1.korostaa, että tarvitaan kattava EU:n lähestymistapa, jolla puututaan työvoiman hyväksikäyttöön, myös laittomaan työhön ja siihen liittyvään järjestäytyneeseen rikollisuuteen, sekä liiketoimintakäytäntöjen väärinkäytöksiin, etenkin alihankintaan ja työvoiman välitykseen liittyviin väärinkäytöksiin; peräänkuuluttaa sen vuoksi EU:n strategiaa näiden ongelmien torjumiseksi ja toteaa, että niiden vaikutukset voivat vaihdella jäsenvaltioittain ja toimialoittain; painottaa, että työvoiman hyväksikäyttö loukkaa työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeuksia ja myös heikentää yritysten välistä reilua kilpailua; pitää tässä yhteydessä tervetulleena, että komissio on sitoutunut esittämään oikeudenmukaista liikkuvuutta koskevan paketin vuonna 2026; muistuttaa, että yleiset tavoitteet, jotka koskevat EU:n yritysten kilpailukyvyn vahvistamista sekä yksinkertaistamista ja tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden vähentämistä eivät saa johtaa työntekijöiden suojelun tason alenemiseen; korostaa tarvetta tehostaa nykyisen työlainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa ja varmistaa näin työntekijöiden oikeuksien tehokas suojelu ja tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla;

2.muistuttaa, että sisämarkkinasääntöjen erilaisten tulkintojen vuoksi joillakin jäsenvaltioilla on haasteita säännellä alihankintaa kansallisella tasolla esimerkiksi alihankintaketjujen pituuden rajoittamisen, yhteisvastuun ja suoria työsuhteita koskevien vaatimusten avulla; kehottaa komissiota selventämään jäsenvaltioiden mahdollisuuksia hyväksyä lainsäädäntöä, joka on oikeasuhteista pitkistä ja monimutkaisista alihankintaketjuista aiheutuviin riskeihin ja ongelmiin puuttumiseksi; kehottaa komissiota tehostamaan toimia työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi;

3.kehottaa jälleen komissiota vahvistamaan avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koko toimitusketjussa, jotta voidaan lopettaa väärinkäytökset alihankinnassa ja suojella työntekijöiden oikeuksia;

4.korostaa, että kaikissa EU:n tason aloitteissa, joilla pyritään torjumaan työvoiman hyväksikäyttöä ja monimutkaisia alihankintaketjuja, olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden parhaat käytännöt, että kyseiset aloitteet olisi laadittava tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, eurooppalaiset työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävät alakohtaiset neuvottelukomiteat mukaan luettuina, ja että ne olisi räätälöitävä alojen erityisolosuhteisiin sopiviksi; palauttaa mieliin, että kaikkien alakohtaisten toimenpiteiden ja aloitteiden, myös yhteisvastuun suuririskisillä aloilla, on oltava EU:n lainsäädännön mukaisia ja että ne eivät saa luoda tarpeettomia esteitä rajatylittävälle liiketoiminnalle; korostaa, että alakohtaisilla toimenpiteillä ja aloitteilla voidaan myös alentaa vähäriskisillä aloilla toimivia yrityksiä koskevia sääntelyvaatimuksia;

5.huomauttaa, että yhteisvastuun periaate on keino varmistaa, että pääasiallinen toimeksisaaja kantaa kokonaisvastuun koko alihankintaketjussa tarjotuista palveluista; katsoo, että tällaisella periaatteella voidaan varmistaa, että laatu ja työsuoritus samoin kuin työ-, sosiaali- ja turvallisuusnormien noudattaminen taataan sopimusperustaisesti alihankintaketjun kaikilla tasoilla; panee merkille, että useat jäsenvaltiot ovat päättäneet hyväksyä direktiivin 2014/67/EU 12 artiklassa vahvistettua vähimmäistasoa tiukempia alihankintaketjuja koskevia vastuusääntöjä;

