1.toteaa, että EU:n jäsenvaltioiden puolustusmenot ovat kaiken kaikkiaan kasvaneet, mikä on selkeä osoitus siitä, että ne ovat päättäneet reagoida heikkenevään turvallisuusympäristöön parantamalla sotilaallisia suorituskykyjä, vahvistamalla pelotevaikutusta ja lujittamalla yhteistä sitoutumistaan eurooppalaiseen ja transatlanttiseen puolustukseen; panee merkille, että jotkin jäsenvaltiot, etenkin EU:n itärajoilla sijaitsevat jäsenvaltiot, ovat saavuttaneet tai ylittäneet Naton menotavoitteen, jonka mukaan puolustusmenoihin käytetään kaksi prosenttia niiden BKT:stä vuoden 2025 loppuun mennessä;

2.toteaa myös, että Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen edellyttää pelkän kansallisten puolustusmenojen lisäämisen lisäksi myös kattavaa siirtymistä koordinoinnin, tehokkuuden ja integroinnin lisäämiseen siinä, kuinka jäsenvaltiot kehittävät ja panevat täytäntöön puolustuspolitiikkaansa ja osoittavat siihen resursseja; korostaa, että tämä siirtyminen pääasiassa kansallisesta puolustusta koskevasta lähestymistavasta yhteiseen käsitykseen unionin yhteisestä turvallisuudesta ja pelotevaikutuksesta on toteutettava kunnioittaen kaikilta osin jäsenvaltioiden suvereniteettia ja niiden toimivaltaa turvallisuuden ja puolustuksen alalla SEU 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.panee merkille, että puolustustoimien lisääntymisestä huolimatta EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on edelleen jatkuvia puutteita yhteisissä strategisissa suorituskyvyissä, johtamisrakenteissa ja kestävässä sotilaallisessa valmiudessa; korostaa erityisesti, että jäsenvaltiot ovat alustavasti määrittäneet seuraavat ensisijaiset suorituskykyaukot Sellaisina kuin ne lueteltu yhteisen tiedonannon ”Rauhan puolesta - puolustusvalmiuden tiekartta 2030” sivulla 3.: ilma- ja ohjuspuolustus, tykistöjärjestelmät, ohjukset ja ampumatarvikkeet, droonit ja droonientorjuntajärjestelmät, strategiset edellytykset, myös avaruus- ja kriittisen infrastruktuurin osalta, sotilaallinen liikkuvuus, kyberturvallisuus, tekoäly ja sähköinen sodankäynti, maataistelu ja merellinen turvallisuus; korostaa, että nämä puutteet rajoittavat merkittävästi EU:n ja sen jäsenvaltioiden kykyä vahvistaa pelotevaikutusta ja pitää yllä pitkään jatkuvaa laajamittaista puolustustoimintaa hybridisodankäynnin tai tavanomaisen sodankäynnin toimien todennäköisyyden kasvaessa; kehottaa toteuttamaan kiireellisiä toimenpiteitä, jotta voidaan korjata nämä kriittiset suorituskykyjen puutteet sekä strategisissa että teollisissa kysymyksissä tehtävän tehostetun yhteistyön, koordinoidun suunnittelun ja kohdennettujen investointien avulla ja siten varmistaa puolustusvalmius; panee merkille Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan sidosryhmien toimet tällaisten haasteiden ratkaisemiseksi;

4.korostaa, että suorituskykypuutteiden paikkaaminen edellyttää sellaisten riippumattomien strategisten edellytysten kehittämistä, joita ilman jäsenvaltioiden asevoimat eivät voi tehokkaasti toteuttaa yhteisiä sotilasoperaatioita; suosittelee tässä yhteydessä, että kehitetään turvallinen ja varma yhteinen rakenne johtamista, valvontaa, viestintää, tiedustelua, tarkkailua, maalinmääritystä ja taktista tiedustelua varten ja kehitetään yhteisiä sotilaallisia suorituskykyjä avaruuden, strategisten ilma- ja merikuljetusten, ilmatankkauksen sekä kemiallisten, biologisten ja säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvien riskien ehkäisemisen aloilla; toteaa, että Euroopan puolustusvirasto tarjoaa yleiskuvan ja analyysin EU:n puolustusympäristöstä ja antaa suosituksia suorituskykyjen kehittämistä ja hankintaa koskevan yhteistyön mahdollisuuksista suorituskykyjen kehittämisen prioriteettien ja puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun avulla, ja antaa virastolle tunnustusta tästä työstä;

