1.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka määrä vuonna 2023 oli 13,3 miljardia euroa (eli 6,9 prosenttia unionin koko talousarviosta); panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen noin 0,5 miljardin euron talousarvio oli noin 3,76 prosenttia unionin hallintomenojen kokonaismäärästä, mikä on vähemmän kuin vuoden 2023 osuus 3,9 prosenttia; korostaa, että unionin talousarvion tutkintaan liittyvissä tapauksissa kaikkien toimivaltaisten viranomaisten on noudatettava oikeudenmukaisen menettelyn periaatteita ja perusoikeuksia kaikilta osin;

2.toteaa, että varainhoitovuotta 2024 koskevassa vuosikertomuksessaan (jäljempänä ’tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus’) tilintarkastustuomioistuin tarkasti hallinnon alaan kuuluvan 70 tapahtuman otoksen eli yhtä monta tapahtumaa kuin tarkastettiin vuonna 2023; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen toteamuksen, että hallintomenoja ovat muun muassa henkilöstömenot ja eläkemenot, joiden yhteenlaskettu osuus hallintomenojen kokonaismäärästä oli vuonna 2024 noin 69 prosenttia, ja lisäksi kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot ja että sen tarkastukset ovat jo useamman vuoden ajan osoittaneet, että hallintomenoissa riski on yleisesti ottaen alhainen;

3.panee merkille, että tarkastetuista 70 tapahtumasta 16 (23 prosenttia) sisälsi virheitä mutta että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa kolmen virheen perusteella, että virhetaso oli alle olennaisuusrajan; panee merkille, ettei tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa todettu Euroopan unionin tuomioistuinta koskevia erityisiä ongelmia;

4.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimelle vuodeksi 2024 osoitetut kokonaismäärärahat olivat 503 837 531 euroa, joka on 3,66 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023; panee merkille, että kasvu liittyi pääasiassa vuodeksi 2024 ennakoituihin palkanmukautuksiin;

5.panee merkille, että henkilöstömenojen osuus Euroopan unionin tuomioistuimen talousarviosta on lähes 80 prosenttia ja että palkkojen päivitykset olivat vuonna 2024 arvioitua suuremmat; korostaa, että vaikka näiden korotusten kattamiseen ei tarvittu lisämäärärahoja, niiden toistuvuus herättää kysymyksiä siitä, onko talousarvio kestävä keskipitkällä aikavälillä monivuotisen rahoituskehyksen nykyisten rajoitusten puitteissa; kehottaa parantamaan monivuotista henkilöstö- ja menosuunnittelua heikentämättä tuomioistuimen riippumattomuutta;

6.panee Euroopan unionin tuomioistuimen vuoden 2024 vastuuvapautta koskevaan kyselyyn antamista vastauksista merkille, että talousarvion alustava yleinen toteutusaste vuoden 2024 lopussa oli 97,72 prosenttia eli sama kuin vuonna 2023 ja että tieto vuoden 2024 lopullisesta toteutusasteesta tulee saataville vuoden 2025 lopussa; panee merkille, että budjettivallan käyttäjälle toimitettiin kolme varainhoitoasetuksen 29 artiklan mukaista määrärahasiirtoa, joiden tarkoituksena oli siirtää lisämäärärahoja budjettikohtiin ”Laitteiden ja ohjelmistojen osto, niitä koskevat työt, kunnossapito ja ylläpito”, ”Päiväkoti” ja ”Kiinteistöt” muista budjettikohdista, pääasiassa budjettikohdasta ”Palkat ja korvaukset”;

7.on yhtä mieltä siitä, että Euroopan unionin tuomioistuimen kykyä selviytyä jatkuvasti kasvavasta työmäärästä ovat koetelleet yhtäältä talousarvion valmistelua koskevat komission suuntaviivat, joissa muiden kuin palkkoihin liittyvien menojen kasvu rajoitetaan enintään kahteen prosenttiin ja joissa suhtaudutaan kielteisesti uusia toimia koskeviin pyyntöihin, ja toisaalta se, ettei EPSO ole onnistunut tarjoamaan unionin toimielimille riittävän suurta kilpailun läpäisseiden hakijoiden joukkoa, josta ne voisivat rekrytoida työntekijöitä; panee lisäksi merkille, että Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä laittomasta hyökkäyssodasta johtuvat inflaatiovaikutukset aiheuttivat Euroopan unionin tuomioistuimelle edelleen talousarviopaineita esimerkiksi virkamatkojen kustannusten sekä tavara- ja palveluhankintojen hintojen nousun vuoksi; antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta sen toimenpiteistä, joilla lievennetään tällaisia vaikutuksia vähentämällä virkamatkojen määrää, hillitsemällä energiamenoja ja ennen kaikkea asettamalla hankkeet tärkeysjärjestykseen talousarvioennusteita laadittaessa; toteaa, että kaikkien unionin toimielinten on syytä parantaa talousarviohallintoaan ottamalla huomioon myös hintojen epävakauden, varsinkin energia-alalla, kun ne tekevät sopimuksia palveluntarjoajien kanssa; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta parantamaan edelleen kustannustehokkuutta ja ennakoivaa talousarviosuunnittelua, jotta voidaan säilyttää oikeudenkäytön laatu käytettävissä olevien resurssien puitteissa;

8.panee merkille, että keskimääräinen maksuaika piteni hieman, sillä se oli 23,1 päivää vuonna 2023 ja 23,7 päivää vuonna 2024, ja että sähköisesti vastaanotettujen laskujen osuus kasvoi 81 prosentista 88 prosenttiin vuodesta 2023 vuoteen 2024; panee Euroopan unionin tuomioistuimen vastineesta vuoden 2023 vastuuvapautta koskevassa parlamentin päätöslauselmassa esitettyihin huomautuksiin (jäljempänä ’seurantakertomus’) merkille, että ulkoisiin käännöstoimeksiantoihin liittyvien laskujen maksun ehtona on tarkastusprosessi, joka on tarpeen käännöksiltä vaaditun korkean laadun varmistamiseksi;

9.panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenten ja henkilöstön virkamatkamäärärahat vähenivät toisena vuonna peräkkäin siten, että vuonna 2023 ne olivat 638 000 euroa ja vuonna 2024 puolestaan 616 000 euroa eli 3,44 prosenttia vähemmän;

10.panee Euroopan unionin tuomioistuimen vastauksista vuoden 2024 vastuuvapautta koskevaan kyselyyn tyytyväisenä merkille sen pyrkimykset saattaa päätökseen tuomioistuinrakenteen uudistus, jossa unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuja koskeva toimivalta siirretään osittain unionin yleiselle tuomioistuimelle, ja panna uudet säännöt täytäntöön 1. lokakuuta 2024 alkaen; panee tässä yhteydessä merkille unionin yleisen tuomioistuimen rakenneuudistuksen, Euroopan unionin tuomioistuimen työjärjestyksen muutokset, unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen täytäntöönpanoa koskevien uusien käytännön määräysten hyväksymisen, oikeudenkäyntiasiakirjojen jättämistä ja tiedoksi antamista e-Curiassa koskevan uuden päätöksen hyväksymisen, uuden ohjelmiston (”yhden luukun järjestelmä”) kehittämisen ennakkoratkaisupyyntöjen nopeaa analysointia ja käsittelyä varten, oikeudellisten ratkaisujen tehokkuuden ja laadun parantumisen sekä unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamojen käytäntöjen yhdenmukaistamisen vuonna 2024; panee tyytyväisenä merkille, että uudistuksen voimaantuloa seuranneiden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana saatiin jo ensimmäinen osoitus työmäärän tasaisemmasta jakautumisesta kahden tuomioistuimen välillä, kun unionin yleiselle tuomioistuimelle siirrettiin 19 ennakkoratkaisua; panee merkille, että tuomioistuinrakenteen uudistuksen täytäntöönpanon ainoat lisäkustannukset (noin 805 000 euroa) liittyivät tietotekniikkaan, tarkemmin sanottuna yhden luukun järjestelmän kehittämiseen ja että henkilöstökulujen osalta uudistus ei vaikuttanut talousarvioon, koska toimia ja tehtäviä järjesteltiin uudelleen toimielimen sisällä; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta raportoimaan tuomioistuinrakenteen uudistuksen konkreettisista vaikutuksista tehokkuuteen, menettelyjen kestoon ja työmäärän jakautumiseen unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen välillä, myös digitaalisten välineiden vaikutuksesta käsittelyaikoihin ja työmäärän tasapuoliseen jakautumiseen; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta esittämään uudistuksesta seuraavaa vastuuvapausmenettelyä varten kattavan jälkiarvioinnin;

