1.panee merkille, että komitean talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka kokonaismäärä vuonna 2024 oli 13,3 miljardia euroa eli 6,9 prosenttia unionin menoista; toteaa, että vuonna 2024 komitean talousarvio oli 1,50 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 määrärahoista, mikä on 1,29 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023;

2.toteaa, että varainhoitovuotta 2024 koskevassa vuosikertomuksessaan (jäljempänä ’tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus’) tilintarkastustuomioistuin tarkasti hallinnon alaan kuuluvan 70 tapahtuman otoksen eli yhtä monta tapahtumaa kuin tarkastettiin vuonna 2023; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen myös toteavan, että hallintomenoja ovat muun muassa henkilöstömenot ja eläkemenot, joiden yhteenlaskettu osuus hallintomenojen kokonaismäärästä oli vuonna 2024 noin 69 prosenttia, ja lisäksi kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot ja että hallintomenojen tarkastukset ovat jo useamman vuoden ajan osoittaneet, että niissä riski on yleisesti ottaen alhainen;

3.panee merkille, että tarkastetuista 70 tapahtumasta 16 (23 prosenttia) sisälsi virheitä mutta että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa kolmen virheen perusteella, että virhetaso oli alle olennaisuusrajan; panee merkille, ettei tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa havaittu komiteaa koskevia erityisiä ongelmia;

4.toteaa, että komitean lopullinen hyväksytty talousarvio vuodeksi 2024 oli 164 945 524 euroa, mikä merkitsee 3,90 prosentin lisäystä vuoteen 2023 verrattuna; panee merkille komitean vastauksista talousarvion valvontavaliokunnan vuoden 2024 talousarviota koskevaa vastuuvapautta varten lähettämään kyselyyn, jäljempänä ’kysely’, että kaksi komitean budjettikohtaa eli 1200 (henkilöstön palkat ja palkanlisät) ja 1004 (jäsenten matka- ja oleskelukulut) muodostavat suurimman osan komitean talousarviosta eli 65,80 prosenttia vuonna 2024, mikä oli enemmän kuin vuonna 2023, jolloin niiden osuus oli 65,58 prosenttia;

5.panee merkille komitean siirtymisen menosuuntautuneesta lähestymistavasta resurssien hallintaan ja priorisointiin, mikä näkyy komitean työvaliokunnan kannattamassa strategisessa rahoituspaketissa ja priorisointitoimien käyttöönotossa; toteaa, että näillä toimenpiteillä pyritään parantamaan varainhoitoa ja mukauttamaan talousarviopäätökset strategisiin tavoitteisiin; panee merkille pyrkimykset vähentää hallinnollista taakkaa ja virtaviivaistaa prosesseja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi; kehottaa komiteaa vahvistamaan edelleen tätä lähestymistapaa sisällyttämällä vuotuiseen rahoitussykliinsä tulosindikaattoreita ja ennakointisuunnittelua;

6.antaa komitealle tunnustusta sen talousarvion toteuttamisen korkeasta tasosta, sillä sen kyseisen vuoden maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste kasvoi edellisen vuoden 98,70 prosentista 99,21 prosenttiin vuonna 2024, ja toteaa, että tähän suuntaukseen vaikuttivat talousarvion toteuttamisen onnistunut seuranta mutta myös henkilöstön palkkoihin ja kiinteistökustannuksiin vaikuttava korkea inflaatioaste; panee tässä yhteydessä merkille, että komitea on kohdentanut määrärahoja uudelleen siirtämällä määrärahoja yhteensä 2 487 139 euroa (eli 1,51 prosenttia sen vuoden 2024 talousarviosta) eri budjettikohdista ja että merkittävimmät lisäykset liittyivät ohjelmistojärjestelmien käyttöön ja ylläpitoon (+519 682 euroa) ja kiinteistöihin (+421 880 euroa); panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että kyseisen vuoden maksumäärärahojen käyttöaste nousi 92,85 prosenttiin vuonna 2024, kun se oli 88,12 prosenttia vuonna 2022 ja 90,67 prosenttia vuonna 2023, ja keskimääräinen maksuaika, joka oli 20,14 päivää vuonna 2023, lyheni 16,06 päivään vuonna 2024, mikä on komitean paras tulos sitten vuoden 2021; kannustaa jatkamaan varainkäytön tehokasta seurantaa, kustannusten hillitsemistä ja varojen strategista uudelleenkohdentamista, jotta varmistetaan vastineen saaminen rahalle sekä avoimuus;

7.panee merkille, että vuodelta 2023 vuodelle 2024 siirrettyjä määrärahoja oli 13 827 713 euroa (eli 8,38 prosenttia komitean vuoden 2024 talousarviosta), mikä merkitsee vähennystä edellisen vuoden tasosta, jolloin siirrettiin 15 466 316 euroa (eli 9,74 prosenttia komitean vuoden 2023 talousarviosta); panee lisäksi merkille, että vuodelta 2023 vuodelle 2024 siirrettyjen määrärahojen käyttöaste oli 84,74 prosenttia vuonna 2024, mikä on alhaisempi kuin vuonna 2023, jolloin se oli 86,76 prosenttia;

8.panee merkille, että neuvosto hyväksyi 21. kesäkuuta 2024 uuden päätöksen päivärahojen myöntämisestä ja matkakulujen korvaamisesta komitean jäsenille ja heidän varajäsenilleen ja että päätöksen mukaan kokouksiin paikan päällä osallistuvien korvauksiin oikeutettujen jäsenten päiväraha on 367 euroa (aiemmin 290 euroa) ja kokouksiin etäyhteyden välityksellä osallistuvien korvauksiin oikeutettujen jäsenten päiväraha on 149 euroa (aiemmin 145 euroa); panee kyselyn perusteella merkille, että vuonna 2024 komitea maksoi korvauksia etäosallistumisesta 259 669 euroa (294 930 euroa vuonna 2023), mikä vastasi 1 744:ää kokouspäivää (2 006 kokouspäivää vuonna 2023), kun taas kokouksiin paikan päällä osallistumisesta maksettujen kiinteämääräisten korvausten kokonaismäärä oli 6 579 196 euroa vuonna 2024 (5 902 963 euroa vuonna 2023); kehottaa komiteaa lisäämään etäosallistumiskorvausjärjestelmän avoimuutta ja oikeasuhteisuutta, jotta voidaan vahvistaa kansalaisten luottamusta, ja korostaa, että etäosallistumisesta maksettavat taloudelliset korvaukset on perusteltava ehdottoman tiukasti; panee lisäksi merkille, että komitealla on käytössä järjestelmä, jolla etäosallistuminen kokouksiin vahvistetaan sähköisesti; katsoo, että etäosallistuminen on nykyaikaisille toimielimille tärkeä ja arvokas väline – joka vähentää kokouskustannuksia ja mahdollistaa laajemman osallistumisen – kuten myös etäosallistumisesta maksettavat korvaukset; suhtautuu myönteisesti komitean lähestymistapaan, jonka mukaan korvauksia etäosallistumisesta myönnetään oikeudenmukaisella ja oikeasuhteisella tavalla, jossa otetaan huomioon jäsenten vastuualueet ja valmisteluvaatimukset; muistuttaa, että komitean jäsenet eivät saa edustajantoimestaan palkkaa;

9.panee merkille, että komitean omat yksiköt toteuttivat kymmenen neuvottelumenettelyä, joiden arvo oli 15 000–60 000 euroa, ja samassa arvoluokassa yhden pääasiassa tutkimuksia koskeneen menettelyn, jossa tehtiin yksi tarjous; panee merkille, että komitean ja Euroopan alueiden komitean (AK) yhteispalvelut käynnistivät lisäksi (puitesopimuksia varten) kuusi hankintamenettelyä muun muassa ateriapalveluiden, logistiikan ja kunnossapidon aloilla;

10.panee kyselyn perusteella merkille, että Venäjän hyökkäyssodan vaikutus aiheutti edelleen painetta komitean talousarvioon vuonna 2024, mikä johtui inflaatiosta ja energiamarkkinoiden epävakaudesta, jotka aiheuttivat toimintakustannusten kasvua; panee merkille, että vuosina 2021–2024 komitean vuokriin liittyvät kustannukset kasvoivat arviolta 16,53 prosenttia ja ylläpito- ja turvallisuuspalvelusopimuksiin liittyvät kustannukset 15 prosenttia; panee lisäksi kyselyn perusteella merkille, että komitean vuokramenot kasvoivat 4,7 prosenttia vuonna 2024, mikä ylittää komission asettaman muiden kuin palkkoihin liittyvien menojen kasvun kahden prosentin ylärajan; panee lisäksi merkille, että komitean energiakustannukset laskivat 711 608 euroon vuonna 2024, kun ne olivat 1 923 391 euroa vuonna 2023; antaa tässä yhteydessä komitealle tunnustusta sen pyrkimyksistä tehdä toiminnastaan kustannustehokkaampaa muun muassa tehostamalla energiansäästötoimia; toteaa, että kaikkien unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen on syytä parantaa talousarviohallintoaan ottamalla huomioon myös hintojen epävakauden, varsinkin energia-alalla, kun ne tekevät sopimuksia palveluntarjoajien kanssa;