6.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan myös ”rahoituksellisena alihankintana” tunnettuihin käytäntöihin, joissa pääasiallinen toimeksisaaja teettää kaikki työt alihankintana suorittamatta itse lainkaan työtä; tähdentää, että pääasiallisen toimeksisaajan olisi itse täytettävä tietty osa sopimuksesta; toistaa tässä yhteydessä komissiolle esittämänsä kehotuksen arvioida niiden hankintasopimusten vaikutusta, joihin kuuluvien tehtävien suorittamisesta vastaavat lähinnä toimeksisaajan palveluksessa olevat työntekijät, ja suosittelee, että julkisia hankintoja koskevissa säännöissä kannustettaisiin yrityksiä hankkimaan riittävästi sisäistä henkilöstöä niiden hankkeiden toteuttamiseksi, joista niille on myönnetty hankintasopimuksia Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. syyskuuta 2025 julkisista hankinnoista.;

7.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan alihankintaketjuissa esiintyviin laittomiin käytäntöihin, jotta voidaan varmistaa yritysten kilpailukyky ja oikeudenmukaiset ja turvalliset työolot; kannustaa tässä yhteydessä suoriin työsuhteisiin suuririskisillä aloilla, jos se on mahdollista, perusteltua ja oikeasuhteista ja perustuu yleistä etua koskeviin pakottaviin syihin, kuten työntekijöiden ja heidän oikeuksiensa suojeluun;

8.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään yhteisöllistä etua koskevien säännösten sisällyttämistä julkisten hankintojen tekemiseen ja EU:n rahoittamiin hankkeisiin esimerkiksi vaatimalla toimeksisaajia ja alihankkijoita edistämään paikallisosaamisen kehittämistä tai sosiaalista osallisuutta koskevia aloitteita ja toteaa, että näin saadaan julkisten investointien myönteiset vaikutukset leviämään;

9.korostaa, että kansallisia ja alueellisia aloitteita alihankintaketjujen rajoittamiseksi on usein pantu alulle työmarkkinaosapuolten yhteistyönä, mihin on osallistunut myös pk-yritysten edustajia; painottaa, että tällaisia aloitteita olisi seurattava mutta että alihankinnan rajoitusten olisi oltava oikeasuhteisia;

10.toteaa, että on tärkeää puuttua siihen, että alihankintaketjujen pituus ja monimutkaisuus ovat työsuojeluviranomaisille merkittävä haaste niiden määrittäessä työlainsäädännön rikkomisia koskevaa oikeudellista vastuuta;

11.korostaa, että uuteen kehykseen on tärkeää sisällyttää sukupuolisensitiivisiä säännöksiä;

12.painottaa, että sisämarkkinoiden hajanaisuuden rajoittamiseksi komission olisi määriteltävä suuririskiset alat tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten, myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävän alakohtaisen neuvottelukomitean, kanssa; korostaa, että jäsenvaltiot voivat tapauksen mukaan pyytää komissiota antamaan niille mahdollisuuden mukauttaa yleistä suuririskisten alojen luetteloa niiden erityiseen kansalliseen tilanteeseen, jotta voidaan varmistaa paras mahdollinen tapa torjua alihankinnan väärinkäytöksiä, työvoiman hyväksikäyttöä ja työhön liittyvää rikollisuutta; painottaa, että suuririskisten alojen tunnistamisen ja luettelon mukauttamisen olisi perustuttava tarkkoihin ja ajantasaisiin tietoihin;

13.toteaa, että alihankinnan käyttäminen ydinliiketoiminnassa voi johtaa työpaikkojen hajautuneisuuteen ja turvattomuuteen, avoimuuden ja vastuunoton vähenemiseen ja siihen, että työntekijöiden työpäivät pitenevät ja palkat laskevat ja heihin kohdistuu muita työlainsäädännön rikkomuksia sekä työn lisääntynyttä epävarmuutta ja epävakaisuutta Euroopan parlamentin tutkimus, 2016, Precarious Employment in Europe: Volume 1: Patterns, Trends and Policy Strategies; Eurofound, 2010, Key elements of fair employment and decent work; Euroopan komissio, yhteinen tutkimuskeskus, Outsourcing, working conditions and inequality, 2025.; korostaa, että direktiivin 2002/14/EY Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY, annettu 11. maaliskuuta 2002, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä – Työntekijöiden edustusta koskeva Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2002/14/oj). mukaisesti työntekijöiden edustajille on tiedotettava ja heitä on kuultava päätöksistä, jotka saattavat muuttaa merkittävästi työn organisointia ja työsopimussuhteita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteutumisen sekä kaikkien työntekijöiden ihmisarvoiset työolot;