11.panee merkille, että vuonna 2024 unionin tuomioistuin antoi ratkaisun 12 asiassa, jotka koskivat unionin oikeuden ensisijaisuutta, ja että näistä 10 oli ennakkoratkaisuja ja kaksi rikkomistapauksia; toteaa jälleen, että unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteella on perustavanlaatuinen merkitys, sillä se varmistaa unionin oikeuden yhdenmukaisen tulkinnan ja soveltamisen kaikissa jäsenvaltioissa ja turvaa oikeusvaltioperiaatteen unionin keskeisenä arvona; painottaa, että unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate on unionin oikeusjärjestyksen kulmakivi, ja korostaa, että Euroopan unionin tuomioistuimella on keskeinen rooli oikeusvaltioperiaatteen puolustamisessa koko unionissa; toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden tasa-arvoa perussopimuksia sovellettaessa sekä niiden kansallista identiteettiä, joka on olennainen osa niiden poliittisia ja valtiosäännön rakenteita, myös alueellisen ja paikallisen itsehallinnon osalta.”;

12.panee Euroopan unionin tuomioistuimen vuoden 2024 vastuuvapautta koskevaan kyselyyn antamista vastauksista merkille, että unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettiin 920 uutta asiaa vuonna 2024 (821 vuonna 2023) ja että näistä 62,30 prosenttia oli ennakkoratkaisupyyntöjä ja 277 unionin yleisen tuomioistuimen päätöksistä tehtyjä valituksia; panee merkille, että unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi tulleiden uusien asioiden määrä väheni merkittävästi, sillä vuonna 2023 niitä tuli 1 271 ja vuonna 2024 enää 786, ja että vuoden 2024 asioista 35,88 prosentissa oli kyse unionin toimielinten säädöksiä koskevista kumoamiskanteista, 34,10 prosentissa immateriaalioikeuksia koskevista kanteista ja 9,67 prosentissa unionin toimielinten ja niiden henkilöstön välisistä riidoista;

13.on Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa yhtä mieltä siitä, että komission olisi perussopimusten valvojana seurattava sitä, noudattavatko jäsenvaltiot Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuja; toistaa Euroopan unionin tuomioistuimelle esittämänsä kehotuksen ottaa käyttöön tiukasti oman toimivaltansa puitteissa mekanismin jäsenvaltioiden parhaiden ja huonojen käytäntöjen tunnistamiseksi;

14.panee merkille, että unionin yleisen tuomioistuimen päätökseen saattamien käsittelyjen määrä kasvoi 992:een vuonna 2024 (904 vuonna 2023) ja että unionin tuomioistuimen päätökseen saattamien käsittelyjen määrä kasvoi 863:een vuonna 2024 (783 vuonna 2023), ja toteaa, että viimeksi mainittua kasvua nopeutti unionin tuomioistuimen tuomareiden ja julkisasiamiesten kolmen vuoden välein tapahtuva osittainen vaihtaminen vuonna 2024; panee lisäksi merkille, että unionin tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden määrä kasvoi 1 149 asiasta 1 206 asiaan vuosien 2023 ja 2024 välillä ja että samalla aikavälillä unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden määrä laski 1 438 asiasta 1 302 asiaan (joihin sisältyi yhdeksi ainoaksi asiaksi laskettu 404:n sisällöltään samanlaisen asian ryhmä), mitä selittää osin tiettyjen suurten asiakokonaisuuksien loppuun käsitteleminen;

15.panee samalla tyytyväisenä merkille, että asioiden ratkaisemiseen unionin tuomioistuimessa kiireellisessä menettelyssä keskimäärin kulunut aika lyheni 3,3 kuukauteen vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 4,3 kuukautta;

16.panee merkille, että unionin tuomioistuimen loppuun käsittelemien asioiden keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2024 oli 17,7 kuukautta, kun se vuonna 2023 oli 16,1 kuukautta, ja että tämä noin kuuden viikon pidentyminen johtui joidenkin asioiden monimutkaisuudesta ja laajuudesta (kuten unionin niin kutsuttua liikkuvuuspakettia vastaan vuonna 2020 nostetut kanteet, joiden käsittely saatiin päätökseen vuonna 2024); panee merkille, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomiolla tai määräyksellä päätettyjen asioiden keskimääräinen käsittelyaika piteni 18,2 kuukaudesta 18,5 kuukauteen vuosien 2023 ja 2024 välillä; korostaa, että oikeudenkäyntimenettelyjen oikea-aikaisuuden on säilyttävä keskeisenä tulostavoitteena, koska liian pitkät menettelyt vaikuttavat suoraan kansalaisten, kansallisten tuomioistuinten ja talouden toimijoiden oikeusvarmuuteen;

17.kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta tutkimaan yhteistyössä kansallisten tuomioistuinten kanssa ohjeistuksessa käytettäviä käytännön välineitä (kuten ohjeet, ennakkoratkaisupyyntöjen mallit ja verkkokoulutustilaisuudet), joilla tuetaan ennakkoratkaisuissa esitettyjen kysymysten selkeää ja tarkkarajaista muotoilua ja vähennetään siten tarpeettomien menettelyjen ja menettelyjen pitkittymisen riskiä;

18.antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta e-Curia-sovelluksen käytön lisääntymisestä, sillä kansallisten tuomioistuinten avaamien tilien määrä kasvoi 451 tilistä 566 tiliin vuosien 2023 ja 2024 välillä ja sovelluksen kautta jätettyjen oikeudenkäyntiasiakirjojen osuus nousi 91 prosenttiin unionin tuomioistuimessa ja 96 prosenttiin unionin yleisessä tuomioistuimessa;

19.suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin tuomioistuimen kehittämään tulosperusteiseen lähestymistapaan, jonka myötä se voi tehdä päätöksiä tavoitteidensa saavuttamisasteen perusteella, jota mitataan kullekin osastolle määritetyillä työmäärää ja toimintaa koskevilla indikaattoreilla (esimerkiksi kustannustehokkuus, hankkeiden toteutusaste, käyttäjätyytyväisyys ja resurssien optimointi); panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen käyttämät keskeiset tulosindikaattorit kattavat laajan joukon erityisiä aloja, jotka tukevat niitä viittä hallintotavoitetta, jotka liittyvät kahden tuomioistuimen asianmukaiseen toimintaan, digitalisaatioon ja uusiin teknologioihin, avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, monikielisyyteen ja henkilöstöhallintoon; korostaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen on varmistettava, että nämä indikaattorit ovat avoimia ja tulossuuntautuneita ja että niitä tarkastellaan säännöllisesti, jotta voidaan tukea tehokasta hallinnointia ja vastuuvelvollisuutta;