5.palauttaa mieliin, että Nato ja EU toimivat toisiaan täydentävästi, johdonmukaisesti ja toisiaan vahvistavasti; kehottaa lisäämään EU:n jäsenvaltioiden ja Nato-liittolaisten sitoutumista yhteistyöhön EU:n ja Naton yhteistyöstä 10. tammikuuta 2023 annetun kolmannen yhteisen julistuksen mukaisesti, jotta voidaan kehittää sotilaallisia suorituskykyjä ja korjata nykyisiä puutteita; korostaa, että kaikki tähän liittyvät eurooppalaiset toimet olisi toteutettava tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa, jotta voidaan vahvistaa teollista yhteistyötä ja yhteistoimintakykyä; kehottaa lisäämään Euroopan osallistumista Naton nykyisiin yhteistyörakenteisiin ja muistuttaa myös tarpeesta varmistaa tulosten johdonmukaisuus EU:n suorituskykyjen suunnitteluprosessin ja Naton suunnittelu- ja arviointiprosessin välillä; kehottaa parantamaan puolustustarvikkeiden yhteentoimivuutta EU:n jäsenvaltioiden ja Nato-liittolaisten välillä etenkin varmistamalla niiden standardien ja eritelmien yhteensopivuus;

6.toteaa, että joihinkin välittömiin puolustustarpeisiin on vielä tarpeen vastata EU:n ulkopuolisten maiden toimituksilla tai tuella; korostaa lisäksi, että Euroopan turvallisuus on edelleen erittäin riippuvainen EU:n ulkopuolisten maiden puolustusteollisuudesta; tähdentää, että kun otetaan huomioon nykyinen geopoliittinen tilanne ja vaatimus, jonka mukaan EU:n on otettava suurempi vastuu puolustuksesta, tarvitaan hallittua ja asteittaista siirtymää riippuvuudesta EU:n ulkopuolisista maista strategiseen riippumattomuuteen ja Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan vahvistamiseen; on yhtä mieltä tavoitteesta vähentää merkittävästi riippuvuutta EU:n ulkopuolisista valmistajista ja toimittajista tai poistaa se vähitellen mahdollisimman pitkälti, myös raaka-aineiden ja harvinaisten maametallien alalla, kun EU:lla on olemassa tai EU:ssa voidaan kehittää vastaavia ratkaisuja, jotka ovat olennaisen tärkeitä EU:n strategisen riippumattomuuden ja toimitusvarmuuden kannalta; kehottaa siksi toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa ja parannetaan sen kilpailukykyä, myös suosimalla kunnianhimoisesti ja dynaamisesti EU:ta puolustushankinnoissa, luomalla avoimet ja kilpailulliset markkinat EU:n yrityksille, tekemällä rajatylittävää teollista yhteistyötä EU:ssa ja luotettavien ja samanmielisten kumppaneiden kanssa sekä tarjoamalla pk‑yrityksille tasapuolisen pääsyn hankintamenettelyihin;

7.korostaa, että ilman puolustustarvikkeiden ja -palvelujen täysin toimivien EU:n sisämarkkinoiden luomista kansallisten puolustusmenojen kasvu uhkaa mennä hukkaan tehottomuuden vuoksi ja johtaa Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan sisäisen hajanaisuuden lisääntymiseen; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan yhteisiä puolustushankintoja ja tehostamaan yhteistyötä sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä, jotta voidaan parantaa yhteistoimintakykyä ja vaihdettavuutta, varmistaa resurssien tehokas kohdentaminen, vahvistaa Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa, houkutella yksityisiä investointeja sekä vähentää EU:n puolustusmarkkinoiden hajanaisuutta ja sellaisten erilaisten puolustustarvikkeiden lukumäärää, joilla vastataan samanlaisiin operatiivisiin tarpeisiin kaikkialla unionissa; korostaa, että osallistuvien jäsenvaltioiden olisi tehtävä lippulaivahankkeisiin liittyvät hankinnat yhdessä ja että lippulaivahankkeilla olisi edistettävä tavoitetta järjestää 40 prosenttia puolustushankinnoista yhteishankintoina vuoden 2027 loppuun mennessä;

