1.panee merkille EIP-ryhmän vakaan taloudellisen tuloksen vuonna 2024 ja sen konsolidoidut tulokset, jotka olivat 3,38 miljardia euroa vuonna 2024; painottaa, että EIP:n hallinnon ensisijaisena tavoitteena on jatkossakin oltava EIP:n AAA-luottoluokituksen säilyttäminen; painottaa, että EIP:n AAA-luokitus on strateginen voimavara, jonka turvin EIP voi taata suotuisia rahoitusehtoja; korostaa, että onnistumista on mitattava jatkossakin ja yhä enemmän osoitettavissa olevilla taloudellisilla ja toimintapoliittisilla tuloksilla eikä pelkästään allekirjoitetuilla määrillä; painottaa edelleen, että taloudellista tulosta olisi mitattava myös todistettavan politiikan täydentävyyden, rahalle saatavan vastineen ja mitattavissa olevien tulosten perusteella; muistuttaa, että yksinkertaistetuille menettelyille olisi tehtävä säännöllisesti riippumattomia tarkasteluja;

2.panee huolestuneena merkille, että yli 90 päivää viivästyneiden maksujen osuus kolminkertaistui ja oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 281,3 miljoonaa euroa eli 0,06 prosenttia koko lainasalkusta (verrattuna 82,4 miljoonaan euroon eli 0,02 prosenttiin vuoden 2023 lopussa), ja tiedostaa, että osuudet ovat pankkitoiminnan standardien mukaan edelleen hyvin pieniä, mutta kehottaa silti EIP:tä selittämään taustalla olevat syyt ja raportoimaan toteutetuista korjaavista toimenpiteistä; painottaa, että järjestämättömien vastuiden kasvua on seurattava tarkasti, jotta voidaan turvata EIP:n rahoitusvakaus ja luottokelpoisuus; korostaa, että järjestämättömien vastuiden ja erääntyneiden maksujen kasvu ylittää kirkkaasti koko lainasalkun kahden prosentin kasvun;

3.panee merkille, että vuonna 2024 EIP hyväksyi 38 InvestEU-ohjelmaan kuuluvaa toimea, joissa käytettiin 1,7 miljardia euroa EU:n takuuta; vaatii täydentämään raportoinnin panosperusteisia mittareita vaikutusperusteisilla indikaattoreilla, jotka osoittavat todelliset taloudelliset tulokset, ja sisällyttämään raportointiin täydentävyyden arvioinnin ja jälkianalyysin mahdollisesta syrjäyttämisvaikutuksesta, myös rahoituksen välittäjien kautta toteutettavien toimien osalta; kehottaa soveltamaan tulosbudjetointiin perustuvaa lähestymistapaa, jossa pääoman kohdentamista ja strategisia painopisteitä arvioidaan osoitetun tehokkuuden, sijoitetun tuoton ja todellisen rahalle saatavan vastineen perusteella sen lisäksi, että noudatetaan ennalta päätettyjä prosenttitavoitteita;

4.korostaa, että InvestEU-ohjelmaa olisi arvioitava myös sen toimien laadun ja mitattavissa olevien vaikutusten perusteella eikä pelkästään käytetyn rahoituksen määrän perusteella; muistuttaa, että nykyisellään InvestEU-ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden tulosten arvioimiseksi ei ole käytössä todennettavissa olevia mittauskehyksiä;

5.toteaa, että hajanainen ja monimutkainen EU:n rahoitusympäristö johtaa tehottomuuteen; korostaa, että byrokratian vähentäminen on olennaisen tärkeää kilpailukyvyn palauttamiseksi ja hallinnollista taakkaa olisi vähennettävä yksinkertaistamisella ilman, että tingitään kirjausketjuista, avoimuudesta tai petostentorjuntatarkastuksista; panee merkille EIP:n markkinoilletuontiajan arvioinnin yksinkertaistamistoimet; kehottaa EIP:tä julkaisemaan hyväksymisiä koskevat vuotuiset keskeiset tulosindikaattorit ja osoittamaan mitattavissa olevin termein, missä määrin hakijoille, erityisesti pk- ja midcap-yrityksille, aiheutuva hallinnollinen taakka on vähentynyt;

6.suhtautuu myönteisesti EIP:n täydentävyyden ja vaikutusten mittaamista koskevan kehyksen käynnissä olevaan arviointiin ja panee merkille, että sen tuloksia odotetaan vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla; kehottaa EIP:tä ja komissiota laatimaan EU:n tukemia toimia varten yhteisen täydentävyyttä koskevan jälkiarviointimenetelmän ja raportoimaan vaikutuksista säännöllisesti salkku- ja alakohtaisesti;

7.kehottaa EIP:tä arvioimaan kaikkia vähähiilisiä hankkeita, myös ydinvoimaa, objektiivisten ja avoimien kriteerien pohjalta, mukaan lukien elinkaarenaikaiset hiilidioksidipäästöt, verkon vakaus ja kustannustehokkuus, soveltaen teknologianeutraaliutta ja keskittyen samalla strategisiin rajatylittäviin hankkeisiin, jotta voidaan tuottaa enemmän EU:n tason lisäarvoa; panee merkille, että EIP investoi vuonna 2024 yli 27 miljardia euroa energiasiirtymään ja -turvallisuuteen, kuten uusiutuviin energialähteisiin, verkkoihin ja varastointiin; kehottaa EIP:tä asettamaan etusijalle energiatehokkuuden ja kustannustehokkuuden ja samalla kunnioittamaan täysin jäsenvaltioiden suvereenia oikeutta määrittää energialähteiden yhdistelmänsä;

8.on huolissaan suhteettomista EIP:n lainanottajiin kohdistuvista ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa koskevista ilmoitusvelvoitteista; varoittaa, että kohtuuttomat julkistamisvelvoitteet haittaavat taloudellisesti kannattavia hankkeita ja asettavat eurooppalaiset yritykset kilpailukyvyn suhteen epäedulliseen asemaan; kehottaa EIP:tä tarkistamaan ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa koskevia ilmoitusvelvoitteitaan niiden oikeasuhteisuuden varmistamiseksi;