20.on tyytyväinen sen vuonna 2024 tarkistettuun käytäntöön tarkastella innovaatioaloitteista saatavia tuottoja, joiden osalta se arvioi nyt kustannuksia käyttämällä sellaisia parametreja kuin täytäntöönpano ja henkilöstön panos, vuotuinen ylläpito, alihankkijoiden kustannukset ja muuntyyppiset kustannukset sekä hyötyjä sellaisten parametrien avulla kuin ennakoidut tuotot, strategiset edut ja niiden käyttäjien määrä, joihin vaikutukset kohdistuvat; panee merkille, että vuonna 2024 Euroopan unionin tuomioistuin myös tarkisti perusteellisesti projektinhallinnan ja rahoituksen seurantaan käytettävän järjestelmänsä, jotta sen aikasidonnaisten digitalisaatiota koskevien konsulttipalvelujen täysipainoinen raportointi ja valvonta voidaan varmistaa vuoteen 2025 mennessä; pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla tästä asiasta;

21.panee Euroopan unionin tuomioistuimen vuotta 2024 koskevasta sisäisestä tarkastuskertomuksesta (jäljempänä ’sisäinen kertomus’) merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen sisäisen tarkastuksen osaston vuonna 2024 toteuttamat tärkeimmät tarkastustoimet koskivat sen infrastruktuurin turvallisuusjärjestelyjen parantamishanketta, kiinteistöinventaariohankkeita sekä kolmea tutkimusta aiheista Euroopan unionin tuomioistuimen inhimillisen pääoman tarpeiden muutokset generatiivisen tekoälyn aikakaudella, organisaatioiden ja niiden työntekijöiden pätevyys muuttuvassa toimintaympäristössä sekä työntekijöiden hyvinvointi ja kehitteillä olevat teknologiat; panee sisäisestä kertomuksesta tyytyväisenä merkille, että asianomaiset osastot toteuttivat toimia tarkastussuositusten täytäntöönpanemiseksi usein jo ennen tarkastusten päättämistä; panee lisäksi merkille, että vuoden 2024 ohjelman osalta vuonna 2025 oli käynnissä tietoteknisten lisenssien tarkastus sekä kaluste- ja laitehankintojen hallinnoinnin tarkastuksen viimeiset osiot; panee merkille, että viimeksi mainitun tarkastuksen osalta tilanteessa ei ole ilmoitettu muutoksista kahteen peräkkäiseen raportointikauteen; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta antamaan tulevaisuudessa taulukkomuodossa ajantasaisia tietoja seurannasta, joka koskee sisäisen tarkastuksen suositusten perusteella toteutettuja toimia, ja ilmoittamaan kunkin toimen ja suosituksen täytäntöönpanon tilan;

22.panee merkille, että vuoden lopun tilanteen mukaan vuosina 2023–2024 virkamiesten kokonaismäärä kasvoi 1 340:stä (58 prosenttia) 1 354:ään (60 prosenttia), väliaikaisten toimihenkilöiden määrä väheni 765:stä (33 prosenttia) 740:een (33 prosenttia) ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä väheni 198:sta (9 prosenttia) 173:een (7 prosenttia); panee merkille, että vuosina 2023–2024 toimien täyttöaste laski hieman 97,11 prosentista 96,70 prosenttiin ja henkilöstön vuotuinen vaihtuvuus laski 6,54 prosentista 6,32 prosenttiin ja että henkilöstöpoistumissa 41 prosentissa tapauksissa oli kyse eläköitymisestä;

23.toteaa, että unionin tuomioistuimessa on 27 tuomaria ja 11 julkisasiamiestä ja että unionin yleisessä tuomioistuimessa on 54 tuomaria; toteaa lisäksi, että vuoden 2024 osittaisen vaihtamisprosessin yhteydessä unionin tuomioistuimessa aloitti tehtävässään yhdeksän uutta tuomaria ja unionin yleisessä tuomioistuimessa kaksi uutta tuomaria; pitää valitettavana, että unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen sukupuolijakauma on edelleen hyvin epätasapainoinen; toteaa arvostavansa unionin yleisen tuomioistuimen presidentin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin puheenjohtajalle vuonna 2024 lähettämää kirjettä, jossa kehotettiin jäsenvaltioita ottamaan huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen tarve niiden nimittäessä ehdokkaita tuomareiden ja julkisasiamiesten korvaamiseksi; kehottaa jälleen jäsenvaltioita ottamaan huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen tarpeen niiden nimittäessä ehdokkaita tuomareiden korvaamiseksi ja varmistamaan samalla, että nimitykset perustuvat edelleen ansioihin, pätevyyteen ja riippumattomuuteen liittyviin kriteereihin;

24.panee merkille, että vuonna 2024 Euroopan unionin tuomioistuimen henkilöstöstä 60,70 prosenttia oli naisia ja 39,30 prosenttia miehiä; panee merkille, että naisten osuus oli suurin hallintoavustajien palkkaluokissa (69,14 prosenttia) ja valitettavasti alhaisin ylemmän johdon viroissa (35,71 prosenttia); panee myös merkille, että naisten osuus keskijohdon tehtävissä nousi 43,33 prosentista 51,61 prosenttiin vuosina 2023–2024; panee valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän vuoden 2024 toimintakertomuksesta tyytyväisenä merkille, että naisten edustus johtotehtävissä on kaiken kaikkiaan kasvussa, sillä se oli 37,50 prosenttia vuonna 2018 ja 48,70 prosenttia vuonna 2024; korostaa, että naisten jatkuva aliedustus ylemmän johdon tehtävissä on edelleen ongelma, ja kehottaa tuomioistuinta vahvistamaan edelleen kohdennettuja toimenpiteitä, joilla pyritään tukemaan naisten urakehitystä ja johtajuuteen keskittyviä urapolkuja noudattaen samalla kaikilta osin ansioihin ja avoimuuteen liittyviä periaatteita;

25.suhtautuu myönteisesti naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehtyä Euroopan neuvoston yleissopimusta (jäljempänä ’Istanbulin yleissopimus’) koskevan toimintasuunnitelman laatimiseen ja toteaa, että siinä mukautetaan toimenpiteitä ja annetaan suosituksia ja sen nojalla järjestetään tiedotus- ja koulutustoimia koko henkilöstölle häirintätapausten ehkäisemiseksi; panee merkille ilmoitetut lisätoimet, joita ovat muun muassa yhteistyön jatkaminen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn alalla toimivien kansallisten järjestöjen kanssa, uudet tiedotustoimet ja koulutustilaisuudet, joissa tuodaan esiin erityisesti mikroaggressioiden ja sukupuoleen perustuvien ennakkoluulojen vaikutusta; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenille ei ole pakollista koulutusta, kuten sen vuoden 2024 vastuuvapautta koskevaan kyselyyn antamista vastauksista käy ilmi; kehottaa siksi huolehtimaan siitä, että kaikki henkilöt, sekä henkilöstö että Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenet, osallistuvat naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä koskeviin pakollisiin koulutustilaisuuksiin;