8.panee merkille etenemissuunnitelmaan ”Rauhan puolesta – puolustusvalmiuden tiekartta 2030” sisältyvän komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen käynnistää ensimmäiset eurooppalaiset valmiuden lippulaivahankkeet; toteaa, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi tämän etenemissuunnitelman ja jäsenvaltiot sitoutuivat kehittämään neljä ensimmäistä eurooppalaista valmiuden lippulaivahanketta, jotka ovat eurooppalainen droonipuolustusaloite, itäisen sivustan valvonta, eurooppalainen ilmapuolustuskilpi ja eurooppalainen avaruuspuolustuskilpi; panee merkille, että nämä ehdotetut lippulaivahankkeet kattavat hyvin laajan valikoiman sotilaallisia suorituskykyjä; toteaa lisäksi, että ne ovat luonteeltaan monialaisia ja edistävät unionin kaikkia turvallisuusetuja; kehottaa siksi komissiota, osallistuvia jäsenvaltioita ja puolustusvirastoa määrittämään selkeästi kunkin hankkeen täytäntöönpanoa koskevat erityistavoitteet, aikataulun ja välitavoitteet, rahoitusehdotukset, hallintomekanismit, teknologisen soveltamisalan sekä odotetun laajuuden; korostaa, että tarvitaan toiminta-ajatus ja selkeä hallintotapa, jotta voidaan määrittää, kuka tekee mitä, erityisesti tapauksissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, esimerkiksi silloin, kun vihamielinen drooni lentää jäsenvaltiosta toiseen; painottaa, että näiden hankkeiden suunnittelun ja täytäntöönpanon olisi oltava kattavaa ja olisi varmistettava, että niihin sisältyy kehittyneiden teknologioiden rinnalla tavanomaisen puolustuksen komponentteja, jotta voidaan taata operatiivinen kestävyys konfliktien pitkittyessä; kehottaa osallistuvia jäsenvaltioita varmistamaan, että kunkin hankkeen välitavoitteet saavutetaan, saattamaan etenemissuunnitelmassa esitetyt suorituskykykoalitiot valmiiksi ja tekemään kaikkensa lippulaivahankkeiden käynnistämiseksi nopeasti 23. lokakuuta 2025 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti;

9.suhtautuu myönteisesti eurooppalaista droonipuolustusaloitetta varten ehdotettuun lähestymistapaan, jossa on tarkoituksena kehittää teknisesti edistynyt, monitasoinen järjestelmä, joka sisältää yhteistoimintakykyisiä suorituskykyjä droonien havaitsemiseen, jäljittämiseen ja neutralointiin sekä suorituskykyjä, joilla voidaan iskeä maapinnalla oleviin kohteisiin hyödyntämällä drooniteknologiaa täsmäiskuissa; toteaa, että droonientorjunnan suorituskykyjen olisi oltava täysin yhteistoimintakykyisiä ja yhteenliitettyjä jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan varmistaa tilannetietoisuus EU:n tasolla sekä EU:n jäsenvaltioiden kykyä toimia yhdessä ja turvata kriittinen infrastruktuuri yhteistyössä Naton kanssa; panee merkille haasteet, jotka liittyvät toimivan droonipuolustusjärjestelmän toteuttamiseen tämän aloitteen mukaisesti, ja kehottaa siksi toteuttamaan ensimmäisenä vaiheena pilottihankkeita, joihin osallistuu pienempi määrä jäsenvaltioita ja jotka johtavat 360 asteen lähestymistapaan sitten, kun järjestelmät ovat riittävän toimivia ja tehokkaita laajempaa käyttöönottoa varten;