11.kehottaa komitean hallintoa aktiivisesti määrittämään ja toteuttamaan toimenpiteitä kustannusten säästämiseksi muun muassa lisäämällä hybridikokousteknologian käyttöä, optimoimalla rakennusten käyttöä, keskittämällä parlamentaarista toimintaa ja vähentämällä tarpeettomia logistisia kustannuksia; pyytää raportoimaan säännöllisesti kehityksestä, jota on saavutettu toimenpiteiden täytäntöönpanossa ja säästöjen tekemisessä;

12.panee kyselyn perusteella merkille, että komitean henkilöstö teki 415 virkamatkaa (300 matkaa vuonna 2023) ja niihin liittyvien menojen kokonaismäärä oli 448 655 euroa vuonna 2024, mikä merkitsee 25 prosentin lisäystä vuoteen 2023 verrattuna; panee merkille, että syynä oli virkamatkojen määrän sekä lentojen ja hotellimajoituksen todellisten kustannusten kasvu; panee merkille komitean arvion, jonka mukaan se on säästänyt noin 40 000 euroa virkamatkakuluissa vuonna 2024, kun se on vuosina 2020–2023 soveltanut 21 prosentin nimellistä inflaatioastetta komitean virkamatkoista vuonna 2019 (eli ennen covid-19-pandemiaa) maksettuun määrään (eli 402 097 euroa); antaa tunnustusta komitean toimintalinjalle, jonka mukaan vuotuiset virkamatkamenot pidetään mahdollisimman pieninä; panee merkille, että komitean puheenjohtaja oli vuonna 2024 virkamatkoilla yhteensä 88 päivää (69 päivää vuonna 2023) ja että niiden kokonaiskustannukset olivat noin 113 000 euroa (noin 72 000 euroa vuonna 2023), ja toteaa, että tällaiset virkamatkat olivat tarpeen, jotta komitean puheenjohtaja kykeni osallistumaan kansainvälisiin foorumeihin, unionin tason aloitteisiin ja muihin tapahtumiin, jotka edellyttivät komitean aktiivista osallistumista;

13.panee kyselyn perusteella merkille, että komitean ja AK:n yhteinen innovoinnin ja tietotekniikan osasto (DIIT) osoittaa noin neljä prosenttia tietotekniikkabudjetistaan kyberturvallisuuteen (kolme prosenttia vuonna 2023), mikä on edelleen kaukana asiaa koskevassa lainsäädännössä säädetystä 10 prosentin tavoitteesta; kehottaa jälleen lainsäätäjiä ja komissiota ottamaan tämän huomioon vuotuisessa talousarviomenettelyssä; toteaa, että komitean on toteutettava kyberturvallisuusjärjestelmiensä päivitys, jonka arvo molempien komiteoiden osalta olisi yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa, mikä nostaisi kyberturvallisuusmenot 10 prosenttiin komitean koko tietotekniikkabudjetista;

14.toteaa, että komitealla on keskeinen tehtävä unionin politiikan kehittämisen ja päätöksentekoprosessien edistämisessä, sillä se edustaa kaikkien järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan alojen ääniä unionissa, mikä lähentää unionia näin kansalaisiin ja lisää unionin lainsäädännön demokraattista legitiimiyttä; muistuttaa, että osana vuotuista työohjelmaansa komitea käyttää tuloksellisuuden seurantajärjestelmää, johon sisältyy erilaisia indikaattoreita, esimerkiksi tietotekniikan, henkilöstöhallinnon, kääntämisen ja viestinnän aloilla, ja joka rakentuu viiden keskeisen arvon ja viiden keskeisen strategisen tavoitteen ympärille pääsihteeristön vuosien 2021–2025 strategian puitteissa; katsoo kuitenkin, että sen toiminnan unionin kansalaisille tuottamasta lisäarvosta ei raportoida riittävästi; panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2023 vastuuvapautta koskevassa parlamentin päätöslauselmassa esitettyihin huomautuksiin vastaukseksi annetun komitean jatkoselvityksen, jäljempänä ’seurantakertomus’, ja kyselyn perusteella komitea käynnisti tilintarkastuksen jälkeen jäsennellyn prosessin parantaakseen tuloksellisuuden seurantaansa mukauttamalla tuloskehyksensä strategisiin tavoitteisiin keskeisten tulosindikaattoreiden ja vaikutusindikaattoreiden avulla, jotka on sovitettava yhteen komitean tulevien strategisten tavoitteiden kanssa; panee tyytyväisenä merkille komitean pyrkimykset sisällyttää vaikutusten mittaaminen päätöksentekoonsa ja kehottaa laatimaan keskeiset tulosindikaattorit, jotka ovat selkeät ja määrällisesti ilmaistavissa, ja raportoimaan vaikutuksista säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa mitattavissa olevat tulokset ja vastuuvelvollisuuden toteutuminen; kehottaa komiteaa vahvistamaan edelleen vaikutustenarviointikehystään osoittamalla paremmin, miten sen lausunnot ja aloitteet johtavat konkreettisiin poliittisiin tuloksiin ja näkyviin hyötyihin kansalaisille, ja toteaa, että ylimmällä johdolla on keskeinen rooli näiden indikaattoreiden käytössä; odottaa saavansa tietoa tämän uuden kehyksen täytäntöönpanon tuloksista komitean tulevissa kertomuksissa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

15.panee merkille, että komitea hoitaa tehtäväänsä antamalla lausuntoja, jotka koskevat komission tekemiä lainsäädäntöehdotuksia (lausuntopyynnöt), ja oma-aloitteisia lausuntoja, joissa kehotetaan unionin toimielimiä toimimaan, sekä valmistelevia lausuntoja, joita komissio hyödyntää työstäessään suunniteltuja aloitteita, ja että komitean kantoja voidaan tuoda esiin päätöslauselmissa tai sisällyttää arviointikertomuksiin ja tiedonantoihin; antaa komitealle tunnustusta sen tekemästä työstä parlamentin, neuvoston ja komission avustamiseksi lainsäädäntötoiminnassa vuonna 2024; panee tässä yhteydessä merkille, että vuonna 2024 komitea antoi 142 lausuntoa ja selvitystä, eli vähemmän kuin vuonna 2023 annetut 213, ja järjesti 148 kuulemistilaisuutta (146 vuonna 2023) ja 26 konferenssia (24 vuonna 2023); toteaa, että vaalikauden vaihtuminen vuonna 2024 vähensi lausuntopyyntöjen määrää ja siten myös komitean kyseisenä vuonna hyväksymien lausuntojen määrää; panee merkille, että vuonna 2024 komitean jäsenet osallistuivat 518:aan korkean tason kokoukseen, huippukokoukseen ja konferenssiin, kun vuonna 2023 määrä oli 429; kannustaa asettamaan etusijalle aloitteet, joilla tuetaan talouskasvua, kilpailukykyä ja unionin strategista riippumattomuutta;

16.kannustaa komiteaa jatkamaan pyrkimyksiään keskittää työnsä aloille, joilla se voi antaa selkeitä, mitattavissa olevia ja politiikan kannalta merkityksellisiä panoksia, ja kehittämään edelleen tulos- ja vaikutusperusteisia indikaattoreita, jotka kuvastavat muutakin kuin toimintoihin perustuvia tuotoksia ja kuvaavat paremmin aikaansaatuja tuloksia ja niiden merkitystä kansalaisille;

17.pitää seurantakertomuksen perusteella myönteisenä, että komitea on sitoutunut laatimaan lausuntoja työntekijöiden oikeuksista, sosiaalisesta osallisuudesta ja ihmisoikeusloukkauksista ja laajentamaan unionin lainsäädäntöä ja ohjelmia koskevien arviointiensa soveltamisalaa edellyttäen, että käytettävissä on riittävät resurssit;