26.panee tyytyväisenä merkille erilaiset toimet, joita Euroopan unionin tuomioistuin on toteuttanut henkilöstönsä keskuudessa muun muassa palvelukseenottovaiheessa parantaakseen tasa-arvoa, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja monimuotoisuutta (monimuotoisuus ja osallisuus); panee erityisesti merkille, että vuonna 2024 käynnistettiin uusi monimuotoisuutta ja osallisuutta koskeva koulutus, jossa keskitytään mikroaggressioiden ehkäisemiseen, ja että vuodesta 2025 alkaen on tarjottu kahta uutta koulutusta terveiden rajojen asettamisesta tuloksellisuuden parantamiseksi ja häirinnästä vapaasta ympäristöstä vastauksena Istanbulin yleissopimusta käsittelevän Euroopan unionin tuomioistuimen yksiköiden välisen työryhmän suosituksiin; panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin tuomioistuimen vuodesta 2022 alkaen toteuttamat vammaisille henkilöstön jäsenille räätälöidyt työtehtäviin, -aikoihin ja -tiloihin liittyvät tukitoimenpiteet, toimielimen osallistumisen vuonna 2024 järjestettyyn vammaistietoisuuden teemaviikkoon ja vammaisille harjoittelijoille vuodesta 2025 alkaen tarjottavan pilottiohjelman kehittämisen; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle viimeksi mainitun ohjelman tuloksista;

27.pitää myönteisenä sitä, että kaikki unionin kansallisuudet ovat edustettuina Euroopan unionin tuomioistuimen henkilöstössä; panee kuitenkin merkille, että tietyt kansallisuudet ovat muita enemmän edustettuina ja niistä osa suurestikin yliedustettuina; tukee Euroopan unionin tuomioistuinta sen pyrkimyksissä tehostaa tiedottamista avoimista toimista ja ilmoittaa niistä mahdollisimman laajasti toimielinten yhteisillä verkkosivustoilla, sosiaalisen median verkostoissa ja EPSOn kautta; panee seurantakertomuksesta merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on sitoutunut analysoimaan tietoja, jotka ovat olennaisia sellaisten kohdennettujen toimien täytäntöönpanon kannalta, joilla pyritään parantamaan sen henkilöstön, harjoittelijat mukaan luettuina, maantieteellistä edustusta; suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin tuomioistuimen pyrkimyksiin lisätä harjoitteluohjelmien tunnettuutta aliedustettujen jäsenvaltioiden kansallisten hallintojen ja pysyvien edustustojen keskuudessa; panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan juridisen koulutusverkoston (EJTN) puitteissa tarjottavien harjoittelupaikkojen osalta Euroopan unionin tuomioistuin sai vuonna 2024 hakemuksia kolmesta uudesta jäsenvaltiosta, jotka osallistuivat ensimmäistä kertaa sen kansallisille oikeusalan ammattilaisille tarkoitettuun pitkäkestoiseen koulutusohjelmaan;

28.antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta sen (oikeudellisen) monikielisyyden alalla vuonna 2024 toteuttamista toimista, kuten monikielisyyttä koskevan verkkosivuston viimeistelystä ja julkaisemisesta, ensimmäisen kesäkurssin järjestämisestä yhdessä muiden unionin toimielinten kanssa, jäsenvaltioiden kanssa tehdystä tiiviistä yhteistyöstä, jolla pyritään keräämään ulkoinen asiantuntijajoukko käännösten määrän kasvuun vastaamiseksi ja kaikkien kieliyhdistelmien kattamiseksi, freelancemarkkinoita koskevista tiedotustoimista sekä käännösalan digitaalisten (myös tekoälyyn liittyvien) välineiden käyttöä koskevien menettelyjen ja taitojen jatkuvasta päivittämisestä;

29.antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta sen toimista, joilla se on pyrkinyt ratkaisemaan henkilöstön palvelukseenottoon liittyviä haasteita ja tekemään Luxemburgia tunnetuksi työskentelypaikkakuntana vastavalmistuneiden nuorten keskuudessa; panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin tuomioistuimen panoksen alempien palkkaluokkien henkilöstölle takautuvasti 1. tammikuuta 2025 alkaen maksettavan asumiskorvauksen perustamiseen ja käyttöönottoon, Luxemburgiin palkattavalle henkilöstölle kohdennettujen EPSOn kilpailujen valmisteluun sekä tiedotustilaisuuksiin ja kesäkursseihin; kehottaa tiivistämään yhteistyötä EPSOn ja muiden toimielinten kanssa, jotta voidaan laajentaa pätevien ehdokkaiden joukkoa ja vahvistaa kilpailuun perustuvia valintamenettelyjä erityisaloilla; panee seurantakertomuksesta merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin toteutti toimielinten välisen korkean tason ryhmän puolesta hankkeen/kartoituksen selvittääkseen, olisiko mahdollista tehdä hankintasopimus määräaikaisista (enintään vuoden kestävistä) vuokramajoituspalveluista, joissa vuokra olisi markkinahintainen tai sitä alempi ja vuokran maksaisi henkilöstön jäsen suoraan; panee lisäksi merkille, että kartoitus oli onnistunut ja että työryhmä on näin ollen toimittanut osallistuville toimielimille yksikön tason sopimuksen, jolla Euroopan unionin tuomioistuin valtuutetaan käymään sopimusneuvotteluja kiinteistöistä niiden tahojen kanssa, jotka ovat esittäneet siihen soveltuvia hankkeita; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian etenemisestä;

30.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin otti palvelukseensa 201 harjoittelijaa yleisen (palkallisen) harjoitteluohjelman puitteissa; panee lisäksi merkille, että valituksi tulleista ehdokkaista 34 prosenttia hylkäsi Euroopan unionin tuomioistuimen tarjouksen, kun heille oli selvinnyt Luxemburgin elinkustannusten korkea taso; painottaa jälleen, että harjoittelujen olisi oltava palkallisia, kuten parlamentti on todennut laadukkaista harjoittelupaikoista EU:ssa 14. kesäkuuta 2023 antamassaan päätöslauselmassa (2020/2005(INL)), jossa vaaditaan kaikkien harjoittelujen palkallisuutta unionissa; panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen kaikki harjoittelijat saavat nykyään apurahan oleskelunsa aikana, pääasiassa Euroopan unionin tuomioistuimelta ja joissakin erityistapauksissa muista lähteistä; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin ottaa vain muutamia sellaisia harjoittelijoita (seitsemän vuonna 2024), joiden apuraha on peräisin muista lähteistä, ja vain lyhyiksi jaksoiksi;

31.panee merkille, että vuonna 2024 kirjattiin 17 työuupumustapausta, joista kahdeksan oli uutta, vuonna 2024 ilmoitettua ja yhdeksän vuonna 2023 ilmoitettua tapausta, ja toteaa, että nämä henkilöt saivat ammatillista tukea ja ohjausta; panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin oli vuonna 2024 edelleen edelläkävijä aloitteissa, joilla edistetään henkilöstön fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja puututaan työuupumukseen ja psykososiaalisiin riskeihin, ja toteaa, että näistä esimerkkejä ovat tapaamiset sosiaalityöntekijän tai psykologin kanssa, tietoista läsnäoloa ja digilaitteiden tasapainoista käyttöä käsittelevät luennot, terveyskysymyksiä käsittelevät työpajat ja valistustoimet, ensiapukoulutustilaisuudet ja kahden osa-aikaisen psykologin rekrytointi; panee merkille, että joustavien työjärjestelyjen, kuten Euroopan unionin tuomioistuimen etätyöjärjestelmän, käyttö on ollut menestys ja että sen perimmäinen tarkoitus on parantaa henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa;

32.panee merkille, että vuonna 2023 käynnistettiin hallinnollinen tutkimus henkilöstön jäsentä koskevasta väitetystä seksuaalisesta häirinnästä ja että tämän asian käsittely saatettiin päätökseen vuonna 2024 ja sen perusteella määrättiin seuraamus; panee merkille, että vuonna 2024 ei aloitettu uusia häirintää koskevia hallinnollisia tutkimuksia;