14.on huolissaan riittämättömästä oikeudellisesta selkeydestä, joka haittaa muiden kuin EU-kansalaisten aidon ja toisaalta vilpillisen lähettämisen erottamista toisistaan, sekä palvelujen tarjoamista koskevien EU:n sääntöjen käyttämisestä maahanmuuttoa koskevien sääntöjen ja kansallisen työlainsäädännön kiertämiseen; korostaa, että vilpillinen lähettäminen heikentää sisämarkkinoiden sosiaalista rakennetta ja siinä käytetään hyväksi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta; kehottaa komissiota Lettan raportin mukaisesti tarkastelemaan täytäntöönpanon valvontaan liittyviä haasteita, erityisesti rajatylittävän yhteistyön osalta, ja toteuttamaan asianmukaisia toimia työntekijöiden lähettämisen lopettamiseksi silloin, kun heillä ei ole aitoa yhteyttä lähettävään jäsenvaltioon; palauttaa mieliin Lettan ja Draghin raporttien yleiset päätelmät tarpeesta parantaa sisämarkkinoiden kilpailukykyä;

15.panee huolestuneena merkille työntekijöiden lähettämiseen liittyvät riskit, kun siihen yhdistyy väärinkäytöksiä alihankinnassa ja työvoiman välityksessä; kehottaa ELAa tarkastelemaan työvoiman välittäjien käyttöä työntekijöiden lähettämisessä, myös riskiä siitä, että näitä järjestelyjä käytetään vastuun välttämiseen, sosiaaliturvavelvoitteiden kiertämiseen ja terveys- ja turvallisuusnormien heikentämiseen; kehottaa komissiota puuttumaan kaikkeen mahdolliseen vuokratyödirektiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2008/104/oj). väärinkäyttöön työntekijöiden lähettämisen yhteydessä;

16.korostaa, että työnantajan tai työvoiman välittäjän työntekijälle tarjoaman majoituksen on oltava sovellettavien laatu-, hygienia- ja turvallisuusnormien mukainen; painottaa, että tällaisesta majoituksesta maksettavan vuokran on oltava oikeasuhteinen ja syrjimätön; kehottaa sisällyttämään suuririskisillä aloilla työsuojelutarkastuksiin majoitustarkastukset, jotta voidaan estää työnantajia tai työvoiman välittäjiä tarjoamasta työntekijöille epäinhimillisiä, vaarallisia tai liian ahtaita majoitustiloja; korostaa, että työntekijän majoitusta koskevat sopimusmääräykset eivät saa johtaa epävarmoihin asuinoloihin, jos työsuhde päättyy;

17.kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan nykyisen lainsäädännön täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta on tehokasta; muistuttaa, että EU on hyväksynyt useita säädöksiä, joilla torjutaan työvoiman hyväksikäyttöä ja laitonta työtä, ja toteaa, että niiden täytäntöönpanon valvontaa kansallisella tasolla on parannettava; kehottaa komissiota arvioimaan tilannetta, jotta varmistetaan asiaankuuluvien oikeudellisten välineiden tehokas täytäntöönpano ja täytäntöönpanon valvonta jäsenvaltioissa, sekä käynnistämään tarvittaessa rikkomusmenettelyjä sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät noudata sovellettavaa EU:n lainsäädäntöä;

18.tuo esiin luvan saaneita työvoiman välittäjiä koskevien julkisten, yhteentoimivien rekisterien lisäarvoa; painottaa, että kaikkiin toimilupiin tai rekisteröinteihin olisi sovellettava nuhteettomuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia; kehottaa komissiota arvioimaan työvoiman välittäjiä koskevia kansallisia käytäntöjä ja lainsäädäntöä ja varmistamaan, että EU:ssa toimivat työvoiman välittäjät eivät peri työntekijöiltä maksuja tai siirrä heille kustannuksia suoraan tai välillisesti eivätkä kokonaan tai osittain; korostaa, että sovellettavaa lainsäädäntöä tai työehtosopimuksia rikkoville työvoiman välittäjille olisi määrättävä varoittavia seuraamuksia, kuten niiden poistaminen julkisista rekistereistä ja sulkeminen hankintasopimusten ulkopuolelle;