9.painottaa EIP-ryhmän merkitystä Euroopan rauhantilan säilymiselle, puolustukselle ja turvallisuudelle, kuten valkoisessa kirjassa Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä todetaan, sillä se tukee aloitteita, joilla lisätään unionin strategista riippumattomuutta ja häiriönsietokykyä, vahvistetaan EU:n puolustusteollisuutta, parannetaan kyberturvallisuusinfrastruktuuria ja edistetään kriittisen puolustusteknologian alan innovointia, tarjoamalla rahoitusta ja houkuttelemalla yksityisiä investointeja;

10.panee merkille 21. maaliskuuta 2025 tehdyn EIP:n hallintoneuvoston päätöksen EIP-ryhmän tukikelpoisuuskriteerien laajentamisesta turvallisuus- ja puolustusinvestointien osalta ja poissuljettujen toimien vähentämisestä EU:n johtajien 6. maaliskuuta 2025Eurooppa-neuvostossa hyväksymien ehdotusten mukaisesti;

11.pitää myönteisenä EIP:n jatkuvaa ja parempaa asemaa Euroopan turvallisuuden vahvistamisessa sekä puolustus- että siviili-infrastruktuuriin kohdistettujen investointien avulla, mikä vastaa EU:n laajempia tavoitteita edistää innovointia ja parantaa unionin turvallisuutta; korostaa, että EIP:n olisi jatkettava investoimista turvalliseen Eurooppaan ja edelleen tuettava Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa ja sellaisten tuotteiden, palveluiden ja teknologian tarjoamista, joilla vahvistetaan Euroopan puolustusvalmiuksia, tutkimusta ja kehittämistä sekä innovointi; kehottaa muuttamaan edelleen tukikelpoisten investointien soveltamisalaa, jotta voidaan saavuttaa Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden edistämistä koskeva kunnianhimoinen tavoite;

12.panee merkille, että EIP:n rahoitus turvallisuus- ja puolustusalalle kasvoi voimakkaasti vuoden 2023 0,5 miljardista eurosta 1,04 miljardiin euroon vuonna 2024 ja että rahoitusta lisättiin edelleen vuonna 2025; toteaa, että EIP:n nykyinen kahdeksan miljardin euron suuruinen Euroopan strateginen turvallisuusaloite (SESI) sisällytetään pysyvään ja monialaiseen yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen, jolla täydennetään nykyisiä julkisen politiikan tavoitteita, poistetaan turvallisuusrahoituksen ennalta määritellyt enimmäismäärät ja mahdollistetaan tuen lisääminen ja joustavuus neuvoston painopisteiden mukaisesti; kehottaa toimittamaan parlamentille vuosikertomuksen liitteen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvistä toimista, mukaan lukien täydentävyydestä, toteutusnopeudesta, hankintojen suojatoimista, lahjomattomuuden valvonnasta ja riskinjakojärjestelyistä;

13.kehottaa EIP:tä vahvistamaan edelleen synergioita EU:n talousarviosta rahoitettujen puolustusalan investointien kanssa ja mukauttamaan nämä paremmin EU:n laajuisiin aloitteisiin; korostaa EIP:lle tarvetta varmistaa, että sen investoinnit täydentävät EU:n laajempia puolustuspoliittisia tavoitteita ja edistävät mittakaavaetujen saavuttamista Euroopan puolustusvalmiuksien osalta;

14.panee merkille, että EIP:n tukea turvallisuuteen ja puolustukseen liittyville toimille on laajennettu merkittävästi; korostaa, että EIP:n tuen mahdolliseen laajentamiseen kattamaan turvallisuus- ja puolustusalan on sovellettava tiukkoja avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja ihmisoikeuksia koskevia suojakeinoja, selkeitä poissulkemisperusteita, käyttötarkoituksen seurantaa ja säännöllistä raportointia parlamentille;

15.kehottaa EIP:tä yksilöimään esteet, jotka haittaavat puolustus- ja rajavalvontainvestointeja, joilla voitaisiin vahvistaa unionin häiriönsietokykyä ja turvallisuutta ja samalla varmistaa EU:n oikeuden noudattaminen ja demokraattinen valvonta; korostaa, että esteiden poistaminen on konkreettisten turvallisuustulosten kannalta olennaisen tärkeää; muistuttaa, että EIP varojen kohdentamisessa InvestEU-ohjelman ja muiden rahoitusvälineiden kautta puolustustarkoituksiin ja kriittisiin teknologioihin tehtäviin investointeihin on kunnioitettava täydellisesti jäsenvaltioiden kansallisia turvallisuusetuja; korostaa, että EU:n toimielinten toimivaltaisten tarkastusviranomaisten ja -elinten olisi suoritettava perusteellisia ja jatkuvia tarkastuksia kolmansille yhteisöille ja kolmansille maille, jotka saavat EU:n rahoitusta ja jotka toteuttavat puolustusalan investointeja ja hankkeita, jotta varmistetaan EU:n rahoituksen avoin käyttö; painottaa, että tällaisten investointien ja hankkeiden tulokset eivät saa heikentää jäsenvaltioiden kansallisia turvallisuusetuja; kehottaa EIP:tä huomioimaan laajemmin alueellisen turvallisuuden ja selviytymiskyvyn parantamisen; korostaa EIP:n suurta merkitystä sellaisen infrastruktuurin luomisessa, jolla tuetaan alueellista turvallisuutta ja tiivistetään jäsenvaltioiden yhteistyötä energiaan ja puolustukseen liittyvissä asioissa;

16.suhtautuu myönteisesti Naton innovaatiorahaston kanssa käynnistettyyn tiiviiseen ja jäsenneltyyn yhteistyöhön, jonka tavoitteena on varmistaa synergiat ja välttää toimien päällekkäisyys, erityisesti teknologian kehittämisessä, johon ei ole tarjolla riittävästi yksityistä pääomaa;

17.muistuttaa, että asumiseen liittyviin haasteisiin voitaisiin vastata tuloksellisemmin paikallisella tai kansallisella tasolla; panee merkille EIP:n toimet, joilla se pyrkii varmistamaan EU:n tason lisäarvon tuottamisen vastatessaan asumisen haasteisiin paikallisella ja kansallisen tasolla tukemalla skaalautuvia ratkaisuja, joilla täydennetään kansallisia toimia ja saadaan mitattavissa olevia tuloksia; ottaa huomioon, että investoinnit vähemmän kehittyneiden alueiden asuntoinfrastruktuuriin vastaavat täysin EIP:n toimeksiantoa ja ovat yhdenmukaisia EIP:n perussopimuksessa vahvistetun tavoitteen kanssa, joka tähtää taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen keskittyen vähemmän kehittyneisiin alueisiin;

