1.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka määrä vuonna 2024 oli 13,3 miljardia euroa (eli 6,9 prosenttia unionin koko talousarviosta); panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen noin 0,2 miljardin euron talousarvio on noin 1,5 prosenttia kaikista unionin hallintomenoista;

2.toteaa, että varainhoitovuotta 2024 koskevassa vuosikertomuksessaan (jäljempänä ’tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus’) tilintarkastustuomioistuin tarkasti hallinnon alaan kuuluvan 70 tapahtuman otoksen eli yhtä monta tapahtumaa kuin tarkastettiin vuonna 2023; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen toteamuksen, että hallintomenoja ovat muun muassa henkilöstömenot ja eläkemenot, joiden yhteenlaskettu osuus hallintomenojen kokonaismäärästä oli vuonna 2024 noin 69 prosenttia, ja lisäksi kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot ja että sen tarkastukset ovat jo useamman vuoden ajan osoittaneet, että hallintomenoissa riski on yleisesti ottaen alhainen;

3.panee merkille, että 70 tapahtumasta 16 (23 prosenttia) sisälsi virheitä mutta että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa kolmen virheen perusteella, että virhetaso oli alle olennaisuusrajan;

4.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tarkastaja, jotta voidaan varmistaa, että tilintarkastustuomioistuimeen sovelletaan samoja avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja riippumattomuuden periaatteita, joita se soveltaa omiin tarkastuskohteisiinsa;

5.panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 24/2024 ja sen havainnot ja suositukset unionin virkamieskunnan työsuhteen sääntelykehyksestä; muistuttaa pitävänsä tärkeänä, että hallintomenoja tutkitaan perusteellisemmin, ja toistaa kehotuksensa sisällyttää tarkastustyöhön kattavat tiedot kaikista toimielimistä, jotta voidaan luoda johdonmukainen perusta yhdenmukaiselle vastuuvapausmenettelylle; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla mahdollisista tähän asiaan liittyvistä aloitteista;

6.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen 1. lokakuuta 2025 antaman ilmoituksen, että se ottaa varainhoitovuodesta 2025 alkaen käyttöön tarkistetun tarkastustavan yhteisyrityksiä varten; panee merkille, että muutos johtui muun muassa henkilöstökapasiteetin rajoituksista ja siitä, että komission sisäinen tarkastus, joka oli aiemmin huolehtinut yhteisyritysten tarkastuksista, lopetti Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman yhteisyritysten tarkastukset, mikä rajoitti täydentävän tarkastusvarmuuden saatavuutta; panee lisäksi merkille, että uudessa tarkastustavassa on määritelty tarkastusotoksen asianmukainen koko, yhdenmukaistetaan tarkastustyö kaikissa yhteisyrityksissä ja annetaan kaksi erillistä tarkastuslausumaa, joiden tueksi annetaan muita temaattisia kertomuksia ja erityiskertomuksia; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että tarkistettu menetelmä pannaan täytäntöön oikea-aikaisesti ja että se täyttää edelleen korkeimmat vaatimukset, jotka koskevat tarkastusten laatua, luotettavuutta ja varmuutta unionin taloudellisten etujen suojaamisesta;

7.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kokonaistalousarvio (C1-määrärahat) vuodelle 2024 oli 185 655 890 euroa, mikä vastaa 6,05 prosentin lisäystä verrattuna 175 059 922 euroon vuonna 2023; toteaa, että lisäys johtui pääasiassa palkkojen mukautuksista; panee merkille, että vuonna 2024 määrärahoista 89,50 prosenttia (enemmän kuin 88,50 prosenttia vuonna 2023) käytettiin tilintarkastustuomioistuimen jäseniin ja henkilöstöön liittyviin kuluihin ja 10,50 prosenttia (vähemmän kuin 11,60 prosenttia vuonna 2023) kiinteistöihin, laitteisiin ja sekalaisiin menoihin;

8.panee merkille, että vuonna 2024 maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen käyttöasteet olivat edelleen korkeat ja lähes samat kuin vuonna 2023 ja että vuonna 2024 määrärahojen käyttöaste oli 97,30 prosenttia ja maksujen osuus sitoumusten kokonaismäärästä 94,81 prosenttia; toteaa, että vuoden lopussa peruuntuneiden määrärahojen määrä kasvoi vuoden 2023 noin 3,4 miljoonasta eurosta 4,4 miljoonaan euroon vuonna 2024; antaa tilintarkastustuomioistuimelle tunnustusta siitä, että se piti laskujen keskimääräisen maksuajan alle 11 päivässä vuonna 2024; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta noudattamaan tiukkaa menokuria, asettamaan edelleen etusijalle toiminnan tehokkuuden ja vähentämään edelleen määrärahojen peruuttamista vuoden lopussa ja parantamaan tällä tavoin sen määrärahojen käytön tehokkuutta ja rahalle saatavaa vastinetta;

9.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin teki vuoden aikana säännöllisesti talousarvion uudelleentarkasteluja ja että niiden tuloksena vuonna 2024 tehtiin 29 määrärahasiirtoa, joiden kokonaismäärä oli noin 4,5 miljoonaa euroa eli vähemmän kuin noin 5,7 miljoonaa euroa vuonna 2023; toteaa, että nämä siirrot olivat tarpeen muun muassa tietotekniikkahankkeita (+20,28 prosenttia), tilojen kunnostusta (+560,18 prosenttia) sekä teknisiä tarvikkeita ja laitteistoja (73,53 prosenttia) koskevien budjettikohtien vahvistamiseksi; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen talousarvion valvontavaliokunnan vuoden 2024 talousarvion vastuuvapausmenettelyä varten lähettämään kyselyyn antamien vastausten mukaan uudelleenkohdentaminen oli tarpeen myös budjetoitua korkeamman inflaatiotason ja siitä johtuvien uusiin ja voimassa oleviin sopimuksiin vaikuttavien indeksimuutosten vuoksi;

10.panee merkille, että kyselyn mukaan Venäjän Ukrainaa vastaan käymän laittoman hyökkäyssodan vaikutukset olivat havaittavissa tilintarkastustuomioistuimessa, sillä tavaroiden, palvelujen ja logistiikan kustannukset nousivat inflaation vuoksi vuonna 2024; pitää hyvänä sitä, että tilintarkastustuomioistuin pyrkii torjumaan tällaisia vaikutuksia laatimalla jo ennen julkisten hankintojen avaamista kilpailulle yksityiskohtaisempia analyyseja, joilla varmistetaan realistinen suunnittelu ja tehokkaat hankinnat; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen energiankulutuskustannukset (budjettikohta nro 2024) laskivat vuonna 2024 merkittävästi eli 887 827 euroon 1 556 671 eurosta vuonna 2023, mikä johtui pääasiassa kiinteän sähkön hinnan alenemisesta asianomaisen palveluntarjoajan kanssa tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti; toteaa, että kaikkien unionin toimielinten on syytä parantaa talousarviohallintoaan, myös ottamalla huomioon hintojen epävakaus, varsinkin energia-alalla, kun ne tekevät sopimuksia palveluntarjoajien kanssa;

11.panee merkille, että vuodelta 2024 vuodelle 2025 siirrettiin ilman eri toimenpiteitä yhteensä noin 9,9 miljoonan euron sitoumukset talousarvion osastossa 1 ja noin 8,4 miljoonan euron sitoumukset talousarvion osastossa 2 muun muassa virkamatkojen, täydennyskoulutuksen ja kääntämisen kustannusten kattamiseksi; panee merkille, että 602 000 euroa siirrettiin päätöksellä seuraavalle varainhoitovuodelle ja että tämä määrä liittyy budjettivallan käyttäjien hyväksymään määrärahasiirtoon tilintarkastustuomioistuimen K1-rakennuksen hissien korvaamiseksi uusilla;

12.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten ja henkilöstön virkamatkoihin budjetoidut määrärahat (C1) olivat 2 860 000 euroa vuonna 2024 (2 722 000 euroa vuonna 2023); toteaa, että näistä määrärahoista sidottiin 2 469 344 euroa, joista 2 184 344 euroa maksettiin vuonna 2024 (eli käyttöaste oli 88,46 prosenttia);

13.panee tyytyväisenä merkille, että kyselyn mukaan tilintarkastustuomioistuimen julkaisuja koskevan budjettikohdan määrärahat vähenivät 810 000 eurosta (vuonna 2014) 300 000 euroon (vuonna 2024) sekä sen vuoksi, että kertomusten laatiminen tilintarkastustuomioistuimen sisällä lisääntyi, että julkaisujen virtuaalisen levittämisen vuoksi; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen arviot tätä budjettikohtaa varten seuraaviksi varainhoitovuosiksi ovat edelleen pienentyneet; panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen pyrkimyksen vähentää tulkkauksen ja asiantuntijapalvelujen (kuulemiset, tutkimukset jne.) määrärahoja sekä suunnitelman poistaa käytöstä kiinteät puhelinlinjat lisäsäästöjen aikaansaamiseksi;