33.panee merkille, että maaliskuussa 2024 hyväksyttiin aiemmissa vastuuvapaussuosituksissa esitetyn pyynnön mukaisesti Euroopan unionin tuomioistuimen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevat uudet ammattieettiset säännöt, joissa otetaan huomioon tuomioistuimen arvot ja sitoutuminen korkeisiin eettisiin normeihin, ja panee merkille, että ammattieettiset säännöt sisältävät määräyksiä eturistiriidoista, lojaalisuusvelvollisuudesta sekä salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta, viranhoitoon kuulumattomasta toiminnasta, ammatillisesta toiminnasta palvelussuhteen päättymisen jälkeen, julkaisutoiminnasta ja häirinnän ehkäisemisestä ja että niitä sovelletaan myös kansallisiin asiantuntijoihin ja EJTN:n puitteissa toimiviin tuomioistuinharjoittelijoihin; panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on toteuttanut toimenpiteitä, jotta ammattieettiset säännöt voidaan esitellä ja selittää mahdollisimman laajasti ja jotta henkilöstö voidaan saattaa täysin tietoiseksi uusista säännöistä ja laajemmasta oikeudellisesta kehyksestä, johon ne kuuluvat, ja että ammattieettisiä sääntöjä ja henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva koulutus on pakollista uusille henkilöstön jäsenille ja vahvasti suositeltua Euroopan unionin tuomioistuimen koko henkilöstölle ja vuonna 2024 tällaisiin koulutuksiin osallistui yhteensä 561 henkilöä (eli 24,75 prosenttia Euroopan unionin tuomioistuimen kaikista virkamiehistä ja toimihenkilöistä); panee lisäksi merkille, että tällaista koulutusta oli tarjottu vuonna 2024 myös Euroopan unionin tuomioistuimen uusille jäsenille; panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin tuomioistuimen häirintäyhdyshenkilöiden verkoston, joka avustaa henkilöstön jäseniä häirintätapauksissa, sekä parhaiden kykyjen johtamisohjelman, jota tarjotaan erittäin lupaaville hallintovirkamiehille ja joka kattaa muun muassa eettisen johtamisen; kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta lisäämään asteittain ammattieettisiä sääntöjä koskevan koulutuksen tarjoamista poikkeuksetta kaikille henkilöstön jäsenille, jotta voidaan varmistaa, että koko toimielimellä on yhteinen käsitys eettisistä normeista;

34.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenten ja entisten jäsenten ammattieettisten sääntöjen hyväksymisen jälkeen jäsenten sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset on julkaistu verkossa, jotta vältetään mahdolliset eturistiriidat asioiden käsittelyssä; panee seurantakertomuksesta tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin allekirjoitti vuonna 2024 sopimuksen, jolla perustettiin niin kutsuttu toimielinten välinen eettinen elin, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa elimeen osallistuvien toimielinten jäsenten toimintaa sääntelevien yhteisten vähimmäisnormien laatiminen; toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimella on tarkkailijan asema kyseisessä elimessä oikeuslaitoksen riippumattomuuden säilyttämiseksi;

35.panee merkille sen vankat toimintaperiaatteet eturistiriitojen ja pyöröovi-ilmiön havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi toimielimessä ja toteaa, että uusissa ammattieettisissä säännöissä määritellään erityiset ja tiukemmat säännöt johtajille ja lakimiesavustajille; panee merkille, että vuonna 2024 käsiteltiin kolme henkilöstön jäsenten mahdollista eturistiriitaa koskevaa ilmoitusta mutta yksikään niistä ei edellyttänyt korjaavia toimia; panee lisäksi merkille, että 57 henkilöstön jäsentä ilmoitti vuonna 2024 aikomuksestaan työskennellä Euroopan unionin tuomioistuimen palveluksesta lähtemisen jälkeen ja että yhdellekään heistä ei asetettu karenssia; panee kuitenkin merkille, että erään ylempään henkilöstöön kuuluneen entisen jäsenen vuonna 2023 ilmoittamassa tapauksessa karenssiaika jatkui vuonna 2024; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimessa ei ilmoitettu yhdestäkään väärinkäytöksestä vuonna 2024;

36.panee seurantakertomuksesta merkille, että tuomareiden jäävääminen on jo nyt pakollista tapauksissa, joissa on todellinen tai näennäinen eturistiriita, ja että Euroopan unionin tuomioistuin käyttää eturistiriitojen ehkäisemiseen koeteltua mekanismia, jota sovelletaan jo Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenten valintaprosessissa mutta jonka kaikki vaikutukset tulevat käyttöön jäsenten aloittaessa tehtävänsä;

37.panee merkille, että vuonna 2024 kaikki Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenet asuivat Luxemburgissa perussäännön 14 artiklan mukaisesti;

38.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen verkkosivustolla on vuodesta 2018 lähtien julkaistu luetteloa sekä unionin tuomioistuimen että unionin yleisen tuomioistuimen jäsenten muista toimista ja että tällaiset toimet hyväksytään vain, jos ne ovat yhteensopivia tuomioistuimen jäsenten ammattieettisten sääntöjen vaatimusten ja heidän lainkäyttötoimintaan käytettävissä olemista koskevan velvollisuutensa kanssa; panee seurantakertomuksesta tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on sitoutunut analysoimaan mahdollisuuksia parantaa muista toimista julkaistujen tietojen laatua ja luettavuutta;

39.palauttaa mieliin parlamentin vuonna 2023 kaikille unionin toimielimille antaman suosituksen sopia virka-autojen käyttöä koskevasta yhtenäisestä järjestelmästä, jota sovelletaan horisontaalisesti; panee tältä osin seurantakertomuksessa merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, parlamentti ja komissio perustivat vuonna 2024 toimielinten välisen työryhmän, jonka tarkoituksena on vaihtaa tietoja aihetta koskevista käytännöistä ja määrittää keinoja sääntöjen yhdenmukaistamiseksi kunnioittaen samalla kunkin toimielimen riippumattomuutta ja erityispiirteitä; muistuttaa kannastaan, jonka mukaan ajoneuvoja ei pitäisi missään olosuhteissa käyttää mihinkään muuhun kuin Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenen tehtävien hoitamiseen; panee lisäksi seurantakertomuksesta merkille, että työryhmä on suorittanut asiasta vertailuanalyysin ja tarkastelee muita ajoneuvojen hallinnointiin liittyviä seikkoja; kehottaa työryhmää toimimaan tässä asiassa nopeasti ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle työnsä tuloksista ja päätelmistään mahdollisimman pian;

40.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin ei vuonna 2024 ilmoittanut yhtään petos-, korruptio- tai unionin varojen väärinkäyttötapausta; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen petostentorjuntastrategia on olennainen osa sen yhdennettyä sisäisen valvonnan ja riskinhallinnan kehystä ja että siinä keskitytään erityisesti tietojen luvattoman julkistamisen riskeihin; panee merkille, että sen sisäiseen säännöstöön sisältyy päätös unionin edun vastaisia petoksia, lahjontaa tai laitonta toimintaa koskevista tutkimuksista sekä väärinkäytösten paljastamista koskeva päätös ja suuntaviivat, mukaan lukien väärinkäytösten paljastajille tiedottamista ja heidän suojeluaan koskevat määräykset;