18.panee merkille EIP:n kohtuuhintaista ja kestävää asumista koskevan toimintasuunnitelman ja sen sitoumukseen investoida asumiseen; ottaa huomioon EIP-ryhmän sitoumuksen lisätä investointeja sosiaaliseen infrastruktuuriin, kuten sosiaaliseen ja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon, sen vuosien 2024–2027 strategisten painopisteiden ja sen vuosien 2026–2028 toimintasuunnitelman mukaisesti; panee merkille potentiaalin, joka liittyy EIP:n kohdennettuun tukeen nykyisen asuntokannan peruskorjaamiseen, sillä sen avulla voidaan parantaa energiatehokkuutta edellyttäen, että voidaan osoittaa, että tällaiset toimet ovat täydentäviä ja niistä saadaan vastinetta rahalle;

19.muistuttaa tarpeesta varmistaa täydentävyys muiden julkisten varojen ja kaupallisten lainanantajien kanssa samalla, kun toteutetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, myös koulutuksen osalta, ja korostaa, että EIP:n osallistumisen olisi rajoituttava hankkeisiin, joista saadaan osoitetusti vastinetta rahalle, kuten rajat ylittävään tutkimusinfrastruktuuriin tai osaamisohjelmiin, joilla puututaan työmarkkinoiden EU:n laajuisiin vajeisiin; painottaa, että EIP:n rahoituksen ei pidä katsoa korvaavan koulutuksen kansallisia talousarvioita;

20.korostaa, että EIP:n on puututtava todellisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja kohdistettava huomionsa sellaisten hankkeiden rahoitukseen, joita yksityinen sektori ei yksin rahoittaisi tai rahoittaisi ainoastaan epäedullisemmin ehdoin; painottaa, että EIP:n investoinnit eivät saa korvata yksityistä pääomaa eikä niitä saa käyttää korvaamaan toistuvia kansallisia talousarviomenoja; painottaa, että kilpailullisen markkinaympäristön suojelu on olennaisen tärkeää;

21.korostaa EU:n suuryritysten, erityisesti keskeisillä aloilla, kuten energia-, puolustus- ja infrastruktuurialoilla, toimivien yritysten, ratkaisevaa merkitystä EU:n talouden rakenteelle; kehottaa noudattamaan tasapainoista lähestymistapaa, jolla varmistetaan, että EIP jatkaa EU:n suuryritysten tukemista turvaamalla investointipääomaa suurille hankkeille sekä tutkimus- ja kehitysaloitteille ja parantaa näin EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä ja taloudellista riippumattomuutta;

22.kannustaa EIP:tä suorittamaan edelleen tehtäväänsä parantaa pk-, startup- ja scale-up-yritysten rahoituksen saatavuutta ja lisätä tällä tavoin EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä, sillä näiden yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta perinteisiltä rahoituslaitoksilta ovat usein rajalliset, ja kannustaa sitä tarjoamaan kohdennettua rahoitusta, jolla varmistetaan, että näillä yrityksillä on riittävät varat kasvuun ja menestymiseen; pitää myönteisenä kumppani-instituutioiden määrän jatkuvaa kasvua ja kehottaa kasvattamaan sitä edelleen, jotta voidaan saavuttaa laaja maantieteellinen ja alakohtainen kattavuus; kehottaa EIP:tä kasvattamaan kilpailukykyä lisääviä investointeja erityisesti strategisilla aloilla, kuten kehittyneessä valmistuksessa, digitaaliteknologioissa ja energia-alan häiriönsietokyvyssä;

23.panee merkille Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 07/2025 esitetyt havainnot, jotka vahvistavat Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tuen merkityksen mutta myös sen, ettei sen täydentävyyttä osoitettu riittävän hyvin ja että komissio ei todentanut ESIR-rahaston syrjäytysvaikutusta; korostaa, että samoja ongelmakohtia voitaisiin nostaa esiin myös EIP:n InvestEU-ohjelman puitteissa toteuttamista toimista; korostaa yksityisten investointien syrjäyttämiseen liittyviä riskejä, kuten riskipreemioiden keinotekoista alentamista erityisesti uusiutuvan energian kaltaisilla markkinoilla, mikä heikentää tehokkaita investointeja ohjaavia hintasignaaleja ja voidaan katsoa yhdeksi viherpesun muodoksi; kehottaa ottamaan käyttöön syrjäytysvaikutusta koskevat jälkiarvioinnit;

24.panee merkille, että EIP:n lainoihin liittyy toisinaan kaupallisia lainoja raskaampi hallinnollinen taakka; varoittaa, että liialliset raportointivaatimukset vähentävät EIP:n rahoituksen houkuttelevuutta yksityisen sektorin kannalta ja voivat karkottaa taloudellisesti kannattavia hankkeita; kehottaa EIP:tä julkaisemaan suunnitelmia rajoitusten vähentämiseksi; kehottaa komissiota ja EIP:tä arvioimaan, miten EIP:n markkinoilletuontiaikaa voidaan nopeuttaa ja miten rahoitustoimeksiantoja ja raportointivaatimuksia voidaan yksinkertaistaa vaarantamatta tarkastusstandardeja; pyytää EIP:tä raportoimaan markkinavajetta koskevasta näytöstä ja jälkiarvioiduista tuloksista, käsittelyajoista ja dokumentointitaakasta, kun otetaan huomioon EIP-ryhmän digitalisaatiota ja markkinoilletuontiaikaa koskevat aloitteet;

25.korostaa, että määrään perustuva raportointi mittaa tuotoksia eikä tuloksia; kehottaa EIP:tä jatkamaan ja jopa lisäämään tulossuuntautuneiden indikaattoreiden käyttöä, joista ilmenee esimerkiksi, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä on vältetty ja kuinka monta yksityisen sektorin pysyvää työpaikkaa on onnistuttu luomaan jokaista investoitua euroa kohti; kannattaa vertailuanalyysien tekemistä vertailukelpoisille toimille;

26.korostaa, että ilmastoa ja kestävyyttä koskevan raportoinnin on perustuttava todennettavissa oleviin tuotoksiin ja tuloksiin, mukaan lukien päästövähennyksiin, häiriönsietokyvyn paranemiseen ja vipuvaikutuksiin, joita tuetaan johdonmukaisilla salkunhoitomenetelmillä ja riippumattomalla arvioinnilla;

