen ja siitä johtuvan mahdollisuuden eurooppalaisten tuotteiden ja palvelujen markkinakysyntään; pitää tätä tilaisuutena, johon tarttumalla Eurooppa voi asemoida itsensä maailmanlaajuiseksi johtajaksi luotettavien ja turvallisten digiratkaisujen alalla;

7.korostaa tarvetta edistää innovointiin, investointeihin ja huipputeknologian kehittämiseen kannustavaa sääntely-ympäristöä Euroopassa ja suojella samalla EU:n loppukäyttäjiä ekstraterritoriaalisuuden seurauksilta;

8.toteaa tarpeen digiekosysteemiä koskevalle kattavalle eurooppalaiselle teollisuuspolitiikalle, johon sisällytetään kaikki asiaankuuluvat politiikan alat ja näkökohtia, kuten markkinoille pääsy, standardointi, T&K, investoinnit, kauppa ja kansainvälinen yhteistyö; kehottaa komissiota kehittämään tätä kattavaa politiikkaa ja pyrkiä sen avulla vähentämään haitallisia strategisia riippuvuuksia, vahvistamaan kotimaisia arvoketjuja ja varmistamaan turvallinen, luotettava ja innovaatiovetoinen digiekosysteemi, joka noudattaa eurooppalaisia arvoja;

9.muistuttaa, että huipputeknologian tuotteiden ja digipalvelujen markkinat ovat erittäin riippuvaisia ulkoisista toimitusketjuista, mikä aiheuttaa riskejä suvereniteetille ja häiriönsietokyvylle; painottaa, että on tärkeää vahvistaa teollisia valmiuksia ja teknologista asiantuntemusta kehittyvien ja murroksellisten teknologioiden alalla, jotta voidaan tukea EU:n avointa strategista riippumattomuutta;

10.korostaa, että Euroopan teknologisen suvereniteetin edistämisessä nopean teknologisen kehityksen aikakaudella edellyttää innovoinnin ja kaupallistamisen tehostamista tarvittavien valmiuksien rakentamiseksi; korostaa, että Euroopan on muututtava maailmanlaajuisesti houkuttelevaksi ja joustavaksi liiketoimintaympäristöksi vähentämällä byrokratiaa, parantamalla sääntelyn ennustettavuutta ja edistämällä yrittäjyyttä ja riskinottoa;

11.toteaa, että avoin strateginen riippumattomuus ja demokratian selviytymiskyky on asetettava komission ohjelman keskiöön ja että kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan on sisällyttävä hankinnat, rahoitus sekä pitkän aikavälin institutionaaliset kehykset, jotta voidaan ottaa käyttöön kriittisten alojen suvereenia digi-infrastruktuuria;

12.kehottaa komissiota analysoimaan ja laatimaan kattavan luettelon digi-infrastruktuuriin ja teknologiaan liittyvistä kriittisistä riippuvuuksista ja arvioimaan vähintään tallennuspalveluja, henkilöllisyys- ja maksujärjestelmiä, viestintäalustoja sekä niitä tukevia ohjelmistoja, protokollia ja standardeja ja ehdottamaan toimenpiteitä, joilla voidaan edistää sellaisten tuotteiden ja palvelujen markkinoille pääsyä, joilla on vahva myönteinen vaikutus EU:n teknologiseen suvereniteettiin, häiriönsietokykyyn ja kestävyyteen; katsoo tässä yhteydessä, että erityisten myöntämisperusteiden käyttöä julkisissa hankinnoissa voidaan edistää osa-alueilla, joilla on tällaisia kriittisiä riippuvuuksia; katsoo, että tällaiset kriteerit voivat auttaa kirittämään kilpailua ja vahvistamaan Euroopan teknologista suvereniteettia helpottamalla mahdollisuuksien mukaan eurooppalaisten digituotteiden ja -palvelujen hankintaa;

13.on vakaasti sitä mieltä, että digi-infrastruktuuri on EU:n talouden selkäranka ja että sen vuoksi julkisella digi-infrastruktuurilla olisi oltava perustaso, joka varmistaa sen suvereniteetin ja kilpailulle suotuisan markkinaympäristön; panee merkille, että tällainen perusta puuttuu useilta tärkeiltä markkinoiden osa-alueelta, koska sitä ei ole kehitetty, mikä on puolestaan johtanut monopolien syntyyn ja riippuvuuteen ulkomaisista toimijoista; korostaa, että tämän puutteen korjaamiseksi EU:n olisi otettava johtoasema luotaessa vahvaa perustaa julkiselle digi-infrastruktuurille luomalla digiteknologian kerroksia, jotka koostuvat puolijohteista, yhteysratkaisuista, pilvi‑infrastruktuurista, ohjelmistoista, datasta ja tekoälystä; katsoo, että eurooppalaisen julkisen digi-infrastruktuurin olisi perustuttava oikeudenmukaisiin ja kilpailukykyisiin talousmalleihin ja että siinä olisi käytettävä myös hallintomalleja, joissa yksityisillä yrityksillä tai hallituksilla ei ole keskitettyä valvontaa; katsoo, että sen olisi perustuttava yhteisiin ja avoimiin standardeihin, siinä olisi otettava huomioon yhteentoimivuus ja ‑liitettävyys, jotta voidaan ehkäistä käyttäjien ja toimittajien ”lukkiutumista” ja edistää innovointia helpottamalla tulokkaiden pääsyä markkinoille, ja että sillä olisi myös varmistettava oletusarvoisesti yksityisyys ja turvallisuus;

14.katsoo, että julkisen digi-infrastruktuurin käyttöönotossa olisi keskityttävä aloihin, joilla on kriittisiä riippuvuuksia, kuten komission kattavassa luettelossa todetaan; kehottaa komissiota laatimaan eurooppalaisen julkisen digi-infrastruktuurin perustamiseen tähtäävän yksityiskohtaisen ja kattavan suunnitelman määrittämällä tekniikat, jotka soveltuvat parhaiten EU:n toimintaan, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan asianmukaiset resurssit eurooppalaisen julkisen digi-infrastruktuurin käyttöönottoon;

15.painottaa, että Euroopan julkista digi-infrastruktuuria olisi tuettava koordinoiduilla EU:n tason toimilla, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisten toimittajien osallistuminen ja kilpailukyky sekä kilpailukykyinen markkinaympäristö; korostaa, että näitä tavoitteita ei voida saavuttaa ainoastaan sääntelyn kautta, vaan niihin vaaditaan merkittäviä julkisia investointeja; toteaa, että tulevan monivuotisen rahoituskehyksen olisi tästä syystä sisällettävä lisärahoitusta tätä tarkoitusta varten ja sen olisi keskityttävä EU:n tason lisäarvoon ja Euroopan julkisen digi-infrastruktuurin kantakerroksen rahoittamiseen;

16.toteaa, että osana tulevaa monivuotista rahoituskehystä EU:n on sitouduttava lisäämään rahoitusta teknologiselle suvereniteetille; korostaa, että tähän olisi sisällytettävä erityisiä määrärahoja komission kattavassa luettelossa määriteltyjen julkisen digi‑infrastruktuurin kerrosten kehittämiselle ja käyttöönotolle sekä lisävaroja, jotta voidaan varmistaa kilpailulle suotuisa markkinaympäristö muilla digitaalisilla osa‑alueilla;

17.katsoo, että tulevan monivuotisen rahoituskehyksen rahoituksessa olisi asetettava etusijalle aktiivinen valmiuksien kehittäminen keskeisillä laitteisto-, ohjelmisto- ja palvelualoilla, mukaan lukien suurteho- ja kvanttilaskenta, salaus ja viestintä, yhteenliitettävyys, pilvipalvelut, data, verkko- ja tekoälyekosysteemit sekä digikirjastot;