10.korostaa, että lippulaivahankkeissa olisi otettava huomioon EU:n itäisen sivustan erityiset puolustus- ja pelotevaatimukset; suhtautuu myönteisesti itäisen sivustan valvontaa varten ehdotettuun lähestymistapaan ja toteaa, että aloitteen tarkoituksena on parantaa Venäjän rajanaapureina olevien jäsenvaltioiden valmiuksia vastata monenlaisiin uhkiin ja riskeihin, joihin kuuluvat hybridiuhat, Venäjän varjolaivaston käyttö sabotaasitoimiin ja valvontaan sekä aseellisen hyökkäyksen riski; korostaa, että siihen kuuluu neljä osatekijää, jotka ovat maapuolustus, tilannetietoisuus, ilmapuolustus ja droonientorjuntajärjestelmät sekä Itämeren ja Mustanmeren merellinen turvallisuus; kannattaa ehdotettua tavoitetta luoda kattava rajapuolustuksen suorituskyky, johon sisältyvät monitoimintaympäristöiset valvontajärjestelmät, drooneihin ja droonientorjuntaan liittyvät suorituskyvyt, elektronisen sodankäynnin suorituskyvyt, täsmäiskujärjestelmät ja reagoiva operatiivinen koordinointi ja jolla voidaan siten edistää koko unionin turvallisuutta; kehottaa sisällyttämään siihen toimenpiteitä, joilla vahvistetaan ennakoivaa häiriönsietokykyä, tehostetaan infrastruktuuria suojaavia toimenpiteitä ja kyberpuolustusvalmiuksia sekä varmistetaan alueellinen yhteistoimintakyky ja täysi operatiivinen valmius kriisiaikoina;

11.korostaa, että lippulaivahankkeet ovat merkittävä mahdollisuus vahvistaa Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointikapasiteettia; toteaa, että on tarpeen laatia laajasti hyväksytty ”yhteisen edun mukaisten lippulaivahankkeiden” määritelmä siten, että ne määritellään laajamittaisiksi Euroopan laajuisiksi yhteistyöaloitteiksi, joihin osallistuu mahdollisimman monta jäsenvaltiota, sotilaallisen suorituskyvyn ja teollisen kehittämisen alalla, mukaan lukien EDIP-ohjelman kaltaiseen yhteiseen kehykseen kuuluvat strategiset edellytykset, jotta nämä hankkeet voidaan määritellä ja panna täytäntöön johdonmukaisesti EU:n puolustus- ja teollisuuspolitiikan piirissä; korostaa, että lippulaivahankkeiden määrittely on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa tehokas yhteistyö jäsenvaltioiden välillä, yhdistää resursseja kriittisten suorituskykyaukkojen paikkaamiseksi ja siirtyä kohti todellista Euroopan puolustusunionia;

12.korostaa, että on strategisesti tärkeää vahvistaa Euroopan puolustusalan teollista ja teknologista perustaa tekemällä yhteistyötä Ukrainan kanssa, assosioituneiden maiden kanssa Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_internation/1994/1/oj. vahvistetun yhteistyön puitteissa, samanmielisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä sellaisten maiden kanssa, joiden kanssa EU on allekirjoittanut turvallisuus- ja puolustuskumppanuuksia; tähdentää tässä yhteydessä, että Ukrainan asevoimien taistelukentillä saamat kokemukset ovat antaneet Ukrainan puolustusteollisuudelle keskeistä teknologista asiantuntemusta ja taitotietoa, ja panee merkille ehdotetun drooniallianssin Ukrainan kanssa; suosittelee, että Ukrainan, assosioituneiden maiden ja maiden, jotka ovat allekirjoittaneet turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden EU:n kanssa, olisi voitava mahdollisuuksien mukaan ja jäsenvaltioiden turvallisuusetuja kaikilta osin kunnioittaen osallistua lippulaivahankkeisiin, jotta voidaan puuttua EU:n hitaisiin innovointisykleihin, yhdistää tutkimus- ja kehitys- sekä tuotantotoiminta ja varmistaa jatkuva teknologinen kehitys;