14.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen vastauksen eri seikkoihin, joita vastuuvapauden myöntävä viranomainen toi esiin vuoden 2023 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä (jäljempänä ’seurantakertomus’), ja pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimessa käynnissä olevaa työtä sen virkamatkoja koskevan ohjeistuksen tarkistamiseksi, jotta muun muassa kustannustehokkuus ja tavat minimoida ympäristövaikutukset voidaan huomioida ennakoivasti (eli virkamatkan valmistelun yhteydessä); kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tältä osin saavutetusta edistyksestä;

15.panee tyytyväisenä merkille ulkoisen tarkastajan ilmoituksen, jonka mukaan myönnetyt varat oli käytetty aiottuihin tarkoituksiin ja tulojen ja menojen hyväksyjien käyttöön ottamat valvontamenettelyt antoivat tarvittavat takeet sen varmistamiseksi, että rahoitustapahtumat olivat sovellettavien sääntöjen ja määräysten mukaisia;

16.korostaa, että tilintarkastustuomioistuin on unionin ulkoinen tarkastaja ja unionin talousarviota koskevan riippumattoman taloudellisen vastuuvelvollisuuden kulmakivi; painottaa, että tilanteessa, jossa unionin menot, lainanottotoimien määrä ja uusien rahoitusvälineiden monimutkaisuus ovat kasvaneet ennennäkemättömällä tavalla, tilintarkastustuomioistuimelle on annettava resurssit, jotka ovat oikeassa suhteessa sen tarkastusvaltuuksien laajuuteen ja monimutkaisuuteen nähden; kannattaa tilintarkastustuomioistuimen jatkamaa menokuria; kehottaa budjettivallan käyttäjiä varmistamaan tulevia talousarvioita hyväksyessään, että tilintarkastustuomioistuimella on riittävät resurssit valvoa unionin nopeasti laajenevaa rahoitusrakennetta;

17.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin harjoitti toimintaansa yhteensä 3 176 päivää jäsenvaltioissa ja unionin ulkopuolella, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 4 897 päivää, ja että 1 244 päivää käytettiin unionin toimielimissä, virastoissa ja elimissä sekä muissa kansainvälisissä järjestöissä ja yksityisissä tarkastusyrityksissä, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 1 370 päivää;

18.panee merkille, että vuoden 2024 aikana tilintarkastustuomioistuin julkaisi kaksi vuosikertomusta, kolme erityisvuosikertomusta, 28 erityiskertomusta, neljä katsausta ja kolme lausuntoa eli yhteensä 40 julkaisua (vähemmän kuin vuonna 2023, jolloin julkaisuja oli 45); panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin keskittyi vuonna 2024 erityiskertomuksissaan ja katsauksissaan päivänpolttaviin haasteisiin, joita unionilla on edessään sellaisissa keskeisissä kysymyksissä kuin koheesiopolitiikan rahoitusvälineet, kansalaisjärjestöille myönnettävän unionin rahoituksen avoimuus, unionin petostentorjuntaelimet, kaasun toimitusvarmuus, investoinnit tekoälyyn, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, elpymis- ja palautumistukivälineen hyödyntäminen, siirtyminen päästöttömiin autoihin, pakolaisten tukeminen Turkissa ja vetyä koskeva unionin teollisuuspolitiikka; panee lisäksi tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen suunnittelemat kertomukset elpymis- ja palautumistukivälineestä avoimuuden ja jäljitettävyyden kaltaisilla aloilla samoin kuin unionin petostentorjuntarakenteesta ja -strategiasta sekä unionin tuesta Ukrainalle, Moldovalle ja Georgialle; panee merkille, että sidosryhmien tyytyväisyys tilintarkastustuomioistuimen työhön on parantunut ja että vuonna 2024 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 89 prosenttia vastaajista (verrattuna 85 prosenttiin vuonna 2023) piti tilintarkastustuomioistuimen kertomuksia hyödyllisinä ja 82 prosenttia (verrattuna aiempaan 78 prosenttiin) piti tilintarkastustuomioistuimen työtä vaikuttavana;

19.kehottaa tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan yksityiskohtaisemmin ja järjestelmällisemmin unionin rahoittamien ohjelmien heijastusvaikutuksia jäsenvaltioihin sekä niissä jäsenvaltioissa, joissa unionin varojen käyttöaste on korkea, että niissä, joissa se on alhainen; korostaa, että kattava analyysi tällaisten heijastusvaikutusten taloudellisista, sosiaalisista, hallinnollisista ja alueellisista vaikutuksista, mukaan lukien rajatylittävät ja jakaumavaikutukset, vahvistaisi unionin varainkäytön pitkän aikavälin vaikutusten, lisäarvon ja kestävyyden arviointia ja tukisi paremmin tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä unionin että kansallisella tasolla;

20.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimella on joukko keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla mitataan edistymistä sen strategisten tavoitteiden saavuttamisessa tilintarkastustuomioistuimen vuosien 2021–2025 strategian mukaisesti; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen strategiset tavoitteet vuodeksi 2024: vastuuvelvollisuuden, läpinäkyvyyden ja tarkastusjärjestelyjen parantaminen, tarkastusten kohdentaminen aloille ja aiheisiin, joiden osalta ne voivat tuottaa eniten lisäarvoa, ja vahvan tarkastusvarmuuden tuottaminen haastavassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta esittämään tulevaisuudessa keskeiset tulosindikaattorinsa, sen, missä määrin edistystä on saavutettu, sekä tavoitteet tiivistetysti (taulukkomuodossa); kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kehittämään edelleen EU:n politiikkojen vaikuttavuuteen ja tuloksiin perustuvia keskeisiä tulosindikaattoreita, jotta voidaan mitata selkeästi komission harjoittaman politiikan vaikutusta;

21.kehottaa tilintarkastustuomioistuinta yhdistämään havaintonsa vertailevaksi tuloksellisuusanalyysiksi ja kehittämään menetelmän unionin ohjelmien ”tuloskompassia” varten; katsoo, että tällainen väline antaisi vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, päättäjille ja suurelle yleisölle selkeää opastusta siitä, missä ohjelmissa resursseja käytetään vaikuttavasti ja minkä ohjelmien lakkauttamista tai rakenteen perustavanlaatuista muutosta voitaisiin harkita, ja samalla voitaisiin ottaa huomioon toimintapolitiikkojen moninaisuus;

22.on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin mittaa suositustensa täytäntöönpanoa tarkastajiensa toteuttaman seurannan perusteella; panee merkille, että vuonna 2024 tilintarkastustuomioistuin analysoi suositukset, jotka se oli esittänyt komissiolle ja muille toimielimille vuoden 2020 kertomuksissaan; toteaa, että 93 prosenttia vuoden 2020 vuosikertomuksessa annetuista 19 suosituksesta ja 88 prosenttia vuoden 2020 erityiskertomuksissa annetuista 186 suosituksesta oli pantu täytäntöön kokonaan, joiltakin osin tai suurimmaksi osaksi;

23.panee merkille, että seurantakertomuksen mukaan komissio on luvannut toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle Arachne-välineestä manuaalisesti poimittuja tietoja; pitää kuitenkin valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen pääsy elpymis- ja palautumistukivälineen FENIX-raportointivälineeseen on edelleen avoin kysymys, sillä komissio antaa tilintarkastustuomioistuimelle pääsyn vain joihinkin FENIX‑moduuleista eikä niiden sisältämiä tietoja päivitetä oikea-aikaisesti; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen FENIXin käyttäjämäärän on raportoitu lisääntyneen; antaa tästä huolimatta tukensa tilintarkastustuomioistuimen pyynnölle, että komissio antaisi sille mahdollisimman pian mahdollisuuden käyttää välinettä kaikilta osin; muistuttaa, että komission talouden ja rahoituksen pääosasto on pyrkinyt antamaan tilintarkastustuomioistuimelle pääsyn FENIX-tiedostoihin kahden viikon kuluessa maksupyynnön hyväksymisestä; on kuitenkin huolissaan siitä, että käytännössä tätä määräaikaa ei monissa tapauksissa noudateta ja että joissakin tapauksissa on ilmennyt jopa 2,5 kuukauden viiveitä, mikä on merkittävästi hidastanut tilintarkastustuomioistuimen havaintojen toimittamista tai heikentänyt tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyön vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta etenkin suuririskisten menojen, kuten elpymis- ja palautumistukivälineen osalta; muistuttaa tässä yhteydessä komissiota sen varainhoitoasetuksen 263 artiklan mukaisesta velvollisuudesta antaa tilintarkastustuomioistuimelle kattava pääsy kaikkiin asiaankuuluviin järjestelmiin ja tietokantoihin (muun muassa Arachne, FENIX ja ARES); kehottaa näin ollen komissiota korjaamaan tämän tilanteen viipymättä, myös sopimalla sitovasta toimielinten välisestä järjestelystä, jolla varmistetaan tilintarkastustuomioistuimen kattava, järjestelmällinen ja reaaliaikainen pääsy kaikkiin asiaankuuluviin tietokantoihin, Arachne ja FENIX mukaan luettuina; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle aikaansaaduista konkreettisista parannuksista;