18.katsoo, että eurooppalaisen julkisen digi-infrastruktuurin olisi perustuttava EU:n arvoihin ja oltava avoin samanmielisille EU:n ulkopuolisille kumppaneille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan toimiaan ja syventämään prosessia YK:n julkisen digi-infrastruktuurin kehitysohjelmassa;

19.toteaa, että sähköiset viranomaispalvelut ovat keskeinen edellytys julkisten palvelujen tarjoamiselle tehokkaasti, turvallisesti ja esteettömästi ja että ne olisi suunniteltava siten, että helpottamaan sähköistä tunnistamista, viranomaisten tietojen jakamista ja julkisen sektorin maksuja vääristämättä markkinoita tai heikentämättä nykyistä yksityisen sektorin palvelua; korostaa, että sähköisiin viranomaispalveluihin sovellettavassa EU:n lähestymistavassa olisi keskityttävä vahvistamaan viranomaisten ja palvelunkäyttäjien välistä sekä hallitusten ja yritysten välistä digitaalista vuorovaikutusta ja varmistettava samalla luotettavuus, yhteentoimivuus ja esteettömyys; katsoo siksi, että julkisten palvelujen turvallinen ja saumaton saatavuus edellyttää luotettavaa sähköistä tunnistamista koskevaa kehystä, ja suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen ”yrityslompakosta”, jolla pyritään merkittävästi yksinkertaistamaan yritysten ja viranomaisten välisiä yhteyksiä;

20.kehottaa komissiota kehittämään edelleen yleistä etua palvelevia data-alustoja, joilla mahdollistetaan julkisten ja yksityisten toimijoiden välinen turvallinen rajatylittävä tiedonjako erityisesti terveydenhoidon, kaupunkisuunnittelun ja ympäristöseurannan käyttötapauksissa; kehottaa lisäksi komissiota edistämään yleishyödyllisten ja teollisuudenalakohtaisten data-alustojen yhteentoimivuutta, joka varmistaa saumattoman tiedonkulun ja pienentää hallinnollista taakkaa; panee merkille, että tämä voitaisiin saavuttaa hyödyntämällä käytössä olevia markkinalähtöisiä ratkaisuja, jotka tukevat innovaatiota, edistävät luottamusta ja pitävät yllä yksityisyys- ja turvallisuusstandardeja;

21.toteaa, että nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä unionin kansalaisilla on oikeus valvoa henkilötietojaan ja että EU:ssa tuotettuja tietoja on käsiteltävä EU:n lainsäädännön mukaisesti; painottaa, että yksityisyyden ja henkilötietojen turvaaminen on erittäin tärkeää, jotta voidaan rakentaa luottamusta digitalouteen ja antaa eurooppalaisille kuluttajille mahdollisuus toimia luottavaisesti riippumatta siitä, missä heidän tietojaan käsitellään; korostaa, että eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk‑yritysten, on voitava käyttää dataa laillisesti, eettisesti ja turvallisesti kestävän kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi;

22.korostaa, että digi-infrastruktuuri on Euroopan talouden ja yhteiskunnan selkäranka ja että sen merkitys kasvaa edelleen; kehottaa komissiota sisällyttämään kriittisten riippuvuuksien pyydettyyn luetteloon perusteellisen arvion eurooppalaisen digi‑infrastruktuurin koostumuksesta, jotta tilannetta voidaan analysoida riittävästi, arvioida riskejä ja koordinoida toimia;

23.katsoo, että digi-infrastruktuurin vahvistamiseksi on keskeistä panna valmiuksien kehittämisen aloitteita täytäntöön EU:n tason kriittisillä osa-alueilla; katsoo, että näissä aloitteissa olisi keskityttävä kehittämään julkisen infrastruktuurin perustasoa, esimerkiksi tekoälyn gigatehtaita ja EU:n verkkoindeksointimallia; katsoo, että tämä perustaso antaa yrityksille mahdollisuuden kehittää liiketoimintamallejaan ja edistää teknologista suvereniteettiä; korostaa EU:n luomia digiratkaisuja, jotka voivat tarjota innovatiivista infrastruktuuria EU:n digitaloudelle, kuten eurooppalaiseen digi‑identiteettiin;

24.ottaa huomioon kriittisen digi-infrastruktuurin strategisen merkityksen ja tarpeen vahvistaa sen turvallisuutta ja häiriönsietokykyä; toteaa, että kriittiseen digi‑infrastruktuuriin kuuluvat muun muassa kaapelit (maanpäälliset ja merenalaiset), solukkoverkon linkkimastot, satelliittiviestintäjärjestelmät, taajuus- ja radiolaitteet, arkaluonteisia tietoja sisältävät pilvipalvelimet ja arkaluonteisia tietoja käsittelevät datakeskukset sekä tiettyjä ohjelmistoelementtejä, kuten kriittisiä verkkoja ja datakeskuksia suojaavia tietoturvaohjelmistoja;

25.tähdentää tarvetta varmistaa, että tämä infrastruktuuri kuuluu EU:n lainkäyttövaltaan, mikä tarkoittaa, että se noudattaa kaikilta osin EU:n lainsäädäntöä; painottaa yksityisyyden ja sisäänrakennetun turvallisuuden merkitystä; kehottaa siksi komissiota ottamaan käyttöön lainsäädäntöä, jolla lievennetään EU:n ulkopuolisista maista tulevien suuririskisten myyjien aiheuttamia riskejä, joita ovat muun muassa ulkomaisessa määräysvallassa olevien energiaresursseja tarjoavien toimijoiden aiheuttamat riskit;

26.kehottaa komissiota tulevia lainsäädäntöehdotuksia ja tulevaa monivuotista kehystä valmistellessaan keskittymään sisämarkkinoiden syventämistä koskeviin toimiin Enrico Lettan raportissa ”Much more than a market” ja Mario Draghin raportissa ”The future of European competitiveness” esitettyjen suositusten mukaisesti, jotta voidaan saada käyttöön digitaalisten sisämarkkinoiden potentiaali;

27.panee merkille näissä kahdessa raportissa esitetyt suositukset, joiden mukaan EU:n on muutettava toimintatapaansa siten, että painopistettä siirretään yhteyksien edistämisestä EU:ssa televiestinnän ja yhteenliitettävyyden sisämarkkinoiden luomiseen; kannattaa yksinkertaistettua, yhdenmukaistettua ja innovointimyönteistä televiestintäkehystä, jolla varmistetaan reilu kilpailu ja infrastruktuurin saavutettavuus;

28.on tyytyväinen komission valkoiseen kirjaan ”Miten vastata Euroopan digi‑infrastruktuuritarpeisiin”, jossa hahmotellaan kolme pilaria: yhteenliitetyn yhteistoiminnallisen 3C-verkoston (3C Network – Connected Collaborative Computing) luominen, digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja suojatut ja häiriönsietokykyiset digi-infrastruktuurit Euroopan tarpeisiin;

29.näkee valkoisen kirjan ja sitä seuraavan kuulemisprosessin osana tälle vaalikaudelle suunniteltujen lainsäädäntöaloitteiden, muun muassa digiverkkosäädöksen, valmistelua; kehottaa komissiota omaksumaan kokonaisvaltaisemman näkemyksen digi‑infrastruktuurista koko prosessin ajan ja ottamaan huomioon, että digi‑infrastruktuuriin kuuluu monia osatekijöitä, jotka eivät rajoitu pelkästään yhteenliitettävyyteen; korostaa, että kaikkiin uusiin digipolitiikan toimenpiteisiin on liitettävä vaikutustenarviointi;

30.kehottaa komissiota yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan televiestintäsääntöjä osana tulevaa digiverkkoja koskevaa säädöstä ja laajempaa digipakettia;

31.kehottaa komissiota ottamaan käyttöön pilvipalveluja ja tekoälyä edistävän EU:n säädöksen, jotta voidaan vahvistaa eurooppalaista datainfrastruktuuria ja tukea eurooppalaisia pilvipalvelujen tarjoajia; korostaa, että tällä säädöksellä olisi pyrittävä aktiivisesti rakentamaan pilvipalvelujen ja tekoälyn eurooppalaiset sisämarkkinat;