27.panee merkille EIP-ryhmän ennätyksellisen 38,3 miljardin euron koheesiorahoituksen vuonna 2024, mikä vastaa 48:aa prosenttia EU:n kokonaisrahoituksesta; kehottaa EIP:tä julkaisemaan aluekohtaisia tietoja vaikutuksista ja mahdollistamaan näin tehokkaan valvonnan;

28.kehottaa EIP:tä lisäämään monialaisten tavoitteidensa avoimuutta erottamalla selkeästi toisistaan EU:n asetuksissa säädetyt tavoitteet ja EIP:n itsensä määrittelemät tavoitteet; pyytää erittelemään yksityiskohtaisesti, miten eri tavoitteet kilpailevat resursseista; varoittaa, että päällekkäisten valtavirtaistamistavoitteiden jatkuvan kasautumisen seurauksena voi syntyä salkku, jonka koostumus on matemaattisesti mahdoton; kehottaa EIP:tä raportoimaan avoimesti kilpailevien toimintapoliittisten tavoitteiden välillä tehdyistä kompromisseista; muistuttaa, että valtavirtaistamistavoitteita olisi arvioitava niiden todellisen vaikutuksen perusteella; toteaa, että kun otetaan huomioon Euroopan nykyinen geopoliittinen tilanne ja siihen kohdistuvat turvallisuushaasteet, puolustus- ja turvallisuusinvestointeja olisi tehostettava, mukaan lukien ulkorajojen rajavalvontainfrastruktuurin tukeminen;

29.kehottaa EIP:tä ja EIR:ää tukemaan kyberturvallisuuteen, valvontaan ja digiteknologiaan tehtäviä investointeja EU:ssa, jotta Euroopan häiriönsietokyky paranee, ja lujittamaan olemassa olevia yhteistyömekanismeja ja suojaamaan keskeisiä palveluja;

30.vaatii, että EU:n ulkopuolelle myönnettävien EIP:n lainojen tasoon sovelletaan tiukkoja vaatimuksia avoimuudesta, petosten torjunnasta, seuraamusten noudattamisesta, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta ja että siinä otetaan huomioon palauttamissopimuksia koskeva yhteistyö ja että luotonanto on jatkossakin EU:n ulkopoliittisten tavoitteiden mukaista; vaatii tehostamaan ennakko- ja jälkitarkastuksia, mukaan lukien lopullisten tuensaajien jäljitettävyyttä, ja peräänkuuluttaa järeitä korruptionvastaisia toimia, avoimuuden lisäämistä ja täyden julkisen vastuuvelvollisuuden noudattamista EIP:n toimissa EU:n ulkopuolella;

31.on tyytyväinen Ukraina-välineen hyväksymiseen vuonna 2024 ja toteaa, että siinä noudatetaan EIP:n EU for Ukraine -aloitetta ja perustetaan EU:n talousarviovaroihin perustuva tukimekanismi; kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan, että maa saa jatkossakin tarpeitaan vastaavaa vakaata tukea; kehottaa EIP:tä varmistamaan Ukrainassa toteuttamiensa hankkeiden avoimuuden ja jäljitettävyyden; korostaa, että on tärkeää vahvistaa rahoitettujen toimien täytäntöönpanosta, seurannasta ja valvonnasta vastaavien Ukrainan viranomaisten hallinnollisia ja tarkastusvalmiuksia;

32.panee merkille, että EIP on maksanut Ukrainalle 2,3 miljardia euroa hätäapua ja hanketukea Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien; toteaa, että EIP:n maksettu vastuu Ukrainassa katetaan pääasiassa ulkoisen lainanantovaltuuden mukaisilla EU:n takauksilla4 Vuoden 2024 lopussa maksettu kokonaisvastuu oli 3 227,1 miljoonaa euroa (verrattuna 3 144,3 miljoonaan euroon vuoden 2023 lopussa) ja tästä määrästä 3 068,1 miljoonaa euroa (95 prosenttia) katetaan EU:n yleisvakuuksilla, 146,6 miljoonaa euroa (5 prosenttia) EU:n poliittisten riskien takauksilla ja 12,4 miljoonaa euroa riskinjakovaltuuksilla (verrattuna 2 962,7 miljoonaan euroon eli 94 prosenttiin, 166,8 miljoonaan euroon eli 5 prosenttiin ja 14,8 miljoonaan euroon eli yhteen prosenttiin vuoden 2023 lopussa).; korostaa, että EIP:n yksityiselle sektorille antama tuki on mahdollistanut ukrainalaisille pankeille lainanannon jatkamisen reaalitaloudelle; panee merkille, että EIP oli vuoden 2024 loppuun mennessä myöntänyt Ukrainassa sijaitseviin vastapuoliin 500,5 miljoonan euron edestä riskejä koskevia rahoitustakauksia, jotka katettiin myös kokonaan EU:n vakuuksilla; ottaa huomioon, että EIP:llä on edelleen paikallista toimintaa Ukrainassa ja että sen Kiovan toimiston henkilöstömäärää on vähitellen lisätty; kehottaa jälleen EIP:tä toimittamaan budjettivallan käyttäjälle ja asiaankuuluville tarkastuselimille säännöllisesti yksityiskohtaisia päivitettyjä tietoja EU:n takausten kattamien varojen maksamisesta ja täytäntöönpanosta;

33.panee merkille, että vuonna 2024 EIP-ryhmä valittiin yhdeksi keskeisistä toteutuskumppaneista Ukrainan investointikehykseen, joka on osa Ukrainan tukivälinettä ja jonka puitteissa EU myöntää 50 miljardia euroa vuosille 2024–2027 Ukrainan valtion talousarvion rahoittamiseen, investointien edistämiseen ja teknisen tuen antamiseen; toteaa, että kehys koostuu takauksista ja avustuksista eurooppalaisille ja muille kehitysrahoituslaitoksille ja että vähintään 2 miljardia euroa käytettävissä olevasta tuesta on tarkoitettu EIP:n lainanannon jatkamiseen julkiselle sektorille;