19.kehottaa varmistamaan julkisia hankintoja koskevien direktiivien tulevan tarkistamisen yhteydessä, että poissulkemisperusteilla voidaan puuttua paremmin petoksiin, korruptioon ja rikolliseen soluttautumiseen liittyviin alakohtaisiin riskeihin; korostaa, että eri aloilla tarvitaan erillisiä räätälöityjä poissulkemisperusteita, joissa otetaan huomioon niiden erilaiset haavoittuvuudet; painottaa, että hankintaviranomaisille olisi annettava valtuudet mukauttaa hankintamenettelyjä rikollisen toiminnan torjumiseksi ja siihen puuttumiseksi; korostaa, että tehokkuuden ja selkeyden lisäämiseksi poissulkemisperusteita koskevia säännöksiä olisi yksinkertaistettava; tähdentää, että jokainen talouden toimija, joka rikkoo direktiivin 2014/24/EU 18 artiklan 2 kohdan nojalla sovellettavan työ- ja ympäristölainsäädännön mukaisia velvoitteitaan, olisi tosiasiallisesti suljettava kyseisen julkisen hankintamenettelyn ulkopuolelle;

20.painottaa kansallisten kaupparekisterien ja eurooppalaisen kaupparekisterien yhteenliittämisjärjestelmän merkitystä yrityksille, jotka hakevat tietoja alihankkijoista, ammattiliitoille, jotka pyrkivät osallistumaan työehtosopimusneuvotteluihin, ja lainvalvontaviranomaisille; pitää valitettavana, että kansallisissa kaupparekistereissä saatavilla olevien tietojen taso vaihtelee suuresti; kehottaa komissiota tarkastelemaan jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen pohjalta, miten julkisesti saatavilla olevien tietojen tasoa voidaan parantaa;

21.on huolissaan siitä, että lähetettyihin työntekijöihin ja alihankintaketjuihin kuuluviin työntekijöihin kohdistuu erityisesti rakennusalalla suhteettomia työterveys- ja turvallisuusriskejä, jotka johtuvat hajanaisista vastuuketjuista ja epäselvästä koordinoinnista; korostaa tässä yhteydessä lähetettyjen työntekijöiden ja alihankintaketjuihin kuuluvien työntekijöiden tiedottamisen ja heidän kuulemisensa merkitystä sekä terveys- ja turvallisuusmääräysten tehokasta täytäntöönpanon valvontaa ILO:n yleissopimuksen nro 167 määräysten mukaisesti; pitää tältä osin tärkeänä vahvistaa työmarkkinaosapuolten roolia kehitettäessä työntekijöille välineitä ja koulutusta ja edistää edelleen terveellisiä työoloja ja -ehtoja seuraavassa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa EU:n strategiakehyksessä; kehottaa komissiota arvioimaan, kattaako nykyinen työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntö asianmukaisesti turvallisuutta ja terveyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanon alihankintaketjuissa;

22.muistuttaa rajatylittävän yhteistyön, tehokkaan täytäntöönpanon valvonnan ja avoimuuden merkityksestä torjuttaessa työhön liittyvää rikollista toimintaa harjoittavia rikollisverkostoja; kannattaa ELAn, Europolin, kansallisten viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten yhteistyön vahvistamista tältä osin; korostaa, että työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi ja reilun kilpailun edistämiseksi sisämarkkinoilla tarvitaan tehokkaita täytäntöönpanon valvontajärjestelmiä, joilla on riittävät resurssit; korostaa tarvetta torjua alihankinnan väärinkäytöksiä, joissa käytetään keinotekoisia järjestelyjä, kuten postilaatikkoyhtiöitä ja näennäistä vuokratyötä; muistuttaa, että direktiivissä 2009/52/EY vaaditaan jäsenvaltioita varmistamaan tehokkaat ja riittävät tarkastukset, joilla valvotaan laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työllistämistä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaisen täytäntöönpanon valvonnan;