13.korostaa, että lippulaivahankkeiden tavoitteet on sovitettava yhteen sovittujen EU:n puolustustavoitteiden kanssa ja niiden on oltava johdonmukaisia suorituskykyjen kehittämistä koskevien Naton tavoitteiden kanssa; korostaa lisäksi, että niissä olisi käsiteltävä puolustukseen liittyviä innovatiivisia teknologisia aloja ja edistettävä sellaisten huipputason sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä, jotka vastaavat nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksia, mukaan lukien kasvava tarve verkottaa monialaisia sotilasoperaatioita, joukkoja ja aseita, varmistaa kyberpuolustus, kehittää tiedustelutietojen keruuta, säilyttämistä, käsittelyä ja jakamista, miehittämättömiä järjestelmiä ja tekoälyyn perustuvia päätöksenteon tukivälineitä, harjoittaa kaukovaikuttamista ja torjua drooni-iskuja; korostaa tekoälyjärjestelmien eettisen ja vastuullisen käytön merkitystä ja toteaa, että siinä on noudatettava kaikilta osin kansainvälistä humanitaarista oikeutta;

14.kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita sisällyttämään kyberalan ja digitaaliteknologian EU:n keskeisiin puolustusalan painopisteisiin, jotta voidaan varmistaa datasuvereniteetti ja yhteinen varautuminen hybridi- ja kyberuhkiin; korostaa, että kyberturvallisuuden ja kyberuhkien sietokyvyn varmistamisen olisi oltava kaikkien lippulaivahankkeiden yleistavoite, jotta varmistetaan digitaalisten infrastruktuurien turvallisuus, johto- ja valvontajärjestelmien suojelu ja tietovirtojen eheys kaikissa toimintaympäristöissä EU:n kyberpuolustuspolitiikan ja strategisen kompassin painopisteiden mukaisesti;

15.korostaa, että avaruusalan kattavia lippulaivahankkeita tarvitaan, sillä kyseessä on yhä militarisoituneempi strateginen toimintaympäristö, josta useat turvallisuuteen liittyvät toiminnot, kuten turvallinen viestintä ja tiedustelutoiminta, ovat riippuvaisia; korostaa lisäksi, että on tärkeää integroida lippulaivahankkeet strategiseen liikenne- ja logistiikkainfrastruktuuriin, kuten rajat ylittäviin sotilaallisen liikkuvuuden käytäviin ja kaksikäyttöinfrastruktuuriin etenkin Itä- ja Kaakkois-Euroopassa, sillä ne ovat ratkaisevan tärkeitä nopean liikuteltavuuden ja häiriönsietokyvyn kannalta itäisellä sivustalla;

16.painottaa, että lippulaivahankkeilla olisi pyrittävä edistämään tiiviimpää yhteistyötä ja innovointia hallintomekanismeissa EU:n tasolla ja jäsenvaltioiden kesken ja tuomaan esiin parhaita käytäntöjä yhteistä ja koordinoitua Euroopan puolustusstrategiaa varten ottaen samalla huomioon Ukrainasta saatu tietämys nykyaikaisesta sodankäynnistä; korostaa, että komission olisi laadittava selkeät lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiat lippulaivahankkeiden kehittämiseksi ja varmistettava siten, että pitkän aikavälin tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimia koordinoidaan johdonmukaisesti kriittisiin sotilaallisiin suorituskykyihin tehtävien lyhyen aikavälin investointien kanssa, jotta voidaan taata sekä teknologinen kehitys että välitön toimintavalmius; tähdentää myös, että lippulaivahankkeiden hyvän hallinnon on perustuttava yhteiseen visioon ja tehokkaaseen koordinointiin niiden ”ohjelmatoimijoiden” eli komission, EU:n jäsenvaltioiden hallitusten, sotilasesikuntien ja julkisista hankinnoista vastaavien virastojen sekä puolustusteollisuuden yritysten kesken; katsoo, että lippulaivahankkeet voisivat hyötyä nykyisestä yhteistyöstä PRY:n ja Euroopan puolustusrahaston hankkeiden puitteissa ja perustua siihen;