41.panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on sitoutunut lisäämään avoimuutta, oikeussuojan saatavuutta ja julkisuutta, minkä myötä se auttaa osaltaan vaalimaan kansalaisten luottamusta unionin toimielimiin, ja että se on sitoutunut samalla käsittelemään tasapainoisesti muita perustavanlaatuisia kysymyksiä, kuten tuomioistuimen toimintarauhaa, menettelyjen luottamuksellisuutta ja henkilötietojen suojaa; korostaa, että avoimuuden lisäämisen on myös vahvistettava yleisön luottamusta Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta jatkamaan toimiaan oikeuskäytäntönsä selkeyden, saavutettavuuden ja ennakoitavuuden parantamiseksi erityisesti tapauksissa, joilla on merkittäviä perustuslaillisia tai yhteiskunnallisia vaikutuksia; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin vakiinnutti vuonna 2024 unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen istuntojen suoratoistopalvelun Curia-verkkosivustolla ja paransi siten kansalaisten mahdollisuutta tutustua tuomioistuimen lainkäyttötoimintaan; on tältä osin tyytyväinen siihen, että vuonna 2024 toteutetun tuomioistuinrakenteen uudistuksen seurauksena ennakkoratkaisumenettelyn avoimuus on lisääntynyt, koska kirjalliset huomautukset voidaan julkaista Euroopan unionin tuomioistuimen verkkosivustolla kohtuullisen ajan kuluessa asian käsittelyn päättymisestä;

42.panee seurantakertomuksesta tyytyväisenä merkille, että vuonna 2022 käynnistetyn onnistuneen pilottihankkeen ja vuonna 2024 toteutetun työjärjestyksen päivittämisen jälkeen unionin tuomioistuin laajensi suoratoistopalvelun kattamaan viiden tuomarin jaoston käsittelemät tärkeät asiat sekä suullisten lausumien kuulemisten lähes reaaliaikaisen suoratoiston ja tuomioiden julistamista ja julkisasiamiesten lausuntoja koskevat suorat lähetykset; panee lisäksi merkille, että tuomioiden ja lausuntojen antamista koskevien istuntojen videotallenteet ovat olleet pysyvästi saatavilla 1. syyskuuta 2024 lähtien Euroopan unionin tuomioistuimen verkkosivustolla ja suullisten lausumien videotallenteet ovat saatavilla kuukauden ajan istunnon päättämisen jälkeen; panee tyytyväisenä merkille, että unionin yleinen tuomioistuin on toteuttanut vastaavia toimenpiteitä tarjotakseen yleisölle on laajemmat mahdollisuudet tutustua sen menettelyihin;

43.panee merkille, että vuonna 2024 Euroopan unionin tuomioistuin kirjasi 20 pyyntöä saada tutustua hallinnollisiin asiakirjoihin ja myönsi 15 tapauksessa oikeuden tutustua niihin; panee merkille, että Euroopan oikeusasiamiehen käsiteltävänä ei ollut yhtään Euroopan unionin tuomioistuinta koskevaa asiaa;

44.panee merkille, että vuonna 2024 talousarviomenot vähenivät vuoteen 2023 verrattuna 9 prosenttia tietotekniikkahankkeiden osalta ja 69 prosenttia kyberturvallisuushankkeiden osalta, kun taas tietoteknisten laitteiden osalta ne kasvoivat 16 prosenttia ja kyberturvallisuuspalvelujen, -lisenssien ja -laitteiden osalta 2 prosenttia; panee merkille, että tietotekniikkahankkeiden tapauksessa merkittävä väheneminen johtuu siitä, että tietyt kyberturvallisuushankkeet olivat edenneet operatiiviseen vaiheeseen vuonna 2024 ja niihin liittyvät menot sisältyivät näin ollen tavanomaisiin toimintamäärärahoihin;

45.antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta edistymisestä erilaisissa digihankkeissa vuonna 2024 ja mainitsee näistä päivitetyn yhdennetyn tiedon- ja asianhallintajärjestelmän SIGA-ohjelman käyttöönoton, tuomioistuimen HAN/Ares-nimisen sähköisen asiakirjarekisteri- ja hallinnointijärjestelmän lisääntyneen ja parantuneen käytön, digitaalisen EU Sign -allekirjoitusjärjestelmän käyttöönoton sekä Curia-sivuston ja InfoCuria-hakuvälineen uudistamisen; toteaa, että on tärkeää lisätä oikeudenkäyntiasiakirjojen sähköiseen jättämiseen ja tiedoksi antamiseen tarkoitetun e-Curia-sovelluksen käyttöä;

46.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin jatkoi prosessiensa automatisointia ottamalla vuonna 2024 käyttöön ohjelmistorobotiikkaa toistuvien tehtävien, kuten istuntojen litteroinnin ja laskujen maksamisen, hoitamiseen; odottaa, että ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen auttaa optimoimaan resurssien käyttöä kaikkialla Euroopan unionin tuomioistuimessa; toteaa, että toimielinten välinen yhteistyö on tärkeää Euroopan unionin tuomioistuimelle, sillä se saa tehokkuusetuja keskeisten tietoteknisten järjestelmien käytöstä asiakirjahallinnossa (HAN/Ares), henkilöstöhallinnossa (Sysper ja henkilöstöasiat), taloushallinnossa (SAP) ja muissa komission (tekoälyyn perustuvissa) järjestelmissä, esimerkiksi käännöspalveluissa (eTranslation);

47.panee kiinnostuneena merkille vuonna 2024 käynnistetyn pilottihankkeen, jossa kaikkien Euroopan unionin tuomioistuimen osastojen käyttöön tarjotaan tekoälyavustajia; korostaa, että on tärkeää varmistaa eettisten periaatteiden noudattaminen tekoälyvälineitä käytettäessä ja erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen vuonna 2024 hyväksymien tekoälysuuntaviivojen noudattaminen ja siten varmistaa ihmisen suorittama valvonta oikeudellisten menettelyjen riippumattomuuden periaatteen mukaisesti; korostaa, että tekoälyvälineiden käyttö oikeudellisessa ympäristössä ei saa koskaan korvata ihmisten oikeudellista päättelyä tai oikeudellista harkintavaltaa eikä heikentää tuomareiden henkilökohtaista vastuuta; korostaa tässä yhteydessä Euroopan unionin tuomioistuimen tekoälyä käsittelevän hallintoneuvoston valvontaroolia; antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta sen vuonna 2024 käyttöön ottamasta kattavasta koulutusohjelmasta, jonka aloitti koulutustilaisuuksia, tekoälyasiantuntijoiden vetämiä pyöreän pöydän keskusteluja, verkkoseminaareja ja tehokursseja sisältänyt tekoälyn teemakuukausi, ja toteaa, että näin otettiin ensimmäinen ja tärkeä askel pyrittäessä lisäämään henkilöstön tietoisuutta Euroopan unionin tuomioistuimen tekoälystrategiasta ja -suuntaviivoista ja tekoälystä yleensä; panee merkille, että henkilöstön jäsenet osallistuvat myös muutoksenhallintaa, tietämyksen siirtoa, mentorointia ja henkistä joustavuutta käsitteleville kursseille, joilla tuetaan sopeutumista uusiin teknologioihin; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta jatkamaan tällaisten koulutus- ja tiedotusohjelmien järjestämistä;

48.panee seurantakertomuksesta merkille, että uuden kyberturvallisuusasetuksen tultua voimaan vuoden 2024 alussa Euroopan unionin tuomioistuin laati kyberturvallisuutta koskevan toimintasuunnitelman ja toteuttaa parhaillaan siihen liittyviä tietotekniikkainfrastruktuurihankkeita; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin testaa hätätilanteista palautumista vuosittain vähintään kolme kertaa ja että näissä testeissä käydään läpi paikalliset järjestelmät, televiestintäpalvelut ja internetpalveluntarjoajan automaattinen vaihto varajärjestelmään;