18.arvostaa komitean vuonna 2024 toteuttamia toimia työnsä näkyvyyden ja vaikuttavuuden parantamiseksi poliittisessa ja lainsäädäntösyklissä; pitää myönteisenä, että pilottihankkeen jälkeen on virallisesti otettu käyttöön uusi lausuntomuoto, jota käytetään vastattaessa parlamentin, neuvoston tai komission pakollisiin lausuntopyyntöihin; toteaa, että uusi muoto on lainsäätäjän kannalta käyttäjäystävällisempi ja käytettävämpi ja että samalla parannetaan myös komitean työn priorisointia; panee lisäksi merkille komitean odotukset siitä, että tarkistuslistan ja ohjeiden avulla toteutettavan valittujen lausuntojen tehostetun seurannan ansiosta lausunnot pysyvät merkityksellisinä myös niiden hyväksymisen jälkeen ja että niitä hyödynnetään monikerroksisissa lainsäädäntöprosesseissa; suhtautuu lisäksi myönteisesti siihen, että komitean lausunnot on huhtikuusta 2024 alkaen sisällytetty EU Law Tracker (EULT) -järjestelmään, jossa ne näytetään nyt lainsäädäntöasiakirjojen viiteasiakirjoina; panee tyytyväisenä merkille, että komitea hyväksyi myös sisäisen suunnitelman, jonka avulla on tarkoitus ennakoida paremmin unionin painopisteitä, parantaa toimielinten välistä koordinointia, vahvistaa tulosten levittämistä ja seurantaa sekä mitata vaikutuksia järjestelmällisemmin;

19.antaa arvoa komitean vuonna 2024 toteuttamille toimille, joilla parannettiin sen lausuntojen saatavuutta, selkeyttä ja käytettävyyttä unionin toimielinten kannalta; korostaa, että näiden toimien tarkoituksena on parantaa lainsäätäjien valmiuksia tehdä tietoon perustuvia päätöksiä;

20.panee tyytyväisenä merkille, että komitea edisti useita lippulaivahankkeita, joilla vahvistettiin osallistumista, osallisuutta ja toimintapolitiikan vaikuttavuutta kaikkialla unionissa; panee merkille, että komitea on syyskuusta 2024 alkaen johtanut EU:n nuorisotestin soveltamista lausuntoprosessissaan, mihin osallistui 73 nuorisojärjestön verkosto ja minkä yhteydessä noin 40 lausuntoa testattiin; pitää myönteisinä ja tukee komitean aloitteita, joilla pyritään vahvistamaan nuorten osallistumista päätöksentekoprosessiin; panee merkille, että tulevaan laajentumiseen valmistavan osallistavan vuoropuhelualoitteen avulla komitea laajensi yhteistyötään ehdokasmaiden kanssa jäsenehdokasmaita edustavia jäseniä koskevalla aloitteella, jonka ansiosta 146 kansalaisyhteiskunnan edustajaa pystyi antamaan suoraan panoksensa komitean lausuntojen valmisteluun osallistumalla valmisteluryhmiin, jaostojen kokouksiin ja lokakuussa 2024 pidettyyn täysistuntoon; antaa komitealle tunnustusta siitä, että se on edistänyt EU:n sinisen kehityksen ohjelmaa ja auttanut saattamaan vesiresilienssin unionin asialistalle; nostaa esille, että komitea jatkoi Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin johtamista ja oli mukana EU:n luomupalkintojen järjestelyissä vuonna 2024 sekä vahvisti yhteyksiä kansalaisyhteiskunnan toimijoihin luonnonmukaisen maatalouden alalla; kannustaa komiteaa laajentamaan lausuntojen soveltamisalaa siten, että ne kattavat myös muun julkishyödykkeisiin liittyvän unionin lainsäädännön ja mitattavissa olevat tulokset;

21.kehottaa komiteaa tehostamaan sellaisen kattavan digitalisaatiostrategian kehittämistä, joka kattaa tekoälyn, pitäen mielessä tarpeen varmistaa ihmisen suorittama valvonta tekoälyn käytössä; toteaa, että strategian olisi katettava myös automaatio, yhteentoimivuus ja datahallinto, ja siihen olisi liitettävä vankka kehys, jolla varmistetaan kehitteillä olevien teknologioiden turvallinen, eettinen, vastuullinen ja avoin käyttö;

22.panee kyselyn perusteella kiinnostuneena merkille komitean pyrkimykset omaksua strategisempi lähestymistapa vaikutuksiin liittyvän työnsä priorisointiin ja ottaa vaikutusten hallinta päätöksenteon keskiöön; panee tässä yhteydessä merkille, että vuosina 2024 ja 2025 järjestettiin kolme korkean tason strategista seminaaria, joihin osallistui poliittisia johtajia ja joissa ennakointitoimet asetettiin keskeiselle sijalle kehitettäessä kriteerejä aloitteiden prioriteetin määrittämiseksi ja sen varmistamiseksi, että aloitteet mukautetaan temaattisesti kansalaisyhteiskunnan pitkän aikavälin tarpeisiin muiden tavoitteiden ohella; panee merkille, että tämä priorisointitoimi sisällytetään komitean ydintoimintoihin, koska se toteutetaan vuosittain ja sitä täydennetään kahden ja puolen vuoden välein kaikkien komitean elinten, toimintojen ja merkittävien tapahtumien tarkastelun perusteella;

23.panee vuoden 2024 vaatimustenmukaisuusmenettelyn osalta merkille, että keskimääräinen noudattamisaste oli 85 prosenttia (87 prosenttia vuonna 2023); pitää valitettavana, että sisäisen valvonnan järjestelmän vaikuttavuus laski vuoden 2023 78 prosentista 66 prosenttiin vuonna 2024; panee tässä yhteydessä merkille, että virallisen vaatimustenmukaisuuden ja käytännön vaikuttavuuden välillä päivittäisessä toiminnassa on kuilu; kehottaa komiteaa puuttumaan sisäisen valvonnan tehokkuuden heikkenemisen rakenteellisiin syihin etenkin muun muassa vahvistamalla riskitietoisuuskulttuuria, parantamalla sisäisiä viestintäkanavia ja nopeuttamalla asiakirja- ja tiedonhallintajärjestelmien nykyaikaistamista; panee lisäksi merkille, että komitea hyväksyi vuonna 2024 tarkistetun päätöksen, jolla yksinkertaistetaan 23:a tarkastustyyppiä ja jota sovelletaan tammikuusta 2025 alkaen; panee tyytyväisenä merkille, että näiden tarkastusten osalta jo suoritetut jälkitarkastukset vahvistivat, että yksinkertaistaminen ei saanut aikaan uusia riskejä;

24.panee merkille komitean vuoden 2024 toimintakertomuksen perusteella, että vuonna 2024 tehtiin viisi uutta tarkastusta, jotka koskivat matkan kestosta johtuvaa korvausta ja välimatkakorvausta, riskinhallintaa, lausuntopyyntöjä, keskeisiä toiminta- ja tulosindikaattoreita sekä matkakuluja ja joiden perusteella annettiin yhteensä 14 suositusta; panee erityisesti merkille sisäisen tarkastajan havainnot matkan kestosta johtuvista korvauksista ja välimatkakorvauksista, kuten ”tavanomaisen asuinpaikan” selkeän määritelmän puuttumisen ja täydentäviä asiakirjoja koskevien vaatimusten puuttumisen; panee lisäksi merkille, että 13 suosituksen käsittely oli kesken tammikuun 2025 lopussa; panee lisäksi merkille, että aiempien tarkastusten perusteella on edelleen avoinna seitsemän suositusta, jotka koskevat erityisesti etiikkaa ja lahjomattomuutta, maksuaikoja, kokousvaltuutuksia, neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” jäseniä ja strategista sykliä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komitea on hyväksynyt uusia sääntöjä kokousvaltuutuksista, päivärahoista ja korvauksista; kehottaa komiteaa varmistamaan, että kaikkien jäljellä olevien tarkastussuositusten, erityisesti korvauksia, etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevien suositusten, käsittely saatetaan nopeasti päätökseen, ja jatkamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tiedottamista avoinna olevien suositusten täytäntöönpanossa tapahtuvasta edistyksestä;

25.panee merkille, että vuoden 2024 lopussa komitean palveluksessa oli yhteensä 713 työntekijää, kun vuonna 2023 heitä oli 707; panee lisäksi merkille, että vuonna 2024 palveluksessa oli 48 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 144 väliaikaista toimihenkilöä (joista 42 otettiin palvelukseen vuonna 2024), kun vuonna 2023 sopimussuhteisia toimihenkilöitä oli 49 ja väliaikaisia toimihenkilöitä 130; painottaa vakinaisten työsopimusten merkitystä osaamisen, jatkuvuuden sekä tuottavan ja vakaan työympäristön ylläpitämisessä ja varoittaa liiallisesta turvautumisesta ulkoisiin palveluntarjoajiin; panee lisäksi merkille, että ateriapalvelujen, kunnossapidon ja turvallisuuden aloilla työskentelevän henkilöstön lisäksi komitea työllisti talon sisällä kymmenen palveluntarjoajaa ja 14 ulkopuolista työntekijää; panee merkille, että vuonna 2024 toimien täyttöaste oli 96 prosenttia (95,50 prosenttia vuonna 2023) ja henkilöstön vaihtuvuus 5,60 prosenttia (7 prosenttia vuonna 2023);