17.toteaa, että useat eurooppalaiset puolustusalan yritykset ovat ajan mittaan jo osallistuneet merkittäviin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin turvallisuusulottuvuuteen liittyvillä eri aloilla; korostaa, että näitä tapaustutkimuksia voidaan käyttää esimerkkeinä lippulaivahankkeiden suunnittelussa ja hallinnoinnissa; painottaa, että lippulaivahankkeiden kehittämis- ja tuotantovaiheiden jälkeenkin niissä olisi varmistettava yhteisten puitteiden luominen unionin tasolla niiden toimintaa, ylläpitoa ja elinkaaren hallintaa varten;

18.panee merkille yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden perustamisen EDIP-ohjelman uutena välineenä; toteaa, että lippulaivahankkeita voitaisiin kehittää myös sen puitteissa; toteaa, että yhteistä etua koskevia eurooppalaisia puolustushankkeita voidaan kehittää eurooppalaista puolustusmateriaaliohjelmaa varten tarkoitettujen rakenteiden yhteydessä; korostaa, että yhteistä etua koskevilla eurooppalaisilla puolustushankkeilla olisi tehostettava toimitusketjujen yhteistoimintakykyä ja häiriönsietokykyä ja täydennettävä edelleen kattavasti Naton suorituskykyjen suunnittelua etenemissuunnitelman ”Rauhan puolesta - puolustusvalmiuden tiekartta 2030” mukaisesti;

19.kehottaa komissiota pyrkimään siihen, että lippulaivahankkeiden ja nykyisten välineiden, kuten PRY:n, Euroopan puolustusrahaston, EDIP-ohjelman ja yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden, täytäntöönpanokehykset ovat täysin johdonmukaisia toiminta-ajatusten ja menettelyjen osalta, jotta nämä välineet toimivat johdonmukaisesti ja vahvistavat toisiaan osana EU:n puolustusrakennetta; kehottaa lisäksi komissiota selventämään, miten yhteistä etua koskevat eurooppalaiset puolustushankkeet on tarkoitus jäsennellä ja yhdistää käytännössä lippulaivahankkeen muodostamiseksi, mukaan lukien tarvittavat hallinto-, sekvensointi- ja koordinointimekanismit;

20.korostaa tarvetta edistää vahvempaa synergiaa tutkimuksen, innovoinnin ja teollisen kehittämisen välillä EU:n puolustusekosysteemissä; panee tässä yhteydessä merkille asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten kaikkien jäsenvaltioiden tutkimusorganisaatioiden, akateemisten laitosten, innovaatiokeskittymien, teknologiakeskusten sekä testaus- ja sertifiointielinten, tukiroolin; kehottaa ottamaan lippulaivahankkeisiin mukaan mahdollisimman monia erilaisia teollisuuden toimijoita, etenkin midcap-yrityksiä, pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä, jotta mahdollistetaan innovaatioiden leviäminen kattavasti koko Euroopan puolustusalan teolliseen ja teknologiseen perustaan ja vahvistetaan huoltovarmuutta; kehottaa perustamaan Euroopan puolustusteollisuutta käsittelevän korkean tason ryhmän, jotta voidaan varmistaa tehokas yhteistyö, ja kehottaa tiiviistämään vuoropuhelua ja yhteydenpitoa teollisuuden kanssa koko Euroopassa;