49.panee merkille, että kyberturvallisuuden operatiivisia valmiuksia vahvistettiin edelleen vuonna 2024, jotta voitiin noudattaa asetusta (EU, Euratom) 2023/2841 ja puuttua kyberhyökkäysten kasvavaan määrään; panee merkille, että vuonna 2024 Euroopan unionin tuomioistuimeen ei tehty merkittäviä kyberhyökkäyksiä; panee huolestuneena merkille, että keskimäärin kuukaudessa kirjattiin ja analysoitiin 142 tietoturvapoikkeamaa, joista osa edellytti ihmisen toimia; korostaa, että kyberturvallisuus on olennaisen tärkeä strateginen investointi tuomioistuimen riippumattomuuden, tietojen eheyden ja oikeudellisen toiminnan jatkuvuuden turvaamisen kannalta, ja tähdentää siksi tarvetta tehdä kestäviä ja ennakoitavia investointeja kyberturvallisuusvalmiuksiin, henkilöstön koulutukseen ja toimielinten väliseen yhteistyöhön;

50.toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu saattoi vuonna 2025 päätökseen tutkimuksensa siitä, miten unionin toimielimet, elimet ja virastot käyttävät Amazon Web Servicesin ja Microsoftin Cloud II -sopimusten nojalla tarjoamia pilvipalveluja; panee lisäksi merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimelle ei annettu tämän tutkimuksen perusteella suosituksia;

51.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on jatkanut ”sisäänrakennetun saavutettavuuden” lähestymistavan soveltamista kaikissa tietotekniikkajärjestelmiensä muutoksissa ja kehittämistoimissa, ja toteaa tämän olevan osa sen kattavaa aloitetta, jolla pyritään lisäämään saavutettavuutta ja esteettömyyttä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kannalta sekä heidän osallisuuttaan; panee merkille, että Curia-verkkosivuston vuonna 2023 toteutetun tarkastuksen jälkeen Euroopan unionin tuomioistuin on parhaillaan ottamassa käyttöön teknologiaa sivuston saavutettavuuden parantamiseksi niin, että se soveltuisi laajalle käyttäjäkunnalle, kuten näkövammaisille, kuulovammaisille tai kehitysvammaisille henkilöille; pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla tästä asiasta;

52.panee seurantakertomuksesta merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen tilojen mahdollisimman tehokasta käyttöä koskevien kahden pilottihankkeen puitteissa järjestettiin vuonna 2024 useita työpajoja, joiden tuloksena kullekin yksikölle laadittiin kaksi niiden tarpeisiin räätälöityä sijoittelupiirustusta; panee merkille, että näiden hankkeiden seuranta on keskeytetty, jotta voidaan ensin arvioida tekoälyn integroinnin mahdollisia vaikutuksia Euroopan unionin tuomioistuimen työmenetelmiin ja sitä kautta tilojen ja toimistojen käyttöön;

53.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin jatkoi vuonna 2024 kattavan aloitteensa toteuttamista tilojen esteettömyyden ja inklusiivisuusasteen parantamiseksi vammaisten henkilöiden kannalta; panee erityisesti merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on laatinut pitkän aikavälin toimintasuunnitelman sen varmistamiseksi, että sen rakennukset täyttävät Luxemburgin lainsäädännön mukaiset esteettömyysvaatimukset 1. tammikuuta 2032 mennessä; arvostaa sitä, että Euroopan unionin tuomioistuin on laatinut luettelon infrastruktuurinsa osien korjaustarpeista ja tilannut arkkitehdilta toteutettavuustutkimuksen, jossa määritetään tarvittavat toimet; pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla tästä asiasta;

54.antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta sen jatkuvista toimista ja merkittävästä edistymisestä ympäristöjalanjälkensä pienentämisessä vuonna 2024, mistä ovat osoituksena sen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) vuoden 2015 perustasoon nähden aikaansaamat tulokset, joissa saavutettiin vähennyksiä kokoaikavastaavaa kohti ilmaistuna monentyyppisessä kulutuksessa/päästöissä (lämmitys: –37,5 prosenttia, sähkö: –29,3 prosenttia, paperi: –64,2 prosenttia, toimisto- ja ruokalajätteet: –40,4 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt: –26,7 prosenttia); panee merkille, että kokonaistilanne on parantunut verrattuna vuodelta 2023 ilmoitettuihin vähennyksiin; toteaa, että näiden tulosten ja markkinaolosuhteiden johdosta energiamenot olivat 18 prosenttia ennustettua pienemmät; antaa tässä yhteydessä tunnustusta kestävyyden kattavasta sisällyttämisestä Euroopan unionin tuomioistuimen riskinhallinta- ja vastuuvelvollisuuskehykseen, kuten sen EMAS-sertifioinnissa edellytetään;

55.on tyytyväinen siihen, että vuonna 2024 tehtiin merkittäviä investointeja Euroopan unionin tuomioistuimen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi, ja mainitsee näistä investoinneista lähes 1,5 miljoonaa euron arvoisen LED-valaistuksen laajan asennustyön ja yli 0,4 miljoonan euron arvoiset rakennusten eristystyöt; panee tyytyväisenä merkille, että kaikki ostettu sähkö on peräisin uusiutuvista energialähteistä ja että lämmitykseen käytetään biomassalla toimivaa kaukolämpöjärjestelmää; on tyytyväinen siihen, että Euroopan unionin tuomioistuin suunnittelee osallistuvansa sähkönhankintasopimuksiin varmistaakseen, että sen käyttämää vihreää energiaa on tulevaisuudessakin saatavilla;

56.antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta sen kestäviin hankintoihin soveltamasta tiukasta lähestymistavasta, jossa se luokittelee tarjouspyynnöt niiden ympäristölausekkeiden vaikutuksen perusteella (”light green”, ympäristönäkökohtien painoarvo vähäinen, ”medium green”, ympäristönäkökohtien painoarvo kohtalainen ja ”top green”, ympäristönäkökohtien painoarvo merkittävä), käyttää järjestelmällisesti ympäristötehokkuuden pakollisen itsearvioinnin kaltaisia välineitä ja konsultoi toimielinten välistä julkisten hankintojen neuvontapalvelua; panee merkille, että vuonna 2024 suurista, yli 60 000 euron arvoisista tarjouskilpailuista yksitoista koski ”vihreitä hankintoja” ja niistä kahdeksaan sisältyi merkittäviä ympäristölausekkeita; on erityisen tyytyväinen onnistuneesti täytäntöönpantuun uuteen ateriapalvelusopimukseen, jossa edellytetään kestäviä elintarvikekäytäntöjä ja jolla on ISO 14001 -sertifiointi, sekä siihen, että Euroopan unionin tuomioistuin saavutti tavoitteen rajoittaa selvästi alle 50 prosentin tavoitteen sellaiset tarjouskilpailut, joissa ympäristönäkökohdille annetaan vain vähäinen painoarvo (”light green”);

57.antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta sen kattavasta ja tehokkaasta henkilöstöä ja jäseniä koskevasta kestävän liikkuvuuden strategiasta; panee tässä yhteydessä merkille julkisen liikenteen käyttöä rajatylittävässä työmatkaliikenteessä ja Vel’Oh!-kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöä koskevien tukien jatkamisen sekä merkittävät infrastruktuuriparannukset, kuten useiden sähkö- ja hybridiajoneuvojen latauspisteiden asentamisen vuonna 2024;