26.antaa komitealle tunnustusta siitä, että se oli vuonna 2024 kolmatta kertaa peräkkäin muista toimielimistä tulevien osaajien nettotuoja rekrytointia ja työssä pysymistä koskevan toimintasuunnitelmansa täytäntöönpanon tuloksena, ja että 42 prosenttia vuonna 2024 tehdyistä rekrytoinneista liittyi toimielinten välisiin siirtoihin; panee lisäksi merkille, että seurantakertomuksen mukaan komitean vakituisia toimia koskevien hakemusten määrä kasvoi 11,60 prosenttia ja väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden toimia koskevien hakemusten määrä kasvoi 41 prosenttia; panee tyytyväisenä merkille, että komitea järjesti väliaikaisille ja sopimussuhteisille toimihenkilöille avoimen sisäisen kilpailun, josta laadittavan varallaololuettelon odotetaan valmistuvan vuoden 2025 loppuun mennessä; korostaa, että sisäiset kilpailut ovat tärkeitä osaajien ja asiantuntemuksen säilyttämiseksi ja komitean henkilöresurssien vakauttamiseksi yleisesti; panee tyytyväisenä merkille komitean osallistumisen uratapahtumiin ja messuille (myös virtuaalisiin tapahtumiin) sekä avoimien ovien päiviin; panee merkille, että komitea järjesti vuonna 2024 virtuaaliset uramessut, joissa keskityttiin tiettyihin toimenkuviin ja uramahdollisuuksiin ja joihin osallistui 270 henkilöä, joista 19 myös haki ensimmäistä avointa toimea, jonka haku oli auki tapahtuman aikana;

27.pitää myönteisenä komitean jatkuvia pyrkimyksiä parantaa henkilöstöhallinnon kehystään, jotta siitä tulisi houkutteleva työnantaja ja se tarjoaisi täysin osallistavan työympäristön, jossa jokaista yksilöä arvostetaan ja jokainen voi kehittää potentiaaliaan kaikilta osin; panee merkille, että komitea analysoi vuonna 2023 tehdyn henkilöstön sitoutumista koskevan kyselytutkimuksen tulokset, havaitsi erilaisia huolenaiheita ja käynnisti lopulta kohdennettuja jatkotoimia, jotka toteutettiin vuoden 2024 aikana; panee merkille muun muassa uuden työoloja koskevan päätöksen täytäntöönpanon (hybridityö, ylityö, erityislomat), arviointia ja ylennyksiä koskevien sääntöjen tarkistamisen, uuden liikkuvuutta ja erityistä luotettavuutta edellyttävien tehtävien hallinnointia koskevien toimintalinjojen hyväksymisen, vuoden 2023 lopussa hyväksytyn uuden monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanon, poissaolojen hallintaa koskevien toimintalinjojen tarkistamisen, joka on määrä hyväksyä vuonna 2025, ja komitean uutta osaamisstrategiaa koskevan (käynnissä olevan) työn; pitää myönteisenä, että henkilöstön sitoutumista koskeva tulos jatkoi paranemistaan, mikä käy ilmi komitean viimeisimmästä kyselytutkimuksesta, ja että se nousi 75 prosenttiin vuonna 2025, kun se oli 70,5 prosenttia vuonna 2023;

28.panee merkille, että vuonna 2024 komitean henkilöstön jäseniin lukeutui kaikkia unionin kansalaisuuksia ja että osa kansalaisuuksista oli yliedustettuna; panee tyytyväisenä merkille, että 62,70 prosenttia henkilöstöstä oli naisia ja 37,30 prosenttia miehiä; panee seurantakertomuksesta merkille, että naisten osuus johtotehtävissä on 52 prosenttia, mikä tekee komiteasta tässä suhteessa edelläkävijän; toistaa tyytyväisyytensä naispuolisen pääsihteerin nimittämiseen tammikuussa 2024, sillä se on myönteinen askel kohti sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamista; panee merkille viimeaikaisen edistymisen sukupuolten tasa-arvon ja monimuotoisuuden sisällyttämisessä strategisiksi painopisteiksi, joilla edistetään osallistavaa ja kunnioittavaa työpaikkakulttuuria; suhtautuu myönteisesti monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon sekä naisille ja aliedustetuille ryhmille kohdennettuihin mentorointi- ja johtajuuden kehittämisohjelmiin; pitää kuitenkin valitettavana, että naisten osuus ylemmässä johdossa oli edelleen alhainen vuonna 2024 ja että vain kaksi seitsemästä ylemmän johdon edustajasta oli naisia, mikä oli tilanne myös vuonna 2023; toteaa, että komitean koosta johtuva alhainen vaihtuvuus on yksi syy naisten vähäiseen osuuteen näissä tehtävissä; suhtautuu myönteisesti komitean sitoumukseen lisätä nimittävän viranomaisen tietoisuutta tästä asiasta, edistää sukupuolten tasapuolista edustusta nimityksissä ja osallistua naisten foorumin ja hallintofoorumin kautta kohdennettuihin toimiin, joilla tuetaan naisten johtajuuden kehittämistä ja urakehitystä keskijohdossa;

29.palauttaa mieliin komitean aloitteen uudesta lähestymistavasta strategiseen työvoimasuunnitteluun ja henkilöstön sijoittamiseen, mihin kuuluu henkilöstön osaamisalueista kerätyn tiedon hyödyntäminen, koko organisaation aktiivinen kuunteleminen ja strategisten painopisteiden pohtiminen komitean poliittisissa elimissä; panee seurantakertomuksesta merkille, että tämä uudentyyppinen suunnittelu käynnistetään pilottihankkeella rajallisessa määrässä palveluja, jotka on valittu strategisten painopisteiden perusteella; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa tapahtuvasta edistyksestä ja uusista kehityssuuntauksista; korostaa strategisen työvoimasuunnittelun merkitystä, jotta voidaan optimoida resurssien kohdentaminen ja varmistaa yhdenmukaisuus korkean tason painopisteiden kanssa;

30.suhtautuu myönteisesti komitean pyrkimyksiin luoda työntekijöilleen terveellinen työympäristö; on erityisen tyytyväinen siihen, että komitea painottaa henkilöstön mielenterveyden ja fyysisen terveyden tukemista ja että se on pyrkinyt lisäämään tietoisuutta terveyteen liittyvistä kysymyksistä; panee merkille komitean sairauslomien hallintaa koskevat toimenpiteet, kuten lääketieteellisin perustein tehtävän osa-aikatyön ja laajennetun etätyömahdollisuuden, joilla varmistetaan, että työntekijät palaavat mahdollisimman pian töihin sairaudesta johtuvien pitkäaikaisten poissaolojen jälkeen; panee merkille, että rekisteröityjen sairauslomapäivien kokonaismäärä väheni 7,50 prosenttia ja oli 9 763 päivää vuonna 2024 (10 552 päivää vuonna 2023) ja että poissaolojen osuus laski 3,75 prosenttiin vuonna 2024 (alhaisin taso sitten vuoden 2021), kun se oli 4,08 prosenttia vuonna 2023; pitää valitettavana, että komitea ei taaskaan kyennyt antamaan tietoja työuupumustapauksista; panee merkille komitean perusteluista muun muassa sen, että henkilöstöllä ei ole velvollisuutta jakaa terveystietojaan ennakolta, että työuupumus ei ole tunnustettu lääketieteellinen diagnoosi ja että uupumuksen syyt eivät välttämättä liity työhön ja että asiaan vaikuttaa myös terveystietojen salassapitovelvollisuus; panee merkille, että komitea kerää anonymisoituja tilastotietoja mielenterveyteen liittyvistä sairauslomapäivistä, mutta saatavilla olevien tietojen perusteella ei voida tehdä eroa työuupumuksen ja työhön liittymättömien tilanteiden välillä; korostaa kuitenkin, että työuupumusta voidaan kartoittaa myös ilman lääketieteellisiä tietoja, sillä käytettävissä on työuupumukseen liittyviä arviointivälineitä, ja että Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU‑OSHA) tarjoaa kyselylomakkeita työperäisen stressin ja työuupumustekijöiden kartoittamiseksi anonyymisti erillään muista kuin työperäisistä mielenterveysongelmista; kehottaa komiteaa myös kuulemaan Euroopan tietosuojavaltuutettua työuupumustietojen keräämisestä lääketieteellisten tai muiden välineiden avulla ja pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla jatkotoimista;