32.toteaa, että digitaalisen huippuinfrastruktuurin käyttöönotto kaikkialla EU:ssa edellyttää huomattavia investointeja, ja toteaa, että sekä julkinen että yksityinen rahoitus ovat olennaisen tärkeitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi; on huolissaan jatkuvasta riskipääoman ja investointirahoituksen puutteesta Euroopassa, sillä se vie pohjaa teknologiselta suvereniteetilta; kehottaa komissiota merkittävästi lisäämään yksityisen ja julkisen sektorin yhteisinvestointien välineitä, kuten riskipääomaa, strategisia järjestelyjä ja erityisiä rahoitustyökaluja kriittisillä teknologia-aloilla toimivia startup‑yrityksiä ja nopeasti kasvavia yrityksiä varten; korostaa, että on tärkeää hyödyntää julkisia hankintoja avointen ja yhteentoimivien digiratkaisujen käyttöönoton ja laajentamisen tukemiseksi ja varmistaa, että yksityisestä pääomasta, kilpailusta ja innovoinnista tulee Euroopan digitalisaation tärkeimpiä keskipitkän ja pitkän aikavälin vetureita;

33.katsoo, että tulevassa digiverkkosäädöksessä on tuettava tavoitetta tarjota kaikille EU:n kuluttajille laadukkaita yhteyksiä vuoteen 2030 mennessä, erityisesti syrjäisillä alueilla ja maaseudulla, sekä poistettava hallinnolliset esteet 5G:n, 6G:n ja turvallisen ja nopean laajakaistan käyttöönotolle;

34.toteaa, että televiestintäinfrastruktuurit lähentyvät yhä enemmän pilvi- ja reunateknologiaa ja näkee avoimiin radioliityntäverkkoihin liittyvän potentiaalin tuottaa pitkälle kehittyneitä teknisiä ratkaisuja, vähentää kustannuksia ja lisätä yhteyksien välistä yhteentoimivuutta; uskoo, että tietoliikenneyhteyksien tulevaisuus perustuu erilaisten teknologioiden, kuten 5G/6G:n, langattoman verkon ja satelliittien, täydentävyyteen, sillä niiden väliset saumattomat yhteydet hyödyttävät niin yrityksiä kuin kuluttajiakin;

35.toteaa, että kun pilvi- ja reunapalvelut ovat nopean muutoksen kourissa, yhteysverkot kehittyvät nopeasti innovointialustoiksi ja ovat yhä riippuvaisempia pilvipalveluista, tekoälystä, virtualisoinnista ja muusta teknologiasta;

36.peräänkuuluttaa kunnianhimoisia tavoitteita langattomien viestintäverkkojen kehittämiseen ja innovaatioihin ja tiedostaa, että tarvitaan perustaltaan laajaa lähestymistapaa, johon sisältyvät pilvipalvelut, tekoäly sekä reuna- ja kvanttilaskenta; korostaa, että sähköiseen viestintään tarkoitettujen innovaatioekosysteemien olisi pysyttävä markkinalähtöisinä erityisesti vertikaalisesti integroituneessa televiestinnässä ja vaatii, että tulevat sääntelytoimenpiteet pohjautuvat nykyisten säännösten perusteelliseen tietoperusteiseen vaikutustenarviointiin;

37.toteaa, että kaikenkokoisten operaattoreiden välisellä kilpailulla on edelleen suuri merkitys yhteysverkkoihin tehtävissä investoinneissa; pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että kupariverkoista luovutaan asteittain ja ne korvataan optisella kuidulla tai 5G-teknologialla, erityisesti kun verkko tarvitsee säännöllisiä huoltotoimia tai päivitystä, sillä näin voidaan varmistaa, että siirtymä toteutetaan saavutettavasti ja toimittajat voivat suunnitella siirtymän logistisia ja taloudellisia ulottuvuuksia ennakkoon;

38.korostaa, että kaikilla EU:n kuluttajilla olisi oltava käytettävissään riittävän laadukkaat, luotettavat ja kohtuuhintaiset yhteydet, mikä osaltaan lisää yhteyspalvelujen kysyntää; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laajentamaan ja päivittämään digiverkkoja erityisesti maaseutualueilla ja tukemaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisinvestointeja laajakaistaan ja 5G:n ja 6G:n käyttöönottoon ja jatkamaan edelleen kyberturvallisuusnormien ja sisäänrakennetun turvallisuuden periaatteiden soveltamista;

39.on vakuuttunut siitä, että koska digiyhteyksien infrastruktuuri, kuten kuitu-, 5G- ja 6G‑verkot, on ensiarvoisen tärkeää teollisuuden kilpailukyvylle tulevaisuudessa, joten tulevan monivuotisen rahoituskehyksen olisi sisällettävä rahoitusta verkon infrastruktuurin suuren mittakaavan käyttöönottoa varten, sillä näin voidaan kuroa umpeen nykyistä käyttöönoton kuilua digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmassa ja tuoda yleiseurooppalainen 5G-kattavuus kuluttajien käyttöön sekä varmistaa teollisuus 4.0:n työkalujen käyttöönotto;

40.korostaa, että on tärkeää nopeuttaa valokuituverkkojen ja nykyaikaisten langattomien viestintäjärjestelmien käyttöönottoa, jotta voidaan tarjota nopeita, turvallisia ja luotettavia digipalveluja;

41.toteaa, että kotitalouksien, yritysten ja julkisten laitosten suorat kuituyhteydet on asetettava etusijalle, jotta voidaan varmistaa ultranopeat ja luotettavat yhteydet, ja lisäksi rakennettava verkkoa julkisten töiden, kuten teitä, vesihuoltoa ja sähköverkkoa koskevien rakennustöiden, yhteydessä kuituyhteyksien käyttöönoton sujuvoittamiseksi;

42.suhtautuu myönteisesti gigabitti-infrastruktuurisäädöksen käyttöönottoon, koska sillä vastataan kasvaviin tarpeisiin nopeammista, luotettavista ja dataintensiivisistä yhteyksistä; toteaa, että kaapelikanavien ja mastojen yhteiskäyttö on tärkeää erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönotossa resurssien optimoimiseksi ja kustannusten vähentämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita virtaviivaistamaan menettelyjä ja yhdenmukaistamaan säännöksiä kuituinfrastruktuurin laajentamisen taloudellisten ja hallinnollisten esteiden vähentämiseksi;

43.katsoo, että yksityiset investoinnit ovat keskeisessä asemassa otettaessa käyttöön sähköisiä viestintäverkkoja, 5G- ja 6G-verkkoja, jotka ovat riittävän edistyneitä siirto-, nopeus-, tallennustila-, reunalaskenta- ja yhteentoimivuusominaisuuksiensa puolesta;

44.korostaa, että gigabitti-infrastruktuurisäädöksen noudattamisen valvontaa ja täytäntöönpanoa tarvitaan myös luotaessa lupien keskitettyä asiointipalvelua eli digitaalista lupamenettelyä, jolla vähennetään viivästyksiä infrastruktuurin käyttöönotossa ja varmistetaan yhdenmukaiset säännöt infrastruktuurin käyttömahdollisuuksille, hinnoittelulle ja ympäristövaikutusten arvioinnille; kehottaa tästä syystä toteuttamaan järeitä toimia tällä alalla;

45.katsoo, että EU tarvitsee vahvan kyberturvallisuussuojan kaikille kriittisen infrastruktuurin aloille ja että on toteutettava tiukempia toimenpiteitä suuririskisten toimittajien aiheuttamien riskien vähentämiseksi 5G- ja 6G-verkoissa, varmistettava mikro- ja makrosolumastojen tiheä verkosto, erityisesti kaupunki- ja maaseutualueilla, joilla kattavuus vaihtelee, ja huolehdittava infrastruktuurin kestävyydestä ja energiatehokkuudesta siten, että voidaan tukea Euroopan maailmanlaajuista kilpailukykyä digitalouden alalla;