21.pitää tärkeänä varmistaa tasapainoinen maantieteellinen osallistuminen lippulaivahankkeisiin ja toteaa, että niihin olisi pyrittävä saamaa mukaan mahdollisimman monia jäsenvaltioita, myös jäsenvaltioita, joiden puolustusteollisuus on kehittymässä; korostaa, että lippulaivahankkeilla olisi annettava kaikille osallistuville jäsenvaltioille mahdollisuus hyötyä teknologian kehityksestä ja tuotantovalmiuksista ja niillä olisi edistettävä suorituskykyjen ja häiriönsietokyvyn vahvistamista koko unionissa; painottaa myös, että uusien jäsenvaltioiden olisi voitava liittyä näihin hankkeisiin ja että niissä olisi kannustettava uusia jäseniä tulemaan mukaan ajan mittaan ja helpotettava niiden osallistumista; kehottaa perustamaan joustavia ja kattavia yhteisrahoitusmekanismeja, joilla varmistetaan, että kaikki jäsenvaltiot voivat mielekkäästi osallistua lippulaivahankkeisiin talouksiensa koosta riippumatta;

22.pitää tärkeänä vahvistaa EU:n puolustusteollisuusstrategian alueellista ulottuvuutta ja tuo esiin lippulaivahankkeiden mahdollisia vaikutuksia, joita ovat teknologiset heijastusvaikutukset, taloudelliset hyödyt, korkeaa osaamistasoa vaativat työpaikat ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus kaikkien EU:n alueiden välillä; kehottaa ottamaan mukaan alue- ja paikallishallinnot ja antamaan EU:n alueille mahdollisuuden hyötyä lippulaivahankkeista, jotta voidaan edistää yhteistä vastuuta puolustusasioista;

23.korostaa tarvetta estää sotilasteknologioiden, varsinkin avaruus-, kvanttiteknologia- ja tekoälyalan kehitteillä olevien arkaluonteisten teknologioiden ja kriittisten kaksikäyttötuotteiden, siirtäminen vihamielisiin maihin tai systeemisiin kilpailijoihin EU:n ulkopuolella; kehottaa lippulaivahankkeisiin osallistuvia jäsenvaltioita vahvistamaan koordinointia, sitoutumaan siihen, että ne noudattavat yhteisiä lähestymistapoja ja määrittelevät ja hyväksyvät yhteisen strategian ja ehdot, jotka koskevat vientilupien myöntämistä lippulaivahankkeista peräisin oleville tuotteille hankkeisiin osallistumattomiin EU:n ulkopuolisiin maihin;

24.kehottaa perustamaan lippulaivahankkeisiin osallistuvien jäsenvaltioiden kesken koordinoidun riskiperusteisen vientivalvontamekanismin, joka on linjassa EU:n strategisen kompassin tavoitteiden kanssa ja yhdenmukainen jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltuuksien, oikeuksien ja kansainvälisten velvoitteiden kanssa, mukaan lukien Natosta johtuvat toimivaltuudet, oikeudet ja velvoitteet;

25.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään edelleen ehdotuksia lippulaivahankkeiksi, joissa käsitellään sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä ja joilla mahdollistetaan jäsenvaltioiden kansallisten toimien parempi yhteensovittaminen sovittujen EU:n puolustustavoitteiden ja suorituskykyjen kehittämistä koskevien asiaankuuluvien Naton tavoitteiden kanssa; korostaa, että hanke-ehdotuksissa olisi otettava huomioon niiden jäsenvaltioiden erityistarpeet, joille tavanomaisten sotilaallisten uhkien ja hybridiuhkien toteutumisen vaara on suurin; painottaa, että on tärkeää ottaa kansalliset puolustusteollisuusalat mukaan tulevien puolustusalan lippulaivahankkeiden painopisteiden ja soveltamisalan määrittelyyn;

26.korostaa, että lippulaivahankkeet olisi valittava ansioiden perusteella käyttäen avoimia menettelyjä ja siten, että varmistetaan maantieteellisesti tasapainoinen osallistuminen ja estetään päätöksenteon tai teollisuudelle koituvien hyötyjen keskittyminen pieneen määrään jäsenvaltioita;

27.suosittelee, että komissio, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja puolustusvirasto osallistuvat neuvonta-, tuki- ja koordinointiroolissa lippulaivahankkeiden täytäntöönpanon helpottamiseen; korostaa Euroopan unionin sotilaskomitean ratkaisevaa roolia strategisen sotilaallisen neuvonnan ja suositusten antajana poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle etenkin suorituskykytavoitteiden kehittämisestä, arvioinnista ja uudelleentarkastelusta ja kehottaa tässä yhteydessä sisällyttämään sen virallisesti lippulaivahankkeiden hallintokehykseen;