34.muistuttaa, että EIP on sitoutunut ehkäisemään ja torjumaan petoksia ja korruptiota EIP-ryhmän hankkeiden täytäntöönpanossa Ukrainassa; suhtautuu myönteisesti EIP:n yhteistyöjärjestelyihin Ukrainan korruptiontorjunta- ja tutkintaviranomaisten kanssa ja kehottaa EIP:tä sisällyttämään parlamentille antamaansa kertomukseen tietoja Ukrainaan liittyvien toimien lahjomattomuutta koskevista suojakeinoista, petosriskien lieventämismekanismeista ja takaisinperintämekanismeista ja varmistamaan toimintansa turvallisuuden ja luottamuksellisuuden; kehottaa jälleen varmistamaan, että rahoitustuen käyttöön liitetään tehokkaita valvontamekanismeja, ja katsoo, että tuettujen ja avustettujen hankkeiden ollessa kyseessä EIP:n olisi kyettävä valvomaan kaikkina aikoina selkeästi ja rajoituksetta kaikkia EU:n ulkopuolisia investointeja;

35.panee merkille, että EIP:n hallintoneuvosto on hyväksynyt EIP Globalin strategisen etenemissuunnitelman; panee lisäksi merkille EIP:n roolin Global Gateway -strategiassa sekä EIP:n kumppanuudet Team Europen ja YK:n kumppaneiden kanssa mahdollisimman suuren vaikutuksen aikaansaamiseksi paikalla; kehottaa EIP:tä ja jäsenvaltioita vahvistamaan eurooppalaisten kehityspankkien ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten roolia julkisten ja yksityisten investointien hyödyntämisessä jatkossakin; pyytää EIP:tä keskittymään EU:n ulkopuolisissa hankkeissaan myös keskeisimpiin julkisiin palveluihin;

36.ottaa huomioon, että Ukraina puolustautuu Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan ja että korruption vastaisia toimia on toteutettava mahdollisimman laajasti huomioiden samalla nämä poikkeukselliset olosuhteet; korostaa, että järeät petostentorjunta- ja korruptionvastaiset toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan säilyttää veronmaksajien luottamus ja varmistaa jatkuva julkinen tuki Ukrainalle; kehottaa EIP:tä varmistamaan, että Ukrainan tukivälineen varoihin sovelletaan tiukkoja tilintarkastusstandardeja; katsoo, että EIP:n olisi voitava valvoa rajoituksetta kaikkia EU:n ulkopuolisia investointejaan;

37.kehottaa EIP:tä varmistamaan kaikissa välittäjien, kumppanilaitosten ja täytäntöönpanoelinten kanssa tehdyissä sopimuksissa ja etenkin EU:n ulkopuolisten toimien osalta, että tilintarkastustuomioistuimella, Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) ja Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on tosiasialliset tiedonsaantioikeudet ja kirjausketjut ovat mahdollisuuksien mukaan saatavilla loppukäyttäjien tasolle asti EU:n taloudellisten etujen suojaamista koskevien EU:n sääntöjen mukaisesti;

38.panee merkille, että EIP-ryhmän nykyinen vastuuvelvollisuuden taso johtuu siitä, että EIP toimii kahdessa järjestelmässä, jossa komissio, tilintarkastustuomioistuin ja parlamentti päätöksellään EU:n talousarviota koskevan vastuuvapauden myöntämisestä valvovat välillisesti EU:n talousarviosta tuettuja toimia, kun taas EIP:n omista varoista rahoitetut toimet, joiden varat tulevat jäsenvaltioilta ja jotka muodostava yli kolme neljäsosaa EIP:n toimista, jäävät pitkälti järjestelmällisten ulkoisten tarkastusten sekä kansallisen ja Euroopan parlamentin valvonnan ulkopuolelle; toteaa myös, että EIP:hen ei kohdistu ulkoista pankkivalvontaa, toisin kuin Euroopan keskuspankkiin, jota valvoo yhteinen valvontamekanismi;

39.panee merkille, että EIP:llä on tiheä sisäinen vastuuvelvollisuusrakenne ja että ulkoinen tarkastaja valvoo EIP:n toimintaa ja kirjanpitojärjestelmää; myöntää, että tällainen rakenne on pitkälti kansainvälisten käytäntöjen mukainen; korostaa, että EIP:n perinteisen roolin laajentuessa monimutkaisten rahoitusvälineiden ja rahoitusta yhdistävien toimien lisääntyvän käytön ohella EIP:n avoimuus ja toimien julkisuus asetetaan usein kyseenalaiseksi, sen eettinen kehys ei ole optimaalinen, sen raportointi parlamentille on satunnaista, yhteistyö Euroopan oikeusasiamiehen kanssa on muuttunut ja nykyiset säännöt ja täytäntöönpanojärjestelyt rajoittavat tilintarkastustuomioistuimen toimintaa; korostaa, että tämän tilanteen ratkaisemiseksi EIP:n on toteutettava konkreettisia toimia, jotka vastaavat parlamentin päätöslauselmissaan toistuvasti esittämiä aiempia kehotuksia sekä valmiutta vuoropuheluun ja yhteistyöhön, kuten EU:n budjettivallan käyttäjä ja vastuuvapauden myöntävä viranomainen on tuonut esiin;

40.muistuttaa yhteyskomitean julkilausuman CC 1/2025 havainnoista, joissa yksilöidään virallisesti merkittäviä puutteita EIP:n ulkoisessa julkisessa tarkastuksessa; panee merkille ristiriidan, jossa EIP:n toimeksiantoa ja EU:n talousarviotakauksia laajennetaan mutta tarkastusvaltuuksia rajoitetaan edelleen; kehottaa EIP:tä ottamaan kansalliset ylimmät tarkastuselimet aktiivisesti mukaan, jotta varmistetaan vastuuvelvollisuus toimista, joihin tilintarkastustuomioistuimen valvonta ei nykyisellään ulotu, ja takaamaan vahvan vastuuvelvollisuuden ja tiukan valvonnan esimerkiksi säännöllisellä tietojenvaihdolla riskialoista ja tarkastussuositusten jatkotoimilla; muistuttaa, että perussopimusten muuttaminen on tarpeen, jotta tilintarkastustuomioistuimelle voidaan myöntää täysi ja rajoittamaton mahdollisuus tutustua tehtäviään hoitaessaan kaikkiin EIP:n toimiin ja siten varmistaa, että demokraattinen vastuuvelvollisuus vastaa EIP:n kehittyvää taloudellista riskiä;