31.panee kyselyn perusteella merkille, että komitea ja AK käynnistivät vuonna 2024 SPaCES-hankkeen työtilojensa nykyaikaistamiseksi ja optimoimiseksi hyödyntämällä täysin osallistavaa ja avointa prosessia, johon osallistuu henkilöstön edustajia ja työmarkkinaosapuolia; korostaa, että hankkeella tavoitellaan pitkän aikavälin muutosta, jolla pyritään parantamaan tehokkuutta, yhteistyötä ja joustavuutta molemmissa toimielimissä hybridityö huomioon ottaen; panee merkille, että SPaCES-hanke toteutetaan täysin osallistavasti siten, että henkilöstön osallistuminen ja edustus varmistetaan kaikissa vaiheissa; panee merkille, että ensimmäiseen vaiheeseen, jossa avustaa ulkopuolinen toimeksisaaja ja joka on määrä saada päätökseen kesällä 2025, sisältyy työpajoja molempien komiteoiden johdon ja kaikkien yksiköiden kanssa sekä yksityiskohtainen eri toimintoihin perustuva analyysi tulevien työtilatarpeiden määrittämiseksi; pitää myönteisenä, että prosessin ohjaamiseksi, avoimuuden varmistamiseksi ja kaikkien asiaankuuluvien etujen edustamiseksi on perustettu erityinen hallintorakenne, projektiryhmä ja yhteyspisteiden verkosto;

32.panee merkille, että komitea rekrytoi 52 harjoittelijaa pitkäkestoisella sopimuksella (5 kuukautta) ja 2 harjoittelijaa lyhytkestoisella sopimuksella ja että he kaikki saivat kuukausikorvauksen vuonna 2024 laadukkaista harjoittelupaikoista unionissa 14. kesäkuuta 2023 annetun parlamentin päätöslauselman (2020/2005(INL)) mukaisesti, jossa painotetaan, että kaikkien harjoittelujen Euroopassa pitäisi olla palkallisia;

33.suhtautuu myönteisesti vahvaan ja jäsenneltyyn työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun organisaatiomuutosprosesseissa vuoden 2024 aikana; kannustaa komiteaa pitämään yllä ja vahvistamaan edelleen henkilöstön edustajien järjestelmällistä osallistumista uudistuksiin, jotka liittyvät muun muassa digitalisaatioon, sisäiseen uudelleenorganisointiin ja uusiin työtapoihin;

34.muistuttaa, että vahvistetun eettisen kehyksen puitteissa komitea ja sisäinen tarkastaja ovat sopineet komitean etiikkaa ja nuhteettomuutta koskevaan tarkastukseen liittyvästä toimintasuunnitelmasta, johon sisältyy kymmenen suositusta, joista kahdeksan käsittely saatiin päätökseen maaliskuuhun 2025 mennessä; panee seurantakertomuksesta merkille, että komitea käsitteli kahta jäljellä olevaa avointa suositusta tarkistamalla ja päivittämällä komitean henkilöstön velvollisuuksia koskevaa opasta, jonka sisältö julkaistaan myös komitean intranetissä;

35.panee merkille, että komitea jatkoi vuonna 2024 henkilöstön kouluttamista ja tiedottamista etiikkaan liittyvistä aiheista; panee tyytyväisenä merkille, että komitea tarjoaa etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevaa koulutusta, joka on pakollista koko henkilöstölle, ja että vuonna 2024 järjestettyihin yhdeksään koulutukseen osallistui 54 henkilöä; panee lisäksi merkille, että vuoden 2024 aikana 47 johtajasta ja päälliköstä 40 osallistui tilaisuuksiin, joissa käsiteltiin kunnioittavaa käytöstä työpaikalla ja johtajien roolia, ja 25 henkilöstön jäsentä osallistui komission tutkinta- ja kurinpitotoimiston tarjoamiin koulutuksiin mahdollisista houkutuksista, joilla on kurinpidollisia seurauksia; pitää myönteisenä, että kyselytutkimukset osoittavat komitean henkilöstön olevan hyvin tietoisia muun muassa sen vahvoista arvoista ja eettisistä normeista, väärinkäytöksistä ilmoittamista koskevista menettelyistä ja häirintäyhdyshenkilöiden verkostosta;

36.panee kyselyn perusteella merkille, että vuonna 2024 ilmoitettiin kahdesta väitetystä häirintätapauksesta, jotka tutkittiin ja joiden käsittely päätettiin vuonna 2025, ja että yhdessä tapauksessa häirintää ei todettu tapahtuneen ja toisessa tapauksessa hyväksyttiin virallinen anteeksipyyntö asianomaisen henkilön epäasianmukaisesta käytöksestä; panee lisäksi merkille, että päätös tehtiin myös toisesta ennen vuotta 2024 ilmoitetusta häirintätapauksesta, johon liittyi kurinpitomenettely; panee lisäksi merkille, että vuonna 2024 ei raportoitu seksuaalisesta häirinnästä; muistuttaa, että häirintään on sovellettava nollatoleranssipolitiikkaa, jotta voidaan varmistaa henkilöstön hyvinvoinnin suojelu, ja että tämä on kaikkien työnantajien velvollisuus;

37.panee seurantakertomuksen perusteella merkille edistymisen oikeusmenettelyissä, jotka Belgian viranomaiset ovat käynnistäneet entistä komitean jäsentä vastaan ja jotka koskevat syytöksiä väärinkäytöksistä komiteassa tehdyn häirintäilmoituksen käsittelyssä, jonka komitea toteutti vuonna 2023; panee merkille, että nämä menettelyt on keskeytetty, koska asianomainen belgialainen tuomioistuin on pyytänyt Euroopan unionin tuomioistuimelta selvennystä unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 10 artiklan tulkintaan; kehottaa komiteaa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa tapahtuvasta kehityksestä;

38.panee tyytyväisenä merkille, että komitea on edelläkävijä avoimuuden alalla, sillä se on ensimmäinen elin, joka on liittynyt unionin avoimuusrekisteriin alkuperäisten allekirjoittaneiden elinten jälkeen; suhtautuu myönteisesti komitean hyväksymiin avoimuustoimenpiteisiin, kuten suositukseen, että komitean jäsenet tapaavat ainoastaan rekisteröityneitä sidosryhmiä, sen jäsenten velvollisuuteen julkaista tiedot kokouksistaan verkossa ja komitean esittelijöiden mahdollisuuteen liittää lausuntoihinsa ns. lainsäädännöllinen jalanjälki, myös vuonna 2025 käynnistetyn pilottihankkeen avulla; panee merkille, että nykyään komitean lausunnot näkyvät EULT-järjestelmässä lainsäädäntöasioiden välitavoitteina; panee lisäksi kyselyn perusteella tyytyväisenä merkille komitean avoimuustoimet, jotka koskevat sen keskeisiä hallinnollisia toimintoja esimerkiksi rahoituksen, hankintojen, henkilöstöhallinnon ja asiakirjojen saatavuuden aloilla;

39.panee merkille, että komitealla on käytössään vankka kehys eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja pyöröovi-ilmiön välttämiseksi; panee merkille, että komitea varmistaa, että eturistiriitoja koskevat näkökohdat sisällytetään kaikkiin palvelukseenotto- ja valintamenettelyihin; panee merkille, että henkilöstön on ilmoitettava ennakoivasti kaikista tilanteista, jotka voivat aiheuttaa eturistiriidan; toteaa komitean jäsenten osalta, että jos heidän ilmoittamansa tiedot muuttuvat, heidän on toimitettava uusi ilmoitus viimeistään kahden kuukauden kuluessa kyseisestä muutoksesta; panee merkille, että jäsentensä osalta komitean eettinen toimikunta käsitteli yhtä mahdollista eturistiriitaa koskevaa ohjeistamispyyntöä; panee lisäksi komitean henkilöstön osalta merkille, että vuonna 2024 ei tehty yhtään ilmoitusta eturistiriitatapauksista tai väärinkäytöksistä;

40.panee huolestuneena merkille vuonna 2024 esille tulleen petosepäilyn, johon liittyi ulkoinen palveluntarjoaja ja jonka käsittelyn Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) hylkäsi siirtäen sen Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) käsiteltäväksi mahdollisten rikosten tutkimiseksi; panee kyselyn perusteella tyytyväisenä merkille, että komitea tekee tässä tapauksessa kaikilta osin yhteistyötä EPPOn kanssa; panee lisäksi merkille, että kyseinen palveluntarjoaja on maksanut komitealle sovitun sopimussakon; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komitean toteuttamiin toimenpiteisiin tällaisten tapausten ehkäisemiseksi paremmin tulevaisuudessa tekemällä tiukempia vaatimustenmukaisuuden tarkastuksia hankintamenettelyjen ja sopimusten täytäntöönpanon aikana ja vahvistamalla asiaa koskevaa ohjausta ja koulutusta; panee merkille, että yksi OLAFin tutkima tapaus vuodelta 2023 palautettiin komiteaan sisäistä yksinkertaistettua hallinnollista tutkimusta varten, joka käynnistettiin vuonna 2024 ja jonka tuloksena laadittiin nimittävälle viranomaiselle osoitettu loppuraportti heinäkuussa 2025; kehottaa komiteaa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, tehtiinkö tässä asiassa lopullinen päätös; panee lisäksi merkille, että oikeusasiamiehen vuonna 2023 käynnistämä tutkimus päätettiin vuonna 2024 ja todettiin, että komiteassa ei ollut tapahtunut hallinnollista väärinkäytöstä;