28.sitoutuu harjoittamaan valvonta-, lainsäädäntö- ja talousarviotehtäviään lippulaivahankkeiden koordinoinnin, täytäntöönpanon ja rahoituksen osalta komission säännöllisesti toimittamien ja kattavien tietojen ja kertomusten perusteella; korostaa budjettivaltaansa ja vastuutaan EU:n varojen käytöstä; vaatii säännöllistä julkista raportointia ja parlamentaarista valvontaa, jotta voidaan varmistaa vastuuvelvollisuus ja lisätä luottamusta lippulaivahankkeisiin;

29.kehottaa osoittamaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä riittävästi kohdennettua rahoitusta lippulaivahankkeiden pitkän aikavälin rahoituksen varmistamiseksi; korostaa, että lippulaivahankkeisiin on osoitettava riittävästi ja asianmukaisesti rahoitusta siten, että ei vaaranneta muille puolustukseen liittyville EU:n talousarvion strategisille aloille osoitettuja varoja; korostaa tarvetta osoittaa osa tästä rahoituksesta koulutukseen, osaamisen kehittämiseen ja osaamisen säilyttämistä koskeviin aloitteisiin;

30.korostaa, että kehittämällä yhdessä sotilaallisia suorituskykyjä unionin tasolla voidaan tuottaa merkittäviä mittakaavaetuja, vähentää kustannuksia ja varmistaa, että julkisia varoja ja veronmaksajien rahoja käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja vastuullisesti;

31.on yhtä mieltä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen EDIP-ehdotusta koskevasta huomautuksesta, jonka mukaan lippulaivahankkeiden loppuun saattamiseen tarvittava aika ylittää todennäköisesti EDIP-ohjelman kaksivuotisen täytäntöönpanokauden; korostaa siksi, että jotta lippulaivahankkeisiin voidaan myöntää EDIP-rahoitusta, asianomaisten jäsenvaltioiden on sitouduttava yhteisrahoittamaan niitä koko niiden keston ajan eli selvästi pidempään kuin ensimmäisten kahden vuoden ajan; tähdentää, että on tärkeää suunnitella kestäviä investointeja ja teollisuuden jatkuvuutta pitkällä aikavälillä, jotta voidaan turvata Euroopan strateginen riippumattomuus;

32.painottaa, että lippulaivahankkeiden yhteisrahoituksen olisi perustuttava moitteettomaan hallintoon ja talousarviosuunnitteluun, kustannustehokkuuteen ja avoimuuteen; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön välitavoitteita, tulosindikaattoreita, säännöllisiä varainhoidon tarkastuksia ja lippulaivahankkeiden täytäntöönpanosta aiheutuneiden menojen arviointeja;

33.kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan, että aloilla, joilla yhteiset toimet tuottavat lisäarvoa, osa niiden kansallisista puolustusmäärärahoista varattaisiin järjestelmällisesti kumppanuusaloitteiden kehittämiseen ja lippulaivahankkeiden puitteissa tuotettujen puolustustarvikkeiden hankintaan SEU 4 artiklan 2 kohdan ja SEUT 346 artiklan mukaisesti;

34.kannustaa jäsenvaltioita koordinoimaan kansallisten puolustusmäärärahojen suunnittelua Naton suorituskykytavoitteiden kanssa, jotta voidaan varmistaa täydentävyys ja välttää resurssien hajautuminen; kehottaa jäsenvaltioita selvittämään tapoja perustaa talousarvion ulkopuolinen rahoitusväline, joka mahdollistaisi kansallisten puolustusmäärärahojen tiettyjen osien yhdistämisen ja yhteisen käytön EU:n tasolla, jotta voidaan kattaa lippulaivahankkeiden koko elinkaari;

35.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Natolle, Naton parlamentaariselle yleiskokoukselle, EU:n turvallisuus- ja puolustusalan virastoille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.