24.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimessa oli vuoden 2024 lopussa 961 henkilöstön jäsentä (969 vuonna 2023), mukaan lukien väliaikaiset toimihenkilöt (192 vuonna 2024, 204 vuonna 2023), sopimussuhteiset toimihenkilöt (84 vuonna 2024, 86 vuonna 2023) ja kansalliset asiantuntijat (26 vuonna 2024 samoin kuin vuonna 2023); muistuttaa, että on tärkeää tarjota työntekijöille vakituisia työsopimuksia osaamisen säilyttämiseksi, jotta voidaan varmistaa jatkuvuus sekä tuottava ja vakaa työympäristö;

25.panee merkille, että vuonna 2024 tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä oli naisia 54 prosenttia (verrattuna 53 prosenttiin vuonna 2023) ja miehiä oli 46 prosenttia; pitää valitettavana, että naisten osuus tilintarkastustuomioistuimen ylimmästä johdosta oli vain 30 prosenttia eli osuus oli sama kuin vuonna 2023; pitää lisäksi valitettavana, että naisten osuus keskijohdon tehtävissä laski 40 prosentista 37,30 prosenttiin vuonna 2023; muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvo on perussopimuksiin perustuva periaate, jota kaikkien toimielinten olisi noudatettava, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan toimiaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistämiseksi keskijohdossa ja ylemmässä johdossa;

26.panee merkille, että kyselyn mukaan vuonna 2024 tilintarkastustuomioistuimen palveluksessa oli 64 harjoittelijaa, joista 59 sai kuukausikorvausta; pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen uutta TraineEca Career Development- ohjelmaa, jonka tavoitteena on tarjota työmahdollisuuksia ansioituneimmille harjoittelijoille; panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen suunnitelman tarjota tekoälyalan erityisharjoittelupaikkoja alan korkeakoulututkinnon äskettäin suorittaneille ja väitöskirjatutkijoille; painottaa jälleen, että harjoittelujen olisi oltava palkallisia parlamentin 15. kesäkuuta 2023 laadukkaista harjoittelupaikoista EU:ssa antaman päätöslauselman (2020/2005(INL)) mukaisesti, jossa vaaditaan kaikkien harjoittelujen palkallisuutta unionissa; korostaa, että palkattomat harjoittelut ovat yksi nuorten työntekijöiden hyväksikäytön muoto ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien este;

27.panee merkille, että kyselyn mukaan virkamiesten rekrytointi oli vuonna 2024 edelleen haaste tilintarkastustuomioistuimelle, sillä Luxemburg ei ole houkutteleva työskentelypaikkakunta tai nuoret työntekijät eivät ole kiinnostuneita tarkastus- ja valvontatehtävistä; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on puuttunut tähän ongelmaan järjestämällä säännöllisesti omille harjoittelijoilleen suunnattuja valintamenettelyjä, järjestämällä sisäisiä kilpailuja, jotta ansioituneimmista osaajista voidaan pitää kiinni, ja lisäämällä tiedotustoimia; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan näitä toimia toimintansa jatkuvuuden turvaamiseksi; toteaa tässä yhteydessä, että tarvitaan kilpailuja koskeva lauseke, jotta voidaan järjestää myös EPSOn kilpailuja yksinomaan Luxemburgia varten; antaa tilintarkastustuomioistuimelle tunnustusta siitä, että se on liittynyt toimielinten väliseen sopimukseen, jonka mukaisesti Luxemburgiin sijoittautuneiden unionin toimielinten palkkaama henkilöstö saa vuodesta 2025 alkaen asumiskorvauksen korvauksena Luxemburgin korkeista elinkustannuksista;

28.on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuin ei SEUT 286 artiklan 2 kohdan mukaisesti osallistu jäsenten valintamenettelyyn; muistuttaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten sukupuolijakauma on edelleen merkittävästi epätasapainossa, sillä 27 jäsenestä vain 10 on naisia; pitää valitettavana, että useat jäsenvaltiot eivät ole koskaan nimittäneet naista tilintarkastustuomioistuimeen; kehottaa jälleen jäsenvaltioita ottamaan huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen tarpeen ehdottaessaan ehdokkaita, jotta voidaan pyrkiä tilintarkastustuomioistuimen tasapainoisempaan ja edustavampaan kokoonpanoon, ja varmistamaan samalla, että nimitykset perustuvat edelleen ansioihin, pätevyyteen ja riippumattomuuteen liittyviin kriteereihin;

29.pitää edelleen valitettavana neuvoston käytäntöä nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäseniä, vaikka parlamentti olisi hylännyt heidät; kehottaa jälleen tarkistamaan nimitysmenettelyä siten, että se antaisi parlamentille sitovan roolin arvioitaessa ehdokkaiden soveltuvuutta tilintarkastustuomioistuimeen;

30.arvostaa laajaa etätyöjärjestelyä, jota tilintarkastustuomioistuimen tarjoaa rekrytointihaasteiden lieventämiseksi ja johon sisältyy enintään 10 etäpäivää kuukaudessa siten, että viisi niistä on mahdollista käyttää asemapaikan ulkopuolelta tehtävään etätyöhön, joka on kuitenkin rajattu enintään 30 päivään vuodessa; panee merkille, että kyselyn mukaan tilintarkastustuomioistuin tarkisti hybridityösääntöjään vuonna 2024 ja otti muiden seikkojen ohessa huomioon myös saadun palautteen; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta suorittamaan säännöllisiä tarkastuksia sen varmistamiseksi, että näitä sääntöjä noudatetaan; panee tyytyväisenä merkille, että kyselyn mukaan tilintarkastustuomioistuin toimii monin tavoin varmistaakseen henkilöstönsä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin;

31.panee merkille, että vuodesta 2023 vuoteen 2024 vaihtuvuus lisääntyi 6,60 prosentista 7,90 prosenttiin ja avoimien työpaikkojen osuus 2,27 prosentista 2,49 prosenttiin ja että vaihtuvuus vastasi lähtevän henkilöstön osuutta koko henkilöstöstä;

32.panee merkille, että useat kansalaisuudet, erityisesti pohjoismaisten jäsenvaltioiden kansalaisuudet, ovat aliedustettuina tilintarkastustuomioistuimen henkilöstössä; toteaa, että on olemassa riski, että tilanne heikkenee entisestään henkilöstön ikääntyessä ja sen vuoksi, että hakijoiden rekrytointi kyseisistä jäsenvaltioista on vähäistä; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimessa pyritään jo korjaamaan tätä epätasapainoa tuomalla tilintarkastustuomioistuimen kilpailuja ja avoimia toimia koskevia ilmoituksia paremmin esiin merkittävästi aliedustettuina olevissa jäsenvaltioissa, tekemällä yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kanssa sen ilmoitusten levittämiseksi ja pyrkimällä tavoittamaan potentiaalisia hakijoita osallistumalla uramessuille tietyissä jäsenvaltioissa; panee lisäksi merkille, että seurantakertomuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin on myös laatinut toimintasuunnitelman, johon sisältyy seuraaville viidelle vuodelle kymmenen toimea, joiden avulla pyritään kääntämään tiettyjen jäsenvaltioiden nykyinen aliedustus; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanon avulla aikaansaadusta edistyksestä ja sen tuloksista;

33.muistuttaa, että vuoden 2023 lopussa kaikki elpymis- ja palautumistukivälineen 723,8 miljardin euron määrärahojen tarkastusta varten tarvittavat 29 (väliaikaisen toimihenkilön) lisätointa oli täytetty; ymmärtää kuitenkin, että elpymis- ja palautumistukivälineen olennaisuus ja monimutkaisuus sekä siihen liittyvät suuret rahamäärät ja nopeat maksut aiheuttavat edelleen haasteita ja että nykyiset resurssit eivät ole riittävät, jotta voitaisiin järjestelmällisesti varmistaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen menot ovat unionin ja kansallisten sääntöjen mukaisia ja että niiden avulla vastataan unionin lisääntyneeseen toimintaan; panee kuitenkin tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen tähän mennessä toteuttamat toimet elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevien tehtäviensä hoitamiseksi, vaikka resurssit eivät ole olleet riittävät; tukee näin ollen tilintarkastustuomioistuimen pyyntöä muuttaa elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyviä tarkastuksia varten palkattujen 29 väliaikaisen toimihenkilön paikat vakinaisiksi toimiksi; pitää tärkeänä varmistaa, että tilintarkastustuomioistuimella on jatkuvasti riittävästi henkilöstöä ja riittävät rakenteelliset valmiudet, jotta se voi täyttää sekä toimeksiantonsa että tulevista tuloksellisuuteen perustuvista rahoitusvälineistä, kuten monivuotisesta rahoituskehyksestä, johtuvat lisätehtävänsä;