46.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan sen eteen, että taajuuksien jakamisen koordinointi paranee, erityisesti määrittämällä ja yhdenmukaistamalla aikaisemmassa vaiheessa uusien taajuuksien vapauttamista, ja aloittamaan tämän 6 GHz:n taajuuksista; kehottaa laatimaan radiotaajuuspolitiikan, jolla edistetään investointeja Euroopassa ja muun muassa yhdenmukaistamalla taajuuksien jakamista koskevia politiikkatoimia kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan nopeuttaa 5G:n käyttöönottoa parhaiden käytäntöjen pohjalta sekä edistää toimilupien pidentämistä ja uusien taajuuksien, kuten korkeamman 6 GHz:n taajuusalueen, käyttömahdollisuuksia, jotta voidaan vastata tulevaan kysyntään ja jotta 6G voi toteutua; katsoo, että julkisten ja yksityisten tahojen yhteisesti toteutetut toimet ovat tarpeen, jotta voidaan parantaa Euroopan kilpailukykyä ja pysyä maailman nopeimmin kasvavien verkkojen eli Kiinan ja Korean verkkojen vauhdissa;

47.tähdentää satelliittivälitteisen viestinnän merkitystä EU:n digi-infrastruktuurin kehittämisessä, sillä sen avulla voidaan parantaa sen häiriönsietokykyä, vahvistaa EU:n toimijoiden valmiuksia ja vähentää riippuvuuksia EU:n ulkopuolisista palveluntarjoajista, erityisesti puolustuksen alalla; korostaa tarvetta tarjota vaihtoehtoisia yhteysratkaisuja syrjäisten alueiden ja maaseutualueiden kuluttajille;

48.korostaa EU:n avaruusohjelman strategista merkitystä yhtenä EU:n suvereniteetin pilareista, sillä se tarjoaa Galileon, EGNOS-järjestelmän ja kustannustehokkaiden satelliittiviestintäpalvelujen uusimpia ja turvallisia paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluja GOVSATCOMille; toteaa, että sen ansiosta EU ja sen jäsenvaltiot voivat olla satelliittivalmiuksiensa, kuten geopaikannuksen, maahavainnoinnin ja yhteyksien osalta riippumattomampia; suhtautuu myönteisesti erityisesti EU:n GOVSATCOM- ja IRIS2-ohjelmiin, joilla pyritään varmistamaan turvallisten, luotettavien ja kustannustehokkaiden valtiollisten satelliittiviestintäpalvelujen saatavuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä niille EU:n ja kansallisille viranomaisille, jotka hallinnoivat turvallisuuden kannalta kriittistä infrastruktuuria ja tehtäviä;

49.pitää valitettavana EU huomattavaa riippuvuutta EU:n ulkopuolisista tiedoista avaruusesineiden jäljittämisessä ja valvonnassa; korostaa, että EU:n on kiireellisesti vahvistettava avaruustilannetietoisuuteen liittyviä valmiuksiaan ja sitä koskevaa infrastruktuuriaan avoimen strategisen riippumattomuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi investointeja EU-omisteiseen valvonta- ja seurantakalustoon ja kehittämään tehokkaita mekanismeja jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa varten, jotta EU voi itsenäisesti seurata ja suojella kriittistä avaruusinfrastruktuuriaan;

50.korostaa, että yksityisen sektorin osallistuminen kantorakettiteknologiaan on tärkeää IRIS2-järjestelmän käyttöönoton nopeuttamiseksi entisestään; painottaa, että on tärkeää edistää vakaata ja kilpailukykyistä eurooppalaista avaruusteollisuuden laukaisualaa lisäämällä yksityisen sektorin osallistumista ja tukemalla tuotantoketjun alku- ja loppupään teollisuutta; kehottaa komissiota edistämään eurooppalaista avaruusteollisuuspolitiikkaa, joka vahvistaa suvereniteettia avaruusteknologian ja ‑palvelujen alalla vähentämällä strategisia riippuvuuksia ja parantamalla eurooppalaisten avaruusohjelmien operatiivista hallinnointia;

51.kehottaa tätä varten toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan satelliittipalvelujen tarjoamista kaikkialla Euroopassa, muun muassa määrittelemällä yhteiset menettelyt ja ehdot; kehottaa samalla varmistamaan reilun kilpailun sekä selkeät ja täytäntöönpanokelpoiset säännöt kaikille EU:n markkinoille tuleville satelliittikonstellaatioille;

52.panee merkille, että satelliittiverkoissa on nykyisellään useita viiveisiin liittyviä ongelmia, ja toteaa, että satelliittiverkkojen yhdistäminen 5G-teknologiaan ja tulevaisuudessa 6G-teknologiaan on ratkaisevan tärkeää maanpäällisten verkkojen kattavuuden ja luotettavuuden lisäämiseksi;

53.toteaa, että suurteholaskennan tehostamisessa on edistytty viime vuosina; kehottaa komissiota integroimaan ja parantamaan jatkuvasti laskentatehoa EU:n suurteholaskentakeskuksissa keinona tehostaa erityisesti tekoälymallien koulutusta ja valmistautua suurteholaskennan tuleviin kehitysharppauksiin;

54.kehottaa komissiota kehittämään koordinoidun strategian, jolla kurotaan umpeen kuilu Euroopan huipputason suurteholaskentateknologian ja sen skaalautuvan käytännön hyödyntämisen välillä eri teollisuudenaloilla, mukaan lukien luomalla julkinen suurteholaskentaverkosto; toteaa, että tällä strategialla olisi edistettävä julkisten laitosten ja yksityisen sektorin kumppaneiden, myös pk-yritysten, välistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että Euroopan suurteholaskentavalmiuksista tulee keskeinen taloudellisen kilpailukyvyn ja teknologisen suvereniteetin moottori;

55.korostaa, että suurteholaskentakeskusten saatavuus on varmistettava yleiskäyttöisten tekoälymallien, generatiivisen tekoälyn ja sovelletun tekoälyn kehittäjille ja käyttöönottajille; toteaa, että Euroopan suurteholaskentakeskusten olisi oltava saatavilla tällaisiin käyttötarkoituksiin ja erityisesti pk-, startup- ja nopean kasvun yritysten käyttöön; korostaa, että tätä täytyy saumattomasti täydentää aloitteilla, joiden tarkoitus on mahdollistaa tekoälyn kehitys ja käyttöönotto EU:ssa;

56.suhtautuu myönteisesti uusien tekoälytehtaiden perustamiseen; korostaa, että tekoälytehtaat parantavat EuroHPC-supertietokoneita, jotta ne voivat tuottaa laskentakapasiteettia tekoälyä varten ja tukea startup- ja nopean kasvun yrityksiä yleiskäyttöisten ja luotettavien tekoälymallien koulutuksessa ja laajamittaisessa kehittämisessä;

57.katsoo, että tarvitaan kiireellisiä toimia, joilla edistetään EU:n sisäistä puolijohteiden valmistusta ja parannetaan toimitusketjun häiriönsietokykyä muodostamalla strategisia maailmanlaajuisia kumppanuuksia, kannustamalla startup-yrityksiä ja innovointia, edistämällä rajatylittävää yhteistyötä puolijohteiden vaativammassa kehitystyössä ja tarjoamalla taloudellisia kannustimia, sääntelytukea ja mahdollisuuksia päästä markkinoille;

58.korostaa, että tarvitaan oikeusvarmuutta, jotta voidaan tukea puolijohteiden kehittämistä, varmistaa kriittisten raaka-aineiden turvalliset toimitusketjut ja välttää investointiepävarmuuden aiheuttamia häiriöitä:

59.kehottaa pitämään poliittisesti äärimmäisen tärkeänä tekoälysirujen riittävän tarjonnan varmistamista EU:ssa ja nostamaan sen EU:n digiteollisuutta koskevan politiikan keskeiseksi asiaksi; panee merkille tekoälysirujen kysynnän kasvun, joka johtuu pilvipalvelujen, reunalaitteiden, autonomisten järjestelmien ja generatiivisen tekoälyn sovellusten lisääntymisestä;

60.kehottaa komissiota reagoimaan uusiin geopoliittisiin realiteetteihin ja siihen, että digitaalisia toimitusketjuja käytetään painostuskeinona; patistaa komissiota löytämään neuvotteluratkaisun Yhdysvaltojen kieltoon viedä tekoälysiruja 16:een EU:n jäsenvaltioon;

61.kehottaa komissiota kiinnittämään sirusäädöksen uudelleentarkastelussa erityistä huomiota kehittyneisiin tekoälysiruihin sekä niiden suunnitteluun ja tuotantoon; kehottaa komissiota esittelemään uudelleentarkastelun tänä vuonna, johon sisältyy nykyisiin geopoliittisiin realiteetteihin perustuva pitkän aikavälin strategia, jolla vahvistetaan Euroopan välttämätöntä strategista roolia teknologisen johtoaseman, riittävien tuotantovalmiuksien ja vahvan T&K-ekosysteemin avulla, mikä on olennaisen tärkeää Euroopan suvereniteetin turvaamiseksi yhä vaikeampina aikoina; katsoo, että on hyvin tärkeää vahvistaa tutkimuksen, koulutuksen ja toimittajien keskinäistä vuorovaikutusta sekä luotettavaa julkista infrastruktuuria, jotta voidaan nopeuttaa reittiä tutkimuksesta, kehityksestä ja testauksesta täysimittaiseen tuotantoon;

62.katsoo, että EU:n olisi tehostettava kvanttisirujen kehittämistä koskevia toimiaan, jos se aikoo nopeuttaa kvanttiteknologiaan liittyvän EU:n teollisen innovoinnin markkinoille saattamiseen kuluvaa aikaa;

63.kehottaa komissiota tukemaan laajalti, esimerkiksi sähkölaitteissa ja autoissa, käytettyjen sirujen valmistusta EU:ssa; kehottaa tukemaan digitaalialan energiankulutusta vähentävien sirujen kehittämistä;

64.korostaa tarvetta tukea kiertotalouden parempaa käytännön toteutusta ja palauttaa mieliin, että tieto- ja viestintätekniikkatuotteet ja muu elektroniikka kuuluvat asetuksen (EU) 2024/1781Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1781, annettu 13. kesäkuuta 2024, kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista, direktiivin (EU) 2020/1828 ja asetuksen (EU) 2023/1542 muuttamisesta sekä direktiivin 2009/125/EY kumoamisesta (EUVL L, 2024/1781, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1781/oj). nojalla huhtikuuhun 2025 mennessä hyväksyttävän työsuunnitelman ensisijaisiin tuoteryhmiin;

65.katsoo, että tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä myönnettävää lisärahoitusta olisi kohdennettava puolijohdannaisten tuotantovalmiuden kehittämiseen sekä muihin seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioihin ja -prosesseihin (esimerkiksi optiset kytkimet, leveän energiaraon kytkimet sekä suunnittelu, valmistus, testaus, kokoonpano ja edistynyt pakkaaminen) EU:ssa;

66.toteaa, että markkinoilla on kysyntää suvereeneille ratkaisuille, jotka mahdollistavat tietojen paremman valvonnan tiettyjen arkaluonteisten tietojen luokkien osalta, ja tunnustaa riskit, joita aiheutuu turvauduttaessa vain yksittäisiin määräävässä asemassa oleviin palveluntarjoajiin; kehottaa laatimaan strategian, jolla vähennetään riippuvuutta ulkomaisista pilvipalvelujen tarjoajista ja edistetään samalla eurooppalaisia vaihtoehtoja;

67.toteaa, että keskustelut pilvipalveluja koskevasta EU:n kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmästä ovat jääneet tuloksettomiksi; huomauttaa, että tiettyjä suvereniteettiin liittyviä näkökohtia, jotka liittyvät erityisesti sitovien oikeusjärjestelmien ekstraterritoriaalisuuteen, ei voida ratkaista teknisillä keskusteluilla; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen suvereenin pilvipalvelun määritelmäksi ja sen soveltamisalasta kaavaillussa pilvipalvelujen ja tekoälyn kehittämissäädöksessä;

68.panee merkille tarpeen turvata tietojen tallentaminen ja laskentateho sekä hajautettu laskentainfrastruktuuri; kehottaa komissiota varmistamaan, että pilvipalvelujen käyttäjillä on mahdollisuus valita tarpeitaan vastaavia ratkaisuja poistamalla kiireellisesti palveluntarjoajan vaihtamista ja useiden palveluntarjoajien käyttämistä koskevia esteitä monipilvistrategioiden avulla ja edistämällä kilpailukykyisiä eurooppalaisia pilvipalvelumarkkinoita; katsoo, että näin vähennetään riippuvuutta yksittäisistä palveluntarjoajista ja vahvistetaan digitaalista suvereniteettia;

69.kehottaa komissiota hyödyntämään 8ra:n ja IPCEI CIS:n kaltaisia aloitteita, joilla edistetään hajautettua pilvi- ja reunainfrastruktuuria, jotka mahdollistavat suvereniteetin ja ovat osaltaan vähentämässä riippuvuutta ulkomaisista palveluntarjoajista ja turvaamassa häiriönsietokykyä sekä lisäämässä operatiivista joustavuutta Euroopassa;

70.suhtautuu myönteisesti InvestAI-aloitteeseen ja muun muassa tekoälyn gigatehtaisiin; korostaa, että Euroopan on oltava maailmanlaajuinen johtaja tekoälymallien koulutuksessa, tieteellisessä tutkimuksessa ja kvanttilaskennan kehittämisessä; on sitoutunut tukemaan edelleen tekoälyn kehittämistä käynnistämällä tekoälytehtaiden kaltaisia aloitteita, jotta laskentatehoa voidaan tarjota startup-yrityksille, nopeasti kasvaville yrityksille ja tutkijoille;

71.kehottaa komissiota tukemaan edelleen eurooppalaisen tekoälyn suunnittelua ja kehittämistä sekä hyväksymään politiikkatoimia ja muita toimia, joiden avulla EU:n teollisuudenalat voivat hyötyä datastaan sekä tekoälyn käyttöönotosta;

72.korostaa, että tekoälyyn perustuvien innovaatioiden käyttöönoton viivästyminen haittaa teknologista kehitystä, markkinoiden kilpailukykyä ja digitalisaatiota EU:ssa;

73.odottaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoitusmallin avaavan ennennäkemättömät yksityiset tekoälyinvestoinnit, mikä antaa startup-yrityksille mahdollisuudet supertietokoneiden käyttöön ja luo supertietokoneiden teollisuudenalan;

74.toteaa kiireellisen tarpeen kvanttiteknologian, myös kvanttilaskennan ja kvanttisalauksen, kehittämistä koskevan selkeän etenemissuunnitelman määrittämiseen keinona varmistaa, että julkiset ja yksityiset investoinnit johtavat konkreettisiin kaupallisiin sovelluksiin;

75.kehottaa komissiota tekemään arvion nykyisistä kansallisista kvanttialan testauspuitteista ja siitä, missä määrin niihin sovellettavalla nykyisellä lainsäädännöllä estetään markkinoiden pirstoutumista; on tyytyväinen siihen, että komission kilpailukykykompassissa julkistetaan kvanttistrategia ja kvanttisäädös;