41.on huolissaan siitä, että Northvolt AB ajautui konkurssiin, jota se haki Ruotsissa 12. maaliskuuta 2025 sen jälkeen, kun se oli saanut EIP:ltä huomattavan yli 942,6 miljoonan euron lainapaketin, joka allekirjoitettiin vuonna 2020 osana gigatehtaan laajentamiseen tarkoitettua velkarahoitusta; toteaa, että samankaltaisia riskejä näyttää liittyvän vastaaviin suuriin ja riskialttiisiin hankkeisiin, kuten Stegra-yhtiöön (aiemmin H2 Green Steel); kehottaa julkistamaan EIP:n riskinarvioinnit sekä jälkiarvioinnit, mukaan lukien taloudellisten vastuiden arvioinnin ja varhaisvaroitusindikaattoreiden riittävyyden heti, kun meneillään olevat prosessit mahdollistavat sen; vaatii Northvoltin tapauksesta karttuneiden kokemusten uudelleentarkastelua; kehottaa komissiota ja EIP:n hallintoneuvostoa ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla voidaan havaita varhaisessa vaiheessa lippulaivainvestoinneissa piileviä systeemiriskejä, jotta voidaan ehkäistä vastaavien tapausten toistuminen; kehottaa EIP:tä julkistamaan näiden ja muiden vastaavien sitoumusten riskinarviointiprofiilit, mukaan lukien hallintoon, keskittymiseen ja teknologiaan liittyvät riskit, riittävässä määrin kootusti ja luottamuksen säilyttävällä tavalla; kehottaa jälleen EIP:tä antamaan yksityiskohtaisia tietoja arviointi- ja päätöksentekoprosessista, joka toteutettiin ennen Northvolt AB:hen tehtyä investointia, ja tekemään selkoa siitä, miten tällainen keskeinen hanke epäonnistui siitä huolimatta, että EIP väittää seuraavansa rahoitustuen saajiaan asianmukaisesti ja jatkuvasti;

42.pyytää EIP:tä vahvistamaan stressitestien ja riskikeskittymien rajoituksia laajoissa strategisissa hankkeissa ja raportoimaan parlamentille yksittäisten suuririskisten lainanottajien kokonaisriskistä;

43.kehottaa EIP:tä arvioimaan järjestelmällisesti maksuviivästyksiä ja tuensaajien konkursseja ja raportoimaan niistä julkisesti koko lainasalkkunsa osalta; vaatii, että tällaiseen arviointiin olisi sisällyttävä perimmäisten syiden analyysi sen selvittämiseksi, johtuvatko epäonnistumiset riittämättömästä asianmukaisen huolellisuuden menettelystä, ulkoisista häiriöistä vai systeemisistä ongelmista hankkeiden valintamenetelmissä; korostaa, että avoin raportointi on olennaista, jotta voidaan arvioida rahalle saatavaa vastinetta ja säilyttää veronmaksajien luottamus;

44.vaatii painokkaasti tehostamaan eturistiriitojen ennaltaehkäisemiseen liittyviä toimia viimeaikaisten pyöröovitapausten ja Euroopan oikeusasiamiehen suositusten vuoksi; kehottaa tarkistamaan toimintasääntöjä, jotta voidaan valvoa tiukemmin EIP:n varapääjohtajien karenssiaikoja, antaa eettisen ja säännönmukaisen toiminnan toimikunnalle valtuudet ottaa käyttöön riskinhallintatoimenpiteitä ja vahvistaa selkeämmät säännöt EIP:n varapääjohtajien osallistumisesta päätöksentekoon, joka koskee heidän omia kotimaitaan; nostaa esiin äskettäin julkaistut tiedot, joissa yksilöidään viisi vuoden 2019 jälkeen sattunutta tapausta, joissa EIP:n keskeisten päätöksentekoelinten entisiä jäseniä on väitetysti ollut osallisina pyöröovitilanteissa, joista esimerkkinä mainittakoon tapaus, jossa EIP:n varapääjohtaja nimettiin erään sellaisen yhteisön hallituksen jäseneksi, jolle hän oli allekirjoittanut EIP:n edustajana lainan; toteaa, että karenssiajan kestoa on pidennetty 24 kuukauteen; muistuttaa, että hallituksen jäseniä pyydetään ilmoittamaan asiasta eettisen ja säännönmukaisen toiminnan toimikunnalle ja pyytämään hyväksyntää tulevia työtehtäviä koskeville neuvotteluille; on yhtä mieltä Euroopan oikeusasiamiehen kanssa siitä, että EIP:n eettisen ja säännönmukaisen toiminnan toimikunnan asemaa olisi vahvistettava; muistuttaa, että lieventäviä toimenpiteitä, kuten korvamerkitsemistä ja karenssiaikoja, olisi pidettävä kiistattomina;

45.panee huolestuneena merkille julkisuuteen vuodetun EIP:n sisäisen tarkastuksen, jossa todetaan, että eturistiriitoja koskevat säännökset vaativat merkittäviä parannuksia, esimerkiksi ilmeisten ja mahdollisten ristiriitojen huomiotta jättäminen osalta; korostaa, että EIP:n ja EIR:n hallinto- ja tarkastuselinten sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ovat ristiriidassa muiden monenvälisten kehityspankkien ja Euroopan keskuspankin kanssa ja niitä on oikaistava viipymättä; korostaa EIP:n ja Euroopan investointirahaston eettisten sääntöjen noudattamista koskevien toimintojen toimivallan, riippumattomuuden ja soveltamisalan puutetta sekä riskejä, joita aiheutuu arkaluonteisia henkilötietoja paljastavista monimutkaisista raportointisuhteista; kehottaa EIP:tä muokkaamaan sääntöjään vastaamaan monenvälisten organisaatioiden eettisen verkoston sääntöjä ja raportoimaan toteutetuista jatkotoimista;

46.on tietoinen siitä, että asetusta (EY) N:o 1049/20015 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30. toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2001/1049/oj). ei muodollisesti sovelleta EIP:hen ja että EIP:n avoimuuspolitiikkaa, jossa lähtökohtana on tietojen julkisuusolettama, on tarkoitus soveltaa erillään kyseisestä asetuksesta mutta linjassa sen kanssa; kehottaa EIP:tä vuoden 2026 avoimuuspolitiikan arvioinnin yhteydessä rajaamaan julkisuusolettaman koskemaan ehdottoman välttämättömiä ja perusteltuja tapauksia; kehottaa EIP:tä julkaisemaan hallintoneuvostonsa kokouksista yksityiskohtaisempia pöytäkirjoja, myös äänestystiedot ja hankekohtaiset perustelut, kunnioittaen kuitenkin oikeutettua luottamuksellisuutta, jos se on välttämätöntä;