34.panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin ylitti myös vuonna 2024 täydennyskoulutusta koskevan tavoitteen, joka on kansainvälisen tilintarkastajaliiton suositusten mukaisesti kielikoulutusta lukuun ottamatta viisi koulutuspäivää vuodessa tarkastajien osalta ja kaksi päivää muun henkilöstön osalta (5,8 ja 3,9 päivää);

35.panee merkille, että vuonna 2024 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 9,9 päivää henkilöstön jäsentä kohti eli suunnilleen saman verran kuin vuonna 2023; panee lisäksi merkille, että vuonna 2024 kolme henkilöstön jäsentä (vuonna 2023 neljä) oli poissa pitkittyneen sairauden vuoksi eli yli 200 päivää vuodessa;

36.toteaa, että vuonna 2024 raportoitiin 13 työuupumustapausta, mikä on enemmän kuin vuonna 2023, jolloin tapauksia oli seitsemän; panee huolestuneena merkille ilmoitettujen työuupumustapausten merkittävän lisääntymisen vuonna 2024; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tekemään perusteellisen analyysin tämän huomattavan lisäyksen syistä ottaen huomioon muun muassa työmäärän jakautumisen, organisatoriset tekijät ja rakenteelliset riskit ja sisällyttämään näyttöön perustuvat havainnot henkilöresurssien suunnittelu- ja hallinnointikäytäntöihinsä, jotta voidaan tehokkaasti ehkäistä työuupumusta ja parantaa työympäristöä; pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin toteutti useita toimia työuupumusriskin vähentämiseksi ottamalla käyttöön kattavan hyvinvointiohjelman, tarjoamalla resilienssikoulutusta, julkaisemalla ja panemalla täytäntöön suuntaviivat työhön paluulle pitkän sairauspoissaolon jälkeen, jatkamalla mielenterveyden ensiavun tarjoamista ja tarjoamalla työntekijöille taloudellista tukea, joka kattaa kymmenestä keskustelusta heidän itse valitsemansa psykologin kanssa aiheutuvat kustannukset; panee erityisesti merkille, että tilintarkastustuomioistuin järjesti vuonna 2024 johtajille neljä pakollista koulutustilaisuutta, joissa keskityttiin henkilöstön hyvinvointiin, tuloksellisuuteen, työ- ja yksityiselämän tasapainoon ja työuupumuksen ehkäisemiseen;

37.antaa tunnustusta tilintarkastustuomioistuimen henkilöstölleen ja jäsenille tai molemmille vuoden 2024 aikana tarjoamista tiedotustoimista, kyselyistä ja koulutustilaisuuksista, jotka liittyivät tilintarkastustuomioistuimen noudattamiin toimintaperiaatteisiin häirinnästä vapaana ja kunnioittavana työpaikkana; panee huolestuneena merkille, että vuonna 2024 tehtiin yksi hallinnollinen tutkimus, joka koski väitteitä seksuaalisesta häirinnästä ja työpaikkakiusaamisesta, ja että se johti kurinpitotoimiin, sillä tutkinnassa päädyttiin siihen, että tutkimuksen kohteena olevan henkilön käytös oli ollut epäasianmukaista;

38.panee merkille, että kyselyn mukaan tilintarkastustuomioistuin toteutti vuonna 2024 monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan toimintasuunnitelmansa 2021–2025 mukaisesti monia toimia eri aloilla, joista esimerkkeinä ovat mm. rekrytointi, koulutus, urakehitys, työolot ja henkilöstön tietoisuuden lisääminen; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin integroi monimuotoisuuden ja osallisuuden työsuoritusten johtamiseen, arviointiin, sertifiointiin ja ylennyksiin liittyviin menettelyihinsä sekä koulutusohjelmiinsa ja että 13 johtajaa teki vuonna 2024 monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan vapaaehtoisen arvioinnin; panee tyytyväisenä merkille erityiskoulutuksen ”Women managers rise up: skilling for success”, jonka tilintarkastustuomioistuin järjesti kannustaakseen naisia johtotehtäviin; panee lisäksi tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen uudet harjoittelijoita ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevat positiivisten erityistoimien ohjelmat, joiden kohderyhmänä ovat vammaiset henkilöt ja joiden puitteissa tarjotaan vuosittain harjoittelujakso kahdelle henkilölle, joilla on tunnustettu vamma; pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin järjesti vuonna 2024 neljännen tilintarkastustuomioistuimen vammaistietoisuuden teemaviikon, jonka aikana käynnistettiin uusi vammaisia henkilöitä koskeva etenemissuunnitelma, jossa tuodaan esiin tilintarkastustuomioistuimen pyrkimyksiä olla entistä osallistavampi työpaikka; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin julkaisee myös monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevaan toimintasuunnitelmaansa liittyvät väliarvioinnit varmistaakseen avoimuuden ja sitoutumisen koko organisaatiossa;

39.korostaa tilintarkastustuomioistuimen ratkaisevaa roolia unionin riippumattomana ulkoisena tarkastajana ja varainhoidon valvojana, mikä edellyttää, että tilintarkastustuomioistuin noudattaa korkeimpia lahjomattomuutta, ammattimaisuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevia vaatimuksia sekä unionin toimielinten vilpittömän keskinäisen yhteistyön periaatetta ja toimii mallielimenä luottamuksen ja uskottavuuden lisäämiseksi; muistuttaa, että SEUT 285 artiklan mukaisesti tilintarkastustuomioistuimen jäsenten on oltava täysin riippumattomia, noudatettava korkeimpia eettisiä periaatteita ja osoitettava kunniallisuutta, puolueettomuutta, ammattimaista toimintatapaa, arvokkuutta, sitoutumista ja lojaaliutta;

40.panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin on kieltäytynyt pidättämästä entisen presidenttinsä koskemattomuutta ja on päätöksellään hylännyt Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) pyynnön sallia tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön jäsenten todistavan meneillään olevassa rikostutkinnassa; toteaa seurantakertomuksen perusteella, että tilintarkastustuomioistuin ei pidättänyt koskemattomuutta, koska EPPO ei toimittanut sille riittäviä tietoja, joiden perusteella se olisi voinut ymmärtää, mistä toimista asianomaisia henkilöitä syytetään ja missä määrin tällaiset toimet voivat olla rikollista toimintaa, ja että tilintarkastustuomioistuin käytti sovellettavaan oikeudelliseen kehykseen sisältyvää oikeuskäytäntöä kantansa tukena; panee merkille, että EPPO haki 10. helmikuuta 2025 Euroopan unionin tuomioistuimelta muutosta (asia T-99/25) SEUT 263 artiklan 4 kohdan nojalla tilintarkastustuomioistuimen päätökseen hylätä EPPOn pyyntö sallia tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön jäsenten todistaa meneillään olevassa rikostutkinnassa; panee lisäksi merkille, että edellä mainitussa valituksessa ei kyseenalaistettu asianomaisten henkilöiden koskemattomuuden pidättämättä jättämistä; korostaa, että unionin toimielinten vilpittömän yhteistyön velvoite edellyttää, että lupa kuulla henkilöstöä todistajina rikostutkinnassa evätään ainoastaan täysin poikkeuksellisissa olosuhteissa; kehottaa painokkaasti tilintarkastustuomioistuinta selventämään kriteerejä, joita sovelletaan päätettäessä EPPOn pyynnöistä, ja varmistamaan, ettei synny käsitystä, että tällaiset päätökset olisivat oikeudellisen tutkinnan esteinä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta säilyttämään avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden korkean tason EPPOn ja muiden petosten ja väärinkäytösten torjunnasta vastaavien unionin elinten kanssa tekemässään yhteistyössä ja varmistamaan, että koskemattomuuteen ei vedota laillisten oikeudenkäyntien estämiseksi;

41.panee merkille, että vuonna 2024 tilintarkastustuomioistuimessa ei ollut väärinkäytösten paljastamistapauksia; panee lisäksi merkille, että vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin aloitti hallinnollisten tutkimusten ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskevien sääntöjensä päivittämisprosessin, joka saatiin päätökseen alkuvuonna 2024;