76.patistaa komissiota varmistamaan, että kvanttisäädös ja siihen liitetty vaikutustenarviointi, nostavat EU:n kvanttiosaamisen ja -innovoinnin johtavaksi alueeksi investoimalla tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimintaan, saamalla liikkeelle rahoitusta, jolla laajennetaan EU:n kvanttiekosysteemiä, -valmiuksia ja ‑tuotantoa, ja varmistamalla, että EU:n johtavan kvanttitutkimuksen tulokset saatetaan markkinoille EU:ssa; korostaa, että sen myötä olisi saatava aikaan konkreettisia teknologisia sovelluksia edistämällä politiikkoja, joilla nopeutetaan teknologista kehittymistä ja helpotetaan kaupallisen menestyksen saavuttamista tehdyllä tutkimustyöllä;

77.kehottaa toteuttamaan kohdennettuja investointeja, teollisuusalan yhteistyötä ja sääntelykehyksiä, joilla tuetaan kvanttiteknologian kehittämistä, laajentamista ja käyttöönottoa markkinoilla keskeisillä aloilla;

78.kehottaa laatimaan kvanttiturvallista salausta koskevan koordinoidun EU:n strategian, jotta tietoja voidaan suojata tulevilta kyberuhkilta;

79.kehottaa komissiota tukemaan ekosysteemejä, joissa voidaan jakaa toimialakohtaisia tietoja eri teollisuuden aloilla, kehittämään yhteistyötä ja edistämään innovointia sekä samalla säilyttämään datasuvereniteetti ja varmistamaan EU:n säännösten noudattaminen datasäädöksen mukaisesti; kehottaa komissiota varmistamaan, että määräävässä asemassa olevat markkinatoimijat eivät aseta pk-yrityksille ja keskisuurille yrityksille kohtuuttomia ehtoja tietojen saannissa ja jakamisessa;

80.katsoo, että on taattava sellainen yhteenliitetty infrastruktuuri, joka mahdollistaisi datakeskusten tehokkaan yhteistyön yhteisten normien mukaisesti ja nopeiden yhteyksien avulla ja samalla säilyttäisi joustavuuden, turvallisuuden ja skaalautuvuuden; katsoo, että tällainen yhteenliitetty järjestelmä auttaisi varmistamaan hajautetun varakapasiteetin, jotta data ja palvelut säilyisivät saatavilla myös datakeskuksen vikatilanteissa;

81.kehottaa komissiota asettamaan etusijalle alustojen välisen yhteentoimivuuden, joka mahdollistaa datan saumattoman integroinnin yritysten ja alojen välillä niiden datasäädöksen vaatimusten mukaisesti, joissa määrätään datan siirrettävyyttä ja yhteentoimivuutta koskevia velvoitteita pilvi- ja reunapalveluille; korostaa, että nämä säännökset on pantava määrätietoisesti täytäntöön, jotta voidaan estää toimittajariippuvuus ja varmistaa, että EU:n teolliset ekosysteemit voivat hyödyntää datavetoista innovointia ilman teknisiä tai sopimusperusteisia esteitä;

82.muistuttaa komission suunnitelmasta tehdä datakeskuksista ilmastoneutraaleja ja erittäin energiatehokkaita vuoteen 2030 mennessä; katsoo, että datakeskusten integrointia energiajärjestelmään on parannettava kiinnittämällä erityistä huomiota lämmön uudelleenkäyttöön ja tarjoamalla joustopalveluja sähköverkon tarpeisiin; toteaa, että jäähdytystä ja energiatehokkaita prosessoreita koskevaa tutkimusta on kannustettava ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä EU:n datakeskusten tukemiseen; patistaa komissiota varmistamaan, että datakeskusten ylläpitäjiä koskevat nykyiset oikeudelliset vaatimukset pannaan täytäntöön selkeästi ja johdonmukaisesti EU:n lainsäädännössä ja jäsenvaltioissa;

83.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ja kohdentamaan julkisia investointeja ja luomaan kannustimia digi-infrastruktuuriin kohdistuville yksityisille investoinneille datakeskusten kasvun ja nykyaikaistamisen mahdollistamiseksi;

84.kehottaa komissiota toteuttamaan koordinoituja toimia, joilla suojellaan merenalaisia kaapeleita sekä vahvistetaan kaapelien turvallisuutta ja valmiuksia korjata ne tarvittaessa; painottaa tarvetta jatkaa investointeja uusien merikaapeleiden rakentamiseen varakapasiteetin varmistamiseksi; pitää myönteisenä, että EU rahoittaa osaltaan tällaisia hankkeita, joilla kehitetään digi-infrastruktuuria ja yhteyksiä kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisia synergioita merenalaisen digi- ja energiainfrastruktuurin kunnossapidon välillä;

85.korostaa, että on tärkeää parantaa EU:n ja jäsenvaltioiden korjausvalmiuksia ja menetelmiä reagoida merenalaisten kaapelien vaurioihin, sillä ne ovat olennaisen tärkeitä turvallisen ja keskeytymättömän viestintäyhteyden ylläpitämiseksi; painottaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä sabotoitujen kaapeleiden korjaamisessa ja tarvittavien investointien helpottamisessa ja kehottaa perustamaan EU:hun sijoittuneen ripeän vasteen korjauslaivaston, joka voi varmistaa nopean korjauksen ja toiminnan jatkumisen häiriötilanteissa; kehottaa komissiota tekemään sääntelytoimenpiteitä koskevan arvioinnin, jolla varmistetaan tasapuoliset käyttömahdollisuudet ja turvallisuus riippumatta siitä, onko infrastruktuuri yksityisessä vai julkisessa omistuksessa;

86.on tyytyväinen kaapeliturvallisuutta koskevan toimintasuunnitelman hyväksymiseen ja toteaa, että kyseinen suunnitelma rakentuu neljän pilarin varaan: ennaltaehkäisy, havaitseminen, reagointi ja korjaaminen sekä pelotevaikutus; korostaa niiden täyden ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon merkitystä; kehottaa nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa lisäämään investointeja teknologiaan, jotta voidaan vahvistaa merenalaisen ja merellä sijaitsevan infrastruktuurin turvallisuuden ja häiriönsietokykyä;

87.kehottaa komissiota edistämään tutkimusta ja innovointia, joilla mahdollistetaan pitkälle kehitetyt teknologiset innovaatiot kaapeliturvallisuuden alalla, mukaan lukien varhaisvaroitusjärjestelmät ja tekoälyyn perustuvat uhka-arviot;

88.vaatii, että komissio tarkastelee uudelleen käytettävissä olevia välineitä, joilla pyritään lisäämään yksityisten investointien vipuvaikutusta Euroopan etua koskevien kaapelihankkeiden tukemiseksi; kehottaa komissiota sisällyttämään merenalaisia kaapeleita koskevat hankkeet Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) luetteloon; toteaa, että Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden soveltamis- ja hallintoprosessia on virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava;

89.palauttaa mieliin edellisellä vaalikaudella tehdyn lainsäädäntötyön, jonka tavoitteena on parantaa merkittävästi kyberturvallisuutta EU:ssa; suhtautuu myönteisesti erityisesti kyberresilienssisäädöksen ja -solidaarisuussäädöksen ja NIS 2 -direktiivin hyväksymiseen; korostaa tarvetta näiden toimenpiteiden yhdenmukaiseen ja oikea‑aikaiseen täytäntöönpanoon ja valvontaan;

90.kehottaa komissiota esittämään kyberturvallisuusasetusta koskevan arviointikertomuksen ja ehdottamaan säädöstä sen tarkistamiseksi, jotta voidaan vahvistaa EU:n kyberturvallisuuskehystä ja keskittyä erityisesti suvereniteetin ja turvallisuuden väliseen vuorovaikutukseen; kehottaa lisäksi komissiota parantamaan strategisen ja kriittisen infrastruktuurin suojelua ja estämään ekstraterritoriaalisen lainsäädännön alaisten yhteisöjen harjoittaman ulkomaisen sekaantumisen sekä nopeuttamaan EU:n kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmien hyväksymisprosessia; pyytää vahvistamaan ENISAn toimivaltaa, jotta se voi koordinoida kriisitoimia ja valvoa kriittisen infrastruktuurin kyberturvallisuussertifiointeja sekä varmistaa, että kyberturvallisuusnormien täytäntöönpano sisämarkkinoilla on yhdenmukaista;