41.panee kyselyn perusteella tyytyväisenä merkille, että komitea laati parlamentin aiempien pyyntöjen jälkeen petostentorjuntastrategian, joka sisältää siihen liittyvän toimintasuunnitelman ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka on toteutettava ja jotka kattavat koulutuspolitiikan sekä tiedotuskampanjat ja tarkistetut yhteistyösopimukset OLAFin ja EPPOn kanssa, ja toteaa, että strategiasta järjestettiin sisäinen lausuntokierros ja hyväksymisprosessi; kehottaa komiteaa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän asian etenemisestä; panee tyytyväisenä merkille, että komitea järjesti kaksi OLAFin henkilöstön johtamaa koulutustilaisuutta, joissa käsiteltiin tietoisuutta petoksista ja niiden ennaltaehkäisyä julkisissa hankinnoissa ja joihin osallistui 21 henkilöä, ja yhden yhdessä EPPOn kanssa järjestetyn tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin komitean henkilöstölle EPPOn toimeksiannosta ja annettiin ohjeita siitä, miten mahdollisista väärinkäytöksistä ilmoitetaan EPPOlle; kehottaa komiteaa vahvistamaan riskinarviointiin, ennaltaehkäisyyn, havaitsemiseen ja seurantaan liittyviä menettelyjään petostentorjuntastrategian täytäntöönpanossa;

42.panee merkille, että komitean ja AK:n yhteinen tietotekniikkabudjetti oli yhteensä 13 700 000 euroa vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 12 700 000 euroa, mikä merkitsee 7,87 prosentin lisäystä, ja että tästä talousarviosta 760 000 euroa (noin 6 prosenttia) osoitettiin kyberturvallisuuteen vuonna 2024; panee kyselyn perusteella merkille, että tietotekniikkahankkeiden rahoitus kasvoi 109 000 euroa vuoteen 2023 verrattuna, mikä merkitsee 4 prosentin lisäystä, ja että se kohdennettiin pääasiassa M365 Workplace -ohjelmistoihin ja kyberturvallisuuden muutosohjelmaan; panee lisäksi merkille, että laitteistomenot kasvoivat 117 000 euroa (eli 20 prosenttia), mikä johtui pääasiassa hintojen mukautuksista ja puhelininfrastruktuuriin tehdyistä strategisista investoinneista; panee merkille komitean huolen siitä, että sen rahoitus on rakenteellisesti riittämätöntä digitalisaation ja kyberturvallisuuden aloilla, ja varoittaa, että jatkuva ali-investoiminen kyberturvallisuuteen aiheuttaa rakenteellisen riskin unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen eheydelle; kehottaa komiteaa ottamaan käyttöön jäsennellyn etenemissuunnitelman, johon sisältyy muun muassa vuotuisia välitavoitteita, riskiperusteista priorisointia ja säännöllistä raportointia vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, jotta kyberturvallisuusmenojen 10 prosentin tavoitearvo voidaan saavuttaa asteittain; korostaa tarvetta vahvistaa yhteistyötä unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kyberturvallisuuspalvelun (CERT-EU) sekä unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kanssa johdonmukaisen ja häiriönsietokykyisen kyberturvallisuuden tason varmistamiseksi; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että budjettivallan käyttäjä ei sisällyttänyt unionin vuoden 2026 talousarvioon 1 176 000 euron määrää, joka on tarpeen, jotta komitea (yhdessä AK:n kanssa) voi toteuttaa merkittävän kyberturvallisuusjärjestelmien päivityksen, minkä vuoksi komitean ei ole mahdollista saavuttaa asetuksessa (EU, Euratom) 2023/2841 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2023/2841, annettu 13. joulukuuta 2023, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi unionin toimielimissä, elimissä, toimistoissa ja virastoissa (EUVL L, 2023/2841, 18.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2841/oj). tarkoitettua tavoitetta, jonka mukaan noin 10 prosenttia sen kaikista tietotekniikkamenoista olisi osoitettava kyberturvallisuuteen; kehottaa osoittamaan riittävästi varoja sitä varten, että komitea ja AK voivat toteuttaa merkittävän kyberturvallisuusjärjestelmien päivityksen;

43.panee merkille digitalisaation ja tietotekniikkahallinnon alalla vuonna 2024 tehdyt keskeiset parannukset, kuten langattoman lähiverkon kattavuuden laajentamisen, Microsoft 365 -ohjelmiston ja tekoälypilottihankkeiden käyttöönoton, pilvipalveluihin siirtymisen ja tietoisuuden lisäämisen muun muassa kyberturvallisuuspäivien avulla; suhtautuu myönteisesti DIIT-osaston käynnistämään monivuotiseen digitaalistrategiaan (DS 2024–2026), joka perustuu neljään lippulaivaohjelmaan: M365 (digitaalinen työpaikka -ohjelma), ARES (komission asiakirjahallintajärjestelmä), EdiT (unionin toimielinten yhteinen väline lainsäädäntöasiakirjojen laatimiseen) ja kyberturvallisuus; panee komitean kertomuksesta ja kyselyn perusteella merkille, että komitean vuosien 2024–2026 digitaalistrategiassa otetaan käyttöön tarkistettu digitaalinen hallintomalli, jolla pyritään tehostamaan institutionaalista yhteistyötä, virtaviivaistamaan työnkulkuja, automatisoimaan prosesseja, parantamaan lainsäädännön laatimista ja vahvistamaan häiriönsietokykyä;

44.panee kyselyn perusteella merkille asiakirjojen turvallista hallintaa ja tietosuojasääntöjen noudattamista koskevan HAN-järjestelmän (HERMES-ARES-NOMCOM) käyttöönoton sekä lainsäädännön laatimiseen tarkoitetun EdiT XML ‑editorin käyttöönoton; suhtautuu myönteisesti asiakirjahallinnossa saavutettuun edistykseen ja siihen, että järjestelmien täysimittainen käyttöönotto on odotettavissa vuoteen 2026 mennessä; panee merkille tietoteknisen infrastruktuurin parannukset, mukaan lukien automaatio, pilvipalveluihin siirtyminen ja uuden henkilöstöhallinnon välineen (HRT, joka korvasi Sysper-järjestelmän) käyttöönotto vuonna 2024;

45.panee merkille, että komitea käyttää lisätukena kääntäjien työssä eTranslation-työkalua, joka on komission automaattisia käännöksiä tarjoava neuroverkkoja hyödyntävä konekäännösalusta; panee merkille, että komitea toteutti samanaikaisesti onnistuneesti tekoälyyn perustuvaa puheentunnistusta koskevan pilottihankkeen käyttäen Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) vuonna 2024 kehittämää ohjelmistoa; panee lisäksi merkille, että käännösosasto käynnisti kesäkuussa 2024 yksivuotisen pilottihankkeen arvioidakseen DeepL:n käyttöä vaihtoehtoisena käännöstyökaluna, mutta sen ei katsottu tuovan lisäarvoa verrattuna jo käytössä oleviin järjestelmiin komitean asiakirjojen kääntämisessä;

46.panee kyselyn perusteella merkille, että komitea tekee tiivistä yhteistyötä CERT-EU:n kanssa ja käyttää erilaisia välineitä ja toteuttaa jatkuvaa seurantaa järjestelmähaavoittuvuuksien havaitsemiseksi ja niihin puuttumiseksi; panee lisäksi merkille, että DIIT alkoi panna täytäntöön Essentials 8 -ohjelmaa, NIST:n kyberturvallisuuskehystä ja OWASP-hanketta viitemalleina, joilla vahvistetaan riskinhallintaa, parannetaan hallintoa ja integroidaan turvallisuus tunnistamis-, suojelu-, havaitsemis-, reagointi- ja palauttamisprosesseihin; toteaa, että työ täyden yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi operatiivisten ja sääntelyvaatimusten kanssa on käynnissä; panee seurantakertomuksesta merkille, että komitea on määritellyt kyberturvallisuuden uudelleen koko henkilöstön yhteiseksi vastuualueeksi, ja sitä tuetaan monivuotisella suunnitelmalla, jatkuvalla koulutuksella ja tiedotuskampanjoilla;