23.suhtautuu myönteisesti Euroopan työviranomaista koskevaan komission arviointikertomukseen ja kehottaa jälleen Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. tammikuuta 2024 Euroopan työviranomaisen toimeksiannon tarkistamisesta. komissiota vahvistamaan merkittävästi ELAn toimeksiantoa antamalla sille mahdollisuuden tutkia väitettyjä EU:n työlainsäädännön rikkomisia sekä käynnistää ja suorittaa tarkastuksia rajatylittävissä tapauksissa omasta aloitteestaan, laajentamalla viraston toimeksiantoa siten, että se kattaa työvoiman liikkuvuuden kolmansien maiden kansalaisten osalta, parantamalla sen operatiivisia riskianalyysivalmiuksia ja antamalla sille riittävät resurssit hoitaa tehtävänsä; korostaa tarvetta yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa ELAn johdolla edelleen työvoiman liikkuvuutta koskevia säännöksiä ja valvontamenettelyjä, yhtenäiset valvontastandardit ja parempi tietojenvaihto mukaan luettuina; suosittaa perustamaan ELAan alakohtaisia sääntöjen noudattamisen valvonnasta vastaavia yksiköitä erityisesti rakennus-, liikenne ja maatalousaloja varten ja tehostamaan yhteistyötä kyseisten alojen työmarkkinaosapuolten kanssa;

24.tuo esiin työsuojelutarkastusten keskeistä merkitystä sekä työvoiman hyväksikäytön havaitsemisessa ja ehkäisemisessä että työlainsäädännön yleisen noudattamisen edistämisessä; kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita lisäämään työsuojelutarkastajien määrää ja työsuojeluviranomaisille tarjoamaansa tukea; muistuttaa, että direktiivissä 2006/22/EY Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/22/EY, annettu 15. maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 35, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2006/22/oj). vahvistetaan jo vähimmäissäännöt tieliikenteen sosiaalilainsäädännön noudattamisen tarkastamiselle, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan työsuojelutarkastusten laatua ja toistumistiheyttä ja varmistamaan niiden riittävä vähimmäistaso ILO:n vertailuarvon mukaisesti, joka on vähintään yksi työsuojelutarkastaja 10 000:ta työntekijää kohti; korostaa, että vaikka kantelumekanismit ovat tärkeitä kohdennettujen tarkastusten käynnistämisen kannalta, niitä käytetään edelleen liian vähän ja ne ovat heikosti etenkin liikkuvien työntekijöiden ja EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden ulottuvilla; muistuttaa, että jäsenvaltioiden on direktiivin 2009/52/EY mukaisesti varmistettava, että käytössä on tehokkaita mekanismeja, joiden avulla laittomasti työskentelevät muut kuin EU‑kansalaiset voivat tehdä kanteluja työnantajastaan;

25.painottaa tarkkojen ja ajantasaisten tietojen merkitystä; toteaa, että alihankintaketjujen rakennetta ja työhön liittyvää rikollisuutta koskevien tietojen taso vaihtelee eri puolilla Eurooppaa ja että tämä on haaste sekä sääntöjen noudattamisen valvonnalle että päätöksenteolle; kehottaa komissiota tehostamaan tiedonkeruuta tältä osin ja korostaa ELAn merkitystä luotettavan tiedon tarjoajana yleisistä suuntauksista ja väärinkäytöksistä rajatylittävissä tilanteissa;