47.panee merkille EIP:n valitusmekanismin käsittelemien tapausten määrän kasvun (113 tapausta vuonna 2024, 104 tapausta vuonna 2023 ja 97 tapausta vuonna 2022); korostaa, että valitusmekanismi on edelleen oma-aloitteinen riitojenratkaisuprosessi, joka on täysin osa EIP:n rakennetta mekanismin riippumattomuuden kustannuksella ja jonka havaintoja tarkistavat ja hyväksyvät samat hallintorakenteet, joita sen on tarkoitus valvoa; panee merkille, että nimitykset tehdään sisäisesti ilman ulkoista valvontaa; pitää valitettavana sitä, ettei hallintoneuvostolle ilmoiteta mekanismin yksittäisistä tapauksista vaan ainoastaan koostetut yhteenvedot kaksi kertaa vuodessa annettavissa kertomuksissa; kehottaa EIP:tä uudistamaan valitusmekanismiaan sen aidon riippumattomuuden ja ulkoisen vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi;

48.panee merkille tutkintajaoston (IG/IN) lisääntyneen työtaakan vuonna 2024 (244 uutta väitettä, joista 49 tutkintapyyntöä siirrettiin OLAFille ja EPPOlle); pitää valitettavana, että IG/IN-jaoston vuosikertomuksessa ei edelleenkään anneta riittävästi tietoa taloudellisten vaikutusten suuruudesta, kohteena olleista rahastoista ja tehtävistä, hanketyypeistä, lieventävistä toimenpiteistä tai asianomaisista jäsenvaltioista; kehottaa jälleen EIP:n ylitarkastajaa ja IG/IN-jaoston johtajaa parantamaan tietojen laatua ja ottamaan parlamentin mukaan, jotta voidaan paremmin edistää kyseessä olevien taloudellisten etujen suojaa, ja pyrkimään asianmukaiseen tasapainoon avoimuuden ja luottamuksellisuuden välillä; painottaa, että tällaiseen raportointiin olisi sisällyttävä perimmäisten syiden analyysi sen selvittämiseksi, johtuvatko epäonnistumiset riittämättömästä asianmukaisen huolellisuuden menettelystä, ulkoisista seikoista vai systeemisistä ongelmista hankkeiden valinnassa;

49.suhtautuu myönteisesti EIP-ryhmän yhteistyöhön OLAFin, EPPOn ja Europolin kanssa ja panee merkille sen ilmoittamat 29 lausuntopyyntöä OLAFille ja 20 lausuntopyyntöä EPPOlle vuonna 2024; suhtautuu myönteisesti EIP:n kiinnostukseen saada käyttöönsä komission Arachne-riskienpisteytysväline; kehottaa komissiota edistämään viipymättä tätä käyttömahdollisuutta, jotta petosten havaitsemista ja torjuntaa voidaan tehostaa kaikessa EIP:n toiminnassa;

50.panee huolestuneena merkille, että EIP:n itsenäinen poissulkemisjärjestelmä ja komission varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä eivät täysin vastaa toisiaan eivätkä ne ole automaattisesti vastavuoroisia; kehottaa EIP:tä mukauttamaan poissulkemispolitiikkansa vastaamaan täysin komission varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää päätöksentekostandardien, tulosten ja oikeussuojakeinojen osalta, mukaan lukien poissulkemispäätösten järjestelmällinen vastavuoroinen tunnustaminen, jos se on oikeudellisesti mahdollista; kehottaa jälleen EIP-ryhmää ja komissiota tekemään yhteistyötä, jotta ne voivat tunnistaa mahdolliset puutteet ja ehdottaa korjaavia toimia, joihin kuuluu nopeutettu menettely EIP:n poissulkemispäätösten täytäntöönpanemiseksi varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän kautta;

51.suhtautuu myönteisesti EIP:n pakotteiden noudattamista koskevaan ohjelmaan ja kehottaa sitä raportoimaan säännöllisesti pakotteiden valvonnasta ja niiden kiertämistä estävistä suojatoimista EIP:n rahoittamissa toimissa; kehottaa EIP-ryhmää parantamaan rahoituksen välittäjien tekemien pääomasijoitusten seurantamenettelyjä, riskipääomarahastot mukaan lukien;

52.panee merkille, että EIP julkaisi 10. kesäkuuta 2024 henkilöstösääntöjensä liitteen XII otsikolla ”Framework for recognition of trade unions at the European Investment Bank”, jossa käsitellään ammattiliittojen tunnustamisen puitteita Euroopan investointipankissa”; panee merkille EIP:n meneillään olevat toimet henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi, myös mielenterveyspalvelujen ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien kautta; kehottaa EIP:tä vahvistamaan monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevia toimintapolitiikkoja, mukaan lukien vammaisten henkilöiden osallisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien osalta; muistuttaa oikeudenmukaisen maantieteellisen tasapainon ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen merkityksestä rekrytoinnissa niin, että samalla varmistetaan, että ansioihin perustuva valintaperiaate on ensisijainen kriteeri, ja pyytää EIP:tä tiedottamaan maantieteellisestä ja sukupuolten edustuksesta kaikilla tasoilla;

53.muistuttaa väärinkäytösten paljastajien suojelun sekä vahvojen korruptiontorjuntakehysten merkityksestä;

54.ottaa huomioon, että tärkeimmät asiaankuuluvat tarkastustehtävät on annettu EIP:n tarkastuskomitealle; katsoo, että pätevien ulkopuolisten edustajien osallistuminen tarkastuskomitean tiettyihin tehtäviin voisi lisätä tarkastuskomitean analyysien objektiivisuutta;