58.panee merkille työmenetelmissä tapahtuneen merkittävän siirtymän kohti kestäviä käytäntöjä ja sen, että Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenet ovat merkittävästi lisänneet videoneuvottelujen käyttöä matkustamisen välttämiseksi, mistä on osoituksena on se, että tätä menetelmää käytettiin 131 kertaa vuonna 2024, kun vuonna 2019 sitä käytettiin vain kolmesti; panee tyytyväisenä merkille myös meneillään olevan prosessien digitalisoinnin, joka on ollut keskeinen tekijä Euroopan unionin tuomioistuimen paperinkulutuksen jyrkässä vähentämisessä sen ohella, että henkilökohtaisia tulostimia on vähennetty 80 prosenttia;

59.panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen yhteistyön muiden toimielinten kanssa ja erityisesti komission kanssa tehtyihin yksikön tason sopimuksiin perustuvat yhteiset sovellukset ja säilytyspalvelut sekä osallistumisen toimielinten välisiin hankintamenettelyihin, joiden ansiosta Euroopan unionin tuomioistuin on voinut optimoida kustannuksiaan ja resurssejaan; pitää tärkeänä Euroopan unionin tuomioistuimen toimielinten välistä yhteistyötä unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kyberturvallisuuspalvelun (CERT-EU) ja Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) kanssa, mukaan lukien osallistuminen välineitä, menetelmiä ja tiedotusta käsitteleviin teknisiin neuvoa-antaviin ryhmiin sekä CERT-EU:n generatiivista tekoälyä koskevaan aloitteeseen;

60.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on tehnyt useita yksikön tason sopimuksia tietoteknisen infrastruktuurin ylläpidosta, henkilöstöhallinnon työkalujen käytöstä, joidenkin henkilökohtaisten etuuksien maksamisesta ja HAN/Ares-asiakirjahallinnointijärjestelmän käytöstä; suhtautuu myönteisesti unionin muiden toimielinten käännöspalvelujen kanssa tehdyn vuotuisen rahoitussopimuksen uusimiseen; panee merkille, että se allekirjoitti vuonna 2024 kaksi yhteisymmärryspöytäkirjaa komission ja parlamentin kanssa eli yhteisymmärryspöytäkirjan taloudellisen taakan jakamisesta, joka liittyy etätestausvälineen käyttöön toimielinten yhteisessä akkreditointikokeessa, ja yhteisymmärryspöytäkirjan kustannusten jakamisesta tulkkauspalvelujen yhteisissä tiedotustoimissa;

61.arvostaa sitä, että Euroopan unionin tuomioistuin tekee täyttä yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Euroopan oikeusasiamiehen kanssa; panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen kumppanuuden EJTN:n kanssa ja toteaa sen auttavan Euroopan unionin tuomioistuinta sen työssä vaalia yhteistä oikeuskulttuuria kaikkialla unionissa, taata unionin oikeuden johdonmukainen ja yhtenäinen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja vahvistaa keskinäistä luottamusta kansallisten oikeuslaitosten ja Euroopan unionin tuomioistuimen välillä; arvostaa tältä osin Euroopan unionin tuomioistuimen järjestämiä vuotuisia kokouksia kansallisten tuomioistuinten yhteyshenkilöiden kanssa, temaattisia ryhmiä, verkkoseminaareja sekä Euroopan unionin tuomioistuimen edustajien ja kansallisten tuomioistuinten edustajien puolin ja toisin tekemiä vierailuja; panee erityisesti merkille Brysselissä vuonna 2024 järjestetyn EJTN:n yhteyshenkilöiden vuosikokouksen, unionin yleisen tuomioistuimen valtuuskunnan vierailun Varsovaan sekä tuomareiden vuosikokouksen, jonka yhteydessä Euroopan unionin tuomioistuimessa järjestettiin erityinen konferenssi vuoden 2004 laajentumisen 20-vuotispäivän kunniaksi; panee lisäksi seurantakertomuksesta merkille, että vuonna 2024 seminaareihin osallistui aiempaa suurempi määrä tuomareita ja että Euroopan unionin tuomioistuimen pitkäkestoisiin koulutusohjelmiin tuli hakemuksia kolmen sellaisen jäsenvaltion kansallisilta oikeusalan ammattilaisilta, joista ei aiemmin ole saatu hakemuksia;

62.pitää myönteisenä, että Euroopan unionin tuomioistuin ja parlamentti ovat päättäneet järjestää vuotuisia kokouksia, joissa on tarkoitus käydä vuoropuhelua yhteistä etua koskevista aiheista, kuten hallinnosta, oikeusjärjestelmän parantamismahdollisuuksista tai kansalaisten käsityksestä oikeusvaltioperiaatteesta; panee merkille, että ensimmäinen tällainen kokous pidettiin maaliskuussa 2024;

63.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin järjestää säännöllisesti vierailuja ja vuonna 2024 niihin osallistui yhteensä 16 319 vierailijaa; panee merkille, että näistä vierailijoista noin 2 500 osallistui Euroopan unionin tuomioistuimen avointen ovien päivään kyseisenä vuonna; panee lisäksi merkille, että tavallisten vierailujen ohella tuomioistuin järjestää myös virtuaalivierailuja; panee merkille, että 7 prosenttia kaikista Euroopan unionin tuomioistuimen vierailijoista vuonna 2024 oli virtuaalivierailijoita ja 43 prosenttia oli opiskelijoita;

64.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin tehosti vuonna 2024 pyrkimyksiään olla vuorovaikutuksessa unionin kansalaisten kanssa lisäämällä näkyvyyttään sosiaalisessa mediassa; panee merkille, että vuoden 2024 lopussa tuomioistuimen LinkedIn-tilin tilaajien määrä kasvoi 26 prosenttia ja tuomioistuimen viestipalvelu X:ssä (aiemmin Twitter) olevien kahden tilin seuraajien määrä 2,5 prosenttia ja että sen YouTube-kanavan videoiden saamat katselukerrat kasvoivat 137 prosenttia ja sen YouTube-tilaajien määrä nousi yli 329 prosenttia edellisvuoteen verrattuna; panee merkille, että katselukertojen ja tilaajien jyrkkä kasvu johtui osittain Euroopan unionin tuomioistuimen järjestämästä mainoskampanjasta;

65.panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin käynnisti vuonna 2024 tutkimuksen läsnäolonsa laajentamisesta sosiaalisessa mediassa ja että tutkimuksen tuloksena se päätti avata tilit Instagramissa, Blueskyssä, Threadsissa ja WhatsAppissa vuonna 2025;

66.panee tyytyväisenä merkille muut Euroopan unionin tuomioistuimen keskeiset toimet ja suunnitelmat avoimuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi ja oikeusalan ammattilaisten, tiedotusvälineiden ja suuren yleisön (myös nuorempien sukupolvien) tarpeisiin vastaamiseksi, kuten Euroopan unionin tuomioistuimen verkkosivuston uudistuksen, jossa sivusto siirtyi käyttämään uutta (yhtä ainoaa) hakukonetta, uuden monikielisen verkkotelevisioalustan, jolla on Euroopan unionin tuomioistuimen työtä ja päätöksiä koskevaa sisältöä, sosiaalisen median videoiden julkaisemisen, Euroopan unionin tuomioistuimen lehdistötiedotteissa käytetyn kielen yksinkertaistamisen ja Euroopan unionin tuomioistuimen vuosikertomusten tarkistamisen oikeuskäytäntökatsausten ja tilastojen selkeyttämiseksi.