47.panee tyytyväisenä merkille, että komitean viestintäkanavat ovat saavutettavia myös vammaisille henkilöille; panee merkille, että komitea soveltaa verkkosisällön saavutettavuutta koskevia suuntaviivoja ja että kattava saavutettavuus toteutuu useimmissa sen sovelluksissa; panee tässä yhteydessä merkille, että saavutettavuusasiantuntijat tekevät säännöllisesti tarkastuksia komitean verkkosivustolla ja antavat suosituksia täytäntöönpantavaksi, ja seuraava tarkastus on määrä tehdä vuonna 2026;

48.antaa tunnustusta komitean vuonna 2024 toteuttamille toimille sen varmistamiseksi, että henkilöstö kehittää yhä digitalisoituneemmassa työympäristössä tarvittavia digitaitojaan, ja on tyytyväinen henkilöstön kehittämisen tukemiseksi järjestettyjen kohdennettujen tiedotuskampanjoiden toteuttamiseen, kattavan koulutus- ja valmennusohjelman tarjoamiseen ja ajantasaisen tietoteknisen tietämyskannan ylläpitämiseen tekoälyyn perustuvalla käyttöliittymällä; kannustaa järjestämään koulutuksia, jotka koskevat kyberturvallisuutta ja tekoälyn turvallista, eettistä ja tehokasta käyttöä;

49.panee seurantakertomuksesta merkille, että vuonna 2024 tietosuojavaltuutettu ei käynnistänyt tutkimuksia tietosuojasääntöjen soveltamisesta komiteassa; panee kuitenkin merkille, että vuonna 2023 käynnistetty ulkoisen tarkastuksen hallinnointia koskeva selvitys on edelleen kesken; kehottaa komiteaa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän asian etenemisestä;

50.panee seurantakertomuksesta merkille, että komitea laatii parhaillaan pitkän aikavälin kiinteistöstrategiaa, jossa otetaan huomioon SPAAK-rakennuksen tuleva peruskorjaus ja B-100-rakennuksen poistaminen käytöstä elokuussa 2026; panee lisäksi merkille, että komitean rakennuksissa käynnissä olevien teknisten ja ympäristötarkastusten tulokset sisällytetään tähän strategiaan; pyytää komiteaa pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla tästä asiasta;

51.on tyytyväinen siihen, että komitea saattoi vuonna 2024 päätökseen kaikkien JDE-rakennuksen länsipuolella sijaitsevien kuuden hissin nykyaikaistamisen ja esteettömyyden parantamisen, mukaan lukien yksi erityisesti liikuntarajoitteisille henkilöille suunniteltu hissi; pitää myönteisinä pyörätuolin käyttäjiä, sokeita ja näkövammaisia, kuuroja sekä liikuntarajoitteisia tai muita fyysisiä rajoitteita omaavia henkilöitä varten käyttöön otettuja merkittäviä parannuksia, kuten tehostettuja ääni- ja kuvailmoituksia, mukautettuja hallintaominaisuuksia, ovenavauksen pidennettyä kestoa, peilejä ja turvaominaisuuksia sekä kaiteita;

52.panee merkille komitean raportista, että vuonna 2024 JDE-rakennukseen perustettiin yhteistyössä AK:n kanssa uusi yhteinen viestintätila; korostaa, että entisellä kirjastoalueella sijaitsevassa tilassa on uusinta tekniikkaa edustava nauhoitusstudio, stand-up-haastatteluhuone ja erityinen konferenssitila;

53.panee kyselyn perusteella merkille, että vuonna 2024 komitea varasi 198 894 euroa toimintansa ympäristöystävällisyyden lisäämiseen, josta 55 prosenttia osoitettiin energianhallintaa ja energiatehokkuutta koskeviin konsultointi- ja asiantuntijapalveluihin ja 45 prosenttia infrastruktuuriparannuksiin, kuten LED-valaistuksen asentamiseen, polkupyörien pysäköinti-infrastruktuuriin ja energiankulutuksen mittaamiseen; suhtautuu myönteisesti siihen, että nämä investoinnit yhdessä innovatiivisten kiinteistöratkaisujen, 100-prosenttisesti vihreän sähköntuotannon, älykkäiden energiansäästöteknologioiden ja digitalisaation kanssa auttoivat vähentämään energiankulutusta ja päästöjä;

54.panee kyselyn perusteella merkille, että sähkön (-19 prosenttia), kaasun (-13 prosenttia) ja veden (-12 prosenttia) kulutus sekä jätemäärät (-12 prosenttia) vähenivät ja että paperin kulutus (+1 prosentti) kasvoi vuonna 2024 vuoteen 2023 verrattuna; pitää myönteisenä, että samalla ajanjaksolla kokoaikavastaavaa työntekijää kohti lasketut hiilipäästöt vähentyivät 4,30 prosenttia (pois lukien komitean jäsenten matkoista aiheutuvat päästöt); panee kyselyn perusteella merkille komitean toimet kestävämpien matkustusvaihtoehtojen käytön edistämiseksi henkilöstönsä ja jäsentensä keskuudessa sekä henkilöstön virkamatkaoppaan meneillään olevan tarkistamisen, jossa ympäristöjalanjälki on keskeisenä osassa; pitää lisäksi myönteisenä, että komitea keskittyy jätehuoltoon ja kierrätykseen edistääkseen jätteiden vähentämisen ja resurssitehokkuuden kulttuuria;

55.panee tyytyväisenä merkille, että kaikkiin komitean tarjouspyyntöihin, joiden arvo on yli 60 000 euroa, ja tarjouspyyntöihin, joiden arvo on yli 25 000 euroa ja joita hallinnoidaan yhdessä AK:n kanssa, sisältyy kestävyyslausekkeita, jotka ovat energiaunionin, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotalouden periaatteiden mukaisia; panee merkille, että komitean uusi ateriapalveluja koskeva puitesopimus tuli voimaan elokuussa 2024 ja että siihen sisältyy vaatimuksia ekologisista ja paikallisesti tuotetuista tuotteista, elintarvikelahjoituksista sekä kauden hedelmien ja vihannesten käytöstä;

56.panee kyselyn perusteella tyytyväisenä merkille komitean jatkuvat pyrkimykset edistää henkilöstönsä kestävää liikkuvuutta; panee erityisesti merkille, että komitea tarjoaa henkilöstölle taloudellista tukea julkisen liikenteen matkakortteja, työmatkapyöräilyä ja vuodesta 2024 alkaen myös Flex SNCB -kausilippuja varten hybridityöjärjestelyjen huomioon ottamiseksi; panee merkille komitean suunnitelman osallistua yhdessä AK:n kanssa komission johtamaan tarjouskilpailuun (joka on määrä käynnistää uudelleen vuonna 2026) sähköpyörien ostamiseksi ja huoltamiseksi; pitää myönteisenä jatkuvaa yhteistyötä Brysselin pääkaupunkialueen kanssa liikkuvuuden suunnittelussa ja komitean osallistumista toimielinten välisiin aloitteisiin, joilla edistetään kestävän työmatkaliikenteen kulttuuria;

57.on tyytyväinen komitean ja AK:n väliseen tiiviiseen hallinnolliseen yhteistyöhön, sillä komiteoilla on yhteisiä toimitiloja ja palveluja kääntämisen, infrastruktuurin, logistiikan, turvallisuuden, hankintojen, varainhoidon ja tietotekniikan aloilla, mutta samalla ne säilyttävät täyden institutionaalisen riippumattomuuden; panee merkille, että yhteistyön laajentamiseksi muilla aloilla ja budjettirajoitusten seurauksena nämä kaksi komiteaa käynnistivät vuonna 2024 kaksi keskeistä hanketta eli toimistoympäristön muuttamista koskevan SPaCES-hankkeen ja käännösosaston strategisen uudistuksen, joka toteutetaan rakenteellisen uudelleenjärjestelyn, kieliteknologian tehokkaamman käytön ja ihmiskääntäjien määrän asteittaisen vähentämisen avulla tehokkuuden lisäämiseksi ja kustannusten vähentämiseksi;

58.suhtautuu myönteisesti komitean ja AK:n sopimuksen ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna audiovisuaalialalla saavutettuihin myönteisiin tuloksiin, kuten noin 140 000 euron talousarviosäästöihin verrattuna itsenäisesti toteutettuihin hankkeisiin, sekä tuotantokapasiteetin kasvuun, sillä kesäkuuhun 2025 mennessä oli tuotettu jo 85 videota, kun koko vuonna 2024 niitä tuotettiin noin 90;