42.panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimella on vankat eettiset toimintapuitteet, jotka sisältävät sekä tilintarkastustuomioistuimen jäseniin että henkilöstöön sovellettavat eettiset ohjeet ja tilintarkastustuomioistuimen jäsenten toimintasäännöt; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimella on myös eettinen komitea, joka kokoontuu säännöllisesti tarkastelemaan asiaankuuluvia eettisiä kysymyksiä, kuten jäsenten ulkoista toimintaa, ja jonka muodostavat kaksi tilintarkastustuomioistuimen jäsentä ja yksi ulkopuolinen jäsen; panee eettisen komitean vuosikertomuksesta 2024 merkille, että eettinen komitea piti kuusi kokousta ja sai 17 ilmoitusta tilintarkastustuomioistuimen nykyisiltä jäseniltä (aiheena ulkoinen toiminta) ja entisiltä jäseniltä (aiheena ammatit, joihin heillä oli tarkoitus hakeutua toimikautensa päätyttyä) ja että kaikista näistä annettiin myönteinen lausunto vuonna 2024;

43.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset täytetään vuosittain ja aina, kun tapahtuu merkittäviä muutoksia, ja ne julkaistaan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustoilla; on tyytyväinen siihen, että myös yksityiskohtaiset tiedot tilintarkastustuomioistuimen jäsenten virkamatkoista ja niiden kustannuksista julkaistaan verkossa; antaa tilintarkastustuomioistuimelle tunnustusta siitä, että se sai päätökseen hallinnollisten ja kurinpidollisten toimenpiteiden toteuttamista koskevien sääntöjensä päivittämisen vuonna 2024; toteaa, että kyselyn mukaan vuonna 2024 ei havaittu yhtään eturistiriitatapausta;

44.panee tyytyväisenä merkille, että kyselyn mukaan tilintarkastustuomioistuin järjestää vuosittain eettisiin kysymyksiin keskittyvän koulutuspäivän; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarjosi vuonna 2024 koko henkilöstölle, myös uusille työntekijöille ja johtajille, etiikkaan liittyviä kursseja, mukaan lukien kolme etiikkatyöpajaa; toteaa, että näille kursseille osallistui kyseisenä vuonna 681 henkilöä;

45.panee merkille, ettei Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) eikä myöskään Euroopan oikeusasiamies aloittanut vuonna 2024 yhtään tutkimusta, jossa tilintarkastustuomioistuin olisi ollut osallisena;

46.toistaa aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa esittämänsä kritiikin tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2022 tekemästä päätöksestä, joka koskee sen jäsenten matkoja, virkamatkoja sekä kuljettajien ja autojen käyttöä ja joka on vastoin yleistä periaatetta, jonka mukaan autokantaa ei saisi missään olosuhteissa käyttää mihinkään muuhun kuin tiukasti ottaen tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävien hoitamiseen; kehottaa uudelleen kaikkia unionin toimielimiä sopimaan yhtenäisestä horisontaalisesti sovellettavasta virka-autojen käyttöä koskevasta järjestelmästä, sillä se vähentäisi sekaannusten vaaraa ja lisäisi julkisten varojen käytön avoimuutta ja tehokkuutta; pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin kehotti vuonna 2024 yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa komissiota osallistumaan toimielinten väliseen vuoropuheluun, jotta voidaan sopia virka-autojen käyttöä koskevista yhteisistä säännöistä; panee tässä yhteydessä merkille, että kyselyn mukaan on perustettu tilapäinen työryhmä, joka kokoontui useita kertoja ja antoi useita suosituksia; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa tapahtuvasta edistyksestä;

47.muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen sisäinen tarkastus (IAS) tarkasti tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöön ja jäseniin sovellettavat eettiset toimintapuitteet; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen parlamentin puhemiehelle 9. heinäkuuta 2024 lähettämän lopullisen kertomuksen (02/2023) ja kyselyn mukaan sisäisen tarkastus antoi 16 suositusta, joista 15 on jo käsitelty ja yksi, joka koskee henkilöstön eturistiriitoja, on vielä käsiteltävänä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta saattamaan jäljellä olevan suosituksen käsittelyn viipymättä päätökseen ja kehottaa sitä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asianmukaisesti tässä asiassa saavutetusta edistyksestä;

48.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen mukaan vuonna 2024 tilintarkastustuomioistuimen sisäisissä toimissa ei havaittu yhtään korruptio- tai petostapausta; on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin järjesti ennaltaehkäisevää koulutusta korruptiontorjunnan toimintaperiaatteista ja menettelyistä ja että vuonna 2024 järjestettiin kymmenen koulutustilaisuutta, joihin osallistui 257 henkilöä; arvostaa sitä, että seurantakertomuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2024 yhden konsolidoidun asiakirjan, jossa käsitellään petoksiin liittyviä kysymyksiä sen tarkastustoiminnan yhteydessä ja annetaan kattavia ja yksityiskohtaisia ohjeita tilintarkastustuomioistuimen tarkastajille, ja yhdenmukaisti siten tapaa, jolla tilintarkastustuomioistuimen tarkastusjaostot käsittelevät ulkoisen tarkastustyön aikana paljastuneita petos- tai korruptioepäilyjä tai epäilyjä muusta laittomasta toiminnasta, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin, ja että näin edistetään johdonmukaisuuden varmistamista; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen sisäisiin toimiin liittyvää petosriskiä hallitaan tilintarkastustuomioistuimen sisäisen valvonnan kehyksellä, jonka tarkoituksena on ehkäistä, havaita, korjata ja seurata tilintarkastustuomioistuimen jäseniin tai henkilöstöön liittyviä sääntöjenvastaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin; panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen, jonka mukaan erillisen petostentorjuntastrategian suunnittelu sisäisiä toimia varten ”aiheuttaisi kohtuutonta hallinnollista rasitetta, kun otetaan huomioon jo käytössä olevat laajat tarkastukset”, mutta pyytää edelleen tilintarkastustuomioistuinta hyväksymään petostentorjuntastrategian, joka kattaa kaikentyyppiset toimet;

49.panee merkille seurantakertomuksessa esitetyn tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen, jonka mukaan se ei riippumattomana ulkoisena tarkastuselimenä toimiessaan kuulu tyypillisesti yhteisöihin, jotka pyrkivät olemaan vuorovaikutuksessa unionin päätöksentekoelinten kanssa ja ajamaan niiden etuja; katsoo, että tämä väite ei päde kaikilta osin, koska tilintarkastustuomioistuin antaa erityiskertomuksia, joissa se tutkii, onko unionin politiikkojen ja ohjelmien tavoitteet saavutettu, mikä antaa tilintarkastustuomioistuimen työlle joko poliittisen tai neuvoa-antavan ulottuvuuden, vaikka tilintarkastustuomioistuin ei olekaan päätöksentekoelin; muistuttaa lisäksi, että unionin avoimuusrekisteriin on virallisesti liittynyt muita unionin elimiä, jotka eivät ole päätöksentekoelimiä vaan unionin neuvoa-antavia elimiä; toistaa tilintarkastustuomioistuimelle esittämänsä kehotuksen liittyä viipymättä avoimuusrekisteriin noudattaen muiden sellaisten unionin elinten käytäntöjä, jotka eivät ole päätöksentekoelimiä, jotta voidaan vahvistaa kansalaisten luottamusta ja säilyttää samalla tilintarkastustuomioistuimen riippumattomuus unionin ulkoisena tarkastajana kaikilta osin;

50.panee merkille, että kyselyn mukaan tilintarkastustuomioistuimen sitomat tietotekniikan (laitteistot, ohjelmistot, tietotekniikkapalvelut ja televiestintä) kokonaismäärärahat vähenivät 12,10 prosenttia noin 10,8 miljoonasta eurosta vuonna 2023 noin 9,5 miljoonaan euroon vuonna 2024; panee tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2024 rahoittamista suurista tietotekniikkahankkeista merkille sen verkkosivuston ja intranetin päivittämisen, siirtymisen turvallisempaan etäyhteysratkaisuun ja uuden käännösten hallintajärjestelmän käyttöönoton;

51.tukee voimakkaasti tilintarkastustuomioistuimen pyrkimyksiä kehittää tarkastustietämystä kokoava ekosysteemi digitalisaation avulla; panee tässä yhteydessä merkille, että kyselyn mukaan tilintarkastustuomioistuin toteutti vuonna 2024 useita aloitteita digitaalisten valmiuksiensa ja toimintansa tehokkuuden parantamiseksi, mukaan lukien tarkastustietojärjestelmien integrointi, järjestelmien ja sovellusten yhteentoimivuuden lisääminen, asiakirjahallintoavustajan (DORA) käyttöönotto tietämyksenhallinnan tukemiseksi tarkastustoimissa, BibliotECAn Discovery Collections -palvelun käynnistäminen ja uusien digitaalista arkistointia koskevien toimintaperiaatteiden hyväksyminen; painottaa, että digitalisoinnin yhdistäminen paikan päällä tehtävien käyntien määrän lisäämiseen johtanee tehokkaampiin ja tarkempiin tarkastustuloksiin; kannustaa tekemään lisäinvestointeja tekoälyavusteisiin tarkastusvälineisiin ja järjestelmien yhteentoimivuuteen, jotta voidaan parantaa tarkastusten tarkkuutta, vähentää hallinnollista rasitetta ja maksimoida rahalle saatava vastine;