91.korostaa tulevan Euroopan sisäisen turvallisuuden strategian merkitystä kyberturvallisuuden ja kriittisen infrastruktuurin suojelun vahvistamisessa;

92.panee huolestuneena merkille, että jäsenvaltioiden edistymisestä 5G-kyberturvallisuutta koskevan EU:n välineistön täytäntöönpanossa annetun toisen kertomuksen mukaan 14 jäsenvaltiota ei ole vielä pannut täytäntöön mitään rajoituksia suuririskisille toimittajille, mikä aiheuttaa merkittäviä puutteita turvallisuudessa; kehottaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön 5G-turvallisuutta koskevan EU:n välineistön, jotta voidaan vähentää riippuvuutta suuririskisistä toimittajista; kehottaa komissiota tekemään välineistöstä sitovan, erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin liittyvien suuririskisten myyjien osalta;

93.katsoo, että EU:lla on oltava toteuttamiskelpoisia kaupallisia vaihtoehtoja, jos se haluaa saavuttaa todellisen teknologisen suvereniteetin; painottaa, että EU:n on kiireellisesti pyrittävä saamaan aikaan kattava yksinkertaistamiseen ja byrokratian vähentämiseen tähtäävä toimintaohjelma, jotta voidaan vaalia innovaatioille suotuisaa ympäristöä, joka pystyy tukemaan kilpailukykyisiä eurooppalaisia vaihtoehtoja hallitsevassa asemassa oleville maailmanlaajuisille digialan toimijoille; korostaa, että liiallinen hallinnollinen taakka, hajanaiset sääntelykehykset, puutteelliset digitaaliset sisämarkkinat ja liian monimutkaiset sääntöjen noudattamisen menettelyt vaikuttavat suhteettomasti eurooppalaisiin startup-yrityksiin ja nopean kasvun yrityksiin ja pk-yrityksiin ja rajoittavat niiden maailmanlaajuisia kilpailumahdollisuuksia; katsoo, että tämän vuoksi EU:n olisi laitettava etusijalle sääntelyn yksinkertaistaminen ja digitaalisten sisämarkkinoiden syventäminen ja varmistettava näin, että lainsäädäntö on oikeasuhtaista ja innovaatiojohtoista eikä hidasta eurooppalaisten teknologisten ratkaisujen kehittämistä;

94.korostaa tarvetta mukauttaa uudet lainsäädäntöehdotukset paremman sääntelyn periaatteisiin ja varmistaa, että kaikkiin uusiin digitaalisiin politiikkatoimiin, joilla on vaikutusta kilpailukykyyn, liittyy vaikutustenarviointi, mukaan lukien kilpailukyvyn, pk-yritysten ja midcap-yritysten tarkastus, ja että niissä arvioidaan, onko tietty säädös tarpeen ja oikeasuhtainen ja sellainen, ettei se aiheuta tarpeetonta taakkaa yrityksille, etenkään pk-yrityksille, ja niin ollen sen vaikutuksia kilpailukykyyn, investointinäkymiin ja kuluttajien hyvinvointiin;

95.tähdentää, että EU:n lainsäädännön yksinkertaistaminen ei saa uhata yksityishenkilöiden ja yritysten perusoikeuksia ja saavutettuja etuja ja siten vaarantaa sääntelyvarmuutta; katsoo, ettei yksinkertaistamisehdotuksia pitäisi kiirehtiä tai tehdä ilman asianmukaista harkintaa, kuulemista ja vaikutustenarviointia;

96.suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen, jonka mukaisesti se aikoo panna kaikilta osin täytäntöön yritysten taakan purkamisen periaatteen EU:n lainsäädännössä; kehottaa siksi komissiota tehostamaan toimiaan pyrkimällä poistamaan enemmän kustannuksia ja hallinnollisia rasitteita yrityksiltä verrattuna hyötyihin, joita saataisiin EU:n tasolla samalla politiikan alalla käyttöön otetuista uusista sääntelyvaatimuksista, jotta markkinoille pääsyn esteet poistuisivat ja eurooppalaisten yritysten laajentuminen ja kasvu helpottuisivat;

97.kehottaa komissiota varmistamaan EU:n digilainsäädännön johdonmukaisen yksinkertaistamisen, täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan digipaketilla, jolla virtaviivaistetaan määritelmiä ja raportointimenettelyjä, arvioidaan tapoja keventää raportointivelvoitteita sekä kavennetaan teollisuuden ja hallinnon välistä kuilua;

98.katsoo, että teknologisen suvereniteetin lisäämisen kannalta on tärkeää auttaa yrityksiä ja innovoijia pysymään Euroopassa kehittämällä EU:ta houkuttelevana ja joustavana liiketoimintaympäristönä; korostaa tältä osin, että liiallista sääntelyä ja hallinnollista taakkaa olisi vältettävä ja että EU:n sääntöjen olisi oltava selkeitä, yhdenmukaisia, ennakoitavia, oikeasuhteisia ja teknologianeutraaleja, jotta sääntely-ympäristö säilyisi maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä; katsoo, että uusilla julkisten hankintojen menetelmillä sekä sääntelyn testiympäristöjen ja koealustojen kehittämisellä olisi myös edistettävä innovointia suosivaa kehystä;

99.pitää myönteisenä komission ehdotusta 28. oikeusjärjestyksestä, jossa huomioidaan, että erillinen, yhdenmukaistettu EU:n tason säännöstö muuttaa digi-investointien ja ‑innovoinnin suunnan; katsoo, että hajanaisuuden vähentäminen 27 kansallisen oikeusjärjestyksen sääntelyssä auttaa yksityisten investointien lisäämisessä, alentaa säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja nopeuttaa seuraavan sukupolven digi-infrastruktuurin, -tuotteiden ja -palvelujen käyttöönottoa; kannustaa komissiota varmistamaan, että tässä viitekehyksessä nimenomaisesti käsitellään digialan sääntelyesteitä, kuten lupia ja rajatylittävää tiedonkulkua, jotta todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden luominen onnistuu;

100.patistaa komissiota luomaan keskitetyn yhteyspisteen ja yksinkertaistamaan näin hakemusprosessia ja tätä kautta yksityisen sektorin mahdollisuuksia päästä hyötymään EU:n rahoitusmekanismeista ja varmistamaan, että yksityiset sekä pk- ja startup‑yritykset pääsevät helpommin osallistumaan digialan investointiohjelmiin;

101.korostaa, että datakeskukset aiheuttavat lisäkuormitusta sähköverkoille, minkä vuoksi niitä on ehdottomasti vahvistettava ennakoivilla investoinneilla; painottaa, että datakeskukset voivat myös auttaa vakauttamaan verkkoa vaikuttamalla kysyntäpuolen joustavuuteen; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla kannustetaan tällaisiin investointeihin Euroopan sähkömarkkinoiden uudistuksen tarkistamisen täytäntöönpanon pohjalta;

102.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan ja panemaan täytäntöön välineitä, joilla varmistetaan datakeskusten kasvavan energiankysynnän asianmukainen suunnittelu ja helpotetaan niiden strategista sijoittamista lähelle käytettävissä olevia energialähteitä ja minimoidaan siten riippuvuus laajemmasta verkkoinfrastruktuurista;

103.toteaa, että kuitu on energiatehokkaampi kuin perinteiset kuparijohdinverkot; panee merkille, että on tärkeää vähentää tiedonsiirron energiankulutusta ja varmistaa vakaus ja tehokkuus pitkällä aikavälillä;