59.antaa komitealle tunnustusta sen AK:n kanssa tekemän yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon ansiosta saavutetuista merkittävistä säästöistä, kun ne ovat perustaneet yhteispalveluja, jotka kattavat pääasiassa tietotekniikkaan, logistiikkaan ja julkisiin hankintoihin liittyviä tehtäviä; panee kyselyn perusteella tyytyväisenä merkille komitean arvioidut säästöt vuonna 2024 tietotekniikan (noin 16 miljoonaa euroa), infrastruktuurin (noin 8 miljoonaa euroa), tulostuspalvelujen (noin 125 000 euroa) ja turvallisuuspalvelujen (noin 800 000 euroa) aloilla; panee lisäksi merkille, että jos komitealla ja AK:lla olisi erilliset käännös- ja hankintapalvelut, kokonaishenkilöstökustannukset nousisivat vähintään 30 prosenttia; toistaa kehotuksensa laajentaa tätä yhteistyötä mahdollisimman paljon ja perustamaan yhteispalveluille yhteisen hallinnon ja pitämään kuitenkin erillään keskeisistä riippumattomista toimeksiannoista vastaavat palvelut ja yksiköt;

60.panee tyytyväisenä merkille merkittävät talousarvio- ja hallintosäästöt, joita komitea on saavuttanut palvelutasosopimuksilla erityisesti komission kanssa taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon keskeisten tietoteknisten välineiden käytössä; pitää lisäksi myönteisenä komitean osallistumista muiden toimielinten, kuten parlamentin ja komission, johtamiin toimielinten välisiin hankintamenettelyihin esimerkiksi työmatkojen, vakuutusten, matkojen, tietotekniikan, kääntämisen ja audiovisuaalisten laitteiden aloilla; panee kyselyn perusteella merkille, että komitealle aiheutuneet kokonaiskustannukset tiettyjen palvelujen ulkoistamisesta komissiolle olivat 793 000 euroa vuonna 2023 ja kasvoivat 893 000 euroon vuonna 2024;

61.panee merkille komitean ja parlamentin välisessä yhteistyössä vuonna 2024 tapahtuneen kehityksen ja tiedot, johon lukeutuvat muun muassa uuden yhteistyösopimuksen hyväksyminen, yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen yhteistyöstä Euroopan parlamentin vaalien valmistelemiseksi, 55 jäsenen osallistuminen 38:aan komitean tapahtumaan, komitean osallistuminen 32:een parlamentin tapahtumaan sekä osallistuminen erilaisiin kahdenvälisiin ja poliittisten ryhmien kokouksiin;

62.panee merkille komitean ja komission välisessä yhteistyössä vuonna 2024 tapahtuneen kehityksen ja tiedot, johon lukeutuvat muun muassa komission jäsenten osallistuminen kymmeneen komitean täysistuntoon ja muihin komitean järjestämiin tapahtumiin, yli 30 yhteistä viestintähanketta kansalaisyhteiskunnan osallistamiseksi, 20 erityistä yhteistä toimea, komitean osallistuminen 17:ään komission asiantuntijaryhmään sekä kuusi valmistelevaa lausuntoa ja kolme arviointiraporttia, jotka komitea antoi komission pyynnöstä;

63.panee merkille komitean ja neuvoston/Eurooppa-neuvoston välisessä yhteistyössä vuonna 2024 tapahtuneen kehityksen ja tiedot, johon lukeutuvat muun muassa kolme korkean tason kokousta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajien kanssa ja 21 valmistelevaa lausuntoa, jotka komitea antoi puheenjohtajavaltio Belgian ja puheenjohtajavaltio Unkarin pyynnöstä;

64.panee merkille, että budjettisäästöjä ja tehokkuushyötyjä saavutettiin edelleen vuonna 2024 komitean ja muiden unionin toimielinten välisellä aktiivisella yhteistyöllä muun muassa järjestämällä komitean täysistunnot komission ja parlamentin tiloissa, joissa tiloja ja niihin liittyviä palveluja tarjotaan joko maksutta tai ulkoisia markkinahintoja alhaisemmilla hinnoilla;

65.panee merkille, että komitealla on keskeinen tehtävä jäsenvaltioiden kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen yhteyksien vahvistamisessa; panee tässä yhteydessä merkille, että vuonna 2024 perustettiin 13 kansallisesta talous- ja sosiaalineuvostosta koostuva uusi temaattinen työryhmä, julkaistiin 32 uutisartikkelia ja 26 tiivistelmää kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen hyväksymistä raporteista, järjestettiin kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen puheenjohtajien ja pääsihteerien vuotuinen kokous Brysselissä sekä pidettiin yhdessä järjestetty seminaari, jossa oli mukana 100 osallistujaa, jotka edustivat eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, unionin toimielimiä ja tutkimusalaa; kehottaa jatkamaan yhteistyötä yhteistä etua koskevissa kysymyksissä ja vaihtamaan hyviä käytäntöjä korostaen kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia unionin nykyisiin haasteisiin vastaamisessa;

66.panee kyselyn perusteella merkille, että komitean viestinnän, julkaisujen ja asiakirjahankintojen kokonaistalousarvio oli noin 2,5 miljoonaa euroa vuonna 2024 (suunnilleen sama kuin vuonna 2023), mikä on 1,4 prosenttia komitean kokonaistalousarviosta vuoden 2024 siirtojen jälkeen; pitää myönteisenä, että komitea keskitti vuonna 2024 resurssinsa rajalliseen määrään viestinnän painopisteitä, jotka liittyvät unionin toimielinten lainsäädäntöprioriteetteihin, joita ovat energian kohtuuhintaisuus, tekoäly, mielenterveys, strateginen riippumattomuus, talousuudistus, sukupuolten tasa-arvo, nuoriso ja unionin laajentuminen komitean vaikutuslähtöisen viestintästrategian mukaisesti;

67.panee kyselyn ja komitean kertomuksen perusteella merkille, että komitea toteutti vuonna 2024 Euroopan parlamentin vaalikampanjan yhteydessä kattavan viestintäsuunnitelman paikallistapahtumien, tiedotustapahtumien ja kansalaisyhteiskuntaviikon avulla; antaa tässä yhteydessä arvoa sille, että 104 komitean jäsentä osallistui 122 tiedotustapahtumaan, joissa tavoitettiin suoraan noin 350 000 kansalaista, minkä lisäksi toteutettiin tiedotustoimia sosiaalisessa mediassa; antaa lisäksi tunnustusta komitean toiminnalle kansalaisyhteiskuntaviikon järjestämisessä, sillä sen ilmoituksen mukaan osallistujia oli noin 800, vuorovaikutuskertoja yli 8 000, sisällön näyttökertoja miljoona ja videoiden katselukertoja noin 96 000, mikä on osoitus vahvasta läsnäolosta sosiaalisessa mediassa;

68.suhtautuu myönteisesti komitean pyrkimyksiin lisätä työnsä näkyvyyttä; katsoo kuitenkin, että on tehtävä vielä lisää sen varmistamiseksi, että komitean rooli ja konkreettinen panos unionin käytännön työhön käyvät selkeästi esiin sen viestinnässä tavalla, joka on kansalaisten saavutettavissa ja ymmärrettävissä; arvostaa NaviGate-alustan käyttöönottoa toukokuussa 2024; panee merkille, että kyseinen alusta syöttää linkkejä EULT-järjestelmään, ja se on lisännyt merkittävästi komitean työn näkyvyyttä ja parantanut jäsenten, henkilöstön, muiden toimielinten käyttäjien ja yleisön käyttäjäkokemusta ja tavoittanut 4 600 yksittäistä kävijää vuonna 2024;

69.panee komitean kertomuksesta merkille, että sen näkyvyys sosiaalisessa mediassa kasvoi edelleen ja että komitean neljän päätilin seuraajien kokonaismäärä kasvoi yli 18 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna; korostaa, että seuraajatoiminta lisääntyi merkittävästi (45 prosenttia), ja vuorovaikutuskertoja oli eri alustoilla yhteensä yli 416 000; panee lisäksi merkille, että vuoden 2024 loppuun mennessä komitealla oli 62 868 seuraajaa X:ssä, 79 647 seuraajaa LinkedInissä, 49 494 seuraajaa Facebookissa ja 29 987 seuraajaa Instagramissa, mikä kuvastaa vahvaa alustakohtaista kasvua vuoteen 2023 verrattuna; panee merkille, että seuraajien määrä kasvoi vuonna 2024 eniten komitean Instagram-tilillä (+72 prosenttia); panee merkille, että unionin toimielinten yhteisen toimintamallin mukaisesti komitea avasi vuonna 2024 ensimmäisen Bluesky-tilinsä varmistaakseen virallisen läsnäolonsa alustalla ja että toiminta tilillä alkoi tammikuussa 2025.