55.panee merkille, että avoimuus on lisääntynyt ja tietojen saatavuus parantunut viime vuosina, ja mainitsee esimerkkinä pyrkimykset parantaa päätöksenteon dokumentointia, tarvittaessa myös vaadittujen enemmistöjen ilmoittamista; toteaa, että hankkeiden tasolla julkistaminen ja jäljitettävyys toteutuvat edelleen epätasaisesti, erityisesti sellaisten toimien osalta, joihin liittyy rahoituksen välittäjiä ja monimutkaisia takuurakenteita; kehottaa EIP:tä yhdenmukaistamaan sisäisiä indikaattoreitaan paremmin EU:n laajuisten kestävyysstandardien kanssa (esimerkiksi korjaamaan EIP:n ilmastotoimien osuuden ja EU:n vihreän omaisuuserien osuuden välisen eron); muistuttaa, että asianmukainen raportointi on avoimuuden välttämätön edellytys, ja pitää valitettavana, että raportointi parlamentille perustuu EIP:n pääjohtajan vapaaehtoiseen ja ajoittaiseen läsnäoloon joko täysistunnossa tai sellaisen valiokunnan kokouksessa, jolla on alakohtaista toimivaltaa;

56.panee merkille 2025 kehitysrahoituslaitosten avoimuusindeksissä esitetyt havainnot, jotka osoittavat, että EIP saa yleisistä avoimuusmittareista vähemmän pisteitä kuin muut monenkeskiset vertaiskehityspankit, kuten Maailmanpankki, Aasian kehityspankki ja Afrikan kehityspankki; panee kuitenkin merkille EIP:n marraskuussa 2025 julkaistussa ”Behind the Billions” -raportissa6 Publish What You Fund, ”Behind the Billions: Tracking the missing pieces of MDB climate finance data”, marraskuu 2025. yksilöidyt merkittävät vahvuudet, joiden mukaan EIP:n julkistamiskäytäntö on hyvä ja tekee sen ilmastorahoituksen lähes täysin jäljitettäväksi; korostaa, että EIP:n olisi nyt hyödynnettävä osoittamaansa johtajuutta tietojen kattavuudessa, jotta se voi toimittaa yksityiskohtaisia vaikuttavuustietoja ja standardoituja menetelmiä, joita tarvitaan sen investointien tehokkuuden ja rahalle saatavan vastineen todentamiseen;

57.on tietoinen siitä, että EIP:n lainoihin ei sovelleta samoja näkyvyysvelvoitteita kuin avustuksiin; pyytää kuitenkin EIP:tä varmistamaan, että sovellettavissa sopimus- ja oikeudellisissa kehyksissä säädetään avoimuudesta kaikkien EIP:n tuella rahoitettujen hankkeiden osalta sekä selkeästä maininnasta, josta ilmenee, että hankkeet rahoitetaan jäsenvaltioiden kansalaisten tuella, mikä on keino lisätä yleistä tietämystä EU:n investointien tuottamista konkreettisista hyödyistä ja vahvistaa veronmaksajien luottamusta julkisten varojen käyttöön;

58.nostaa jälleen esiin huomionsa veropetoksia, veronkiertoa ja -välttelyä koskevan politiikan täydellisen täytäntöönpanon merkityksestä; suhtautuu myönteisesti uuden verojen eheyteen liittyvän riskiluokitusvälineen testaamiseen vuonna 2024 hankkeiden veroriskien arvioimiseen ja odottaa innolla arviointia koko konsernin laajuisesta täytäntöönpanosta vuonna 2025; kehottaa jälleen EIP:tä pidättäytymään rahoittamasta tuensaajia tai rahoituksen välittäjiä, joiden on todettu osallistuneen veroja koskeviin väärinkäytöksiin tai joilla on suuri riski osallistua niihin, ja korostaa, että rajatylittäviin investointeihin ja monimutkaisiin veroympäristöihin liittyvä kaksinkertainen verotus rajoittaa investointeja;

59.pitää valitettavana, että Euroopan investointipankin rahoitustoiminnan valvonnasta annetun parlamentin vuosikertomuksen 20237 Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. toukokuuta 2025, Euroopan investointipankin rahoitustoiminnan valvonnasta – vuosikertomus 2023 (EUVL C, C/2026/574, 24.2.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/574/oj). jatkotoimet ovat viivästyneet, ja toteaa, että niistä on perinteisesti huolehdittu monien aiempien vuosien vakiintuneen käytännön mukaisesti; korostaa, että jäsennellympi ja ennakoitavampi yhteistyö hyödyttäisi molempia osapuolia; katsoo, että yhteisymmärryspöytäkirja tai toimielinten välinen sopimus on olennaisen tärkeä sellaisen tietojenvaihtoa, kuulemisia ja jatkotoimia koskevan yhteistyön käynnistämiseksi, jolla EIP:n kanssa jo pitkälti vakiintuneet käytännöt otettaisiin virallisesti käyttöön; suhtautuu myönteisesti EIP:n ilmoitettuun halukkuuteen käydä vuoropuhelua sen varmistamiseksi, että yhteistyö perustuu ennemmin ennakoitaviin institutionaalisiin sitoumuksiin kuin epävirallisiin järjestelyihin; kehottaa jälleen viimeistelemään ripeästi tämän järjestelyn; kehottaa etsimään lisää keinoja, joilla voitaisiin parantaa parlamentin, kansallisten parlamenttien ja ylimpien tarkastuselinten välistä koordinointia ja tehostaa kansalaisyhteiskunnan ja tiedeyhteisön kanssa harjoitettavaa tietojenvaihtoa, mikä lisäisi avoimuutta;

60.kannustaa EIP:tä toteuttamaan oikea-aikaisia jatkotoimia parlamentin suositusten soveltamiseksi ja raportoimaan saavutetuista tuloksista ja sen painopisteiden ja EU:n politiikkatoimien täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksista, erityisesti seuraavien osalta:a)EIP:n investointistrategian taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ja saavutetut tulokset, joilla edistetään sisämarkkinoiden tasapainoista ja vakaata kehitystä EU:n edun mukaisestib)toimet, joita on toteutettu eturistiriitojen, petosten, korruption ja muiden mahdollisten rikkomusten ehkäisemisen ja torjunnan tehostamiseksi;c)uudet toimenpiteet avoimuuden lisäämiseksi;d)toimenpiteet, joilla vahvistetaan tukea pk-yrityksille ja tukikelpoisille talouden toimijoille EU:n politiikkojen täytäntöönpanossa;

61.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle ja pyytää neuvostoa ja EIP:n hallintoneuvostoa keskustelemaan tässä päätöslauselmassa esitetyistä Euroopan parlamentin kannoista.