52.pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen tekoälyä koskevan alustavan strategian ja käyttöönottoa koskevan etenemissuunnitelman 2024–2025 julkaisemista; panee tyytyväisenä merkille, että kyselyn mukaan tilintarkastustuomioistuin edistyi tasaisesti kyseisen strategian täytäntöönpanossa ja keskittyi muun muassa testaamaan Microsoft Copilotin ja GPT@EC:n kaltaisten välineiden käyttöönottoa ja valmistautumaan siihen, lisäämään henkilöstön tietoisuutta kohdennetulla tekoälykoulutuksella sekä testaamaan tekoälysovelluksia tarkastustyössä ja jakamaan alustavia havaintoja; suhtautuu lisäksi myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen tekoälyn hallintorakenteen vahvistamiseen ja siihen, että tilintarkastustuomioistuin perusti tekoälyä käsittelevän neuvoa-antavan komitean ja nimitti tekoäly-yhteyshenkilön vuonna 2024; panee tyytyväisenä merkille, että tekoälyä käsittelevä neuvoa-antava komitea, jonka tehtävänä on tukea ja neuvoa tilintarkastustuomioistuinta sen tekoälyn käyttöä koskevasta oikeudellisesta ja eettisestä kehyksestä johtuvien velvoitteiden täyttämisessä, koostuu henkilöstöstä, jolla on monenlaista asiantuntemusta, jotta voidaan varmistaa kattava lähestymistapa ja ymmärrys tekoälyn vaikutuksista; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kehittämään osana tekoälystrategiaansa selkeitä indikaattoreita, joilla arvioidaan tekoälyavusteisten tarkastusvälineiden lisäarvoa, riskejä ja rajoituksia, ja raportoimaan säännöllisesti parlamentille niiden vaikutuksesta tarkastusten laatuun sekä avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen; korostaa, että tekoälyn käytössä on noudatettava tiukkoja periaatteita, jotka koskevat käytön eettisyyttä, avoimuutta, tietosuojaa, ihmisen suorittamaa valvontaa sekä suojautumista algoritmien vinoumilta ja väärinkäytöltä;

53.panee merkille, että kyselyn mukaan tilintarkastustuomioistuin edistyi kyberturvallisuussuunnitelmansa täytäntöönpanossa ja saavutti vuonna 2024 useita tärkeitä välitavoitteita, joita ovat mm. salasanattoman todentamisjärjestelmän hyväksyminen Windows Hello for Business -järjestelmän kautta, nollaluottamusperiaatteiden soveltaminen, jotta voidaan vahvistaa pilvipalveluihin ja EU Loginin käyttöön perustuviin järjestelmiin pääsyn turvallisuutta, ja etuoikeutetun pääsynhallintavälineen käyttöönotto tietotekniikkajärjestelmien hallinnon suojaamiseksi paremmin; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin paransi kyberturvallisuusvalmiuttaan myös osallistumalla yhteiseen tietoisuutta ja varautumista koskevaan kyberturvallisuusharjoitukseen (JASPER), jonka unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kyberturvallisuuspalvelu (CERT-EU) ja Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto (ENISA) järjestivät yhdessä, ja lisäsi henkilöstön tietoisuutta verkkourkintaa koskevilla simulaatioharjoituksilla käyttäjän manipulointiin liittyvien riskien lieventämiseksi;

54.panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimeen kohdistui kyberhyökkäys, josta venäläismielinen ryhmä otti vastuun ja jossa tilintarkastustuomioistuimen julkinen verkkosivusto ajettiin alas osana koordinoitua toimintaa, jolla pyrittiin horjuttamaan vuoden 2024 EU-vaaleja; suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen sitoumukseen arvioida uudelleen kyberturvallisuusriskejä vähintään joka toinen vuosi; kannustaa jatkamaan kyberuhkia koskevan säännöllisen koulutuksen järjestämistä henkilöstölle toimielimen häiriönsietokyvyn parantamiseksi; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asetuksen (EU, Euratom) 2023/2841 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2023/2841, annettu 13. joulukuuta 2023, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi unionin toimielimissä, elimissä, toimistoissa ja virastoissa (EUVL L, 2023/2841, 18.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2841/oj). täytäntöönpanon yhteydessä mahdollisesti tekemiensä kyberturvallisuusriskien arviointien tuloksista;

55.suhtautuu myönteisesti vuodeksi 2025 suunniteltuihin aloitteisiin, joilla pyritään vahvistamaan edelleen digitalisaatiota ja kyberturvallisuutta, kuten Microsoft Copilot -ohjelmiston käyttöönotto, paikallisten generatiivisten tekoälymallien käyttöönotto ja biometrisen tunnistuksen asentaminen kannettaviin tietokoneisiin; panee myös merkille tilintarkastustuomioistuimen suunnitelman parantaa tietotekniikkainfrastruktuuriaan uusilla palvelimilla, asentaa uusia valmiuksia hybridikokousten tueksi ja vahvistaa yhteistyötään digitaalista muutosta käsittelevän toimielinten välisen komitean kanssa tekoälyn kaltaisten kehittyvien teknologioiden alalla;

56.odottaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2025 käyttöön ottamat tarkistetut sähköisiä allekirjoituksia koskevat periaatteet helpottavat entisestään kehittyneiden sähköisten allekirjoitusten käyttöä ja vähentävät riippuvuutta paperipohjaisista menettelyistä erityisesti ulkoisten sopimusasiakirjojen osalta; odottaa mielenkiinnolla hyväksymis- ja allekirjoitusprosessien digitalisoinnin jatkoa; panee merkille digitalisaation myönteisen laadullisen vaikutuksen tarkastusten työnkulkuun, yhteistyöhön ja avoimuuteen ja toteaa sen edistävän joustavampia ja luotettavampia tarkastustuloksia;

57.suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen jatkuviin pyrkimyksiin vahvistaa henkilöstön osaamista dataa ja teknologiaa koskevien tarkastusten tekemisessä tilintarkastustuomioistuimen DATA-tiimin kanssa kehitetyn dataa ja teknologiaa koskevan koulutusohjelman avulla; panee merkille, että tällä aloitteella tuetaan toimielimen digitalisaatiota edistämällä innovointikulttuuria ja tarjoamalla jäsennelty oppimispolku perustasolta edistyneelle tasolle datatieteen, tekoälyn ja tietojärjestelmien tarkastuksen alalla; panee merkille, että vuonna 2024 järjestettiin monenlaisia kursseja, kuten koneoppimista, kyberturvallisuutta, tekoälyn käyttöä koskevaa oikeudellista kehystä ja datan visualisointia koskevia moduuleja sekä Microsoft Officea koskevaa ja nimenomaan tarkastuksessa käytettäviin välineisin liittyvää käytännönläheistä tietoteknistä koulutusta, jotka parantavat tarkastajien teknistä asiantuntemusta ja operatiivista tehokkuutta;

58.panee merkille, että varainhoitovuoden 2024 talousarvio- ja varainhallintoa koskevan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen kiinteistöihin ja niihin liittyviin kuluihin osoitettiin kyseisenä vuonna määrärahoja noin 5,7 miljoonaa euroa (sama määrä kuin vuonna 2023) ja että niiden käyttöaste oli 51,30 prosenttia vuonna 2024, kun se oli 62,26 prosenttia vuonna 2023;

59.panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin käynnisti vuonna 2024 rakennusten opasteita koskevan uuden tutkimuksen vuonna 2023 tehdyn kaikkien tilintarkastustuomioistuimen rakennusten esteettömyystarkastuksen tulosten jatkotoimena; panee lisäksi merkille, että kyselyn mukaan tilintarkastustuomioistuin jatkoi pyrkimyksiään tehdä parannuksia rakennuksiinsa ottamalla esteettömyysvaatimukset huomioon nykyaikaistaessaan tai kunnostaessaan hissejä ja yhteisiä tiloja vuonna 2024;

60.panee merkille seuraavat tilintarkastustuomioistuimen kiinteistöihin liittyvät hankkeet, jotka aloitettiin tai saatettiin päätökseen vuonna 2024: entisen datakeskushuoneen muutostyöt, K2-rakennuksen konferenssihuoneen audiovisuaalisen järjestelmän nykyaikaistamisen ensimmäinen vaihe, kahden minikeittiön asentaminen ja K2‑rakennuksen kattoa koskevat työt;