26.tuo esiin työpaikalla tapahtuvaa tunnistamista koskevia kansallisen ja alakohtaisen tason onnistuneita aloitteita, kuten sosiaalisia henkilökortteja; pitää tässä yhteydessä myönteisenä eurooppalaisen sosiaaliturvapassin (ESSPASS) sisällyttämistä komission vuotuiseen työohjelmaan 2026; kehottaa jälleen Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2021 eurooppalaisen sosiaaliturvapassin käyttöönotosta sosiaaliturvaoikeuksien ja oikeudenmukaisen liikkuvuuden täytäntöönpanon parantamiseksi sähköisessä ympäristössä. ottamaan ESSPASS-järjestelmän nopeasti käyttöön ja parantamaan sosiaaliturvaoikeuksien ja oikeudenmukaisen liikkuvuuden suojelua ja täytäntöönpanoa sähköisessä ympäristössä, mihin sisältyy myös reaaliaikainen tietojen todentaminen ja tietojenvaihto valvontaviranomaisten välillä; peräänkuuluttaa ESSPASS-järjestelmän integroimista kansallisiin ja alakohtaisiin työkorttijärjestelmiin, jotta varmistetaan yhteentoimivuus ja mahdollisimman vähäiset häiriöt; korostaa, että ESSPASS-järjestelmällä olisi vähennettävä tarpeetonta hallinnollista rasitetta, yksinkertaistettava sääntöjen noudattamista siten, että pk-yrityksille aiheutuu siitä mahdollisimman vähän kustannuksia, ja tuettava ELAa ja kansallisia viranomaisia väärinkäytösten ja rikollisen toiminnan torjunnassa; painottaa vahvan tietoturvan ja -suojan merkitystä ESSPASS-järjestelmälle ja työmarkkinaosapuolten osallistumista järjestelmän suunnitteluun ja käyttöönottoon; panee lisäksi merkille käynnissä olevan työn muiden EU:n aloitteiden, kuten digitaalisen identiteetin lompakon, hyväksi, ja toteaa, että se voisi osaltaan parantaa viranomaisten kykyä torjua rikollista toimintaa rasittamatta pk-yrityksiä tai lisäämättä kuluttajille aiheutuvia kustannuksia;

27.panee huolestuneena merkille, että henkilöt, joille on määrätty kaupankäyntikielto yhdessä jäsenvaltiossa, voivat ohittaa kansalliset rajoitukset rekisteröitymällä ja harjoittamalla liiketoimintaa toisessa jäsenvaltiossa, mikä heikentää toimia työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi sisämarkkinoilla; kehottaa komissiota varmistamaan jäsenvaltioiden välisen tehokkaamman tietojenvaihdon ja yhteistyön sekä kaupankäyntikieltojen ja rikosoikeudellisten seuraamusten vastavuoroisen tunnustamisen perussopimusten mukaisesti, jotta estetään rajoitusten kiertäminen; korostaa, että tältä osin on tärkeää noudattaa oikeusvaltioperiaatetta ja pitää kiinni oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeista; suosittelee käyttämään sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää (IMI) asiaankuuluvien tietojen oikea-aikaiseen ja turvalliseen vaihtoon jäsenvaltioiden välillä;

28.panee merkille, että seuraamuksissa ja seuraamusjärjestelmissä on eroja EU:n eri politiikanalojen välillä; korostaa, että työhön liittyvistä rikoksista ja työntekijöiden oikeuksien loukkauksista määrättävien rangaistusten ja seuraamusten on oltava tehokkaita, varoittavia ja oikeassa suhteessa yrityksen rikkomisen luonteeseen, vakavuuteen ja kestoon sekä niiden työntekijöiden määrään nähden, joita se koskee; kehottaa komissiota tutkimaan seuraamusten määrittämistä yrityksen koon tai liikevaihdon perusteella, jotta varmistetaan oikeasuhteisuus, pelotevaikutus ja tasapuoliset toimintaedellytykset; korostaa, että tarvitaan mekanismi maksamattomien palkkojen, sosiaaliturvamaksujen, sakkojen ja vahingonkorvausten perimiseksi rajatylittävissä tapauksissa;

29.korostaa ongelmaa siitä, että vilpilliset ja rikolliset työmarkkinatoimijat käyttävät strategisia konkursseja ja yritysten katoamisia vältelläkseen vastuuta maksamattomista maksuista ja seuraamuksista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita analysoimaan strategisiin konkursseihin ja katoaviin yrityksiin liittyviä ongelmia erityisesti rajatylittävissä tapauksissa ja tekemään tarvittavat aloitteet niiden yleisyyden vähentämiseksi;

30.muistuttaa, että yksi käytettävissä olevista keinoista torjua alihankinnan väärinkäytöksiä ja työhön liittyvää rikollisuutta on julkisten menojen kytkeminen työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen ja ihmisarvoisiin työoloihin ja -ehtoihin;

31.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.