104.kehottaa komissiota varmistamaan luotettavan ja riittävän puhtaan energian sekä nettonollateknologian saannin, jotta tulevaisuuden digi-infrastruktuuria voidaan tukea;

105.toteaa, että digialalle tarvitaan kiireellisesti lisää ammattitaitoisia osaajia EU:n strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia strategioita ja kannustimia, joilla eurooppalaiset huippuosaajat saadaan pysymään EU:ssa ja joiden avulla maailman parhaat digialan ammattilaisten saadaan houkuteltua EU:hun vahvistamaan EU:n innovointivalmiuksia ja teknologista johtoasemaa;

106.korostaa, että on tärkeää kuroa umpeen digitaitojen ja STEM-alan osaamisvaje, jotta voidaan parantaa teknologista häiriönsietokykyä, innovointivalmiuksia ja avointa strategista riippumattomuutta; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään investointeja digitaaliseen koulutukseen sekä digitaaliseen täydennys- ja uudelleenkoulutukseen erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta keskeisillä aloilla; kannattaa sellaisten investointien priorisointia, joilla puututaan digitaitojen puutteeseen, erityisesti tekoälyn, kyberturvallisuuden, data-analyysin ja puhtaan teknologian osa-alueilla, innovoinnin ja teknologisen suvereniteetin tukemiseksi;

107.kehottaa laatimaan kansallisella tasolla koordinoituja strategioita laadukkaan STEM‑aineiden opetuksen saatavuuden parantamiseksi, elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja osaajien houkuttelemiseksi tieto- ja viestintätekniikan alalle ja muille siihen liittyville aloille; peräänkuuluttaa julkisten laitosten, teollisuuden ja koulutuksen tarjoajien välisiä kumppanuuksia, jotta voidaan varmistaa opetussuunnitelmien ja markkinoiden muuttuvien tarpeiden kohtaanto;

108.kehottaa tehostamaan toimia digilukutaidon ja -osaamisen parantamiseksi kaikissa väestöryhmissä ja keskittymään STEM-aineiden opettamiseen varhaisessa vaiheessa, ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen digiteknologian alalla; suosittaa, että kansalliset koulutusstrategiat mukautetaan EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteeseen, jonka mukaan 80 prosentilla väestöstä on oltava digitaaliset perustaidot vuoteen 2030 mennessä, ja että keskitytään sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaan politiikkaan, jotta voidaan lisätä naisten edustusta tieto- viestintätekniikan alalla ja STEM-aloilla; kehottaa EU:n toimielimiä toteuttamaan konkreettisia toimia digitaalisen vuosikymmenen digioikeuksia ja periaatteita koskevassa eurooppalaisessa julistuksessa tarkoitettujen sitoumusten noudattamiseksi sekä EU:n puitteissa että unionin yhteistyössä kolmansien maiden kanssa;

109.kannattaa digiosaamista ja teknisiä taitoja koskevan EU:n yhteisen sertifiointikehyksen perustamista tutkintojen tunnustamisen ja siirrettävyyden parantamiseksi jäsenvaltioiden välillä;

110.kannustaa Euroopan investointipankkia ja kansallisia kehityslaitoksia tukemaan digitaalialan osaajien pitämistä EU:ssa investoimalla yhdessä eurooppalaisiin syväteknologiaan keskittyviin startup-yrityksiin ja varmistamalla, että EU:n rahoittama innovointi pysyy alueella ja edistää Euroopan teknologista suvereniteettia;

111.toteaa, että on tärkeää kuroa umpeen tutkimuksen ja kaupallistamisen välistä kuilua, ja kehottaa komissiota tehostamaan innovoinnin hyödyntämistä EU:ssa;

112.katsoo, että Euroopan kyvyllä muuntaa tutkimus markkinavalmiiksi ratkaisuiksi on ratkaisevan tärkeä merkitys tarvittavien valmiuksien kehittämisessä ja riippuvuuden vähentämisessä EU:n ulkopuolisesta teknologiasta;

113.tähdentää, että rahoitusta on kohdennettava strategisesti sellaisten ratkaisujen kehittämisen ja markkinoille saattamisen nopeuttamiseen, jotka vahvistavat Euroopan teknologista häiriönsietokykyä ja edistävät innovointia; korostaa joustavamman ja huippuosaamiseen perustuvan rahoitusrakenteen merkitystä erityisesti pyrittäessä parantamaan tutkimustulosten muuntamista teollisiksi sovelluksiksi; kehottaa lisäämään investointeja tutkimukseen ja innovointiin Euroopan osaamis- ja teknologiavalmiuksien vahvistamiseksi ja vaatii, että EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovointirahoitus perustuu avoimeen kilpailuun ja huippuosaamiseen;

114.korostaa, että innovaatioekosysteemin rakentamiseksi tarvitaan teollista innovointia tukevia toimia, mukaan lukien kohdennetut investoinnit keskeiseen strategiseen teknologiaan, kuten kvanttilaskentaan, joissa Eurooppa voi ottaa maailmanlaajuisen johtoaseman;

115.katsoo, että yksityiset investoinnit TKI-toimintaan ovat äärimmäisen tärkeitä, ja kehottaa EU:ta luomaan kannustimia, joilla tehokkaasti houkutellaan yksityistä rahoitusta kriittisten teknologioiden kehittämiseen, myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta;

116.korostaa, että tarvitaan kiireellisesti vahvempia kannustimia, jotta teknologialähtöisiin innovaatioihin saadaan yksityissektorin pääomaa; kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kohdennettuja finanssipoliittisia kannustimia, sääntelyn yksinkertaistuksia ja riskinjakovälineitä, jotka on suunniteltu houkuttamaan yksityistä pääomasijoittamista teknologia- ja digialoille; korostaa tarvetta virtaviivaistaa rajatylittäviä pääomavirtoja sisämarkkinoilla, jotta innovatiivisten eurooppalaisten startup-yritysten rahoitus olisi helpompaa;

117.on vakaasti sitä mieltä, että yhteentoimivuuden ja EU:n normien edistäminen on tärkein tekijä teknologia-alan kilpailukyvyn ylläpidossa, sillä se varmistaa, että tuotteet voidaan yhdistää keskenään ja niitä voi käyttää yhdessä, mikä tukee innovointia ja markkinoiden avoimuutta; muistuttaa, että sekä yhteentoimivuus että yhteiset teknologiset normit tasoittavat tietä toimiville sisämarkkinoille;

118.korostaa, että komission on lisättävä osallistumistaan mykyisten maailmanlaajuisten standardointirakenteiden kautta ja keskityttävä eurooppalaisten standardien kansainväliseen omaksumiseen alhaalta ylös -lähestymistavalla sekä vältettävä keskittämistä;

119.suhtautuu myönteisesti EU:n sitoumukseen neuvotella digikauppaa koskevia sopimuksia, jotka helpottavat turvallisen ja kilpailukykyisen digi-infrastruktuurin kehittämistä kumppanimaiden kanssa; kannustaa komissiota lisäämään panoksia neuvotteluihin digikauppaa koskevista sopimuksista uusien kumppanimaiden kanssa;

120.kehottaa komissiota nopeuttamaan teknistä yhteistyötä monenvälisillä foorumeilla, kuten G7-ryhmässä, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) ja Maailman kauppajärjestössä (WTO), jotta voidaan kehittää maailmanlaajuisia standardeja digihallintoa, tekoälyn sääntelyä, rajat ylittäviä tietovirtoja ja kehitteillä oleva teknologiaa varten;

121.kehottaa komissiota edistämään neuvotteluja pysyvästä ratkaisusta sähköistä kaupankäyntiä koskevaan WTO:n moratorioon, jotta voidaan estää digitariffien käyttöönotto ja varmistaa, että kansainvälinen digikauppa pysyy avoimena, ennakoitavana ja innovointia edistävänä;

122.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.