61.pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin edistää jatkuvasti toimintansa kestävyyttä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi vuonna 2024 neljännen kestävyysraporttinsa, jossa mitataan tilintarkastustuomioistuimen toiminnan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia; toteaa tyytyväisenä, että 91 prosentissa vuonna 2024 julkaistuista tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista ja katsauksista käsiteltiin Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta merkityksellisiä aiheita; panee tyytyväisenä merkille, että 40 prosenttiin tilintarkastustuomioistuimen hankintasopimuksista sisältyi vihreää taloutta ja kiertotaloutta koskevia kriteerejä ja että 98 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen tavara- ja palveluhankinnoista tehtiin vuonna 2024 paikallisilta toimittajilta;

62.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on saanut ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän sertifioinnin ja että sillä on ollut vuodesta 2014 lähtien ympäristöä koskevat toimintaperiaatteet, joita päivitettiin vuonna 2025; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin mittaa hiilijalanjälkeään käyttämällä ”Bilan Carbon” -menetelmän viimeisintä versiota, jota sovelletaan sekä operationaalisella (tilintarkastustuomioistuimen toiminta) että organisatorisella (Luxemburgin kolme rakennusta) tasolla; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuonna 2024 olivat 9 108 tonnia hiilidioksidia, mikä merkitsee 15 prosentin vähennystä vuoden 2014 päästöihin verrattuna mutta 1,60 prosentin lisäystä vuoden 2023 päästöihin verrattuna; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kokonaispäästöihin vaikuttivat vuonna 2024 eniten tavaroiden ja palvelujen ostot (31 prosenttia) ja henkilöliikenne (29 prosenttia);

63.panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen ympäristöselonteon, jossa esitetään vuoden 2024 tulokset, mukaan lukien jo toteutetut toimet ja täytäntöönpantaviksi suunnitellut toimet, joilla pyritään vähentämään tilintarkastustuomioistuimen toiminnan ympäristövaikutuksia ja saavuttamaan tai ylittämään sen vuotuiset ympäristönsuojelun tasoa koskevat tavoitteet; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin mittaa ympäristönsuojelun tasoaan käyttämällä erilaisia indikaattoreita ja vertailuesimerkkejä huipputason osaamisesta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimella on vuosien 2023–2025 ympäristöohjelmassaan joukko yleisiä ja erityisiä tavoitteita, joista suurin osa saavutettiin vuonna 2024, erityisesti tilintarkastustuomioistuimen energiankulutuksen vähentämisen (sähkö: -24 prosenttia, lämmitys: -21,80 prosenttia) sekä ilmaan joutuvien päästöjen (-30 prosenttia) ja vedenkulutuksen vähentämisen (-45 prosenttia) ja ympäristökriteereitä sisältävien hankintamenettelyjen määrän lisäämisen (yli 30 prosenttia) osalta; panee kuitenkin merkille päinvastaisen kehityssuunnan painettujen sivujen määrässä (+9,1 prosenttia) ja vuotuisessa jätteen määrässä (+27,50 prosenttia); arvostaa tilintarkastustuomioistuimen toimia, joilla pyritään tasapainottamaan biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimella on tiloissaan useita mehiläisyhdyskuntia, joissa tuotetaan vapaaehtoisten henkilöstön jäsenten keräämää hunajaa, se osallistuu aloitteisiin, joissa istutetaan puita Luxemburgiin, ja että se oli osallisena myös muissa ympäristötoimissa osallistuessaan unionin toimielinten välisiin EMAS-päiviin vuonna 2024; pitää myönteisenä, että kaupunkipyöriä käyttävän henkilöstön määrä kasvoi 172:sta 201:een vuodesta 2023 vuoteen 2024; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin tukee työmatkaliikuntaa, kuten pyöräilyä, kattamalla Luxemburgin kaupungin polkupyörien yhteiskäyttöjärjestelmän liittymiskulut ja julkista liikennettä korvaamalla osittain rajat ylittävän henkilöstön kausiliput ja että tämäntyyppistä korvausjärjestelmää hyödyntävän henkilöstön määrä kasvoi 28:sta 30:een vuosina 2023–2024;

64.muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin teki vuonna 2023 Luxemburgin viranomaisten kanssa sopimuksen liikkuvuussuunnitelman laatimisesta; panee merkille, että kyselyn mukaan liikkuvuussuunnitelma toimitettiin myöhässä huhtikuussa 2025 ja että suunnitelmaa koskevan analyysin tulokset otetaan huomioon kehitettäessä EMAS-ohjelmaa vuosiksi 2026–2028;

65.toteaa, että toimielinten välinen yhteistyö, jossa käytetään yhteisiä välineitä ja palveluja, lisää tehokkuutta ja tuottaa säästöjä, jotka mahdollistavat henkilöstön sisäiset uudelleenjärjestelyt, varmistavat paremmat hinnat mittakaavaetujen ansiosta ja tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää muissa unionin elimissä olevaa erityisasiantuntemusta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin jatkoi tai laajensi vuonna 2024 yhteistyötään voimassa olevilla ja uusilla palvelutasosopimuksilla, jotka koskivat muun muassa eläkkeiden hallinnointia, henkilöstöresurssien muutosta ja unionin kulkuluvan myöntämistä, sekä osallistumalla toimielinten välisiin komiteoihin ja kumppanuuksiin, jotka liittyivät esimerkiksi yhteisiin rahoitusjärjestelmiin, kyberturvallisuuteen ja digitalisaatioon; panee lisäksi merkille, että tämä yhteistyö on helpottanut tietoteknisten ratkaisujen vaihtoa ja kehittämistä ja tuotti siten merkittäviä talousarviosäästöjä vuonna 2024 muun muassa tietotekniikan, virkamatkojen hallinnoinnin ja henkilöresurssien aloilla ja että tilintarkastustuomioistuin käytti komission kehittämiä henkilöstöhallinnon, koulutuksen ja sähköisen kääntämisen välineitä, joiden kustannukset olivat noin 500 000 euroa, sekä neuvoston isännöimiä SAP‑kirjanpitopalveluja, joiden kustannukset olivat noin 170 000 euroa; pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin käyttää edelleen Euroopan unionin henkilöstökoulutuskeskuksen koulutus- ja sertifiointipalveluja;

66.muistuttaa jälleen kerran, että tilintarkastustuomioistuimen ja komission tehokas yhteistyö jää rajalliseksi, ellei komissio hyväksy tilintarkastustuomioistuimen virhetasojen arvioinnissa käyttämää menetelmää, joka perustuu kaikkien sääntörikkomusten riippumattomaan ja kattavaan arviointiin, kun taas komissio keskittyy virheisiin, jotka voidaan määrätä korvattaviksi takaisin;

67.pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin tekee tiivistä yhteistyötä sekä OLAFin että EPPOn kanssa muun muassa järjestämällä työpajoja ja tiedotustapahtumia sekä vaihtamalla tietoja ja kokemuksia; suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen sitoumukseen toimittaa edelleen kaikki alustavaan näyttöön perustuvat epäilyt OLAFille, EPPOlle tai molemmille; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin ilmoitti OLAFille 19 epäillystä petoksesta ja seitsemästä niistä se ilmoitti EPPOlle vuonna 2024;

68.on vakuuttunut siitä, että tiedonlouhintaa ja riskien pisteyttämistä varten tarkoitettu yhteinen integroitu tietotekninen järjestelmä voisi olla arvokas tietolähde, jonka avulla tilintarkastustuomioistuin, OLAF ja EPPO voisivat tehostaa tarkastus- ja valvontatoimintaansa; korostaa, että kyseiseen järjestelmään ja sen tietoihin olisi annettava rajoittamaton pääsy ilman perusteettomia rajoituksia ja että tällainen pääsy mahdollistaisi välittömästi uusien digitaalisten välineiden ja kehitteillä olevien teknologioiden tutkimisen ja käytön tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa;

69.korostaa tilintarkastustuomioistuimen tärkeää roolia petostentorjuntajärjestelmässä; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa ja erityiskertomuksissa tunnistetaan järjestelmällisesti heikkouksia, sääntöjenvastaisuuksia ja riskejä, minkä johdosta komissio, jäsenvaltiot ja muut petostentorjuntajärjestelmän toimijat käynnistävät korjaavia toimenpiteitä ja takaisinperintätoimia; toteaa, että tämän valvontatehtävän avulla tilintarkastustuomioistuin paitsi lisää avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta myös vahvistaa EU:n järjestelmän yleistä pelote- ja havaitsemiskykyä ja siten varmistaa, että julkisia varoja hallinnoidaan moitteettomasti ja suojataan petoksilta ja väärinkäytöksiltä;

70.pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin suhtautuu avoimesti vuotuisen toimielinten välisen vuoropuhelun käynnistämiseen tilintarkastustuomioistuimen, parlamentin, neuvoston ja komission välillä, kuten parlamentti on pyytänyt vastuuvapauspäätöslauselmissaan;

71.pitää jälleen kerran valitettavana, että vaikka pääsy Euroopan investointipankin (EIP) asiakirjoihin ja tietoihin on parantunut, tilintarkastustuomioistuimella ei ole valtuuksia tarkastaa EIP:n omista varoista rahoitettuja toimintoja; kehottaa myöntämään tilintarkastustuomioistuimelle nämä valtuudet ottaen huomioon, että EIP:n tehtävänä on pyrkiä saavuttamaan unionin tavoitteet ja että sillä on unionin taloudellisessa ja poliittisessa toimintaympäristössä kasvava rooli, joka ei rajoitu pelkästään unionin talousarvion käyttöön sen toimintojen turvaamiseksi; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 05/2023 ”EU:n rahoitusjärjestelyt – Hajanainen kokonaisuus, joka kaipaa yksinkertaistusta ja suurempaa tilivelvollisuutta” todettiin, että kaikenlaiselle unionin toimintapolitiikkojen rahoitukselle olisi vahvistettava julkiset tarkastusvaltuudet;

72.panee tyytyväisenä merkille, että kyselyn mukaan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan tietosuojavaltuutettu tekivät tiivistä yhteistyötä pääasiassa tilintarkastustuomioistuimen tietosuojavastaavan välityksellä; panee merkille, että tällainen yhteistyö kattaa asetuksen (EU) 2018/1725 tiettyjen säännösten tulkinnan, tiedonjakamistoimet ja muut toimielinten väliset näkemysten vaihdot ja kannanotot tekoälyn alalla; arvostaa tilintarkastustuomioistuimen osallistumista tietosuojavaltuutetun ja ENISAn järjestämään harjoitukseen, jonka aiheena oli henkilötietojen tietoturvaloukkaustietoisuus kyberturvallisuuspoikkeamien käsittelyssä ja jonka tarkoituksena oli lisätä henkilöstön tietoisuutta henkilötietojen tietoturvaloukkausten hallinnasta;

73.panee merkille, että vuonna 2024 tilintarkastustuomioistuimen viestintä- ja tiedotustoimiin osoitetut määrärahat olivat 225 000 euroa (sama määrä kuin vuonna 2023) ja niiden käyttöaste oli 92,32 prosenttia (nousua 81,13 prosentista vuonna 2023); panee merkille, että suurin osa määrärahoista käytettiin mediaseurantapalveluihin (80 000 euroa) ja lehdistötoimiin (18 133,91 euroa) ja seuraavaksi eniten pääasiassa politiikkatiedon hallinta-alustan kustannuksista (62 100 euroa) koostuviin sidosryhmäsuhteisiin liittyviin menoihin, viestintätoimiin (32 543,37 euroa), sosiaaliseen mediaan (8 604,66 euroa) ja julkaisuihin (6 346,47 euroa);

74.antaa tukensa tilintarkastustuomioistuimen mediastrategian laajentamiselle, jonka tuloksena vuonna 2024 julkaistiin ennätykselliset yli 24 000 verkkoartikkelia, joissa käsiteltiin tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksia, muita julkaisuja tai tilintarkastustuomioistuinta yleisesti, mikä vahvisti sen, että tilintarkastustuomioistuimen näkyvyys on viime vuosina parantunut (vrt. 2023: 22 000 verkkoartikkelia; 2022: 20 000 verkkoartikkelia; 2021: 18 000 verkkoartikkelia); panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen mukaan vuonna 2023 käynnistetyllä tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla vieraili vuonna 2024 yli 780 000 kävijää (2023: 700 000 kävijää), jotka tekivät 1 295 025 yksittäistä sivuilla käyntiä ja 56 440 latausta; pitää myönteisenä, että vuoden 2024 loppuun mennessä tilintarkastustuomioistuimen neljällä tärkeimmällä sosiaalisen median tilillä (X, LinkedIn, Facebook ja Instagram) oli noin 61 500 seuraajaa eli enemmän kuin vuonna 2023 (55 000) ja vuonna 2022 (49 500); antaa tilintarkastustuomioistuimelle tunnustusta siitä, että se julkaisi marraskuussa 2024 ensimmäisen kuukausittaisen LinkedIn-uutiskirjeensä (ECA Insights), jossa esitetään viimeaikaisten kertomusten keskeisiä kohtia ja tulevien tarkastusten ennakkokatsauksia ja jolla oli yli 8 500 tilaajaa kyseisen vuoden loppuun mennessä;

75.panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimella on digitaalisesti saavutettavissa oleva verkkosivusto (A++ -taso), jonka ulkopuolinen konsultti tarkastaa kahdesti vuodessa, jotta voidaan arvioida, onko verkkosivusto asiaankuuluvien saavutettavuusstandardien mukainen, ja tunnistaa saavutettavuutta vammaisten käyttäjien kannalta haittaavat esteet; arvostaa sitä, että saavutettavuuden arvioitiin yleisesti ottaen toteutuneen erittäin hyvin, ja panee merkille, että tarkastuksen tuloksena ehdotettiin joitakin suosituksia verkkosivuston saavutettavuuden parantamiseksi ja ylläpitämiseksi;

76.toteaa, että vuonna 2024 tilintarkastustuomioistuin julkaisi 44 lehdistötiedotetta unionin 24 kielellä ja että lisäksi annettiin tietyillä kielillä erilaisia tausta- ja mediatiedotteita sekä käyttövalmiita lausuntoja äänitallenteina; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin piti 20 tiedotustilaisuutta verkossa ja 14 muuta vuosikertomukseen liittyvää maakohtaista tiedotustilaisuutta; kiinnittää huomiota siihen, että tilintarkastustuomioistuimen tiedotustilaisuuksiin osallistui yhteensä 876 toimittajaa, joista useimmat edustivat jäsenvaltioiden tärkeimpiä kansallisia tiedotusvälineitä;

77.suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen 11/2025 ”Kansalaisjärjestöille myönnettyyn EU‑rahoitukseen liittyvä avoimuus”; panee huolestuneena merkille siinä havaitut ongelmat, mukaan lukien puutteet avoimuudessa, luokittelussa ja valvonnassa; korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen on jatkettava ja vahvistettava näiden kysymysten seurantaa ja niitä koskevaa raportointia, jotta voidaan varmistaa varainhoitosääntöjen, avoimuusvaatimusten ja unionin perusarvojen täydellinen noudattaminen;

78.kannustaa tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen unionin rahoituksesta Gazan alueella toimiville kansalaisjärjestöille ja palestiinalaiskoulujen oppikirjojen laatimiseen osallistuville järjestöille; korostaa, että tällainen valvonta on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että unionin varoja ei ohjata suoraan tai välillisesti terroristijärjestöille tai tahoille, jotka ovat kytköksissä niihin, eikä niitä käytetä tavalla, joka edistää vihaa, radikalisoitumista tai väkivaltaan yllyttämistä, sekä sen varmistamiseksi, että EU:n varainhoitosääntöjä, avoimuusvaatimuksia ja unionin keskeisiä arvoja noudatetaan kaikilta osin;

79.panee tyytyväisenä merkille, että lisätäkseen yleisön osallistumista tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 2024 lähtien tarjonnut kansalaisille mahdollisuuden osallistua sen työohjelmaan tekemällä tarkastusehdotuksia tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla;

80.arvostaa sitä, että tilintarkastustuomioistuin arvioi työnsä todennäköistä vaikutusta ja hyödyllisyyttä pyytämällä palautetta kertomustensa lukijoilta parlamentissa, neuvostossa, komissiossa, unionin virastoissa, jäsenvaltioiden pysyvissä edustustoissa, jäsenvaltioiden virastoissa ja ylimmissä tarkastuselimissä, kansalaisjärjestöissä, tiedeyhteisössä, mediassa ja muissa asiaankuuluvissa yhteyksissä; panee tässä yhteydessä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 2018 lähtien tehnyt anonymisoituja sähköisiä kyselytutkimuksia, joissa se on pyytänyt lukijoilta laadullista palautetta valikoiduista kertomuksista sekä sen työhön liittyviä yleisiä ehdotuksia; korostaa, että vuoden 2024 osalta 89 prosenttia vastaajista piti tilintarkastustuomioistuimen kertomuksia hyödyllisinä työnsä kannalta ja 82 prosenttia katsoi niillä olevan vaikutusta; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2024 tilintarkastustuomioistuin esitteli työnsä tuloksia 578 kertaa eri sidosryhmille (esim. parlamentille, neuvostolle ja kansallisille parlamenteille), kun kertoja oli 456 vuonna 2023 ja 437 vuonna 2022.